Hankkeen tavoitteena on parantaa eteläsavolaisten pk-yritysten digitaitoja ja auttaa yrityksiä kasvu-uralle. Perusvalmiudet ovat monilla yrittäjillä jo olemassa, mutta hanke nostaa rimaa korkeammalle.

Osallistuvat yritykset saavat koulutusta, sparrausta ja konkreettista tukea digitaitojen vahvistamiseen ja digitalisaationhyödyntämiseen yritystoiminnassaan.

Toimenpiteet noudattelevat kerrosmallia, jossa alimmat kerrokset ohjaavat yritykset mukaan ja tarjoavat digikoulutuspolkuja ja sparrausta. Kerros kerrokselta vaatimustasoa nostetaan, päätyen digitaalisen markkinoinnin ohjelmaan ja kansainvälistyvän verkkokaupan ohjelmaan.

Hankkeessa kontaktoidaan ja koulutuksiin osallistuu satoja yrityksiä ja osallistujia. Tässä hankkeessa järjestetään noin 150 digikoulutusta. Lisäksi tarjolla ovat sähköisen oppimisympäristön sisällöt.

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy toteuttaa yrityksissä tehtävän digikartoitustyön Mikkelin seudulla sekä toteuttaa sparrausta, työpajoja ja osallistuu koulutusten järjestämiseen.

Koulutuksen ja tuotettavien aineistojen tavoitteena on edistää digikyvykkyyttä ja ymmärrystä digitoinnista, mikä edesauttaa työn kehittämistä ja mahdollistaa organisaatioiden digitaalisten palveluiden kehittämisen organisaatioille itselleen sekä asiakkaille. Aineistojen muunto analogisesta digitaaliseksi sekä tilojen väheneminen tätä  kautta vähentävät ympäristö kuormaa sekä edistävät kestävää kehitystä ja vihreään talouteen siirtymistä.

Pidemmällä aikavälillä hanke auttaa kehittämään koko toimialaa, alueen yrityksiä ja organisaatioita sekä mahdollistaa digitoinnin osaajien pitkäjänteisen koulutuksen kehittämisen niin alueellisesti, kansallisesti kuin kansainvälisestikin.

Mikkelin lentoasema (EFMI) on Mikkelin Tuskussa sijaitseva kansainvälisen lentostatuksen (EU/AFIS) lentoasema. Aseman kiitotien suunnittelu aloitettiin 1920-luvulla ja ensimmäinen lentokone laskeutui Mikkelin kiitotielle 1936.

Vastaavan uuden lentoaseman investointikustannuksen arvioidaan nykypäivänä olevan noin 30–40 miljoonaa euroa. Säännöllisen lentoliikenteen loputtua vuonna 2005 Mikkelin lentoaseman käyttömäärä on pysynyt pienenä. Lentoasemalla ei ole ollut strategiaa, joka luo tavoitteelliselle ja pitkäjänteiselle toiminnalle edellytykset. Kokonaiskuvan ja vision puuttuessa on keskitytty kentän ydintehtäviin, käytännössä ylläpitoon.

Lentoaseman jatkoon ja tulevaisuuskuvaan kohdistuu Mikkelissä poliittisia paineita. Tässä hankkessa käynnistetään viisi selvitystä, joiden tavoitteena on selvittää Mikkelin lentoaseman tilannekuvaa ja mahdollisuuksia eri näkökulmista.

Hanke toteutetaan kahdessa vaiheessa. Työpaketit 1,2 ja 3 muodostavat ensimmäisen vaiheen selvitykset. Mikäli ensimmäisen vaiheen perusteella nähdään riittävät edellytykset jatkaa selvitystyötä, muodostavat työpaketit 4 ja 5 toisen vaiheen selvityksen.

Tehtävät selvitykset ovat:

1. Lentotoiminnan markkinakartoitus

Tilauslentokoneiden määrä Suomessa on kasvanut viimeisen 20 vuoden aikana. Samaan aikaan markkinoille on tullut energiatehokkaita matkalentokoneita, kuten Pilatus PC-12 ja Diamond DA62. Hankkeessa selvitetään myös alan kasvavan trendin eli sähkölentokoneiden käytön tulevaisuus tilauslentojen liiketoiminnassa Mikkelin lentoaseman osalta.

Selvitetään mahdolliset kumppanit ja tuotteistetaan tilauslennot Mikkelistä yleisimpiin lentokohteisiin. Kartoitetaan Mikkelin lentoasemalle soveltuvalla lentokonekalustolla operoivien lentoyhtiöiden kiinnostus ja vaatimukset kenttää ja aluetta kohtaan. Lisäksi kartoitetaan alueemme yksityisten toimijoiden kiinnostus lentojen käyttämiseen.

2. Sähköisen lentämisen edellytykset ja droneliiketoiminta –selvitys

Dronetoiminnan – miehittämättömien koneiden – kehittyminen ja kasvu on ollut jo nähtävissä erityisesti logistiikka-alan toimitusketjujen arvon lisääjinä. Lisäksi sähköinen lentäminen on lähitulevaisuuden mahdollisuus myös henkilömatkustamisen liiketoiminnassa. Pohjoismaissa, myös Suomessa, joitakin niin kutsuttuja maakuntakenttiä käytetään jo droneliiketoiminnan testialustoina ja tukikohtina.

3. Rahoitusbenchmarking

Lentoaseman pitkäjänteinen kehittäminen vaatii rahoitusta monista eri lähteistä. Selvitetään kansallisten ja kansainvälisten sekä yksityisten ja julkisten rahoituslähteiden soveltuvuus toiminnan kehittämiseen. Selvitys toteutetaan sekä lentoasemien benchmarking -selvityksenä että rahoituslähteiden suorana kartoituksena.

Mikäli edellä mainittujen selvitysten perusteella nähdään edellytykset jatkaa selvitystyötä, toteutetaan lisäksi seuraavat selvitykset (vaihe 2):

4. Lentoaseman alueen maankäytön masterplan

Tässä työpaketissa tarkastellaan maankäyttöä lentoaseman alueella. Työpaketin tavoitteena on selvittää, onko maankäyttö nykyisen aseman maa-alueella optimaalista ja voidaanko lentoaseman toimintaa ja kustannushallintaa parantaa entistä tehokkaammalla ja innovatiivisemmalla maankäytöllä. Työpaketissa selvitetään myös yksityisten lentokoneomistajien ja sijoittajien kiinnostus hallirakentamiseen.

5. Lentoaseman matkailullinen käyttö esimerkiksi tapahtumissa

Lentoasemilla on oma roolinsa osana alueellista saavutettavuutta ja matkailurakennetta. Tässä työpaketissa selvitetään mahdollisuudet käyttää Mikkelin lentoasema-aluetta suurtapahtumien pitopaikkana. Käytetään hyödyksi jo olemassa olevia matkailualan palvelumuotoilijoiden töitä. Kartoitetaan kansallisten ja kansainvälisten toimijoiden kiinnostus alueen käyttämiseen.

Kustakin osa-alueesta muodostetaan oma selvitysraporttinsa.