imported_post Archives - Page 2 of 2 - Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy

EcoSairila Business Parkissa huolehditaan ympäristöstä entistä paremmin – “Alueelle syntyy korkeatasoinen ympäristöosaamisen keskittymä”

Mikkelin EcoSarilan teollisuuspuistossa otetaan käyttöön uudenlainen alueellinen ympäristöjohtamisen malli, jota tukee uusi digitaalinen EcoS-tietoalusta. Tavoitteena on varmistaa alueen ympäristöturvallinen toiminta ja tarjota alueelle sijoittuville yrityksille valmis toimintaympäristö, jossa ympäristövaikutuksia voi seurata tehokkaasti ja reaaliajassa.

Mikkelin Metsä-Sairilassa sijaitsevaan EcoSairila Business Park -teollisuuspuistoon sijoittuvat yritykset voivat jatkossa seurata ympäristövaikutuksiaan kattavammin, tarkemmin ja reaaliaikaisemmin.

EcoSairilaan on kehitetty uudenlainen EcoS-ympäristötietoalusta sekä alueellisen ympäristöjohtamisen malli, joiden avulla ympäristövaikutusten seuranta tehostuu ja helpottuu.

– Tällä tavalla varmistetaan alueen toiminnan turvallisuus ja riskien hallinta, ja ympäristötietoalustan ansiosta voidaan taata toiminnan ympäristöluvan mukaisuus ja toiminnan asianmukaisuus, sanoo Mikkelin kaupungin tekninen johtaja Jouni Riihelä.

Alueen toimijoiden ja viranomaisten kanssa kehitetyt palvelut sekä digitaaliset työkalut varmistavat myös sujuvamman tiedonkulun yritysten, viranomaisten, kansalaisten ja alueen maanomistajien kesken. Myös EcoSairila Business Parkin omat keskitetyt ympäristöpalvelut ja -asiantuntijat auttavat yrityksiä ympäristötavoitteiden toteuttamisessa.

– EcoSairilassa yrityksille tarjotaan toimintaympäristö, jossa ympäristövaikutusten seurantaan on olemassa valmis ja tehokas järjestelmä. Yritykset voivat halutessaan hyödyntää järjestelmää ja liittyä sen käyttäjiksi. Tavoitteena on, että alueelle syntyy korkeatasoinen ympäristövastuullisten yritysten keskittymä, sanoo Etelä-Savon ELY-keskuksen ylijohtaja Pekka Häkkinen.

Tietoalusta kokoaa havainnot yhteen

Alueellisessa ympäristöjohtamisen mallissa kaikki alueen yritykset ottavat vastuullisesti huomioon ympäristöasiat toiminnassaan. Tavoitteiden tukena on uusi innovaatiivinen EcoS-ympäristötietoalusta, jonka avulla alueella syntyvä havainto- ja mittaustieto kootaan yhteen paikkaan. Kattava havaintotietovaranto mahdollistaa alueen toimintojen ympäristövaikutusten analysoinnin ja reaaliaikaisen ympäristön tilannekuvan muodostamisen.

Myös alueen ympäristövaikutusten tasetta eli vaikutuksia eri luontoarvoihin, maaperään, vesistöihin ja lähialueen asutukselle voidaan seurata ja ylläpitää reaaliajassa.

Häiriötilanteita voidaan simuloida

EcoS-alustan avulla voidaan havainnoida myös tuotannon poikkeamia tai tehdä onnettomuuden aikaisia havaintoja. Ympäristöhavaintoja tarkkaillaan kattavasti jatkuvan mittauksen ja sensoreiden tukemana.

– Yksi tavoite on, että käyttöliittymällä voitaisiin tarkkailla reaaliajassa muun muassa Mikkelin eteläpuolisen Saimaan vedenlaatua. EcoSairila-konseptin kehittyessä järjestelmä kehittyy edelleen. Myös ilmaan tulevia päästöjä on mahdollisuus mallintaa, Pekka Häkkinen sanoo.

Mahdollisessa häiriötilanteessa tarvittava tilannejohtaminen saadaan nopeasti käyntiin, sillä EcoS-alustan avulla voidaan muodostaa poikkeuksellisen tapahtuman digitaalinen tilannekuva ja aloittaa toimintasuunnitelmien mukainen tilannejohtaminen.

Häiriötilanteita voidaan myös simuloida, jolloin niihin voidaan valmistautua ilman erillisen konkreettisen harjoituksen järjestämistä.

Kansalaiset mukaan

Uusi järjestelmä minimoi alueen ympäristöriskejä ja sillä on positiivinen vaikutus Mikkelin eteläpuolisen Saimaan ja lähialueiden vesistöjen haitallisen kuormituksen vähentymiseen sekä lähialueen asukkaiden ja loma-ajan asutuksen viihtyisyyteen.

Alueen toimintojen suunnitteluun pyydetään ennakoivasti mukaan lähialueiden asukkaita ja maanomistajia. Kansalaiset voivat osallistua suunnitteluun ja kommentoida ympäristölupamateriaaleja jo ennen yritystoiminnan ympäristölupamenettelyn käynnistämistä.

Lisätiedot

EcoSairilan alueen koordinaattori,
Panu Jouhkimo, 044 598 6854, panu.jouhkimo@mikseimikkeli.fi

EcoSairilan alueellisen ympäristöjohtamisen malli ja EcoS – ympäristötietoalustan määrittelytyö on toteutettu EU-osarahoitteisessa hankkeessa ”EcoSairilan Ympäristöjohtamisen malli ”. EcoS – alustan toteuttaja, innovaatiokumppani on kilpailutettu hankkeessa  ”EcoSairilan ympäristötietoalusta – innovaatiokumppanin valinta”. Molempiin hankkkeisiin EU-osarahoituksen myöntänyt taho on Etelä-Savon ELY-keskus.

Kuva: Pihla Liukkonen

Mikke ry sai uuden toiminnanjohtajan

Mikkelin kaupunkikeskustan kehittämisyhdistys ry eli Mikke ry on saanut uuden toiminnanjohtajan.

Työnsä toiminnanjohtajana aloittaa tammikuussa 2020 Kati Häkkinen. Mikke ry:n hallitus teki valinnan kokouksessaan 17.12.

Kati Häkkinen on Thaimaan Khanomissa sijaitsevan Aava Resort & Spa -hotellin perustaja ja omistaja ja toimii aktiivisesti Mikkelin kulttuuri -ja elinkeinoelämässä. Hän palasi Mikkeliin lastensa kanssa vuosi sitten.

– Aavan ja Khanomin Thaimaan matkailukartalle tuominen on ollut haasteellinen mutta ennenkaikkea palkitseva urakka. Nyt Mikkeliin, kotiin, palanneena näen asiat uudessa ja laajemmassa valossa ja olen innoissani mukana rakentamassa Mikkelistä vetovoimaista maakuntakeskusta. Siihen pääsemme yhteistyöllä ja uusilla, rohkeilla ideoilla joita minulla riittää, Kati Häkkinen kertoo.

Mikke ry:n toiminnan pääpainopisteenä on lisätä kaupungin elinvoimaisuutta, kaupallista vetovoimaa, elämää ja asiakasliikennettä sekä positiivista mielikuvaa.

– Saimme toiminnanjohtajaksi tekijän, joka tiukentuneessa taloudellisessa tilanteessa luotsaa yhdistyksen uusille urille, on yhteistyökykyinen ja omaa laajan suhdeverkoston. Toivon erityisesti, että kaupunkiin saadaan uudenlaista yhteistyötä, positiivisuutta ja ennakkoluulotonta tekemisen meininkiä, sanoo Mikke ry:n hallituksen puheenjohtaja Jyrki Suvimaa.

Itä- ja Pohjois-Suomella on tärkeä rooli Euroopassa

Eurooppa koostuu hyvin erilaisista alueista – valtavista metropoleista, vilkkaista kaupungeista, eläväisestä maaseudusta ja harvaan asutuista alueista. EU tunnistaa kaikki alueet tärkeiksi ja edistää monin tavoin alueiden mahdollisuuksia antaa oma panoksensa kansalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi ja yhteisten haasteiden ratkaisemiseksi. Edistäminen tarkoittaa ennen muuta rahoitusinstrumentteja, joita EU:lla on laaja skaala maanviljelystä työllisyyteen, kalastuksesta kaupunkikehitykseen ja huippututkimuksesta humanitääriseen työhön. Ne pohjautuvat unionin yhteiseen politiikkaan ja tarjoavat työkaluja yhteisten, eurooppalaisten tavoitteiden toteuttamiseen.

Eurooppaa ja koko maailmaa koskevien suurten haasteiden, kuten ilmastonmuutoksen ratkaiseminen vaatii laajaa yhteistyötä. Me Itä- ja Pohjois-Suomessa tunnistamme vastuumme osana Eurooppaa ja tuomme yhteiseen pöytään oman osaamisemme ja tarmomme maanosamme kehityksen eteenpäin viemiseksi.

Itä- ja Pohjois-Suomi ovat harvaan asuttua aluetta, jossa on seitsemän keskuskaupunkia. Alueellamme tuloksia syntyy erityisesti vuorovaikutuksessa kaupunkien ja syrjäisempien alueiden välillä, alueemme ominaispiirteisiin nojaten. Korkeakoulut ja tutkimuslaitokset uudistavat alueemme osaamispohjaa tekemällä   huippututkimusta ja opetusta, joka näkyy työnä ja toimeliaisuutena myös alueemme harvaan asutuilla seuduilla.

Luonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen ja kiertotalouden kehittämiseen tähtäävä osaaminen korkeakouluissamme yhdistettynä Itä- ja Pohjois-Suomen mittaviin raaka-aineresursseihin tuottaa hyvinvointia koko Suomelle. Valtaosa maamme luonnonvaroihin perustuvan vientiteollisuuden uusista avauksista on vireillä Itä- ja Pohjois-Suomessa. Esimerkiksi Joensuussa on metsäbiotaloudessa osaamista ja huippututkimusta, joka poikii investointeja koko Itä-Suomen alueelle. Kokkolan akkuosaaminen kannustaa jalostamaan kaivosteollisuuden tuottamat raaka-aineet kotimaassa ja Mikkelin EcoSairila on modernin vihreän teollisuuden keskus.

Alueemme edistää maailmanlaajuisten haasteiden ratkaisemista monella muullakin sektorilla. Investoimalla Pyhännän ja Kajaanin välillä sijaitsevaan Piiparinmäen tuulivoimapuistoon Google lisää uusiutuvan energian tuottamista ja edistää teknologian kehittämistä. Kajaanin supertietokone kasvattaa paitsi Kainuun potentiaalia ja houkuttelevuutta, myös koko Itä-Suomen osaamista ja kilpailukykyä digitalisoituvassa maailmassa.

Oulun yliopistossa tehdään Suomen Akatemian rahoittamaa lippulaivatutkimusta 6G-teknologiassa, Itä-Suomen yliopistossa Joensuun kampuksella fotoniikassa. Näemme paljon potentiaalia Rovaniemen ja koko Lapin vastuullisessa, alueemme ainutlaatuiseen luontoon perustuvassa matkailussa. Kuopion maailmanluokan terveys-, hyvinvointi- ja ravitsemusosaaminen vauhdittaa alan teknologia ja –palveluyritysten kasvua ja tuo uusia innovaatioita ja menetelmiä terveydenhuollon kehittämiseen.

Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka nojaa uskottavaan maanpuolustuskykyyn. On tärkeää, että Itä- ja Pohjois-Suomi pysyy asuttuna, ja siinä elinvoimaisilla, houkuttelevilla kaupunkiseuduilla on merkittävä rooli. Suomen itäraja on Euroopan Unionin pisin yhteinen rajavyöhyke Venäjän kanssa, ja Itä- ja Pohjois-Suomen alueella on Suomen ja Venäjän välisestä noin 1 300 kilometrin maarajasta yli tuhat kilometriä.

Turvallisuuspolitiikan kulmakivi on myös yhteistyö. Me teemme aktiivista yhteistyötä Venäjän kanssa – EU:n yhtenäisen Venäjä-politiikan mukaisesti – täällä, missä se on luontevinta. Yhteistyömme ulottuu toki koko Barentsin alueella eli myös Norjan ja Ruotsin suuntaan, joiden kanssa jaamme valtakunnan rajan. EU kannustaa rahoitustyökaluillaan rajat ylittävään, tiiviiseen yhteistyöhön Euroopassa.

EU-komission rahoitusvälineet tukevat monen muun maanosamme alueen tavoin myös Itä- ja Pohjois-Suomen kehittymistä. Alueemme käyttää varoja hyvin tehokkaasti ja tuloksellisesti, EU:n asetusten ja kansallisten suositusten mukaisesti. Esimerkiksi EU:n rakennerahastorahoituksella on rahoitettu infrastruktuuria (mm. 5G-testiverkko), joka on auttanut rahoituksen saamista tai isompiin verkostoihin pääsyä, minkä myötä on voitu tehdä korkeatasoista tutkimusta. Hyödyt ovat laajentuneet alueelliselta tasolta kansalliselle ja jopa EU-tasolle.

EU-komission keväällä julkaisemassa maaraportissa todetaan, että alueelliset kehittyneisyyserot ovat vähentyneet Suomessa, mutta ne ovat edelleen suuria erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomessa. Kehitystä on siis saatu aikaan, mutta kehittämistä on edelleen jatkettava. Erityisen tärkeää on, että askeleita eteenpäin otetaan vuorovaikutuksessa keskuskaupunkien ja harvaan asuttujen alueiden välillä. Tähän me Itä- ja Pohjois-Suomen keskuskaupungit sitoudumme jatkossakin.

Kuva: Heleen Paukkunen

Valikko