fbpx

Markkinointikampanja nuorille aikuisille käynnistyy

Mikkelissä käynnistetään alle 45-vuotiaille suunnattu muuttajakampanja.

Mikkelin kaupungin, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n, Mikkelin seudun muuttajahanke Solmun sekä MikseiMikkelin Enter to Business -hankkeen yhteinen markkinointikampanja keskittyy työvoiman ja yrittäjien saamiseksi Mikkeliin ja ympäristökuntiin. Työvoimaa Mikkeliin -kampanja on toteutettu yhteistyössä mikkeliläisen Mainostoimisto Groteskin kanssa.

Rekrytoinnit keskiössä

Kampanjan keskiössä ovat yritysten rekrytoinnit, joihin on voinut hakea markkinointitukea RekrySetelin muodossa Mikkelin kehitysyhtiö Mikseistä.  ”RekrySetelillä pyritään auttamaan yrityksiä sellaisissa rekrytoinneissa, joissa sopivaa osaajaa pyrkimyksistä huolimatta ei ole löytynyt omalta alueelta. Tällaisia tehtäviä ovat esimerkiksi rakennusalan suunnittelutehtävät ja metallialan osaajat”, MikseiMikkelin viestintäpäällikkö Jukka Kumpusalo kertoo. RekrySetelin haku avautui yrityksille parisen viikkoa sitten.

Kohderyhmänä nuoret aikuiset

Varsinaisten yritysten työpaikkailmoitusten lisäksi kampanjan tavoitteena on lisätä myös alueen houkuttelevuutta. Kampanjassa nostetaan esiin muun muassa alueen turvallisuutta, luontoa ja palveluita.

Kampanjan pääkohderyhmänä ovat nuoret aikuiset, jotka ovat jo päättäneet opintonsa ja ovat siirtyneet tai siirtymässä työmarkkinoille. Markkinointikanavat ja -sisällöt on mietitty erityisesti tätä kohderyhmää ajatellen”, kaupungin viestintäpäällikkö Heidi Hänninen toteaa. ”Yksi uusista kanavistamme on TikTok, jossa olemme aloittaneet yhteistyön mikkeliläisen tanssitaitelija Johanna Seppäsen kanssa”, Hänninen jatkaa. Pääkohdealueet ovat Helsinki, Lahti, Jyväskylä ja Kuopio. Lisäksi kampanja näkyy myös paikallisesti Mikkelissä. ”Kampanjassa näkyy kaupungin brändityöstä tuttuja elementtejä, mutta myös täysin uusia juttuja on tulossa”, Hänninen vinkkaa. Kampanjalle on luotu omat nettisivut, jotka löytyvät osoitteesta www.ihanmikkelista.fi.

Myös seutu ja yrittäjyys esillä

Kaupungin ja kehitysyhtiön lisäksi kampanjaa ovat olleet ideoimassa ja rahoittamassa myös kaksi hanketta. Mikkelin seudun muuttajahanke Solmu tuo kampanjaan seudullisen ulottuvuuden. Eroakiireestä-palvelu toimii seudullisesti ja auttaa alueelle muuttoa harkitsevia monenlaisissa käytännön kysymyksissä. Enter to business-hankeen tavoitteena taas on nostaa esille niitä alueen yrityksiä, jotka etsivät jatkajaa. ”Nämä kaksi toimijaa täydentävät hienosti kokonaisuutta ja antavat alueesta kiinnostuneille lisää vaihtoehtoja. Joskus yrittäjyys voi ollakin palkkatyötä parempi vaihtoehto ja jonkun kohdalla oma koti voi löytyäkin Mikkelin sijaan ympäristökunnista”, avaa MikseiMikkelin Jukka Kumpusalo kampanjan toimijajoukkoa.

Kuva: Pihla Liukkonen

Mikkelin kaupunki TikTokiin

Mikkelin kaupunki aloittaa markkinointiyhteistyön mikkeliläisen tanssitaiteilija Johanna Seppäsen kanssa.

Yhteistyö toteutetaan TikTokissa. Samalla kaupunki avaa oman TikTok-tilinsä. Yhteistyö Seppäsen kanssa on osa myöhemmin julkaistavaa laajempaa markkinointikampanjaa.

– Kaupungit eivät juurikaan käytä TikTokia markkinointiinsa. Tällä kanavalla voidaan kuitenkin tavoittaa sellaista nuorempaa kohdeyleisöä, jota emme kaupungin perinteisten sosiaalisen median kanavien kautta tavoita, kaupungin viestintäpäällikkö Heidi Hänninen kertoo.

TikTok on Seppäselle tuttu kanava, sillä hänellä on TikTokissa peräti yli 190 000 seuraajaa. TikTok perustuu lyhyisiin hyvän mielen videoihin. Seppänen tavoittelee suomenkielisillä, pääasiassa tanssivideoillaan, näkyvyyttä nimenomaan Suomen sisällä. Hyvä video tavoittaakin parhaimmillaan koko Suomen TikTok-käyttäjät, mutta saa äkkiä myös kansainvälistä näkyvyyttä.

– Mielestäni on rohkeaa ja erityisesti ajankohtaan sopivaa, että Mikkelin kaupunki ottaa TikTok-alustan käyttöönsä, Johanna iloitsee alkavasta yhteistyöstä.

Kuva: Henna Huuhka / Groteski

Nyt tuotteistetaan Kalevankangas! Lähde mukaan ideoimaan

Kalevankangas on Mikkelin kaupungin kehittämisalusta, josta on tavoitteena kehittää hyvinvointi- ja elämyspalvelujen sekä yritys- ja tutkimustoiminnan vireä keskittymä. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu (Xamk) vastaa kehittämisprojektista.

Nyt aluetta lähdetään tuotteistamaan yritysten ja muiden toimijoiden ideoilla. Tilaisuuksiin voi ilmoittautua osoitteessa kalevankangasmikkeli.fi. Ilmoittautuminen on auki 30.10. asti.

Elkan toiminta tutuksi – Kalevankankaalle on arkistoitu Suomen elinkeinoelämän historia

Tiesitkö, että Mikkelin Kalevankankaalla sijaitsee rakennus, jonka uumenissa on lähes kolmekymmentä kilometriä Suomen elinkeino- ja yrityselämän arkistoja? Toimintakertomuksia, luetteloita, valokuvia, pankkitalletuksia, laskuja, lupahakemuksia, pöytäkirjoja. Kyseessä on Suomen Elinkeinoelämän Keskusarkisto, joka on ollut osa Kalevankangasta jo vuodesta 1981 lähtien. Seuraava vuosi onkin Elkan juhlavuosi.

Arkistonjohtajana yhdentoista vuoden ajan työskennellyt Jarmo Luoma-aho on ollut elkalainen vuodesta 1989. Alun perin keskisuomalaislähtöinen Luoma-aho toteaa, että Mikkeli on Suomen toiseksi tärkein arkistokaupunki heti Helsingin jälkeen. Se on paljon sanottu, mutta se on myös totta volyymien suhteen. Asiantuntemus ja palvelut ovat korkealla tasolla.

– Vaatimattomasti sanottuna Elkan asiakaskuntana on koko Suomen elinkeinoelämä, Luoma-aho sanoo.

Elkan toiminnan tarkoituksena on turvata suomalaisen elinkeinoelämän historiatieto. Materiaali on pääsääntöisesti kenen tahansa tutkijan tai harrastajan käytettävissä. Elkan yhteydessä toimii myös suomalaisen muotoilun arkisto.

Tutkijasali on Elkalla kaikille avoin ja ilmainen, myös kaukolainat joihinkin arkistoihin ja laitoksiin ovat mahdollisia tietyin kriteerein. Vierailijaryhmien käynnit ovat mahdollisia ennakkoon sovitulla aikataululla; Elkan tilat jo itsessään ovat käynnin arvoisia, vaikkei mitään arkistoa sen koommin tutkisikaan. Kopiointi- ja digitointipalvelujen lisäksi verkkopalvelut ja sosiaalinen media ovat viime vuosina saaneet yhä suurempaa jalansijaa Elkan toiminnassa.

Ihmisten kiinnostus historiaa ja vanhoja arkistoja kohtaan ei osoittane koskaan hiipumisen merkkejä. Mikkeliläisiä vieraita kiinnostaa luonnollisesti mikkeliläisyritysten historia. Yritykset ottavatkin yhteyttä Elkaan yhä useammin muustakin syystä kuin vain muutoksen vuoksi, jolloin vanhat arkistot täytyy siirtää asiankuuluvaan laitokseen tulevia sukupolvia varten.

– Etenkin perheyrityksillä on aitoa halua saattaa historiansa talteen, Jarmo Luoma-aho kertoo.

– Suomessa harvemmalla yrityksellä on omat isot arkistonsa, joten meidän asemamme on valtakunnallisesti merkittävä Suomen elinkeinoelämän historian säilyttämisen kannalta. Tarjoamme monipuolisen tuen yrityksille tietojen arkistoinnissa ja toisaalta myös asiantuntemuksen siinä, miten tarpeettomia arkistoja voidaan tuhota. Yleisesti vanhimmat arkistomme alkavat 1850-luvulta ja uusimmat ovat tältä vuodelta.

Elkan arkistossa on muun muassa Suomen vanhin pankkitalletus vuodelta 1823 sekä Sinebrychoffin arkisto, joka sisältää historiallisen luvan rakentaa panimorakennus Helsinkiin.


Arkistonjohtaja Jarmo Luoma-aho

Memory Campus vahvistaa Mikkelin asemaa arkistokaupunkina

Merkittävänä toimijana Elkalla on kumppanuussopimus Mikkelin kaupungin kanssa. 152 000 euron arvoiseen sopimukseen kuuluu olennaisesti Memory Campus -kehittämisalusta. Sopimus tukee Mikkelin elinvoimaisuustavoitteita ja Mikkelissä jo olevaa tiedonhallinnan osaamista, palveluja, verkostoja ja asiakkuuksia. Yhtenä Memory Campus -toimijoista Elka edustaa yritysmaailmaa ja elinkeinoelämää sekä tuottaa ja parantaa sähköisen arkistoinnin palvelukehitystä ja tarjontaa.

Näkyvintä Memory Campus -toimintaa Elkalla on ollut Memoriaali-hanke. Elka yhdisti voimansa Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n, Sodan ja rauhan keskus Muistin ja Xamkin kanssa. Hankkeessa kartoitetaan jo olemassa olevia digitaalisen aineiston vastaanottamiseen ja käytettävyyteen kehitettyjä toimintamalleja, järjestelmiä sekä kehitetään niitä Memoriaali-verkkopalveluksi.

– Memoriaali-hanke sisältää paljon synergiaetua, kun eri toimijat hyödyntävät samaa alustaa, Luoma-aho sanoo.

Tiedon siirtäminen ja toisaalta tiedon helppo löydettävyys ovat suuressa arvossa digitaalisessa maailmassa. Silti fyysinen arkistoaineisto tulee olemaan vielä pitkään alan arkipäivää. Olipa aineisto sitten hyllytettävää tai digitaalista, yhteistyön merkitys korostuu toimijoiden välillä. Asialla on myös arkistoalan työllistävä vaikutus.

– Mikkelissä on pitkät perinteet paikallisella yhteistyöllä. Pystymme hyödyntämään toistemme asiantuntemusta ja samalla Mikkelin status arkistokaupunkina kasvaa entisestään, Luoma-aho kertoo.

Korona vaikutti myös Elkan toimintaan

Keväällä Suomessakin yltynyt koronavirustilanne vaikutti Elkaan siinä missä muihinkin toimijoihin. Tutkijavierailut lakkasivat hetkeksi ja tapaamiset sekä palaverit toteutettiin etäyhteyksillä. Elkan henkilöstö teki etätöitä sen verran kuin työtehtävät mahdollistivat. Kaikki tapahtumat keväältä ja kesältä siirtyivät.

Nyt Elka on taas auki, mutta henkilöstö noudattaa tarkkaa suojautumista. Ennen vierailuja on syytä olla yhteydessä etukäteen. Ensi vuoden juhlavuoden mahdolliset tapahtumat ovat vielä suunnitteluasteella, mutta perustekeminen arkistojen uumenissa jatkuu. Toimitilojen kierroksen päätteeksi Jarmo Luoma-aho toteaa, että iltapäivällä olisi taas keskusteluja uusien aineistojen siirtämisestä Elkaan. Joskus aineistoa tulee kuorma-autollinen. Siksi Elkalla on lastauslaiturikin. Tekemistä Kalevankankaalla riittää, oli korona tai ei.

Haluatko tutustua Elkaan paikan päällä? Kerää porukka ja varaa aika puhelinnumerosta 015 321 340 tai e-posti@elka.fi.

Mikkelin tori ilmasta

C21-kaupunginjohtajat: Kaupunkien tarve koronatuelle myös vuonna 2021 on ilmeinen

Valtion talousarviota vuodelle 2021 valmistellaan poikkeuksellisen haastavissa olosuhteissa. Koronaviruspandemia ei ole ohi, ja se tulee kuormittamaan kuntia, niiden taloutta ja sosiaali- ja terveydenhuoltoa vielä pitkään.

C21-kaupunginjohtajat pitävät huolestuttavana, että valtiovarainministeriön budjettiehdotus ei sisältänyt tukea kunnille koronasta aiheutuvien kustannusten hoitamiseen. On välttämätöntä, että hallitus kohdentaa ensi vuoden budjetissaan kunnille mittaluokaltaan ja painotuksiltaan vastaavan tukipaketin kuin kuluvana vuonna. Jo entuudestaan haastavassa kuntataloustilanteessa kunnat eivät voi yksin kantaa päävastuuta koronasta aiheutuvista kustannuksista. Tarve valtion tuelle on ilmeinen.

Tämänhetkisten arvioiden mukaan koronan heikentää kuntataloutta vuonna 2021 noin 1,7 miljardilla – lähes yhtä paljon kuin kuluvana vuonna. Vaikutukset näkyvät erityisesti verotuloissa, jotka laskevat pandemian johdosta huomattavasti. Kriisi vaikutuksineen näkyykin erityisesti suurissa kaupungeissa, joissa on enemmistö todetuista koronatartunnoista ja joihin rajoitus- ja sulkutoimenpiteet ovat vaikuttaneet kaikkein voimakkaimmin. Myös hoitovelka kasvaa huolestuttavasti ja perusterveydenhuollosta vastaavien kuntien ohella tulee tukea kohdentaa ensi vuonnakin suoraan sairaanhoitopiireille. Samoin tulee joukkoliikenteen järjestäjille kompensoida koronasta aiheutuvia lipputulomenetyksiä.

Onkin välttämätöntä, että hallitus lunastaa kehysriihen yhteydessä antamansa lupauksen korvata kunnille koronasta aiheutuvia menoja vaiheittain. Budjettiriihessä tarvitaan selkeä näkymä kunnille siitä, miten valtio tukee kuntia ensi vuonna. Vuoden 2021 kompensaatio ei voi jäädä vain lisätalousarvioiden varaan. Tuki tulee kohdentaa oikeudenmukaisesti aiheutuneiden tulomenetysten ja kustannusten suhteessa nimenomaisesti niille kunnille ja kaupungeille, joiden talouteen korona on iskenyt pahimmin. Esimerkiksi päätös yhteisöveron jako-osuuden korotuksen jatkamiseksi on keskeinen.

Myös yritysten maksuhelpotuksiin liittyvät kuluvan vuoden valtionosuuslisäykset tulee jättää perimättä takaisin. Valtion tulee lupaustensa mukaisesti korvata sekä kuluvan että ensi vuoden osalta täysimääräisesti myös ne merkittävät lisäkustannukset, jotka aiheutuvat valtion omista, ennakoimattomista, uusista päätöksistä. Näitä ovat niin maksisuosituksen toimeenpano kuin testauskapasiteetin lisääminen. Pitkäkestoinen kriisi aiheuttaa pitkäkestoisia vaikutuksia ja siksi valtion on varauduttava kustannusten korvaamiseen myös vuosien 2022 – 23 osalta.

Kuntatalouden pitkän aikavälin kestävyyden kannalta koronasta johtuvien välittömien kustannusten kompensoiminen ei kuitenkaan yksin riitä. Kuntatalouden tilanne on jo ennen koronaa ollut haasteellinen ja myös ensi vuonna kuntataloutta rasittavat useat muutkin tekijät, kuten muun muassa kasvavat kustannukset ja valtionosuuksien väheneminen.

C21-kaupunginjohtajat pitävät tämän vuoksi oleellisena, että kuntien menopaineita ei kehyskaudella kasvateta eikä kuntien tehtävien ja velvoitteiden määrää kokonaisuudessaan lisätä. Päinvastoin tulee julkisen sektorin menopaineita vähentää. On olemassa ilmeinen riski sille, että kaupungit eivät selviä velvoitteistaan eivätkä tulevista investoinneista ilman merkittäviä veronkorotuksia. Mikäli uudet tehtävät ja velvoitteet aiotaan vaikeassa taloustilanteessa kuitenkin toteuttaa, kustannukset tulee arvioida realistisesti ja korvata täysimääräisesti.

Huomio tulee entistä vahvemmin suunnata myös kriisistä palautumiseen. C21-kaupunginjohtajat muistuttavat, että tätä tukevat erityisesti sellaiset peruspalveluihin liittyvät palveluverkko- ja infrainvestoinnit, joilla on merkittäviä työllisyysvaikutuksia ja jotka samanaikaisesti edistävät kasvua, kilpailukykyä ja tukevat koko kansantalouden kannalta keskeisten kaupunkien säilymistä elinvoimaisina. Lisäpanostukset yritystukiin, työllisyyden hoitoon ja työllisyyspalveluiden kuntakokeiluihin ovat tärkeitä toimenpiteitä talouden elpymisen kannalta ja kaupunkien radikaalisti heikentyneen työllisyyden parantamiseksi.

C21-kaupunginjohtajien verkostoon kuuluvat Helsingin, Espoon, Tampereen, Vantaan, Oulun, Turun, Jyväskylän, Lahden, Kuopion, Kouvolan, Porin, Joensuun, Lappeenrannan, Hämeenlinnan, Vaasan, Rovaniemen, Seinäjoen, Mikkelin, Kotkan, Salon ja Porvoon kaupunginjohtajat. Kaupunginjohtajien pysyvä verkosto vahvistaa kaupunkipoliittista keskustelua ja kaupunkien yhteistä edunvalvontaa.

Tunnin maksuton kadunvarsipysäköinti jatkuu Mikkelissä syyskuun loppuun asti

Mikkelin kaupunki jatkaa tunnin ilmaista pysäköintiä kaupunkialueen pysäköintipaikoilla syyskuun loppuun asti. Tuttuun tapaan ajoneuvoon on kuitenkin jätettävä näkyville pysäköintikiekko tai ilmoitettava pysäköinnin alkamisaika muulla selkeästi havaittavalla tavalla. Lippuautomaatit ovat käytettävissä, jos aikaa tarvitsee enemmän kuin yhden tunnin.

– Yhteiskunta palaa asteittain arkeen koronakevään ja kesän jälkeen, näin tekee myös kaupunki, toteaa Mikkelin kaupungin tekninen johtaja Jouni Riihelä.

Riihelän mukaan kokemuksia ”ensimmäisen tunnin maksuttomuudesta” aiotaan selvittää. Hän uskoo, että asia on vaikuttanut myönteisesti kaupungilla ja kivijalkaliikkeissä asiointiin.

– Kaupungin koronatukitoimet ja tämäkin ratkaisu on lähtökohtaisesti ajateltu määräaikaisiksi. Nyt kesäkauden päättyessä asiaa on tarkasteltu uudelleen. Uskon, että vaikka syyskuun jälkeen palataan pysäköinnissäkin normaaliaikaan, kivijalkakaupoissa asioiminen sujuu ongelmitta, Riihelä sanoo.

Kutsu yrityksille markkinavuoropuheluun Mikkelin Eteläisen aluekoulun rakentamisesta

Mikkelin kaupunki rakennuttaa Urpolan kaupunginosaan uuden yhtenäiskoulun liikuntatiloineen. Tilaaja hankkii Eteläisen aluekoulun yhtenä hankintana KVR-urakkamallilla. Markkinavuoropuhelun tarkoituksena on yhdessä potentiaalisten tarjoajien kanssa kehittää hanketta ja toteutusmuotoja sekä hankintamenettelyä. Tilaaja julkaisee hankkeesta myöhemmin erillisen tarjouspyynnön.

Markkinavuoropuhelun järjestetään tiistaina 16.6. klo 13-16 etätilaisuutena.

Kutsun ja ohjeet markkinavuoropuheluun osallistumisesta löydät Hilmasta ja Tarjouspalvelusta. Ilmoittaudu tilaisuuteen 12.6. klo 12 mennessä tästä linkistä.

Mikkelin seutu kutsuu vapaa-ajan asukkaitaan – täällä on tilaa hengittää

Mikkelin seudulta lähetetään toukokuun viimeisellä viikolla työikäisille Mikkelin seudun ulkopuolisille vapaa-ajan asukkaille henkilökohtainen kirje. Kirjeen tavoitteena on muistuttaa mökinomistajia siitä, että maalaismaisen asumisen ei tarvitse rajoittua vain viikonloppuihin ja lomiin.

Kirjelähetyksen takana ovat Mikkelin kehitysyhtiö Miksein Enter to Business -hankkeen Mari Meriläinen ja Mikkelin seudun muuttajahanke Solmun Mira Myyryläinen.

Mikkelin seudulla on tilaa hengittää vapaammin, kaikki mahdollisuudet työllistyä mielekkäisiin hommiin, lapsille pienemmät koulut ja ajankäytön kannalta leppoisampi arki. Poikkeusajan myötä yhä useampi työ on lähtenyt sujumaan täysin etänä, joten uutta työpaikkaa ei välttämättä edes tarvita. Yritystoiminnan voi siirtää Saimaan maisemiin, tai aloittaa kokonaan uuden uran toimivaa yritystä jatkamalla.

-Tiedostamme, että yksi kirje ei varmasti tuo perheen muuttopäätöstä, mutta haluamme muistuttaa, että vapaa-ajan maisemiin kokonaan asettuminen on todellinen vaihtoehto, Mira Myyryläinen Mikkelin seudun muuttajahankkeesta kertoo.

-Muutaman Mikkelin seudulle sijoittumista hakevan yrittäjyydestä kiinnostuneen kanssa on parhaillaan neuvotteluja käynnissä yritystoiminnan jatkamisesta, joten tämä vaihtoehto kannattaa aina tutkia myös, Mari Meriläinen jatkaa.

Kirjeessä on kysely, jonka tavoitteena on saada kontakteja mm. yritysten jatkajaksi ja osaajaksi seudulla avoimena oleviin työpaikkoihin. Myyryläinen ja Meriläinen kirjoittivat kirjeensä henkilökohtaisena viestinä Miralta ja Marilta, joten sen paremmin kirje kuin kyselykään ei ole ihan tavanomainen.

Suomen kaupunkikeskustat joutuivat koronakuoppaan

Koronakevät sulatti kaupunkikeskustojen elinvoiman. Elävät Kaupunkikeskustat ry:n elinvoimalaskennassa huhtikuun poikkeustila sulki yli puolet (54 %) ravintoloista, mutta kivijalkayrittäjien yhä sinnitellessä vain 17 % kaupoista. Keskustojen asiakasvirrat kutistuivat neljäsosaan.

Uusimpaan elinvoimalaskentaan osallistui 35 kaupunkia. Korona kurittaa pahimmin suurimpien kaupunkien keskustoja.

Elinvoimalaskentaa keskustoissa on Suomessa tehty yli viisi vuotta. Alkuvuodesta vaikutti siltä, että elinvoimakehitys keskustoissa oli tasaantunut. Kehitystä edellisinä vuosina olivat heikentäneet uudet kuluttajatottumukset, vahvistunut verkkokauppa ja kaupan rakennemuutos. 

Elämä ja kulutus ovat palautumassa normaaliksi

Ravintolat alkavat Suomessa taas avautua kesäkuussa. Odotusarvo lähivuosille on, että ravintolaelämä alkaa monipuolisesti kukoistaa keskustoissa. Kuluttajat matkailevat ruokaelämyksien perässä. Kotimaan matkailu lisääntyy ja matkailuvirrat kaukomaille vähenevät.

Yritysyhteisötilat keskustoissa lisääntyvät, vaikka samalla etätyö kasvaa. Digitalisaatio synnyttää tilallisesti joustavampia työympäristöjä, mutta vähemmillä neliöillä. Vastapainona joskus puuduttavalle digiarjelle läheltä löytyy elämyksellinen keskusta, jossa voi nähdä ja kohdata aidosti muita.

Maankäytön tehostaminen vähentää arjen liikkumistarvetta lisäten kuluttajien autovapautta. Sähköavusteinen liikkuminen kaupungin sisällä kasvaa, mutta välimatkat lyhenevät. Myös asuminen keskustassa ja keskustan tuntumassa vahvistuu. 

Elinvoimalaskennan 2020 tiedot ovat osoitteessa www.allincityapp.com.

Kuva: Pihla Liukkonen / Kontrastia

Mikkelin kaupunki tukee yrityksiä

Mikkelin kaupunki on kuunnellut paikallisten yritysten koronaviruksesta aiheutuvaa taloudellista hätää ja maksuvalmiuden nopeaa heikentymistä ja ryhtyy omalta osaltaan toimiin asian korjaamiseksi.

Järjestelyt ovat voimassa valtioneuvoston poikkeusolopäätöksen mukaisesti 13.4.2020 saakka. Mikäli poikkeusoloaikaa jatketaan, kaupunki jatkaa myös omia tukitoimenpiteitään sen mukaisesti.

Yritystilojen vuokranmaksuun tarvittaessa pidennyksiä

Mikkelin kaupunki vuokraa vuokraus- ja käyttöpalvelut -yksikkönsä kautta omia tilojaan yritysasiakkaille eri puolella kaupunkia. Kaupunki on valmis pidentämään yrityksien vuokranmaksuaikoja niiden yritysten osalta, joiden vuokranmaksukyky on koronaviruksesta aiheutuneen tilanteen perusteella heikentynyt. Tämä koskee niitä laskuja, joita ei ole vielä lähetetty.

Sopimalla kaupungin vuokraus- ja käyttöpalvelut -yksikön kanssa ennakkoon, asiakkaalle ei lähetetä vuokralaskuja poikkeusolojen aikana, vaan summa laskutetaan myöhemmin yhdessä sovittavana ajankohtana. Vuokranmaksuajan pidentäminen edellyttää aina asiakkaan omaa ja välitöntä yhteydenottoa vuokranantajaan ja toimenpiteistä sopimista. Vuokraus- ja käyttöpalvelut palvelevat asiakkaitaan puhelimitse ja sähköisillä viestimillä.

Ostolaskujen maksamisen aikaistaminen

Kaupunki aikaistaa laskujensa maksamista yrityksille. Kaupungin sisäinen prosessi, kuten laskun asiatarkastus ja hyväksyntä tulee kuitenkin suorittaa ennen laskun maksuunpanoa. Toimenpiteellä voidaan nopeuttaa laskun maksua keskimäärin yhden viikon verran. Tällä tavoin kaupunki pyrkii osaltaan varmistamaan yritysten maksuvalmiutta. Toiminta ei edellytä palvelun tuottajilta toimenpiteitä.

Maksulliseen kadunvarsipysäköintiin yhden tunnin maksuton aika

Kaupunki helpottaa ravintoloiden ja kivijalkakauppojen toimintaedellytyksiä tuomalla yritysten asiakkaille maksuttoman tunnin pysäköintiin maksullisiin kadunvarsipysäköintipaikkoihin. Toimenpiteellä helpotetaan yrityksissä asiointia ja ravintoloista tapahtuvaa ruoan ulosmyyntiä.

Lippuautomaatteihin asennetaan kyltit yhden tunnin maksuttomasta pysäköinnistä. Pidempiaikainen pysäköinti jatkuu edelleen maksullisena. Lyhytaikaisessa pysäköinnissä autoissa tulee käyttää pysäköintikiekkoja, jotta parkkiruudut ovat mahdollisimman vilkkaassa asiakaskäytössä. Maksuton aika alkaa perjantaina 27.3. Pysäköintiä kaupungissa valvoo kaupungin pysäköintipalvelut.