fbpx
Inray Oy:n Mika Muinonen

Inray Oy löysi vientimarkkinat

Mikkeliläinen Inray Oy on kehittänyt röntgenskannereita, joille löytyy käyttöä esimerkiksi energia-, sellu- ja puunjalostusteollisuudessa. Viime vuodet vientimarkkinoita avannut yritys toimittaa nyt ensimmäisiä järjestelmiään ulkomaille.

Vuonna 2009 perustetun Inray Oy:n pääkonttori sijoittui kolme vuotta sitten Sammonkadun Tuma-taloon. Yrityksen perustivat mikkeliläiset Janne Kovanen ja Mika Muinonen. Nykyään Kovanen vetää yritystä toimitusjohtajana ja Muinonen vastaa myynnistä ja markkinoinnista.

Pääkonttori on Mikkelissä, ja ohjelmistoja koodataan myös Espanjan Malagassa parin koodarin voimin. Espanjan tytäryhtiö sai alkunsa Xamkin espanjalaisen opiskelijan työharjoittelujaksosta, joka venyi useita vuosia pitkäksi työsuhteeksi ennen kuin hän päätti palata kotimaahansa. Hän jatkaa edelleen Inrayn palveluksessa.

Palveluja energiasektorille

Inray myy asiakkailleen räätälöityjä järjestelmiä, jotka mittaavat reaaliaikaisesti biomassojen laatua, kuten kosteutta, tunnistavat raaka-aineita sekä pystyvät havaitsemaan materiaalivirroista kiviä, metalleja ja muita vierasesineitä. Mittaustiedon avulla laitokset pystyvät tehostamaan tuotantoaan.

”Tuotteemme käyvät tällä hetkellä hyvin kaupaksi. Maailmanlaajuisesti on pulaa hyvälaatuisista ja edullisista biopolttoaineista. Voimalaitokset joutuvatkin käyttämään aiempaa haastavampia polttoaineita, jolloin luotettava laadunmittaus on aiempaa tärkeämpää”, myyntijohtaja Muinonen sanoo. Hän valmistui aikanaan Mikkelin ammattikorkeakoulun ympäristöosastolta mittaus- ja laitetekniikan insinööriksi ja siirtyi vuonna 2014 täysipäiväiseksi yrittäjäksi Inraylle.

Yrityksen asiakaskuntaan kuuluu sellu- ja energiateollisuuden toimijoita. Jatkossa odotetaan etenkin puunjalostusteollisuuden asiakkuuksien lisääntyvän.

”Modulaariset järjestelmämme on mahdollista räätälöidä eri asiakasryhmien tarpeisiin. Pystymme toimittamaan esimerkiksi käytössä olevien voimalaitosten haastaviin tiloihin ja olosuhteisiin sopivia ratkaisuja.”

Mika Muinonen esittelee Inrayn teknologian hyötyjä
Mika Muinonen esittelee Inrayn teknologian asiakashyötyjä.

Vienti lähdössä käyntiin

Vientimarkkinoita inraylaiset ovat kartoittaneet pitkään. Vuosien työn tuloksena Espanjassa ollaan pääsemässä mukaan uusiin biovoimalaitoshankkeisiin.

”Espanjan lisäksi tähtäämme etenkin Baltian maiden ja Pohjoismaiden markkinoille. Olemme olleet mukana Mikkelin kehitysyhtiö Miksein vientihankkeissa ja sitä kautta onkin löytynyt kumppaneita Baltiasta ja Tanskasta.”

Muinonen on huomannut, että yrityksellä oli viisas strategia, kun viennin aloitukseen varattiin useampi vuosi aikaa.

”Kun viedään uuteen maahan uudenlaista teknologiaa, joka meillä Suomessa on jo tuttua, mutta siellä aivan uutta, läpimurtoon kuluu aikaa. Esimerkiksi Tanskan markkinat avautuivat vasta useiden vuosien asiakkaiden ”kouluttamisen” eli tietoisuuden lisäämisen myötä. Jatkuvasti kasvava referenssien määrä Suomessa on tietenkin edesauttanut myös Tanskan markkinoille pääsyä.”

Inray tekee yhteistyötä useiden paikallisten yritysten kanssa.

”Tanskan projektissa loppuasiakkaalla oli tiukat vaatimukset laitetilan rakenteiden, materiaalien ja korroosiosuojauksen osalta. Sopiva räätälöity laitetila projektiin löytyi Harri Haavikko Oy:ltä.”

Yhteistyö Harri Haavikon kanssa alkoi tänä vuonna. Yritykset ovat olleet yhdessä Tampereen energiamessuilla, ja molemmat ovat mukana myös Miksein vientihankkeessa.

”Tällainen yhteistyö onkin luontevaa, kun pyörimme samoilla markkinoilla.”

Muinonen on asettanut tavoitteeksi, että kun uusiin vientitapahtumiin lähdetään mukaan, niistä pitäisi kustakin löytyä 2-3 relevanttia kontaktia.

”On erittäin hyvä, kun pääsee keskustelemaan suoraan loppuasiakkaiden kanssa”, äskettäin vientihankkeen Puolan-vierailulle osallistunut Muinonen tuumii.

Uusia osaajia vauhdittamaan kasvua

Muinonen uskoo, että Inray kasvaa tästä eteenpäinkin tasaisesti. Yrityksen tämän vuoden liikevaihto tulee olemaan noin 1,5 miljoonaa euroa.

”Korona viivästytti monia uusia investointihankkeita, joihin olimme tarjoamassa ratkaisujamme. Ne ovat sittemmin realisoituneet kaupoiksi. Ne ovat toteutusvaiheessa tänä ja ensi vuonna. Projektien toteutukseen tarvitaan lisää henkilöstöä eri tehtäviin.”

Yritys pyrkii hyödyntämään tuotantoketjussaan mahdollisimman paljon eteläsavolaisia yhteistyökumppaneita. Mikkelin seudulta löytyvät sähköpuolen asennuksiin erikoistuneet alihankkijat ja täällä myös valmistuvat yrityksen tarvitsemat laitesuojat.

”Me keskitymme ydinosaamiseemme ja ostamme tarvittaessa käyttöönottoon ja asennukseen liittyviä palveluita alihankkijoiltamme myös eri puolilta maata.”

Yrityksen palveluksessa on noin kymmenen työntekijää, ja heidän lisäkseen joukko harjoittelijoita. Uusia työntekijöitä rekrytoidaan koko ajan.

”Etsimme etenkin projektipäälliköitä ja projekti-insinöörejä, joilla olisi tekniikan alan DI- tai insinöörikoulutus. Myös asennuksiin ja huoltoon liittyviä tehtäviä on tarjolla. Koulutuspohja ei aina ole oleellista, vaan osaaminen ja asenne työntekemiseen.”

Mika Muinoselta löytyy kokemusta myös kehitysyhtiömaailmasta
Mika Muinoselta löytyy kokemusta myös kehitysyhtiömaailmasta.

Yritysneuvonnalla on tärkeä rooli

Muinonen tuntee hyvin Mikkelin seudun yritysten käytössä olevan asiantuntijaverkoston. Hän veti itsekin kehitysyhtiössä vuosina 2012-14 bioenergiasektorin kehittämishanketta.

”Muistan Inray Oy:n alkuvuosilta, miten tärkeää oli, että Mikseistä saimme alun kasvuvaiheeseen asiantuntevaa apua. Marjo Niittuaho-Nastolin on ollut monissa eri vaiheissa mukana yrityksemme kehittämisessä.”

Muinonen pitää tärkeänä, että Mikkelin seudulle sijoittumista pohtivat yritykset saavat tiedon siitä, että täällä neuvontapalvelut ovat helposti ulottuvilla ja laadukkaita.

”Hyvä yritysneuvonta auttaa houkuttelemaan uusia yrityksiä tänne ja varmistaa, että täältä löytyy helposti yhteistyöverkostoja, jotka auttavat yritystä kasvamaan, kehittymään ja kansainvälistymään.”

Miksein vientihankkeen yritysten kansainvälistymisasiantuntija Karoliina Tilaeus toivottaa kansainvälistymisestä kiinnostuneet uudet yritykset mukaan etsimään uusia vientimarkkinoita ja markkina-alueita.

”Esimerkiksi Puola ja Espanja on markkinana nyt todella mielenkiintoinen. Teimme Mikkelin seudun yritysten kanssa marraskuussa vientimatkan Puolaan ja Espanjaan ja vaikuttaa siltä, että myös lisää kauppaa alueemme yrityksille on tulossa. Espanjalaisten kanssa valmistelemme myös vastavierailua Etelä-Savoon ensi vuoden puolelle.”

Inray Oy on mukana Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n koordinoimassa Biotalous ja Cleantech -miniklusterin vienti- ja kansainvälistymishankkeessa. Hanke edistää yritysten kansainvälistymistä sekä uusien vientimarkkinoiden ja markkina-alueiden saavuttamista. Hankkeeseen otetaan jatkuvasti mukaan sellaisia yrityksiä, joita kansainvälistyminen kiinnostaa.

Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Blue Economy Mikkeli BEM avajaiset

Mikkelin vesiosaamiskeskus BEM avattiin – tavoitteena kymmenien yritysten verkosto

Vesiosaamiskeskus Blue Economy Mikkelin avajaisia juhlittiin maanantaina 12.12.2022. TKI-toiminta alueella on vihdoin käynnistymässä.

Blue Economy Mikkelillä, eli tuttavallisemmin BEM:illä, tarkoitetaan vesiosaamiseen ja erityisesti vesihuollon kiertotalouteen erikoistunutta osaamiskeskusta Mikkelissä. Mikkelin jätevedenpuhdistamon yhteyteen on rakennettu tilat testaukselle ja pilotoinnille. BEM-osaamiskeskus tarjoaa palveluja vesien käsittelyn ja vesihuollon kiertotalouden ratkaisujen tutkimiseen, kehittämiseen ja testaukseen.

Osaamiskeskus koostuu kahdesta osasta: jätevedenpuhdistamon tiloissa on suuri TKI-luola, jonne yritykset voivat sijoittaa omaa testauslaitteistoaan. Avajaispäivänä TKI-luolassa oli näkyvillä jo tulevaa testauslaitteistoa. AWA Paper & Technological Company Inc aloittaa yhteistyökumppaniensa kanssa Mikkelissä MBR-kalvoteknologian testauksen. AWA Paperin houkutteli Mikkeliin IT-asiantuntija Timo Halonen, joka perusti alueelle myös oman Digital MBR -yrityksen.

Osaamiskeskuksen toinen osa on keskuksen viereen kaavoitettu EcoSairilan teollisuusalue, jonne yritykset voivat sijoittua ja rakentaa omat tilansa. Mikkelin kaupunkikehitysjohtaja Jouni Riihelän mukaan uudelta teollisuusalueelta on jo varattu viitisen tonttia. Varauksen ja rakentamisen välillä on pitkä viive, koska yritysten on hankittava ympäristölupa. Lupien käsittely kestää noin vuoden.

Avajaisissa puhunut elinkeinoministeri Mika Lintilä korosti vesiosaamisen ja sen ympärille syntyvän liiketoiminnan merkitystä koko alueen elinvoimalle.

Työ- ja elinkeinoministeriö on tukenut BEM-osaamiskeskusken käynnistämistä. Tilaisuudessa mahdollistajien joukkoon tallennettiin myös elinkeinoministeri Mika Lintilän kädenjälki.
Työ- ja elinkeinoministeriö on tukenut BEM-osaamiskeskuksen käynnistämistä. Tilaisuudessa mahdollistajien joukkoon tallennettiin myös elinkeinoministeri Mika Lintilän kädenjälki. Idea tallentamiseen saatiin Astuvansalmen kalliomaalauksista.

Osaamiskeskuksen toiminnassa on mukana myös kaksi korkeakoulua: Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto LUT ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk. Xamk on järjestänyt Mikkelissä ympäristöteknologian insinöörikoulutusta jo toistakymmentä vuotta. LUT:n Mikkelin erotustekniikan osastolla puolestaan tutkitaan erityisesti veden puhdistukseen liittyviä teknologioita. Ensi syksynä LUT aloittaa myös vesiteknologian diplomi-insinöörien kouluttamisen Mikkelissä.

Tavoitteena laaja yritysten ja TKI-toimijoiden verkosto

”Kun eri toimijat yhdistävät osaamisensa, on lopputulos enemmän kuin osiensa summa”, arvioi Mikkelin kaupunkikehitysjohtaja Jouni Riihelä.

Mikkelin uudella jätevedenpuhdistamolla prosessi on suunniteltu siten, että prosessin läpi kulkevan veden käsittely vastaavaa nykyisten säädösten lisäksi myös tulevien vuosikymmenien tiukentuviin säädöksiin. Huippumoderni laitos kiinnostaa itsessään maailmalla. Vastaavan laitoksen rakentaminen aloitetaan ensi vuonna myös Norjassa, ja rakentamiseen käytiin taannoin ottamassa Mikkelistä oppia. TKI-luolassa tapahtuvaan tutkimus- ja kehitystoimintaan voidaan yhdistää alueen korkeakoulujen osaamista ja toisaalta Suomeen saadaan testattavaksi innovaatioita maailmalta.

Avajaisissa juhlayleisön luottamusta uuteen puhdistusteknologiaan kokeiltiin myös käytännössä, kun juhlavieraiden joukko nosti maljat jätevedenpuhdistamon prosessin läpi kulkeneella vedellä.

”Puhdistetun veden laatu on sellainen, että sillä puhdistetaan myös ympäröivän Saimaan vettä”, BEM-koordinaattorina Mikkelin kaupungilla toimiva Juha Kauppinen kertoo.

Maallikon silmiin laitos näyttäytyy enemmän teollisuuslaitoksena kuin perinteisenä jätevedenpuhdistamona. Mikkeli etsii aktiivisesti kumppaneita sekä TKI-toimintaan että läheiselle teollisuusalueelle. Tavoitteena on kymmenien yritysten verkosto ja tarjolla ainutlaatuinen testiympäristö.

Avajaisten kunniaksi BEM-vesiosaamiskeskuksen tutkimusluola sai sinisen ulkoasun.
Avajaisten kunniaksi BEM-vesiosaamiskeskuksen tutkimusluola sai sinisen ulkoasun.

Tulevaisuuden teollisissa prosesseissa käytetään enemmän puhdistettua vettä

”Vesistörikkaasta Suomesta käsin katsottuna ei aina nähdä, että vesipula maailmassa kasvaa vuosi vuodelta. Tämä tarkoittaa kysyntää myös uudenlaisille vedenkäsittelyn ratkaisuille”, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n toimitusjohtaja Timo Paakki kertoo.

UNICEF arvioi, että vuoteen 2025 mennessä noin puolet maailman väestöstä kärsii jonkinasteisista vesipulan vaikutuksista.

Uudelle EcoSairilan alueelle sijoittuvat yritykset voivat hyödyntää teollisissa prosesseissaan puhdistettua jätevettä, joka kulkee putkistoa pitkin jätevedenpuhdistamolta teollisuusalueelle. Tällaisen ”teollisuusveden” käyttö säästää pohjavesivaroja ja luo suljetun kierron, jossa vettä kierrätetään teollisesta prosessista puhdistukseen ja edelleen teolliseen käyttöön.

Mikkelissä uskotaan, että jätevedenpuhdistamon kyky tarjota vapaata kapasiteettia sekä mahdollisuus teollisuusveden käyttöön houkuttelevat alueelle jatkossa yrityksiä. Ensimmäisiä tulijoita läheiselle EcoSairilan teollisuusalueelle odotetaan piakkoin.

”Uskon, että ensi kesänä siellä on jo kaivinkoneet”, Jouni Riihelä kertoo.

Mikkelin kaupungin ja alueen korkeakoulujen lisäksi osaamiskeskusta ovat olleet perustamassa jätevedenpuhdistamon käytöstä vastaava Operon Finland sekä vesihuollon ohjelmistoja ja tekoälyäsovelluksia kehittävä Mipro.

Uzbekistan

Eteläsavolaiset yritykset etsivät nyt uusia vientimarkkinoita

Uusille kansainvälisille markkinoille tarvitaan vetureita ja ovien avaajia, sillä useimmilla Pk-yrityksillä ei ole omaa resurssia markkinoiden tunnusteluun ja avaamiseen.

-Venäjän markkinan menetys tuntuu varsinkin Itä-Suomessa. Asiakkaamme hakevat korvaavia markkinoita niin Euroopasta, Yhdysvalloista kuin Aasiastakin, Saija Tillgren Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:stä kertoo.

Venäjän hyökkäyssodan seurauksena Euroopan komissio jäädytti raja-alueyhteistyöohjelman rahoitussopimukset, mikä käytännössä keskeytti julkisen sektorin yhteistyön Venäjän kanssa. Myös tulevan rahoituskauden 2021–2027 ohjelmien valmistelu on keskeytetty. Yritysten toiminnalle haasteita asettavat epävakaa toimintaympäristö sekä vientirajoitukset.

Yhtenä uutena kiinnostavana vientimarkkinana on tunnistettu Keski-Aasia, jonka valtiot Kazakstan, Uzbekistan, Kirgisia, Turkmenistan ja Tajikistan ovat vasta avautumassa länsimaisille yrityksille.

-Erityisesti Kazakstan ja Uzbekistan vaikuttavat nyt lupaavilta uusilta markkinoilta, Tillgren kertoo.

EastCham Finlandin Tarja Teittisen mukaan Uzbekistan avautui ulkomaisille yrityksille ja kansainväliselle kaupalle vasta vuonna 2016 uuden presidentin Shavkat Mirziyoyevin ja hänen uudistusohjelmansa myötä. Maa on vahvassa kehittymisvaiheessa ja markkinataloutta rakennetaan nyt voimakkaasti.

Uzbekistanissa on vahvat perinteet puuvillan tuotannossa. Suomalaisille yrityksille mahdollisuuksia avaavat myös kaivannaisteollisuus, maatalousteknologia, elintarviketeollisuus ja erityisesti hedelmien tuotanto, kaupunkien vesihuolto sekä teollisuusvesien käsittely ja puhdistaminen. Rakentaminen on maassa myös kovassa vauhdissa. Infrahankkeita on käynnissä ja Teittisen mukaan myös jätehuollon tehokkaalle järjestämiselle olisi tarvetta.

Mikkelin seudun yrityksistä mm. Nanopar Oy kävi loka-marraskuun vaiheessa tutustumassa markkinaan paikan päällä. Mikkelin seudun toimijat olivat mukana Ulkoministeriön järjestämällä matkalla, jota johti kiertävä suurlähettiläs Ilkka Räisänen. Käytännön järjestelyt Mikkelin seudun toimijoiden puolesta hoiti Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy ja suomalaiset yritykset pääsivät esittäytymään Business Forumissa noin 40–50 paikalliselle yritykselle.

-Meidän osalta merkittävää oli verkostoitua myös muiden osallistujien kesken. Matkalla olivat mukana Suomesta mm. Reka Cables, Finnish Water Forum, Kone ja Econet, Tillgren kertoo.

Vierailun jälkeen julkaistiin Keski-Aasian markkinakartoitus, joka on tarkoitettu markkinoista kiinnostuneille suomalaisyrityksille. Kartoituksessa tarkastellaan erityisesti vesi-, kierto- ja biotalouden vientimahdollisuuksia.

Avautuvien Keski-Aasian markkinoiden erityispiirteenä on mm. vahva kansainvälinen rahoitus. Kansainvälisten rahoituslaitosten rahoitusvirrat Keski-Aasian maihin nousevat vuositasolla useihin kymmeniin miljardeihin dollareihin. Niiden tarjoamat liiketoimintamahdollisuudet käsittävät monia erilaisia toimialoja, joita ovat muun muassa energia, liikenne, kaivostoiminta, vesi- ja jätevesihuolto, kaupunkien ja maaseudun kehittäminen, terveydenhuolto ja koulutus.

Yritysten kansainvälistymiseen toivotaan avuksi vetureita ja ovien avaajia

-Karu totuus on, että uuden vientimarkkinan avaaminen vaatii yrityksiltä resursseja. Kysymys ei ole pelkästään yritysyhteistyön avaamisesta, vaan monissa maissa on mukaan osallistettava myös julkinen sektori. Esimerkiksi Uzbekistan on maa, jossa yritysten välinen kaupankäynti edellyttää myös valtiotason kontakteja, Saija Tillgren kertoo.

Yhteisillä vientimatkoilla mukana on useimmiten myös kokeneita vientiyrityksiä, joiden kanssa uudet osallistujat voivat vaihtaa kokemuksia. Oman haasteensa vientiin muodostaa se, että kansainvälisillä markkinoilla suomalaiset yritykset ovat usein yksin liian pieniä, jolloin yhteistyön merkitys korostuu.

-Ovien avaajana voi toimia Kauppakamari, valtiojohtoinen delegaatio, korkeakouluyhteistyö tai vaikkapa paikallisten kehitystoimijoiden järjestämä verkostoitumistilaisuus. Uzbekistaniin on esimerkiksi hiljattain perustettu Nordic International University, jonka kanssa yhteistyö voi avata uusia mahdollisuuksia myös Mikkelin seudun yrityksille ja oppilaitoksille. NIU:n perustajiin kuuluvat mm. Nokia, Isku ja Karelia-ammattikorkeakoulu.

-Keski-Aasia saattaa Mikkelistä käsin kuulostaa kaukaiselta, mutta markkinaan ovat nopealla tahdilla etabloitumassa myös suuret keskieurooppalaiset toimijat, Tillgren kertoo.

Keski-Aasian markkinakartoitus esiteltiin 15.11.2022 Mikkelissä. Kartoitus on tuotettu osana Bisnestä bioteknologiasta ja kiertotaloudesta BBC1 -hanketta, joka päättyy vuodenvaihteessa. Kartoitus koskee kaikkia viittä Keski-Aasian maata ja se auttaa yrityksiä hahmottamaan niin markkinan tarjoamat mahdollisuudet kuin haasteetkin. Kartoitus ja tilaisuuden tallenne ovat ladattavissa alla olevasta linkistä.

Lue Keski-Aasian markkinakartoitus täältä:
https://mikseimikkeli.fi/wp-content/uploads/2022/12/CA_Marketing-Report_23.10.2022_FINAL-DRAFT_FIN.pdf 

Katso tallenne kartoituksen esittelytilaisuudesta (tallenne on katsottavissa 14.12.2022 saakka):
https://youtu.be/79cBw–vl-A

Kansikuva: Uzbekistanin vierailudelegaatio ja isännät

The project is co-funded by the European Union.

Alufer Oy Esko Kupiainen

Alufer Oy kehitti tuoteperheen vientiin – apua Miksein miniklusterihankkeelta

Yli 30 vuotta vaativien ohutlevypohjaisten tuotteiden sopimusvalmistusta asiakkailleen tehnyt joroislainen Alufer Oy on kehittänyt oman tuoteperheen, joka kiinnostaa myös kansainvälisiä asiakkaita.

Viitostien kupeessa Kuvansin teollisuusalueella sijaitseva Alufer on vakavarainen perheomisteinen yritys, jolla on useampia tukijalkoja. Yritys työllistää tyypillisesti 5-12 työntekijää sekä hyödyntää vuokratyövoimaa tasaamaan ruuhkahuippuja. Tänä vuonna liikevaihto on reilut miljoona euroa.

Sopimusvalmistusta yritys on tehnyt kotimaisten asiakkaiden lisäksi myös amerikkalaisille, hollantilaisille ja espanjalaisille yhteistyökumppaneille. Parhaillaankin yrityksen hallissa on odottamassa amerikkalaisasiakkaan toivomaa alumiiniprofiilia useiden kilometrien verran, koska asiakas halusi varmistaa seuraavienkin toimitusten onnistuvan nopealla aikataululla.  Yhdysvaltojen osuus yrityksen liikevaihdosta on tällä hetkellä peräti 60 prosenttia.

”Vahvuutemme on, että toimitamme kaikki tuotteemme asiakkaille valmiiksi testattuina ja vastaamme siitä, että toimitukset hoituvat ajallaan. Toimitamme asiakkaillemme muun muassa paperin laaduntarkkailuun ja turvallisuuteen liittyviä tuotteita”, yrityksen perustaja, toimitusjohtaja Esko Kupiainen kertoo.

Yrityksellä on myös vakituisia kotimaisia asiakkaita, kone- ja laitevalmistajia, joille toimitetaan toiveiden mukaisia räätälöityjä ratkaisuja.

”Meillä on useampia tämäntyyppisiä tärkeitä asiakkaita Etelä-Savossa. Nämä asiakkuudet varmistavat, että työtä riittää tasaisesti ympäri vuoden koronankin tyyppisissä erikoistilanteissa.”

Tarjousten perusteella tehtävää alihankintaa yritys tekee useille valtakunnallisille yrityksille ja lähialueilla toimiville yrityksille.

Yrityksellä on hulppea Joroisten kunnan vuonna 2007 rakennuttama halli, josta löytyy tuotantotilaa kasvuun ja kansainvälistymiseen. Avajaisissa puheen piti silloin valtionvarainministerinä toiminut Jyrki Katainen.

Oma tuoteperhe vientimarkkinoille

Kupiainen on taustaltaan konepiirtämiseen erikoistunut koneteknikko. Viime vuosina hän on kehitellyt yhdessä tiiminsä kanssa asiakkaiden toiveisiin vastaavia tuotteita ja avannut niille vientimarkkinoita. Insinööritaustainen, monissa kehittämishankkeissa urallaan mukana ollut Heikki Kamppuri osallistuu viennin edistämiseen ja tuotekehitykseen projektityyppisesti.

Tuoteperheen ensimmäinen tuote oli täryhiomakone, joka viimeistelee automaattisesti työstökoneilta tulevat kappaleet ja niiden terävät reunat. Kone oli viitisen vuotta yrityksen omassa käytössä ja sen ominaisuuksia kehitettiin, kunnes huomattiin, että siitä saisi jatkokehittelyllä myyntituotteen. Täryhiomakoneen käyttö nopeuttaa tuotantoprosessia sekä säästää kustannuksia ja aikaa, kun osien viimeistelyä ei tarvitse tehdä käsin.

”Kehittelimme työnimeltään AluShake-koneen Ruotsin markkinoille. Kehittämäämme täryhiomakonetta voidaan räätälöidä tarpeen mukaan erilaisiin tuotantoprosesseihin, ja siksi se kiinnostaa myös isojakin yrityksiä. Lappeenrannan yliopistossa laitetta käytetään muun muassa koekappaleiden viimeistelyssä varmistamaan laadun tasaisuutta.”

Seuraavaksi Ruotsin messumatkalta saadun palautteen pohjalta ideoitiin AluClean-vedenpuhdistusyksikkö, joka puhdistaa tuotannossa syntyvästä jätevedestä prosessijäämiä. Tälle tuotteelle on haettu patenttia, ja käsittely on välipäätösvaihessa.

”Laitteen ideana on suljettu kierto niin, että saamme otettua prosessissa käytetystä vedestä talteen haitalliset kemikaalit, joita ei voi päästää viemäreihin ja metallit kierrätykseen. Laitteen käyttö säästää kustannuksia ja aikaa, eikä siitä synny ylimääräistä ympäristökuormaa.”

Kehitystyössä on mukana Jyväskylän yliopiston professori Ari Väisänen tiimeineen. Yliopiston kemian tutkijat testaavat veden laadun ennen ja jälkeen prosessin varmistaakseen, että kaikki jäämät saadaan talteen. Samalla saadaan tarkkaa tietoa veden puhtaudesta ja analysoitua kemikaalit. Myös tämän laitteen jatkokehittelyssä piilee uuden liiketoiminnan mahdollisuuksia.

”Jatkokehitykseen liittyen olemme keskustelleet yhteistyöstä 4D scavenger -teknologian avulla vesiä puhdistavan jyväskyläläisen Weeefiner Oy:n kanssa. Näkemyksemme mukaan teknologioitamme yhdistämällä voimme saavuttaa ennen näkemättömän tehokkuuden prosessivesien puhdistuksessa ja metallit saadaan kierrätettyä uudelleen käyttöön.”

”On tärkeää saada talteen kalliit metallit niin, että ne jäävät puhdistusyksikköön ja saadaan sieltä kätevästi talteen uusiokäyttöä varten. Parhaillaan testataan, saadaanko talteen myös mikromuovit. Uskon, että tätä laitetta voidaan hyödyntää myös useissa erilaisissa tuotantoprosesseissa.”

Myös tuoteperheen kolmas tuote kehitettiin selkeään tarpeeseen. AluHeat on lämpöpöytä, jolla käsitellyt metalliosat voidaan kuivattaa tehokkaasti ennen kuin ne lähtevät jatkojalostukseen, kokoonpanoon, pintakäsittelyyn tai suoraan tuotantoprosessiin.

”Lämpöpöytä on meillä tuotekehitys- ja testausvaiheessa. Ideana on, että sen avulla saadaan nopeasti kuivattua viimeistellyt kappaleet, jotta ne pysyvät ruosteettomina, ja tuotantoprosessia saadaan nopeutettua. Laite on testikäytössä yhdellä eteläsavolaisella asiakkaallamme, ja käyttäjäpalaute on ollut positiivista.”

Alushake -täryhiomakone viimeistelee automaattisesti työstökoneilta tulevat kappaleet ja niiden terävät reunat.
Alushake -täryhiomakone viimeistelee automaattisesti työstökoneilta tulevat kappaleet ja niiden terävät reunat.

Vienti käyntiin Puolassa

Aluferin tavoitteena on myydä täryhiomakonetta ja puhdistusmenetelmää pakettina asiakkaille. Ensimmäiset kontaktit on jo löydetty Puolasta, ja markkina vaikuttaa erittäin mielenkiintoiselta. Mikkelin kehitysyhtiö Miksein vientihankkeen kautta tutkittiin Itä-Euroopan ja erityisesti Puolan markkinamahdollisuuksia.

”Ilman Miksein Miniklusteri-hanketta tuskin olisimme Puolaan lähteneet. Nyt Puola näyttää erittäin potentiaaliselta markkinalta meille. Kun olimme vientihankkeen reissulla Puolassa, Heikki huomasi, että Poznanissa oli samaan aikaan kiinnostavat messut. Lähdimme käymään siellä ja löysimme kiinnostuneen dealerin, jonka kanssa on ensimmäinen edustussopimus jo allekirjoitettu. Heillä on omissa tiloissaan show room, jossa he esittelevät edustamiaan koneita. Me saamme omat laitteemme sinne esille ja käymme marraskuun lopussa paikan päällä kouluttamassa myyjiä ja suunnittelemassa myynnin edistämistoimenpiteitä ja messutapahtumia. Tulemme esittelemään tuotteitamme puolalaisille ja saksalaisille potentiaalisille asiakkaille.”

Tavoitteena on tehdä puolalaisen myyjäliikkeen kanssa yhteistyötä myös Baltian alueen maissa.

”Puola on markkinana nyt todella mielenkiintoinen. Teimme Mikkelin seudun yritysten kanssa juuri kaksi viikkoa sitten vientimatkan Puolaan ja vaikuttaa siltä, että myös lisää kauppaa alueemme yrityksille on tulossa”, kertoo yritysten kansainvälistymisasiantuntija Karoliina Tilaeus Mikkelin kehitysyhtiö Mikseistä.

Kehitystyö jatkuu

Parhaillaan kehitetään myös mallia, jolla taataan laitteiden huolto hyödyntäen digitaalisia ratkaisuja.

”Ajatuksena on kehittää esimerkiksi matkapuhelinsovellus, joka kertoo huoltohenkilölle ennakoivasti, vaikkapa kertyvän metallin painon mukaan, koska puhdistuslaitteen tyhjennys edellyttää käyntiä. Tästä meidän on mahdollista kehittää lisäkassavirtaa, kun saamme huoltohenkilölle luotua järkeviä huoltoreittejä.”

Kupiainen ja Kamppuri ovat käyneet paljon kansainvälisillä messuilla Puolan lisäksi muun muassa Yhdysvalloissa, Japanissa, Saksassa ja Englannissa. Parhaillaankin he suunnittelevat messureissua Japaniin.

Nyt esittelyssä olevan tuoteperheen lisäksi Alufer on valmistanut yhdelle ruotsalaiselle asiakkaalle erikoisvalmisteisen testauskontin, jossa voidaan testata turvallisesti esimerkiksi räjähdysherkkiä komponentteja.

”Olemme jo suunnitelleet tämän laitteen jatkokuvioita ja ajatuksena on, että koelaitos voisi nousta aikanaan esimerkiksi Joroisiin.”

Alufer Oy on mukana Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n koordinoimassa Biotalous ja Cleantech -miniklusterin vienti- ja kansainvälistymishankkeessa. Hanke edistää yritysten kansainvälistymistä sekä uusien vientimarkkinoiden ja markkina-alueiden saavuttamista. Hankkeeseen otetaan jatkuvasti mukaan sellaisia yrityksiä, joita kansainvälistyminen kiinnostaa.

Teksti ja kansikuva: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Mikkelin Musiikkijuhlat, festivaalijohtaja Teemu Laasanen

Mikkelin Musiikkijuhlat kasvaa kunnianhimoisesti

Kolmisenkymmentä vuotta sitten perustettu Mikkelin Musiikkijuhlat uudisti tänä kesänä toimintamallinsa ja varautuu kasvamaan lähivuodet vauhdikkaasti. Samalla yrityksille avautuu yhteistyömahdollisuuksia.

Ensi kesän ohjelmisto on entistä muhkeampi. Pääosa ensi vuoden ohjelmistosta julkistetaan marraskuun lopulla, ja samalla alkaa lipunmyynti.

Juhlien ehdoton tähtivieras on Lontoon Philharmonia, jonka kanssa solmittu nelivuotinen yhteistyösopimus ulottuu vuoteen 2026 saakka. Huippuorkesteria kuullaan neljässä konsertissa ja sen lisäksi soittajat ovat mukana lukuisissa kamarimusiikkikonserteissa.

”Kun aiemmin musiikkijuhlat on kestänyt seitsemän päivää, nyt pidennämme sitä kahdella päivällä. Käytännössä jokaisena festivaalipäivänä on vähintään kaksi, mutta usein myös kolme pääsymaksullista konserttia”, vuodesta 2018 festivaalia festivaalijohtajana luotsannut Teemu Laasanen kuvaa tulevaa festivaalikesää.

Lipputulot lisääntyvät

Alkuvuosikymmenet pietarilaisen Mariinski-teatterin orkesterin ylikapellimestari Valeri Gergijevin vanavedessä kehittynyt festivaali uudistui koronan ja Venäjän hyökkäyssodan myötä täydellisesti.

”Mariinskin-vuosiin verrattuna budjettimme kaksinkertaistuu ensi vuonna. Jo tänä vuonna kasvua oli 35 prosenttia. Meille tulee nyt huomattavasti entistä enemmän konsertteja ja sitä kautta saamme laajempaa vaikuttavuutta ja näkyvyyttä.”

Mikkelin Musiikkijuhlien kunnianhimoiset kasvutavoitteet olivat myös yksi peruste, jonka Lontoon Philharmonia nosti esille tiedottaessaan nelivuotisen yhteistyösopimuksen taustoista.

Kun perinteisesti musiikkijuhlat on myynyt noin 3000-4000 pääsylippua, ensi kesänä tavoitteena on myydä noin 5000 lippua. Lisäksi oheistapahtumiin, joista suuri osa on maksuttomia, odotetaan noin 13 500 ihmistä. Myös seuraavien kahden vuoden aikana odotetaan myytyjen pääsylippujen määrän kasvavan vuosittain noin viidellä sadalla. Kokonaiskävijämäärän tavoitellaan rikkovan 20 000 kävijän rajan jo vuonna 2024.

”Kun perinteisesti lipputulojen osuus on ollut 30-35 prosenttia juhlien budjetista, ensi vuonna osuus kasvatetaan noin 45 prosenttiin.”

Realiteetti Suomen kokoisessa maassa on, että nimekkäidenkin, paikkansa vakiinnuttaneiden, kulttuuritapahtumien järjestäminen edellyttää julkista rahoitusta. Mikkelin Musiikkijuhlien kannatusyhdistys sai tänä vuonna merkittävän, 100 000 euron, avustuksen Jane ja Aatos Erkon säätiöltä.

”Jos julkista tukea ei olisi, tämäntyyppisten korkeatasoisten tapahtumien lipun hinta saattaisi kohota jopa 200-300 euroon.”

Mikkelin Musiikkijuhlat, festivaalijohtaja Teemu Laasanen
Musiikkijuhlat tavoittelee 20 000 kävijän rajan rikkomista vuonna 2024.

Yli 50 oheistapahtumaa

Myös maksuttomien oheistapahtumien määrä laajenee merkittävästi. Oheistapahtumia on ensi kesänä tarjolla yli 50 eri puolilla seutukuntaa eri yhteistyökumppaneiden kanssa.

”Musiikkijuhlat järjestää oheistapahtumia 1,5 kuukauden ajan juhannukselta juhlien päättäjäisiin asti. Tänä kesänä meillä oli erilaisia kaikille avoimia tapahtumia Anttolan torin konsertista Kuortin ABC:lle saakka. Kehitämme juhlia niin, että järjestämme jatkossa monenlaisia oheistapahtumia, kuten perhetapahtumia, ympäri vuoden.”

Erilaisia musiikkifestivaaleja noin 20 vuotta järjestänyt Teemu Laasanen on taustaltaan ammattimuusikko ja musiikkipedagogi, joten hänellä kiinnostaa järjestää festivaalin osana myös mestarikursseja.

”Mestarikurssit lisäisivät festivaalin taiteellista vetovoimaa ja korkeatasoisuutta. Mestarikursseja tarjottaisiin suomalaisille ja kansainvälisille opiskelijoille, jotka tähtäävät orkesterimuusikoiksi.”

Kansainvälisyys korostuu

Ensi kesän teemana juhlilla on Licence to Love. Ohjelmisto tarjoaa laajan kattauksen eri musiikkityylejä klassisen musiikin helmistä James Bond -elokuvien musiikkiin, arameankieliseen kirkkomusiikkiin, balkanilaisiin säveliin, keskiaikaiseen musiikkiin ja kuoroesityksiin. Myös ilmasto ja kestävä kehitys kuuluvat ohjelmiston teemoihin.

Lontoolaistähtien lisäksi Mikkelin tulee paljon kansainvälisiä huippuja, kuten georgialainen luostarikuoro ja latvialainen Liepajan sinfoniaorkesteri ja Latvian kansalliskuoro. Liechtensteinilainen säätiö tuo puolestaan juhlille uusia eurooppalaisia oopperalaulajakykyjä.

Laaja tapahtuma vaatii ison joukon talkoolaisia tapahtumien järjestämiseen ja vieraiden vastaanottoon

”Meillä on toki vakioporukka talkoolaisia mukana. Heidän lisäkseen etsimme ensi kesäksi ainakin 10-20 uutta ihmistä mukaan talkoisiin. Riittää kun on innokas tarttumaan mihin tahansa työhön ja ikää on vähintään noin 15 vuotta. Tarvitsemme myös ehdottomasti nykyisten kuljettajiemme lisäksi kaksi uutta talkoolaista, sillä kuljetukset Mikkelin seudulla ja noudot Helsinki-Vantaan lentokentältä lisääntyvät.

Ympäri vuoden juhlille työskentelee ostopalvelusopimuksella omaa tehtäväänsä hoitavan Laasasen lisäksi projektipäällikkö sekä erilaisia osa- ja määräaikaisia ihmisiä. Juhlia pyörittää kannatusyhdistys, joten mitään mittavan voitollista tulosta ei tavoitella.

”Riittää, kun saisimme kerrytettyä vähän puskuria tulevia vuosia varten. Ensi kesänä toiveina on, että saisimme kokopäiväisen ihmisen avuksi pyörittämään tätä kokonaisuutta. Olemme alviton yhdistystoimija, ja juhlien sujumisen mahdollistavat pitkälti tätä rakkaudesta lajiin tekevät ihmiset. Ammattimaisesta tekemisestä emme tingi piiruakaan. Haluamme, että meidät tunnetaan kansainvälisesti kiinnostavana, korkeatasoisena festivaalina.”

Paljon yhteistyömahdollisuuksia

Mikkelin Musiikkijuhlilla on vakiintunut yhteistyökumppaniverkosto. Lähivuosien kasvupyrähdys toteutuu, kun saadaan solmittua lisää alueellisia ja valtakunnallisia kumppanuuksia.

”Meitä kiinnostaa tiivistää yhteistyötä yritysten kanssa, eikä meillä ole mitään toimialarajauksia. Yhteisenä visiona pidämme sitä, että haluamme järjestää yhteistyökumppaneidemme kanssa huippuluokan elämyksiä ihmisille. Olisi hienoa, jos yhteistyö kiinnostaisi vaikkapa Englantiin vienti- ja tuontikauppaa harjoittavia suomalaisyrityksiä.”

Suuret kulttuuritapahtumat rakentavat alueiden brändiä ja markkinoivat seudun mahdollisuuksia myös kansainväliselle yleisölle.

”Haluamme kehitystyöhön koko alueen mukaan. Olemme siirtäneet juhlien ajankohdan elokuun alkuun, jotta vierailijoille riittää majoituspaikkoja. Elokuinen ajankohta osuu nyt myös keskieurooppalaisten kesäloman aikaan. Meitä kiinnostaa olla mukana myös erilaisissa ruokaan ja luontoon liittyvässä tapahtumatuotannossa.”

Teemu Laasanen muistuttaa, että tänä vuonna juhlat sai ennätysmäistä mediahuomiota maailmanlaajuisesti muun muassa Yhdysvalloissa, Isossa-Britanniassa, Intiassa ja Venäjällä. Kotimaisista laatulehdistä Helsingin Sanomat teki peräti 18 juttua juhlilta, jopa aukeaman laajuisena.

”Voidaan sanoa, että pystymme tarjoamaan yrityksille ainutlaatuisia mahdollisuuksia näkyä, kunhan yrityksellä on jotain yhteistä brändimme kanssa ja halu olla tukemassa maailmanluokan taidetta.”

Perinteisesti yrityksiä on kiinnostanut tuoda musiikkijuhlien konsertteihin omia yhteistyökumppaneitaan, asiakkaitaan ja työntekijöitään.

”Yhteistyösopimuksia voidaan räätälöidä palvelemaan yritysten omia toivomuksia ja tavoitteita. Yritysyhteistyö voi olla vaikkapa sitä, että yritys järjestää oman näköisiään oheistapahtumia omille sidosryhmilleen tai jopa omissa tiloissaan. Olemme järjestäneet yrityksissä esimerkiksi päivänavauksia, musiikillisia illallisia, tuoneet mukaan yrityksen toivomia esiintyjiä, räätälöineet vip-lippuja ja järjestäneet taiteilijatapahtumia.”

Ensi kesänä festivaalilla Philharmonia esiintyy ns. kolmen konsertin päivinä kahdelta iltapäivällä pienemmällä kamarimusiikkikokoonpanolla. Kello viideltä on tarjolla konsertti teetarjoiluineen, jonka aikana yritykset voivat järjestää omia tapaamisiaan ja tutustua taiteilijoihin. Illan päätöskonsertit koko 90-henkisen sinfoniaorkesterin voimin alkavat kahdeksalta. Poikkeuksena ovat päätöspäivän kahden konserttia, joiden alkamisajankohdat ovat seitsemältä ja yhdeksältä.

Yritysyhteistyömahdollisuuksista kiinnostuneet voivat olla suoraan yhteyksissä festivaalijohtaja Teemu Laasaseen.

Katso lisää:
https://mikkelinmusiikkijuhlat.fi 

Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Ukraina, kuvituskuva

Ukraina pyytänyt apua EU:n kautta: energia-alan materiaaleista kova pula

Avoin pyyntö, käännetty EU-komission tiedotteesta.

Euroopan Komissio on tukenut vahvasti Ukrainaa siitä saakka, kun Venäjä aloitti sotatoimet Ukrainan alueella. Komissio on vuoden 2022 aikana toteuttanut useita tukitoimia (EU solidarity with Ukraine).

Valitettavasti viimeaikaiset droonien avulla tehdyt hyökkäykset, jotka on kohdistettu Ukrainan infrastruktuuriin, ovat tuhonneet yli puolet maan energiainfrastruktuurista. Ukrainan kotitalouksien ja yritysten olisi tärkeää saada turvattua sähkön saatavuus, sillä talviaikana lämpötila maassa voi laskea jopa -20 celsiusasteeseen.

Voisiko yrityksesi auttaa ukrainalaisia pk-yrityksiä ja kotitalouksia? Alla listaus tarvittavista laitteistoista.

MITÄ TARVITAAN?

  • Muuntajia ja generaattoreita; Lämmittimiä; Polttoainetta ja öljyä; Ajoneuvoja energiaverkkojen korjaustiimeille; Työkaluja.
  • Sähköverkot: Eristeet, kaapelit, johdot, kaapelien liittimet ja päät, erottimet, eristysventtiilit, traverssit, hitsauskoneet, mikrokontrollerit,  painekytkimet (vacuum & air)
  • Nesteet: polttoaineet ja öljy, muuntaja/moottoriöljyt, kemikaalit
  • Kaasu: paineensäätimet, putket kaasun ja veden siirtoon, plasmaleikkurit
  • Muu: painejärjestelmien korjaukseen käytettävät tarvikkeet, kumituotteet, korjaukseen käytettävät ajoneuvot, kaukolämpöverkon tarvikkeet

MITEN?

Lahjoituksia koordinoi Wienissä sijaitseva Energy Community Secretariat, jonka kautta yritykset voivat lahjoittaa laitteistoa Ukrainaan.

Euroopan Unioni huolehtii ovelta ovelle -lähetysten kustannuksista sellaisille yrityksille, joilla on edellä mainitun listauksen mukaisia tarvikkeita varastoissaan.

Lisäksi on perustettu Energy Community Secretariat Ukraine Energy Support Fund, hankkimaan laitteistoja sellaisilta yrityksiltä, joilla on mahdollisuus myydä listalla olevia tarvikkeita ja osallistua kansainväliseen tarjouskilpailuun.

MILLOIN?

Tarve on välitön!

OTA YHTEYTTÄ!

Mikäli olet toimija, jolla on edellä mainittuja tarvikkeita varastoissaan, otathan yhteyttä osoitteeseen UkraineEmergencySupport@energy-community.org

Lisätietoja: Energy Community Secretariat, about Ukraine support activities

Katso myös uutinen ja lisätietoja alkuperäisessä muodossaan englannin kielellä esimerkiksi Enterprise Europe Networkin sivuilta: https://www.een.fi/eu-solidarity-with-ukraine-donation-of-energy-equipment/

 

Vuoden arkistoteko 2022 -kunniamaininta Mikkeliin digitoinnin osaamisen kehittämisestä

Kuva: Digitoinnin ammattilaiseksi -myönnetty kunniamaininta

Vuoden arkistoteko 2022 -kunniamaininta on annettu digitoinnin koulutushankkeille, joita Digitalia ja MikseiMikkeli ovat yhdessä toteuttaneet.

Työelämän tarpeisiin vastaavaa digitoinnin koulutusta on kehitetty kolmessa EU-rahoitteisessa hankkeessa vuosina 2018–2022. Kunniamaininnan myönsi Arkistojen päivän toimikunta.

Perusteluissa mainitaan, että digitoinnin koulutukset ovat lisänneet merkittävällä tavalla arkistoinnin ja asiakirjahallinnan digitalisaatiossa tarvittavaa tietämystä ja ammattitaitoa. Osana Memory Campus -kehittämisalustaa toteutetuissa hankkeissa on koulutettu osaajia työelämään ja kehitetty kaikille avoimia digitoinnin oppimateriaaleja. Koulutuksissa on ollut lähes 70 osallistujaa paitsi Mikkelin seudulta, myös muualta Suomesta muun muassa eri kunnista, museoista ja arkistoista.  Hankkeita on rahoittanut Etelä-Savon ELY-keskus Euroopan sosiaalirahastosta.

Kunniamaininta jaettiin tänään Arkistoyhdistyksen syysseminaarissa, jossa vuoden arkistotekona palkittiin Romano Mission aineistojen luovutus Kansallisarkistoon. Digitalian ja MikseiMikkelin puolesta kunniamaininnan vastaanotti Memory Campuksen ohjelmakoordinaattori Kati Saltiola.

– Kunniamaininta osoittaa, että digitointialan osaamisen kehittäminen nähdään tärkeänä. Jotta tieto säilyisi käytettävänä ja saavutettavana pitkälle tulevaisuuteen, tarvitaan suunnitelmallista ja korkealaatuista digitointia, Saltiola toteaa.
–  Alan osaajille ei ole tarjolla pysyvää koulutusta Suomessa, mutta hankkeiden avulla on pystytty erinomaisesti vastaamaan osaajatarpeeseen.

Opiskelijapalautteen mukaan digitoinnin koulutukset ovat  vahvistaneet opiskelijoiden digitaitoja ja tuoneet Etelä-Savon alueelle osaavaa työvoimaa. Parhaillaan käynnissä oleva Digitoinnin taitajaksi -hanke tukee digitointiprojektien hallinnan osaamista. Digitalian johtaja Stina Westman kertoo, että digitoinnin osaamisen kehittäminen Xamkissa jatkuu.

– Digitoinnin osaajien kysyntä kasvaa jatkuvasti ja koulutuksiin on ollut hakijoita kolminkertaisesti aloituspaikkoihin nähden, joten koulutustarjontaa halutaan kehittää edelleen. Jatkossa tavoitteena on laajentaa digitoinnin koulutusratkaisuja myös jatkuvaan oppimiseen sekä toiselle asteelle, Westman kertoo.

Digitalia on Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun (Xamk), Kansalliskirjaston ja Helsingin yliopiston yhteinen digitaalisen tiedonhallinnan tutkimus- ja kehittämiskeskus. MikseiMikkeli on Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy.

Lisätietoja: 

Kati Saltiola, ohjelmakoordinaattori, Memory Campus, 050 560 3174, kati.saltiola@xamk.fi

Stina Westman, TKI-yksikön johtaja, Digitalia, 050 524 8599, stina.westman@xamk.fi

https://arkistoyhdistys.fi/

https://www.xamk.fi/tutkimus-ja-kehitystoiminta/digitalia/

Valtiokonttori on noin 350 asiantuntijan virasto valtiovarainministeriön hallinnonalalla. Valtiokonttori sijaitsee osoitteessa Sörnäisten rantatie 13.

Polttoainetuki ja kuljetustuki kiinnostavat: 2000 hakemusta ensimmäisinä päivinä

Kuljetusalan polttoainetuen haku on lähtenyt vilkkaasti käyntiin. Tuki avautui haettavaksi marraskuun alussa.

Kolmen ensimmäisen päivän aikana tukihakemuksen jätti noin 2000 hakijaa ja ensimmäisen viikon aikana hakeneiden määrä on tasaisesti kasvanut.

”Ensimmäisten päivien aikana tukea hakeneet kiittävät hakuprosessin nopeutta ja helppoutta”, Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:tä kerrotaan.

Parhaimmillaan tukipäätöksen sai päivässä. SKALin mukaan kuljetusyritykset ovat kiitelleet erityisesti tukimenettelyn asiakaslähtöisyyttä. Yhdistyksen mukaan pahimmillaan ajoneuvoyhdistelmien kustannukset ovat nousseet yli 20 prosenttia vuositasolla.

Tilastokeskuksen mukaan dieselöljyn hinta nousi keväällä pahimmillaan 28 senttiä litralta yhden viikon aikana. Kuljetusyritykset eivät ole kohtuudella voineet varautua näin suureen kustannusnousuun.

Polttoainetuki lyhyesti

Kuljetusyritysten polttoainetuki korvaa 5 % tukikauden 1.2.–30.4.2022 aikana ostetun ja kuljetustoimintaan käytetyn polttoaineen tai sähköenergian kustannuksista ilman arvonlisäveroa. Tuella ei korvata sähkön siirtohintaa ja sähköveroa, eikä myöskään AdBlue -urealiuokseen liittyviä kuluja.

Työkoneyritysten polttoöljytuki korvaa 5 % tukikauden 1.2.–30.4.2022 aikana ostetun ja työkoneissa käytetyn polttoöljyn kustannuksista ilman arvonlisäveroa. Korvaus ei koske työkoneiden siirrossa syntynyttä kustannusta muulla kuin traktorilla, polttoöljyn lämmityskäyttöä eikä työkoneiden käyttöä maatalouden alkutuotannossa, kalataloudessa tai vesiviljelyalan yritystoiminnassa.

Tuen konsernikohtainen enimmäismäärä on 400 000 euroa. Pienin maksettava tuki on 250 euroa. Tuesta vähennetään muut EU:n Ukraina-puitetukiohjelman mukaiset tuet sekä muut aiemmin myönnetyt julkiset tuet, jos ne kohdistuvat tukikauden aikana ostettuun polttoaineeseen.

Tuki on haettava 30.11. klo 16.15 mennessä.

Lisätiedot

Valtiokonttori:
https://www.valtiokonttori.fi/uutinen/polttoainetuki-kuljetus-ja-tyokonealan-yrityksille-haettavissa-valtiokonttorista-1-11-klo-9-00/ 

SKAL ry:
https://www.skal.fi/fi/julkaisut/skal-kuljetusyritysten-polttoainetuen-hakeminen-alkanut-vilkkaana

Kansikuva: Valtiokonttori / STT

Vitrulan Composites Oy:n tehtaanjohtaja Markku IIvonen

Vitrulan Composites sai uuden vetäjän

Mikkelissä reilut 15 vuotta asunut DI Markku Iivonen ryhtyi syyskuussa vetämään Vitrulan Groupin Mikkelin-yksikköä, jolle koronavuodet ovat olleet haasteellisia.

Itseään muutosjohtajaksi kuvaava Iivonen on tehnyt monipuolisen uran johto- ja kehittämistehtävissä eri toimialoilla, kuten elintarvike-, metsä- ja sairaalatarviketeollisuudessa.

Vuosien varrella hänestä on kehittynyt myös hallitusammattilainen, joka on toiminut muun muassa Pro Luomu ry:n, Maitolaituri Oy:n, Kuusamon Juuston, Boreal Plant Breeding Oy:n, Pyhäjärvi-instituutin, eurooppalaisen PROFEL-järjestön ja Elintarviketeollisuusliitto ry:n hallituksissa.

Mikkeliläisille Iivonen tuli tutuksi johtaessaan Mönlycke Health Care -tuotantolaitosta Mikkelissä 9,5 vuotta. Vitrulan rekrytoi hänet vauhdittamaan yksikön kasvua.

”Koronavuosien aikana tuotannon volyymi aleni. Nyt haasteena on saada kapasiteetti nostettua ennalleen vuoden 2018 tasolle ja selättää toimitukselliset haasteet.”

Mikkelin-tehtaan omistajalla, saksalaisella perheomisteisella Vitrulan Groupilla on myös kaksi lasikuitutuotteita valmistavaa tehdasta Saksassa. Noin 97 prosenttia Mikkelin-yksikön tuotannosta menee vientiin.

Tuulienergia tuo kasvua

Mikkelin-tehdas valmistaa asiakkailleen tehokkaita, lujia ja kestäviä lasikuitupohjaisia lujitekankaita. Niille löytyy paljon erilaisia käyttötarkoituksia tuulivoimaloista meri- ja kuljetusteollisuuden sovelluksiin. Mikkelissä valmistetaan hyvin laajaa tuotevalikoimaa.

Lähivuosina kasvua odotetaan etenkin tuulivoimalainvestoinneista. Mittavia investointipäätöksiä syntyy eri puolilla maailmaa niin maalle kuin merellekin rakennettavista tuulivoimaloista.  Etenkin merelle rakennettavat offshore-tuulivoimalat ovat nykyään valtavan kokoisia, ja niitä varten Mikkelissä valmistetaan erikoisvirtaustuotteita.

”Sijaitsemme pohjoisessa ja olemme alalla pieni toimija, joten meillä on oltavat toimituskykyä valmistaa huippulaatuisia tuotteita. On tärkeää, että asiakkaat tietävät saavansa meiltä myös tuotekehitysapua. Haluan, että pystymme reagoimaan nopeasti, jopa etukäteen ennakoiden, asiakkaiden toiveisiin.”

Viime vuodet yritys on valmistanut myös hiilikuitulujitteita, joiden kysyntä kasvaa sekin maailmalla. Näiden tuotteiden avulla saadaan kehitettyä vaikkapa rekkojen koreista keveämpiä. Uusia käyttötarkoituksia löytyy esimerkiksi rakennusteollisuudesta, kun komposiiteilla korvataan terästä. Mikkelissä valmistuvat tuotteet auttavat osaltaan vähentämään fossiilisten polttoaineiden käyttöä.

Osaavia tekijöitä tarvitaan

Yksikkö työllistää Mikkelissä noin 120 osaajaa. Yritys etsii kehitystyöhön uusia, korkeakoulututkinnon suorittaneita osaajia, jotka tuntevat teollisuuden prosesseja, omaavat teknisten laitteistojen tuotekehitysosaamista sekä tuntevat investointiprosesseja.

”Tarvitsemme kokeneita tuotekehitysosaajia kehittämään uusia tuotteita asiakkaiden tarpeisiin.”

Tuotannossakin työntekijämäärä kasvaa. Iivonen laskee, että tänä vuonna työntekijöiden nettolisäys on noin kahdeksan osaajaa.

”Pitkällä aikavälillä koko maassa on haasteena löytää tuotannolliseen työhön osaajia. Meitä kiinnostavat erityisesti oman työnsä hallitsevat, itsenäistä työskentelyä arvostavat huippuammattilaiset, jotka ottavat vastuuta ja valtaa siitä, mitä tekevät. Niin syntyvät parhaat tulokset.”

Hän muistuttaa myös siitä, miten organisaation pitää pystyä toimimaan läpinäkyvästi, jotta tuloksia syntyy.

”Informaatiovirran on oltava hyvä, jotta ihmiset tietävät minkä puolesta töitä tehdään.”

Jotta alueen yrityksille riittäisi osaavaa työvoimaa jatkossakin, päättäjien pitäisi kuunnella yritysten tarpeita. Iivonen kantaa huolta siitä, että oppisopimusuudistus ei ole onnistunut, eikä ammatillisista oppilaitoksista valmistu ihmisiä, joita tarvittaisiin nykyaikaiseen tuotannolliseen työhön.

”Mikkelin seudulla on tälläkin hetkellä avoinna 400 työpaikkaa eri tuotannollisissa yrityksissä. Täällä pitäisi kouluttaa ihmisiä aloille, joilta työpaikkoja löytyy. Yritysten kaipaamaa koulutusta on pystyttävä tarjoamaan, jos halutaan, että alueella työskentelee ammattitaitoisia ihmisiä.”

Iivosen aiemmissa työpaikoissa on työskennellyt ulkomaalaistaustaisia työntekijöitä. Hän toivoo, että Mikkelissä herättäisiin luomaan olosuhteita monikulttuurisemmille työpaikoille.

”Monikulttuurisuus pitää pystyä hyödyntämään. Tiedetään, että ulkomaalaistaustaisten ihmisten kiinnostus alueeseen lisääntyisi, jos siellä on heille yhteisöjä. Myös perhe sitoo ihmistä paikkakuntaan.”

Elinvoimaisuus näkyviin

Alueen vetovoimasta Iivonen puhuu myös omasta kokemuksestaan. Iivosten tiheään tahtiin paikkakuntaa töiden perässä muuttanut kaksilapsinen perhe päätti aikanaan muuttaa pysyvästi Mikkeliin, jotta lapsille saatiin kasvatettua juuret.

Markku Iivonen sukkuloi sitten vuosia Mikkelistä töiden perässä eri puolilla maata. Alkujaan Kotkasta kotoisin olevat Iivoset ovat olleet tyytyväisiä ratkaisuunsa. Markku Iivosen Sari-vaimo vetää nykyään valtakunnallisena verkostona toimivaa Luomuinstituuttia.

Aluekehittäjille ja poliittisille päättäjille Markku Iivoselle on selkeä viesti.

”Elinvoimaa tavoiteltaessa positiivisen viestin on kannettava kauas, jotta uusia yrityksiä saadaan kiinnostumaan alueesta. Ihan sama, onko yritys siinä vaiheessa pieni, pk-yritys tai iso yritys. Viestin on pystyttävä tavoittamaan potentiaalit yritykset ja yrittäjät ketterästi.”

Mikkeli on profiloitunut viime vuosina logistiikkaosaamisen keskittymänä. Markku Iivonen tunnistaa alueen vahvuudet, sillä hän toimi pitkään elintarviketeollisuuden palveluksessa Pohjois-Savossa.

”Tilanne saattoi olla, että Pohjois-Savossa valmistuneet tuotteet päätyivät Sipooseen ja sieltä sitten takaisin kuluttajille Suonenjoelle. Nyt tuotteet eivät enää käy niin kaukana, kun voidaan hyödyntää Mikkeliä alueellisena jakelukeskuksena. Suomi on pitkä maa, joten elintarvikepuolella tämäntyyppistä hommaa riittää.”

Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Mikkelin joulun avaus järjestetään 26.11. ja Joulutori palvelee 14.–23.12.

Mikkelin keskustan kehittämisyhdistys ry ja Tapahtumatuotanto Hillitön ovat tehneet yhteistyösopimuksen joulun ajan tapahtumien järjestämisestä vuonna 2022.

Mikkelin joulun avausta vietetään lauantaina 26.11. kello 10–13 Mikkelin Hallitustorilla. Joulutori on torilla 14.–23.12. Joulutori on päivittäin avoinna kello 10–18.

Mikkelin keskustan kehittämisyhdistys ry:n ja Mikkelin kaupungin kumppanuussopimuksessa on määritelty yhdistyksen tehtäväksi vuodelle 2022 joulun avauksen ja joulutorin järjestäminen. Nämä molemmat tapahtumat tullaan toteuttamaan ostopalveluna. Toteuttajana tulee toimimaan Tapahtumatuotanto Hillittömän yrittäjä Henna Huuhka.

Joulutorin sijoittelu tehdään yhdessä Mikkelin Torikauppiasyhdistyksen kanssa, jotta tuleva kokonaisuus palvelisi kaikkia torilla asioivia. Joulun avauksen ohjelma julkaistaan lähempänä tapahtumaa.