Alle seitsemän vuotta sitten perustetuille startup-yrityksille tarjotaan nyt uudenlaista sparraustukea, jolla pyritään varmistamaan kasvurahoitusta.
Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy sai alkuvuonna rahoituspäätöksen Verstas Venture Builder -hankkeelle. Hankkeen projektipäällikkönä toimii kehityspäällikkö Marjo Niittuaho-Nastolin, joka tuntee alueen startup-yritykset ja niiden arjen haasteet. Hän toivoo, että mukaan kehityshankkeeseen lähtevät yritykset, joilla on skaalautuva liikeidea sekä mahdollisuuksia kansainväliseen markkinointiin.
”Tällä alueella on selkeästi tarvetta helpottaa hyvien yritysten kasvua ja auttaa niitä hankkimaan rahoitusta kasvuunsa. Nyt tavoitteena on auttaa yrityksiä saamaan liiketoimintansa perusasiat kuntoon ja varmistaa kasvulle rahoitusta.”
Hän on vuosien varrella huomannut, että Etelä-Savon mahdollisuudet kiinnostavat myös pääkaupunkiseudun laajaa startup-yhteisöä. Viime vuosina pääkaupunkiseudulta on muuttanut maakuntaan kymmenisen startup-yritystä.
”Ilmeisesti pääkaupunkiseudulla on niin laaja startup-yritysten tihentymä, että sieltä on houkuttelevaa siirtyä muualle Suomeen. Parhaillaankin minulla on menossa kahden muutosta kiinnostuneen yrityksen kanssa neuvottelut. Toivonkin, että pystymme seuraavien kahden vuoden aikana näkemään uusien startup-yritysten siirtyvän tänne Etelä-Savoon.”
Eteläsavolaisia ja tänne siirtyneitä yrityksiä autetaan käytännönläheisesti hankkimaan rahoitusta muun muassa Business Finlandilta, ELY-keskukselta sekä Etelä-Savon pääomarahastolta. Projektipäällikkö Marjo Niittuaho-Nastolin on toiminut pitkään valtakunnallisessa enkelirahoittajien FIBAN-verkostossa sekä Etelä-Savon pääomarahastossa.
Marjo Niittuaho-Nastolinin lisäksi yrityksiä tukee joukko ulkopuolisia asiantuntijoita, joilta ostetaan yritysten kaipaamaan räätälöityä osaamista.
”Tavoitteena on olla yritysten iholla ja tarjota vain sellaisia toimia, joita yritys selkeästi tarvitsee vauhdittaakseen kasvuaan ja vakuuttaakseen rahoittajat. Kysymys on hyvin intensiivisestä sparrauksesta ja koen, että roolini on toimia personal trainerin tavoin.”
Yrityksille on tarjolla rahoitusta myös ns. ketteriin kokeiluihin.
”Jos pk-yrityksellä on tuoteidea tai vaikka tarvetta tehostaa tuotantoa, niin voimme rahoittaa kehitystyötä tai vaikkapa demoversion tekoa 5 000-6 000 eurolla. Kahden vuoden aikana on mahdollista tukea näin 10-15 yritystä. Ajatuksena on hyödyntää paikallista osaamista ketterien kokeilujen toteutukseen, sillä meillä on tällä alueella oikeasti osaamista jaettavaksi.”
Verstas VB -prosessiin lähtö on yrityksille ilmaista. Mukaan voivat hakea eteläsavolaisten startup-yritysten lisäksi Mikkeliin siirtymisestä kiinnostuneet yritykset eri puolilta maata.
”Vaikka mukaan lähtevät yritykset voivat olla miltä tahansa toimialoilta, rahoittaja toivoo kehitettävien uusien liikeideoiden liittyvän jollain tapaa kiertotalouteen, vihreään siirtymään ja digitaalisuuteen.”
Näihin teemoihin syventyy myös rinnakkaishanke Verstas CO2, joka tukee yrityksiä muun muassa hiilijalanjäljen pienentämisessä ja materiaalitehokkuudessa. Verstas CO2:ta vetää projektipäällikkönä Kimmo Haapea.
Kaksivuotinen Verstas Venture Builder on saanut rahoitusta reilut 380 000 euroa EAKR-rahastosta ELY-keskuksen kautta.
Luxemburg rahoittaa EU:n uuden uusiutuvan energian rahoitusmekanismin kautta 40 miljoonalla eurolla Suomeen sijoittuvia aurinkosähköhankkeita.
Tuettavat hankkeet valitaan kilpailutuksen kautta, jonka hoitavat Euroopan komissio ja Euroopan ilmasto-, infrastruktuuri- ja ympäristöasioiden toimeenpanovirasto CINEA.
Suomen ja Luxemburgin välinen sopimus rahoituksesta on ensimmäinen EU:n jäsenvaltioiden välinen sopimus rahoitusmekanismin hyödyntämisestä.
Rahoitusmekanismin mukainen haku on avattu 18.4.2023. Hankkeiden tulee sijaita Suomessa, lukuun ottamatta Ahvenanmaata. Haussa noudatetaan seuraavia ehtoja:
Hankkeiden tulee aloittaa tuotanto 24 kuukauden kuluessa avustussopimuksen allekirjoituksesta
Kattohinta tuelle on 180 000 euroa/MW ja hankkeiden koon tulee olla 5 – 100 MW
Metsää voidaan kaataa enintään 25 prosentilta aurinkopaneelien asennuksen vaatimasta pinta-alasta
Voimalan huipunkäyttöajan tulee olla vähintään 850 h vuodessa 15 vuoden ajan
Hakijan tulee osoittaa riittävä osaaminen ja kokemus vastaavista hankkeista sekä taloudelliset edellytykset hankkeen toteuttamiseen
Hankkeen tulee olla riittävän pitkällä osallistuakseen hakuun. Hakemuksen jättöhetkellä hankkeella tulee olla rakennuslupa, käyttöoikeus maahan sekä neuvottelut käynnissä verkkoliitynnästä
Tietyissä itäisen Suomen maakunnissa ja kunnissa sijaitsevat hankkeet ovat etusijalla, jos hakuun tulee useita tarjouksia samalla hinnalla eikä kaikkia pystytä rahoittamaan.
Mölnlycke Health Caren hallitus hyväksyi Mikkelin tehtaan johdon esittämän 32 miljoonan euron investointisuunnitelman torstaina 11. toukokuuta 2023.
Mikkelin tehtaan historian mittavin investointisuunnitelma lisäisi merkittävästi yrityksen sterilointi- ja tuotantokapasiteettia, antaisi lisänostetta globaalille kasvulle sekä vahvistaisi tehtaan roolia konsernin tärkeimpänä kehittyneiden haavasidosten valmistusyksikkönä.
Tehtaan historian suurin yksittäinen investointisuunnitelma kattaa kolme merkittävää uudistusta:
Valmistuksen kyljessä toimivaa sterilointilaitosta halutaan laajentaa, mikä mahdollistaisi sterilointikapasiteetin kaksinkertaistamisen sekä prosessin paremman automatisoinnin ja ympäristöystävällisyyden.
Border-haavasidosten valmistuskapasiteettia on tavoite lisätä. Uudella tuotantolinjalla tuotevalmistus ja pakkaustoiminnot voidaan yhdistää ja valmiit tuotteet siirtää automaattisella kuljetinratkaisulla lavaamon kautta sterilointiin.
Lisäksi tehtaalla suunnitellaan toimistorakennuksen laajennusta. Nykyisten toimistotilojen päälle on tarkoitus rakentaa toinen kerros ja lisätä samassa yhteydessä mm. pukuhuone- ja taukotiloja.
Neuvottelut rakennusprojektin toteutuksesta on käynnistetty Mikkelin kaupungin omistaman kiinteistökehitysyhtiö Naistinki Oy:n kanssa. Naistinki omistaa tehtaan toimitilat Pursialassa. Tavoitteena on käynnistää rakennustyöt syksyllä 2023.
Investointien myötä Mikkelin tulevaisuus Mölnlycken tärkeimpänä kehittyneiden haavasidosten valmistuspaikkana lujittuisi entisestään. Haavanhoito on konsernin tärkein ja kannattavin liiketoiminta-alue.
Lisätietoa Mölnlyckestä
Mölnlycke Health Care on maailman johtava lääkinnällisten tuotteiden ja ratkaisujen yritys, joka auttaa terveydenhuollon ammattilaisia saavuttamaan parhaat kliiniset ja taloudelliset tulokset kaikkialla maailmassa – sairaalasta kotiin.
Liiketoiminta jakautuu neljään liiketoiminta-alueeseen: haavan hoito, leikkaussaliratkaisut, käsineet ja antiseptiset tuotteet. Asiakaslähtöisyys, vastuullisuus ja digitalisaatio ovat kaiken toiminnan ytimessä.
Yritys työllistää maailmanlaajuisesti noin 8 500 henkilöä ja toimii yli 100 maassa. Pääkonttori sijaitsee Göteborgissa, Ruotsissa. Vuodesta 2007 lähtien yritys on ollut osa Wallenbergin suvun vuonna 1916 perustamaa Investor AB:tä, joka on useiden tasokkaiden, globaalien yritysten sitoutunut omistaja.
Mikkelin tehdas on erikoistunut korkealaatuisten haavanhoitotuotteiden valmistukseen ja toimittamiseen globaaleille markkinoille. Tehdas työllistää noin 600 työntekijää.
Tässä juttusarjassa esittelemme kansainvälisen osaajan ja eteläsavolaisen työnantajan välistä yhteiseloa. Norjassa syntynyt ja kasvanut, nykyään KasvuEsedussa työskentelevä Thomas Landsem haluaa olla nostamassa Mikkeliä lentoon myös kansainvälisellä tasolla.
Thomas Landsem löysi työnsä KasvuEsedun kasvumyyjänä hieman sattumalta. Vuonna 2022 hän osallistui Mikkelin Kehitysyhtiö Miksein järjestämään Business Blender -yrittäjätapahtumaan ja tutustui siellä erääseen KasvuEsedun työntekijään, joka vakuuttui Landsemin osaamisesta.
– Meillä oli tarvetta yrityskontaktointia tekevälle työntekijälle ja palkkasimme Thomasin aluksi tuntitöihin. Yleensä meillä on tapana bongata uusia työntekijöitä ja tehdä löytöjä headhunting-menetelmällä isojen työnhakuprosessien sijaan, kertoo KasvuEsedun toimitusjohtaja Teija Pylkkänen.
Taustasta on enemmän hyötyä kuin haittaa
Landsem on syntynyt ja kasvanut Norjassa, ja hänellä on monenlaista kokemusta myynnin ja asiakaspalvelualan töistä. Hän laskeskelee, että elämänsä aikana hänellä on ollut yhteensä 25 työsuhdetta Norjassa ja Suomessa. Ennen KasvuEsedulla työskentelyä hän teki reilut kolme vuotta myyntialan reissutyötä ympäri Suomea ja rakensi vuoden ajan mikkeliläisen startup-yrityksen vientiä.
Landsemilla on myös oma vientikonsultointia tekevä yritys ExpoLand, joka auttaa yrityksiä erityisesti Suomesta muihin Pohjoismaihin suuntautuvissa vientiprojekteissa.
– ExpoLandin palveluihin kuuluvat muun muassa vientikanavien rakentaminen, kontaktointi ja tulkkaus- ja käännöstyöt yrityksille, jotka haluavat aloittaa vientiä Pohjoismaihin, Landsem kertoo.
KasvuEsedussa Landsem vetää yritysyhteistyöhön liittyvää kokonaisuutta osa-aikaisella työajalla. Teija Pylkkäsen mukaan Landsemin taustasta on työssä enemmän hyötyä kuin haittaa.
– En tiedä, mistä esimerkiksi Thomasin myyntihenkisyys tulee, mutta kaikilla syntyperäisillä suomalaisilla ei ole samanlaista taitoa lähestyä yrityksiä yhtä välittömästi ja viedä keskustelua samalla tavalla eteenpäin kuin hänellä.
Kielioppivirheille löytyy ymmärrystä
Pylkkäsen mukaan KasvuEsedun rekrytoinneissa ei oikeastaan ole väliä, mistä ihminen on lähtöisin. Yrityksessä työskentelee tälläkin hetkellä useita kansainvälisen taustan omaavia työntekijöitä.
– Palkkasimme juuri ukrainalaistaustaisen työntekijän tukemaan ukrainalaisten osaajien palkkaamista eteläsavolaisiin yrityksiin, Teija Pylkkänen kertoo.
Landsemin äidinkieli on norja. Hän puhuu myös sujuvaa suomea – niin sujuvaa, ettei esimerkiksi Teija Pylkkänen useinkaan muista, mistä Landsem on kotoisin. Lisäksi Landsemin kielitaitojen listaan voi lisätä myös sujuvan englannin sekä ruotsin ja tanskan.
Suomeksi kirjoittaminen on Landsemille joissain työtehtävissä haaste.
– Joskus tehtäviä räätälöidään sen mukaan: jos tehdään esimerkiksi esitteitä, niille tehdään ylimääräinen kielitsekkaus, Pylkkänen kertoo.
Landsem on oppinut suomen kielen itse, mutta on pohtinut, että kenties kielioppia pitäisi ottaa vielä paremmin haltuun kielikurssilla.
– Saan töissä aika paljon anteeksi ja ymmärrystä kielioppivirheille, koska kollegat ja asiakkaat tietävät, etten ole suomalainen, Landsem sanoo.
Landsemin työ KasvuEsedussa on tällä hetkellä pitkälti kontaktointia ja myynnin kehittämistä paikallisten yritysten kanssa. Hän myös opettaa myyntiä yrittäjyyttä opiskeleville.
– KasvuEsedussa haluamme olla aktiivisesti apuna paikallisten yritysten kasvussa ja kehityksessä, ja meillä on siihen paljon annettavaa. Kun yrityskenttä on vahva, ihmiset jäävät ja hakeutuvat tänne asumaan, kaupungilla menee hyvin ja opiskelijoita riittää. Haluamme ruokkia hyvää kierrettä, Landsem sanoo.
KasvuEsedun palveluissa hyödynnetään myös työntekijöiden osaamista.
– Jos yritys on kiinnostunut esimerkiksi selvittämään Norjan tai Ruotsin markkinoita ja vientiä Pohjoismaihin, voimme hyödyntää muun muassa kielitaitoani ja ottaa projektiin muutakin osaamista firman sisältä, Landsem sanoo.
Thomas Landsem tuntee Pohjoismaiden markkinat hyvin. Hänen ja Teija Pylkkäsen mielestä pohjoismaista yhteistyötä voisi tehdä paljon enemmän paitsi liike-elämässä, myös opiskelussa ja koulutuksessa. Esimerkiksi Etelä-Savosta Norjaan suuntautuvassa koulutusviennissä on paljon mahdollisuuksia. Suomalainen koulutus on monessa asiassa Norjaa edellä, ja Norjasta voitaisiin hakea opiskelijoita opiskelemaan tänne, Landsem sanoo.
”Yritysten pitää uskaltaa katsoa rajojen ulkopuolelle”
Landsem haluaa olla vahvasti mukana Mikkelin kehityksessä. Hänen sydäntään lähellä on erityisesti Pohjoismaiden yhteistyö ja pohjoismaisten liikesuhteiden edistäminen.
– Minulla on vahva palo vahvistaa suomalaisten yritysten yhteyksiä etenkin Norjaan. Kaikkialla pohjoismaissa markkinat ovat hyvin samantyyppiset, joten jos jokin tuote tai palvelu myy hyvin Suomessa, miksei se myisi Norjassakin? Suomella on Nokian jäljiltä hyvä maine Norjassa, ja siellä tiedetään, että suomalaisten kanssa on hyvä tehdä yhteistyötä, Landsem sanoo.
Landsemin mielestä myös Mikkelissä pitäisi uskaltaa tavoitella rohkeammin isompia ympyröitä.
– Meillä on Mikkelissä monen eri alan osaamista yrityksissä ja Xamkissa, Esedussa ja Aalto-yliopistossa. Yritysten pitäisi rohkeammin etsiä oppilaitoksissa olevaa osaamista, uskaltaa ottaa riskejä muualta tulevien palkkaamisessa ja katsoa rajojen ulkopuolelle aktiivisesti. Mikkeliä pitää saada nostettua isommaksi myös kansainvälisellä tasolla. Se vaatii rohkeutta ja avoimuutta myös poliittisilta päättäjiltä.
– Myös Mikkelin turismia voitaisiin kasvattaa paljon enemmän. Etenkin pohjoismaisille turisteille tällä seudulla on monenlaisia helmiä esimerkiksi luontomatkailussa. Matkailualan yritykset voisivat kehittää aktiivisemmin kimpassa paketteja, joita markkinoitaisiin erilaisille ikäryhmille. Mikkeli pitää saada lentoon!
Kuinka Landsem alunperin päätyi Mikkeliin? Hän naurahtaa, että kaiken takana on nainen.
– Vaimoni on syntynyt ja kasvanut Ristiina-Mikkeli-akselilla, ja tapasimme lukioikäisinä, kun opiskelin vaihto-oppilaana Helsingissä ruotsinkielisessä lukiossa. Nyt meillä on neljä lasta, joista vanhin on ensimmäisellä luokalla, ja pari vuotta sitten valmistunut talo kymmenen kilometrin päässä Mikkelin keskustasta, Landsem kertoo.
Asuinpaikka valikoitui vaimon kotiseudulle myös siksi, että lukion jälkeen Landsem pääsi opiskelemaan Mikkelin ammattikorkeakoulun – nykyään Xamkin – kansainväliselle tradenomilinjalle, josta hän valmistui 2019. Hän harkitsi opintoja myös Norjassa, mutta valitsi Mikkelin.
– Täällä on hyvä olla. Viihdyn tosi hyvin etenkin Itä-Suomessa, ja Mikkeli on keskeinen paikka Itä-Suomessa, Landsem sanoo.
“Fakta on, että Suomessa eivät työntekijät riitä“
Sekä Thomas Landsem että Teija Pylkkänen ovat sitä mieltä, että Etelä-Savossa hukataan tällä hetkellä valtavasti potentiaalia, jota kansainvälisiltä osaajilta löytyy. Vaikka tilanne ulkomaalaisten palkkaamisessa on hieman parantunut lähivuosina, työllistymisessä on vielä esteitä.
– Maahanmuuttajissa on monen alan osaamista, kuten lakimiehiä, lääkäreitä ja insinöörejä, mutta kieli on usein este rekrytoinnille. On kuitenkin huono ratkaisu, että koulutamme osaajia täällä ja sitten päästämme heidät pois, kun he ovat kuitenkin tänne asettautuneet. Fakta on, että Suomessa eivät työntekijät riitä ja heitä pitää hakea jostain muualta, Teija Pylkkänen sanoo.
Landsem on tavannut Mikkelissä useita ulkomaalaisia osaajia, jotka ovat pyytäneet häntä auttamaan heitä työn löytämisessä.
– Usein he ovat jopa Xamkilta tai Aalto-yliopistosta valmistuneita, suomalaisen koulutuksen saaneita, jotka eivät ole onnistuneet työllistymään Etelä-Savossa. Siksi moni lähtee suoraan valmistuttuaan töihin Helsinkiin. Sitten Mikkelissä ihmetellään, miksi Helsinki kasvaa mutta Mikkeli ei, Landsem toteaa.
Apua kansainväliseen rekrytointiin
KasvuEsedu auttaa yrityksiä myös kansainvälisissä rekrytoinneissa, viime aikoina esimerkiksi ukrainalaisten työllistämisessä, josta on monilla yrityksillä erittäin hyvät kokemukset. Kielimuurin ylittämiseen on olemassa erilaisia apuvälineitä.
– Työnantajat kertovat, että muualta tulleet tekevät töitä ihan loistavasti. He tuovat yritykseen aina uutta virtaa ja osaamista. Monella työpaikalla kommunikoidaan esimerkiksi Google Kääntäjän tai sen ja Whatsapp-viestien avulla, ja myös uusia kielityökaluja on kehitetty, Teija Pylkkänen sanoo.
Pylkkäsen mukaan kansainvälisten työntekijöiden rekrytointi voi aiheuttaa myös pelkoja esimerkiksi työpaikkojen henkilöstössä. Moni taho kuitenkin tukee ja auttaa rekrytoinneissa.
– Me tarjoamme esimerkiksi Ely-keskuksen maksamaa työhönvalmennuksen palvelua kansainvälisille työntekijöille. Jos sopivien osaajien löytäminen on vaikeaa, meidän kontaktiemme kautta sellaisen voi löytää.
Landsemin mielestä yritykselle voi olla etua palkata työhön joku muu kuin natiivisuomalainen, esimerkiksi alueen oppilaitoksissa opiskeleva tai sieltä valmistunut kansainvälinen opiskelija.
– Muualta tullut voi tuoda yritykselle uusia markkinoita ja kasvu- ja kehityspotentiaalia. Jos ei uskalla palkata pidemmäksi aikaa, voisiko vaihtoehtona olla määräaikainen työ, tai sitten työssäoppimaan tai työkokeiluun ottaminen?
Teksti ja kuvat: Elina Jäntti
Kansikuva: KasvuEsedu on Etelä-Savon Koulutus Oy:n tytäryhtiö, joka järjestää koulutuspalveluita ja muita osaamisen kehittämisen palveluita varsinkin alueen elinkeinoelämää palvellen. Yrityksessä työskentelee tälläkin hetkellä useita kansainvälisen taustan omaavia työntekijöitä.
Euroopan investointirahaston (EIR) takaus helpottaa rahoituksen saamista pk-yritysten tuotekehitykseen tai vastuullisiin investointeihin. Takaukset toteutetaan osana InvestEU-ohjelmaa.
Euroopan investointirahasto (EIR) on osa Euroopan investointipankkiryhmää. Sen keskeisenä tehtävänä on auttaa mikro- ja pk-yrityksiä Euroopassa saamaan rahoitusta.
EIR -takaus on Euroopan investointirahasto EIR:n riskinjakotakaus, jota tarjotaan pk-yrityksille ja taloyhtiöille. Se helpottaa rahoituksen saamista pankista uudistumista ja kasvua edistäviin hankkeisiin.
Takaus vähentää muiden vakuuksien tarvetta, ja se kattaa maksimissaan 80 prosenttia lainan vakuuksista. Yritykselle itselleen jää vastuu 20% lainasummasta. Koska takaus vähentää myöntävälle pankille koituvaa riskiä, se mahdollistaa myös lainan myöntämisen edullisemmalla hinnalla.
EIR-takaus soveltuu pk-yrityksille, jotka edistävät esimerkiksi energiatehokkuutta, uusiutuvien energialähteiden hyödyntämistä, ympäristön kannalta kestävien materiaalien käyttämistä, kiertotaloutta tai vähäpäästöisyyttä. Takaus voidaan myöntää enintään 15 miljoonan euron lainoihin.
Pankki arvioi asiakkaan kelpoisuuden takaukseen ja hakee takausta tavanomaisen rahoitusneuvottelun yhteydessä. Mahdollisuutta takaukseen kannattaa myös kysyä. Kaikki asiointi tapahtuu oman pankin kanssa.
Hyvistä ehdoistaan johtuen EIR-takaus on kilpailtu rahoitusmuoto, jonka myöntövaltuudet usein myös loppuvat nopeasti. Aiemmin vuosittaiset myöntövaltuudet ovat täyttyneet jo loppukesästä.
Lisätietoja EIR-takauksesta saat omasta pankistasi.
Tämä blogikirjoitus perustuu Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n kansainvälistymisasiantuntija Karoliina Tilaeuksen kokemuksiin yritysten kansainvälistymismatkoilta ja tilaisuuksista Etelä-Savossa.
Vieraat tekevät kodin ja vaatimattomuus ei kaunista.
Kun kotiin tulee vieraita, omaa kotia alkaa katsoa uudesta näkökulmasta, vieraan kautta.
Mitä kauempaa vieraat tulevat, sitä enemmän alkaa kiinnittää huomiota hyviin asioihin, jotka ovat meille itsestään selviä. Miten kaunis luonto meillä onkaan maalis-huhtikuussa! Hanavesi Mikkelissä maistuu hyvälle. Meillä on raikas ja puhdas ilma. On rauhallista ja turvallista asua ja liikkua.
Kun tarkasti katsoo ja asettuu vieraan asemaan, ihastuksen lisäksi voi tulla myös turhautumisen tunteita. Näin kävi myös allekirjoittaneelle, kun eteläsavolaiset yritykset pääsivät esittelemään osaamistaan ja tuotteitaan Lähi-Idästä tulleille liikemiehille.
Tapaamiset olivat informatiivisia, luottamusta herättäviä ja teknisiä, ja monelle niistä seurannee myös jatkoa, mutta tapaamisissa korostui sekä liiallinen tekninen painotus että suomalainen vaatimattomuus.
Vaikka suomalaisten vaatimattomuus viehättävää olisikin, se ei auta maailman valloittamisessa.
Terve itsetunto ja oman työn ja tuotteiden kehuminen ja puolustaminen röyhkeällä asenteella on täysin sallittua ja jopa toivottavaa kansainvälisessä kaupassa, toki omaa persoonaa hyödyntäen. Teknisten yksityiskohtien sijaan tulisi myyntipuheenvuorossa keskittyä asiakashyötyihin ja erityispiirteisiin. Jos se ei itseltä suju, niin ei hätää, aina voi palkata asiantuntemusta ja antaa tehtävän toiselle.
Mahdollisuudet Lähi-Itään
Liikemiehet Adnan Eid Kuwaitista ja Ayman Abou El Farag Egyptistä vierailivat 13.-17.3.2023 Mikkelissä ja Etelä-Savossa. Molemmat ovat pitkäaikaisia liikekumppaneita mikkeliläiselle yrittäjälle, konsultti Hannu Salmelle. Järjestimme yhteistyössä Hannun ja Miksein kanssa yritystapaamisia, vierailuja ja Lähi-Itä-teemaisen bisnesseminaarin kaksin keskeisten tapaamisten kera paikallisten yritysten ja Lähi-Idän liikemiesten välille.
Tapaamisia oli kaikkiaan noin 30 ja ne kattoivat eri toimialat laajalti, sisältäen mm. koulutusta, matkailua, puolustusta, maanparannusta, ruokaa, rautatieteknologiaa, energiaa, jätevedenpuhdistusta ja erilaisia teknisiä ratkaisuja. Adnanin ja Aymanin mukaan Lähi-Idässä ja Egyptissä on mahdollisuuksia ja kysyntää kaikelle, mutta erityisesti kysyntää on tällä hetkellä veteen, ruokaan ja lääkkeisiin liittyvillä aloilla.
Paikalliset helmet
Kuten usein aiemminkin, tälläkin kertaa vieraamme olivat hyvin vaikuttuneita suomalaisten mikro- ja pk-yritysten osaamisen tasosta. Tuotteet ja ratkaisut ovat ensiluokkalaisia. Vieraamme kokivat, että kaikilla tavatuilla yrityksillä on mahdollisuuksia onnistua ja menestyä Lähi-idän markkinoilla ja Egyptissä.
Suurimmat kehitysajatukset vierailta liittyvät yhtiöiden osaamisen ja tekemisen resursointiin: tee sitä, missä itse olet hyvä ja anna muiden tehdä sitä, missä he ovat hyviä. Meidän suomalaisten kun usein täytyy tehdä kaikki itse.
Insinööri on hyvä tuotekehityksessä, juristi lakiasioissa, kirjanpitäjä taloudenhoidossa, myyjä myynnissä ja vientipäällikkö kansainvälisen myynnin hoitamisessa. Yhtiön omistaja harvoin osaa kaikkea tätä yksin.
Niissä yrityksissä, jotka uskaltavat jakaa työt osaaville avainhenkilöille, koko yrityksestä ja sen tiimistä tulee kansainvälisten markkinoiden näkökulmasta uskottavampi. Sama pätee myös sijoittajiin nähden.
Suomessa ja Etelä-Savossa yrityksillä on usein kasvuun liittyviä rahoitustarpeita. Osa jopa aktiivisesti etsii sijoittajia. Mutta jos suomalainen yritys pyytää esimerkiksi Lähi-Idästä löytyvältä sijoittajalta projektilleen muutamaa sataa tuhatta euroa, voi tämä kansainvälisestä sijoittajasta vaikuttaa jopa liian pieneltä sijoitukselta – projektista ja sen myötä tuotteesta tulee epäuskottava. Yrityksiä on kyettävä nostamaan kansainvälisesti uskottavaan kokoluokkaan kotimaisinkin voimin. Miksi me emme itse sijoita paikallisiin helmiimme?
Koulutusyhteistyö
Viimeaikaisesta kotimaisesta uutisoinnista huolimatta Suomi tunnetaan edelleen koulutuksen kärkimaana maailmalla. Tunnettuus koskee erityisesti peruskoulua. Sen sijaan suomalaisia yliopistoja ja korkeakouluja ei Lähi-Idässä ja Egyptissä juuri tunneta.
Näiden sijaan useilla kansainvälisillä yliopistoilla, muun muassa USA:laisilla, UK:laisilla ja saksalaisilla, on omat myyntiorganisaationsa markkinassa, ja näiden yliopistot tukevat aktiivisesti kansainvälisiä opiskelijoita löytämään harjoittelupaikkoja paikallisista yrityksistä. Olemme maineessa etumatkalla, mutta kenties tekojen tasolla voisimme vielä petrata juoksua.
Lapsen lähettäminen ulkomaille opiskelemaan on yksi tärkeimpiä ja vaikeimpia päätöksiä vanhemmalle. Maailmalla hyvästä palvelusta ja korkealaatuisesta koulutuksesta ollaan valmiita myös maksamaan.
Jos Suomi haluaa ja tarvitsee tulevaisuuden osaajia, voisi yksi tehokas väylä olla korkeakoulujen entistä tehokkaampi markkinointi opiskelupaikkana valituilla kohdemarkkinoilla. Tähän tulisi liittää korkeakoulujen toimesta toteutettava suomalaisten harjoittelupaikkojen hakeminen kansainvälisille opiskelijoille.
Koulutusviennin osalta meillä suomalaisilla on annettavaa eri koulutusasteilla peruskoulusta toiseen asteen opintoihin ja korkeakouluihin. Koulutusmarkkina on kypsä ja yleinen tuntemus Suomen korkeasta koulutustasosta on jo tiedossa. Nyt olisi tuotteistamisen ja myynnin aika.
Mutta kuinka myydä koulutusta kokonaisena järjestelmänä, kuten peruskouluna tai tutkintona? Kuka voi myydä julkisesti tuotettua palvelua? Mikä on sen hinta? Kuka palvelun toteuttaa? Ei ihan yksinkertaista toteuttaa. Toisaalta pohdin, että miksi sahaamme itse oksaa jalkojemme alta tekemällä prosesseista vaikeampia, kun muuten tietä on jo siloteltu koulutusviennin voittokulkueelle kansainvälisesti.
Maaliskuinen Mikkeli ja Lähi-Itä
Lähi-Idässä ja Egyptissä kärsitään kuumuudesta ja kuivuudesta. Näillä alueilla ihmiset ovat kiinnostuneita matkustamaan alueille, joissa ilmasto on miellyttävämpi. Itse olemme kuvitelleet, että Suomi on kiinnostava vain kesällä ja talvimatkailun osalta ulkomaalaisia kiinnostaa vain Lappi tai ne alueet, joilla on suuria hiihtokeskuksia.
Kun itse käännämme maalis-huhtikuussa katseet jo kohti alkavaa kesää ja vain yritämme selvitä tämän, lähinnä loskaa ja jäätä sisältävän vaiheen yli nopeasti, sitä ei tule ajatelleeksi, että jollekin toiselle tämä voi olla hyvin eksoottinen ja kokemisen arvoinen paikka juuri tällaisenaan.
Adnan Eid ja Ayman Abou El Farag pitivät paljon maaliskuisesta Mikkelistä. Pakkanen ei paukkunut, aurinko paistoi, maassa oli lunta ja jäätä. Nyt kun matkailusektori kärsii vajeesta venäläisturistien osalta, voisiko yhtenä korvaavana markkinana toimia Lähi-Idästä ja Egyptistä lomailemaan saapuvat perheet ja/tai aikuiset pariskunnat? Kohdemarkkinan edustajat itse uskovat, että potentiaalia olisi. Samaan ajatukseen on tarttunut myös Kyyhkylän / Nature 365 Resortin yrittäjä Leila Repo, joka uskoo hyvinvointimatkailun mahdollisuuksiin ja erityisesti Lähi-Idän markkinoihin.
Isoja unelmia vai mahalasku?
Nyt kun Adnan ja Ayman ovat palanneet kotiin, puran opittua ja koettua paperille ja teen tapaamisten jälkitöitä.
Tällaisilla matkoilla jälkitöitä ovat muun muassa kaikkiin kysymyksiin vastaaminen. Nytkin minuun on jo oltu yhteydessä ja olen saanut tukun kuvia ja tarkentavia kysymyksiä vastattavaksi. Lähi-Idässä vietetään nyt ramadania, eli juhlallisuudet ja lomat jatkuvat toukokuun alkuun asti.
Olemme sopineet, että nyt käyneet vieraamme pohtivat näkemäänsä ja kokemaansa ja palaavat jatkosuunnitelmien ja ehdotusten kera asiaan toukokuussa. Hyviä aikeita ja mahdollisuuksia tapaamisten jälkeen sävyttää muutama päällimmäinen ajatus.
Meillä Mikkelissä kävi jälleen vieraita, jotka ovat tosissaan ja haluavat hyödyntää avautuvat bisnesmahdollisuudet yhdessä suomalaisyritysten kanssa. He eivät ole yksin ajatuksineen.
Hyödyntämisen ikkuna ei kuitenkaan ole loputtomiin auki. Kun markkinoille menemisen ponnisteluja lisätään, näistä tulevat nopeasti tietoisiksi myös kilpailijat ja kello käynnistyy. Suomalaisten pk-yritysten pitää valmistautua Lähi-Idän markkinan ja Egyptin markkinan avaukseen nyt heti.
Henkilökohtaisesti pohdin, kuinka moni suomalainen yritys ymmärtää tämän, ja uskaltavatko yrityksemme tehdä tarvittavia siirtoja sitten, kun näiden aika on? Uskallammeko me myydä?
Kehitysyhtiöiltä pyydetään usein kansainvälisiä verkostoja ja asiakkaita alueen yritysten käyttöön. Jälleen yksi vierailijaryhmä kävi paikallisen yrittäjän suositusten siivittämänä ja palaute myös tapaamisista oli erittäin hyvää.
Henkilökohtaisesti uskon, että yhä useammalle eteläsavolaiselle yritykselle on avautumassa potentiaalia kansainvälisille markkinoille. Mutta uskaltaako omaa kotia avata vieraalle? Jos ei unelmoi isosti ja yritä, ei koskaan mitään isoa saavuta. Ei tosin ehkä sitä mahalaskuakaan, mutta erehdyksestäkin oppii.
Eihän jätetä tätä mahdollisuutta käyttämättä, eihän?
Karoliina Tilaeus
Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy
Karoliina Tilaeus toimii Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:ssä yritysten viennin ja kansainvälistymisen asiantuntijana.
Mikkelin kaupunki ja Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy tilasivat opinnäytetyön, jossa Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun (XAMK) YAMK-opiskelija Julia Partti on selvittänyt ostojen kohdistumista, jakautumista ja volyymeja.
Opinnäytetyön tuloksia tarkennettiin ja syvennettiin Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n manuaalisen työn ja Mindhive Oy:n kehittämän tietoja yhdistävän ohjelman avulla. Ostolaskudata osoitti, että tavaroiden ja palveluiden toimittajista noin 30 prosenttia oli paikallisia. Nämä toimittajat vastasivat 41 prosenttia kaupungin euromääräisistä hankinnoista.
Analyysin pohjana käytettiin vuoden 2021 ostolaskudataa, joka sisältää paljon hankintoihin liittymätöntä tietoa, kuten avustuksia ja Essoten palveluostoja.
Ostolaskudata-analyysi vahvisti käsityksen siitä, että hankinta- ja ostotoiminnalla on suuri merkitys kaupungin ja yritysten toiminnalle ja taloudelle. Ostolaskudatan volyymi ilman Essoten laskutusta oli lähes 84 miljoonaa euroa vuonna 2021. Summa jakaantui suurelle joukolle yrityksiä. Yli 1000 euroa laskuttaneita tavaroiden ja palveluiden toimittajia oli 1129 kappaletta. Näistä yli 10 000 euroa laskuttaneita toimittajia oli 478 kappaletta.
Paikallisten hankintojen osuus kaupungin euromääräisistä hankinnoista on 40 prosenttia
Paikallisia tavaran ja palveluiden toimittajia oli yhteensä 320 kappaletta vuonna 2021. Näistä yli 10 000 euroa laskuttaneita tavaran ja palveluiden toimittajia oli 134 kappaletta. Paikallisten toimittajien osuus lukumäärän perusteella on alle kolmannes (30,3 %) kaikista toimittajista. Määrä on verrokkikaupunkien keskitasoa. Toimialakohtaisessa vertailussa on eroja kaupunkien kesken, mutta osa eroista selittyy myös tarjonnan toimialakohtaisella kaupunkikohtaisella vaihtelulla.
Euromäärän perusteella paikallisilta tehtyjen hankintojen osuus oli suhteessa korkeampi eli 41 % ostolaskudatan kokonaisarvosta ilman Essoten palveluostoja.
Pyrkimys paikallisten toimittajen osuuden kasvattamiseen kannattaa, sillä jokainen paikallisille toimittajille jäävä lisäprosentti hankinnoista tuo 830 000 euroa aluetalouteen. Keinoja paikallisten osuuden kasvattamiseen ovat muun muassa puitejärjestelyt ja minikilpailutukset, osatarjousten salliminen sekä jaetun urakan ja projektimallin hyödyntäminen rakennushankkeissa.
Yrityksiltä toivotaan lisää tarjouksia julkisiin hankintoihin
Tutkimuksen yhteydessä havaittiin huolestuttava ilmiö tarjouskilpailuihin jätettyjen tarjousten määrän vähenemisestä kaikissa hankintojen kokoluokissa. Ilmiö vaikuttaa yleiseltä trendiltä, mutta sen syitä tulisi tarkemmin selvittää myös paikallisella tasolla. Samaan aikaan tarjouspyyntöjen määrät ovat pienhankintojen ahkeran kilpailuttamisen myötä Mikkelin kaupungilla tasaisessa nousussa, eli entistä suurempaan määrään tarjouspyyntöjä tulee keskimäärin entistä vähemmän tarjouksia.
Mikkeli on tunnollinen kilpailuttaja
Kilpailutusmäärien vertailun perusteella voidaan todeta, että Mikkelin kaupunki on tunnollinen kilpailuttaja. Kilpailutusmäärät ovat olleet kasvussa ja Mikkeli kuuluu ahkerimpien kilpailutuskaupunkien joukkoon omassa kokoluokassaan. Erityisen ahkerasti Mikkelin kaupunki on kilpailuttanut pienhankintoja.
Pienhankintojen kasvavat kilpailutusmäärät mahdollistavat erityisesti mikro- ja pienyritysten osallistumisen. Ostolaskudata-analyysi vahvistaa myös, että merkittävä osa hankinnoista on tehty nimenomaan paikallisilta mikro- ja pienyrityksiltä.
Mikkelin kaupunki julkaisi ensimmäistä kertaa ostolaskudatansa 31.3.2022. Julkaistu aineisto kattaa vuoden 2021 ostolaskut ja sisältää niin palvelujen, aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden ostot kuin muutkin ostolaskuin maksetut menot kaikilta toimialoilta.
Ostolaskudatan julkaisulla Mikkelin kaupunki haluaa osaltaan olla mukana julkisen varojenkäytön avoimuuden ja toiminnan läpinäkyvyyden lisäämisessä. Vuosikohtaiset ostolaskutiedot julkaistaan jatkossa kerran vuodessa aina tilinpäätöksen valmistumisen jälkeen. Ostolaskuaineistot ovat ladattavissa kaupungin verkkosivuilta osoitteesta www.mikkeli.fi/ostolaskudata.
Mikkelissä on mahdollisuuksia lähes 900 megawatin aurinkovoimakapasiteetin rakentamiseen. Potentiaaliset tuotantokohteet tunnistettiin kartta-, paikkatieto- ja kaavoitusaineiston perusteella Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n, Mikkelin kaupungin maankäytön ja energia-alan asiantuntijoiden yhteistyössä.
Tuulivoiman rakentaminen on Etelä-Savossa haasteellista asutuksen, luontoarvojen ja puolustusvoimien ilmavalvontatutkien vuoksi. Potentiaalisia tuulivoima-alueita löytyy lähinnä Pieksämäeltä ja Kangasniemeltä. Tämän vuoksi katse on Mikkelissä suunnattu aurinkoenergian mahdollisuuksiin.
Nyt julkaistussa selvityksessä pyrittiin tunnistamaan alueita eri kokoluokista huomioiden muun muassa etäisyys olemassa olevaan sähköverkkoon. Potentiaalisimmiksi alueiksi valikoitui kahdeksan kohdetta. Näistä kaupungin omistamilla maa-alueilla sijaitsee viisi kohdetta. Loput kolme sijaitsevat yksityisten maanomistajien alueella. Selvityksen pienimmät kohteet olivat alle 10 hehtaaria ja suurimmat yli 500 hehtaaria.
-Aurinkovoiman rakentamismahdollisuudet ovat jo herättäneet kiinnostusta yritysten taholta. Toivomme selvitystyön aktivoivan myös uusia potentiaalisia aurinkovoimakehittäjiä, ohjelmajohtaja Jussi Heinimö Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:stä toteaa.
Maakunnan energiaomavaraisuus on nykyisellään heikko, sillä kulutetusta sähköstä vain murto-osa tuotetaan paikallisesti.
-Aurinkovoimainvestoinnit mahdollistaisivat uusiutuvan energian tuotannon lisäämisen maakunnassa, tukisivat vihreää siirtymää, lisäisivät omavaraisuutta energiantuotannossa ja edistäisivät vetytalouteen liittyvien tulevaisuuden investointien toteuttamista maakunnassa, toteaa kehitysyhtiön toimitusjohtaja Timo Paakki.
Investoinnit toisivat mukanaan myös toivottuja tuloja aluetalouteen. Tähän mennessä tuloista ovat nauttineet käytännössä paikkakunnat, joilla tuulivoimarakentaminen on ollut mahdollista.
Selvitystyö on toteutettu osana Kasvua ja kansainvälistymistä tukevien yritysinvestointien edistäminen Etelä-Savossa EAKR-hanketta. Ramboll Finland Oy:n, Mikkelin kaupungin maankäytön asiantuntijoiden ja Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n toteuttama selvitys löytyy oheisesta linkistä.
Bussi- ja laivareitit vievät kesällä esimerkiksi Mikkelistä Astuvansalmen kalliomaalauksille, Pistohiekalle, ja muihin Saimaa Geopark -kohteisiin perille asti.
Mikkelin ja Puumalan seudun luonto- ja matkailukohteiden saavutettavuus paranee ja reittitarjonta laajenee, kun uudet Saimaa Hop On Hop Off -reitit starttaavat juhannuksen jälkeen. Yhteiskuljetuksella pääsee Saimaan alueen suosittuihin kohteisiin perille asti.
Takuulähtöisillä retkillä matkailija voi ottaa esimerkiksi Mikkelistä Puumalaan vievän bussin, joka pysähtyy muun muassa Anttolan satamassa, Pistohiekalla ja Sahanlahdessa. Bussi- ja laivakuljetuksen kyydillä pääsee myös Saimaa Geopark -alueen suosituille retkeilyreiteille.
”Retkiin on mahdollisuus yhdistää myös aktiviteetteja kohteissa, esimerkiksi saunomista ja uimista Pistohiekalla tai sup-lautailua Sahanlahdessa. Matkailija voi ottaa mukaansa myös oman polkupyörän, mikäli haluaa pyöräillä osan matkastaan. Muutamasta retkikohteesta on myös mahdollista vuokrata polkupyörä”, kertoo Saavu Saimaalle -hankkeen projektipäällikkö Hanna Airas.
Erilaiset bussi- ja laivakuljetukset kulkevat kesällä 2023 keskiviikkoisin, torstaisin ja perjantaisin. Aikatauluissa on huomioitu alueelle saapuva kaukoliikenne ja toimivat matkaketjut.
”Retket vievät perille kohteisiin asti, eivät vain tien varteen bussipysäkille. Matkailija voi jäädä mihin tahansa reitin varrella olevaan kohteeseen viettämään leppoisaa kesäpäivää tai pidemmäksikin aikaa majoittumaan ja tulla myöhemmin paluubussin kyydillä takaisinpäin”, Airas sanoo.
Aiemmin alueen luonto- ja matkailukohteet ovat olleet laajasti saavutettavissa vain lähinnä omalla autolla tai veneellä liikkuville matkailijoille. Yhteiskuljetuksella tehdyt matkat ovat yksityisiä kyytejä ympäristöystävällisempiä, mikä tekee Saimaan alueen matkailusta aiempaa vastuullisempaa ja kestävämpää.
”Matkan hiilijalanjälki pienenee, kun matkustaja valitsee yhteiskuljetuksen oman tai vuokra-auton tai yksityisveneen sijaan. Yhteiskyydillä liikkuminen on usein myös helpompaa ja mukavampaa.”
Matkakohteiden saavutettavuus paranee myös digitaalisesti, sillä reittituotteita myydään aiempaa useammissa kanavissa. Bussi- ja laivaretkiliput voi ostaa verkosta Visit Mikkelin elämyskaupasta ja yhden suuntaisia matkoja suunnitellaan myytäväksi myös Matkahuollon Reitit ja Liput -sovelluksen kautta, jolloin matkustaja voisi ostaa matkalipun koko matkaketjulle esimerkiksi Helsingin keskustasta Puumalan norppapolulle saakka. Myös laivareittien on tarkoitus tulla myyntiin Reitit ja Liput -sovellukseen.
Retkillä hyödynnetään myös digitaalisia automatkailuun soveltuvia äänitarinoita, joiden kautta matkailija pääsee tutustumaan muun muassa Vihreän kullan kulttuuritiehen. Äänitarina kuljettaa kuuntelijan tuhansien vuosien mittaiselle matkalle eteläsavolaiseen metsäsuhteeseen. Paikkatietoon perustuva sovellus käynnistää tarinan automaattisesti, kun kuuntelija saavuttaa reitille asetetun navigointipisteen. Äänitarinat on toteuttanut Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu XAMK.
”Testaamme Saavu Saimaalle -hankkeessa erilaisia liikkumisen malleja. Bussi- ja laivakyytien lisäksi reiteillä voi liikkua myös esimerkiksi polkupyörällä tai melomalla”, Hanna Airas kertoo.
Fyysistä ja digitaalista saavutettavuutta parantamalla pyritään vahvistamaan Saimaan vetovoimaa ja nostamaan se Suomen kolmen tunnetuimman matkailualueen joukkoon. Kotimaisten matkailijoiden lisäksi Saimaalle odotetaan nyt myös kansainvälisiä matkailijoita. Saimaa Hop On Hop Off -retket ovat myynnissä suomen ja englannin kielillä visitmikkeli.fi-sivuston verkkokaupassa.
Joka viikko tuhansissa maailman BNI-ryhmissä (Business Network International) yrittäjät ja yritysten edustajat tapaavat toisiaan tavoitteena rakentaa ja vaalia kestäviä liikesuhteita ja välittää toisilleen laadukkaita suosituksia.
-Meillä on hyvä meininki ja täältä mekin olemme saaneet uusia asiakkaita, kertoo Rock Solid Oy:n yrittäjä ja Landhaus Kekkolan isäntä Janne Muikkunen.
Verkoston jäsenyys tarjoaa pääsyn valmennuksiin ja vertaisoppimiseen sekä mahdollisuuksia verkostoitumiseen ja kaupantekoon paitsi paikallisten yritysten, myös satojentuhansien muiden yritysten kanssa ympäri maailman.
Ensimmäinen BNI-ryhmä sai alkunsa vuonna 1985 Yhdysvalloissa. Sittemmin toimivaksi todettu konsepti on levinnyt ympäri maailman. BNI-ryhmiin kuuluvat liikekumppanit ovat bisnesmaailman ammattilaisia, jotka auttavat toisiaan kasvattamaan kunkin bisnestä sitoutumalla Givers Gain® – periaatteeseen, eli kun antaa suosituksia ja kauppaa oman tai muiden BNI®-ryhmien liikekumppaneille, siitä seuraa myös euroja omaan pottiin jollain aikavälillä.
-Paras tapa saada lisätietoa siitä, miten BNI toimii, on vierailla paikallisen ryhmän kokouksessa ja nähdä itse, millaista toiminta on. Kaikki ryhmät noudattavat samaa konseptia, mutta niissä on omat yksilölliset piirteensä. Meillä BNI Saimaassa on savolaisen lupsakka tunnelma, johon kaikkien on helppo kotiutua, kannustaa BNI Saimaan puheenjohtajan tehtävät huhtikuun alussa vastaanottava Niko Pyrhönen Marskidatalta.
BNI Saimaan seuraava Business Day eli läsnäolokokous järjestetään ravintola Vaiha Pormestarissa keskiviikkona 5.4. klo 7.30-9.00.
Käytämme verkkosivuillamme analytiikka- ja muita evästeitä tarjotaksemme sinulle parhaan mahdollisimman käyttökokemuksen. Oletamme että tämä on sinulle ok, mutta voit myös halutessasi kieltää evästeet. Halutessasi voit myös tutustua sivustomme rekisteri- ja tietosuojaselosteeseen.EvästeasetuksetHYVÄKSY
Evästeet & Evästeasetukset
Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n henkilötietolain (10 ja 24 §) ja EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (GDPR) mukainen rekisteri- ja tietosuojaseloste
Laadittu 20.8.2019. Viimeisin muutos 23.7.2020.
Tämä rekisteri- ja tietosuojaseloste koskee yhtiön verkkosivuja osoitteessa https://mikseimikkeli.fi.
Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy Y-tunnus: 0600598-8
Sammonkatu 12, 50130 Mikkeli
Osakeyhtiö on rekisteröity Suomen Kaupparekisteriin.
Osakeyhtiön omistajat ovat Mikkelin kaupunki, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu ja LUT-yliopisto.
Tekninen yhteyshenkilö:
Jukka Kumpusalo, viestintäpäällikkö
puh 044 794 5694
jukka.kumpusalo@mikseimikkeli.fi
Hallinto ja tietopyynnöt:
Maarit Randelin, hallintopäällikkö
puh. 0440 361 607
maarit.randelin@mikseimikkeli.fi
2. Rekisterin nimi
Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n verkkoportaali osoitteessa https://mikseimikkeli.fi
3. Oikeusperuste ja henkilötietojen käsittelyn tarkoitus
EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen mukaiset oikeusperusteet henkilötietojen käsittelylle tässä verkkoportaalissa ovat
Sopimus
Kun käytät palveluitamme, käsittelemme tietojasi perustuen sopimussuhteeseen. Käsittelemme vain tietoja, jotka ovat tarpeen sovitun palvelun toimittamista varten.
Rekisteröidyn suostumus Kun lähetämme sinulle sähköisiä markkinointiviestejä lupaasi perustuen tai kohdennamme sinulle mainontaa verkkopalveluissa, käsittelemme tietojasi suostumukseen perustuen.
Oikeutettu etu Mikkelin kaupungin ja Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n asiakastyön hoitaminen. Henkilötietojen käsittelyn tarkoitus on yhteydenpito asiakkaisiin, asiakassuhteen ylläpito, markkinointi tms. Tietoja ei käytetä automatisoituun päätöksentekoon tai profilointiin.
4. Rekisterin tietosisältö ja säännönmukaiset tietolähteet
Tässä verkkoportaalissa olevia henkilötietoja käsitellään vain siinä määrin kuin on tarpeen em. tarkoitusten toteuttamiseksi ja tavalla, jota rekisteröidyt voivat kohtuudella odottaa tietoja antaessaan.
Mikäli jätät kommentin, kommenttia ja sen metatietoa säilytetään toistaiseksi. Tämä tehdään siksi, että voimme tunnistaa ja hyväksyä seuraavat kommentit automaattisesti sen sijaan, että säilyttäisimme ne moderointijonossa.
Tallennamme rekisteröityneiden käyttäjien (jos sellaisia on) käyttäjäprofiilien tiedot. Kaikilla käyttäjillä on mahdollisuus nähdä, muokata ja poistaa omia henkilötietojaan milloin vain. Ainoastaan käyttäjänimeä ei voi muuttaa. Verkkosivuston ylläpitäjät voivat nähdä ja muokata käyttäjäprofiilien tietoja.
Tietoa kerätään myös seuraavin tavoin:
Yhteydenottolomakkeet Tässä verkkoportaalissa on yhteydenottolomakkeita, joilla kerätään nimitietoja, puhelinnumerotietoja sekä sähköpostiosoitetietoja. Täyttäessäsi yhteydenottopyyntölomakkeen Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n sivulla hyväksyt, että yhtiön edustaja ottaa sinuun yhteyttä käyttäen lomakkeella antamiasi tietoja. Yhteydenottolomakkeen lomakekentässä ilmoittamiasi tietoja ei tallenneta automaattisesti mihinkään yhtiön rekisteriin. Tietoja ei myöskään anneta kolmannelle osapuolelle ilman nimenomaista lupaasi.
Kommentit
Kun sivuston käyttäjät jättävät kommentteja sivustolle, keräämme kommenttilomakkeessa olevat tiedot, sekä käyttäjän IP-osoitteen ja selaimen versiotiedot roskaviestien tunnistamisen helpottamiseksi. Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy pidättää oikeuden valita, miltä osin kommentointi on sivustolla käytössä tai sulkea kommentointimahdollisuuden kokonaan pois.
Kun vierailijat jättävät kommentin tälle sivustolle keräämme tiedon, joka on näkyvissä kommentointikentissä, IP-osoitteen sekä selaimen versioon liittyvät tiedot. Sähköpostiosoitteesta luotu anonymisoitu hajautustieto (hash) voidaan lähettää Gravatar-palveluun, jotta tiedetään onko kommentoija palvelun käyttäjä. Gravatar-palvelun tietosuojaseloste löytyy osoitteesta https://automattic.com/privacy/.
Uutiskirjetilauslomakkeet Tällä sivustolla on Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n toimittamien uutiskirjeiden tilauslomakkeita, joilla kerätään nimitieto, organisaatiotieto sekä sähköpostiosoitetieto. Täyttäessäsi uutiskirjeen tilauslomakkeen ja tehdessäsi omakätisen uutiskirjetilauksen Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n ylläpitämällä sivustolla hyväksyt, että tietosi tallennetaan yhtiön sähköiseen uutiskirjejärjestelmään toistaiseksi, kunnes peruutat tilauksesi. Uutiskirjejärjestelmäpalvelut ovat osa yhtiön asiakas-ja sidosryhmärekisteriä ja palvelun tuottaa Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:lle Hakosalo Software Oy (kotipaikka Pori). Tutustu asiakas- ja sidosryhmärekisterin rekisteri- ja tietosuojaselosteeseen tästä.
Evästeet
Jos jätät kommentin sivustolle, voit valita nimen, sähköpostiosoitteen ja url-osoitteen tallennuksen evästeeseen. Tämä toiminto lisää käyttömukavuutta, koska lomaketta ei tarvitse täyttää jokaisella kerralla uudelleen kommenttia lisätessä. Evästetieto poistetaan selaimesta vuoden kuluttua.
Mikäli sinulla on tili ja kirjaudut sivustolle, asetamme väliaikaisen evästeen, joka päättelee tukeeko selaimesi evästeitä vai ei. Tämä eväste ei sisällä henkilötietoa ja se poistetaan kun selainikkuna suljetaan.
Kun kirjaudut sisään, asetamme useita evästeitä, jotka tallentavat kirjautumis- sekä näyttöasetuksesi. Kirjautumisevästeet poistetaan kahden vuorokauden kuluessa, näyttöasetuksiin liittyvät evästeet poistuvat vuoden päästä. Mikäli valitset “Muista minut” kirjautumisen yhteydessä, kirjautumistietojasi säilytetään kahden viikon ajan. Mikäli kirjaudut ulos, kirjautumiseen liittyvät evästeet poistetaan samassa yhteydessä.
Muilta sivustoilta upotettu sisältö
Tämän sivuston artikkelit voivat sisältää upotettua sisältöä (esimerkiksi videoita, kuvia, artikkeleita jne.). Toisilta sivustoilta tuodun upotetun sisällön avaaminen on verrattavissa siihen, että vierailija itse kävisi kolmannen osapuolen sivustolla.
Nämä sivustot voivat kerätä tietoa sinusta, käyttää evästeitä, upottaa kolmannen osapuolen seurantaevästeitä ja monitoroida vuorovaikutustasi upotetun sisällön kanssa, mukaan lukien vuorovaikutuksen seuranta jos ja kun olet kirjautunut käyttäjänä sivustolle.
Analytiikka
Käytämme tällä sivustolla Google LLC:n (kotipaikka Mountain View, Kalifornia, Yhdysvallat) markkinointi- ja kävijäseurantatyökaluja. Saapuessasi sivulle asetamme väliaikaisen evästeen, joka auttaa parantamaan kävijäkokemustasi. Evästeen avulla tarjoamme Sinulle myös kohdennettuja sisältöjä. Eväste poistetaan kahden vuoden päästä.
5. Tietojen säännönmukaiset luovutukset ja tietojen siirto EU:n tai ETA:n ulkopuolelle
Palvelun tarjoajana toimii Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy. Olemme osa Mikkelin kaupunkikonsernia. Tietojasi voidaan yhdistellä ja luovuttaa Mikkelin kaupungin käyttöön. Tietoja ei luovuteta säännönmukaisesti muille tahoille.
Tapahtumien ilmoittautumistietoja voidaan siirtää tapahtumien yhteisjärjestäjille ja julkisrahoitteisten projektien rahoittajille tai muille vastaaville julkishallinnon edustajille vain siinä määrin kuin on tarpeen.
Tietoja ei pääsääntöisesti luovuteta EU / ETA -maiden ulkopuolelle. Yksittäisissä tapauksissa yhteystietoja voidaan luovuttaa yhteistyökumppaneille.
Henkilötietoja ei luovuteta markkinointitarkoituksiin.
6. Rekisterin suojauksen periaatteet
Rekisterin käsittelyssä noudatetaan huolellisuutta ja tietojärjestelmien avulla käsiteltävät tiedot suojataan asianmukaisesti. Kun rekisteritietoja säilytetään Internet-palvelimilla, niiden laitteiston fyysisestä ja digitaalisesta tietoturvasta huolehditaan asiaankuuluvasti. Rekisterinpitäjä huolehtii siitä, että tallennettuja tietoja sekä palvelimien käyttöoikeuksia ja muita henkilötietojen turvallisuuden kannalta kriittisiä tietoja käsitellään luottamuksellisesti ja vain niiden työntekijöiden toimesta, joiden työnkuvaan se kuuluu.
7. Tarkastusoikeus ja oikeus vaatia tiedon korjaamista
Mikäli sinulla on käyttäjätili tälle sivustolle tai olet jättänyt kommentteja, voit pyytää koostetiedostoa omista henkilötiedoistasi, sisältäen kaiken henkilötiedon, jonka olet meille antanut. Voit myös pyytää henkilötietojesi poistoa.
Jokaisella rekisterissä olevalla henkilöllä on oikeus tarkistaa rekisteriin tallennetut tietonsa ja vaatia mahdollisen virheellisen tiedon korjaamista tai puutteellisen tiedon täydentämistä. Mikäli henkilö haluaa tarkistaa hänestä tallennetut tiedot tai vaatia niihin oikaisua, pyyntö tulee lähettää kirjallisesti rekisterinpitäjälle. Rekisterinpitäjä voi pyytää tarvittaessa pyynnön esittäjää todistamaan henkilöllisyytensä. Rekisterinpitäjä vastaa asiakkaalle EU:n tietosuoja-asetuksessa säädetyssä ajassa (pääsääntöisesti kuukauden kuluessa).
8. Muut henkilötietojen käsittelyyn liittyvät oikeudet.
Rekisterissä olevalla henkilöllä on oikeus pyytää häntä koskevien henkilötietojen poistamiseen rekisteristä (”oikeus tulla unohdetuksi”). Niin ikään rekisteröidyillä on muut EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen mukaiset oikeudet kuten henkilötietojen käsittelyn rajoittaminen tietyissä tilanteissa. Pyynnöt tulee lähettää kirjallisesti rekisterinpitäjälle. Rekisterinpitäjä voi pyytää tarvittaessa pyynnön esittäjää todistamaan henkilöllisyytensä. Rekisterinpitäjä vastaa asiakkaalle EU:n tietosuoja-asetuksessa säädetyssä ajassa (pääsääntöisesti kuukauden kuluessa).
Tarpeelliset evästeet ovat sivustomme toiminnan kannalta tärkeitä. Näiden evästeiden kieltäminen voi heikentää käyttökokemustasi tai estää sivustomme toiminnan oikein.
