fbpx
Katri Reponen Rikata Oy:stä

Hyvä tilitoimisto säästää yrittäjän hermoja

Kerran yksi asiakas, yksinyrittäjä, sanoi, että olen hänen ainoa työkaverinsa”, mikkeliläisen Tilitoimisto Rikata Oy:n osakas Katri Reponen muistelee.

Kun yhteispeli tilitoimiston kanssa sujuu, yrittäjä voi keskittyä liiketoimintansa kehittämiseen.

Tilitoimistoyritys sai alkunsa, kun kolme entistä työkaveria päätti perustaa oman yrityksen vuonna 2007. Nykyään Mikkelin Graanilla sijaitsevassa yrityksessä työskentelee kolme henkilöä, josta kaksi on alkuperäisiä osakkaita. Nyrkkisääntönä tilitoimistopalvelujen kilpailutukseen Katri Reponen vinkkaa, että ensin kannattaa miettiä, paljonko taloushallinnon asioita yrittäjä haluaa tai osaa itse tehdä.

”Meillä on pääsääntöisesti niin sanottuja mappiasiakkaita. Olemme perinteinen tilitoimisto, joka pyörittää vielä paperia. Muutama asiakas käyttää sähköisiä järjestelmiä. Pienenä tilitoimistona pystymme helposti räätälöimään palvelut asiakkaiden toiveiden mukaan.”

Seurattavaa riittää

Jos yrittäjä päättää hoitaa taloushallinnon itse, Reponen muistuttaa, että silloin pitää perehtyä juridisiin asioihin, muistaa verojen maksun aikataulut ja seurata säädösten muuttumista.

Reponen on huomannut, että esimerkiksi arvonlisäveron alarajahuojennus on sellainen asia, jotka yrittäjä ei välttämättä tiedä ja siksi se saattaa jäädä hyödyntämättä.

”Jos maksetun arvonlisäveron määrä jää tiettyjen raja-arvojen alle, yritys saa verosta palautusta. Maksettavat arvonlisäverokannat ovat myös erilaisia. Sekin voi tulla uutena asiana, että arvonlisäveroa ei voi vähentää vaikkapa edustuskuluista, henkilökunnan lahjoista tai hotelliyöpymisten aamupaloista.”

Verotuskäytännöt ovat toiminimillä erilaisia kuin vaikkapa osakeyhtiöillä, mihin kannattaa perehtyä jo uuden yrityksen yhtiömuotoa valittaessa.

”Joskus etenkin toiminimiyrittäjille voi tulla yllätyksiä verottajan kanssa, jos heillä on vaikkapa vuokra- tai metsätuloja.”

Lisää seurattavia yksityiskohtia tulee, jos yrittäjä maksaa itse yrityksen palkat, vaikka käytössä olisikin palkka.fi-palvelu.

”Nykyään myös palkkojen ilmoittamisessa tulorekisteriin on omat kuvionsa.”

Räätälöityjä palveluita

Reposen yrityksessä mottona on, että olemme yrityksesi talousosasto. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että ovet ovat auki asiakkaille ja heitä ohjeistetaan tarpeen mukaan. Valtaosa asiakkaista on Mikkelin seudulta, joten heillä on matala kynnys asioida tilitoimistossa tarpeen mukaan. Asiakkaina on eri toimialojen eri kokoisia yrityksiä. Moni toiminimenä aloittanut yrittäjä on vuosien varrella muuttanut yhtiömuodoksi osakeyhtiön.

”Meillä on nykyään paljon asiakkaita, jotka hoitavat itse myynti- ja ostolaskunsa, mutta me teemme kirjanpidon, maksamme arvonlisäverot, teemme veroilmoitukset ja hoidamme tilinpäätöksen. Meillä on myös paljon asiakkaita, jotka haluavat, että tilitoimistossa tehdään kaikki taloushallintoon liittyvä. Moni asiakas kokee, että silloin he pystyvät keskittymään omaan tekemiseensä.”

Parhaillaan käydään vilkasta keskustelu yrittäjien YEL-eläkkeen maksusta. Moni yrittäjä riskeeraa tulevan eläkkeensä tason maksamalla eläkettä minimin mukaan.

”Kyllä YELin olisi oltava oikealla tasolla. Jos yrittäjä maksaa minimiä, niin hän ei myöskään sairastuessaan saa sairaspäivärahaa eli yksinyrittäjä jää silloin vaille tuloa. Yrittäjän pitäisi varmistaa, että YEL on sillä tasolla, ettei hänen elintasonsa vaarannu, jos jotain sattuu.”

Tuula Leikas Sil-Kas Oy:stä
Tuula Leikkaan mukaan tilitoimisto valitaan usein lähipiirin suosittelujen perusteella.

Vastaan arkisin aina puhelimeen

Mikkelin keskustassa HUB Otonkulmassa Sil-Kas Oy -nimistä tilitoimistoa pyörittävä Tuula Leikas vastasi oman perheen vientiyrityksen taloushallinnosta vuosia ja maksoi parinkymmenen ihmisen palkat ennen kuin perusti tilitoimiston vuonna 2017.

”Verotus on kiinnostanut minua aina. Tilitoimistoyrittäjänä koen, että oman yrityksen kautta saatu oppi on ollut hyvä pohja myös tilitoimistoyrittäjyydelle.”

Hänen asiakaskuntaansa kuuluu etenkin teknologiateollisuuden sekä kuljetus-, IT-, rakennus-, ravintola- ja kaupan alan yrityksiä sekä luovien alojen tekijöitä. Suurin osa asiakkaista pyörittää osakeyhtiöitä.

Hänellä on alihankkija, joka hoitaa osan Helsingin asiakkaista. Hänen vinkkinsä tilitoimistoa kilpailuttavalle yrittäjälle on, että kannattaisi varmistaa, kuka hoitaa asioita yritykseen päin.

”Isoissa yrityksissä asiat voi ottaa lennossa kuka vain työntekijöistä hoidettavakseen. Pienemmät tilitoimistot pystyvät usein nimeämään yritykselle oman yhteyshenkilön.”

Hän muistuttaa, että tilitoimiston asiantuntemuksesta voi hyötyä etenkin verotusasioissa.

”Nyt kun verottaja pyrkii reaaliaikaisuuteen, se voi lisätä yrittäjän hallintoon käyttämää työtä eli kannattaa miettiä, paljonko aikaa on käytettävissä taloushallinnon hoitamiseen ja mistä se on mahdollisesti pois.”

Tilitoimistosta saa varmuuden

Leikkaalla on asiakkaita, jotka tekevät myös tilinpäätöksen itse, mutta hän yleensä tarkistaa, että tilipäätöskirjaukset ja muun muassa arvonlisäverot oikein, eikä ole vähennetty arvonlisäveroja sellaisista hankinnoista, mistä niitä ei voi vähentää.

”Monet asiakkaat haluavat, että joku ulkopuolinen katsoo läpi tilinpäätökset.”

Leikkaan asiakkaat käyttävät hyvinkin erilaisia sähköisiä järjestelmiä.

”Itse hyödynnän aina sitä järjestelmää, jonka asiakkaani on valinnut. Myös sähköisten järjestelmien kilpailutuksessa kannattaa olla tarkkana, että osaa valita sellaisen, mistä on aitoa hyötyä, eikä maksa turhista ominaisuuksista. On toki edelleen myös asiakkaita, jotka eivät halua käyttää sähköisiä järjestelmiä, vaan toimittavat aineistoa paperilla, sähköpostitse tai tallentavat sitä pilvipalveluihin.”

Monet tilitoimistot hyödyntävät myös kuittien tallennukseen sovelluksia, joihin kuvataan puhelimella kuitit talteen.

”Tässäkin pitää tietysti olla ihminen, joka sitoutuu käsittelemään kuitit sovitussa sovelluksessa.”

Leikas on erikoistunut auttamaan asiakkaitaan vientikauppaan liittyvissä taloushallinnon asioissa. Hän työskenteli aikanaan ELY-keskuksessa Kuopiossa ja pystyy avittamaan asiakkaitaan myös kotimaisten ELY-rahoitusanomusten teossa ja on osallistunut kv. hankkeiden raportointiin.

”Hankeraportointi on minulle tuttua, joten sitä on tullut tehtyä myös asiakkaille.”

Palvelujen hinnoittelussa eroja

Leikas arvelee, että usein yrittäjä valitsee tilitoimiston suosittelun perusteella.

”Joskus törmää siihen, että asiakas on kuvitellut, että isoissa toimistoissa osataan asiat parhaiten. Niissä on kuitenkin yleensä kiire, joten asiakkaiden neuvominen on pois muusta työajasta. Pienissä toimistoissa on usein varauduttu neuvomaan ja tietoa löytyy monesta muustakin paikasta, kuten tilintarkastajilta, verottajalta, yrittäjäjärjestöltä ja neuvontaorganisaatioilta.”

Tilitoimistojen kilpailutusvaiheessa hän suosittelee, että kannattaa etukäteen varmistaa, pohjaako hinnoittelu tunti- vai kuukausiveloitukseen.

”On hyvä tietää, maksaako ohjaus mitä. Jos puhelinsoitosta veloitetaan, niin 15 minuuttia on yleensä minimi. Monet tilitoimistoyritykset myyvät myös kokonaisia palvelupaketteja. Itse veloitan kaikesta, mitä teen ns. paperille, mutta puhelinkeskusteluja tai lyhyitä poikkeamisia toimistolla en veloita.”

Aloittaville yrittäjille hän myös vinkkaa, että kassa kannattaa pitää kunnossa.

”Ihan aluksi pitää tehdä itselleen selväksi, onko kyse päätoimisesta yrittäjyydestä vai harrastamisesta. Kannattaa miettiä, mitä laskuja voi venyttää ja tarvittaessa käyttää sähköisiä faktoring-palveluja. Myös yrityksen taseita ja tuloslaskelmia on syytä seurata, vaikka monilla yrittäjillä onkin hyvä tuntuma siihen, missä mennään.”

Sanna Paavilainen MikseiMikkelistä
Sanna Paavilainen suosittelee aloittaville yrityksille tilitoimistoa, jos omaa aiempaa kokemusta tilinpidosta ei ole.

Tilitoimistolta saa arvokkaita vinkkejä

”Tilitoimisto säästää yrittäjän aikaa oikeisiin asioihin, varmistaa kirjanpidon oikeellisuuden ja lopulta säästää mahdollisesti yrittäjälle rahaakin”, Mikkelin seudun Uusyrityskeskuksen yritysneuvoja Sanna Paavilainen tiivistää.

Hän suosittelee kaikille yritystä perustaville tilitoimiston tai kirjanpitäjän palveluita.

”Moni aloittava yrittäjä on lukujen kanssa tosi epävarma. Asiaa voi miettiä oman ajansäästönkin kannalta, että mitä tilitoimisto maksaa kuukaudessa ja miten paljon aikaa itse voisi joutua käyttämään samojen asioiden hoitoon. Jos säästyvät tunnit käyttää omaan erikoisosaamiseen ja sen myyntiin, se tuottaa yritykselle takuulla enemmän.”

Jos yrittäjä ei ymmärrä kunnolla tilinpitoasioita, siinä piilee virheiden vaara.

”Kumuloituessaan virhe voi maksaa paljon ja siinä vaiheessa on sitten kuitenkin ostettava tilitoimistopalvelut.”

Hän muistuttaakin, että tilitoimistoilta ja kirjanpitäjiltä saa hyviä vinkkejä vaikkapa verotuksesta, yrityksen kuluista ja poistoista.

”Tällaisilla hyvillä vinkeillä saattaa säästää äkkiä vuodenkin tilitoimistomaksut.”

Kansikuva: Rikata Oy:n osakas Katri Reposen työpiste on Mikkelin Graanilla
Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Mikkelin lentoasema, kuva asematasolta

Suur-Savon Reservinupseeripiiri aloittaa dronehankkeen – tarkastelussa Mikkelin lentoaseman hyödyntäminen

Reservinupseerien käynnistämä maanpuolustusjärjestöjen yhteinen dronehankinta mahdollistaa yhteiskunnan tukemisen ja reserviläisten kouluttamisen dronetehtäviin.

Tavoitteena on laadukkaan, ammattilaistasoa olevan miehittämättömän lennokin eli dronen hankkiminen.

”Tässä jos missä on uusia ja vanhoja reserviläisiä kiinnostava ja motivoiva uusi koulutus- ja toiminta-alue.” 

Hankittavan dronejärjestelmän käyttökohteina ovat mm. viranomaisten tukeminen, yhteiskunnalle ja yrityksille elintärkeiden energia- ja infrajärjestelmien häiriötilanteiden selvittäminen, pelastus- ja etsintätehtät sekä erilaiset ilmasta käsin tehtävät kartoitukset. Tavoitteena on tukea myös vapaaehtoista maanpuolustusta kouluttamalla reserviläisiä vaativien dronejärjestelmien käyttöön.

Alun perin Suur-Savon Reserviupseeripiiri ry:n käynnistämä projekti on laajentui vuoden 2022 aikana laajan varautumis- ja maanpuolustustoimijoiden joukon yhteishankkeeksi. Toiminnan pääpaikaksi on suunnitteilla Mikkeli ja toiminta kattaisi koko Etelä-Savon alueen. 

 ”Voidaan sanoa, että asiasta on pikkuhiljaa kehittynyt laajalti vapaaehtoisia maanpuolustustoimijoita, viranomaisia ja muita toimijoita yhdistävä projekti”, Suur-Savon Reservinupseeripiirin puolesta hankkeen projektipäällikkönä toimiva Jussi Saarinen toteaa.

Myönteinen vastaanotto alueen sähköyhtiöissä

”Tämä on hieno asia, että Etelä-Savo toimii edelläkävijänä uudenlaisen teknologian hyödyntämisessä. Droneteknologiasta on huomattavaa hyötyä sähköverkojen vianpaikannuksessa suurhäiriötilanteissa, kuten myrskyjen aikana”,  sanoo Suur-Savon Sähkön toimitusjohtaja Markus Tykkyläinen.

”Parhaimmassa tapauksessa tässä on synergioita droneteknologiaan liittyvän osaamisen kehittyessä maakunnassa usean organisaation toiminnassa”, Tykkyläinen jatkaa. 

Maanpuolustuskoulutuksen Kaakkois-Suomen maanpuolustuspiirin piiripäällikkö Jyrki Niukkanen korostaa hyötylennokkiprojektin tärkeyttä ja ajankohtaisuutta vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen kannalta. 

”Kun seuraa Ukrainan tapahtumia, on tullut selväksi, miten tärkeitä dronet ovat nykyaikaisella taistelukentällä. Reserviläisten drone-osaamisen ja – suorituskyvyn hyödyntäminen maanpuolustuksen tarpeisiin ovat oleellinen osa etenkin paikallispuolustuksen kokonaisuudessa. Kaupallisten drone-järjestelmien käyttö, ylläpito sekä käyttöperiaatteiden kehittäminen antavat uuden ulottuvuuden tehdä koulutusyhteistyötä Maanpuolustuskoulutuksen ja reserviläistoiminnan kanssa”, Niukkanen kertoo.

Hankittavaa järjestelmää on määrä hyödyntää myös Vapaaehtoisen pelastuspalvelun toiminnassa.

Nyt käynnistetyn projektin kustannusarvio on noin 170.000 euroa. Summa sisältää varsinaisen dronen lisäksi hankittavat lisälaitteet erikoiskameroineen ja tukiasema-autoineen.

Lue tiedote myös Reserviläinen-lehdessä.

Pistohiekka Resort Oy:n Tomi Närhinen

Asiakkaat löysivät Pistohiekka Resortin

Kun Pistohiekka Resortin upouudet tilat uusine palveluineen avautuivat kesäkuun puolivälissä, asiakkaat löysivät saman tien perille ilman isoja markkinointikampanjoita.

Pistohiekan uuden tulemisen takana on kolme mikkeliläistaustaista yrittäjä-investoria, joille Saimaa on rakasta mökkeilyseutua.

Pistohiekka Sauna Oy:n osakkaat Tomi Närhinen, Perttu Noponen ja Jarmo Valto aloittivat rakennushankkeet alueella lokakuussa 2021 vuokrattuaan kunnalta 30 vuodeksi maata.

Täysillä alusta saakka

Kesäsesongin alkuun valmistuivat ravintola, kaksi saunaa sekä kymmenen mökkiä.

”Vauhtia on riittänyt, ja tunnelma on ollut koko kesän rento. Mökit ovat olleet lähes täynnä. Ravintolassa on välillä ollut jonoa, jos kymmeniä ihmisiä on saapunut kerrallaan ilman varausta”, Tomi Närhinen kertoo. Matkailuala on hänelle uusi valtaus pankki- ja pelialan taloushallinnon johtotehtävien jälkeen.

Uuden matkailukeskuksen majoitus- ja ravintolapalveluita pyöritti kesän ajan operatiivisena johtajana ristiinalainen yrittäjä Jaana Orava vuosien kokemuksella. Pistohiekka Resortin nuoret työntekijät joutuivat saman tien tulikokeeseen ja selvisivät siitä Närhisen mukaan asiakkaiden antamilla kehuilla.

”Pistohiekka on koettu houkuttelevaksi työpaikaksi. Löysimme hyvin ihmisiä töihin Puumalasta, Ristiinasta ja Mikkelistä.”

Pistohiekka Resort Oy:n hiekkarantaa
Pistohiekan alueen matalilla luonnonhiekkarannoilla on helppo lomailla.

Mökkejä tulee lisää

Asiakkaat ovat ensimmäisenä kesänä yöpyneet mökeissä usein vain vuorokauden, mikä on pitänyt siivousjoukot työn touhussa. Liinavaatteet kuuluvat vuokraan. Tiimillä on päivittäin keskimäärin neljä tuntia aikaa saada mökkien vaihdot ja siivoukset tehtyä.

Myös kaikki omistajat ovat painaneet läpi kesän töitä paikan päällä palvelemassa asiakkaita ja siivoamassa mökkejä.

”Se on ollut kivaa. Olemme saaneet asiakkailta positiivista palautetta siitä, että omistajat ovat näkyvillä tekemässä töitä”, juuri ennen haastattelua yhdeksää mökkiä siivoamassa käynyt Närhinen tuumii.

Suunnitelmissa on lisätä mökkien lukumäärää tulevaisuudessa. Kunnalta vuokratulla tontilla on tilaa vielä 6-10 uudelle mökille ja mahdollisuuksia on kokeilla myös muita majoituspalveluja, kuten vaikkapa luksustelttoja tai aittamajoitusta.

Tomi Närhinen toivoo, että alueen kehittämistä vauhdittamaan saataisiin tulevaisuudessa lisää majoitusinvestoreita.

”Meillä on valmis konsepti tehdä nopeasti uusia mökkejä. Meille sopisi oikein hyvin, jos tähän tulisi mukaan lisää majoitusinvestoreita. Olemme valmiita manageeraamaan myös heidän hankkeitaan. Tässä saa pääomalleen hyvän tuoton, kun voi hyödyntää ympärillä olevia valmiita palveluita.”

Asiakkaat ovat löytäneet myös kaksi maisemasaunaa, ja aurinkoisina päivinä päärakennuksen edustan hiekkarannalla on riittänyt väkeä. Rantaan rakennetaan vielä toinen uimalaituri omille asiakkaille.

Ohjelmatarjonta näkyville

Tiivistä yhteistyötä tehdään jo nyt alueella toimivien luontoyrittäjien kanssa. Lisää palveluja on suunnitteilla ensi kesäksi, ja niitä aletaan markkinoida piakkoin.

”Tänä kesänä tarjolla on ollut jo monipuolisesti erilaisia melontapalveluita. Tavoitteena on, että meillä olisi jatkossa näyttää asiakkaille valmis kalenteri erilaisista retkistä ja tapahtumista, jotta he pääsevät halutessaan luontoon ja liikkumaan vesille. Mitään huvipuistoa tästä ei tehdä, vaan tarjolla on maanläheisiä, luontoon liittyviä palveluja.”

Pistohiekka kuuluu saimaannorpan pesimäalueeseen, ja viiksekkäitä uimareita onkin näkynyt pitkin kesää asiakkaiden ilona.

”Ensi toukokuulle suunnittelemme myös norppamelontaretkiä.”

Pistohiekka Resort Oy:n saunatiloja
Kesäsesonkiin valmistui ravintola, kaksi saunaa ja kymmenen mökkiä. Lisää on suunnitteilla.

Alueen vetovoima kasvaa

Pistohiekka Resortin naapurissa palvelujaan kehittää Pistocamp, joka tarjoaa jatkossa 100 paikkaa karavaanareille. Ensi kesäksi Pistocamp investoi huoltorakennuksen palveluineen, yhteiskeittiön ja saniteettitilat.

”Teemme tiivistä yhteistyötä alueen toimijoiden kanssa. Tänne mahtuisi myös uusia ohjelmapalveluyrittäjiä tuomaan lisää palvelutarjontaa.”

Perinteikäs tanssilava on sekin jo herätelty henkiin.

Kunta rakentaa lähistölle ns. vanhan laivalaiturin paikalle uuden vierasvenesataman. Kunta kehittäjineen saa Närhiseltä pelkkää suitsutusta. Yrittäjän näkökulmasta Puumalan kunta on mahdollistanut toiminnalle vauhdikkaan alun. Kunta on rakentanut alueelle kunnallistekniikkaa, tiestöä ja ensi vuonna valmistuu venelaituri. Kunnalla on alueella 17 tonttia, josta Pistohiekka Resortille on vuokrattu kolme.

”Puumalan kunnassa kaikki yritystoiminnan kehittäjät kunnanjohtajasta alkaen tekevät upeaa työtä. Puumalassa osataan toteuttaa asioita, eikä minulla oikeastaan ole edes mitään parannusehdotuksia sinne suuntaan.”

Pistohiekan yrittäjät haluavat pitää paikan auki ympäri vuoden yritys- ja yksityistilaisuuksia varten. Ensi talvena tunnustellaan, miten asiakkaita riittää.

”Tälle kesälle odotukset olivat korkealla, ja huippusesonki meni odotusten mukaisesti. Nyt mietitään, miten tästä mennään eteenpäin.”

Närhisen Adverento Travel -yrityksellä on liikennelupa, mikä mahdollistaa vaikkapa opastettujen matkojen järjestämisen.

”Ehkä joku päivä voimme tarjota asiakkaille vaikka Saimaan-kierroksia yhdessä alueen muiden matkailuyritysten kanssa.”

Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Tiina Laamanen ja Teppo Eronen T&T Foodilta

Juvalainen T&T Food kehittää uutta tuoteperhettä

Laamasten maaseutuyrittäminen perustuu ketterään kehittämiseen. Nykyään kakkupohjien, piirakoiden ja lettujen tuotantoon erikoistunut yritys ideoi parhaillaankin uusia tuotteita ja tuoteryhmiä.

Tiina Laamasella ja hänen puolisollaan Teppo Erosella on kummallakin edelleen omat maatilat, jotka sijaitsevat seitsemän kilometrin päässä toisistaan Juvan Risulahdessa. Tilat olivat alkujaan perinteisiä maitotiloja.

Kun edessä olisivat olleet mittavat investoinnit, kaksikko päätti perustaa yhteisen yrityksen ja erikoistua kalkkunoiden kasvatukseen vuonna 2004. Samana vuonna Juvalle suurin odotuksin perustettu kalkkunateurastamo kuitenkin lopetettiin kolmen toimintavuoden jälkeen.

”Vaikka meillä on vielä kalkkunantuotantoa varten perustettu yritys paperilla olemassa, se lähinnä omistaa kiinteistöjä, emmekä palaa kasvattamaan lintuja.”

T&T Food tuottaa omista kananmunista leipomotuotteita
T&T Food tuottaa mm. kakkupohjia lähialueen leipomoille kotimaisista raaka-aineista.

Omista munista leipomotuotteita

Teurastamon lopetettua Laamanen ja Eronen alkoivat tuottaa halleissaan kananmunia. Pari vuotta myöhemmin ryhdyttiin jatkojalostamaan omista munista leipomotuotteita. Vuonna 2018 tehtiin jälleen iso päätös ja lopetettiin kanala.

”Meillähän oli ihanteelliset tilat lintujen pitoon, mutta emme ehkä osanneet ajatella tarpeeksi kananmunien tuotantoketjuja. Rehut tuodaan Länsi-Suomesta ja siellä ovat myös pakkaamot, jonne munat viedään. Huomasimme, että kilpailutilanne on täällä idässä toimiville hankala. Jos olisimme halunneet menestyä, olisi pitänyt pistää kaikki panostukset siihen ja kehittää tiloja.”

Nykyään yritys ostaa tuotteisiinsa tarvittavat kananmunat lähiseudun kanaloista.

”Kakkupohjien teko onnistuu vain tuoreista munista, ja tällä varmistamme sen. Meillä oli valmiit kanavat hankkia munia jo siinä vaiheessa, kun luovuimme itse kanojen pidosta.”

T&T Foodin tuotteita löytyy leipomoiden lisäksi tukuista ja hotelliketjuista.
T&T Foodin tuotteita löytyy leipomoiden lisäksi tukuista ja hotelliketjuista.

Alihankintaa ja omia tuotteita

T&T Food valmistaa tuotteita useille leipomoille ja konditorioille alihankintana.

”Osa asiakkaista haluaa tuotteita omien reseptiensä pohjalta. Haluamme, että kaikki tuotteemme ovat hyvänmakuisia ja että niissä on itäsuomalaisuutta. Teemme esimerkiksi rukiista karjalanpiirakoita ja käytämme riisipuurossa kermaa.”

T&T tekee tiivistä yhteistyötä useiden tukkujen kanssa. Niiden kautta tuotteita menee kauppoihin ja hotelliketjuille.

”Meille yhteistyö tukkujen kanssa on todella tärkeää. Emme pystyisi itse millään jakelemaan tuotteita kauppoihin. Yhteistyökumppaneina meillä on myös isoja leipomoja, joille teemme etenkin kakku- ja kääretorttupohjia.”

Vinkkejä tulee myös tutuilta asiakkailta. Esimerkiksi Puumalan Hurissalon kyläkaupan kauppias Jorma Tikka toivoi tuotevalikoimaan riisipiirakoita.

”Meillä homma perustuu pitkälti siihen, että Teppo pystyy rakentamaan ja huoltamaan koneita. Hän teki meille esimerkiksi pienen koneen lettulinjaa varten. Lettuja lähtee nyt lähialueen kauppoihin ja tukkuihinkin. Lettujen kehittely onnistui hyvin, ja nyt kehittelemme taas ideaa uudesta tuoteryhmästä yhdessä suuren suomalaisen yrityksen kanssa.”

Vakaata kasvua näköpiirissä

T&T sijaitsee syvällä maaseudulla hiekkatietaipaleiden ja lossin takana. Uusi viitostien linjaus on vauhdittanut alueen leipomoyritysten kasvua.

”Me hyödymme siitä, että täällä voi tehdä yhteistyötä kasvavien leipomoyritysten kanssa.”

Oman yrityksen kasvua eivät rajoita ainakaan tilat. Nykyisen leipomohallin tiloista on vielä puolet käyttämättä, ja viereisestä rakennuksesta löytyy 1200 neliötä tilaa lisää.

”Tuotteillemme on hyvin kysyntää. Etsimme parhaillaan uudesta tuoteryhmästämme kiinnostunutta tukkua. Toivotaan, että pääsemme aloittamaan tuotannon loppusyksystä.”

Yrittäjillä on edelleen myös 40 hehtaaria peltoja omassa käytössä.

”Jos viljan viljelystä tulisi taas kannattavaa, meillä olisi valmius aloittaa myös viljan viljely uudelleen.”

Ideoita yrittäjäpariskunnalla riittää, vaikka pelkästään omin voimin ei ihan kaikkeen venytäkään. Tiina Laamanen kokee, että yritys on hyötynyt paljon yhteistyöstä Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n kanssa. Esimerkiksi tuotteiden hinnoittelua on kehitetty yhdessä yritysneuvoja Pasi Laitisen kanssa.

”Häneltä saa suoraa palautetta, jossa ei ole koskaan turhaa krumeluuria. Hänen vinkkiensä pohjalta saimme tehtyä hyviä ratkaisuja. Tiedän, että jatkossakin voin ottaa häneen yhteyttä. Olen pannut merkille, että Mikseistä löytyy myös kivasti apua sukupolvenvaihdostilanteissa. Kävin itse joskus myös matkailumarkkinoinnin valmennuksissa, ja ne herättelivät hyvin ajattelua.”

Yritys on ollut mukana myös Miksein vientivalmennuksissa ja osallistunut Saksan Grüne Woche -ruokamessuille Berliinissä.

”Tämänkokoisella yrityksellä ei olisi mitään mahdollisuuksia viritellä vientikuvioita. Viennin avaaminen on hidasta ja kestää kauan. Tiedän kuitenkin, että kun asiat tulevat ajankohtaisiksi, emme tarvitse konsulttia, vaan löydämme Mikseistä viennin osaajia, joiden kanssa asioita saadaan eteenpäin.”

Korona-aika tiputti yrityksen liikevaihtoa, mutta tänä vuonna se kipuaa noin 650 000 euroon. Yrityksen palkkalistoilla on yrittäjien lisäksi viisi työntekijää. Syksyn mittaan toiveissa olisi löytää yksi työntekijä lisää.

”Tänä kesänä on piisannut vauhtia, kun juhlia ja tapahtumia on järjestetty enemmän kuin aiempina koronakesinä. Ajattelin, että kesä olisi ollut vuoden 2019 kesän tyyppinen, mutta se olikin paljon vilkkaampi.”

Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Artikkeli on tuotettu osana Rebuild Business -hanketta, jota rahoittaa Euroopan aluekehitysrahasto.

Kuljetusyrityksille määräaikainen polttoainetuki

Laki kuljetusyritysten määräaikaisesta polttoainetuesta vahvistettiin 4.8.2022. Tuki kompensoi kuljetusyrityksille helmikuussa 2022 alkanutta äkillistä polttonesteiden hinnan nousua.

Viimeaikainen hintakehitys on ajanut kuljetusalan yrityksiä haastavaan tilanteeseen, millä puolestaan voi olla vaikutus Suomen huoltovarmuuteen ja yleiseen hintojen nousuun.

Nyt vahvistettu tuki koskee maanteillä tapahtuvia tavara- ja henkilökuljetuksia. Määräaikainen laki koskee kaikkia polttoainemuotoja ja sähköenergiaa, paitsi polttoöljya, jonka liikennekäyttö on kielletty.

Esitettyä polttoainetukea on mahdollista saada kolmelta kuukaudelta (helmikuu-huhtikuu 2022). Tuki kattaa 5 prosenttia haettavien kuukausien polttoainekustannuksista. Korvauksen laskennan lähtöarvona on polttoaineen keskihinta Tilastokeskuksen mukaan.

Eduskunta on jo aiemmin hyväksynyt hallituksen esityksen määräaikaisesta polttoainetuesta.

Määräaikainen tuki tulee haettavaksi Valtiokonttorista ja tavoitteena on, että uusi tuki olisi haettavissa viimeistään marraskuussa 2022.

Laki kuljetusalan yritysten määräaikaisesta polttoainetuesta:
https://valtioneuvosto.fi/paatokset/paatos?decisionId=0900908f807ce427 

Rapsipelto. Kuva: Okko Pyykkö, CC BY 2.0

MTK toivoo muutosta aluekehitysrahojen jakoon, investointeihin ja maatalouspolitiikkaan

MTK:n mukaan Venäjän aiheuttama globaali kaaos ja turvallisuuspolitiikan muutos tulee jatkumaan pitkään ja edellyttää poliittista suunnanmuutosta.

-Maatalouden kehitys Itä-Suomessa on jo pitkään poikennut muusta maasta. Tuotantoa on siirtynyt itäisen Suomen maakunnista muualle Suomeen ja tuore Maatilojen kehitysnäkymät -tutkimus ennakoi tämän kehityksen jatkuvan. Tilojen väheneminen on vuoteen 2030 mennessä suurempaa Itä-Suomessa kuin muualla maassa. Toteutuneita sukupolvenvaihdoksia on hyvin vähän, MTK Etelä-Savon toiminnanjohtaja Vesa Kallio kertoo.

Kallion mukaan huoltovarmuuden turvaamiseksi maatalouden toimintaedellytykset on pystyttävä turvaamaan koko maassa. Huoltovarmuuden osalta liian vähälle huomiolle on myös jäänyt huoli siitä, mistä löytyvät seuraavat sukupolvet maatiloille tuottamaan ruokaa. Nykyisellä kannattavuustasolla ja yleisessä maatalouden epävarmassa tilanteessa moni nuori miettii tulevaisuuden vaihtoehtoja. Venäjän sotatoimet ja maatalouden jo pitkään ennen sitä jatkunut heikko kannattavuus heijastuvat nyt erityisesti itäiseen Suomeen.

Moni maatilojen tulonlähde kuihtunut

Etelä-Savossa ja koko Itä-Suomessa merkittävä osa maatalousyrittäjistä saa toimeentulonsa useasta maatilakokonaisuuteen liittyvästä tulolähteestä: perusmaataloudesta, metsätaloudesta, maatilamatkailusta, koneurakoinnista ja muista sivuansioista ml. tilan ulkopuolinen palkkatyö. Tällä hetkellä perusmaatalouden kannattavuus on heikolla tasolla ja Venäjän toimet ovat vaikuttaneet erityisesti ulkomaisten matkailijoiden määrän romahdukseen. Tilojen lopettaessa kotieläintuotantoa kiihtyvään tahtiin heijastuu se maatalouden koneurakoinnin kysyntään sitä vähentävästi. Myös kasvinviljelytilojen tuottamien rehukasvien kysyntä vähenee kotieläintilojen vähentyessä.

Etelä-Savossa yli puolet peltoalasta on erilaisilla nurmilla, joista merkittävä osa muuttuu kotieläinten kautta ihmisille syömiskelpoiseen muotoon ja sitovat samalla hiiltä. Maakunnan pellot ja viljelyolosuhteet (mm. kasvukauden pituus ja lämpösumma) eivät mahdollista monenkaan ihmisille suoraan ruoaksi kelpaavan kasvin tuotantoa. Ruoan osalta itäisessä Suomessa on turvattava kaikin keinoin maatalouden toimintaedellytykset ja erityisen tärkeää se on kotieläintuotannon osalta.

Kotieläimet tuottavat monipuolisen ravinnon lisäksi luonnon monimuotoisuutta ja lannan kautta ravinteita. Kotieläintuotannon merkitys on huoltovarmuuden kannalta ensisijaisen tärkeä. Energian ja lämmön osalta on MTK:n mukaan huolehdittava puun ja turpeen käytön turvaamisesta.

Suomi myös korvaa venäläistä tuontienergiaa pääosin metsäenergialla, mikä lisää merkittävästi maantiekuljetusten määrää ja erityisesti alemman asteisella tieverkolla. Nykyisellä tienpidolla itäisen Suomen tieverkko ei tule kestämään tätä liikennemäärien muutosta, mikäli siihen ei panosteta merkittävästi nykyistä enemmän. Ja tämä panostus on kohdistettava alemman asteiseen tieverkkoon.

Toimivat tietoliikenneverkot ovat mahdollisia vain kiinteiden verkkojen kautta, mobiiliyhteyksillä ei ole käytännössä mahdollisuutta rakentaa toimivia yhteyksiä edes taajamiin. Tämä on nähty laajalti itäisessä Suomessa.

MTK esittää kolmea toimenpidettä Itä-Suomen elinvoiman vahvistamiseksi

-Ensimmäinen konkreettinen toimenpide on työ- ja elinkeinoministeriön syksyllä 2021 tekemän aluekehitysrahapäätöksen peruminen. Päätöksen myötä aluekehitysrahoja jaettiin entistä enemmän myös Etelä-, Länsi- ja Lounais-Suomeen. Näemme perusteltuna vain Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson mukaan ottamisen, Vesa Kallio kertoo MTK Etelä-Savon lausunnossa.

Aluekehitysrahojen uutta kohdentamista perusteltiin Itä-Suomen maakunnille sillä, että uusia Oikeudenmukaisen siirtymän rahaston (JTF) rahoja voitaisiin käyttää korvaamaan aluekehitysrahoja hyvinkin vapaasti. Myöhempi valmistelu on kuitenkin osoittanut, ettei joustava kohdentaminen lupauksista huolimatta tule olemaan mahdollista. Nykyisten rahoitusten sisältä onkin löydettävä joustoja, jotta ne voidaan täysipainoisesti hyödyntää Itä- ja Kaakkois-Suomen alueen elinvoiman lisäämiseen.

Toisena toimenpiteenä MTK toivoo merkittäviä panostuksia Itä-Suomen infrastruktuuriin ja erityisesti alemman asteiseen tieverkkoon sekä yksityisteihin. Venäjän toimien seurauksena (mm. Saimaan kanavan sulkeutuminen) tieverkon käyttö on kasvanut merkittävästi. Kokonaisuuteen on liityttävä myös kuljetustukien merkittävä nostaminen itäisessä Suomessa. Saimaan kanavan kehittämiseen jo varatut varat on käytettävä vaihtoehtoisiin investointeihin Itä-Suomessa.

Myös rautatieverkkoa on kehitettävä. Etelä-Savoon kohdentuvana toimenpiteenä tulisi huomioida esimerkiksi Laitaatsalmen rautatiesilta Savonlinnassa. Kyseisen rataosuuden merkitys on kasvanut Venäjän toimien myötä siten, että sillan rakentaminen nähdään perusteltuna. Sillan myötä junaliikenne pääsisi Parikkalasta Savonlinnan kautta Pieksämäelle.

Kolmantena toimenpiteenä toivotaan maatalouden elinvoimaan liittyviä ratkaisuja, joita voisivat olla mm. nykyisen tukialuejaon muuttaminen etelä-pohjoinen -jaottelusta itä-länsi -suuntaiseksi. Itäisen Suomen B-tukialue on merkittävästi huonommassa asemassa tuotannollisten olosuhteiden osalta kuin esimerkiksi Länsi-Suomen C-alue. On haettava maatalouspoliittisia välineitä, joilla tukia voitaisiin kohdentaa maksimaalisesti itäiseen Suomeen.

Konkreettisia ehdotuksia maatalouspolitiikkaan ovat MTK:n mukaan esimerkiksi korotetut investointituet maatalouden investoinneille Itä-Suomessa. Edelleen maatilojen sukupolvenvaihdoksia voitaisiin edistää ja nuorten viljelijöiden toimintaedellytyksiä tukea. Valtio voisi myös taata maatilojen vakuusarvot. Myös tuotannon monialaistamista voitaisiin tukea.

MTK näkee myös, että CAP27 ohjelman osalta pitää löytää ratkaisuja itäisen Suomen maatalouden kannattavuuden parantamiseksi, jotta investointeja saataisiin liikkeelle. Myös Järvi-Suomen brändiä voitaisiin kehittää vahvemmaksi matkailun, ruokamatkailun ja ruokaviennin näkökulmasta. Järvi-Suomen ympäristö- ja ilmasto-ohjelman rahoitusta voitaisiin tarkastella siten, että luodaan malleja, joissa sekä ympäristö, ilmasto että yritystoiminta tulevat huomioiduiksi.

-Nyt on viimeinen hetki palata koko maan kehittämiseen ja elinvoiman turvaamiseen koko Suomessa, Kallio toteaa.

Katso lyhentämätön lausunto MTK Etelä-Savon sivuilla:
https://www.mtk.fi/-/lausuntoitasuomenelinvoima0722

Kansikuva: Okko Pyykkö

Saimaa kuvituskuva

Keskuskauppakamari julkaisi kolme toimenpide-ehdotusta Itä-Suomen kasvun turvaamiseksi

Osana Itä-Suomen talouskasvun turvaamista Kauppakamari esittää työperäisen maahanmuuton saatavuusharkinnasta luopumista, logistiikkainvestointeja sekä tuulivoiman ja puolustusvoimien tutkavalvonnan parempaa yhteensovittamista.

Venäjän hyökkäyssota on vaikuttanut laajasti suomalaiseen yrityskenttään yleisen epävarmuuden, kustannusten nousun sekä toimitusketjujen saatavuusongelmien kautta. Erityisesti Itä-Suomessa yritysten arviot sodan vaikutuksista ovat suuremmat ja taloudelliset näkymät huonommat kuin koko maassa keskimäärin. Syitä ovat mm. puun tuonnin katkeaminen, venäläisten matkailijoiden kato, Saimaan kanavan sulkeutuminen sekä Venäjän sulkeutuminen vientimarkkinana.

-Yrityksiä huolettaa rajusti nousseet energia-, logistiikka- ja raaka-ainekustannukset. Myös korkojen nousu vaikuttaa muun muassa investointeihin. Kustannusten nousu kanavoituu yritysten hinnoitteluun, kun 72 % yrityksistä ennakoi nostavansa hintoja jonkin verran tai merkittävästi. Vuoden viimeistä neljännestä on haastava ennakoida, toteaa Etelä-Savon kauppakamarin toimitusjohtaja Teppo Leinonen.

Monille itäsuomalaisille yrityksille Venäjä on ollut merkittävä tai merkittävin vientimarkkina. Sodan alettua vienti Venäjälle on romahtanut. Venäjän läheisyys on pitkään ollut itäiselle Suomelle mahdollisuus niin viennin kuin matkailun kannalta. Nyt katseet on käännettävä muualle.

Keskuskauppakamari esittää hallitukselle kolmea toimenpidettä, jotka purkaisivat itäisen Suomen kasvun esteitä ja olisivat merkittäviä koko Suomen kannalta:

Osaavan työvoiman saatavuus on pullonkaula yritysten kasvulle koko maassa. Keskuskauppakamarin mielestä työperäisen maahanmuuton saatavuusharkinnasta on siksi luovuttava kokonaan. Vastauksena sodan vaikutuksiin saatavuusharkinnan purkaminen voitaisiin aloittaa itäisestä Suomesta.

Tuulivoiman ja puolustusvoimien tutkavalvonnan parempi yhteensovittaminen voisi käynnistää satojen miljoonien eurojen tuulivoimainvestoinnit Itä-Suomessa. Se turvaisi teollisuuden sähkönsaantia, tasaisi energiajärjestelmän säävarmuutta, vahvistaisi alueen kuntataloutta ja loisi pohjaa vetytaloudelle itäisessä Suomessa.

Kolmas toimenpide on vientiä tukevat logistiikkainvestoinnit Itä-Suomessa. Saimaan kanavan käytön päättyminen tarkoittaa, että noin 50 000 rekkakuormallista raaka-aineita ja vientituotteita on kuljetettava muita reittejä pitkin. Tämä lisää kuljetuskustannuksia ja muiden väylien käyttöpainetta.

Katso alkuperäinen uutinen:
https://eskauppakamari.fi/fi-fi/article/nosto/ita-suomi-kasvun-tielle-kolme-toimenpidetta/982/

TED - Tenders Electronic Daily

Yrittäjä, tiedätkö jo TEDin?

TED (Tenders Electronic Daily) on Euroopan unionin kilpailutusportaali, joka täydentää virallista lehteä ja josta löytyvät EU:ssa tehtävät kilpailutukset.

Portaalin kautta julkaistaan vuosittain 676 000 ilmoitusta hankinnoista sekä 258 000 tarjouspyyntöä, joiden yhteisarvo on 670 miljardia euroa. Portaalissa on viikkotasolla avoinna noin 2600 tarjouspyyntöä ja kansalliset kynnysarvot ylittävät hankinnat siirtyvät kansallisista järjestelmistä (esimerkiksi Hilma) EU:n TED-portaaliin automaattisesti. EU:n toimielinten tarjouspyynnöt julkaistaan TED-portaalissa EU:n 24 virallisella kielellä.

Merkittävä osa EU:n RRF-elpymisvälineen julkisista hankinnoista on löydettävissä TED-portaalin kautta. Elpymisvälineen hankintojen avulla digitalisoidaan ja modernisoidaan julkishallintoa, julkisia palveluita ja terveydenhuoltoa sekä rakennetaan tai uudistetaan sairaaloita. Myös esimerkiksi kestävään liikkumiseen, energiatehokkuuteen, kiertotalouteen, jätehuoltoon ja uusiutuvaan energiaan liittyviä toimenpiteitä sisältyy maiden elpymissuunnitelmiin, kuten myös kyberturvallisuuteen, edistyneisiin teknologioihin ja verkkoyhteyksiin.

Kuka tahansa voi rekisteröityä TED:n käyttäjäksi ja selata julkisia tarjouspyyntöjä. Yrittäjänä voit tilata seuraamistasi tarjouspyynnöistä päivitysuutiset ja lähettää tarkentavia kysymyksiä tarjouspyynnön esittäjälle.

Business Finlandilla uusi RRF-projektitoimisto

Yrityksille kansainvälistymis- ja rahoituspalveluja tarjoava Business Finland on keväällä 2022 perustanut Berliiniin RRF-projektitoimiston, joka tarjoaa asiantuntija-apua yritysten vientiin. Projektitoimisto tarjoaa apua ja koulutusta myös TED-kilpailutusportaalin käyttöön.

Katso lisää

TED (Tenders Electronic Daily):
https://ted.europa.eu/TED/browse/browseByMap.do

RRF-projektitoimistouutinen:
https://www.businessfinland.fi/ajankohtaista/blogit/2022/eu-maiden-rrf-rahoitus-tarjoaa-kuumat-vientimarkkinat

Anttolan Kone ja Urheilun Reea Vuorinen

Anttolassa pärjää räätälöimällä palvelut

Yksitoista vuotta Anttolan Kone ja Urheilu -yritystä sataman vieressä pyörittänyt Reea Vuorinen tietää, minkälaisia tuotteita ja huoltopalveluita vapaa-ajan asukkaat tarvitsevat. Viime vuosina lisääntynyt luontomatkailu on saanut yrityksen kasvattamaan vuokrauspalveluja.

Alkujaan porilainen Reea Vuorinen päätyi perheineen Anttolaan Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n asukashankintamarkkinoinnista innostuneena. Yrityskaupassa hän osti silloisen miehensä kanssa perinteisen rautakauppatyyppisen kaupan, jonka valikoima karsittiin jo alkuvuosina vastaamaan kysyntää.

”Tosi laajasta valikoimasta erikoistuimme kalastukseen, veneilyyn ja pienkoneisiin. Pari vuotta sitten palautimme valikoimiin pienrautakauppatavaraa, jota ei enää muualta Anttolasta saanut ostettua.”

Vuorisen kaupan suurin asiakaskunta ovat vapaa-ajan asukkaat. He odottavat saavansa mökkeilyynsä liittyviä tuotteita läheltä. Korona-aika muutti vapaa-ajan asunnoilla viihtyneiden ikärakennetta ja lisäsi yrityksen liikevaihtoa.

”Täällä on arviolta noin 3000 mökkiä, ja niistä yli puolet sijaitsee saarissa tai on vain kesäkäytössä. Korona-aika alensi mökkeilijöiden ikää, kun nuoremmatkin alkoivat yllättäen viihtyä mökeillä. Aika harva heistä osaa huoltaa mökkeilyyn ja veneilyyn liittyviä laitteita tai haluaa käyttää vähään vapaa-aikaansa siihen, joten he tuovat laitteet meille huoltoon. Huoltoruljanssi oli jo viime vuonna kova. Venemoottoreiden huolto alkaa jo varhain keväällä.”

Koska pieni myymälä ei pysty kilpailemaan isojen ketjujen kanssa hinnalla, palveluun pistetään kaikki paukut, mitä liikenee.

”Yritämme antaa asiakkaalle aina enemmän kuin mitä hän alkujaan tuli hakemaan. Se on ollut ajatukseni koko pitkän yrittäjän urani ajan.”

Kysyntä huoltopalveluille kasvoi korona-aikana. Venemoottoreiden huolto alkaa jo varhain keväällä.
Kysyntä huoltopalveluille kasvoi korona-aikana. Venemoottoreiden huolto alkaa jo varhain keväällä.

Välinevuokraus kasvussa

Luontomatkailun kasvu sai yrityksen aloittamaan uudenlaisia yhteistyökumppanuuksia, joiden ansiosta vuokralla on monipuolisesti erilaisia välineitä luonnossa ja vesillä liikkumiseen.

”Välitämme moottoriveneitä, kanootteja, kajakkeja, suppilautoja, paljuja ja sähköpyöriä. Ne ovat kaikki yhteistyökumppaneidemme omistuksessa olevia.”

Pyöriä yritys vuokraa myös muille anttolalaisyrityksille, jotka järjestävät sitten omia eripituisia retkiään asiakkailleen.

Anttolan satamasta pääsee veneellä puolessa tunnissa huimista maisemista tunnetulle Neitvuorelle. Reea Vuorinen pitää kunnia-asiana tarjota asiakkaille mahdollisuuksia luontomatkailuun.

”Pyrimme järjestämään omille asiakkaillemme toiveiden mukaisia melontaretkiä niin, että opastukset hoitaa yhteistyökumppani, kokenut luonto-opas. Jos meillä on aikaa, voimme viedä perheitä myös itsekin kalastusretkille, mikä on varsinkin ulkomaalaisille iso elämys.”

Kauppa toimii myös Alkon noutopisteenä. Yrityksen historiaan kuuluu matkailuneuvontana toimiminen. Siitä muistona on vieläkin palveluluukku liikkeen etuseinässä. Viime vuosina kauppa on ollut Anttolan Luontokeskus -palvelupiste.

”Viime vuonna tänne Anttolan keskustaan toivat väkeä Hop On, Hop Off -bussivuorojen takuulähdöt, joiden asiakkaat pääsivät täältä risteilemään Neitvuorelle tai voivat tutustua muuten Anttolaan. Tänne tulikin paljon väkeä Mikkelistä ja ympäri Suomen. On hienoa, että tänne saadaan pöhinää ja ihmiset näkevät, mitä täältä löytyy.”

Anttolan Kone ja Urheilussa on tarkkaan perehdytty siihen, mitä mökkiläiset kysyvät.
Anttolan Kone ja Urheilussa on tarkkaan perehdytty siihen, mitä mökkiläiset kysyvät.

Ketterä perheyritys

Reea Vuorisen oma tausta on alkujaan ravintola-alalta. Nykyään hän jakaa aikansa oman kaupan ja palkkatyön välillä. Hän vastaa Mikkelissä sijaitsevan huonekalumyymälän logistiikasta.

”Kun pyöritän tätä perheyrityksenä, haluan tarkastella asioita välillä vähän kauempaa. Talvella teen täyttä päivää palkkatöissä, ja kesäksi vähennän työtuntien määrää, että voin olla täällä enemmän.”

Työvoimaa löytyy omasta perhepiiristä joustavasti. Myös appiukko muutti viime vuonna Hyvinkäältä Mikkeliin vastaamaan myymälästä tarpeen mukaan.

”Ehdoton vahvuutemme on palvelu. Jos meillä on hyllyssä tarvittavat osat, huolto onnistuu maksimissaan kahdessa päivässä. Paineisiin tilanteisiin vastaamme tekemällä itse enemmän töitä. Käytännössä vuoden tulos tehdään kesällä.”

Talvikaudella kaupaksi käy kaikki pilkkimiseen ja hiihtoon liittyvä välineistö. Huoltoja tehdään myös luistimille ja suksille.

”Talvi eletään säästöliekillä. Toisaalta on kivakin, että talvella ehtii suunnitella asioita ja tehdä tilaukset ajoissa. Näin keväällä ei mitään muutoksia toimintaan enää voi tehdä. Korona-aika näytti, että monilla toimittajilla on ollut vaikeuksia toimittaa ajoissa veneilytarvikkeita tai elektroniikkaa. Mekin tilasimme perämoottorit jo viime vuonna ja nyt toimitukset tulevat sitten ripotellen.”

Lähipalveluja lapsiperheille

Mikkelin kaupungille Reea Vuorisella on terveisiä, että nyt taajamasta löytyy hyvä koulu ja päiväkotikin pullistelee lapsista. Hän esitti toiveen keskustan leikkipuistosta reilut 10 vuotta sitten, ja viime vuonna puisto valmistui sataman viereen. Taajamasta löytyvät muun muassa apteekki, ruokakauppa ja leipomo. Nyt yrittäjän toiveissa olisi saada palautettua lääkäri-, sairaanhoitaja- ja hammaslääkäripalveluja.

”Tänne on muuttanut paljon lapsiperheitä. Olisi tärkeää taata sujuva pääsy perusterveydenhuoltoon. Aiemmin täällä oli kouluterveydenhoitajan ja välillä lääkärilläkin vastaanotto. Olen miettinyt, että voisiko täällä olla lääkärillä päivystys edes joskus, kun aiemminkin olivat kaikki ajat varattuja. Tai voisiko joku yksityinen lääkäriyritys pitää täällä vastaanottoja niin, että niille pääsisi kaupungin palveluseteleillä?”

Anttolaan on julkista liikennettä päivittäin keskimäärin neljä bussivuoroa, joista osa on ns. maaseudun Waltti-liikenteen vuoroja. Mikkeliin hurauttaa autolla puolessa tunnissa.

”Päätin aikoinaan jäädä tänne asumaan, koska täällä on helppo kasvattaa lapset. Kalastan ja liikun luonnossa mielelläni. Kävelen mielelläni Hallavuorenreitillä katsellen maisemia. Täällä hiljaisuus on sellaista mindfulnessiä, ettei sitä saa mistään muualta. Kun katselee auringonnousuja ja -laskuja, se sykähdyttää aina.”

Kansi: Anttolan Kone ja Urheilun yrittäjä Reea Vuorinen
Teksti ja kuvat:
 Päivi Kapiainen-Heiskanen

Mikkeli Siivotaan Oy:n toimitusjohtaja Osku Nykänen

Mikkeli Siivotaan valittiin vuoden 2021 puhtausalan yritykseksi

Vuoden puhtausalan yritys -palkinto myönnetään yritykselle tai yhteisölle, joka kehittää pitkäjänteisesti toimintaansa ja henkilöstönsä ammattitaitoa sekä toimii aktiivisesti ja ulospäin suuntautuneesti toimintaympäristössään.

Mikkeli Siivotaan on kasvanut tasaisesti menestyväksi puhtauspalvelualan yritykseksi, jolla on yli miljoonan euron liikevaihto ja joka työllistää noin 25 henkeä.

Palkinnon myöntäneen Puhtaustieto PT:n toimitusjohtaja Marjatta Lausjärvi kiittää yritystä edistyksellisyydestä.

Mikkeli Siivotaan Oy on työvoimavaltaisella alalla panostanut henkilöstönsä koulutukseen, työn laatuun, palkkaukseen ja asiakastyöhön, Lausjärvi kertoo.

Yhdeksi keskeiseksi menestystekijäksi on tunnistettu myös hyvä johtajuus monikulttuurisessa työyhteisössä.

-Meillä on työntekijöitä monenlaisilla taustoilla ja jokaisella on hieman erilaiset lähtökohdat työelämään. On tärkeää, että tulemme hyvin toimeen keskenämme ja että meillä on selkeät pelisäännöt, joiden mukaan kaikki toimivat. Pelisääntöjen tulee olla sellaiset, että kaikki voivat sitoutua niihin ja että ne ymmärretään oikein. Samalla meidän pitää pystyä lunastamaan joka päivä palvelulupauksemme asiakkaillemme. Tämä tarkoittaa, että työntekijöillämme pitää olla osaaminen sellaisella tasolla, että tässä onnistutaan, Mikkeli Siivotaan Oy:n toimitusjohtaja Osku Nykänen kertoo.

Yrityksen työntekijöistä noin puolet on ulkomaalaistaustaisia. Kielimuuria taklatakseen Mikkeli Siivotaan tuottaa perehdytykseen ja koulutukseen käytettävää materiaalia usein videoina.

– Meille tulee paljon hakijoita, joiden äidinkieli ei ole suomi, eivätkä välttämättä ymmärrä puhtausalan ammattisanastoa. Kaikki eivät välttämättä opi kertakuulemalta tai yhdellä opastuksella. Nyt työntekijä voi kännykän kautta mennä katsomaan esimerkiksi opetusvideolta, miten siivouskone toimii tai puhdistetaan. Näin lisätään myös työturvallisuutta ja vältetään vahinkoja, Nykänen toteaa.

Vuoden puhtauspalvelualan yritys/yhteisö -palkinto myönnetiin nyt 25. kerran. Se myönnetään yritykselle tai yhteisölle, joka kehittää pitkäjänteisesti toimintaansa ja henkilöstönsä ammattitaitoa sekä toimii aktiivisesti ja ulospäin suuntautuneesti toimintaympäristössään.

Artikkelikuva: Päivi Kapiainen-Heiskanen