fbpx

Mikkeli Water Week kokoaa yhteen vesialan osaajia – ilmoittaudu 8.9. mennessä mukaan Finnish Lakeland Forumiin

17.9. järjestettävä Finnish Lakeland Forum on osa Mikkeli Water Week -tapahtumakokonaisuutta, joka tuo monipuolisesti esiin puhtaan veden merkitystä ja mahdollisuuksia niin paikallisesti kuin globaalistikin. Se kokoaa vuosittain yhteen alan toimijat edistämään puhtaan järvialueemme elinvoimaa.

Tule nauttimaan monipuolisesta ohjelmasta, joka alkaa Mikkelin kaupunkikehitysjohtaja Jouni Riihelän avaussanoilla ja jatkuu maa- ja metsätalousministeri Sari Essayahin videotervehdyksellä ja Riku Rantalan puheenvuorolla. Päivän aikana kuullaan asiantuntijoiden puheenvuoroja muun muassa kalastuksesta, kestävästä vapaa-ajan asumisesta ja vesistömatkailusta. Ohjelmaa elävöittää Vilhonkadun kamariorkesterin musiikkiesitykset. Lisäksi osallistujille tarjotaan mahdollisuus verkostoitumiseen kahvitauon merkeissä. Päätössanat esittää Etelä-Savon maakuntajohtaja Pentti Mäkinen. Katso koko ohjelma.

Yhteistyön perustana on Mikkelissä maailman ympäristöpäivänä 5.6.2019 allekirjoitettu Finnish Lakeland Statement.

Ilmoittaudu mukaan 8.9. mennessä.

Mikä Mikkeli Water Week?

Mikkeli Water Week tarjoaa ajateltavaa ja elämyksiä niin alan ammattilaisille kuin paikallisille asukkaille. Ohjelmakokonaisuudessa on useita eri tapahtumia, mm. Finnish Lakeland Forum -seminaari ja kansainvälinen Emerging Trends in Water Treatment (ETWT) 2024 -konferenssi oheisohjelmineen. Luvassa on myös koululaisille suunnattua ohjelmaa.

Tapahtumaviikon järjestäjinä toimivat Blue Economy Mikkeli -osaamiskeskuksen perustajat: Mikkelin kaupunki, LUT-yliopisto, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu (Xamk), Mikkelin yliopistokeskus (MUC) ja Mikkelin kehitysyhtiö Miksei. Mikkeli Water Weekille on avattu tapahtumasivut, josta voi tutustua tarkempaan viikko-ohjelmaan.

Konsertti- ja kongressitalo Mikaelissa järjestetään päätapahtumat: 17.9. Finnish Lakeland Forum -seminaari sekä 18.–19.9. kansainvälinen ETWT-konferenssi huippupuhujineen. Pitkin tapahtumaviikkoa on myös erilaista ohjelmaa ympäri kaupunkia kuten tutustumiskäyntejä jätevedenpuhdistamolle ja kirjaston perheille suunnattu vesipäivä.

Lisätietoja

Juha Kauppinen
BEM-koordinaattori, BEM osaamiskeskus III-hanke
juha.kauppinen@mikkeli.fi
+358 40 162 6894
www.mikkeliwaterweek.fi

BEM osaamiskeskus III -hankkeella koordinoidaan Blue Economy Mikkeli -osaamiskeskuksen kehittämistä ja käynnistetään sen palvelutoiminta. BEM tukeutuu Mikkelin jätevedenpuhdistamon yhteyteen rakennettavaan
ainutlaatuiseen testaus- ja pilotointiympäristöön. Hankkeella toteutetaan Mikkelin kaupungin ja valtion välistä Innovaatiotoiminnan ekosysteemisopimusta, jonka teemana on yhdyskuntavesien kiertotalous.

BEM:n tavoitteena on kehittyä valtakunnallisesti tunnetuimmaksi ja kansainvälisesti merkittäväksi vesialan keskittymäksi, joka tuottaa uusia ratkaisuja vesihuollon ongelmiin sekä kotimaassa että ulkomailla. Hankkeen päätoteuttaja on Mikkelin kaupunki, joka toteutetaan yhteistyössä Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n kanssa. Hanketta rahoittavat Euroopan aluekehitysrahasto ja Mikkelin seutuvaliokunta. EU-rahoituksen myöntänyt viranomainen on Etelä-Savon maakuntaliitto.

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy luo elinvoimaa Mikkelin seudulle tukemalla yritysten, matkailun ja toimintaympäristön kehittymistä. Yhtiö palvelee vuosittain 1200 yritysasiakasta ja tarjoaa kokonaisvaltaista tukea Mikkeliin sijoittumisessa. Yhtiössä työskentelee hybridimallilla 40 eri alojen asiantuntijaa.

Artikkelikuva: Pihla Liukkonen / Kontrastia

Blue Economy Mikkeli ll hankkeen rahoittajat

 

 

 

Vinkit käytettyjen rakennusmateriaalien pop up-myyntitapahtuman järjestämiseen

Omistatko rakennuksen, joka tullaan saneeraamaan tai purkamaan? Voit pidentää kohteen irtaimiston ja rakennusmateriaalien käyttöikää esimerkiksi järjestämällä kohteessa pop up-myyntitapahtuman.

EU-rahoitteinen KIELO-hanke järjesti Mikkelissä purkukohteen pop up-myyntitapahtuman paikallisen kierrätyskeskus Uutta Elämään ja Mikkelin kaupungin kanssa, lue kooste tapahtuman tunnelmista täältä. Innostuitko? Nappaa tästä artikkelista KIELO-hankkeen vinkit käytettyjen rakennusmateriaalien pop up-myyntitapahtuman järjestämiseen!

Vinkit käytettyjen rakennusmateriaalien pop up-myyntitapahtuman järjestämiseen:

  • Käykää yhdessä myyjän ja kiinteistön omistajan kanssa tutustumassa myyntikohteeseen paikan päällä hyvissä ajoin etukäteen. Sopikaa mm. myynnin ajankohta, myytävät tuotteet hintoineen, irrotustapa, tarjotaanko tuotteille kanto- ja/tai poiskuljetuspalvelua, käytettävissä olevat henkilöstöresurssit, markkinointikanavat sekä vastuukysymykset.
  • Varaa aikaa myyjälle tutustua kohteeseen
    • Ennakkomainokset myytävistä tuotteista lisäävät tapahtuman houkuttelevuutta.
    • Asiakkaille on miellyttävämpää, kun heitä voi myyntipäivänä ohjata isossa kohteessa jo suoraan tiettyyn suuntaan mistä mitäkin löytyy.
  • Sopikaa hyvissä ajoin vastuuhenkilöt tapahtuman markkinointiin ja itse myyntipäivälle
    • Varatkaa riittävästi maksupäätteitä ja henkilökuntaa tapahtumapäivälle.
    • Useampi myyntipäivä helpottaa myyntiä, koska ostajille voi herätä tapahtuman aikana innostus ostaa useampia tuotteita, eikä kaikkea välttämättä ehdi saman päivän aikana irrottamaan ja viemään pois.
    • Ennakkomarkkinoinnin lisäksi kannattaa huomioida, että tienvarsimainonta kerää mukavasti lisää kävijöitä itse tapahtumapäivänä.
  • Jos kohteessa on sisäilmaongelmia tai muuta, joka voi aiheuttaa terveyshaittaa, arvioikaa tapauskohtaisesti siihen liittyvät riskit ja muistakaa viestiä asiasta avoimesti.
  • Myös FIGBC:ltä löytyy ohjeita pop up-myyntitapahtuman järjestämiseen: https://figbc.fi/julkaisut/ideakortti-nain-jarjestat-purkumateriaalien-kierratyksen-pop-up-tapahtuman
  • Esimerkin tapahtuman viestinnästä löydät Mikkelin kaupunkilehden artikkelista: https://www.mikkelinkaupunkilehti.fi/paikalliset/7331323

 

Käytettyjen rakennusmateriaalien ehjänä irrotukseen, kunnostukseen ja myyntiin liittyvistä liiketoimintamahdollisuuksista voit ottaa matalalla kynnyksellä yhteyttä KIELO-hankkeen projektipäällikköön Jenina Luotolampeen jenina.luotolampi@mikseimikkeli.fi tai p. +358 50 3459 403.

 

Teksti ja kuvat: Jenina Luotolampi, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy

Artikkeli on osa KIELO – Kiertotalousloikka rakennusmateriaalien uudelleenkäytön parantamiseksi Mikkelissä -hankkeen toimenpiteitä. KIELO-hanke on Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun yhteinen ryhmähanke. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama ja tuen on myöntänyt Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.

Myyntipöytä Urheilupuiston koulun pääsisäänkäynnin edessä.

Käytettyjen rakennusmateriaalien pop up-myyntitapahtuma Mikkelissä onnistui yli odotusten

Kierrätyskeskus Uutta Elämää, Mikkelin kaupunki ja Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n EU-rahoitteinen KIELO-hanke järjestivät yhdessä kaikille avoimen käytettyjen rakennusmateriaalien pop up-myyntitapahtuman purkupäätöksen saaneella Urheilupuiston koululla aurinkoisena elokuun perjantaina 9.8.2024 klo 10-15. Tapahtuma oli osa Mikkelin kiertotalouspäiviä.

Pop up-myyntitapahtumassa mukavasti kävijöitä ja löytämisen iloa

Tapahtuma keräsi hyvin väkeä, noin 80 kävijää ikähaarukaltaan alle kouluikäisestä eläkeläiseen. Kävijöissä oli rakennusalan yrittäjiä sekä yksityisiä ihmisiä, joista osa oli tullut myyntipäivään ostamisen sijaan nostalgisoimaan vanhoja muistoja vuonna 1951 valmistuneen koulun tiloihin.

Tapahtuma toteutettiin niin, että ostajat saivat kierrellä ja tutustua kohteeseen vapaasti tapahtuman aikana. Mikäli kohteesta löytyi jotakin mieleistä ostettavaa, ostaja neuvotteli hinnasta kierrätyskeskuksen myyjän kanssa, maksoi tuotteen, irrotti tuotteet itse omin työkaluin ja vei ostoksensa pois kohteesta tapahtuman aikana.

Vaikka hinnat olivat alhaiset vaihdellen 0,5 eurosta 80 euroon, saatiin tapahtumasta mukavasti myyntituottoa kierrätyskeskukselle. Ennen kaikkea tärkeintä oli, että kävijät tekivät hyviä löytöjä ja että hyväkuntoisten tuotteiden elinkaarta saatiin pidennettyä sen sijaan, että ne olisi toimitettu rakennuksen purkamisen yhteydessä paikalliseen Metsäsairila Oy:n jätteiden lajittelu- ja kierrätyskeskukseen jatkojalostettavaksi materiaalina.

Suihkun sekoittajia, vessanpönttö ja käsienpesuallas pakettiauton kyydissä.
Suihkun sekoittajat, käsienpesualtaat ja vessanpöntöt tekivät kauppansa pop up-myyntitapahtumassa. Kuva: Jenina Luotolampi, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Ostajia kiinnostivat erityisesti väliovet ja kostean tilan kalusteet

Kohteesta myytiin laidasta laitaan kohteessa kiinteästi kiinni olevia materiaaleja, kuten väliovia karmeineen, kaapistoja, käsienpesualtaita, vessanpönttöjä, suihkun sekoittajia, suihkuseiniä ja erikoisempia tuotteita, kuten puolapuita, metallisia suojakaiteita ja teknisen työn pöytiä. Ostajille tehtyjen haastattelujen perusteella materiaalit jatkoivat elämäänsä ihmisten autotalleissa, harrastetiloissa tai mökeillä.

Koska kohde oli ollut viisi vuotta tyhjillään ja todettu jo sitä ennen sisäilmaongelmaiseksi, tapahtumassa myytävistä oli rajattu pois tekstiilit ja kevyt irtaimisto. Myytävien tuotteiden turvallisuudesta, terveellisyydestä ja takuusta otti vastuun ostaja itse. Moni kävijä toivoi, että olisi voinut ostaa kotiinsa pienen palan kohteen historiaa esimerkiksi tuolin muodossa, koska eivät vie kotona niin paljoa tilaa kuin esimerkiksi kaapistot. Kävijöille kerrottiin sisäilmaongelmista ja tarjottiin hengityssuojainta rakennuksen ulko-ovella.

Ostajia olisi löytynyt myös mm. kohteen pihakiveyksille, ulkotilojen teräsportaille, räystäspelleille, mutta niitä kohteesta ei voitu myydä, koska kohteelle ei ollut vielä myönnetty purkulupaa.

Metalliset kaiteet nojaavat rakennuksen seinään odottaen uutta omistajaansa
Koulun sisätiloissa olleet suojakaiteet saavat uuden käyttötarkoituksen puutarhassa. Kuva: Jenina Luotolampi, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy

 

 

 

 

Koulusta irrotetut väliovet pakattuna henkilöauton kyytiin
Väliovet karmeineen olivat yksi eniten myyty rakennusmateriaali tapahtumassa. Kuva: Jenina Luotolampi, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy

Positiiviset kokemukset tapahtumasta kannustavat jatkamaan materiaalien myyntiä

Koska tapahtuma onnistui yli odotusten, Mikkelin kaupunki haluaa tehdä jatkossa vastaavan tyyppistä yhteistyötä kierrätyskeskus Uutta Elämään kanssa tulevissa purkukohteissa.

Aina yhteistyö ei rajallisten resurssien takia ole kuitenkaan mahdollista kierrätyskeskuksen kanssa, jonka vuoksi alalle kaivattaisiin uutta liiketoimintaa erityisesti Etelä-Savon alueelle, jossa purkua ja saneerausta tullaan lähivuosina tekemään runsaasti.

Hyvä esimerkki liiketoiminnasta on pääkaupunkiseudulla ja Päijät-Hämeessä toimiva kierrätysoperaattori Risain Oy, jonka avulla kiinteistönomistaja saa myyntiprosessin lisäksi osan kohteen myyntituotosta ja myytyjen tuotteiden hiilikädenjälkilaskelmat.

Sisäilmaongelmien kannalta jatkoa ajatellen olisi ihanteellista, jos purkukohteiden hyväkuntoiset materiaalit saataisiin myyntiin kohteesta jo ennen lämmityksen ja ilmanvaihdon katkaisemista.

Innostuitko?

Lue vinkit oman käytettyjen rakennusmateriaalien pop up-myyntitapahtumasi järjestämiseen täältä.

Käytettyjen rakennusmateriaalien ehjänä irrotukseen, kunnostukseen ja myyntiin liittyvistä liiketoimintamahdollisuuksista voit ottaa matalalla kynnyksellä yhteyttä KIELO-hankkeen projektipäällikköön Jenina Luotolampeen jenina.luotolampi@mikseimikkeli.fi tai p. +358 50 3459 403.

 

Teksti ja kuvat: Jenina Luotolampi, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy

Artikkeli on osa KIELO – Kiertotalousloikka rakennusmateriaalien uudelleenkäytön parantamiseksi Mikkelissä -hankkeen toimenpiteitä. KIELO-hanke on Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun yhteinen ryhmähanke. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama ja tuen on myöntänyt Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.

 

Kuluttajien kysyntään vastataan järjestämällä kaikille avoin käytettyjen rakennusmateriaalien pop up -myyntitapahtuma

Purku- tai saneerauskohteen irtaimiston ja rakennusmateriaalien jälleenmyynti on yksi kiertotalouden tuoma uusi liiketoimintamahdollisuus yrityksille. Tätä kokeillaan Mikkelissä konkreettisesti elokuun alussa Urheilupuiston koululla kaikille avoimessa käytettyjen rakennusmateriaalien pop up-myyntitapahtumassa.

Tapahtumassa kierrätyskeskus Uutta Elämää Group myy suoraan kohteesta yrityksille sekä yksityisille kuluttajille hyväkuntoisia rakennus- ja sisustusmateriaaleja edullisin hinnoin. Myytäviin tuotteisiin sisältyy rakennuksessa kiinteästi kiinni olevia tuotteita, kuten hyllyjä, sisäikkunoita, sisäväliovia, seinäpeilejä, liitu- ja tussitauluja, suihkukaappeja, suihkuväliseiniä, vessanpyttyjä, käsienpesualtaita sekä paljon muuta.

Pop up -myynti järjestetään Urheilupuiston koululla (Anni Swanin katu 6, 50100 Mikkeli) perjantaina 9.8.2024 klo 10–15. Ostajien tulee irrottaa tuotteet itse omin työkaluin sekä huolehtia niiden kantamisesta sekä kuljetuksesta pois rakennuksesta ja tontilta ostamisen jälkeen. Maksuvälineenä käy pankkikortti. Kohteessa on todettu sisäilmaongelmia. Tarkemmat lisätiedot tapahtumasta löytyy osoitteesta: www.mikseimikkeli.fi/tapahtumat

Rakennusmateriaalien uudelleenkäytöllä säästetään luonnonvaroja

Pop up -myyntikokeilun tarkoituksena on pidentää hyväkuntoisten rakennus- ja sisustusmateriaalien käyttöikää saattamalla niitä korkea-arvoisempaan käyttöön uusiin käyttökohteisiin sellaisenaan sen sijaan, että ne toimitettaisiin Metsäsairilan kierrätys- ja lajittelukeskukseen hyödynnettäväksi materiaalina.

”Meiltä kysellään säännöllisesti käytettyjen rakennusosien perään ja päätettiin vastata kysyntään järjestämällä pop up-myyntitapahtuma suoraan kohteesta.”, kertoo Pauliina Kuukka Uutta Elämää Groupilta.

”Rakentamisessa käytetään 50 % kaikista maailman luonnonvaroista. Rakennussektori tuottaa globaalisti noin 35 % kasvihuonekaasupäästöistä ja 30 % jätteestä. Lisäksi rakentamisen aiheuttama maankäyttö sekä raaka-aineiden kulutus vaikuttavat merkittävästi sekä luontoon että ilmastoon. Näiden haasteiden taklaamiseksi tulemme järjestämään ensimmäisten joukossa tämän kohteen tontin kilpailutuksen niin, että ostajan on keksittävä rakennuksen materiaaleille uutta käyttöä. Kohteen arvokas historia jatkuu myös ihmisten kotona pop up -myynnistä ostettujen tuotteiden mukana.” kertoo Kalle Räinä Mikkelin kaupungilta.

”Käytettyjen rakennusmateriaalien irrotus, kunnostus ja myynti ovat kiertotalouden tuomia uusia liiketoimintamahdollisuuksia paikallisille yrityksille. Esimerkiksi Päijät-Hämeessä ja pääkaupunkiseudulla toimiva kiertotalousoperaattori Risain Oy:n liiketoimintamalli perustuu purku- ja saneerauskohteiden irtaimiston ja rakennusosien myynnin edistämiseen sekä projektin tulosten raportointiin. Tämän tyyppiselle liiketoiminnalle olisi myös Etelä-Savossa kysyntää.”, kertoo KIELO-hankkeen projektipäällikkö Jenina Luotolampi Mikkelin kehitysyhtiö Mikseiltä.

Tapahtuma järjestetään yhteistyössä Mikkelin kaupungin, Uutta Elämää Groupin ja Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n kanssa. Tapahtuma on osa EU-rahoitteisen KIELO (Kiertotalousloikka rakennusmateriaalien uudelleenkäytön parantamiseksi Mikkelissä) -hankkeen toimenpiteitä sekä osa Mikkelin kiertotalouspäiviä.

Lisätiedot:

Jenina Luotolampi, projektipäällikkö, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy, puh. 050 345 9403, jenina.luotolampi@mikseimikkeli.fi

Tiedätkö kohteen, josta tullaan purkamaan lasiväliseiniä tai ikkunoita? Käytetään niitä uudelleen!

Tähän artikkeliin on KIELO-hankkeen toimesta koottu vinkkejä ikkunalasien ja lasiväliseinien uudelleenkäyttöön, sillä tätä materiaalia löytyy myös Mikkelin seudun purkukohteista. Uudelleenkäyttö avaa uudenlaisia liiketoimintamahdollisuuksia myös eteläsavolaisille purku- ja rakennusalaan liittyville toimijoille.

Helsingin kiertotalousklusteri on tehnyt kattavasti tutkimusta ikkunoiden uudelleenkäytöstä.

Miksi lasiväliseiniä pitäisi käyttää uudelleen?

Lasiväliseinä itsessään on ikuinen ja helppohoitoinen rakennusosa.

Lasin valmistuksessa käytetään hiekkaa, joka on arvokas luonnonvara ja sen määrä maailmalla on vähenemässä. Tekniikka&Talous-lehden keväällä 2024 julkaiseman artikkelin mukaan hiekan salakuljetus on maailman kolmanneksi suurin mafiabisnes väärennösten ja huumeiden jälkeen sekä 500-kertaisesti isompaa kuin asekauppa.

Ympäristöministeriön Rakennuksen vähähiilisyyden arviointimenetelmä -julkaisun mukaan uudelleenkäytettävien rakennusosien hiilijalanjälki on 0 kgCO₂e (A1-A3) uudessa rakennuksessa. Eli uudelleenkäytön avulla voidaan pienentää merkittävästi uuden rakennuskohteen hiilijalanjälkeä ja vähentää neitseellisten luonnonvarojen kulutusta.

 

Mitä keinoja lasiväliseinien uudelleenkäyttöön on?

Hiilidioksidipäästöjen vähentämisen kannalta olisi paras käyttää lasiväliseinärakenteita sellaisenaan tai pienin muutoksin jo olemassa olevassa kohteessa. Mikäli tämä ei ole mahdollista, asiantuntevan suunnittelijan avulla seinät voidaan hyödyntää toisessa kohteessa.

 

Vanhat lasiväliseinät eivät täytä nykyisiä ääneneristävyysvaatimuksia, miten uudelleenkäyttö onnistuu?

Lasin laminoinnilla ja tiivisteiden lisäyksellä päästään lähemmäs nykyisiä ominaisuuksia. Uudessa rakennuskohteessa uudelleenkäytettäville rakennusosille tulee tehdä rakennuspaikkakohtainen varmentaminen niiden kelpoisuuden osoittamiseksi, koska niillä ei ole CE-merkintää.

Esimerkiksi sisärakentamiseen erikoistunut Inlook Oy tarjoaa palvelua, jossa lasiväliseinien ääneneristävyysominaisuuksia voidaan mitata laboratorio-olosuhteissa. Myös uudelleenkäytettyjä rakennusosia ja uudelleenkäytön kokonaispalvelua tarjoavalla Spolia Design Oy:lla on kokemusta lasirakenteiden uudelleenkäytön prosessista: – irrotus – kunnostus – varastointi – laadun varmistus – toimitus asiakkaalle.

 

Haittaako, jos kohde on sisäilmaongelmainen?

Ei haittaa, jos materiaaleissa ei ole näkyvää mikrobikasvustoa. Kovat pinnat ovat puhdistettavissa Työterveyslaitoksen Ohje korjausten jälkeiseen siivoukseen ja irtaimiston puhdistukseen työpaikoilla – ohjeistuksen mukaisesti. Kun puhdistus tehdään ammattimaisesti, tuotteiden jatkokäyttö on mahdollista. Puhdistuksen jälkeen pinnoille voidaan tehdä myös uusi pintakäsittely, kuten hionta ja maalaus.

 

Minulla ei ole lasiväliseinille tiedossa uutta käyttökohdetta, mitä teen?

Ei hätää! Inlook Oy ja Spolia Design Oy ovat kiinnostuneita keskustelemaan mahdollisesta yhteistyöstä. Aiheesta kannattaa ottaa yhteyttä myös kierrätysoperaattori Risainiin, jonka liiketoimintamalli on resurssitehokas menetelmä purku- ja saneerauskohteiden rakennusosien myynnin edistämiseen ja projektin tulosten raportointiin.

 

Haluan kohteeseen uudet lasiväliseinät. Voiko lasiväliseiniä valmistaa purkukohteiden ikkunalaseista?

Kyllä voi, Inlook Oy on tehnyt purkukohteen lasiruuduista uusia lasiväliseiniä.

Tästä voit tutustua heidän ja Helsingin kiertotalousklusterin yhteisen projektin esittelyvideoon (Inlook Oy:n osuus alkaa kohdasta n. 29min 30s): https://www.helsinkikanava.fi/fi_FI/web/helsinkikanava/player/vod?assetId=288910601

 

Eikö purkuikkunoiden käyttäminen lasiväliseinien valmistuksessa ole kallista verrattuna perinteiseen valmistustapaan?

Hieman kalliimpaa. Kannattaa kuitenkin ottaa huomioon, että suurin osa lasiväliseinän hinnasta tulee lasista. Tulevaisuudessa menetelmät yleistyvät ja toimijoita tulee lisää, jolla on positiivinen vaikutus hintaan.

 

Uudelleenkäyttö ei onnistu eikä siitä ole olemassa onnistuneita esimerkkejä.

Väärin! Kiertotalous tuo mukanaan yrityksille uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Rakennusmateriaaleja voitaisiin tarjota esimerkiksi palveluina ja tuotteiden kunnostus sekä huolto luovat lisää työpaikkoja. KIELO-hankkeen asiantuntijan kanssa voit keskustella lisää miten uudelleenkäyttö saadaan osaksi yrityksesi liiketoimintaa tai miten lasiväliseinät ja/tai ikkunat voidaan saada kohteestasi uuteen käyttöön.

Onnistuneena esimerkkinä esim. 5,5 miljoonaa vuokrattavaa neliömetriä omistava Castellum Ab on parantanut kilpailukykyään asettamalla tavoitteekseen vastuullisuusohjelmaansa, että kaikissa heidän omistamissaan kiinteistöissä tullaan suosimaan ensisijaisesti rakennusosien uudelleenkäyttöä tilojen saneerauksessa vuoteen 2030 mennessä. Heillä on jo Ruotsissa, Göteborgissa käytössä yhteinen välivarasto käytetyille materiaaleille ja sisäinen tietokanta-alusta, josta kohteiden suunnittelijat voivat selata saatavilla olevia tuotteita. Halutessasi voit katsoa tallenteen Castellumin kiertotaloustoimenpiteiden esityksestä ympäristöministeriön Vähähiilisen rakentamisen vuosiseminaarissa täällä (Castellumin esitys alkaa kohdasta n. 4h 22min 30s). Eli rakennukset tulisikin nähdä rakennusosapankkeina.

Myös pienemmillä yrityksillä on mahdollisuuksia kehittää liiketoimintaa kiertotalouden suuntaan: Nummelasta käsin valtakunnallisesti toimiva Muotolevy Oy tarjoaa kiinteistöasiakkailleen järjestelmäseinien elinkaaripalvelua, joka kiertotalousratkaisuna tarjoaa järjestelmäseinien ja -ovien uudelleen- ja uusiokäytön tulevien tilamuutosten yhteydessä.

– Järjestelmäseinä on oikeasti järjestelmäseinä vasta, kun sitä käytetään uudelleen ja uudelleen elinkaarensa loppuun ympäristövastuullisesti, sanoo Kare Suojanen Muotolevyltä.

 

Kehen voin ottaa yhteyttä, jos haluan lisätietoja?

Anders Åström, Inlook Group Oy, anders.astrom@inlook.fi p. 050 041 5049

Castellum Oy https://castellum.fi/yritys/vastuullisuus/

Jenina Luotolampi, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy, jenina.luotolampi@mikseimikkeli.fi p. 050 345 9403

Kare Suojanen, Muotolevy Oy, kare.suojanen@muotolevy.fi p. 050 588 6837

Petri Salmi, Spolia Design Oy, petri@spolia.fi p. 040 707 8191

Sirpa Rivinoja, Risain Oy, sirpa@risain.fi p. 040 030 0556

 

Kuva ikkunalasista työpöydällä.
Ehjänä purettu ikkunalasi odottaa työpöydällä karmeja. Kuva: Inlook Oy
Kuvassa puretuista ikkunalaseista valmistettu lasiväliseinäelementti.
Ehjänä puretuista ikkunalaseista valmistettu lasiväliseinäelementti Inlookin tehtaalla. Kuva: Inlook Oy

Teksti: Jenina Luotolampi, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy, Kuvat: Inlook Oy

Artikkeli on osa KIELO – Kiertotalousloikka rakennusmateriaalien uudelleenkäytön parantamiseksi Mikkelissä -hankkeen toimenpiteitä. KIELO-hanke on Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun yhteinen ryhmähanke. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama ja tuen on myöntänyt Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.

Käytettyjen rakennusosien pop up -myyntitapahtuma Mikkelissä elokuussa

Tarvetta rakennus- tai sisustusmateriaaleille? Tule tekemään edullisia ostoksia!

Kierrätyskeskus Uutta Elämää Group, Mikkelin kaupunki ja Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy järjestävät elokuun alussa kaikille avoimen käytettyjen rakennus- ja sisustusmateriaalien pop up -myyntitapahtuman Mikkelin keskustassa. Tapahtuma on osa Mikkelin kiertotalouspäiviä.

Tapahtuman tarkka ajankohta päivämäärineen ja kellonaikoineen, sijainti sekä muut tapahtuman yksityiskohdat, kuten myytävät tuotteet päivittyvät osoitteeseen: https://www.mikseimikkeli.fi/tapahtumat heinäkuun lopussa.

Ota sivusto seurantaan ja valmistaudu tekemään vastuullisia löytöjä! 🙂

 

Tapahtuma on osa KIELO – Kiertotalousloikka rakennusmateriaalien uudelleenkäytön parantamiseksi Mikkelissä -hankkeen toimenpiteitä. KIELO-hanke on Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun yhteinen ryhmähanke. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama ja tuen on myöntänyt Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.

Kuva punamullalla käsitellyistä ulkoseinälautanipusta.

Päiväkotitoimintojen siirto koulun yhteyteen ja kuivurirakennus uudelleenkäytetyistä rakennusosista ovat käytännön esimerkkejä kiertotaloudesta

Mäntyharjulaisella Arkkitehtisuunnittelu Pakkanen Oy:n Jukka Pakkasella on käytännön kokemusta omista sekä muiden rakennusprojekteista, joissa on toimittu kiertotalousperiaattein.

Päiväkotitoimintojen siirto koulurakennukseen paransi tilojen käyttöastetta

Pakkanen on ollut suunnittelemassa Orimattilan Vuorenmäen koulun tilamuutoksia vuonna 2021, jossa tuotiin kouluun päiväkoti muuttamalla opetustiloja päiväkotikäyttöön. Tässä projektissa aloite rakennusosien uudelleenkäytöstä tuli rakennuttamispäällikkö Kai Tevalta ja tilojen käyttäjiltä. He toivoivat, että saneerauksessa pystyttäisiin hyödyntämään mahdollisimman paljon olemassa olevia rakenteita, kuten väliovia, ikkunoita ja kiinteitä kalusteita.

Yhteistyötä tehtiin tiiviisti suunnittelijan ja tilan käyttäjien välillä. Projektissa päästiin kaikkia miellyttävään lopputulokseen, koska lopputulos palvelee tilojen käyttäjiä, paransi tilojen käyttöastetta, jätemäärä väheni ja saatiin kustannussäästöä.

 

Kuva koulurakennuksesta
Vuorenmaan koulurakennukseen tehtiin tilamuutos muuntamalla opetustilat päiväkotikäyttöön. Kuva: Jukka Pakkanen, Arkkitehtisuunnittelu Pakkanen Oy

Arkkitehtipiirustus tilamuutoksesta
Kuvakaappaus Vuorenmaan koulun tilamuutoksesta arkkitehdin tekemästä pohjapiirustuksesta. Kuva: Jukka Pakkanen, Arkkitehtisuunnittelu Pakkanen Oy

Rakennusosien uudelleenkäyttö voi tuoda kustannussäästöjä projektiin

Pakkanen on seurannut sivusta mielenkiinnolla tuttunsa rakennusprojektia maaseudulla. Maatalousyhtymä Matti ja Timo Ahokas rakensivat Orimattilaan viljankuivaamorakennuksen pääosin uudelleenkäytetyistä rakennusmateriaaleista kesällä 2020. Kohteen suunnitteli arkkitehti Jukka Koskinen Orimattilasta.

Kuivurirakennuksen siilot saatiin pystyyn nostetuista merikonteista. Järeämpi runkorakenne edellytti järeämpiä perustuksia, jonka vuoksi perustukset päädyttiin valamaan neitseellisestä betonista. Julkisivuverhouksessa käytettiin uudelleen entisten varastorakennuksien peltejä. Käytetyt pellit oli saatu ostettua yksityishenkilöiltä. Itse kuivauslaitteisto ja tarvittavat oheislaitteet hankittiin käytettynä. Rungon ja julkisivun puutavara sahuutettiin oman metsän puista. Rakennukselle haluttiin pitkä käyttöikä ja se varmistettiin asentamalla uusi aaltopeltikatto.

Kuivurirakennuksen toteutus tällä tavoin oli jonkin verran nopeampaa verrattuna perinteiseen toteutustapaan. Kustannuksiltaan hanke oli noin 30 % vastaavan valmispaketin hinnasta.

Kuva viljankuivausrakenuksesta ennen pellitystä.
Viljankuivausrakennuksen viljasiiloina toimii pystyyn nostetut merikontit. Kuva: Jukka Pakkanen, Arkkitehtisuunnittelu Pakkanen Oy

 

Kuva viljankuivausrakennuksesta Suomen maaseudulla.
Viljankuivausrakennuksen julkisivut on verhoiltu uudelleenkäytetyllä aaltopellillä. Kuva: Jukka Pakkanen, Arkkitehtisuunnittelu Pakkanen Oy

Olemassa olevien rakennusten kunnossapito on myös kiertotaloutta

Jukka Pakkanen on toteuttanut kiertotalouden mukaisia toimenpiteitä myös kotonaan Mäntyharjulla kunnostamalla vanhaa omakotitaloaan perinteitä kunnioittaen. Omakotitalon peruskorjauksessa esimerkiksi entiset ponttaamattomat lattialaudat on kiinnitetty hiottuna takaisin paikoilleen alapohjarakenteiden korjauksen jälkeen. Lattian rouhea ulkoasu on viimeistelty valkoisella läpikuultavalla vahakerroksella.

Talon pääsisäänkäynnillä rustiikkiseksi jätetty entinen ulko-ovi kertoo rakennuksen historiasta. Jukan mukaan kuistin alkuperäinen vinolaudoitus oli myös tarkoitus säilyttää näkyvänä seinäpintana, mutta tervapaperista oli imeytynyt terveydelle haitallista kreosoottia puuverhoukseen niin paljon, että laudoitus piti purkaa ja asentaa tilalle uusi. Uudelleenkäyttö ei siis aina ole mahdollista, mutta siihen on hyvä pyrkiä.

Kuva vanhasta lattialaudoituksesta hionnan ja vahauksen jälkeen.
Vanhat lattialaudat hiottiin, kuultovahattiin ja kiinnitettiin takaisin paikoilleen alapohjan korjaustöiden jälkeen. Kuva: Jukka Pakkanen, Arkkitehtisuunnittelu Pakkanen Oy

 

Kuva patinoituneesta ovesta ja vinolaudoituksesta.
Talon historia on jätetty tarkoituksella näkyviin talon sisäänkäynnin vinolaudoituksessa ja alkuperäisen oven patinassa. Kuva: Jukka Pakkanen, Arkkitehtisuunnittelu Pakkanen Oy

Seuraavana projektina hänellä on suunnitelmissa hyödyntää ehjänä purkamansa julkisivulaudat autotallin julkisivuverhouksessa. Punamultakäsittelyllä puun käyttöikää saa pidennettyä huomattavasti verrattuna nykyään käytettävään lateksimaaliin.

Pakkanen uskoo, että kiertotalous tulee yleistymään entisestään eikä näe rakennusosien uudelleenkäytölle estettä, elleivät ne aiheuta tilojen käyttäjille terveyshaittaa. Kotimaan lisäksi maailmalta löytyy myös hyviä esimerkkejä, kuten tuoreimmassa Betoni-lehden artikkelissa esiteltiin Berliiniin rakennettua Spore-monitoimitilaa, jonka julkisivussa on hyödynnetty purkutiiliä ja sisätiloissa entisen eläinsairaalan allaskalusteita.

Olemassa olevan säilyttäminen, kunnostaminen, mielikuvituksen käyttäminen ja pieni vaivannäkö auttaa säästämään rahaa, luonnonvaroja sekä energiaa, vähentää jätettä ja edistää kiertotaloutta. Kierrättämällä ja uudelleenkäyttämällä voimme rakentaa yhdessä kestävämpää tulevaisuutta, Pakkanen kannustaa.

 

Betoni-lehden 02/2024 artikkeliin Berliinissä sijaitsevasta Spore-monitoimitilasta voit tutustua täällä (s. 22): https://betoni.com/lehti/betonilehti/2-2024/

Lisätietoja:
Jukka Pakkanen, p. 050 522 9173, jukka@arkkitehtisuunnittelu.com https://arkkitehtisuunnittelu.com/
Jenina Luotolampi, p. 050 345 9403, jenina.luotolampi@mikseimikkeli.fi

 

Teksti: Jenina Luotolampi, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy, Kuvat: Jukka Pakkanen, Arkkitehtisuunnittelu Pakkanen Oy

Artikkeli on osa KIELO – Kiertotalousloikka rakennusmateriaalien uudelleenkäytön parantamiseksi Mikkelissä -hankkeen toimenpiteitä. KIELO-hanke on Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun yhteinen ryhmähanke. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama ja tuen on myöntänyt Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.

Kolme naista seisoo vaaleanpunaisten taulujen edessä

Luodaan yhdessä kauniimpaa ja kestävämpää maailmaa

Rohkean naisellisia, värikkäitä ja hersyviä. Nämä sanat kuvaavat hyvin second hand putiikki Kuplaksessa myytäviä uniikkeja Rimssu-sarjan asusteita. Nämä ovat Torpakka-yrittäjä Etti Raappanan suunnittelemia uusiotuotteita, jotka on valmistettu paikallisesti yritysyhteistyössä Mikkelissä lähes kokonaan kierrätysmateriaaleista.

Akselin kauppakeskuksessa sijaitseva Heli Pitkäsen Kuplas-putiikki tarjoaa laadukkaita ja valikoituja second-hand vaatteita, kenkiä ja asusteita sekä muun muassa paikallisen Kirjalan kahvipaahtimon Skumppa-kahvia ja -teetä.

Putiikissa toimii toisena osapuolena Torpakka yritys, tarjoten visuaalisen markkinoinnin- ja pop up/tapahtumien suunnittelupalveluita ekologisella kulmalla, sekä myyden second hand lahja- ja sisustustavaroita. Topakka myy myös erilaisten kotimaisten pienyritysten uusia – ja uusiotuotteita, kuten koruja ja paperituotteita. Uutuutena myymälään on juuri saatu Torpakka yrittäjä Raappanan suunnittelemia kestävän kehityksen mukaisia Rimssu – uusioasusteita.

Raappana kertoo miten Rimssu-sarja sai alkunsa.

”Meillä oli Helin kanssa heti yhteistyömme alusta asti molemmilla yhteinen visio ja haave siitä, että saisimme myös oman, yritystemme arvoja tukevan, malliston jossain vaiheessa myyntiin. Meillä on samanlainen näkemys siitä, että ihmiset kaipaavat nykymaailmassa lisää iloa ja väriä elämäänsä, jotain persoonallista, joka tuntuu juuri itselle tehdyltä, siis uniikkia, mutta kuitenkin vielä kohtuullisen hintaista. Haluamme olla rohkeasti erilaisia ja erottautua myös mallistollamme.”

Raappana kuvailee yhteistyötä ja yhteisiä suunnitelmia Kuplaksen yrittäjän Pitkäsen kanssa: ”Työnjako on mennyt luontevasti niin, että tässä alussa minulle on painottunut tuotteiden ideointi ja suunnittelu yhteisten visioiden pohjalta, sekä protojen testaus ja koordinointi yhteistyökumppaneiden välillä. Heli puolestaan tarjoaa myyntipaikan ja ottaa jossain vaiheessa isompaa roolia myynnin ja markkinoinnin suhteen.”

”Myös Kuplas-verkkokauppa astuu siinä vaiheessa mukaan yhdeksi myyntikanavaksi. Kierrätystekstiilit ja paikallisuus Mekstiili-hankkeen avulla mahdollistavat sen, että hintataso saadaan pidettyä kohtuullisena. Lisäksi tuotteet edustavat kestävää kehitystä ja ekologisia arvoja, jotka ovat meille molemmille tärkeitä ja liiketoimintamme ydin.”

Mekstiili-hankkeen avulla oikeat tuotiin oikeat ihmiset ja yritykset yhteen

Ideoista tuotteiksi lähti käytännössä lentoon, kun oikeat ihmiset ja yritykset saatiin tuotua yhteen. Tässä oli apuna Mekstiili -Tehokasta tekstiilikiertotaloutta Etelä-Savoon-hanke.

”Hankkeen yhtenä tavoitteena on löytää poistotekstiilille hyötykäyttöä ja nämä Raappanan suunnittelemat uusiotuotteet ovat mielestäni erinomainen esimerkki siitä, kuinka tätä voi parhaimmillaan toteuttaa näinkin tyylikkäästi” iloitsee Mikkelin kehitysyhtiö Miksein kiertotalousasiantuntija Johanna Järvinen.

Tuotteiden taustalla toimii myös erittäin tärkeässä roolissa TikkiTilan korjaus- ja ompelimoyrittäjä Kati Hirvensalo, joka suunnittelee tuotteiden käytännön toteutukset yhdessä Raappanan kanssa ja valmistaa ne laadusta tinkimättä.

Hankkeessa oli päästy tutustumaan erilaisten yritysten toimintaan mm. tapahtumien kautta, jollaiseen myös Hirvensalo oli osallistunut. Tutustumisen kautta oli tullut ilmi, että hän olisi kiinnostunut hyödyntämään kierrätysmateriaaleja työssään, mutta hänellä ei ollut vielä selkeää kuvaa mitä kierrätystuotteet voisivat olla ja missä niitä myytäisiin. Toisaalta Raappanalla oli jo valmiit ideat ja myymäläpaikka, mutta ideoiden toteuttaja puuttui.

”Pohdimme Mekstiili-hanketyöntekijä Miia Souranderin kanssa, että tässähän meillä olisi täydellinen pari toteuttamaan tekstiilikiertotaloutta Mikkelissä. Sovimme yrittäjien kanssa yhteisen tapaamisen TikkiTilan liikkeeseen ja vaikutti siltä, että yhteinen sävel löytyi heiltä heti,” Järvinen muistelee keväistä tapaamista. Sourander edustaa Mekstiili-hankkeessa päätoteuttajaa Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulua (Xamk).

TikkiTilan yrittäjällä Hirvensalolla on käytännön osaamista ja kokemusta siitä, miten materiaaleja tulee käsitellä ja miten ne taipuvat erilaisiin tuotteisiin.

” Yhteistyö on Katin kanssa ollut helppoa ja antoisaa. Kati on todella taitava, tarkka ja luotettava ja häneltä löytyy myös itseltään näkemystä toteutukseen, sekä ongelmanratkaisutaitoja, mikä on todella tärkeää, koska minulla ei itselläni ole teknistä tekstiilialan osaamista,” kiittää Raappana.

Hirvensalo puolestaan kertoo, että käynti ViaDian kierrätyskeskuksessa avasi silmiä siitä miten paljon hyvää materiaalia olisi hyödynnettäväksi uusiksi tuotteiksi.

”Tekstiilien kertakäyttökulttuuri on askarruttanut mieltä jo pitkään ja jotenkin sitä haluaisi omassa työssään tukea kestävämpää kehitystä. Monenlaisia ideoita alkoi syntyä, mutta nopeasti huomasin, että muun yritystoiminnan lisäksi aika ei millään riitä suunnitteluun, tuotantoon ja markkinointiin.”

”Yhteistyö Etin kanssa on ollut hauskaa ja on ollut mielekästä toimia osana hänen suunnittelemansa kierrätysmallistonsa tuottamisessa ja keskittyä siihen työhön, joka on itselle luontaisin. Yhdessä Etin kanssa ideat sinkoilevat, innostuminen tarttuu ja tempaisee mukaansa.”

Pöydällä on kankaita joiden vieressä seisoo vaalea ja lyhythiuksinen nainen

Uusiotuotteisiin sopivat kierrätysmateriaalit löytyivät ViaDia Mikkeli ry:n kautta, joka kerää yhteistyössä Metsäsairilan kanssa poistotekstiilit Mikkelissä ja lähialueilla. ViaDia Mikkeli ry lajittelee materiaalit kierrätysmyymälöidensä tiloissa. Molemmat toimijat ovat mukana Mekstiili-hankkeessa osatoteuttajina.

Torpakan Raappana näytti selkeät kuvat ja ohjeet, minkälaisista materiaaleista oli kiinnostunut, jotta poistotekstiililajittelijat osaisivat kerätä sopivaa materiaalia hänen tuotteisiinsa.

”Tein selkeät esityskuvat tyylilajeittain neljästä eri tekstiilikategoriasta, jotka on avattu sekä esimerkkikuvin, että tekstein. Näin itse tuotteista tietämätönkin hahmottaa mitä ajetaan takaa. Toiset meistä hahmottavat asiat paremmin kuvina, toiset tekstinä, joten halusin että kaikentyyppiset vastaanottajat pystyvät omaksumaan sisällön mahdollisimman helposti.”

”Poistotekstiilien lajittelusta vastaava Erno Gynther ymmärsi myös heti mitä etsimme, ja hän onkin ollut tarvittavien tekstiilien keräyksen toimittamisessa isossa roolissa.”

ViaDia Mikkeli ry:ssä poistotekstiilien lajittelusta vastaava Gynther kertoo, että oli helppoa lähteä keräämään materiaaleja selkeiden ohjeiden mukaisesti. On kyllä tosi kiva nähdä ihan käytännössä, miten hyvälle materiaalille löydettiin näin hienoa jatkokäyttöä. Käytännössä materiaalia kerätään Torpakalle tietyn ajan, jonka jälkeen Raappana käy sen vielä läpi ja toimittaa sen Hirvensalolle työstettäväksi.

Personalliset ja kierrätysideologian mukaiset tuotteet ilahduttavat asiakkaita

Kuplaksen Pitkänen asettelee tuotteita esille ja kertoo, että tuotteet ovat saanneet paljon positiivista palautetta asiakkailta.

”Rimssu-malliston tuotteet ovat persoonallisia ja asiakkaita ilahduttaa ulkonäön lisäksi kierrätysideologia.” Hän näkee, että kuluttajat ovat yhä kiinnostuneempia vastuullisesta kuluttamisesta ja moni heistä arvostaa Kuplaksen ja Torpakan uniikkia ja kestävän kehityksen mukaista tuotevalikoimaa,” kertoo Pitkänen. Yritysyhteistyössä on luotu hyvän mielen tuotteita niin esteettisesti kuin myös kestävän kehityksen osalta.

Kolme naista seisoon käsissään ja taustallaan erilaisia kankaisia asusteita

Kuvateksti: Näin upeita tuotteita voi saada aikaiseksi yhdessä kierrätysmateriaaleja hyödyntäen.

Mekstiili – Tehokasta tekstiilikiertotaloutta Etelä-Savoon on Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n, Metsäsairila Oy:n ja ViaDia Mikkeli ry:n yhteinen ryhmähanke. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama ja tuen on myöntänyt Etelä-Savon maakuntaliitto.

Blue Economy Mikkeli

Blue Economy Mikkeli valikoitui mukaan eurooppalaisen vesiosaamisen näyteikkunaan

EU-komission aloitteesta perustettu kestävää ja turvallista vesihuoltoa edistävä ohjelma Water Europe on arvioinut eurooppalaisia vesiosaamisen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiokeskittymiä ja koonnut niistä 21 uudeksi verkostoksi.

Mukaan valitut organisaatiot ovat esillä juuri julkaistussa atlaksessa. Keskittymistä käytetään nimitystä Water Oriented Living Lab ja ne tarjoavat nimensä mukaisesti ympäristön ja palveluita konkreettiseen yhteistyöhön.

Suomesta ovat Blue Economy Mikkelin (BEM) lisäksi mukana Turun yliopiston koordinoima Freshwater Competence Centre, Geologian tutkimuskeskuksen HYGLO sekä Luonnonvarakeskuksen Ruukin tutkimusympäristö.

Tämä on Blue Economy Mikkelille erinomainen näyteikkuna ja yhteistyöverkosto. Kansainvälisessä arvioinnissa menestyminen on myös osoitus siitä, että olemme edistyneet osaamiskeskuksen rakentamisessa hyvin, kertoo BEM-koordinaattori Juha Kauppinen Mikkelin kaupungilta.

Lue lisää: ATLAS of Water-Oriented Living Lab -julkaisusta.

BEM osaamiskeskus II -hankkeella käynnistetään Blue Economy Mikkelin (BEM) toiminta ja toteutetaan ekosysteemisopimusta. Mikkelin kaupungin ja valtion välisen, vuosille 2021–2027 solmitun ekosysteemisopimuksen painopiste on yhdyskuntavesien kiertotalous ja kehittämiskohde Blue Economy Mikkeli -osaamiskeskus. Blue Economy Mikkelin tavoitteena on kehittyä valtakunnallisesti tunnetuimmaksi ja kansainvälisesti merkittäväksi vesialan keskittymäksi, joka tuottaa uusia ratkaisuja vesihuollon ongelmiin sekä kotimaassa että ulkomailla.

Hanketta rahoittavat Euroopan aluekehitysrahasto ja Mikkelin kaupunki. EU-rahoituksen myöntänyt viranomainen on Etelä-Savon maakuntaliitto. Mikkeli on yksi Suomen Innokaupungeista, jotka toteuttavat kaupunkien ja valtion solmimia ekosysteemisopimuksia. Innokaupungit ovat uuden ajattelun tukijoita ja kirittäjiä, muutoksen edelläkävijöitä.

Kv-raha -hankkeella tuetaan osaamisverkostojen syntymistä, yhteistyön kehittymistä ja strukturointia, alueen TKI-toimijoiden yhteistyötä ja eri organisaatioiden osaamisten ja kyvykkyyksien yhteen kokoamista sekä kytkeytymistä kansallisiin ja kansainvälisiin osaamisverkostoihin.

Hanketta rahoittavat Etelä-Savon maakuntaliitto alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukemisen (AKKE) -määrärahasta sekä Mikkelin kaupunki.

 

Blue Economy Mikkeli ll hankkeen rahoittajat

Kuva keltaisesta hirsirakennuksesta aurinkoisena kesäpäivänä

Rakentamisen ja purkamisen kiertotalous esillä Mäntyharjun kesäkauden avaustapahtumassa

KIELO – Kiertotalousloikka rakennusmateriaalien uudelleenkäytön parantamiseksi Mikkelissä -hanke osallistui 25.5.2024 Mäntyharjun Iso-Pappilan alueella pidettyihin Mäntyharjun kesäkauden avajaisiin.

Xamkin ja MikseiMikkelin asiantuntijat toivat tapahtumaan kiertotalousnäkökulmaa niin purkamisen kiertotalouden, kuin biojätteen lajittelun ja vesien tilan seurannan näkökulmastakin. Em. aiheiden lisäksi Iso-Pappilan hirsirakennuksen viileydessä kuultiin vinkkejä luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi omassa pihassa luonnonhoidon ja vihersuunnittelun ammattilaiselta Vihermissiolta.

Mäntyharjun Kirkonkylän koulun purku yhtenä hankkeen monitorointikohteista

Xamkin projektihenkilöstöstä Salla Pulliainen ja Henri Kettunen esittelivät tapahtuman vierailijoille Mäntyharjun kirkonkylän koulun purkamisen ympäristövaikutuksia. Xamk toteutti alkuvuodesta koulun raskaspurusta aiheutuvan pölyn leviämisen seurantaa, ja dokumentoi purkamista droonikuvauksen avulla. Sekä pölymittausten tulokset, että purkamisesta koostettu video olivat nähtävillä tapahtumassa. Erityisesti koulun purusta kertova video sai monet kuntalaiset pysähtymään esittelypisteen äärelle, ja videon herättämät ajatukset toimivat hyvänä pohjana keskusteluille purkamisen kiertotaloudesta ja sen ympäristövaikutuksista.

Kuva esittelypöydästä, jossa tietokone, jonka näytöllä purkukohteen dronekuvaa.
KIELO-hankkeen esittelypisteellä oli nähtävillä Mäntyharjun kirkonkylän koulun purkamisesta koostettu video (Kuva: Salla Pulliainen, Xamk).

Purkamisen tiukka aikataulu hidasteena rakennusosien uudelleenkäytössä

Kirkonkylän koulun osalta hankkeessa ei päästy kehittämään kiertotaloutta tukevia purku-urakan kilpailutuskriteereitä. Kohteen rakennusosien myyntiä ehdotettiin muutamalle alan toimijalle, mutta he eivät olleet kiinnostuneita kohteesta kiireidensä vuoksi. Vaihtoehtona liiketoiminnalle pohdittiin, että olisiko esimerkiksi Etelä-Savon ammattiopisto Esedun talonrakentamisen opiskelijat voineet purkaa rakenteita ehjänä ja hyödyntää niitä esimerkiksi uuden pyöräkatoksen rakentamisessa, mutta valitettavasti tiukan purkuaikataulun takia yhteistyö ei toteutunut. Kohteen kevyelle irtaimelle oli kunnan järjestämän myyntitapahtuman ansiosta löydetty uusia käyttökohteita.

Kuva puisesta koulurakennuksesta
Mäntyharjulla sijainneen Kirkonkylän koulun julkisivu oli puuverhoiltu. (Kuva: Jenina Luotolampi, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy).

 

Kuva koulurakennuksen sisäliikuntasalin puupaneloinneista.
Mäntyharjulla sijainneen Kirkonkylän koulun liikuntasalin puupanelointia (Kuva: Jenina Luotolampi, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy).

Tapahtuman kävijät suhtautuivat myönteisesti rakentamisen kiertotalouteen

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n KIELO-hankkeen esittelypisteellä projektipäällikkö Jenina Luotolampi esitteli tapahtuman kävijöille inspiroivia valokuvia rakennusmateriaalien uudelleenkäyttökohteista mm. Tanskasta, Norjasta sekä Suomesta. Tämän lisäksi kävijöiden kanssa keskusteltiin hankkeessa toteutetuista toimenpiteistä ja siitä, miten yksityishenkilöt voivat edistää rakentamisen kiertotaloutta (kts. esite 5 helppoa keinoa edistää rakentamisen kiertotaloutta).

Pikaisen haastattelun perusteella kävijöillä ei ollut tiedossa tulevia remontti- tai purkuprojekteja. Jos projekteja oli ollut, ne olivat liittyneet kiinteistöjen kunnossapitoon, joka luetaan myös yhdeksi kiertotaloustoimenpiteeksi. Rakennusosien uudelleenkäyttöön suhtauduttiin myönteisesti ja muutamalla kävijällä aiheesta löytyi omakohtaista kokemusta, sillä omissa projekteissa oli käytetty uudelleen esim. ikkunoita kasvihuoneiden rakentamisessa ja purkutiiliä piharakennusten muurauksessa. Toiveissa oli markkinapaikka, jonne ylijäämä- ja purkumateriaaleja voisi laittaa myyntiin.

Tapahtumaa avaamassa olleella kunnanjohtaja Juho Järvenpäällä oli myös kokemusta purkumateriaalien uudelleenkäytöstä omissa yksityisissä rakennusprojekteissaan. Hän jäi pohtimaan, että voitaisiinko uudelleenkäytettyjä rakennusosia käyttää Mäntyharjun kunnan tulevissa uudiskohteissa.

Lue paikallisen toimittajan tekemä artikkeli tapahtumapäivän tunnelmista Pitäjän Uutisten sivuilta osoitteesta: https://www.pitajanuutiset.fi/paikalliset/6795780

 

Seuraavan kerran hanke jalkautuu Puumalaan Veeran markkinoille la 15.6.2024 klo 10-14, Satamatorilla tavataan!

 

Teksti ja kuvat: Jenina Luotolampi, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy & Salla Pulliainen, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu

Tapahtuma ja artikkeli ovat osa KIELO – Kiertotalousloikka rakennusmateriaalien uudelleenkäytön parantamiseksi Mikkelissä -hankkeen toimenpiteitä. KIELO-hanke on Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun yhteinen ryhmähanke. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama ja tuen on myöntänyt Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.