fbpx
messuseinäke jossa iskulauseita

Yritykset rohkeasti mukaan Ukrainan jälleenrakentamisen urakkaan

Elinkeinoelämän, valtioiden, alueiden ja kaupunkien edustajat kokoontuivat 14.-15.11. Varsovassa hakemaan ratkaisuja Ukrainan jälleenrakentamiseksi. Urakka on valtava, sillä Maailmanpankki, Euroopan Unioni ja Ukrainan valtio ovat yhdessä arvioineet tämän hetkisten tarpeiden ja kustannusten olevan 700-800 miljardia euroa.

Erityiset painopisteet olivat energiaratkaisut, vesihuolto ja muu yhteiskunnan kannalta kriittinen infrastruktuuri. Kaikki eurooppalaiset maat ja kymmenet yritykset kustakin maasta esittäytyivät omilla osastoillaan. Etenkin Pohjoismaat olivat vahvasti esillä Varsovan messukeskuksen halleissa. Suomella oli isot osastot kahdessa eri messuhallissa.

Verkostoitumisesta saimme jälleen hyvän oppitunnin. Me suomalaiset ajattelemme herkästi hyvin yksioikoisesti verkostoitumisesta vain ennalta määritettyjen tavoitteiden pohjalta. Tällaisissa suurissa tapahtumissa ei kuitenkaan voi etukäteen aina tietää, mistä maista ja miltä toimialoilta potentiaaliset kumppanit voivat lopulta löytyä. Tapasimme sattumalta muun muassa Buchan kaupungin pormestarin, suomalaisia Ukrainan kaupan ammattilaisia ja skandinaavis-puolalaisen kauppakamarin johtoa. Erityisesti mieleemme jäi Ukrainan energiaministerin Herman Halushchenkon pitämä puhe ajankohtaisista sotatuhojen aiheuttamista infrastruktuurin rakentamistarpeista.

-Verkostoitumisen merkitystä ei voi väheksyä. Pitää olla rohkeasti yhteydessä ja tutustua uusiin eri maista tuleviin kontakteihin. Omaa asiaa ei kannata väkisin puskea läpi eikä lukkiutua vain oman yrityksen tuotteiden suorituskykyyn, rohkaisee yrittäjä Tero Sensio Sensio Oy:stä.

Keskustelut Suomen ulkoministeriön edustajien, muun muassa Ukrainan jälleenrakennuksen erityisedustaja Antti Vänskän, kanssa olivat erittäin valaisevia. Taustakeskusteluja käytiin myös Business Finlandin johtavien asiantuntijoiden kanssa.

-Viennin edistäminen sotaa käyvään maahan on haasteellista, mutta nyt on oltava liikkeellä, jotta kauppasuhteet on luotu valmiiksi, kun jälleenrakentaminen lähtee toden teolla vauhtiin, toteaa ohjelmakoordinaattori Heikki Silvennoinen Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:stä.

Kolme miestä seisoo messuseinän edessä
Olli Marjalaakso (vas.), Tero Sensio ja Heikki Silvennoinen.

Kahden päivän aikana kävimme runsaasti keskusteluja eri maalaisten yritysten edustajien kanssa yhteistyömahdollisuuksista mikkeliläisten yritysten kanssa. Keskeisenä johtopäätöksenä käydyistä keskusteluista havaitsimme, että suomalaisten yritysten tulisi nyt luoda suoria kontakteja joko puolalaisiin yrityksiin, jotka jo toimivat Ukrainassa tai ukrainalaisiin yrityksiin, joille suomalaiset yritykset voivat tarjota ratkaisun.

Kaiken kaikkiaan kansainvälinen yhteisö hakee vielä rakenteita ja toimintamalleja, miten Ukrainan jälleenrakentaminen tullaan toteuttamaan. Juuri nyt haetaan aloitteita ja hyviä käytänteitä valtioiden, alueiden ja yritysten välillä. Nyt Varsovassa järjestetty tapahtuma on vasta alkusykäys yhteisessä haasteessamme.

Kun nyt kokoamme Suomesta yrityskonsortioita Ukrainan jälleenrakentamisen merkeissä, on yrityksellä oltava erityisen hyvät valmiudet kolmesta eri näkökulmasta: erottautuminen, lisäarvo ja kumppanit. Yritysten tulee pystyä erottumaan kilpailijoista, sillä kilpailu on globaalia ja raakaa.

Kauppaa käydään kuitenkin ihmisten välillä. Tuotteen tulee olla kunnossa joka tapauksessa, mutta ihmiset valitsevat kauppakumppanit ja tekevät lopulliset ostopäätökset. Tässä tapahtumassa tuli esille, että mahdollinen kumppani ei välttämättä löydy suoraan Ukrainasta, vaan se voi olla myös mistä tahansa Euroopan maasta.

Tärkeä lopputulema on se, että eteläsavolaisten yritysten kannattaa lähteä kokeilemaan siipiään vientimarkkinoille. Tässä työssä MikseiMikkeli auttaa mielellään kaikkia alueen yrityksiä.

teksti: Heikki Silvennoinen ja Olli Marjalaakso, Varsova.

mies t-paidassa seisoon kuvaruudun edessä

Viva Electric Jets aloittaa sähkökäyttöisten vesijettien tuotannon Mikkelissä

Vuonna 2018 Oulussa perustettu Snowsus Oy aloittaa Viva Electric Jets -nimellä sähkökäyttöisten vesijettien tuotannon vuodenvaihteessa Mikkelissä.

Vesijetin tuotekehitys on ollut varsin nopea. Toimitusjohtaja Timo Kronqvist kuvaa, että taustalla on ollut useiden yhteistyökumppaneiden kanssa tehty yhteistyö.

”Alun perin yhtiö kehitti patentoitua jousiratkaisua. Siinä vaiheessa homma ei kuitenkaan vielä lähtenyt lentoon. Sitten luin lehdestä Henrik Kärkkäisestä, joka oli rakentanut vesijettiä olohuoneessaan ja toinen lehtijuttu kertoi vesijetin käyttöönotosta. Mietin, kun oma projekti oli loppumassa, että tässä olisi uudenlaisen yhteistyön mahdollisuus.”

Yhteys Kärkkäiseen löytyi, miehet tapasivat kahden viikon kuluttua ja nyt Kärkkäinen on yrityksessä osakkaana ja parhaillaan muuttamassa Mikkeliin.

Ensimmäinen sähkövesijetin prototyyppi oli valmiina kesällä 2022.

”Heinä-elokuussa sitä testailtiin. Se oli hieno peli, joka oli tehty vanhaan runkoon. Tajusimme kuitenkin, ettei olemassa olevien polttomoottorijettien runko toimi, vaan laite pitää suunnitella kokonaan uudelleen.”

Tässä vaiheessa yhteistyökumppaniverkostoon liittyi Parexo Oy.

”Saimme teknologiaosaamista siitä, miten laitteen paino saadaan jakautumaan oikein ja että vedenvastus jää mahdollisimman pieneksi.”

Tuotekehitys vauhdikkaasti liikkeelle

Sähköistetyn vesijetin kehitystyötä jatkettiin vauhdikkaasti tänä vuonna. Maaliskuussa tuli ely-keskuksesta päätös kehitysprojektin rahoituksesta.

”Aloimme suunnitella laitetta uudelta pohjalta. Kesäkuussa saimme osakkaaksi ja pääsuunnittelijaksi valtamerilaivojen suunnittelun ja optimoinnin huippuosaajan, Tapio Seppälän, joka on nopeuttanut suunnitteluprosessiamme. Mukaan lähti myös Jaakko Kivioja, jolla on paljon kokemusta veneiden suunnittelusta.”

Jetti sai uuden ulkomuodon, jossa sen keulasta tuli nouseva.

”Jetti on nyt teknisiltä ominaisuuksiltaan maailmanluokkaa ja ulkomuodoltaan hieman ärjyn näköinen. Varsinainen prototyyppi valmistuu vuodenvaihteeseen mennessä ja sitä päästään esittelemään Düsseldorfin messuilla.”

valkoisella taustalla musta vesijetti

Tiimi ratkaisee menestyksen

Viva Electric Jets on vuokrannut Mikkelistä toimitilaa Kiinteistökehitys Naistinki Oy:ltä marraskuusta alkaen.

”Meillä on nyt oma tila, jossa voimme alkaa kasata protoa. Testaus sujuu kätevästi, kun hallin vieressä on järvi.”

Yrityksen brändilähettiläänä toimii Formula 1 -kuljettajana menestynyt Mika Salo, joka on myös mukana yrityksessä sijoittajana.

”Hän tulee Mikkeliin koeajovaiheessa testaamaan myyntiin tulevaa laitetta.”

Yrityksen myynnistä ja markkinoinnista vastaa visuaalisuutta tutkinut ja siitä väitöskirjan tehnyt Altti Näsi, jolla on kokemusta myös startup-yrittäjyydestä ja elämysmatkailusta.

Timo Kronqvistillä itsellään on noin 35 vuoden kokemus johtotehtävistä teollisuudessa ja kansainvälisessä liiketoimintaympäristössä. Vuosien varrella hänelle on kertynyt laaja yhteistyöverkosto, johon kuuluu myös sijoittajia.

”Olen oivaltanut, että onnistumiseen tarvitaan taitoa, näkemystä ja toimiva tiimi, jolla on paljon erilaista osaamista.”

Kronqvist on tyytyväinen kertoessaan sähköisten vesijettien ympärille kuin luonnostaan muodostuneesta ydintiimistä. Hän luottaa siihen, että yrityksellä on omasta takaa ydinresurssit ja tarvittaessa lisäresursseja voi vaikka vuokrata Mikkeliin muodostumassa olevasta sähköisen liikkumisen klusterista.

”Yhteistyömahdollisuuksia löytyy varmasti myös komponenttien hankinnasta ja laitteiden testauksesta.”

Mikkeli luo alustaa uusille innovaatioille

Timo Kronqvist on ollut perustamassa noin kahtakymmentä yritystä ja ollut mukana noin viidessäkymmenessä. Hän liittyi mukaan Startup Lions -yhteisöön vuonna 2016.

”Mikkelin kehitysyhtiön Marjo Niittuaho-Nastolin on tuttu jo niiltä ajoilta. Marjon rooli on ollut keskeinen, kun mietimme Mikkeliin sijoittumista. Mielestäni Mikkelissä on nyt hyvät ainekset saada sähköisen liikkumisen klusteri toimimaan. Pidän hyvänä Piilaakson mallia, että saman alan ihmiset tekevät yhdessä töitä ja välillä osaajat voivat tehdä töitä toiseen yritykseen. On hyvä, että oman alan osaamista on saatavilla nurkan takaa, pystytään keskustelemaan vaikka sähköakkujen kestosta ja volttimäärästä koska vain.”

Mikkeliin rakentumassa olevaa sähköisen liikkumisen klusteria hän pitää valtakunnallisestikin ainutlaatuisena.

”Koko maasta ei löydy vastaavaa rakennetta, että samalla paikkakunnalla olisi sähköiseen liikkumiseen keskittyvä klusteri ja rahasto. Marjo on ollut tämän asian kanssa hyvin aktiivinen yritysten suuntaan, mikä on ollut ensiarvoisen tärkeää.”

Etelä-Savon pääomarahastoa hän pitää houkuttelevana rahoitusmahdollisuutena startup-yrityksen näkökulmasta.

”Aloittavan startup-yrityksen on haastavaa saada rahoitusta aloittavalle yritykselle. Olemme keränneet itse 300 000 euroa yritykselle, mutta aina se on haastavaa. Pääomarahaston tyyppinen toimija voi helpottaa ensimmäisten eurojen löytämistä, mikä on iso, iso asia tällaisille projekteille.”

Startup-palvelut mahdollistaa Verstas Venture Builder (VB) -hanke. Hanketta rahoittaa Euroopan Unionin Aluekehitysrahasto. Rahoituksen myöntänyt viranomainen on Etelä-Savon ELY-keskus. Muita rahoittajia ovat Mikkelin seudun rahasto sekä osallistuvat yritykset.

teksti: Päivi Kapiainen-Heiskanen
kuvat: Viva Electric Jets

 

MikseiMikkeli M-logo taustakuva

Olethan tehnyt yrityksesi edunsaajailmoituksen Kaupparekisteriin

Yrityksesi edunsaajat ilmoitetaan erikseen Kaupparekisteriin, koska yrityksen tosiasialliset edunsaajat eivät välttämättä ole yrityksen vastuuhenkilöitä, kuten vaikkapa hallituksen jäseniä. Edunsaaja on ihminen, joka joko omistaa yrityksen tai muuten käyttää määräysvaltaa siinä.

Osakeyhtiöiden ja osuuskuntien täytyy tehdä ilmoitus, samoin osan avoimista yhtiöistä ja kommandiittiyhtiöistä, toiminimiyrittäjien ei. Edunsaajailmoitus on maksuton.

Tee maksuton edunsaajailmoitus viipymättä

Tee edunsaajailmoitus viipymättä, jos tilanteesi on jokin seuraavista:

  • Yrityksesi ei ole ilmoittanut edunsaajatietojaan Kaupparekisteriin 1.7.2019 ja 1.7.2020 välisenä aikana.
  • Yrityksesi edunsaajatiedot ovat muuttuneet.
  • Olet rekisteröinyt uuden yrityksen.
  • Et ole enää yrityksen edunsaaja.

Yritysten tosiasiallisia edunsaajia koskevien tietojen läpinäkyvyys on globaalin sääntelyn edellyttämä perusasia. Suomessa edunsaajia koskevien tietojen läpinäkyvyys toteutetaan merkitsemällä tiedot Kaupparekisteriin.

Maksuton edunsaasjailmoitus on tehtävä myös silloin, kun yrityksellä ei ole laissa määriteltyjä edunsaajia, sillä näissä tilanteissa edunsaajina pidetään oikeushenkilön hallitusta tai vastuunalaisia yhtiömiehiä, toimitusjohtajaa tai muuta vastaavassa asemassa olevaa henkilöä.

Miksi täytyy ilmoittaa?

Yrityksen toiminta voi vaikeutua, jos se ei ilmoita edunsaajatietojaan ja pidä niitä ajan tasalla. Rahanpesulain mukaan  pankeilla, tilitoimistoilla ja asianajotoimistoilla on velvollisuus tunnistaa asiakkaansa, tarkistaa edunsaajatiedot ja ilmoittaa Patentti- ja Rekisterihallitukselle (PRH), jos yrityksen rekisteröidyissä edunsaajatiedoissa on puutteita tai epäjohdonmukaisuuksia.

Jos ilmoitus on vielä tekemättä, on syytä tarttua toimeen. 1.1.2024 alkaen PRH voi määrätä yrityksen selvitystilaan tai poistaa sen kaupparekisteristä, jos yritys ei kehotuksista huolimatta ilmoita edunsaajatietojaan tai korjaa virheellisiä tietoja. Tietojen tulee olla kaupparekisterissä ajantasaisina ja virheettöminä.

Lisätietoja löydät PRH:n verkkosivuilta.

 

MikseiMikkelin vinkkilista: Näin taklaat kassakriisin

Mitä voin tehdä, kun kohtaan kassakriisin? Yleinen kustannustason nousu ja inflaatio vaikuttavat tällä hetkellä kaikkien yritysten liiketoimintaan. Kokosimme vinkkilistan kassakriisin taklaamiseen.

1. Varmista rahoitus

Taloudellisten haasteiden kohdatessa ole ensin olla yhteydessä omiin rahoittajiin. Rahoittajat ovat varautuneet pandemian ja hyökkäyssodan myötä lisääntyneeseen rahoituksen kysyntään ja lainsäädännön sallimaan joustavuuteen.

Ensisijainen rahoituskanava yrittäjälle on pankki. Ota yhteyttä omaan rahoittajapankkiisi ja selvitä, millaisia tuotteita heillä on tarjota tilanteeseesi. Kysy pankiltasi myös Finnveran takauksista. Neuvottele tilanteessa esimerkiksi lyhennysvapaasta.

Mikäli oma rahoittaja ei kykene auttamaan heti, seuraavaksi kannattaa olla yhteydessä Finnveraan. Finnvera on valmiudessa reagoida, jos rahoitusmarkkina ei muutoin toimi.

Pikavippiin tai vastaavaan korkeakorkoiseen rahoitukseen ei kriisitilanteessa kannata turvautua. Normaalin pankkirahoituksen ehdot ovat nyt erittäin joustavat.

2. Sovi maksujärjestelyistä ja estä perintä

Perinnän estämiseksi kannattaa nyt olla ajoissa yhteydessä velkojiin ja sopia maksujärjestelyistä. Moni taho ilmoittaa tällä hetkellä joustavansa avoimien laskujen maksuajoissa. Asiasta kannattaa sopia kirjallisesti.

Vaihda mahdollisuuksien mukaan kerralla maksettavat laskut useampaan maksuerään, esimerkiksi vaihtamalla vakuutusmaksut eriin saat vapautettua pääomaa lähiajan tarpeisiin. Useat toimijat myöntävät nyt myös lykkäystä maksuaikoihin.

Ole yhteydessä vuokranantajiisi. Keskustele vuokranmaksun lykkäyksestä ja/tai osittaisesta hyvityksestä.

3. Laske ennakkoveron määrää OmaVero-palvelussa ja hae tarvittaessa lykkäyksiä ja maksujärjestelyjä

Mikäli tulosi ovat romahtaneet, laske ennakkoveron määrää Verohallinnon OmaVero -palvelussa. Tilitoimistosi voi auttaa arvioinnissa. Voit myös hakea maksujärjestelyjä ja lisäaikaa verohallinnon palvelussa.

Oma-aloitteisten verojen (mm. alv) ilmoituksille ei ole mahdollista myöntää lisäaikaa, mutta myöhästymismaksu voidaan jättää perimättä. Pyyntö myöhästymismaksun perimättä jättämisestä tulee jättää ilmoituksen eräpäivänä (kuukauden 12. päivä) tai välittömästi sen jälkeen Verohallinnon puhelinpalvelussa 029 497 008 tai Oma-Veron kautta viestillä. Lisätietoja yritysten verotuksesta löydät Verohallinnon sivuilta.

4. Käy läpi sopimusvelvoitteesi ja ennakkotilauksesi

Käy läpi omat sopimusvelvoitteesi ja ennakkotilauksesi. Voitko perua tai viivästyttää näitä? Onko tarpeen irtisanoa tarpeettomia sopimuksia, kuten puhelinliittymiä tai palveluja?

5. Myy saatavat

Markkinoilla on paljon toimijoita, jotka ostavat yrityksiltä saatavia ja erääntyneitäkin laskuja. Toimijat eivät kuitenkaan osta laskujasi täydestä arvosta, koska saataviin sisältyy aina riski. Pyydä tarjoukset ja punnitse, kannattaisiko sinun myydä saatavasi.

6. YEL-työtulon pienentäminen

Voit pienentää YEL-työtuloa, mikäli yritystoimintasi on supistunut. Huomioi kuitenkin lopettamisen vaikutus esimerkiksi sairausajan etuuksiin ja tartuntatautipäivärahaan. Sairauspäivärahan ja tartuntatautipäivärahan määrä lasketaan YEL-työtulon perusteella. Lue lisää YEL-työtulossa joustamisesta.

7. Puhu henkilöstösi kanssa

Voitko neuvotella henkilöstösi kanssa ylityövapaiden ja lomien pitämisestä tai mahdollisesta lomautuksesta? Mikäli joudut turvautumaan lomautuksiin, huomioi yhteistoimintalain mukainen menettelytapa. Lisätietoa työnantaja-asioissa saat tilitoimistoltasi.

8. Yritystoiminnan tervehdyttäminen velkajärjestelyn tai saneerauksen kautta

Viimeisenä vaihtoehtona käytössäsi on myös yrittäjän velkajärjestely elinkeinonharjoittajalle (yksityinen elinkeinoharjoittaja) tai yrityssaneeraus (ay, ky, osakeyhtiö).

9. Älä jää yksin

Mitä nopeammin lähdet ratkomaan talousvaikeuksia, sitä todennäköisemmin voit saada yritystoiminan tervehdytettyä. Tärkeää on, että et jää yksin haasteinesi. Ota yhteyttä valtakunnalliseen talousapuneuvontaan tai vaikkapa meihin Mikkelin kehitysyhtiö Mikseillä. Autamme sinua tilanteessasi eteenpäin.

 

Tämä artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran 09/2020 ja uudestaan 11/2023.

Groteski perusti tytäryhtiön

Yksitoista vuotta sitten Mikkeliin perustettu Mainostoimisto Groteski Oy kasvoi kahden miehen mainostoimistosta 15 osaajan konserniksi, jolla on nyt Mikkeliin rekisteröity tytäryhtiö. Groteskia sen perustamisesta osakkaana ja toimitusjohtajana luotsannut Jyrki Suvimaa muistaa hyvin, miten ajatus kasvuyrityksestä kehittyi.

”Alkuun olimme kahden miehen yritys. Ensimmäinen työntekijä palkattiin, kun oli toimittu vuoden verran. Siinä sitten opeteltiin yrittäjyyttä ja alaa. Otimme kaikki työt, mitä saimme. Epäonnistumisiakin tuli ja virheitä, jotka maksoivat. Kaikesta opittiin.”

Neljän vuoden yhdessä yrittämisen jälkeen toinen osakkaista lähti uusille urapoluille. Osakkaiksi tulivat vuonna 2016 Janne Tallqvist, joka jätti yrityksen vuosi sitten ja Sami Tarkiainen, joka toimii nykyään yrityksen teknologiajohtajana.

”Siitä lähti isompi yrityksen kehittäminen. Päätimme olla kasvuhakuisia ja -haluisia.”

Yrityksen toimintaympäristö on muuttunut vuosien varrella paljon. Kun alkuaikoina mainostoimistoilta tilattiin erilaista mainosmateriaalia, nyt halutaan strategioita, joiden pohjalta kehitetään markkinointia, konsepteja ja brändiä.

”Perinteistä mainostoimistojen perustyötä on edelleen noin 40 prosenttia toimeksiannoista. Mitä sitten on se 60 prosenttia? Meillä se on ainakin verkkoratkaisuja, verkkosivuja ja verkkokauppoja, jotka eivät ole täysin niitä perinteisiä mainostoimistohommia. Nykyään asiakkaat haluavat usein, että tehdään ensin strategia ja sen pohjalta sitten tilataan tuotannollisia tuotoksia.”

Yritys muuttui konserniksi

Samalla kun Groteski on kasvanut, myös sen asiakkaat ovat kasvaneet.

”Ja toisin päin. Olemme eläneet mukana asiakasyritysten kasvussa ja kasvaneet yhdessä.”

Työntekijämäärä on lisääntynyt tasaisesti viime vuodet. Kun uusien työntekijöiden palkkaus Mikkeliin alkoi olla haastavaa, tuli oivallus tarjota etätyömahdollisuus uusille osaajille.

”Ymmärsimme etätöiden houkuttelevuuden jo ennen korona-aikaa. Tällä hetkellä 15 työntekijästämme jo seitsemän tekee töitä muualla kuin Mikkelissä.”

Isojen mainostilien asiakkaita yritys on löytänyt myös pääkaupunkiseudulta. Siellä Groteski on toiminut jo vuosikausia. Pääkaupunkiseudulla toimiva tytäryhtiö laajentaa osaamista uudentyyppisiin copywrite-palveluihin sekä liikkuvan kuvan tuotantoihin.

”Saimme vuosi sitten palkkalistoillemme projektipäälliköksi Faycal Jaddan. Hän ja hänen kaverinsa Antti Saarela ja Juha Sjögren vastaavat nyt perustetun tytäryhtiömme toiminnasta ja omistavat sen osakkeista 49 prosenttia. Kaikilla kolmella on kokemusta isojen mainostoimistoasiakkuuksien hoidosta, joten tässä yhdistyy nyt monta asiaa. He tuovat mukanaan lisää strategista osaamista ja uusia verkostoja. Voi todeta, että markkinointiosaamisemme on jatkossa aivan Suomen huipputasoa.”

Tytäryhtiön perustamista Suvimaa kuvaa suurimmaksi yksittäiseksi kehittymisaskeleeksi kuluneiden 11 vuoden aikana.

”Hups heijakkaa, olemme nyt konserni. Brändi laitettiin uusiksi. Tämä on toiminnallisestikin aika iso muutos, johon liittyy liiketoimintaan heijastuvia kulttuurillisia asioita.”

Yrityksen palveluvalikoima kattaa nyt strategisen ja luovan suunnittelun, digitaaliset ratkaisut ja materiaalituotannon.

”Antti tuo mukanaan kokeneen copywriterin ja strategin osaamisen. Juha taas on erikoistunut animaatioihin, editointiin ja mainostuotantoihin, joita hän on aiemmin tehnyt isoille suomalaisille yrityksille.”

Kilpailutuksista löytyy uusia asiakkuuksia

Tällä hetkellä Groteskilla on asiakkaita eri puolilla maata. Julkishallinnon puolelta uusia asiakkaita etsitään osallistumalla aktiivisesti kilpailutuksiin.

”Julkishallinnon kilpailutukset ovat olleet meille hyvä ratkaisu. Tuleepa maan talouteen nousuja tai laskuja, julkishallintoon ne eivät vaikuta samoin kuin yksityiselle puolelle. Valtion ja EU:n hankinnat jatkuvat ennallaan kilpailutusten pohjalta.”

Groteskin julkisen puolen asiakkaisiin kuuluvat muun muassa Mikkelin ja Raahen kaupungit, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Xamkin graafinen tuotanto, Etelä-Karjalan hyvinvointialue ja Mikkelin kehitysyhtiö Miksei.

Intohimona aluekehitys

Vuosien varrella Suvimaa on pistänyt itsensä likoon myös aluekehittäjänä. Hän toivoo, että maakuntaa kehitettäisiin asenne edellä.

”Kaikki lähtee omasta asenteesta. Pitää tarttua niihin asioihin, joihin voimme itse vaikuttaa. Voimme lisätä yhteistyötä, tehdä näkyvää kaupunkimarkkinointia, hyödyntää alueen vetovoimatekijöitä, kehittää yhteistyötä ja pyrkiä etsimään tänne muuttamisesta kiinnostuneita yrityksiä ja osaajia.”

Itä-Suomessa jo 30 vuotta jatkuneen EU:n kehittämishankeajan hän näkee olevan yksi tapa saada raha kiertämään alueella.

”On tärkeää, että hankkeiden päättymisen jälkeen niistä jää jäljelle työtä, hyvinvointia ja verotuloja alueelle. Tälläkin hetkellä meillä on tekeillä noin 20 toimeksiantoa, jotka liittyvät hankkeisiin.”

Suvimaa kokee kasvuyritysten olevan keskiössä, kun aluetta kehitetään.

”Olemme tavallaan myös tuontiyritys, sillä tuomme tänne työtä ja rahaa muualta maasta. Vaikka toimimme valtakunnallisesti, kotipaikkamme pysyy Mikkelissä.”

Asiakaskuntaan kuuluu nykyään koko yritysten kirjo pörssiyrityksistä yksinyrittäjiin.

”Meillä on oltava valmius olla mukana asiakkaidemme ja yhteistyökumppaneidemme kasvussa ja kansainvälistymisessä. Monilla nopeasti kasvavilla ja kansainvälistyvillä asiakkaillemme englanti on palaverikieli, joten siitä on tullut myös meille osa arkea.”

Suvimaa mieltää Groteskin veturiyritykseksi, joka vetää mukanaan asiakasyrityksiään kasvuun ja on mukana myös kansainvälistymisessä. Hän toivookin, että eteläsavolaiset veturiyritykset saisivat enemmän roolia alueen kehittämisessä.

”Kasvuyritykset voivat jakaa omaa osaamistaan muille. Kerron usein alueen pk-yrityksille Groteskin tarinaa asiakasreferenssien kautta eli mitä olemme tehneet muille ja minkälaisia tuloksia sillä on saatu. Korona-aika sai täällä muuten aikaan todellisen harppauksen, kun yritykset toivat kertarysäyksellä omat tuotteensa ja palvelunsa tarjolle verkkoon.”

Hyödynnä ympärillä oleva osaaminen

Suvimaa kokee saaneensa paljon neuvoja, kontakteja ja suosituksia, joista on ollut apua yrityksen kasvaessa.

”Olen kysynyt paljon apua eri asioihin. Kun kysyy, saa vastauksia. Kaikki muu on itsestä kiinni. Etenkin Mikkelin kehitysyhtiö Miksein asiantuntijoilta olen saanut tukea, turvaa ja apua. Mikseiläiset ovat olleet minulle luotettava kumppani, jolta on aina voinut kysyä apua. Eniten olen saanut vuosien varrella apua Marjo Niittuaho-Nastolinilta. Koen, että hän on varsinainen kultakimpale koko Mikkelillekin osaamisineen ja verkostoineen.”

Suvimaa ehti jo kertaalleen jättää toimitusjohtajan tehtävät ja keskittyä kehittämiseen. Kun yksi osakkaista jäi vuosi sitten pois toiminnasta, hän palasi toimitusjohtajan rooliin.

”Oma tavoitteeni on nyt varmistaa, että yritys kasvaa. Kahden vuoden kuluttua toivoisin, että yrityksellä olisi taas palkattu toimitusjohtaja ja voisin keskittyä häärimään yleismiehenä täällä toimistolla.”

Teksti ja kuva: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Verstas VB -hanke (Venture Builder) varmistaa, että nuoret kasvuyritykset saavat parhaan mahdollisen avun ja tuen kasvuun. Hankkeen avulla autetaan yrityksiä kehittymään houkutteleviksi rahoituskohteiksi Etelä-Savon pääomarahastolle, muille sijoittajille sekä julkisille ja yksityisille rahoittajille. Hanketta rahoittaa Euroopan Unionin Aluekehitysrahasto, rahoituksen myöntänyt viranomainen on Etelä-Savon ELY-keskus.

 

Monilla rakennusalan pk-yrityksillä riittää talveksi tilauksia

Vaikka valtakunnalliset uutiset kertovat karua kieltään rakennusalan suhdanteista, monilla eteläsavolaisilla pk-yrityksillä on hyvä tilauskanta.

Vuonna 2011 perustettu peruskorjauksiin ja uudisrakentamiseen keskittyvä Kaarirakennus Oy suhtautuu tulevaan talveen positiivisin odotuksin.

”Meillä on poikkeuksellisen hyvä tilanne tällä hetkellä sekä tulevana talvena. Yleensä emme tiedä tässä vaiheessa vuotta vielä talven työkohteita. Meillä tulee kuitenkin olemaan täystyöllisyys koko talven”, työpäällikkö Matti Paasonen kuvaa.

Lokakuun alkupuolella yritys aloitti Hotelli Vaakunan hotellihuoneiden uudistukset. Kauppakeskus Stellassa meneillään ovat S-Pankin muutostyöt ja Kauppakeskus Akseliin valmistuvat Normal-kauppaketjun tilat.

”Lisäksi meillä on meneillään useita vahinkokorjauskohteita, joissa on ollut esimerkiksi vesivahinkoja.”

Uudisrakennuskohteena yrityksellä on tällä hetkellä Reifer Oy:n teollisuushallin laajennustyö Kangasniemellä.

Korona-aikana rakennustarvikkeista oli ajoittain pulaa ja hinnatkin nousivat korkeiksi. Tällä hetkellä tilanne on jo osin tasaantunut.

”Mutta vielä on kuitenkin tarvikkeita, joiden hinnat ovat edelleen korkealla. Tällaisia ovat esimerkiksi vanerit.”

Rakennusala on perinteisesti hyvin suhdanneherkkä ja pitkään alalla olleet ovat tottuneet siihen.

”Taantumat tulee ja menee. Hyvien aikojen jälkeen tulee aina huonompia aikoja, joten suhdanteisiin on vaan osattava sopeutua. Nyt on ainakin tarjolla hyviä työntekijöitä.”

Kaarirakennus Oy kuuluu Suomen Talotekniikka -konserniin, joten se pystyy hyödyntämään oman konsernin tarjoamia LVIS-alan osaamis- ja suunnittelupalveluja. Yritys työllistää tällä hetkellä noin 24 henkilöä sekä useita alihankkijoita.

Kaarirakennus Oy:n työpäällikkö Matti Paasonen on yllättynyt, miten aikaisessa vaiheessa yrityksen tilauskirjat näyttävät täyttä ensi talveksi.

Omat asentajat tuovat lisää ketteryyttä

Itä-Suomen Keittiötukun yrittäjänä parisen vuotta toiminut Tomi Syrjäläinen on kehittänyt ja kasvattanut yrityksen liiketoimintaa uusille urille. Aiemmin keittiöihin, kylpyhuoneisiin ja muihin kodin kiintokalusteisiin erikoistunut yritys toteuttaa nyt myös remontteja asuin- ja kylpytiloihin.

Yrityksellä on myymälässään kolme suunnittelija-myyjää, jotka kuuntelevat asiakkaiden toiveet ja suunnittelevat toteutuksen. Tarvittavat kalusteet valmistetaan yrityksen omissa toimitiloissa Saimaankadulla. Kolme omaa asentajaa huolehtii siitä, että kalusteasennus ja remontit hoituvat aikataulussa ja ammattitaidolla.

”Meillä on uutta se, että olemme laajentaneet tekemistämme ja palkanneet kolme omaa asentajaa, joten pystymme nyt tarjoamaan keittiöiden lisäksi myös huoneistoremontteja ja kalusteasennuksia avaimet käteen -periaatteella.”

Nykyisellä toimintamallilla yritys pystyy reagoimaan nopeasti asiakkaiden tarpeisiin. Kun aiemmin tilaukset olivat tiedossa noin kahdeksi viikoksi eteenpäin, nyt tilauskirjat ovat täynnä yleensä kuukaudeksi kerrallaan.

”Emme tee massatuotantoa, vaan kaikki ratkaisut ovat yksilöllisiä projekteja. Etenkin remonttipuolella meillä on tälläkin hetkellä tasaisesti tekemistä.”

Viimeisen parin vuoden aikana yrityksen henkilökunnan määrä on kaksinkertaistunut viidestä kymmeneen. Samaan aikaan liikevaihto noussut noin miljoonasta noin 1,5-1,6 miljoonaan euroon.

”Liikevaihto on ollut koko ajan kasvussa ja tilausten määrä myös. Tänä vuonna liikevaihtomme kasvoi yli 40 prosentilla kesä-syyskuun välisenä aikana verrattuna edellisvuoteen. Kasvua ei ole kuitenkaan tehty tuloksen kustannuksella. Olemme voineet myös investoida tuotannossa uusiin koneisiin.”

Yrityksen myymälä ja tuotantotilat sijaitsevat Saimaankadulla, mistä löytyy noin tuhat neliötä tilaa.

Yhden miehen yrityksellä riittää toimeksiantoja

Esa Väkimies perusti oman toiminimen 15 vuotta sitten ja siirtyi vieraan palveluksesta omiin töihin. Toimex Rakennussaneerauksella onkin riittänyt töitä niin, ettei yritykseltä löydy sen paremmin verkkosivuja kuin erillistä sähköpostiakaan.

”Olen yhden miehen remonttifirma. Työt tulevat vanhojen yhteyksien perusteella tutuilta rakennuttajilta ja puskaradion kautta. Nyt näyttäisi olevan töitä kesään asti, mitä nyt keskitalvella on hetki vähän hiljaisempaa.”

Remontointiin erikoistunut Väkimies saneeraa tällä hetkellä kerrostalon saunaosastoa. Uudiskohteita hän tekee harvemmin ja ne ovat kokoluokaltaan autotallien ja ulkovarastojen tyyppisiä. Omakotitalojakin on tullut tehtyä yhteistyökumppaneiden kanssa. Eniten kuitenkin työllistävät erilaiset muutostyöt ja saneeraukset.

”Korona-aikana meno oli ihan hullua Saimaan rannoilla, kun ihmisille tehtiin ja korjattiin mökeille etätyöpisteitä. Nyt on tasaisempaa menoa ja ihmiset eivät näyttäisi teettävän paljoakaan sellaista, mitä varten täytyy ottaa lainaa.”

Väkimies arvioi, että puutavaran hinta alkaa olla jo tippunut ennen koronaa edeltäneelle tasolle, mutta etenkin pienten rakennustarvikkeiden, kuten naulojen ja ruuvien, hinnat ovat korkealla.

Uusille mahdollisille asiakkaille hän vinkkaa, että kannattaa kysellä ajoissa, mikä on työtilanne. Tammi-helmikuulle voisi vaikka vielä mahtuakin jotain toimeksiantoja.

Talotehtaiden hiljentynyt tilauskanta näkyy

Vuonna 2014 Asko Piikki perusti oman yrityksen aloittaessaan Jetta-Talo Oy:n alihankkijana. Nykyään häntä työllistää myös toinen talotehdas, Kastelli-talot Oy.

”Alkuvaiheessa tein paljon talotehtaiden kohteita. Kun talvi tulee, taloja ei rakenneta, joten olen hankkinut yksityisiä asiakkaita, jotta töitä olisi tasaisemmin. Perinteisesti hiljaista aikaa on tammikuusta huhtikuuhun.”

Piikki toteuttaa nykyään paljon korjausrakennuskohteita yksityisille asiakkailleen.

”Uudisrakentamista on vähemmän ja nekin ovat aittoja ja autotalleja. Koronatalviin verrattuna nyt näyttäisi tulevan paljon hiljaisempaa. Korkotaso vaikuttaa selvästi ihmisten päätöksentekoon. Meiltäkin siirtyi tältä talvelta iso kohde Lapista korkotason takia.”

Positiivista on, että rakennustarvikkeita on jälleen saatavissa ongelmitta, mutta hintataso on korkealla.

”Etenkin puun ja metallin hinnat ovat nyt taivaissa, vaikka kaikkea muuten onkin taas tarjolla.”

Piikki on sopeuttanut toimintaansa nykytilanteeseen niin, että ottaa pienempiäkin toimeksiantoja vastaan.

”Yleensä tähän aikaan tilauskanta on myyty maaliskuulle, mutta nyt varaudun tulevaan talveen niin, että otan vastaan pienetkin toimeksiannot.”

Alan yritykset ovat odottavalla kannalla

Kauppakamarin toimitusjohtaja Teppo Leinonen seuraa valtakunnallisia yritysbarometreja ja peilaa niitä maakunnan yritysten odotuksiin. Rakennusalan notkahdukset näkyvät eteläsavolaisten yritysten liiketoiminnassa tyypillisesti parin vuoden viiveellä, mutta nyt tilanne näyttäisi olevan erilainen.

”Näkymät ovat maakunnan isoille rakennusalan yrityksille nyt hankalat. Korjausrakentamista kyllä riittää. Toimistoja muutetaan moderneiksi, hotelleja ja tavarataloja remontoidaan. Iso kysymys on vaikkapa se, päätyykö osuuskauppa rakentamaan Mikkeliin uutta vai saneeraamaan.”

Iso epävarmuustekijä näyttää tällä hetkellä olevan, että uudisrakentaminen ei vedä. Maakunnan suuret rakennusliikkeet ovat perinteisesti toimineet varsin laajalla säteellä ja toteuttaneet projekteja pääkaupunkiseudulla.

”Nyt uudisrakentaminen ei oikein vedä pääkaupunkiseudullakaan. Monta investointia jarruttaa korkotaso. Taloyhtiöillä voi olla korjausrakennustarpeita, mutta niillä ei ole siihen rahkeita, jollei vakuusarvo riitä vakuuttamaan pankkeja.”

Hallitusohjelman linjaukset voivat Leinosen mukaan vaikuttaa työvoiman saatavuuteen täällä Etelä-Savossakin.

”Tälläkin hetkellä työvoiman saatavuus on ongelma. Jos aiemmin on ollut tarvetta 10 työntekijälle, nyt tarve voi olla kolme, mutta sekin jarruttaa tekemistä. Myös suunnitelmat kiristää ulkomaisen työvoiman käyttöä mietityttävät. Jos mahdollisen irtisanomisen jälkeen työntekijällä on kolme kuukautta aikaa löytää uusi työ, miten se vaikuttaa sesonkityyppisillä aloilla, kuten rakennusalalla. Ja jos työntekijä kerran lähtee maasta, hänen voi olla vaikea palata”, Leinonen aprikoi.

Yritykset näyttävät olevan odottavalla kannalla. Etelä-Savon kauppakamarin tuorein talouskysely osoittaa, että liki 44 prosenttia alueen yrityksistä odottaa toimintaympäristönsä kehityksen pysyvän ennallaan, 22 % prosenttia odottaa kehityksen olevan myönteistä ja 34 prosenttia sen heikkenevän.

”Tällä hetkellä epävarmuustekijöitä on paljon ja monet pelkäävät tämänhetkistä korkotasoa. Esimerkiksi asuntokaupan ketjut ovat pitkiä ja jos alkupää ei toimi, sillä on paljon vaikutuksia. Voi olla, että ensiasunnon ostajat eivät pääse nyt ketjuun kiinni. Toisaalta voihan se olla niinkin, että varainsiirtoveron poistuminen voisi vaikka piristää asuntokauppaa täällä, jos pääkaupunkiseudulta löytyisi ihmisiä, joilla on kiinnostusta myydä asuntonsa sieltä ja muuttaa tänne.”

Etelä-Savon kauppakamarin toimitusjohtaja Teppo Leinonen ennakoi, että maakunnan suurten rakennusalan yritysten lähiaikojen näkymät ovat haastavat, kun uudisrakentaminen ei näytä vetävän pääkaupunkiseudullakaan.

Teksti ja henkilökuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Ropolansuo, aurinkovoimala, aurinkovoima

Helios Nordic Energy Finland Oy suunnittelee teollisen kokoluokan aurinkovoimalaa Mikkelin Ropolansuon alueelle

Helios Nordic Energy Finland Oy valmistelee teollisen kokoluokan aurinkoenergiaprojektin toteuttamista Mikkeliin.  Projektialue on kooltaan noin 35 hehtaaria, ja se sijaitsee Mikkelin kaupungin omistamalla maalla Ropolansuolla, Haukivuorella.

Mikkelin kaupunki on tiistaina 24.10.2023 tehnyt päätöksen aurinkovoima-alueen varaamisesta Helios Nordic Energy Finland Oy:lle. Alue on varattu Helios Nordicille 1,5 vuoden ajan ja sen jälkeen alue voidaan vuokrata toimijalle 45 vuodeksi. Varaus myönnettiin kesällä järjestetyn kilpailutuksen perusteella. Kilpailutukseen osallistui useita yhtiöitä.

”Mikkelin kaupunki toivottaa Helioksen hankkeen tervetulleeksi Mikkeliin ja uskomme projektin etenevän investoinniksi. Kaupunki pyrkii osaltaan edesauttamaan aurinkoenergiaprojektien toteutumista kehittämällä maankäyttöön liittyviä toimintamalleja ja prosesseja”, kaupungin maankäyttöjohtaja Topiantti Äikäs kertoo.

Mikkelissä on runsaasti aurinkovoiman tuotantoon soveltuvia alueita. Kaupungin läpi kulkeva Fingridin kantaverkko mahdollistaa aurinkovoimaloiden ja muun sähköintensiivisen toiminnan hyvän liitettävyyden sähköverkkoihin.

”Yritysten projektien myötä Mikkelillä on hyvät edellytykset tulla valtakunnallisesti merkittäväksi aurinkovoiman tuottajaksi. Olemme mielellämme osaltamme tukemassa projektien kehittämistä”, ohjelmajohtaja Jussi Heinimö Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:stä muistuttaa.

Kesäkuussa Suomessa toimintansa käynnistänyt Helios Nordic Energy Finland kehittää parhaillaan laajamittaisia aurinkopuistoja Pohjoismaihin. Yritys huolehtii hankkeen koko kehityskaaresta eli tontin valinnasta lupamenettelyyn, verkkoyhteysprosessin sekä esisuunnittelusta ja kilpailutuksista.

”Olemme käynnistämässä Mikkelin aurinkovoimalan viranomaislupien edellyttämiä taustaselvityksiä ja voimalan esisuunnittelua muun muassa sähköverkkoon kytkennän osalta. Voimalan investointi- ja rakentamispäätökset on tarkoitus tehdä heti suunnittelun ja selvitysten valmistuttua.  Yhteistyö Mikkelin kaupungin ja Mikkelin kehitysyhtiö Miksein kanssa on sujunut erinomaisesti”, hankekehitysjohtaja Markus Ehrström toteaa.

Aurinkopuistoja voidaan käyttää myös luonnon monimuotoisuuden edistämiseen. Niille voidaan kylvää kasveja uhanalaisten pölyttäjien ravinnoksi tai ne voivat toimia myös laidunalueina. Aurinkovoimaloiden rakentaminen on myös yksi tapa etsiä turvesoille uusiokäyttöä.

Vuonna 2019 perustetun, Ruotsiin rekisteröidyn Helios Nordic Energy -yrityksen perustajilla on vuosien kokemus energiateollisuudesta. Helios Nordic Energy on yksi Pohjoismaiden johtavista aurinkoenergian kehittäjistä. Yrityksellä on parhaillaan vireillä yli 100 eri hanketta.

Lisätiedot:

Markus Ehrström, hankekehitysjohtaja
Helios Nordic Energy Finland Oy
Puh. 0400 428 823
markus.ehrstrom@heliosnordic.com

Topiantti Äikäs, maankäyttöjohtaja
Mikkelin kaupunki
Puh. 040 129 5152
topiantti.aikas@mikkeli.fi

Jussi Heinimö, ohjelmajohtaja
Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy
Puh. 040 544 0936
jussi.heinimo@mikseimikkeli.fi

Helios Nordic Energy -yrityksen kotisivu: https://heliosnordic.com/fi/tietoa-meista/

Kuva.  Helios Nordic Energy Finland Oy:n Ropolansuon aurinkovoimahankkeen sijainti.

Verkkokauppaklubissa hiotaan strategioita

Verkkokauppiaat ovat perustaneet Mikkeliin vapaamuotoisen Verkkokauppaklubin, jonka kautta on helppo seurata alan kehitystä.

Mikkelin ensimmäistä Verkkokauppaklubia vetävä Petri Janhunen valmensi Xamkin palkkalistoilla Digiportaat-hankkeen osallistujia kehittämään digitaalisia palveluitaan ja huomasi, että alueen verkkokauppiaat hyötyisivät omasta yhteisöstä.

Verkkokauppaklubeja toimii jo parisenkymmentä eri puolilla maata, ja niissä on mukana yli 200 yritystä. Toimijat yhdistää Digital Commerce Finland Oy, joka syntyi Business Finlandin Experience Commerce -hankkeen pohjalta. Uusi yritys tarjoaa maksuttomia palveluita ja alkaa järjestää koulutuksia verkkokauppiaille.  Yrityksen tavoitteena on myös lisätä Verkkokauppaklubien määrää. Ideana on, että yhdessä klubissa olisi enintään 8-10 yritystä. Monilla alueilla toimii jo useita klubeja ja lisää on tulossa.

”Me täällä Mikkelissä kokoonnumme noin kuuden viikon välein vuorotellen eri osallistujayritysten tiloissa miettimään yhdessä verkkokaupan hyviä käytänteitä, kumppanuuksia ja strategioita. Esimerkiksi ensi tapaamisen aiheena ovat Black Friday -kampanjat ja miten niistä saadaan tehot irti.”

Klubeissa osallistujat sitoutuvat toimimaan yhdessä, jakavat kokemuksiaan luottamuksellisesti, antavat palautetta toistensa verkkokauppojen toimivuudesta ja jakavat vinkkejä vaikkapa toimivista yhteistyökumppanuuksista tai markkinoinnin työkaluista.

”Vaihdamme asiakaspalvelukokemuksia ja asiakkaiden eri ongelmiin sopivia vastausmalleja, kommentoimme toistemme uutiskirjeitä ennen lähetystä ja testaammekin yhdessä toistemme verkkokauppojen toimintaa.”

Janhunen työskentelee tällä hetkellä sovelluskehitystä tekevän mikkeliläisen Metatavun kasvujohtajana neljä päivää viikossa ja kehittää yhden päivän kalastusvälineitä myyvän Norolan liiketoimintaa.

”Verkkokaupan menestys ei ole alustasta kiinni, mutta oikeat työkalut helpottavasti huomattavasti verkkokauppiuutta. Verkkokauppian työn tulisikin ensisijaisesti olla myynnin edistämistä ja kehittämistä; jos niin ei ole, niin verkkokaupan potentiaali menee helposti hukkaan.”

Norolanilla on ollut käytössä oma verkkokauppa kohta nelisen vuotta. Sinä aikana tuotevalikoimaa on muutettu paljon ja parhaillaan pilotoidaan uudentyyppistä toimintamallia.

”Suosittelisin kaikille verkkokaupan kehittäjille mukaan lähtöä, sillä verkostojen kautta pääsee käsiksi uusiin, suuriin trendeihin, kuten tekoälyn hyödyntämiseen.”

Janhunen ei surkuttele sitä, että länsisuomalaiset ovat kehittäneet verkkokauppojaan paljon eteläsavolaisia pidempään.

”Verkkokauppaklubien ja Digital Commerce Finlandin kautta tekeminen koko Suomessa on yhteismitallista, oli verkkokauppasi sitten Turussa tai Mikkelissä. Kaikilla on samat edellytykset menestyä.”

Design-tuotteet löytävät asiakkaita verkosta

Mikkelin Verkkokauppaklubissa mukana oleva tuotesuunnittelija ja yrittäjä Pauliina Rundgren on kehittänyt oman yrityksensä tuotantoa myyvää verkkokauppaa kolmen, neljän vuoden ajan.

”Rakensin verkkokaupan palveluntarjoajan alustalle itse, opiskelin digimarkkinointia etenkin Miksein Digiportaat-hankkeessa ja sainkin kaupan hyvään kasvun alkuun omin ponnistuksin. Viime vuoden lopulla otin stepin eteenpäin: teetin verkkokauppaamme ammattilaisella ulkoasu-uudistuksen ja päätin ulkoistaa digimarkkinoinnin.”

Pauliina Rundgren Handicrafts Oy suunnittelee ja valmistaa koru- ja sisustustuotteensa, ylläpitää kivijalkaliikettä Kenkäverossa ja pyörittää laajaa jälleenmyyntiverkostoa sekä muita myyntikanavia. Hän tunnistaa, että resurssi- ja osaamispula hillitsevät verkkokaupan kehittämistä.

”Verkkokaupan pyörittäminen ei valitettavasti ole niin aktiivista tai osaavaa, että kunnon kasvulle olisi eväitä. Verkkokauppa muodostaakin siksi tällä hetkellä vain hieman alle 20 prosenttia kokonaisliikevaihdostamme. Mutta otan asian positiivisesti: kasvunvaraa on!”

Kansainvälisten asiakkaiden tavoittaminen kuuluu Rundgrenin tavoitteisiin.

”Se on ollut to do -listallani pidemmän aikaa, mutta jäänyt muiden kiireiden alle. Nyt päästään lopultakin alkuun loppuvuonna ja ensi vuoden alussa. Siihen kannustavia viestejä saamme enenevässä määrin ulkomaisilta, potentiaalisilta asiakkailtamme.”

Verkkokauppaklubista hän saa kannustava vertaistukea ja pääsee jakamaan kokemuksia.

”On silmiä avartavaa, kun mukana on eri toimialoilla toimivia yrityksiä. Itse edustan vielä varsin pientä verkkokauppaa haasteellisella toimialalla. Tapaamistemme jälkeen oloni on joko intoa puhkuva tai lähestulkoon masentunut, kun ymmärrän, miten valtavasti opittavaa ja työtä riittää, eikä tuloksia synny hetkessä. Mutta jostainhan me kaikki olemme liikkeelle lähteneet.”

Hän suosittelee klubeja kaikille verkkokauppoja pyörittävillä ja niitä kehittäville.

”Jäsenen tulee olla valmis antamaan itsestään ja jakamaan tietoa ja kokemuksia muille jäsenille. Siten saa eniten irti. On hyvä, että tapaamiset ovat säännöllisiä. Se patistaa tekemään kehitystyötä myös tapaamisten välillä.”

Koiraharrastajien verkostot ovat kansainvälisiä

HuimaWeb Oy:n verkkokaupan takana on kaksi yrittäjänaista ja heidän Lahdessa ja Mikkelissä toimivat kivijalkakauppansa, joiden tuotteita myydään koiraharrastajille myös riemukauppa.fi-verkkokaupassa. Mikkelissä yritystään pyörittää Maarit Karhu-Teiskonen ja Lahdessa Maria Vuorenmaa.

”Verkkokauppayhtiön liikevaihto on jo ohittanut Mikkelin myymälän myynnin eli se myy hieman enemmän kuin kivijalkamyymälä.”, kertoo Karhuntassu Oy / Lemmikkitarvike Riemussa Mikkelistä tuotteita koiraharrastajille myyvä Karhu-Teiskonen.

Itsekin koiraharrastajiin kuuluva yrittäjä saa jo nyt jonkin verran yhteydenottoja ulkomailta, sillä tuotteet kiinnostavat harrastustuttavia. Yritys hyödyntää laajasti sosiaalisen median mahdollisuuksia.

”Teemme maksullista mainontaa somessa ja aktiivisia poistauksia yrityksen Facebook ja Instagram -tileille. Kauppaa tehdään mukavasti tätä kautta, toki sitäkin puolta pitäisi kehittää reilusti edelleen. Tiktok ja muut uudemmat kanavat ovat meillä vielä kokonaan ottamatta haltuun, kun resurssit ja osaaminen eivät riitä sinne.”

Verkkokauppaklubissa hän arvostaa vertaistukea ja loistavia keskusteluja.

”Kiireisen arjen keskellä on tosi hyvä välillä pysähtyä jakamaan kokemuksia. Klubin innoittamana olen rohkaistunut kokeilemaan muun muassa tekoälyä tuotetietojen kirjoittamiseen ja pohtimaan avoimemmin oman kaupan prosesseja. Ryhmältä on tullut myös positiivista kannustusta, että asioita on tehty oikein. Klubiin kannattaa tulla mukaan, jos haluaa kehittää toimintaansa ja on valmis jakamaan ideoitaan ja osaamistaan myös muiden vastaavassa tilanteessa olevien yrittäjien avuksi.”

Mosaiikkiharrastajille verkosta ostaminen on luontevaa

Yli 13 vuotta mosaiikkialan verkkokauppaa Mikkelistä käsin pyörittäneet Sirpa ja Jukka Hämäläinen luonnehtivat kauppaansa Pohjoismaiden laajimmaksi ja monipuolisimmaksi mosaiikkiharrastajan verkkokaupaksi.

”Tulos tehdään verkkokaupassa. Odotamme verkkokaupan kasvavan huomattavasti lähivuosina Suomessa ja koko EU:n alueella.

Mikkelissä on lisäksi ajoittain avoinna oleva varastomyymälä.

”Käsityömessuilla olemme 2-4 kertaa vuodessa, jolloin näemme asiakkaita myös kasvotusten.”

MosaiikkiMyymälä näkyy asiakkaille myös sosiaalisessa mediassa muun muassa TikTokissa, Instagramissa, Facebookissa ja Youtubessa.  Yrittäjät jakavat myös opetusvideoita asiakkailleen.

”Some on yksi tärkeimmistä kulmakivistä verkkokaupan markkinoinnissa. Kehitämme ja laajennamme sitä aluetta koko ajan.”

Verkkokauppaklubiin yrittäjäpariskunta lähti mukaan heti sen perustamisvaiheessa.

”On erittäin tärkeää kuulla myös muiden verkkokauppiaiden työskentelystä. Pohdimme yhdessä monenlaisia kysymyksiä aina pakkausmateriaaleista verkkokauppajärjestelmiin ja asiakkuuksiin. Kaikki klubiin kuuluvat antavat aina jotain ajateltavaa kokoontuessamme. On hyvä huomata, että kaikki painimme samojen asioiden ja ongelmien kanssa.”

Agripalvelu toimii kokonaan verkossa

Juvan Koikkalasta löytyy yksi kotimaisen verkkokauppojen pioneeriyrityksistä. Agripalvelu.fi aloitti verkkokauppansa jo yli 20 vuotta sitten, ja tällä hetkellä kauppaa tehdään käytännössä vain verkossa.

”Olemme 99-prosenttisesti verkkokauppa eli toimimme käytännössä täysin verkossa. Juvalla meillä on varasto ja noutopiste, joilla on rajoitettu aukiolo. Voi hyvin sanoa, että ilman verkkokauppaa ei olisi Agripalvelua. Ihan kaikkea kauppaa ei tehdä verkkokaupan kautta, mutta yhteydenotot tulevat sitä kautta, sillä se toimii näyteikkunana valikoimiimme”, Johanna ja Pasi Purhonen kuvaavat.

Agripalvelu toimii tällä hetkellä EU:n alueella, ja verkkokaupan toiminnallisuutta ja valikoimaa kehitetään Euroopan markkinoita ajatellen.

Yritys löytyy sosiaalisesta mediasta useilta kanavilta.

”Niiden käyttö ei ole kuitenkaan niin aktiivista kuin se voisi olla. Pääasiassa sivuillemme löydetään hakukoneiden kautta.”

Purhoset kokevat saavansa Verkkokauppaklubista uusia näkökulmia ja suosittelevat mukaan tuloa kaikille verkkokauppaa tekeville ja sen kehittämisestä kiinnostuneille.

”Verkkokauppa on omanlaistaan kaupankäyntiä. Vaikka verkkokaupat ovat hyvin erilaisia, kaikkia yhdistävät samantyyppiset haasteet, mitkä poikkeavat kivijalkakauppiaiden haasteista. Olemme olleet erittäin tyytyväisiä Verkkokauppaklubin toimintaan. Olemme oikeastaan vielä tutustumisvaiheessa. On ollut hienoa päästä vaihtamaan ajatuksia ja kokemuksia verkkokaupasta.”

Mikkelin verkkokauppaklubissa ovat mukana:

Agripalvelu: www.agripalvelu.fi

Mikkelin valokuvausliike: www.kamerakauppa.fi

MosaiikkiMyymälä: www.mosaiikkimyymala.com

Norolan: www.norolan.com

Pauliina Rundgren HandiCrafts: www.prhandicrafts.fi

LuxJewelle: www.luxjewelle.com/

Riemukauppa: www.riemukauppa.fi

Verkkokauppa-asioissa sinua auttaa alkuun Digiportaat – asiakaslähtöisempää digitaalista liiketoimintaa -hanke.

Alkuvuodesta 2024 alkaa uusi koulutuspolku aloittaville eteläsavolaisille uusille verkkokauppiaille ja verkkokaupan perustamista suunnitteleville yrittäjille. Lue lisää täältä.

Teksti: Päivi Kapiainen-Heiskanen
Petri Janhusen kuva: Päivi Kapiainen-Heiskanen
Kuvakaappauset verkkokaupoista: Pauliin Rundgren Handicrafts ja Norolan

sotilas

Maanpuolustusjärjestöjen drone-hanke saa 60 000 euron tuen Wihurin rahastolta

Maanpuolustusjärjestöjen yhteinen drone-hanke on saanut Suur-Savon Reserviupseeripiirin hakemuksesta  merkittävää tukea.Jenny ja Antti Wihurin rahasto myönsi 60 000 euron avustuksen hankkeelle, jota toteutetaan yhteistyössä Suur-Savon Reserviupseeripiirin, Suur-Savon Reserviläispiirin ja Kaakkois-Suomen Viestikillan kanssa.

Drone-hankkeen ensimmäinen osa käynnistyi vuonna 2021, ja sen aikana hankittiin maaliskuussa 2023 Nordic Drone Oy:n valmistama SkyDrone 7, joka on varustettu lämpökameralla. Tämä kotimainen drone tarjoaa viranomaisille tehokkaan työkalun, joka on suunniteltu ja valmistettu Muuramessa. Lisäksi drone-hankkeessa on rakennettu liikkuva komentopaikka pakettiautoon. Komentopaikka varustellaan syksyn 2023 aikana viesti- ja johtamisjärjestelmillä, mikä mahdollistaa joustavan toiminnan erilaisissa ympäristöissä ja olosuhteissa.

Drone-hankkeen päätavoitteena on kehittää monipuolinen ja ketterä dronejärjestelmä, joka vastaa nykyajan ja tulevaisuuden haasteisiin. Dronen käyttömahdollisuudet ulottuvat pelastustoiminnasta sähköyhtiöiden tarpeisiin sekä maatalouden ja metsätalouden hoitoon. Lisäksi hankkeessa painotetaan maanpuolustustyötä ja reserviläisten kouluttamista.

Kevään ja kesän 2023 aikana hankkeen pääkouluttajat ovat vahvistaneet osaamistaan ja harjoitelleet erilaisia toimintoja tulevissa koulutuksissa. Seuraava vaihe hankkeessa on tammikuussa 2024 Lentopelastusseuran järjestämä koulutus, jonka jälkeen perustetaan Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (Maanpuolustuskoulutus MPK, www.mpk.fiensimmäinen dronehälytysryhmä Mikkelin koulutuspaikalle. Hälytysryhmän tehtävänä on tukea viranomaisia esimerkiksi kadonneiden etsinnässä.

Maanpuolustuskoulutusyhdistys aloittamassa omaa dronekoulutustaan yhteistoiminnassa Puolustusvoimien kanssa

– Tällä hetkellä rakennetaan miehittämättömän ilmailun koulutusohjelmaa, joka tulee sisältämään sotilaallisia valmiuksia palvelevaa koulutusta sekä varautumis- ja turvallisuuskoulutusta. MPK:lle yhteistyö dronehankkeen käynnistäneiden jäsenjärjestöjen kanssa on hyvin tärkeää koulutusmahdollisuuksien sekä kokonaisturvallisuuden kannalta, Maanpuolustuskoulutus MPK:n koulutusjohtaja Kari Pietiläinen kertoo.

Dronehankkeen toimintaympäristönä on Mikkelin lentoasema, ja sen toimivuutta koeponnistettiin elokuussa 2023 Mikkelin Ilmailupäivässä yhteistyössä Mikkelin Ilmailuyhdistyksen ja Mikkelin lentoaseman kanssa. Ilmailupäivä osoittautui menestykseksi houkutellen odotuksia enemmän kävijöitä ja saavuttaen erinomaisen palautteen.

– Aktiivisen toimijajoukon ja heidän hakeman rahoituksen ansiosta Mikkelin lentoasemalla on valtakunnallisesti uskottava organisaatio ja koulutustoiminnan harjoittaja miehittämättömän ilmailun saralla, kertoo Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n toimitusjohtaja Timo Paakki.

Nyt myönnetty 60 000 euron tuki mahdollistaa hankkeen jatkumisen toiseen osaan, jossa tavoitteena on entistä suorituskykyisemmän, kiinteäsiipisen dronen hankinta.

Tähän mennessä hanketta ovat tukeneet Maaseuturahoitus, Maanpuolustuksen kannatussäätiö, Maanpuolustuskiltojen liitto, Urlus-säätiö, Suur-Savon Sähkö Oy, Suur-Savon Energiasäätiö, Suomen Reserviupseeriliitto, Turvallisuuden tukisäätiö, Ajanvaunu Oy ja MPY Telecom Oyj yhteensä 218 500 eurolla.

Tietoa lisää hankkeesta:

Jussi Saarinen
Saimaan Drone Oy, toimitusjohtaja
puh. 0400 384737 tai jussi.saarinen@saimaandronepalvelu.fi

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy luo työtä mikkeliläisille tukemalla yritysten kehitystä, kasvua ja vientiä. Miksei palvelee yrittäjiä liiketoimintasuunnitelman laatimisvaiheesta alkaen, kaikissa kehitysvaiheissa. Asiantuntijamme auttavat yrityksiä sijoittumaan, löytämään työvoimaa, kehittämään liiketoimintaa sekä luomaan kansallisia ja kansainvälisiä verkostoja. Lisää meistä www.mikseimikkeli.fi

Kuva: Nordic Drones Oy

Henkilöstön ryhmäkuva Mikkeli-karage 12-2022.

MikseiMikkeli rekrytoi: projektipäällikkö Keula kohti Mikkeliä -hankkeeseen

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy luo työtä mikkeliläisille ja elinvoimaa Mikkelin seudulle tukemalla yritysten kehitystä, kasvua ja vientiä. Asiantuntijamme auttavat yrityksen perustamisessa, yrityksien sijoittumisessa, työvoiman löytämisessä, liiketoiminnan kehittämisessä sekä kansallisten ja kansainvälisten verkostojen rakentamisessa. Viime vuonna palvelimme lähes 1200 yritysasiakasta. Palveluksessamme on 33 eri alojen asiantuntijaa kahdessa toimipisteessä.

Etsimme joukkoomme projektipäällikköä Keula kohti Mikkeliä -hankkeeseen

Keula kohti Mikkeliä -hankkeessa tuotteistetaan lentoyhteyksiä Mikkelin lentoasemalle tilauslento-operaattoreiden kanssa ja tavoitellaan säännöllisen liikenneyhteyden syntymistä. Lisäksi tuotteistetaan Mikkelin lentoasemaa hyväksi käyttävä miehittämättömän ilmailun koulutusympäristö. Tavoitteena on myös perustaa kumppanuusmalli suurempien tapahtumien tuottamiseksi Mikkelissä ja Mikkelin lentoasemalla.

Projektipäällikkö vastaa hankkeen kokonaistoteutuksesta, hallinnosta ja taloudesta. Projektipäällikön erityisalaan kuuluu lisäksi innovatiivisten julkisten hankintojen toteutus ja tapahtumatuotantojen kumppanina toimiminen. Projektipäällikkö vastaa myös tilauslentojen tuotteistuksesta ja hankkeen viestinnästä. Lentoliikenteen ja ilmailualan sisällön osalta projektipäällikköä tukee erikseen rekrytoitava asiantuntija.

Edellytämme sinulta kokemusta menestyksekkäästä kehitysprojektin toteuttamisesta sekä projektihallinnon osaamista.  Arvostamme hyviä viestintätaitoja, myyntihenkisyyttä, itseohjautuvuutta ja rohkeutta tarttua haasteisiin. Sujuva suullinen ja kirjallinen kielitaito (suomi ja englanti) on edellytys tehtävän menestyksekkäälle hoitamiselle. Pidämme hyvinvoivaa työyhteisöä korkeassa arvossa, joten toivomme myös sinulta vahvoja tiimityöskentelytaitoja ja kehittämisasennetta. Tukena työssäsi toimii Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n toimintaympäristön kehittämisyksikkö, jonka jäsenenä myös itse toimit.

Tarjoamme sinulle työn, jossa päivät eivät ole samanlaisia. Pääset Mikkelin seudun elinkeinojen ja toimintaympäristön kehittämisen ytimeen. Tukenasi on reipas ja mukavaksi kehuttu työyhteisö sekä henkilöstöedut, joihin kuuluu mm. virike- ja lounasetu, puhelinetu, polkupyöräetu ja kattava vakuutusturva työssä ja vapaa-aikana.

Työsuhde on määräaikainen ja kokoaikainen 31.12.2025 saakka. Työ alkaa heti sopivan henkilön löytyessä; hakijoita haastatellaan jo hakuaikana. Työtehtävän täyttämisessä noudatetaan 4 kuukauden koeaikaa. Tuleva työpisteesi sijaitsee Mikkelissä. Yhtiössämme on tällä hetkellä voimassa etätyökäytäntö, mikä sallii etätyön tekemisen enintään 12 pv/kk työtilanteesi näin salliessa.

Toivomme työhakemustasi, ansioluetteloasi ja palkkatoivettasi 16.10.2023 klo 10 mennessä osoitteella maarit.randelin@mikseimikkeli.fi. Lisätietoja tehtävästä antavat Olli Marjalaakso puh. 045 317 2651 ja Maarit Randelin puh. 0440 361 607.