Mikkeli valmistautuu uuteen Mikkeli Water Week -tapahtumaan, joka tuo esiin puhtaan veden merkitystä ja mahdollisuuksia. Tapahtumaviikko kokoaa yhteen kansainväliset tutkijat, alan yritykset, paikalliset asukkaat ja matkailijat, ja tarjoaa seminaarin ja konferenssin lisäksi monipuolisen ohjelman yrityksille ja kaupunkilaisille. Mikkeli Water Week järjestetään ensimmäistä kertaa syyskuussa 2024.
Mikkeli Water Week tarjoaa ajateltavaa ja elämyksiä niin alan ammattilaisille kuin paikallisille asukkaille. Ohjelmakokonaisuudessa on useita eri tapahtumia, mm. Finnish Lakeland Forum -seminaari ja kansainvälinen Emerging Trends in Water Treatment (ETWT) 2024 -konferenssi oheisohjelmineen. Luvassa on myös koululaisille suunnattua ohjelmaa.
Tapahtumaviikon järjestäjinä toimivat Blue Economy Mikkeli -osaamiskeskuksen perustajat: Mikkelin kaupunki, LUT-yliopisto, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu (Xamk), Mikkelin yliopistokeskus (MUC) ja Mikkelin kehitysyhtiö Miksei. Mikkeli Water Weekille on juuri avattu tapahtumasivut, jonne päivittyy pitkin kevättä ja kesää tarkempaa ohjelmaa.
Konsertti- ja kongressitalo Mikaelissa järjestetään päätapahtumat: 17.9. Finnish Lakeland Forum -seminaari sekä 18.–19.9. kansainvälinen ETWT-konferenssi huippupuhujineen. Pitkin tapahtumaviikkoa on myös erilaista ohjelmaa ympäri kaupunkia kuten tutustumiskäyntejä jätevedenpuhdistamolle sekä interaktiivinen ja elämyksellinen BEM ShowRoom.
Etelä-Savon maakuntastrategian kärkiä ovat vesi, metsä ja ruoka. Puhtaan veden pääkaupunki Mikkelissä on sitouduttu veden ympärille rakennettuun osaamiseen, koulutukseen, tutkimukseen ja kehitykseen. Vuosien panostus on synnyttänyt uusia vesihuollon ratkaisuja ja liiketoimintamahdollisuuksia ja tuottanut elinvoimaa ja hyvinvointia kaupungille. Blue Economy Mikkeli -osaamiskeskus on tämän edelläkävijyyden ilmentymä.
”Blue Economy Mikkeli eli tuttavallisemmin BEM tarjoaa vahvojen yrityskumppaniensa Operonin ja Mipron kanssa ainutlaatuisen ympäristön uuden vesiteknologian kehittämiseen ja testaamiseen” kertoo BEM-koordinaattori Juha Kauppinen.
Globaalisti puhtaasta vedestä on pulaa ja vesivarannot niukkenevat
Miksi Mikkeli Water Week on tarpeen? Vesi on elämän elinehto. Veden kiertotalous, eli jäteveden puhdistus ja siinä olevien hyödyllisten aineiden erotus uudelleen käytettäviksi on vastaus paikallisiin ja globaaleihin kestävyysongelmiin, joista yksi keskeisemmistä on puhtaan makean veden riittävyys. Vedenpuute vaikuttaa yli 40 prosenttiin maailman väestöstä ja 30 prosenttia maailman väestöstä on vailla turvallista juomavettä. Yli 80 prosenttia jätevedestä päästetään vesistöihin käsittelemättömänä. Lisäksi vettä on vähän siellä, missä on paljon ihmisiä, ja lisääntyneet sään ääri-ilmiöt pahentavat tilannetta. Vettä olisi riittävästi kaikille, jos sitä käytettäisiin oikein. Veden kiertotalous on tärkeä osa ratkaisua.
Mikkeli on portti Saimaalle. Saimaa yhdistää ja on monien mahdollisuuksien ympäristö, jossa luodaan hyvinvointia ja elinvoimaa. Mikkeli Water Weekin tavoitteena on yhdessä varmistaa ja löytää ratkaisuja, että tulevat sukupolvet voivat nauttia puhtaasta vedestä ja järviluonnosta. Tapahtumaviikko tarjoaa ainutlaatuisen tilaisuuden oppia, verkostoitua ja inspiroitua veden äärellä.
Juha Kauppinen
BEM-koordinaattori, BEM osaamiskeskus II-hanke
juha.kauppinen@mikkeli.fi
+358 40 162 6894 www.mikkeliwaterweek.fi
BEM osaamiskeskus II -hankkeella käynnistetään Blue Economy Mikkelin (BEM) toiminta ja toteutetaan ekosysteemisopimusta.
Mikkeli on valittu Työ- ja elinkeinoministeriön valtakunnalliseen innovaatioekosysteemejä kehittävään ohjelmaan. Mikkelin kaupungin ja valtion välisen, vuosille 2021–2027 solmitun ekosysteemisopimuksen painopiste on yhdyskuntavesien kiertotalous ja kehittämiskohde Blue Economy Mikkeli -osaamiskeskus. BEM:n tavoitteena on kehittyä valtakunnallisesti tunnetuimmaksi ja kansainvälisesti merkittäväksi vesialan keskittymäksi, joka tuottaa uusia ratkaisuja vesihuollon ongelmiin sekä kotimaassa että ulkomailla. Hankkeen päätoteuttaja on Mikkelin kaupunki, joka toteutetaan yhteistyössä Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n kanssa. Hanketta rahoittavat Euroopan aluekehitysrahasto ja Mikkelin seutuvaliokunta. EU-rahoituksen myöntänyt viranomainen on Etelä-Savon maakuntaliitto.
Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy luo elinvoimaa Mikkelin seudulle tukemalla yritysten, matkailun ja toimintaympäristön kehittymistä. Yhtiö palvelee vuosittain 1200 yritysasiakasta ja tarjoaa kokonaisvaltaista tukea Mikkeliin sijoittumisessa. Yhtiössä työskentelee hybridimallilla 40 eri alojen asiantuntijaa.
Puuni Oy auttaa asiakasyrityksiään suunnittelemaan ja tekemään päästövähennyksiä. Mikkeliläinen Mindhive Oy suunnitteli yritykselle uuden työkalun Puunin idean ja potentiaalisen australialaisasiakkaan toiveiden pohjalta.
Puuni Oy:n liikeideana on luoda uutta, lisäyksellistä metsäpinta-alaa alueille, jotka eivät luontaisesti metsity. Hiilinieluja on luotu istuttamalla metsää useisiin kohteisiin Mikkelissä ja Lempäälässä.
Palvelumuotoilulla kirkastettiin ideaa
Yrityksen perustaja Joona Puhakka kuvaa, että Mindhiven kanssa tehtävän yhteistyön tavoitteena oli uudenlainen palvelu, jonka konseptin toimivuudesta toivottiin ammattilaisen näkemys.
”Halusimme Mindhiven näkemyksiä konseptimme toimivuudesta, jotta voisimme kehittää siitä menestyksekkään palvelun. Mindhive hankki meille uusia näkemyksiä ja tärkeää tietoa, joka oli aiemmin jäänyt huomiotta. Saimme näin selkiytettyä konseptiamme ja luotua visuaalisen suunnitelman palvelumme toimivuudesta.”
Puhakka uskoo, että työkalut mahdollistavat yrityksen alkuperäisen idean havainnollistamisen mahdollisille asiakkaille ja sijoittajille tavalla, joka on sekä konkreettinen että vakuuttava.
”Meille oli valtavan iso apu saada Mindhiven ammattilaiset mukaan suunnittelemaan ja jalostamaan ideaamme. Vaikka itse olemme luottavaisia ideastamme, on aina jännittävää ja palkitsevaa nähdä ideasta ensimmäiset graafiset vedokset. Mindhive on osoittautunut loistavaksi yhteistyökumppaniksi, kun etsimme asiantuntija-apua uusien palveluiden kehittämiseen. Mielestäni muidenkin yritysten kannattaa hakea ammattilainen mukaan jo ideavaiheessa ja katsoa, kun omat visiot alkavat hahmottumaan todellisiksi suunnitelmiksi.”
Prototyypin avulla voi esitellä tuoteideaa
Käytännössä Mindhive lähti selkeyttämään ja konkretisoimaan asiakkaalleen tuoteideaa hiilijalanjäljen raportointipalvelusta, jota käyttäisivät yhteisöllisiä työtiloja käyttävät toimijat.
”Tunnistimme asiakkaan mahdollisia kipupisteitä, esitimme niihin ratkaisuja ja suunnittelimme asiakaspolun palvelun käyttöönotosta. Sen jälkeen muotoiltiin asiakkaan tuoteideasta käyttöliittymän prototyyppi, jonka avulla konkretisoitiin, miten palvelu toimisi ja miltä se tuntuisi. Prototyypin avulla voidaan kevyesti testata palvelua ilman, että tarvitsee vielä varsinaisesti koodata riviäkään. Prototyypin avulla Puuni Oy pystyy nyt esittelemään palvelua potentiaalisille asiakkaille ja sijoittajille, jotta palvelua voidaan lähteä kehittää eteenpäin. Käytännössä prototyyppi on linkki, josta aukeaa käyttöliittymäkuvia, jotka näyttävät ja tuntuvat oikealta palvelulta”, kehitystyötä tehneet Mindhiven palvelumuotoilijat Anni Vigrén ja Suvi Ripatti kuvaavat.
Verstas VB-hanke mahdollisti ketterät kokeilut
Yritysten välisen yhteistyön mahdollisti Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n Verstas VB -hanke, josta oli mahdollista rahoittaa ns. ketteriä kokeiluja. ”Kokeiluja tehtiin yhteensä 14:lle yritykselle ja tuloksia tullaan esittelemään kevään aikana. Kokeiluihin varattu rahoitus on nyt jo käytetty, tarpeita olisi kyllä ollut useammallekin kokeilulle”, toteavat hankkeen asiantuntija Kimmo Haapea ja projektipäällikkö Marjo Niittuaho-Nastolin kehitysyhtiö Mikseiltä.
Verstas VB (Venture Builder) varmistaa, että nuoret kasvuyritykset saavat parhaan mahdollisen avun ja tuen kasvuun. Hankkeen avulla autetaan yrityksiä kehittymään houkutteleviksi rahoituskohteiksi Etelä-Savon pääomarahastolle, muille sijoittajille sekä julkisille ja yksityisille rahoittajille. Hanke pilotoi Venture Builder -palvelukokonaisuuden. Määrällisenä tavoitteena on tukea 16 uuden kasvuhaluisen ja -kykyisen yrityksen syntymistä Etelä-Savoon. Hanke kestää vuoden 2024 loppuun saakka. EAKR-rahoitusta se saa Etelä-Savon ELY-keskukselta.
Mikkeliläisessä perinteikkäässä teräksisiä suoja- ja laitekoteloita valmistavassa Casemet Oy:ssä kehitetään vastuullisuusasioita. Vuoden kuluessa useat asiakasyritykset ovat kiinnostuneet yrityksen tavasta toteuttaa vastuullisuusraportointia.
Kahden mikkeliläisperheen omistamassa yrityksessä toteutettiin osittainen sukupolvenvaihdos vuoden 2021 aikana. Vuoden 2024 alusta toimitusjohtajaksi siirtyi Sanna Vihersalo ja kehitys- ja IT-johtajaksi Aki Hyyryläinen. Molemmat ovat myös osakkaita ja mukana hallitustyöskentelyssä.
”Nyt on hyvät fiilikset. Lähdimme molemmat omistajaksi kolmisen vuotta sitten. Jatkamme yrityksen kehittämistä. Operatiivisesta toiminnasta eläkkeelle ja hallituksen puheenjohtajan tehtävään siirtynyt isäni Jukka Kokkonen on taustajoukoissa sparraamassa tarvittaessa”, Sanna Vihersalo sanoo.
Vauhdikasta kehitystyötä
Yritys valmistaa teräskoteloratkaisuja sekä tarjoaa sähkömekaanista ja ohutlevyrakenteiden sopimusvalmistusta. Yrityksellä on oma tuoteperhe ja se valmistaa asiakasyrityksilleen niiden tarpeisiin räätälöityjä tuotteita.
Viime vuosina yritys on toteuttanut laajoja investointeja. Parhaillaankin Tuskun tuotantotiloihin tehdään noin 1000 neliömetrin laajennusta. Yrityksen toinen tuotantoyksikkö sijaitsee Viron Pärnussa. Lähivuosien suunnitelmiin kuuluu jatkaa kasvua kotimaassa, Skandinaviassa ja Baltiassa. Laajeneminen Ruotsin markkinoille on aloitettu.
”Olemme ottaneet uutta, laserhitsaukseen ja automatisointiin liittyvää teknologiaa käyttöön. Panostamme tulevaisuudessa robotiikan lisäämiseen täällä Mikkelissä ja myös Pärnun tehtaalla. Digitalisaation ansiosta olemme pystyneet vähentämään manuaalisia työvaiheita ja samanaikaisesti olemme ottaneet uusia ohjelmistoja käyttöön”, Aki Hyyryläinen kuvaa.
Sosiaalisesti kestävää johtamista
Yritys päivitti strategiansa syksyn aikana. Hallitus antaa reunaehdot ja vahvistaa yrityksen strategian. Hallituksen jäseninä on myös kolme ulkopuolista asiantuntijaa. Uutena strategiaan otettiin mukaan vastuullisuus. Se ymmärretään laajasti osana johtamista. Sosiaalinen vastuullisuus näkyy välittävänä työkulttuurina.
”Haluamme olla vastuullinen työnantaja työntekijöillemme ja vastuullinen kumppani asiakkaillemme. Pidämme mitä lupaamme olipa kyse laadusta tai toimitusehdoista. Myös työntekijöillemme pidämme sen, mitä on luvattu ja sovittu. Haluamme, että meillä on psykologisesti turvallista työskennellä. Meillä on nollatoleranssi kiusaamiselle ja kaikenlaiselle syrjinnälle”, Vihersalo kuvaa toimintatapoja.
Kahden perheen omistama mikkeliläisyritys toimii kasvollisena perheyrityksenä. Yrityksen historia ulottuu 40 vuoden päähän. Nykykonserni syntyi yritysostoin vuonna 2011.
”Haluamme jatkossakin toimia täältä Mikkelistä käsin.”
Vastuullisuus edellyttää kannattavuutta
Taloudellinen vastuullisuus on perinteikkäälle perheyritykselle itsestään selvä perusta.
”Toimimme niin Suomessa kuin Virossakin lakien mukaan, kannattavasti ja hyvää hallintotapaa noudattaen. Haluamme, että kaikki toimintamme on läpivalaistavissa. Meillä on selkeä rakenne sille, miten toimimme ja miten vastuut jakautuvat.”
Laiteinvestointeja ja rakennushankkeita toteutetaan omina kehitysprojekteinaan niin, että niillä on omat vastuuhenkilöt.
”Ennakoimme, miten uudet investoinnit vaikuttavat tuotantoon ja huomioimme ne niin, ettei toimitusaikatauluihin tule muutoksia. Haluamme toimia systemaattisesti ja järjestelmällisesti.”
Ympäristöasioista pidetään huolta
Vastuullisuus ympäristöstä näkyy koko tuotantoketjussa. Terästä raaka-aineenaan käyttävä yritys on vähentänyt syntyvän jätteen määrää jo pitkään, ja kaikki jäte menee uusiokäyttöön.
”Kierrätys on osa yrityksen dna:ta ja kannattavuudenkin kannalta oleellista. Teräsraaka-aine on rahanarvoista tavaraa ja kierrätettävissä yhä uudelleen. Toimimme energiatehokkaasti seuraten sähkön ja lämmön kulutusta. Mietimme uusiutuvien energiamuotojen mahdollista käyttöä. Koneinvestoinneissa olemme saaneet poistettua vanhoja energiaepätehokkaita koneita, mikä on vähentänyt energian kulutusta. Tuotantotiloissa on käytössä vain led-valoja”, Vihersalo kuvaa.
Yritys on laskenut hiilijalanjälkeään vuodesta 2022 alkaen. Lisäksi on tehty tuotekohtaisia laskelmia hiilijalanjäljestä.
”Hyödynsimme päästökertoimen teossa ja laskelmissa ulkopuolista, kokenutta yhteistyökumppania. Saimme selville lähtötasomme ja löysimme keinot, joilla päästöjä voidaan vähentää eli saimme pohjatyön tehtyä. Itsellemme jäi tiedon kerääminen.”
Yritys käyttää hiilijalanjäljen laskennassa Scope 1, 2,3 -luokittelua. Scope 1 -luokkaan kuuluvat kaikki yrityksen suorat kasvihuonekaasupäästöt, kuten kiinteistöt, oma energiatuotanto ja ajoneuvojen päästöt. Scope 2 sisältää ostetun sähkön, höyryn ja lämmön kuluttamisesta syntyvät kasvihuonepäästöt. Scope 3 -luokkaan luetaan epäsuorat kasvihuonekaasupäästöt, kuten hankinnat, liikematkustaminen ja jätteet.
”Monet yritykset jättävät Scope 3:n laskematta, kun siinä pitää arvioida myös ostojen merkitys. Meillä ostot ovat määrällisesti suuret, joten on tärkeää saada niiden vaikutus näkyviin. Kannattaa miettiä, miten asioita voi pilkkoa niin, että niitä voi kehittää pikku hiljaa paremmiksi”, Hyyryläinen muistuttaa.
Vastuullisuusraportointi tukee kasvua
Casemetissä on takana vuosien kehitystyö vastuullisuusmittareiden käyttöönotossa. Vasta kehitystyön aloittamista pohtiville yrityksille Sanna Vihersalolla on vinkki.
”Vastuullisuus ei ole uhka, vaan sitä pitää miettiä sitä kautta, että mitä mahdollisuuksia se antaa omalle liiketoiminnalle. Kannattaa lähteä liikkeelle matalalla kynnyksellä. Voi pilkkoa asioita pieniin palasiin. Rajaamisessa saimme apua Xamkin ympäristöpuolen opiskelijalta, joka teki meille opinnäytetyön. Erilaisia malleja voi tutkia netistäkin, mutta meillä toimi se, että otimme ulkopuolisen osaajayrityksen apuun kehitystyöhön. Ulkopuolisia osaajia kannattaakin meidän kokemuksemme mukaan hyödyntää”, Vihersalo toteaa.
Casemet on mukana Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n ja Xamkin Verstas CO2 -hankkeessa pohtimassa vastuullisuusraportoinnin kehittämistä.
”Kävimme alun tilannetta läpi Miksein Kimmo Haapean ja Mikko Hokkasen kanssa ja teimme omia päätelmiämme sen pohjalta. Yksi lähtökohta on poistaa tuotannosta kaikki hukkavaiheet ja hukkatuotteet. Huomasin, että mitä aktiivisempi on itse, sitä enemmän saa neuvoja ja herää avointa keskustelua.”
Casemetilla on asiakkaina myös pörssiyrityksiä. Varsinkin niitä kiinnostaa jo alihankkijoiden vastuullisuusraportointi. Vastuullisuusraportointia aletaankin Casemetilla tehdä tänä vuonna.
”Viime vuonna muutama asiakas jo otti esille vastuullisuusraportoinnin ja selvitti, minkälaisia mahdollisuuksia meillä on tehdä raportointia. Aihe on noussut tosi paljon esille viimeisen puolen vuoden aikana. Asiakkaat haluavat tietää, onko meillä hiilijalanjälkeen liittyvää raportointia ja miten olemme toteuttaneet vastuullisuutta. Olen varma, että tänä vuonna asiakkaat pyytävät jo vastuullisuusraportteja toiminnastamme. Vastuullisuusraportoinnista on tulossa elinehto eli osa asiakkaista ei jatkossa hyväksy alihankkijayrityksiä, jotka eivät raportointia tee. Uskon, että myös pankit alkavat edellyttää vastuullisuusraportointia”, Aki Hyyryläinen arvioi.
Myös muut rahoittajatahot ovat alkaneet edellyttää rahoituksen hakuvaiheessa vastuullisuusraportointia.
”Tässähän ei sinänsä ole mitään uutta eikä ihmeellistä. Meilläkin on ollut jo pitkään sertifioidut laatu- ja ympäristöjärjestelmät, jotka tuottavat meille tietoa ja auttavat raportoinnissa. Ajattelen niin, että valveutuneet asiakkaat pitävät meidät hereillä. Samalla opimme itse koko ajan uutta ja kehitämme toimintaamme paremmaksi”, Sanna Vihersalo tuumii.
Casemet-konsernin liikevaihto oli viime vuonna noin 31 miljoonaa euroa. Yritys työllistää noin 220 työntekijää, joista 50 työskentelee Viron Pärnussa.
Teksti: Päivi Kapiainen-Heiskanen
Mikkelin kehitysyhtiö Miksein ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun toteuttama VerstasCO2-hanke tuottaa yrityksille tietoa vastuullisen liiketoiminnan vaatimuksista ja sparraa yrityksiä monenlaisissa vastuullisuusasioissa. VerstasCO2 (2023-2024) on EU:n osarahoittama projekti. Rahoituksen myöntänyt viranomainen on Etelä-Savon maakuntaliitto.
KIELO-hanke oli esillä Itä-Suomen alueellisen jätehuollon yhteistyöryhmän kokouksessa 28.11.2023 Varkaudessa, jossa teemoina olivat yhdyskunta-, rakennus- ja purkujätteen määrän vähentäminen ja kierrätysasteen nosto. Tähän artikkeliin on koottu terveiset KIELO-hankkeen projektipäälliköltä Jenina Luotolammelta.
Yhdyskunta-, rakennus- ja purkujätteen määrän vähentäminen ja kierrätysasteen nosto olivat pääteemat
Itä-Suomen alueellisen jätehuollon yhteistyöryhmän yhteistyöryhmän tehtävänä on tukea valtakunnallisen jätesuunnitelman toimeenpanoa ja valvontaa Itä-Suomessa. Sen jäseniin kuuluu Pohjois- ja Etelä-Savon sekä Pohjois-Karjalan alueen kuntien, toiminnanharjoittajien, säätiöiden ja yhdistysten jäseniä. Kuulimme kokouksessa esityksiä Ympäristöministeriöstä, Pohjois-Savon ELY-keskukselta, Savo-Pielisen jätelautakunnalta sekä Jäteyhtiö Jätekukko Oy:lta. Esityksissä tuotiin esille edellä mainittujen toimijoiden kokemuksia ja näkökulmia yhdyskuntajätemäärän vähentämiseksi.
Etelä-Savon ELY-keskuksen ympäristönsuojelun asiantuntija Iiro Kiukas muistutteli osanottajille mieleen mitä viime kevään kokouksessa käytiin läpi rakennus- ja purkujätteistä. MikseiMikkelin Jenina Luotolampi puolestaan kertoi KIELO-hankkeen tavoitteista, siinä toteutettavista toimenpiteistä ja odotettavissa olevista tuloksista.
Taloudelliset kannustimet, hankintakriteerit ja elinkaariajattelu nousivat esiin keinoiksi edistää rakentamisen kiertotaloutta
Työpajatyöskentelyn aikana pyrittiin löytämään keinoja yhdyskunta-, rakennus- ja purkujätteiden vähentämiseen sekä kierrätysasteen nostamiseen. Kiukkaan ja Luotolammen vetämässä työpajassa etsittiin vastauksia kysymyksiin: ”Mitkä ovat suurimmat esteet rakennus- ja purkujätteen uudelleenkäytölle ja kierrättämiselle?” sekä ”Miten eri toimijat voivat edistää ko. jätteen vähentämistä, uudelleenkäyttöä ja kierrättämistä?”.
Ensimmäiseen kysymykseen saatiin vastaukseksi jo aiemmin hankkeessa tunnistettuja haasteita: kiire, välinpitämättömät asenteet, arvostuksen puute vanhaan ja kestävään, liian suuret kustannukset, suunnittelemattomuus, tietämättömyys sekä uudelleenkäytön ja kierrättämisen vaatiman tilan puute. Muutama osallistuja oli onnistunut omissa yksityisissä rakennusprojekteissaan taklaamaan näitä haasteita, joka toi toivonpilkahduksen siitä, että ongelmat ovat ratkaistavissa.
Toisen kysymyksen vastauksissa korostui, että tietoisuutta uudelleenkäytöstä tulisi lisätä. Niin ikään purkuprojekteille tulisi varata enemmän aikaa, jolloin rakennusosien uudelleenkäyttöä pohdittaisiin jo aikaisemmassa vaiheessa. Tämä edesauttaisi kysynnän ja tarjonnan kohtaamista ja voisi lisätä yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Lisäaika mahdollistaisi myös kiertotaloutta tukevien kilpailutuskriteereiden lisäämisen asiakirjoihin. Keskusteluissa nousi esille taloudellisten kannustimien tarve. Neitseellinen raaka-aines on edullista verrattuna kierrätettyyn, ja suomalaisen työn kustannukset ovat korkeat.
Työpajan tulokset vedettiin yhteen koko osallistujajoukon kesken Mentimeter-kyselyn avulla, jossa äänestettiin edellä mainituista vastauksista kolme suurinta estettä. Positiivista oli, että kiertotaloutta tukevien kilpailutuskriteerien puuttumista ja heikkoa asennetta uudelleenkäyttöä kohtaan pidettiin pienempinä esteinä kuin suunnitelmallisuuden puutetta, korkeaa hintaa tai kysynnän ja tarjonnan kohtaamattomuutta.
Näiden haasteiden ratkaisemiseksi kaikista saaduista vastauksista äänestettiin kolme tärkeintä keinoa, jotka olivat: taloudellisten kannustinten lisääminen, kiertotalouden huomioiminen hankinnoissa asettamalla toimijoille velvoitteita sekä elinkaariajattelun tuominen rakentamiseen nykyistä voimakkaammin.
Päivä päättyi Varkauden kierrätyskeskusvierailuun
Kokouksen päätteeksi kävimme tutustumassa paikallisen Ekotori-kierrätyskeskuksen toimintaan. Vierailu muistutti konkreettisesti siitä, kuinka paljon eri materiaalia meillä maailmassa odottaa uutta hyödyntämiskohdetta joko sellaisenaan pienin ehostuksin tai materiaalina.
Uskon, että päivä antoi kaikille osallistujille paljon uutta ajateltavaa. Tästä on hyvä jatkaa kiertotalouden edistämistä.
Teksti: Jenina Luotolampi, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy
KIELO – Kiertotalousloikka rakennusmateriaalien uudelleenkäytön parantamiseksi Mikkelissä on Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun yhteinen ryhmähanke. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama ja tuen on myöntänyt Etelä-Savon elinkeino- ja liikennekeskus.
Tähän artikkeliin on koottu terveisiä KIELO-hankkeen projektipäälliköltä Itä-Suomen alueellisen jätehuollon yhteistyöryhmän kokouksesta.
Teemoina kokouksessa yhdyskunta-, rakennus- ja purkujätteen määrän vähentäminen ja kierrätysasteen nosto
Sain kunnian edustaa Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:tä ja KIELO-hanketta osallistuessani Itä-Suomen alueellisen jätehuollon yhteistyöryhmän kokoukseen 28.11.2023 Varkaudessa. Kyseisen yhteistyöryhmän tehtävänä on tukea valtakunnallisen jätesuunnitelman toimeenpanoa ja valvontaa Itä-Suomessa. Sen jäseniin kuuluu Pohjois- ja Etelä-Savon sekä Pohjois-Karjalan alueen kuntien, toiminnanharjoittajien, säätiöiden ja yhdistysten jäseniä.
Kokouksen aamupäivän osuudessa kuultiin esityksiä Ympäristöministeriöstä, Pohjois-Savon ELY-keskukselta, Savo-Pielisen jätelautakunnalta sekä Jäteyhtiö Jätekukko Oy:lta. Esityksissä tuotiin esille em. toimijoiden kokemuksia ja näkökulmia yhdyskuntajätemäärän vähentämiseksi. Näiden esitysten jälkeen Etelä-Savon ELY-keskuksen ympäristönsuojelun asiantuntija Iiro Kiukas muistutteli osanottajille mieleen mitä viime kevään kokouksessa käytiin läpi rakennus- ja purkujätteistä. Tämän jälkeen oli oma vuoroni kertoa KIELO-hankkeen tavoitteista, siinä toteutettavista toimenpiteistä ja odotettavissa olevista tuloksista. Näiden alustusten jälkeen siirryimme yhteiselle lounaalle ennen iltapäivän työpajatyöskentelyä.
Taloudelliset kannustimet, hankintakriteerit ja elinkaariajattelu nousivat työpajatyöskentelyssä esiin keinoiksi edistää rakentamisen kiertotaloutta
Työpajoissa pyrittiin löytämään pienryhmissä keinoja yhdyskunta-, rakennus- ja purkujätteiden vähentämiseen sekä kierrätysasteen nostamiseen. Iiro ja minä vedimme työpajaa, jossa etsittiin vastauksia kysymyksiin: ”Mitkä ovat suurimmat esteet rakennus- ja purkujätteen uudelleenkäytölle ja kierrättämiselle?” sekä ”Miten eri toimijat voivat edistää ko. jätteen vähentämistä, uudelleenkäyttöä ja kierrättämistä?”.
Ensimmäiseen kysymykseen saatiin vastaukseksi jo aiemmin hankkeessa tunnistamiani haasteita: kiire, välinpitämättömät asenteet, arvostuksen puute vanhaan ja kestävään, liian suuret kustannukset, suunnittelemattomuus, tietämättömyys sekä uudelleenkäytön ja kierrättämisen vaatiman tilan puute. Muutama osallistuja oli onnistunut omissa yksityisissä rakennusprojekteissaan taklaamaan näitä haasteita, joka toi toivonpilkahduksen siitä, että ongelmat ovat ratkaistavissa.
Toisen kysymyksen vastauksissa korostui, että tietoisuutta uudelleenkäytöstä tulisi lisätä. Niin ikään purkuprojekteille tulisi varata enemmän aikaa, jolloin rakennusosien uudelleenkäyttöä pohdittaisiin jo aikaisemmassa vaiheessa. Tämä edesauttaisi kysynnän ja tarjonnan kohtaamista ja voisi lisätä yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Lisäaika mahdollistaisi myös kiertotaloutta tukevien kilpailutuskriteereiden lisäämisen asiakirjoihin. Keskusteluissa nousi esille taloudellisten kannustimien tarve, sillä neitseellinen raaka-aines on liian edullista verrattuna kierrätettyyn sekä suomalaisen työn kustannukset ovat korkeat.
Työpajan tulokset vedettiin vielä yhteen koko osallistujajoukon kesken Mentimeter-kyselyn avulla, jossa äänestettiin edellä mainituista vastauksista kolme suurinta estettä. Positiivista oli, että kiertotaloutta tukevien kilpailutuskriteerien puuttumista ja heikkoa asennetta uudelleenkäyttöä kohtaan pidettiin pienempinä esteinä kuin suunnitelmallisuuden puutetta, korkeaa hintaa tai kysynnän ja tarjonnan kohtaamattomuutta. Näiden haasteiden ratkaisemiseksi kaikista saaduista vastauksista äänestettiin kolme tärkeintä keinoa, jotka olivat: taloudellisten kannustinten lisääminen, kiertotalouden huomioiminen hankinnoissa asettamalla toimijoille velvoitteita sekä elinkaariajattelun tuominen rakentamiseen nykyistä voimakkaammin.
Päivä päättyi Varkauden kierrätyskeskusvierailuun
Kokouksen päätteeksi kävimme vielä tutustumassa paikallisen Ekotori-kierrätyskeskuksen toimintaan. Vierailu muistutti konkreettisesti siitä, kuinka paljon eri materiaalia meillä maailmassa odottaa uutta hyödyntämiskohdetta joko sellaisenaan pienin ehostuksin tai materiaalina.
Uskon, että päivä antoi myös muille kuin minulle paljon uutta ajateltavaa ja tästä on hyvä jatkaa kiertotalouden edistämistä.
22.12.2023 Jenina Luotolampi, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy
KIELO – Kiertotalousloikka rakennusmateriaalien uudelleenkäytön parantamiseksi Mikkelissä on Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun yhteinen ryhmähanke. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama ja tuen on myöntänyt Etelä-Savon elinkeino- ja liikennekeskus.
Suomalainen Kiilto Oy, kemianteollisuuden tuotteita vuodesta 1919 valmistanut yritys, etsii yhteistyökumppaneita kokeilemaan uutta Debonding on demand -innovaatiotaan. Innovaation avulla ikuiseksi suunniteltu liimasidos voidaan purkaa hallitusti esim. mikroaaltojen avulla tuotetulla lämmöllä.
Tämä vähentää jätteen määrää teollisuuden aloilla, joissa liimoja käytetään, kuten esimerkiksi rakentamisessa, koska materiaaleja ei tarvitse enää rikkoa niiden erottamiseksi toisistaan.
Miten tämä liittyy rakentamiseen?
Rakennusalan yrittäjille kohdistettuna tätä innovaatiota voidaan käyttää esimerkiksi laatoituksessa. Kun laatoittaessa käytetään Debonding on demand -teknologiaa saneerauslaastin joukossa, laatat voidaan purkaa ehjänä ja käyttää uudelleen jossakin toisessa käyttökohteessa.
Mitä tämä edellyttää innovaatiokokeiluun mukaan lähtevältä yritykseltä?
Vaatimuksena on, että laatoitettavaa pinta-alaa tulee olla vähintään 1,5 m² ja laatoitettava kohde on oltava mielellään kuivissa sisätiloissa, kuten keittiön välitilassa, rakennuksen pääsisäänkäynnillä tai kaivottomassa WC-tilassa. Laatoitus tulisi olla purettavissa vähintään kahden vuoden kuluessa laatoituksesta, sillä Kiilto haluaa nopeuttaa teknologian valtakunnalliseen käyttöön päätymistä nyt, eikä kymmenen tai kahdenkymmenen vuoden kuluttua, kun laattoja halutaan seuraavan kerran vaihtaa.
Mitä yritys hyötyy kokeiluun osallistumisesta? Maksaako osallistuminen?
Kokeilu ei maksa osallistuvalle yritykselle kuin osallistumisen vaivan, sillä Kiilto Oy tarjoaa materiaalit. Mikäli kokeiluun osallistuva yritys haluaa, voidaan kokeilun onnistumisesta raportoida paikallisesti, että valtakunnallisesti Kiilto Oy:n ja KIELO-hankkeen toimesta, joka tuo yritykselle positiivista julkisuutta ja uusia yhteistyömahdollisuuksia.
Kannattaa ottaa huomioon, että vuonna 2025 voimaan astuva rakennuslaki edellyttää rakennuksilta hiilijalanjälkilaskelmia, jota uudelleenkäytettävien rakennusosien käyttö pienentää. Kiillon kokeiluun osallistuminen lisää yritysten kiertotalousosaamista ja hyvin todennäköisesti myös parantaa yrityksen kilpailukykyä tulevaisuuden markkinoilla.
Miten kokeiluun voi osallistua?
Ota yhteyttä allekirjoittaneeseen, niin jutellaan lisää.
KIELO – Kiertotalousloikka rakennusmateriaalien uudelleenkäytön parantamiseksi Mikkelissä on Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun yhteinen ryhmähanke. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama ja tuen on myöntänyt Etelä-Savon elinkeino- ja liikennekeskus.
Etelä-Savon yritykset ja asukkaat pääsevät nyt mukaan kehittämään tekstiilien kiertotaloutta. Maakunnallinen Mekstiili-hanke kutsuu yrityksiä ja muita toimijoita mukaan luomaan innovatiivisia tuoteideoita ja -ratkaisuja kerätyn poistotekstiilin monipuoliseen hyödyntämiseen niin materiaalina kuin kuituinakin. Tavoitteena on kasvattaa materiaalien kierrätysastetta sekä vahvistaa alueen kilpailukykyä ja edistää vihreää siirtymää.
Tekstiilien kulutustottumukset ovat murroksessa ja kierrätettyjen vaatteiden suosio kasvaa vauhdilla. Tehokkaampaa tekstiilikiertotaloutta edistetään myös lainsäädännön avulla. Tämän vuoden alusta alkaen kunnilla on ollut velvollisuus järjestää kuluttajien poistotekstiileille alueellinen vastaanotto. Keräyksen jälkeen tekstiilit lajitellaan. Kiertotalouden näkökulmasta on erityisen tärkeää löytää poistotekstiilimateriaaleille uusia käyttökohteita, sillä pelkkä keräys ja lajittelu eivät ole vielä kierrätystä.
Erilainen Black Friday -tapahtuma korostaa vastuullisuutta
Kuluttajilla on tärkeä rooli tekstiilikiertotalouden eteenpäin viemisessä. Heille Mekstiili-hanke järjestää kaksipäiväisen Kiertotalous Black Friday – Kuluta vastuullisemmin -tapahtumakokonaisuuden osana Mikkelin kiertotalouspäiviä.
Torstaina 23.11. klo 13 Mikkelin pääkirjastolla jaetaan tietoa poistotekstiilien kierrätyksestä sekä tutustutaan kirjaston lainaesineisiin ja uuteen ompeluhuoneeseen. Klo 15–17 käsityövaikuttaja Anni Ignatius ohjaa avointa Sashiko-työpajaa, jossa voi korjata vaatteensa kauniisti kirjomalla.
Perjantaina 24.11. tapahtuman pääpaikkana toimii Kauppakeskus Akselissa oleva popup-liike, jossa voi tehdä second hand -löytöjä Kuplaksen valikoimasta. Liikkeessä hankkeen toimijat kertovat paikallisista huolto- ja korjauspalveluista ja alueella toimivasta poistotekstiilikeräyksestä. Perjantain tapahtumaan osallistuu myös useita paikallisia yrityksiä, jotka tuovat esille vastuullisemman kuluttamisen vaihtoehtoja omissa liikkeissään.
Mekstiili-hankkeen toimijat kannustavat alueen yrityksiä, yhdistyksiä, oppilaitoksia ja asukkaita mukaan yhteistyöhön. Black Friday -tapahtumassa on erinomainen tilaisuus kuulla lisää tekstiilien kiertotaloudesta ja keskustella aiheesta alan toimijoiden kanssa. Hankkeen työntekijöihin voi ottaa myös suoraan yhteyttä.
Lisätietoja Black Friday tapahtumasta: Johanna Järvinen, kiertotalousasiantuntija, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy
johanna.jarvinen@mikseimikkeli.fi, puh. 050 465 5320 https://xamk.fi/kiertotalousBF
Mekstiili – Tehokasta tekstiilikiertotaloutta Etelä-Savoon on Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n, Metsäsairila Oy:n ja ViaDia Mikkeli ry:n yhteinen ryhmähanke. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama ja tuen on myöntänyt Etelä-Savon maakuntaliitto.
Kuvateksti: Mikkelissä farkkuhuppuiset poistotekstiilien keräysrullakot löytyvät Kauppakeskus Akselin ja Kauppakeskus Stellan pohjakerroksista. Lisäksi poistotekstiilejä kerätään Metsäsairilan lajittelu- ja kierrätyskeskus Kiepissä ja ViaDia Mikkeli ry:n myymälöissä.
Vanhoissa hirsirakennuksissa on paljon uudelleenkäytettäviä materiaaleja ja rakennusosia.
Miksei Mikkeli edistää vanhojen hirsirakennusten uudelleenkäyttöä.
Etelä-Savon alueella on suuri määrä hirsirakenteisia talousrakennuksia, joiden purkamisen tarvetta ja uudelleenkäytön mahdollisuuksia selvitetään nyt Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n toimesta. Vanhat hirsirakennukset kannattaa ensisijaisesti kunnostaa ja säilyttää alkuperäisellä paikallaan niiden kulttuurihistoriallisen arvon vuoksi, mutta mikäli käyttöä rakennukselle ei ole, voi rakennuksen purkamisella ja siirtämisellä pelastaa käyttökelpoiset hirsirakenteet ja niiden sisältämän rakennusperinnön.
Selvitys liittyy Miksein rakennus- ja purkujätteiden kierrätyksen ja uudelleenkäytön parantamiseen tähtäävään CityLoops-kehityshankkeeseen, jonka rahoitus tulee EU:n Horizon2020 ohjelmasta. Hanketta toteuttaa myös XAMK. Hankkeessa on jo kehitetty rakennus- ja purkumateriaalien uudelleenkäyttöön alueellinen digitaalinen markkina-alusta www.kiertoon.fi, jota koekäytetään hirsirakennuksiin liittyvässä selvityksessä.
Miksei lähetti vuonna 2021 yhteistyössä ProAgrian kanssa kyselyn Mikkelin alueen maatalousyrittäjille potentiaalisten hirsirakenteisten purkukohteiden löytämiseksi selvityksen esimerkkitapauksiksi. Asiantuntijoina ja yhteistyöyrityksinä selvitykseen ja purkutarjouksiin osallistuu neljä pilot-yritystä (yhteistiedot alla). Yritykset tekevät rakennuksen omistajalle tarjouksen rakennuksen purkamisesta, maksavat hyvityksen käyttökelpoisesta puutavarasta ja hoitavat tarvittaessa hyödyntämiskelvottoman purkujätteen kuljetuksen käsittelypaikkaan. Mikäli tarjontaa ilmenee runsaasti, yritysjoukkoa laajennetaan myös sellaisiin yrityksiin, jotka osallistuvat vain purkamiseen, mutta eivät hirsien uudelleenkäyttöön.
Selvityksessä pyritään kartoittamaan myös hirsien uudelleenkäytön kohteita ja kiinnostusta. Hirsi on luonnollinen, ekologinen ja hoidettuna kestävä ja pitkäikäinen rakennusmateriaali, jonka uudelleenkäytöllä edistetään kulttuurihistoriallisia arvoja. Hirsirakennusten säilyttämisellä pidetään myös yllä hirsien sisältämiä hiilivarastoja.
Yhteyshenkilöt:
Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy, kiertotalousasiantuntija Raimo Lilja: p. 050 409 7832, raimo.lilja@mikseimikkeli.fi
Nyt vuoden vaihtuessa kaksnollasta kaksykköseen on paikallaan katsoa taaksepäin ja arvioida kulunutta vuotta Sata-hankkeen (oikealta nimeltään Kiertotalous ja kehittyvien yritysten liiketoimintamallit 2020-luvun alustataloudessa) vinkkelistä.
Moni hankkeen tapahtuma siirtyi kevään jälkeen nettiin tai jouduttiin perumaan ärhäkän covid-19 -viruksen takia kokonaan, mutta paljon hankesuunnitelman mukaisia toimenpiteitä saatiin toteutettuakin. Vuoden 2020 aikana perustetuista eteläsavolaisista startup-yrityksistä peräti 10 tuli mukaan Sata-hankkeeseen, ja tällä hetkellä hankkeessa on mukana yli 60 yritystä, jotka haluavat kehittyä, kasvaa ja tutustua muihin yrityksiin ja yrittäjiin.
Kartoituksilla, kyselyillä ja 3D-tulostuksella aloitettiin, ja muutaman kerran kokoonnuttiinkin ennen koronaa
Vuosi 2020 alkoi vauhdilla. Tammikuussa selvitimme hankkeeseen osallistuvien yritysten tarpeita yleisellä tasolla ja täsmällisemminkin, erityisesti toiminnanohjaus- ja laatuasioiden osalta. Kyselyt kerättiin webropol-lomakkeella, ja tulosten perusteella järjestimme aamukahvi- ja infotilaisuuksia TUMAlla. Alustajana laatuasioista oli Juha Routaharju, ELY-keskuksen rahoitusmahdollisuuksista kertoi Jarkko Rautio. Selvitysten tulosten perusteella toteutimme myös prototyyppien 3D-tulostustaNorolan Artisanluresille, Environicsille ja Joros Oy:lle. Hankkeen 3D-tulostinta myös lainattiin Environicsille tuotekehitykseen liittyviä kokeiluja varten, ja tulostinta voi edelleen lainata kokeiluja varten tai pyytää prototulostusta. Lisää tietoja 3D-tulostuksesta saat projektiasiantuntija Kimmo Haapealta.
Sata-hankkeen 3D-tulostuskalustoa
Keväällä 2020 3D-tulostettu protokappale
Työpajoja
Järjestimme tammikuussa ”Ruuvi-työpajan” Kuortissa Plastep Oy:ssä. Työpajassa esiteltiin sensori-/anturipohjaisen IoT-datan keräämistä ja sovellusmahdollisuuksia eteläsavolaisissa yrityksissä. Asiantuntijoina toimivat Ruuvi.io:n asiantuntijat, ja tilaisuuteen osallistui 6 yritystä. Työpajan tavoitteena oli lisätä ymmärrystä anturiteknologian mahdollisuuksista ja tuottaa lisää toimintamahdollisuuksia alueen IT-yrityksille. Työpajan seurauksena käynnistyikin 2 kokeilua, joiden tuloksia odotellaan mielenkiinnolla.
Heti perään helmikuussa järjestimme Teollisuusasiaa 2020 -tilaisuuden Veisto Oy:ssä Mäntyharjussa. Tilaisuudessa puhuttiin AMK-koulutuksesta ja toiminnanohjausjärjestelmistä, ja tietenkin kuultiin Veiston sekä yli 20 osallistujayrityksen ajankohtaisia kuulumisia. Alustajina olivat Markku Rautio (Veisto Oy), Kimmo Haapea ja Marjo Niittuaho-Nastolin (MikseiMikkeli Oy) ja Petri Kämäräinen (Puuni Oy).
Tammikuussa tehdyn selvityksen perusteella Etelä-Savon pk-teknologiayrityksissä avautuu vuoteen 2025 mennessä reilusti yli 70 toimihenkilötyöpaikkaa ja yli tuplasti enemmän työntekijäpuolen työpaikkoja, ja yritykset haluavat oppilaitoksilta (lähinnä Xamk ja Esedu) vastauksia siihen, kuinka oppilaitokset ottavat tämän huomioon koulutuksia suunnitellessaan. Keskustelu avattiin Teollisuusasiaa -foorumissa, ja sitä on jatkettu yrityskohtaisesti mm. Casemetin ja oppilaitosten välisissä keskusteluissa. Keskustelu koulutuksesta ja työvoimatarpeesta jatkuu edelleen myös vuoden 2021 aikana, sillä yritykset odottavat kysynnän palaavan pandemiaa edeltävälle tasolle ja ylikin, ja myös työvoimapulan odotetaan palaavan koronaa edeltävälle tasolle. Tuolloinhan osaavan työvoiman saaminen oli iso kasvun este eteläsavolaisissa teknologiayrityksissä.
Korona-avustuksia pahimpaan hätään
Teollisuusasiaa olikin viimeinen Sata-hankkeessa fyysisesti toteutettu joukkotapaaminen v. 2020, sillä maaliskuulle suunnitellut Lean-työpaja ja Business Blender jouduttiin siirtämään koronan tieltä nettiin tai myöhempään ajankohtaan. Hankkeen työntekijät joutuivat väliaikaisesti koronan aiheuttamiin tehtäviin, kuten puhelinpäivystys- ja neuvontatyöhön, kun pandemia hiljensi yrityksiä, kassat tyhjenivät, huoli selviämisestä kasvoi, ja tarvittiin äkkiä paljon kiireellistä tukea jotta tilanteesta selvitään. Tähän saumaan osuivat myös Business Finlandin ja ELY-keskuksen liiketoiminnan häiriörahoitukset, ja huhtikuun lopusta kesäkuun puoliväliin saakka Marjo ja Kimmo auttoivat useita kymmeniä yrityksiä hakemaan ja saamaan rahoitusta, mukana joukossa oli myös paljon sellaisia yrityksiä, jotka eivät ole mukana Sata-hankkeessa. Nopean toiminnan kautta alueen yritykset saivat 2 kuukaudessa käyttöönsä yli 3,5 miljoonaa euroa ELY-tukea ja yli 4 milj0onaa euroa Business Finlandin häiriötukea toiminnan kehittämiseen häiriötilanteiden varalta. Tämä ei kuitenkaan ollut varsinaisesti Sata-hankkeen työtä, vaan se tehtiin hankkeen työajan ulkopuolella.
Työpajat netissä
Työpajoja kuitenkin pidettiin, ne vain siirrettiin Teamsiin tai Google Meetiin. Aiheina olivat keväällä ja kesällä liiketoimintamallien ja liiketoimintaprosessien kehittäminen, Vainu-ohjelman hyödyntäminen myynnissä ja markkinoinnissa, sopimusjuridiikka sekä sosiaalinen media. Syksyn aikana netin ääressä tarjoutui tilaisuus osallistua Cluetail Oy:n Jos Schuurmansin Bisneksen teon sosiaalinen media -työpajaan. Metatavu Oy:n Mikko Lampi alusti Digitaaliset trendit ja kokeilut -työpajassa 4.9.. Jälkimmäinen järjestettiin hybridityöpajana Casemetillä ja Teamsin kautta, eli pajaan oli mahdollista osallistua paikan päällä tai digitaalisesti. Tuotannon simulointia ja visualisointia kehitettiin Xamkin Mikko Hokkasen johdolla pidetyssä työpajassa lokakuun puolivälissä, ja Mainostoimisto Groteskin Janne Tallqvist isännöi hakukoneoptimointityöpajaa marraskuun alussa. Työpajoihin ja kokoontumisiin osallistui vuoden aikana pääasiassa hankkeeseen kuuluvia yrityksiä. Ideana on ollut järjestää työpajoihin erilaista tarjontaa eri alojen yritysten tarpeisiin, ja työpajojen sisältöä on muokattu sopivaksi niin ohjelmisto- ja muita digitaalisia työkaluja käyttäville yrityksille, palveluyrityksille kuin valmistavan teollisuuden yrityksille. Yhdistäviä teemoja ovat olleet ainakin IoT, sosiaalinen media, sopimusjuridiikka, Lean-johtaminen ja digitaaliset trendit.
Jos olet kiinnostunut esim. Vainusta tai hakukonemarkkinoinnista, ole yhteydessä Kimmo Haapeaan (0440 361613).
Osallistujia paikan päällä Casemetillä Digitaaliset trendit ja kokeilut -työpajassa 4.9.2020
Pääomarahaston syntyminen varmistui
Vuoden aikana saatiin varmistus sille, että Etelä-Savoon on syntynyt uusi pääomarahasto tukemaan yritysten kasvua. Sata-hankkeen projektipäällikkö Marjo Niittuaho-Nastolin teki vuoden aikana todella merkittävän työn rahaston 3,5 miljoonan euron pääoman keräämiseksi määräaikaan mennessä: – Tiukoille meni mutta onnistuttiinhan siinä rahoituksen keräämisessä, ja nyt on hyvä mieli yli 2 vuoden pitkäjänteisen työn jälkeen. Rahasto ja siihen sijoittaminen kiinnosti kovasti alueella toimivia organisaatioita ja yksityishenkilöitä, Marjo toteaa iloisena.
Rahaston hallinnossa auttaa kilpailutuksella hallintoyhtiöksi valittu espoolainen Redstone Nordics Oy, joka hallinnoi pääomarahastoja 7 maassa. Etelä-Savon pääomarahaston avulla suunnitellaan rahoitettavan 15–20 yritystä, jotka hakevat voimakasta kasvua ja kansainvälistymistä. Mikkelin, Pieksämäen ja Savonlinnan kaupungit ja ELY-keskus sijoittavat yhteensä hastoon 1,4 miljoona euroa, ja 2,1 miljoonaa euroa on kerätty yksityiseltä sektorilta.
Oman pääoman ehtoisesta rahoituksesta kiinnostuneiden yritysten kannattaa olla yhteydessä Marjoon.
Jouduimme siirtämään maaliskuulle Ravintola Iloon suunnitellun Business Blenderin alunperin kesäkuulle ja lopulta joulukuulle, ja hybridiksi aiottu tapahtuma järjestettiin kokonaan netissä. Onneksi saimme Metatavu Oy:n fasilitoimaan 50 henkilöä koonneen odotetun spektaakkelin, jossa puhuttiin kasvusta, kannattavuudesta ja ennen kaikkea tuottavuudesta. Monipuolisen paneelikeskustelun lisäksi saimme kuulla alustuksia, joita tarjosivat MPY:n Juha Häkämies, 3K Savon Pekko Häkli ja Sunprofilen Jyrki Koukkari. Lisäksi Business Blenderissä testattiin pyöreiden pöytien törmäytyskierrosta digitaalisena, ja – no, sanotaanko että seuraavalla kerralla toteutus onnistuu paremmin. Tilaisuuden videotallenteisiin ja muihin materiaaleihin voi tutustua edelleen MikseiMikkelin kotisivuilla.
Avomielinen Anneli innosti osallistujia Business Blenderissä 4.12.
Pilotteja ja kokeiluja
Hankesuunnitelman mukaisesti v. 2020 saatiin toteutettua 2 pilottia, joiden avulla testataan uusia teknologioita ja niiden hyödyntämismahdollisuuksia liiketoiminnassa. Pilotteja on tarkoitus esitellä Sata-hankkeessa järjestettävissä tilaisuuksissa vuoden 2021 aikana, jolloin avautuu tilaisuus myös keskustella niistä tarkemmin. Lyhyt esittely kuitenkin seuraavassa:
3dBase:n toteuttamassa visualisointipilotissa testattiin 3D-mallien luomista GoSleepin nettimarkkinointitarkoituksia varten. Toteutus tarjoaa myös mahdollisuuden 3D-animaatioiden tekemiseen jatkossa.
3dBase loi GoSleepin tuotteista 3-ulotteisia visuaalisia malleja
Mindhive Oy ja Suomi Connect Oy kehittivät yhteistyössä Saimaa Solutions Oy:lle autonomisen drone-laitteen peruskomponentit
-konseptin, jota voidaan hyödyntää useissa sovelluksissa. Pilotissa kehitettiin laitteisto ja ohjelmisto, jolla drone toimii automaattisesti ja lentää ennalta määrätyillä yksinkertaisilla reiteillä, valokuvaa määrätyt kohteet automaattisesti ja palaa turvallisesti lähtöpaikkaan.
LIDAR-pistepilvi -estimaatti, jolla arvioidaan puiden kasvua sähkölinjan alla.Testissä käytetty drone varusteltuna
Metatavun devaajat ovat kehittämässä pilottia Casemet Oy:lle, ja sen odotetaan valmistuvan alkuvuoden 2021 aikana. Todennäköisesti voimme kertoa siitä lisää seuraavassa uutiskirjeessä.
Ohjausryhmän kokoukset
Sata-hankkeessa on pidetty 2 ohjausryhmän kokousta v. 2020 aikana, huhtikuussa ja lokakuussa. Ohjausryhmään kuuluvat Jyrki Suvimaa (Mainostoimisto Groteski Oy, ohjausryhmän pj), Tiina Nurmi (Business Finland), Aki Kauranen (Mikkelin kaupunki), Harri Haavikko (Harri Haavikko Oy), Mikko Laukkanen (Visla Solutions Oy), Tomi Pasanen (Tehomet Oy), Marko Tuhkalainen (Mecatroplan Oy/Siimet Oy), Teijo Puolakka (Compitec Oy) ja Kirsi Kosunen (Etelä-Savon ELY-keskus). Rahoittajan edustaja ohjausryhmässä on Tomi Heimonen (Etelä-Savon maakuntaliitto). Hankkeen työntekijät Marjo Niittuaho-Nastolin (projektipäällikkö) ja Kimmo Haapea (Mikkelin Kehitysyhtiö Miksei Oy) sekä Mikko Hokkanen (Xamk Oy) ovat luonnollisesti mukana kokouksissa.
Ohjausryhmä käsittelee kokouksissaan hankkeen toimintaraportin ja kustannukset sekä ottaa kantaa hankkeen toimintasuunnitelmaan.
Mitenkäs se kiertotalous?
Sata-hankkeessa on ylläpidetty MikseiMikkelin perustamaa teollisuuden kiertotalouden markkinapaikkaa Manufacturing Synergies , jonne yritykset voivat laittaa ilmoituksia myytävänä olevista ylimääräisistä varastoon jääneistä materiaaleista, osista ja komponenteista, tarpeettomiksi käyneistä koneista ja laitteista, logistiikka- ja muista palveluista tai työvoimasta. Sivusto on avattu jo v. 2018, ja v. 2020 sitä on Sata-hankkeessa paranneltu käyttöliittymän ja toiminnallisuuden osalta. Myös rajapintaa Motiva Oy:n ylläpitämään Materiaalitoriin on paranneltu. Käy katsomassa ilmoituksia ja katso löytyykö ”mansynsistä” teräsputkea, rakennuskoneita, ohutlevyä, siivouspalvelua tai kuljetuspalvelua, ja laita oma ilmoitus. Lisätietoja ja apua ilmoituksen lisäämiseen saa kehityspäällikkö Kimmo Haapealta tai Xamkin projektipäällikkö Mikko Hokkaselta (p. 040 673 8528).
Vuosi 2021
Uusi vuosi alkaa suunnittelulla. Lähestymme jälleen hankkeeseen osallistuvia yrityksiä kysymällä tarpeita, joten pyydämme teitä tarkkailemaan sähköpostia ja vastaamaan kyselyyn kun se julkaistaan. Järjestämme vastausten perusteella työpajoja ja infotilaisuuksia sekä kokoontumisia mielenkiintoisten aiheiden ympärillä. Seuraavaa Business Blenderiä suunnittelemme jo helmikuulle, teemana rahoitus ja erityisesti Etelä-Savon pääomarahasto, joka tuo lisää rahoitusmahdollisuuksia alueen kasvavien yritysten ulottuville.
Kiitämme hyvästä yhteistyöstä kuluneen vuoden aikana, toivotaan kovasti että vuodesta 2021 tulee edellisvuotta parempi!
t. Sata-hankkeen tiimi
Sata-hanke saa rahoitusta Mikkelin seudulta, Xamkilta, hankkeeseen osallistuvilta yrityksiltä ja Euroopan Unionin aluekehitysrahastosta. Hanketta rahoittava viranomainen on Etelä-Savon maakuntaliitto.
Käytämme verkkosivuillamme analytiikka- ja muita evästeitä tarjotaksemme sinulle parhaan mahdollisimman käyttökokemuksen. Oletamme että tämä on sinulle ok, mutta voit myös halutessasi kieltää evästeet. Halutessasi voit myös tutustua sivustomme rekisteri- ja tietosuojaselosteeseen.EvästeasetuksetHYVÄKSY
Evästeet & Evästeasetukset
Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n henkilötietolain (10 ja 24 §) ja EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (GDPR) mukainen rekisteri- ja tietosuojaseloste
Laadittu 20.8.2019. Viimeisin muutos 23.7.2020.
Tämä rekisteri- ja tietosuojaseloste koskee yhtiön verkkosivuja osoitteessa https://mikseimikkeli.fi.
Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy Y-tunnus: 0600598-8
Sammonkatu 12, 50130 Mikkeli
Osakeyhtiö on rekisteröity Suomen Kaupparekisteriin.
Osakeyhtiön omistajat ovat Mikkelin kaupunki, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu ja LUT-yliopisto.
Tekninen yhteyshenkilö:
Jukka Kumpusalo, viestintäpäällikkö
puh 044 794 5694
jukka.kumpusalo@mikseimikkeli.fi
Hallinto ja tietopyynnöt:
Maarit Randelin, hallintopäällikkö
puh. 0440 361 607
maarit.randelin@mikseimikkeli.fi
2. Rekisterin nimi
Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n verkkoportaali osoitteessa https://mikseimikkeli.fi
3. Oikeusperuste ja henkilötietojen käsittelyn tarkoitus
EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen mukaiset oikeusperusteet henkilötietojen käsittelylle tässä verkkoportaalissa ovat
Sopimus
Kun käytät palveluitamme, käsittelemme tietojasi perustuen sopimussuhteeseen. Käsittelemme vain tietoja, jotka ovat tarpeen sovitun palvelun toimittamista varten.
Rekisteröidyn suostumus Kun lähetämme sinulle sähköisiä markkinointiviestejä lupaasi perustuen tai kohdennamme sinulle mainontaa verkkopalveluissa, käsittelemme tietojasi suostumukseen perustuen.
Oikeutettu etu Mikkelin kaupungin ja Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n asiakastyön hoitaminen. Henkilötietojen käsittelyn tarkoitus on yhteydenpito asiakkaisiin, asiakassuhteen ylläpito, markkinointi tms. Tietoja ei käytetä automatisoituun päätöksentekoon tai profilointiin.
4. Rekisterin tietosisältö ja säännönmukaiset tietolähteet
Tässä verkkoportaalissa olevia henkilötietoja käsitellään vain siinä määrin kuin on tarpeen em. tarkoitusten toteuttamiseksi ja tavalla, jota rekisteröidyt voivat kohtuudella odottaa tietoja antaessaan.
Mikäli jätät kommentin, kommenttia ja sen metatietoa säilytetään toistaiseksi. Tämä tehdään siksi, että voimme tunnistaa ja hyväksyä seuraavat kommentit automaattisesti sen sijaan, että säilyttäisimme ne moderointijonossa.
Tallennamme rekisteröityneiden käyttäjien (jos sellaisia on) käyttäjäprofiilien tiedot. Kaikilla käyttäjillä on mahdollisuus nähdä, muokata ja poistaa omia henkilötietojaan milloin vain. Ainoastaan käyttäjänimeä ei voi muuttaa. Verkkosivuston ylläpitäjät voivat nähdä ja muokata käyttäjäprofiilien tietoja.
Tietoa kerätään myös seuraavin tavoin:
Yhteydenottolomakkeet Tässä verkkoportaalissa on yhteydenottolomakkeita, joilla kerätään nimitietoja, puhelinnumerotietoja sekä sähköpostiosoitetietoja. Täyttäessäsi yhteydenottopyyntölomakkeen Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n sivulla hyväksyt, että yhtiön edustaja ottaa sinuun yhteyttä käyttäen lomakkeella antamiasi tietoja. Yhteydenottolomakkeen lomakekentässä ilmoittamiasi tietoja ei tallenneta automaattisesti mihinkään yhtiön rekisteriin. Tietoja ei myöskään anneta kolmannelle osapuolelle ilman nimenomaista lupaasi.
Kommentit
Kun sivuston käyttäjät jättävät kommentteja sivustolle, keräämme kommenttilomakkeessa olevat tiedot, sekä käyttäjän IP-osoitteen ja selaimen versiotiedot roskaviestien tunnistamisen helpottamiseksi. Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy pidättää oikeuden valita, miltä osin kommentointi on sivustolla käytössä tai sulkea kommentointimahdollisuuden kokonaan pois.
Kun vierailijat jättävät kommentin tälle sivustolle keräämme tiedon, joka on näkyvissä kommentointikentissä, IP-osoitteen sekä selaimen versioon liittyvät tiedot. Sähköpostiosoitteesta luotu anonymisoitu hajautustieto (hash) voidaan lähettää Gravatar-palveluun, jotta tiedetään onko kommentoija palvelun käyttäjä. Gravatar-palvelun tietosuojaseloste löytyy osoitteesta https://automattic.com/privacy/.
Uutiskirjetilauslomakkeet Tällä sivustolla on Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n toimittamien uutiskirjeiden tilauslomakkeita, joilla kerätään nimitieto, organisaatiotieto sekä sähköpostiosoitetieto. Täyttäessäsi uutiskirjeen tilauslomakkeen ja tehdessäsi omakätisen uutiskirjetilauksen Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n ylläpitämällä sivustolla hyväksyt, että tietosi tallennetaan yhtiön sähköiseen uutiskirjejärjestelmään toistaiseksi, kunnes peruutat tilauksesi. Uutiskirjejärjestelmäpalvelut ovat osa yhtiön asiakas-ja sidosryhmärekisteriä ja palvelun tuottaa Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:lle Hakosalo Software Oy (kotipaikka Pori). Tutustu asiakas- ja sidosryhmärekisterin rekisteri- ja tietosuojaselosteeseen tästä.
Evästeet
Jos jätät kommentin sivustolle, voit valita nimen, sähköpostiosoitteen ja url-osoitteen tallennuksen evästeeseen. Tämä toiminto lisää käyttömukavuutta, koska lomaketta ei tarvitse täyttää jokaisella kerralla uudelleen kommenttia lisätessä. Evästetieto poistetaan selaimesta vuoden kuluttua.
Mikäli sinulla on tili ja kirjaudut sivustolle, asetamme väliaikaisen evästeen, joka päättelee tukeeko selaimesi evästeitä vai ei. Tämä eväste ei sisällä henkilötietoa ja se poistetaan kun selainikkuna suljetaan.
Kun kirjaudut sisään, asetamme useita evästeitä, jotka tallentavat kirjautumis- sekä näyttöasetuksesi. Kirjautumisevästeet poistetaan kahden vuorokauden kuluessa, näyttöasetuksiin liittyvät evästeet poistuvat vuoden päästä. Mikäli valitset “Muista minut” kirjautumisen yhteydessä, kirjautumistietojasi säilytetään kahden viikon ajan. Mikäli kirjaudut ulos, kirjautumiseen liittyvät evästeet poistetaan samassa yhteydessä.
Muilta sivustoilta upotettu sisältö
Tämän sivuston artikkelit voivat sisältää upotettua sisältöä (esimerkiksi videoita, kuvia, artikkeleita jne.). Toisilta sivustoilta tuodun upotetun sisällön avaaminen on verrattavissa siihen, että vierailija itse kävisi kolmannen osapuolen sivustolla.
Nämä sivustot voivat kerätä tietoa sinusta, käyttää evästeitä, upottaa kolmannen osapuolen seurantaevästeitä ja monitoroida vuorovaikutustasi upotetun sisällön kanssa, mukaan lukien vuorovaikutuksen seuranta jos ja kun olet kirjautunut käyttäjänä sivustolle.
Analytiikka
Käytämme tällä sivustolla Google LLC:n (kotipaikka Mountain View, Kalifornia, Yhdysvallat) markkinointi- ja kävijäseurantatyökaluja. Saapuessasi sivulle asetamme väliaikaisen evästeen, joka auttaa parantamaan kävijäkokemustasi. Evästeen avulla tarjoamme Sinulle myös kohdennettuja sisältöjä. Eväste poistetaan kahden vuoden päästä.
5. Tietojen säännönmukaiset luovutukset ja tietojen siirto EU:n tai ETA:n ulkopuolelle
Palvelun tarjoajana toimii Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy. Olemme osa Mikkelin kaupunkikonsernia. Tietojasi voidaan yhdistellä ja luovuttaa Mikkelin kaupungin käyttöön. Tietoja ei luovuteta säännönmukaisesti muille tahoille.
Tapahtumien ilmoittautumistietoja voidaan siirtää tapahtumien yhteisjärjestäjille ja julkisrahoitteisten projektien rahoittajille tai muille vastaaville julkishallinnon edustajille vain siinä määrin kuin on tarpeen.
Tietoja ei pääsääntöisesti luovuteta EU / ETA -maiden ulkopuolelle. Yksittäisissä tapauksissa yhteystietoja voidaan luovuttaa yhteistyökumppaneille.
Henkilötietoja ei luovuteta markkinointitarkoituksiin.
6. Rekisterin suojauksen periaatteet
Rekisterin käsittelyssä noudatetaan huolellisuutta ja tietojärjestelmien avulla käsiteltävät tiedot suojataan asianmukaisesti. Kun rekisteritietoja säilytetään Internet-palvelimilla, niiden laitteiston fyysisestä ja digitaalisesta tietoturvasta huolehditaan asiaankuuluvasti. Rekisterinpitäjä huolehtii siitä, että tallennettuja tietoja sekä palvelimien käyttöoikeuksia ja muita henkilötietojen turvallisuuden kannalta kriittisiä tietoja käsitellään luottamuksellisesti ja vain niiden työntekijöiden toimesta, joiden työnkuvaan se kuuluu.
7. Tarkastusoikeus ja oikeus vaatia tiedon korjaamista
Mikäli sinulla on käyttäjätili tälle sivustolle tai olet jättänyt kommentteja, voit pyytää koostetiedostoa omista henkilötiedoistasi, sisältäen kaiken henkilötiedon, jonka olet meille antanut. Voit myös pyytää henkilötietojesi poistoa.
Jokaisella rekisterissä olevalla henkilöllä on oikeus tarkistaa rekisteriin tallennetut tietonsa ja vaatia mahdollisen virheellisen tiedon korjaamista tai puutteellisen tiedon täydentämistä. Mikäli henkilö haluaa tarkistaa hänestä tallennetut tiedot tai vaatia niihin oikaisua, pyyntö tulee lähettää kirjallisesti rekisterinpitäjälle. Rekisterinpitäjä voi pyytää tarvittaessa pyynnön esittäjää todistamaan henkilöllisyytensä. Rekisterinpitäjä vastaa asiakkaalle EU:n tietosuoja-asetuksessa säädetyssä ajassa (pääsääntöisesti kuukauden kuluessa).
8. Muut henkilötietojen käsittelyyn liittyvät oikeudet.
Rekisterissä olevalla henkilöllä on oikeus pyytää häntä koskevien henkilötietojen poistamiseen rekisteristä (”oikeus tulla unohdetuksi”). Niin ikään rekisteröidyillä on muut EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen mukaiset oikeudet kuten henkilötietojen käsittelyn rajoittaminen tietyissä tilanteissa. Pyynnöt tulee lähettää kirjallisesti rekisterinpitäjälle. Rekisterinpitäjä voi pyytää tarvittaessa pyynnön esittäjää todistamaan henkilöllisyytensä. Rekisterinpitäjä vastaa asiakkaalle EU:n tietosuoja-asetuksessa säädetyssä ajassa (pääsääntöisesti kuukauden kuluessa).
Tarpeelliset evästeet ovat sivustomme toiminnan kannalta tärkeitä. Näiden evästeiden kieltäminen voi heikentää käyttökokemustasi tai estää sivustomme toiminnan oikein.
