Uusille kansainvälisille markkinoille tarvitaan vetureita ja ovien avaajia, sillä useimmilla Pk-yrityksillä ei ole omaa resurssia markkinoiden tunnusteluun ja avaamiseen.
-Venäjän markkinan menetys tuntuu varsinkin Itä-Suomessa. Asiakkaamme hakevat korvaavia markkinoita niin Euroopasta, Yhdysvalloista kuin Aasiastakin, Saija Tillgren Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:stä kertoo.
Venäjän hyökkäyssodan seurauksena Euroopan komissio jäädytti raja-alueyhteistyöohjelman rahoitussopimukset, mikä käytännössä keskeytti julkisen sektorin yhteistyön Venäjän kanssa. Myös tulevan rahoituskauden 2021–2027 ohjelmien valmistelu on keskeytetty. Yritysten toiminnalle haasteita asettavat epävakaa toimintaympäristö sekä vientirajoitukset.
Yhtenä uutena kiinnostavana vientimarkkinana on tunnistettu Keski-Aasia, jonka valtiot Kazakstan, Uzbekistan, Kirgisia, Turkmenistan ja Tajikistan ovat vasta avautumassa länsimaisille yrityksille.
-Erityisesti Kazakstan ja Uzbekistan vaikuttavat nyt lupaavilta uusilta markkinoilta, Tillgren kertoo.
EastCham Finlandin Tarja Teittisen mukaan Uzbekistan avautui ulkomaisille yrityksille ja kansainväliselle kaupalle vasta vuonna 2016 uuden presidentin Shavkat Mirziyoyevin ja hänen uudistusohjelmansa myötä. Maa on vahvassa kehittymisvaiheessa ja markkinataloutta rakennetaan nyt voimakkaasti.
Uzbekistanissa on vahvat perinteet puuvillan tuotannossa. Suomalaisille yrityksille mahdollisuuksia avaavat myös kaivannaisteollisuus, maatalousteknologia, elintarviketeollisuus ja erityisesti hedelmien tuotanto, kaupunkien vesihuolto sekä teollisuusvesien käsittely ja puhdistaminen. Rakentaminen on maassa myös kovassa vauhdissa. Infrahankkeita on käynnissä ja Teittisen mukaan myös jätehuollon tehokkaalle järjestämiselle olisi tarvetta.
Mikkelin seudun yrityksistä mm. Nanopar Oy kävi loka-marraskuun vaiheessa tutustumassa markkinaan paikan päällä. Mikkelin seudun toimijat olivat mukana Ulkoministeriön järjestämällä matkalla, jota johti kiertävä suurlähettiläs Ilkka Räisänen. Käytännön järjestelyt Mikkelin seudun toimijoiden puolesta hoiti Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy ja suomalaiset yritykset pääsivät esittäytymään Business Forumissa noin 40–50 paikalliselle yritykselle.
-Meidän osalta merkittävää oli verkostoitua myös muiden osallistujien kesken. Matkalla olivat mukana Suomesta mm. Reka Cables, Finnish Water Forum, Kone ja Econet, Tillgren kertoo.
Vierailun jälkeen julkaistiin Keski-Aasian markkinakartoitus, joka on tarkoitettu markkinoista kiinnostuneille suomalaisyrityksille. Kartoituksessa tarkastellaan erityisesti vesi-, kierto- ja biotalouden vientimahdollisuuksia.
Avautuvien Keski-Aasian markkinoiden erityispiirteenä on mm. vahva kansainvälinen rahoitus. Kansainvälisten rahoituslaitosten rahoitusvirrat Keski-Aasian maihin nousevat vuositasolla useihin kymmeniin miljardeihin dollareihin. Niiden tarjoamat liiketoimintamahdollisuudet käsittävät monia erilaisia toimialoja, joita ovat muun muassa energia, liikenne, kaivostoiminta, vesi- ja jätevesihuolto, kaupunkien ja maaseudun kehittäminen, terveydenhuolto ja koulutus.
Yritysten kansainvälistymiseen toivotaan avuksi vetureita ja ovien avaajia
-Karu totuus on, että uuden vientimarkkinan avaaminen vaatii yrityksiltä resursseja. Kysymys ei ole pelkästään yritysyhteistyön avaamisesta, vaan monissa maissa on mukaan osallistettava myös julkinen sektori. Esimerkiksi Uzbekistan on maa, jossa yritysten välinen kaupankäynti edellyttää myös valtiotason kontakteja, Saija Tillgren kertoo.
Yhteisillä vientimatkoilla mukana on useimmiten myös kokeneita vientiyrityksiä, joiden kanssa uudet osallistujat voivat vaihtaa kokemuksia. Oman haasteensa vientiin muodostaa se, että kansainvälisillä markkinoilla suomalaiset yritykset ovat usein yksin liian pieniä, jolloin yhteistyön merkitys korostuu.
-Ovien avaajana voi toimia Kauppakamari, valtiojohtoinen delegaatio, korkeakouluyhteistyö tai vaikkapa paikallisten kehitystoimijoiden järjestämä verkostoitumistilaisuus. Uzbekistaniin on esimerkiksi hiljattain perustettu Nordic International University, jonka kanssa yhteistyö voi avata uusia mahdollisuuksia myös Mikkelin seudun yrityksille ja oppilaitoksille. NIU:n perustajiin kuuluvat mm. Nokia, Isku ja Karelia-ammattikorkeakoulu.
-Keski-Aasia saattaa Mikkelistä käsin kuulostaa kaukaiselta, mutta markkinaan ovat nopealla tahdilla etabloitumassa myös suuret keskieurooppalaiset toimijat, Tillgren kertoo.
Keski-Aasian markkinakartoitus esiteltiin 15.11.2022 Mikkelissä. Kartoitus on tuotettu osana Bisnestä bioteknologiasta ja kiertotaloudesta BBC1 -hanketta, joka päättyy vuodenvaihteessa. Kartoitus koskee kaikkia viittä Keski-Aasian maata ja se auttaa yrityksiä hahmottamaan niin markkinan tarjoamat mahdollisuudet kuin haasteetkin. Kartoitus ja tilaisuuden tallenne ovat ladattavissa alla olevasta linkistä.
Lue Keski-Aasian markkinakartoitus täältä:
https://mikseimikkeli.fi/wp-content/uploads/2022/12/CA_Marketing-Report_23.10.2022_FINAL-DRAFT_FIN.pdf
Katso tallenne kartoituksen esittelytilaisuudesta (tallenne on katsottavissa 14.12.2022 saakka):
https://youtu.be/79cBw–vl-A
Kansikuva: Uzbekistanin vierailudelegaatio ja isännät
The project is co-funded by the European Union.