fbpx

Hallitus julkaisi esityksensä yritysten kustannustuesta

Hallitus on 5.6. antanut eduskunnalle esityksensä uudesta yritysten kustannustuesta. Uuden tuen tavoitteena on pienentää konkurssiin ajautuvien yritysten määrää koronatilanteessa.

Tukeen esitetään yhteensä 300 miljoonan euron määrärahaa. Kustannustuki olisi määrältään enintään 500 000 euroa hakijaa kohden. Kustannustuki on korvaus yrityksen kiinteistä kustannuksista ja palkkamenoista. Tuki korvaa aiemmin käytössä olleet ELY-keskusten ja Business Finlandin kehitysrahoitukset.

Eduskunnan odotetaan vahvistavan tuen ehdot viikon 24 aikana. On mahdollista, että tuen ehdot joiltain osin muuttuvat eduskuntakäsittelyssä.

Hallitus esittää tuen myöntämisen ehdoiksi seuraavaa:

1. Yrityksen ja yrityksen edustaman toimialan myynti on laskenut
  • Hakijayrityksen toimialan myynti on pudonnut vähintään 10 prosenttia vertailuajankohtaan nähden, ja
  • Yrityksen oma liikevaihto on laskenut yli 30 prosenttia vertailuajankohtaan nähden. Yrityksen huhti-toukokuun 2020 liikevaihtoa verrataan maalis-kesäkuun 2019 keskimääräiseen liikevaihtoon. Jos yritys on perustettu vuoden 2019 kesäkuun jälkeen, liikevaihtoa verrataan vuoden 2020 tammi-helmikuun myynnin keskiarvoon.
  • Liikevaihdon lasku todennetaan Verohallinnolle annetuista ALV-ilmoituksista.
2. Hakijayrityksellä on oltava kiinteitä, vaikeasti sopeutettavia kustannuksia
  • Tukea maksetaan yrityksen kiinteiden kustannusten ja palkkakustannusten perusteella.
  • Tuen euromääräinen maksimi kahden kuukauden ajalta on 500 000 euroa. Alle 2000 euron tukea ei makseta.
  • Korvaukseen oikeuttavat kiinteät kulut voivat olla enintään puolet yrityksen vertailukauden keskimääräisestä liikevaihdosta

Tuen määrä

Myönnettävä tuen määrä perustuu professori Vesa Vihriälän työryhmän aiemmin esittämään malliin.

Tehdään tuesta käytännön esimerkki.

Tapion Tilataksit Oy on hyvämaineinen koululaiskuljetuksia tekevä taksiyritys, jonka kuukausittainen myynnin keskiarvo vuoden 2019 maalis-kesäkuussa oli 15 000€ alv 0% (liikevaihto). Huhti-toukokuu ovat yritykselle tavanomaista tärkeämpiä myyntikuukausia. Yritys on merkittävästi kärsinyt koronavirusepidemiasta huhti-toukokuussa 2020, jolloin kuukausittainen liikevaihto laski kolmasosaan tavanomaisesta ollen keskimäärin 5000 euroa kuukaudessa.

Yritys on tavanomaisesti maksanut palkkaa kolmelle henkilölle, kullekin 2500 euroa kuukaudessa sivukuluineen. Lisäksi yrityksellä on velkaa kahdesta taksiautosta, jotka ovat välttämättömiä liiketoiminnan harjoittamiseksi. Velan lyhennykset autoista ovat yhteensä 1000 euroa kuukaudessa. Lisäksi taksien käyttökulut, vakuutukset ja yrityksen muut kiinteät kulut ovat yhteensä 4000 euroa kuukaudessa.

Yrityksellä on täten yhteensä 7500 euron palkkakulut ja 5000 euron kiinteät kulut kuukaudessa. Kiinteiden kulujen osuus on alle puolet vertailukauden liikevaihdosta, joten kulujen osuutta ei laskennallisesti leikata.

Tapion Tilataksit Oy:n toimiala kuuluu niiden joukkoon, joiden myynti on laskenut vähintään 10%. Lisäksi Tapion Tilataksit Oy:n osalta voidaan todeta yli 30% myynnin lasku.

Kustannustuen määrä kahden kuukauden enimmäisajalta (kustannukset kerrottu kahdella) on täten:

((15000€-5000€)/15000€-30%) * (10 000€ + 15 000€)  = 9167 €

Tuen hakeminen

Hallituksen esitys etenee nyt eduskuntaan ja tuen tulee myöntämään Valtiokonttori. Valtiokonttori tiedottaa hausta yrityksille tarkemmin.

Esityksen mukaan tukea haetaan sähköisesti Valtiokonttorista 31.8.2020 mennessä. Valtiokonttori tekee tukipäätöksen yritysten hakemusten ja Verohallinnon toimittamien yritysten myyntitietojen perusteella. Valtiokonttori valvoo myös jälkikäteen sitä, että tuet on myönnetty oikein perustein, ja voi muun muassa periä virheellisten tietojen perusteella myönnetyt tuet takaisin.

Valtiokonttori voi ottaa yrityksen hakemuksen käsittelyyn myös tilanteessa, jossa yritys ei kuulu valtioneuvoston asetuksessa mainittuun toimialaan, jonka liikevaihto olisi laskenut vähintään 10 prosenttia. Tällöin yrityksen tulee osoittaa erityisen painavat syyt sille, että sen liikevaihto on alentunut koronatilanteen vuoksi.

Myös liiketoimintaa harjoittavat säätiöt ja yhdistykset kaavaillaan otettavaksi tuen piiriin.

Kustannustukea voi hakea, vaikka yritys olisi jo saanut muita suoria tukia koronatilanteessa, mutta nämä tuet vähennetään kustannustuesta. Ravintola-alan tuki ja kuntien myöntämä yksinyrittäjien koronatuki vähennetään täysimääräisesti ja Business Finlandin ja ELY-keskusten yrityksille myöntämistä kehittämistuista vähennetään 70 prosenttia.

Kaupunkilaiset kutsutaan mukaan Kalevankankaan kehittämiseen

Mikkelin Kalevankankaalle on viime vuosina investoitu paljon rakennettuun ympäristöön, tutkimus- ja kehittämistoimintaan ja koulutukseen. Näin on luotu edellytyksiä uusien palvelualan yritysten sijoittumiselle alueelle. Nyt kysytään mikkeliläisiltä itseltään, millaisia palveluja he haluaisivat Kalevankankaalle.

Osoitteessa kalevankangasmikkeli.fi on avattu kysely, jossa asukkaita ja yrittäjiä kannustetaan kertomaan nykyisestä alueen käytöstään, liikkumisestaan ja tulevaisuuden toiveistaan. Kyselyssä on käytössä karttapohjainen kysely- ja analyysityökalu Maptionnaire, jota hyödynnetään ensimmäistä kertaa Mikkelissä. Vastaajat voivat esimerkiksi sijoittaa alueelle toivomiaan palveluja suoraan kartalle.

Vastaamalla kaikille avoimeen kyselyyn mikkeliläiset voivat vaikuttaa, millaisia palveluja Kalevankangas tarjoaa tulevaisuudessa. Kyselyn tuloksia hyödynnetään alueen palveluiden ja yritystoiminnan kehittämisessä.

Karttapohjainen tiedonkeruu on uutta Mikkelissä

Kysely on osa laajempaa selvitystä, jossa alueen nykytila kartoitetaan palvelujen ja yritysympäristön kehittämisen pohjaksi. Työssä tarkastellaan Kalevankangasta paikallisella, kunnallisella sekä seudullisella tasolla hyödyntäen olemassa olevia tilasto- ja paikkatietoaineistoja. Selvitys toteutetaan Aalto-yliopiston tutkijatohtori Tiina Laatikaisen ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamkin yhteistyönä.

Paikkatietoanalyyseillä tarkastellaan Kalevankankaan alueen sijaintiin perustuen esimerkiksi etäisyyksiä, väestömääriä, palveluiden kattavuutta sekä paikallista, kunnallista ja seudullista merkitystä. Tuloksia voidaan esittää kartalla tai laskelmina. Ympäristön paikkatietopohjaiset analyysit tukevat alueen strategista kehittämistä. Tulosraportti julkaistaan alkusyksystä.

Kalevankankaasta hyvinvointipalvelujen kehittämisalusta

Kalevankankaan alue on yksi Mikkelin kaupungin kolmesta kehittämisalustasta. Kaksi muuta alustaa ovat EcoSairila ja Memory Campus. Alustojen päätavoitteena on luoda Mikkelin alueelle elinvoimaa lisäämällä yritystoimintaa, synnyttämällä uusia työpaikkoja ja kasvattamalla TKI-toimintaa.

Kalevankankaalla on jo investoitu kaupunkilaisten hyvinvointiin ja uusiin harrastamisen mahdollisuuksiin. Ravirataa ja jäähallia on uudistettu ja alueelle on nousemassa uusi jalkapallohalli. Monitoimiareena Saimaa-stadiumilla sijaitsee Xamkin Active Life Lab -tutkimusyksikkö, josta alueen hyvinvointiyritykset saavat tukea toimintansa kehittämiseen.

Visiona on, että Kalevankangas houkuttelee erityisesti uusia hyvinvointi- ja elämysalan yrityksiä ja palveluntarjoajia. Kalevankankaan kehittämisprojektin toteuttamisesta vastaa Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu.

Kysely on avoinna 18.5.–14.6.2020. Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan vapaalippuja Kalevankankaan liikunta- ja testauspalveluihin.

Biobusiness törmäytti opiskelijat ja kehittämisen

Kun opetuksen ja TKI-hankkeen tarpeet kohtaavat, voi syntyä erinomaista jälkeä. Xamkin Environmental Engineering -koulutus ja Business in Biotechnology and Circular Economy (BBC1) -hanke toteuttivat yhteistyössä sisältöä Biobusiness-opintojaksolla. Mukana yhteistyössä oli hanketoimijoita Xamkista sekä MikseiMikkelistä.

Environmental Engineering -koulutus on Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun (Xamk) Mikkelin kampuksella kontaktiopetuksena järjestettävä tutkintoon johtava koulutus. Pääosa opiskelijoista tulee Suomen ulkopuolelta. Koulutus järjestetään englannin kielellä.

Businessideoita ja alustan kehittämistä

Environmental Engineering -koulutuksen Bio Business -opintojaksolla opiskelijaryhmälle toteutettiin verkossa työpajoja yhteistyössä BBC1 -hankkeen kanssa. Alustuksena yhteistyölle hanketta ja sen sisältöjä esiteltiin opiskelijoille. Tämän jälkeen yhteistyö jatkui verkkotyöpajojen merkeissä.

Osana yhteistyötoteutusta opiskelijat työstivät tiimeissä bioteknologian ja kiertotalouden teemoihin linkittyviä liikeideoita, jotka he “pitchasivat” kurssin vetäjille. Opiskelijatiimit saivat aikaan hienoja ideoita ja heille tarjoutui yhteistyön myötä mahdollisuus osallistua esittelemillään ideoilla hankkeen järjestämään liikeideakilpailuun. Tämä rajat ylittävä (Venäjä-Suomi) bioteknologian ja kiertotalouden teemoihin linkittyvä ideakilpailu toteutetaan yhteistyössä ITMO yliopiston (Venäjä) kanssa. Kilpailun jatkumona toteutetaan kiihdyttämisohjelma, jossa ideoita pääsee kehittämään eteenpäin.

Yhteistyön aikana opintojaksolla toteutettiin myös Ecosairila-työpaja, jonka yhteydessä opiskelijat pääsivät ideoimaan ja vaikuttamaan suunnitteilla olevan digitaalisen alustan, EcoSairila showroomin, suunnitteluun ja sisältöön.

EcoSairilan tavoite on synnyttää uusia liiketoimintamahdollisuuksia myös kansainvälisellä tasolla.

EcoSairila on jäteveden- ja jätteenkäsittelyn sekä kiertotalouden ja biokaasun tuotannon huippuosaamisen keskittymä Mikkelissä, joka perustuu yksityisen ja julkisen sektorin väliselle yhteistyölle, raaka-ainevirtojen hyödyntämiselle sekä alueen TKI-yhteistyölle. Tarkoitus on synnyttää uusia liiketoimintamahdollisuuksia myös kansainvälisellä tasolla.

BBC1 -hankkeessa aloitetaan EcoSairilan digitaalinen mallinnus, jotta siellä tapahtuvia huippumoderneja kiertotalouden malleja ja prosesseja voidaan kuvata havainnollisesti eri kohderyhmien käyttöön. EcoSairilan digitaalisen showroomin kehittämiseen saatiin opiskelijoilta hyviä ajatuksia ja ideoita.

Rohkaiseva kokemus yhteistyöstä

Yhteistyötä toteutettiin järjestämällä kolme yhteistä opetuskertaa ja tekemällä kaksi ryhmätyötä. Ryhmätöitä ohjattiin opetuskertojen välillä käymällä ohjauskeskusteluja ryhmittäin. Koronatilanteen vuoksi opetus toteutettiin etäopetuksena.

Käytimme ryhmätapaamisten välineenä Adobe Connectia ja materiaalin jako- ja tehtävien palautuskanavana Xamkin Learn-alustaa. Ryhmätyöt tehtiin osittain AC:n ryhmätyötiloissa (breakout rooms) ja osittain omatoimisesti tapaamisten välillä.

Positiivista palautetta

Hyvän yhteistyökokemuksen jälkeen opetuksen ja TKI:n yhteistyötä on luontevaa jatkaa.

”Opintojakson ja hankkeen tarpeiden yhteensovittaminen onnistui erittäin hyvin. Hanke pystyi hyötymään opiskelijoiden ennakkoluulottomista ideoista. Toisaalta opiskelijat saivat kokemuksen, että heidän tehtävänsä oikeasti vaikuttavat asioihin, sanoo Timo Antero Leinonen, opintojakson opettaja.

”Thank you for arranging such an interesting, challenging and relevant course.” Lainaus opiskelijan palautteesta.

”Opiskelijoilla on tuoreita ja rohkeita ideoita, jotka antavat merkittävää lisäarvoa kehityshankkeille. Pidän erittäin tärkeänä sitä, että opiskelijat saavat aidon kosketuksen siihen, mitä kentällä tapahtuu ja kokemuksen siitä, että he ovat olleet osana todellista kehitystyötä.” Saija Tillgren, Miksei Mikkeli.

”En tiedä voiko yhteistyö enää sujua mallikkaammin. Meillä oli yhteiset intressit, saimme yhteistyössä aikaan kaikkia osapuolia hyödyttävää toimintaa sekä luotua opiskelijoille aidon yhteyden TKI-toimintaan.”  Anna-Maija Torniainen, Xamk.

Lisää hankkeesta:

Business in Biotechnology and Circular Economy (BBC1) -hankkeen tavoitteena on parantaa rajat ylittävää (Suomi-Venäjä) yhteistyötä ja luoda yrityksille ja yrittäjyydelle uusia mahdollisuuksia bioteknologian ja kiertotalouden aloilla. Hanketta rahoittavat Euroopan unioni, Venäjän federaatio ja Suomen tasavalta. Hanketta hallinnoi MikseiMikkeli ja osatoteuttajina ovat Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Pienyrityskeskus, ITMO yliopisto (Venäjä) ja the Association for Environmental Partnership, AsEP (Venäjä). Hanke toteutuu 1.09.2019 -28.2.2022.

Ravintolatuki täsmentyi – näin lasket omasi

Presidentti Sauli Niinistö on 29.5. vahvistanut lain ravitsemisyritysten uudelleentyöllistämisen tukemisesta ja toiminnan rajoitusten hyvittämisestä. Valtioneuvosto antaa kesäkuun ensimmäisellä viikolla asetuksen voimaantulosta.

Lain on tarkoitus tulla voimaan 5.6.2020, jonka jälkeen ravintola-alan yritykset voivat hakea tukea.

Ravintolatuki jakautuu kahteen osaan, jotka ovat:

1. Uudelleentyöllistämisen tuki joka on tarkoitettu ravintola-alan työntekijöiden uudelleentyöllistämiseen koronaepidemian aiheuttamien poikkeusolojen alkamista vastaavalle tasolle.

2. Toiminnan rajoitusten hyvitys, joka on tarkoitettu ravintola-alan yrityksille hyvitykseksi niiltä kalenteripäiviltä, jotka sisältyvät rajoitusvelvoitteen tarkoittamaan ajanjaksoon (4.4.2020 – 31.5.2020).

Uudelleentyöllistämisen tukea on kunkin yrityksen haettava itse KEHA-keskukselta. Toiminnan rajoitusten hyvitys toteutetaan pääosin ilman hakemusta joukkomaksatuksena Verohallinnolta saatavien arvonlisäverotietojen perusteella.

Uudelleentyöllistämisen tuki (katso esimerkit alla)

Uudelleentyöllistämisen tuki on tarkoitettu ravintola-alan työntekijöiden uudelleentyöllistämiseen koronaepidemian aiheuttamien poikkeusolojen alkamista vastaavalle tasolle. Tukena maksetaan hakijalle hakemuksen perusteella 1000 euroa kustakin työntekijästä, jolle tuen saaja maksaa 1.6. alkaen seuraavan kolmen kuukauden ajalta palkkaa vähintään 2500 euroa. Tuki voidaan myöntää ja maksaa ennakkoon edellyttäen, että yritys sitoutuu maksamaan palkkaa tuen perusteena oleville työntekijöille.

Uudelleentyöllistämisen tukea voi saada myös vuokratyöntekijöiden työllistämiseen, mikäli yritys käyttää vuokratyövoimaa.

Uudelleentyöllistämisen tukea voidaan myöntää enintään siitä määrästä työntekijöitä, joka vastaa yrityksen helmikuulta 2020 työsuhteessa oleville työntekijöilleen maksamien palkkojen yhteismäärää jaettuna luvulla 2 500.

Tukea ei myönnetä niistä työntekijöistä, joiden palkkauskustannuksiin ravitsemisyritykselle on myönnetty muuta valtiontukea rajoitusvelvoitteen päättymistä seuraavan kolmen kuukauden ajalle tai osalle tästä ajasta.

Hakemus tuen saamiseksi tulee jättää KEHA-keskukselle viimeistään 31.8.2020.

Toiminnan rajoitusten hyvittäminen (katso esimerkit alla)

Toiminnan rajoitusten hyvittäminen toteutetaan pääosin ilman hakemusta joukkomaksatuksena Verohallinnolta saatavien yrityskohtaisten arvonlisäverotietojen perusteella.

Hyvityksen määrä lasketaan yrityksen arvonlisäveroilmoitusten tietoihin perustuen myynnistä vuoden 2019 huhti- ja toukokuulta tai vuoden 2020 tammi- ja helmikuulta sekä vuoden 2020 huhtikuulta.

Jos vuoden 2020 tammikuun ja helmikuun myyntien keskiarvo on pienempi kuin vuoden 2019 huhtikuun ja toukokuun euromääräisten myyntien keskiarvo, jälkimmäistä keskiarvoa pidetään vertailulukuna.

Jollei yritys tee kuukausittaisia veroilmoituksia, tulee sen todentaa muulla tavalla myynnit edellämainituilta kuukausilta.

Vuoden 2020 tammikuun ja helmikuun euromääräisten myyntien keskiarvo on vertailukohta hyvityksen laskennalle (vertailuluku).

Jos vuoden 2020 huhtikuun myynti on edellämainittua vertailulukua pienempi, ravitsemisyritys on oikeutettu hyvitykseen. Hyvitys suhteutetaan toiminnan supistumiseen.

Ravitsemisyritykselle määritetään vertailuluvusta euromääräinen osuus (hyvitysosuus), joka on:

1) 15 prosenttia enintään yhden miljoonan euron määräisestä vertailuluvusta; ja
2) viisi prosenttia siitä vertailuluvun määrästä, joka on yhtä miljoonaa euroa suurempi.

Hyvitys kultakin rajoituspäivältä määräytyy seuraavassa järjestyksessä:

1) tammi-helmikuun ja huhtikuun myyntien erotus jaetaan vertailuluvulla (toiminnan supistumiskerroin);

2) toiminnan supistumiskertoimella kerrotaan hyvitysosuus;

3) hyvitys kultakin rajoituspäivältä on 2 kohdan tulema jaettuna luvulla 30, joka on vuoden 2020 tammi- ja helmikuun kalenteripäivien kuukausikohtainen keskiarvo.

Esimerkki 1: Katin Kuppila Oy

Katin Kuppila Oy:n ovet ovat olleet asiakkailta suljettuna lauantaista 4.4. alkaen valtioneuvoston asetuksen johdosta. Kati avasi yrityksensä ovet jälleen 1.6., kun rajoituksia lievennettiin. Katin Kuppilassa aiotaan heti työllistää molemmat henkilöt, jolloin yritys hakee KEHA-keskukselta uudelleentyöllistämisen tukea 2hlöä x 1000€ = 2000€. Kuppila ei ole saanut muita valtiontukia. Helmikuussa 2020 kahvila maksoi palkkoja työntekijöille yhteensä 4000 euroa, jonka perusteella KEHA-keskus laskee, että palkkatukea voidaan hakea enintään 4000/2500 = 1,6 (tulos pyöristetään lähimpään tasalukuun = 2) kahdelle henkilölle.

Kuppila laittaa sähköisen hakemuksen KEHA-keskukseen ja pyytää tuen maksua ennakkoon. Vastineena tuesta Katin Kuppila sitoutuu maksamaan molemmille työntekijöille 2500€ palkkaa (kullekin, yhteensä siis 5000€) 1.6. alkaen tulevan kolmen kuukauden aikana.

Vetovoimaisena lounaspaikkana Katin Kuppilan myynnit ovat hyvät ympäri vuoden. Yritys on avoinna 7 päivänä viikossa ja yritys työllistää kaksi henkilöä. Tammikuussa 2020 Katin Kuppilan liikevaihto oli 17 000 euroa ja helmikuussa 19 000 euroa. Keskimäärin tammi-helmikuussa kuukauden myynti (vertailuluku) oli täten 18 000 euroa. Vuonna 2019 huhti-toukokuussa yrityksen kuukauden myynti oli keskimäärin 16 000 euroa, joten yrityksen vertailukohdaksi valitaan parempi tammi-helmikuun 2020 myynti.

Huhtikuussa 2020 myyntiä ehti tulla vain kolmelta päivältä yhteensä 2000 euroa ennen sulkemispakkoa.
Huhtikuun myynti on pienempi kuin tammi-helmikuun keskimääräinen myynti, joten Katin Kuppila on oikeutettu toiminnan rajoitusten hyvitykseen.

Hyvitysosuuden määrä on 15% tammi-helmikuun vertailuluvusta 18 000 eurosta. Hyvitysosuus on siis 0,15*18000€ = 2700 euroa. Aiemmin mainittua viiden prosentin laskukaavaa ei käytetä, koska Katin Kuppilan myynnit eivät ylitä miljoonaa euroa.

Seuraavaksi lasketaan toiminnan supistumiskerroin. Tammi-helmikuun keskimääräisestä myynnistä (vertailuosuus) eli 18 000 eurosta vähennetään huhtikuun toteutunut myynti 2000 euroa . Näin saadaan erotuksena 16 000 euroa, joka jaetaan edelleen vertailuluvulla eli 18000 eurolla. 16 000 / 18000 = 0,8888. Tulos on laissa tarkoitettu toiminnan supistumiskerroin.

Toiminnan supistumiskertoimella 0,88888 kerrotaan hyvitysosuus 2700 euroa, josta saadaan tulokseksi 2397,60€.

Lopullisena hyvityksenä maksetaan yritykselle kultakin rajoituspäivältä 1/30 * 2397,60€ = 79,92 euroa päivä.

Koska rajoituspäiviä tuli Katin Kuppilalle 4.4. – 31.5.2020 yhteensä 58, on Katin Kuppila Oy:n kokonaishyvityksen määrä täten 58*79,92€ = 4635,36 euroa.

Esimerkki 2: Rauskin Ravintola Oy

Rauskin Ravintola Oy on kesäkauden kuumin kohtauspiste. Ravintola avaa tavallisesti ovensa pääsiäiseksi ja on avoinna koko kesän. Sesonkikaudella yritys työllistää kolme henkilöä.

Uudelleentyöllistämisen tuki
Koska Rauskin Ravintola on sesonkiyritys eikä helmikuussa 2020 työllistänyt yhtään täysiaikaista työntekijää, yritys ei ole oikeutettu uudelleentyöllistämisen tukeen. Tukilain kirjaimen mukaisesti ”Tukea voidaan myöntää enintään siitä määrästä työntekijöitä, joka vastaa yrityksen helmikuulta 2020 työsuhteessa oleville työntekijöilleen maksamien palkkojen yhteismäärää jaettuna luvulla 2 500.”

Toiminnan rajoitusten hyvitys
Koska Rauskin Ravintola Oy:n toiminta on sesonkiluonteista, oli tammi-helmikuun 2020 veronalainen myynti vain 3200 euroa – tiloissa pidettiin vain kahdet perhejuhlat. Sen sijaan vuoden 2019 huhti-toukokuun keskimääräinen kuukausiliikevaihto oli 23 000 euroa. Ravintolan vertailukohdaksi valitaan siis yritykselle edullisempi viime vuoden vertailukohta.

Yrityksen oli määrä avata ovensa huhtikuun 1. viikolla, mutta koronarajoituksista johtuen ovet päästiin avaamaan vasta 1.6.2020. Tästä johtuen myyntiä ei kertynyt ollenkaan. Rajoituspäiviä kertyi Katin Kuppila Oy:n tavoin 58.

Vertailuluku: huhti-toukokuun 2019 veronalaisen myynnin kuukausikeskiarvo eli 23 000 €

Hyvitysosuus: 15% vertailuluvusta eli 0,15 * 23 000€ = 3450 €

Supistumiskerroin: (23 000€ – 0€ ) / 23 000€ = 1,0

Hyvitysosuus/päivä: (1,0 * 3450 euroa) * (1/30) = 115 € / päivä

Hyvitys yhteensä: 58 rajoituspäivää * 115€ / päivä = 6670 €

Mikaelin terassilla, Mikkeli

Mikkelissä autetaan ravintoloita löytämään asiakkaat ja tulovirrat kriisistä huolimatta

Eduskunta hyväksyi perjantaina 29.5. tartuntatautilain väliaikaiset muutokset, joiden myötä osa ravintoloiden toiminnan rajoituksista purettiin ja ravintolat voivat avata ovensa rajoitetusti maanantaista 1.6.2020 alkaen.

Vaikka ovien avaaminen on ravintoloille nyt mahdollista, on yritystoiminnan kannattavuus monilla vaakalaudalla.

-Tartuntatautilain mukaan ravintolan sisätiloihin voidaan ottaa asiakkaita nyt enintään puolet suurimmasta sallitusta asiakaspaikkamäärästä. Ravintolat saavat olla avoinna enintään klo 23 saakka ja anniskeluaikaa on rajoitettu klo 9-22 välille, Olli Marjalaakso Mikkelin kehitysyhtiö Mikseistä toteaa.

Kesäkuun alusta alkaen siis ravintoloiden kulut alkavat kertyä, mutta tulovirtaa rajoitetaan. Monet ravintola-alan yrittäjät ovat jo valmiiksi joutuneet ahtaalle koronakriisistä johtuvien rajoitteiden vuoksi.

Yhtenä keinona terassin laajennus

Mikkelissä etsitään nyt erilaisia keinoja helpottaa yritysten ahdinkoa. Yksi ratkaisu tilanteeseen on terassien laajentaminen.

-Ravitsemusliikkeen asiakkaiden enimmäismäärä on sisätiloissa rajattu puoleen normaalista. Ulkotiloissa asiakasmäärää ei kuitenkaan ole rajattu, kunhan riittävistä turvaetäisyyksistä huolehditaan ja jokaiselle asiakkaalle varataan oma istumapaikka, Marjalaakso toteaa.

Mikäli kysyntää on ja sää sallii, terassia laajentamalla yritys voi varmistaa yritystoiminnalleen riittävän tulovirran.

-Olemme olleet hyvin suopeita ja vastaanottavaisia kaikille ravintolayrittäjien terassien laajennusta koskeville lupahakemuksille, toteaa palvelupäällikkö Linda Asikainen Mikkelin kaupungilta.

Asikainen painottaa, että terassin on sijaittava kaupungin hallinnoimilla alueilla, jotta lupakäsittely on ylipäätään mahdollista.

Yrittäjiä kehotetaan olemaan rohkeasti yhteydessä kaupunkiin ja kertomaan oma idea terassin toteutuksesta. Jokainen hakemus arvioidaan ja ratkaisu suunnitellaan tapauskohtaisesti yhteistyössä hakijan kanssa.

-Tässä tilanteessa olennaista on löytää kaikki ahdinkoa helpottavat keinot yhdessä yrittäjien kanssa. Keksi hyvä idea, ehdota se meille ja katsotaan yhdessä paras ratkaisu, kannustaa Asikainen.

Lisätietoa terassiluvista kaupungin alueilla:

Palvelupäällikkö Linda Asikainen
Mikkelin kaupunki
p. 040 129 4914

Artikkelikuva: Konsertti- ja kongressitalo Mikaelin terassi, Pihla Liukkonen

ESR_yhdistelmalogo
Business Finland pääkonttori Helsingissä

ELY-keskusten ja Business Finlandin korona-avustushaku suljetaan 8.6. klo 16.15

Työ- ja elinkeinoministeriö on antanut tiedoksi aikeensa sulkea ELY-keskusten ja Business Finlandin koronatukien haun.

Tukihaut aiotaan sulkea molempien toimijoiden osalta maanantaina 8.6.2020 klo 16.15. Sulkemisen syynä on uusi yritysten yleistuki, josta hallitus antaa esityksensä alustavan tiedon mukaan torstaina 4.6.2020. Yleistuki tulee korvaamaan aiemmat ELY-keskuksen ja Business Finlandin kehittämistuet.

Tukihaun sulkeutumiseen mennessä saapuneet hakemukset edelleen käsitellään koronatukisäädösten mukaisesti, eikä sulkemisella ole myöskään vaikutusta jo aloitettuihin hankkeisiin.

-Yleistuen kriteerit ovat vielä avoinna. Alustavien tietojen valossa näyttää siltä, että tuki-instrumentit eivät sisällöiltään vastaa toisiaan. Nyt kannattaakin hyödyntää kehittämistuet vielä, kun näitä on saatavilla, Petri Pelli Mikkelin kehitysyhtiö Mikseistä kertoo.

Mikäli yritykselläsi on mielessä kehittämissuunnitelmia ja uskot yrityksesi täyttävän tukikriteerit, toimi kehittämistuen kanssa nyt. Mikkelin kehitysyhtiö Miksei auttaa Mikkelin seudun yrityksiä tukihakemusten teossa.

Kuva: Business Finland mediakuvat

Mikkelin seutu kutsuu vapaa-ajan asukkaitaan – täällä on tilaa hengittää

Mikkelin seudulta lähetetään toukokuun viimeisellä viikolla työikäisille Mikkelin seudun ulkopuolisille vapaa-ajan asukkaille henkilökohtainen kirje. Kirjeen tavoitteena on muistuttaa mökinomistajia siitä, että maalaismaisen asumisen ei tarvitse rajoittua vain viikonloppuihin ja lomiin.

Kirjelähetyksen takana ovat Mikkelin kehitysyhtiö Miksein Enter to Business -hankkeen Mari Meriläinen ja Mikkelin seudun muuttajahanke Solmun Mira Myyryläinen.

Mikkelin seudulla on tilaa hengittää vapaammin, kaikki mahdollisuudet työllistyä mielekkäisiin hommiin, lapsille pienemmät koulut ja ajankäytön kannalta leppoisampi arki. Poikkeusajan myötä yhä useampi työ on lähtenyt sujumaan täysin etänä, joten uutta työpaikkaa ei välttämättä edes tarvita. Yritystoiminnan voi siirtää Saimaan maisemiin, tai aloittaa kokonaan uuden uran toimivaa yritystä jatkamalla.

-Tiedostamme, että yksi kirje ei varmasti tuo perheen muuttopäätöstä, mutta haluamme muistuttaa, että vapaa-ajan maisemiin kokonaan asettuminen on todellinen vaihtoehto, Mira Myyryläinen Mikkelin seudun muuttajahankkeesta kertoo.

-Muutaman Mikkelin seudulle sijoittumista hakevan yrittäjyydestä kiinnostuneen kanssa on parhaillaan neuvotteluja käynnissä yritystoiminnan jatkamisesta, joten tämä vaihtoehto kannattaa aina tutkia myös, Mari Meriläinen jatkaa.

Kirjeessä on kysely, jonka tavoitteena on saada kontakteja mm. yritysten jatkajaksi ja osaajaksi seudulla avoimena oleviin työpaikkoihin. Myyryläinen ja Meriläinen kirjoittivat kirjeensä henkilökohtaisena viestinä Miralta ja Marilta, joten sen paremmin kirje kuin kyselykään ei ole ihan tavanomainen.

Mekin ollaan avoinna -kampanjabanner

Tule mukaan Mekin ollaan avoinna -kampanjaan

MikseiMikkeli aloittaa yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa uuden kampanjan.

Mekin ollaan avoinna -kampanjan tavoitteena on kertoa kuluttajille palvelujen saatavuudesta ja turvallisista tavoista asioida liikkeissä. Kampanjan osana järjestetään myös yhteisiä koulutuksia turvallisen asiakaskokemuksen järjestämisestä alueen yrityksille.

Suomen hallitus on lieventämässä koronavirusepidemian rajoituksia maanantaista 1.6.2020 alkaen. Lieventämisen seurauksena esimerkiksi ravintolat ja useimmat lähiliikuntapaikat voivat jälleen avata ovensa. Myös kokoontumisrajoitus lievenee 50 henkilöön.

-Pitkän koronakauden jälkeen haemme nyt paluuta uuteen normaaliin. Tilanne on kuitenkin monille vielä tuntematon. Olemme saaneet kentältä viestiä, että kuluttajat ovat epätietoisia siitä, mitkä palvelut ovat avoinna ja käytettävissä, MikseiMikkelin viestintäpäällikkö Jukka Kumpusalo toteaa.

Epätietoisuus vaikuttaa kuluttajien ostokäyttäytymiseen. Kaupungin yrityksille olisi ensiarvoisen tärkeää, että myös ostovoima palautuu, kun liikkeitä avataan. Muutoin ollaan jälleen tilanteessa, jossa kiinteät kulut avaamisen johdosta kasvavat, mutta vastapainoksi ei tule tulovirtaa.

-Mielestäni Koneen toimitusjohtaja Henrik Ehrnrooth sen uutisaamussa sanoi napakasti: tavoitteena on nyt edistää taloudellista toimeliaisuutta turvallisella tavalla, Kumpusalo jatkaa.

Kampanjassa hankitaan mainos- ja tiedotustilaa eri medioista ja tarjotaan yrityksille mahdollisuus kertoa yleisölle omista aukioloajoista ja tavoista palvella. Ensimmäisenä kampanjatoimenpiteenä julkaistaan 4-sivuinen liite keskiviikkona 3.6.2020. Seuraava 4-sivuinen liite julkaistaan 17.6.2020. Liitteiden välillä toteutetaan myös muita kampanjatoimia ja katumainontaa.

Mukaan on jo ilmoittautunut 4o yritystä.

Kampanjaan haetaan mukaan sellaisia mikkeliläisiä yrityksiä, joilla on asiakkaita varten kiinteät asiakastilat. Osallistuminen on yritykselle maksutonta.

Näin osallistut kampanjaan

Voit osallistua kampanjaan lähettämällä sähköpostilla yritykseltäsi painovalmiin mainosaineiston koossa 75mm (leveys) x 55mm (korkeus).

Mikäli yritykselläsi ei ole mahdollisuutta toimittaa painovalmista aineistoa, voit toimittaa vaihtoehtoisesti yrityksesi logon sekä vapaavalintaisen tekstin (pituus max. 130 merkkiä ilman välilyöntejä). Mukaan voi lisätä myös toiveen mainoksen pohjaväristä.

Toivomme mainosmateriaalissa olevan mukana yrityksesi aukioloajat 1.6. alkaen. Muutoin mainoksen tekstisisältö voi olla mitä vain; aukioloajat, kesäkuun tarjous, hyvän mielen toivotus tai vaikkapa lyhyt esittelyteksti.

Kampanja kestää kesäkuun ajan. Mikäli haluat mukaan, pyydämme lähettämään yrityksesi tiedot osoitteella:

Henna Huuhka, Mainostoimisto Groteski
henna@groteski.fi

TILANNEPÄIVITYS: 17.6.2020 julkaistavan liitteen tiedot on toimitettava viimeistään 10.6.2020 klo 14 mennessä.

Varaamme oikeuden jakaa tilaa tasapuolisesti siten, että kaikki osallistujat pääsevät kampanjan osana näkyviin.

Lisätietoa kampanjasta:

Jukka Kumpusalo, viestintäpäällikkö
044 794 5694 tai jukka.kumpusalo@mikseimikkeli.fi

Olli Marjalaakso, Mikkeli-myyjä
045 317 2651 tai olli.marjalaakso@mikseimikkeli.fi

ESR_yhdistelmalogo

Suomi avautuu asteittain – rajoitukset lievenevät edelleen 1.6. alkaen

Hallitus päätti toukokuun alussa koronarajoitusten asteittaisesta lieventämisestä. Lisätietoa lievennyksistä saatiin eilen 19.5. pidetyssä tiedotustilaisuudessa.

Työmatkustaminen

Työmatkustaminen tuli mahdolliseksi jo aiemmin 14.5. alkaen, kun Schengenin sisärajat ylittävässä liikenteessä sallittiin työsuhteeseen tai toimeksiantoon perustuva työmatkaliikenne sekä muu välttämätön liikenne. Työmatkan välttämättömyyden perustelua ei enää tarvita. Sen sijaan muun ulkorajaliikenteen rajoituksia jatketaan sellaisenaan 14.6.2020 asti. Vapaa-ajan matkustamista ei toistaiseksi suositella.

Maahan saapuvan henkilön tulee 14 vuorokauden ajan rajoittaa tarpeettomia lähikontakteja ja noudattaa omaehtoista karanteenia. Omaehtoisessa karanteenissa sallitaan liikkuminen työpaikan ja asuinpaikan välillä sekä muu välttämätön liikkuminen.

Etätyö

Hallituksen suositus etätyön käytöstä työpaikoilla jatkuu kesän yli.

Kokoontumisrajoitukset

Myös kokoontumisrajoituksia on lievennetty. Kesäkuun alusta alkaen kokoontumisrajoitus tilaisuuksiin ja kokouksiin on 50 henkeä. Jopa 500 hengen yleisötilaisuudet ovat mahdollisia erityisjärjestelyin. Yli 500 hengen yleisötilaisuudet ja yleiset kokoukset on kielletty, eivätkä aluehallintovirastot myönnä näiden osalta poikkeuksia.

Rajoituksia tarkastellaan seuraavan kerran kesäkuun loppupuolella.

Sosiaali- ja terveydenhuolto

Rajoitukset sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköissä ovat edelleen voimassa toistaiseksi. Rajoitus vaikuttaa edelleen merkittävästi sote-sektoriin kytköksissä oleviin toimijoihin, esimerkiksi parturi-kampaajiin, hierojiin, taksipalveluihin ja terapiapalveluihin.

Ravintoloille avauslupa 1.6. alkaen

Hallitus antoi eilen 19.5. esityksen ravintoloiden avaamisesta 1.6. alkaen. Ravintolat voivat ottaa sisään puolet normaalista asiakasmäärästä, mutta asiakaspaikkarajoite ei koske terasseja. Ravintolat voivat olla avoinna klo 23 saakka, mutta anniskelun tulee loppua klo 22 mennessä. Ravintolat voivat aueta aamulla klo 06.00 ja anniskelu voidaan aloittaa tavanomaisesti klo 09.00 aamulla.

Asiakkaiden on istuttava omissa pöydissään. Lisäksi asiakas ei saa annostella ruokaa ja juomaa itse muualla kuin omassa pöydässään.  Oman ruoka-annoksen noutaminen on sallittua, eli pöytiintarjoilua ei määrätä pakolliseksi. Buffet-ruokailun järjestämisen esitys käytännössä tekee mahdottomaksi.

Asiakkaita ja seurueita ei saa myöskään vastoin heidän tahtoaan sijoittaa niin lähelle toisiaan, että se aiheuttaisi tartuntataudin leviämisen vaaraa. Lisäksi asiakkaille on varattava näkyvä mahdollisuus käsien pesuun tai desinfiointiin liikkeeseen saavuttaessa.

Kunkin ravintolan on laadittava kirjallinen suunnitelma siitä, miten se aikoo toteuttaa säädetyt velvollisuudet ja rajoitukset. Aluehallintovirastot valvoisivat rajoitusten ja velvollisuuksien noudattamista. Aluehallintovirasto voi määrätä velvoitteita rikkoneen ravintolan välittömästi suljettavaksi asiakkailta enintään yhdeksi kuukaudeksi.

Hallitus arvioi rajoitusten tarpeellisuutta kahden viikon välein. Rajoitukset saattavat perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun mukaan olla voimassa lokakuun loppuun saakka. Tilapäiset säännökset kumotaan jo aiemmin koronatilanteen näin salliessa.

Ravintoloiden rajoituksiin ei ole tulossa alueellista porrastusta, eli rajoitukset ovat voimassa koko maassa.

Urheilu, liikunta ja kulttuuri

Hallitus on 4.5. päätöksellään sallinut kirjojen ja muiden aineistojen uloslainaamisen kirjastoista välittömästi. Mikkelin seudun kirjastoihin voi nyt tehdä varauksia tietokoneella ja varaukset voi noutaa näistä kirjastojen aukioloaikana. Kirjastotilat avataan kokonaisuutena yleisölle kesäkuun alussa.

Ulkoharrastuspaikat on voitu avata jo 14.5. kokoontumisrajoituksia ja turvaetäisyyksiä noudattaen.

Urheilukilpailut ja sarjapelit voidaan käynnistää 1.6. alkaen erityisjärjestelyin.

Maanantaista 1.6. alkaen avataan asteittain valtion ja kuntien museot, teatterit, Kansallisooppera, kulttuuritalot, kirjastot, kirjastoautot, Kansallisarkiston asiakas- ja tutkijasalipalvelut, harrastustilat ja -paikat, uimahallit ja muut urheilutilat, nuorisotilat, kerhotilat, järjestöjen kokoontumistilat, kuntouttava työtoiminta sekä työkeskukset.

ESR_yhdistelmalogo

Oletko suunnitellut hakevasi ELY tai BF koronarahoitusta? Hae nyt, kohta tätä ei enää ole saatavilla.

Työ- ja elinkeinoministeri Mika Lintilä piti torstaina 14.5.2020 klo 9.00 tiedotustilaisuuden uudesta yritysten yleistuesta. Lintilän mukaan uuden yleistuen myötä ELY-keskusten ja Business Finlandin koronarahoitusten myöntäminen päättyy.

Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan Business Finlandin ja ELY-keskusten koronatukihaut ajetaan yritysten yleistuen myötä hallitusti alas. Jatkossa edellämainitut organisaatiot jatkavat yritysten rahoitusta normaaleilla rahoitusinstrumenteillaan.

-Tähän mennessä hallitus on tuonut uusia tuki-instrumentteja pöytään. Nyt ensimmäisen kerran vaihtoehtoja viedään myös pöydältä pois, viestintäpäällikkö Jukka Kumpusalo MikseiMikkelistä toteaa.

Uusi yleistuki ei toimi samoin kuin nykyinen kehitysrahoitus

Uusi yritysten yleistuki perustuu ns. Vesa Vihriälän malliin ja ohjataan yrityksille, (1) joilla on hankalasti sopeutettavia kiinteitä kustannuksia ja (2) joiden liikevaihto on maalis-huhtikuussa pienentynyt vähintään 25-30 prosenttia (tarkka prosenttiosuus on vielä avoinna). Tuen määräksi hallitus on arvioi vähintään 2000 ja enintään 200 000 euroa yritystä kohden. Useimmat yksityiskohdat ovat vielä avoinna. Tuki on kuitenkin selkeä kompensaatiotuki koronaepidemian vuoksi jo koettujen vaikutusten johdosta.

ELY-keskusten ja Business Finlandin kehittämisavustukset ovat luonteeltaan erilaisia – niiden tavoitteena on kehittää liiketoimintaa siten, että se kestäisi mahdolliset koronaepidemian vaikutukset paremmin. Tuesta pienempi Tilanneanalyysiavustus (ELY) tai Esiselvitysrahoitus (BF) on enimmäismäärältään 10 000 euroa ja suurempi Kehittämistoimenpiteet (ELY) tai Kehittämisrahoitus (BF) on enimmäismäärältään 100 000 euroa. Hankkeissa vaaditaan edellämainitun lisäksi lisäksi 20 prosenttia omarahoitusta.

Kehitysrahoituksen saaminen ei poissulje yleistuen saamista, mutta kehitysrahoitus vähentää yleistuen määrää. Business Finlandin ja ELY-keskusten yrityksille myöntämistä kehittämistuista otetaan yleistuen arvioinnissa huomioon 70 prosenttia.

ELY-keskusten ja Business Finlandin koronarahoitus poistuvat yleistuen myötä

Alustavien tietojen mukaan korona-avustusten hakeminen Business Finlandilta ja ELY-keskuksilta päättyy, kun yleistuki otetaan käyttöön. Kaikki jo vastaanotetut hakemukset käsitellään tavanomaisesti, mutta uusia hakemuksia ei voi enää jättää muutospäivästä alkaen. Muutospäivää ei ole vielä päätetty.

-Olemme saaneet arvion, että nopeimmillaan haut voitaisiin sulkea jo siinä vaiheessa, kun hallituksen esitys jätetään eduskunnalle. Tämä voisi olla jopa ensi tai seuraavalla viikolla. Takaraja on viimeistään silloin, kun yleistuen haku Valtionkonttorilta alkaa. Tästä päivämäärästä on monenlaisia heittoja, esimerkiksi heinäkuusta on puhuttu. Tarkasta päivämäärästä ei ole kuitenkaan tietoa.

Muutos saattaa vaikuttaa myös yritysten suunnitelmiin

Moni yritys on aiemmin suunnitellut hakevansa ELY-keskukselta tai Business Finlandilta ensin analyysiavustuksen, jonka tulosten perusteella tehdään suurempi kehittämisrahoitushakemus. Mikäli yritys on jo hakenut jo analyysiavustusta tai saanut tästä myönteisen päätöksen, mutta yleistuki astuu voimaan analyysivaiheen aikana, on mahdollista, että suunniteltua jatkorahoitusta ei voida enää hakea.

-Tässä tilanteessa ohjeistamme asiakkaitamme valmistelemaan kehittämisosion hakemuksen jo nyt, vaikka analyysivaihe olisi vielä menossa. Uusi hanke on kuitenkin päivättävä alkamaan vasta, kun analyysivaihe on päättynyt. Olennaista on, että hakemus lähetetään käsittelyyn ennen virallista ELY:n ja BF:n tukien alasajopäivää. Tätä aiemmin lähetetyt hakemukset käsitellään normaalisti. Myöskään jo myönnettyihin ja toteutuksessa oleviin hankkeisiin muutoksella ei ole vaikutusta – ne viedään loppuun normaalisti.

-Mikäli suunnittelet vasta ensimmäisen hakemuksen tekemistä ja yritykselläsi on jo selvä visio kehittämisvaiheeseen etenemisestä, ohjeistamme lisäksi asiakkaitamme tekemään rahoitushakemuksen nyt suoraan kehittämistoimenpiteisiin tai kehittämisrahoitukseen.

Mitä suurempi rahoitushakemus, sitä enemmän hakemukselta ja toiminnalta vaaditaan

Siinä, missä 1. vaiheen hakemus on sekä ELY-keskuksissa ja Business Finlandilla varsin suoraviivainen, toisen vaiheen kehittämisrahoitus vaatii yritykseltä selkeän vision, selkeästi laaditun toimenpidesuunnitelman sekä budjetin.

Suurempia hakemuksia myös valvotaan hankkeen aikana eri tavalla: maksatusten yhteydessä toteutuneet kulut tarkistetaan yrityksen kirjanpidosta ja tuensaajan on tehtävä selvitystä hankkeen etenemisestä ja tuloksellisuudesta.

Mikkelin kehitysyhtiö Miksein maksuton koronalinja, puh. 010 340 3080, auttaa Mikkelin seudun yrityksiä hakemusten tekemisessä.

ESR_yhdistelmalogo