fbpx
Kari Joutsalainen TE-keskus

Työ hakee tekijäänsä

Ely-keskuksen tilastot luovat nyt positiivista virettä. Osaajia etsitään eri puolilla maakuntaa.

Eniten työpaikkoja on tarjolla sosiaali- ja terveysaloilla lähi- ja sairaanhoitajille. Lääkäreille löytyy töitä koko maakunnasta samoin kuin sosiaalityöntekijöille, puheterapeuteille, lastentarhanopettajille ja erityisopettajille.

Rakentamisessa näkymät ovat valoisat, ja korjausrakentaminen lisääntyy hienoisesti. Metalliteollisuus etsii lähivuosina etenkin hitsaajia ja koneistajia.

”Työpaikkoja on hyvin tarjolla eri toimialoilla, kuten sosiaali- ja terveyspuolella, metallissa, teollisuudessa ja rakentamisessa. Työvoiman kysyntä on nyt kohtalaisen vahvaa”, palvelujohtaja Kari Joutsalainen Etelä-Savon TE-toimistosta sanoo.

Joutsalainen muistuttaa, että yritysten yt-uutisissa takana voi olla toimialan muuttuminen ns. auringonlaskun alaksi. Uutta työtä etsivälle riittää nyt kuitenkin vaihtoehtoja.

Kasvupyrähdystä tekevät Mikkelin seudulla esimerkiksi talo- ja energiatekniikan yritykset.

”Teknistä erityisosaamista omaavat yritykset erikoistuvat ja saavat jalansijaa muuallakin maassa. Ne hakevat usein uusia osaajia laajalta alueelta. Kun tänne muodostuu laajempia osaamiskeskittymiä, klustereita, saadaan uusia osaajia ja se vauhdittaa toimialan kasvua.”

Myös matkailun näkymät ovat nyt lupaavat. Viime vuosina yritykset ovat investoineet merkittävästi ja matkailualan kasvua vauhdittavat muun muassa Saimaa Geopark -statuksen hakeminen, Järvi-Suomen peruskirjan laatiminen ja muut yhteiset hankkeet.

Osaajia kaivataan nyt myös siivoamaan, tekemään ruokaa ja myyntityöhön puhelin- ja asiakaspalvelukeskuksiin. Kolmen heikon satovuoden jälkeen maatiloille on palannut luottamus tulevaan, niillä investoidaan ja kotieläintuotantoa laajennetaan.

Vaikeinta on löytää työtä ns. ylitarjonta-ammateissa. Niitä on tilastojen perusteella Savonlinnan seudulla 23, Mikkelissä kahdeksan ja Pieksämäellä vain kolme. Uusiakin kasvualoja maakunnassa muhii.

”Yksi uusi ala, josta voi täällä kasvaa iso, liittyy aurinkoenergiaan. Alan kasvu ei ole vielä ollut hallittua, mutta tilanteet voivat muuttua nopeasti, joten positiivisia yllätyksiä voi tulla.”

Joutsalainen rohkaisee maakuntaan muuttamaan myös siinä tilanteessa, kun vasta toisella on työpaikka.

”Etelä-Savoon työllistyvien osaajien puolisoilla on usein kysyttyä ammatillista osaamista, joten työtä voi löytyä puolison työpaikan verkostojen ja te-toimiston palvelujen avulla. ”

Kaksi kolmesta työssä olevasta eteläsavolaisesta työskentelee palvelualalla. Jalostuksen parista löytää elantonsa vajaa neljännes ja alkutuotannosta joka kymmenes. Yrittäjien osuus pk-yritysvaltaisessa maakunnassa on maan toiseksi korkein.

Teksti ja kuva: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Elvera, Enerva, Mikseimikkeli uutiset

Infrapalveluyritykset kasvavat

Mikkelin Johtokatu ykkösessä kasvaa ja kehittyy kaksi kaakkoissuomalaista verkosto- ja infrapalveluyritystä, Elvera ja Enerva, jotka etsivät lisää ammattitaitoisia osaajia.

Elvera Oy on erikoistunut sähköön, veteen, lämpöön, tietoliikenteeseen ja teollisuuden verkkoihin liittyvien palveluiden tuottamiseen. Yritys rakentaa verkkoja, hoitaa niiden kunnossapidon ja korjaa viat.

Noin 50 miljoonan euron liikevaihtoa pyörittävä yritys sai nykyisen muotonsa, kun vuonna 2016 siitä tuli Suur-Savon Sähkön, Lappeenrannan Energian ja Kymenlaakson Sähkön yhdessä omistama kaakkoissuomalainen verkonrakennusyritys.

”Varmistamme yhteiskunnan toiminnan jatkuvuuden myös häiriötilanteiden aikana ja korjaamme viat nopeasti”, toimitusjohtaja Arto Nieminen kuvaa yrityksen ydintehtävää.

Yritys toimii ketterästi eli hallinto pidetään mahdollisimman matalana ja tehokkaana. Osaaminen ja palvelutarjonta laajeni maanrakennukseen, kun yritys osti äskettäin maakaapelointiin erikoistuneen Cableboys Oy:n.

Elvera Oy viilattiin kasvukuntoon pari vuotta sitten käydyissä yt-neuvotteluissa. Tällä hetkellä noin 50 miljoonan liikevaihtoa pyörittävä yritys työllistää liki 300 osaajaa.

Uusille tekijöille on tällä hetkellä töitä Mikkelin lisäksi Savonlinnassa, Kymenlaaksossa ja Lappeenrannassa. Yritys järjestää parhaillaan puolen vuoden koulutusta yhteistyössä Esedun ja Ely-keskuksen kanssa saadakseen kentälle lisää tekijöitä.

”Lähivuosina meillä on tarvetta rekrytoida vuosittain noin 15 uutta työntekijää, jotta työntekijöidemme kokonaismäärä pysyy noin kolmessa sadassa. Nyt tilanne on alalla se, että kavereilta ostetaan hyviä tekijöitä pois, joten olisi pakko saada alalle uusia ihmisiä. Ala sopii ihmisille, jotka haluavat tehdä käsin töitä ulkona luonnon armoilla”, Nieminen sanoo.

Suunnittelupuolelle kaivataan amk-insinööritaustaisia osaajia Savonlinnaan, Mikkeliin, Lappeenrantaan, Kotkaan ja Haminaan. Mikkelissä töissä on myös 3. ja 4. vuosikurssin insinööriopiskelijoita.

”Tarvitsemme erityisesti sähkö- ja rakennussuunnittelijoita sekä teknisiä suunnittelijoita, jotta voimme kasvaa.”

Elvera on muuttumassa vahvasti valtakunnalliseksi toimijaksi. Vianhoitopalvelua tarjotaan eri puolille maata vaikeissa häiriötilanteissa ja kuituosaamista myydään operaattoreille ja verkkoyhtiöille. Lämpövoimalaosaamista myydään maakunnan kaukolämpölaitoksille, ja Elvera hoitaa myös Savonlinnan voimalaitoksen käyttöä ja kunnossapitoa. Lisäksi Lappeenrannassa rakennetaan ja huolletaan vesiverkkoa.

”Yritys kurottaa Kaakkois-Suomesta koko ajan laajemmalle alueelle.”

Enerva valvoo sähkönjakelua

Sisaryritys Enerva Oy on erikoistunut sähköverkon suunnitteluun, valvontaan, huoltoon ja kunnossapitoon. Järvi-Suomen Energian valvomo siirtyi vapulta Enervan pyöritettäväksi.

Lisäksi yrityksellä on mahdollisuus tarjota tulevaisuudessa kaukolämpö-, vesi- ja televerkkojen valvontaan ja kunnossapitoon liittyviä palveluja kokonaisvaltaisina palvelupaketteina.

Myös Enerva palkkaa uusia osaajia Mikkeliin. Henkilöstön määrä nousee tänä vuonna kymmeneen, ja rekrytoinnit jatkuvat myös ensi vuonna.

”Työtehtävät ovat erilaisia kuin vanhoilla sähkömiehillä olivat. Nykyään on tarpeen omata vahvaa tietoteknistä osaamista. Sähkönjakelua valvotaan erilaisilla järjestelmillä ja verkostoautomaatio sekä siihen liittyvät järjestelmät lisääntyvät edelleen”, toimitusjohtaja Harri Nummenpää sanoo.

Enerva hoitaa omistajayhtiöiden verkkovalvonnan ja -käytön keskitetysti Mikkelistä käsin. Ensi keväänä toiminta laajenee, kun myös Kymenlaakson ja Lappeenrannan sähköverkot otetaan mukaan valvontaan.

Valvottavan sähköverkon yhteinen pituus on silloin 45 00 kilometriä ja siihen on liittynyt 260 000 asiakasta. Yrityksen toimintamalli on sellainen, että sitä voidaan laajentaa eri puolille maata helposti.

”Loppuasiakkaille toimintamme tulee näkymään niin, että korjaamme viat entistä nopeammin, turvallisemmin ja ennakoiden.”

Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Tiedepäiväkoti Sirius

Tiedepäiväkoti etsii osaajia

Maan toiseksi suurin yksityinen päiväkotiyritys, Pilke-päiväkodit, tarjoaa työtä varhaiskasvatuksen ammattilaisille Mikkelissä.

Reilun vuoden ajan Tupalassa on toiminut ketjun 60-paikkainen Musiikkipäiväkoti Sävelpolku ja ns. asuntomessualueella Kirkonvarkaudessa 74-paikkainen Tiedepäiväkoti Sirius. Parhaillaan Mikkeliin etsitään varhaiskasvatuksen opettajaa ja lastenhoitajaa. Lisää avoimia työpaikkoja on tulossa.

”Siriuksen lapsipaikoista noin puolet on vapaana. Sitä mukaan kun lasten lukumäärä lisääntyy, avautuu uusia työpaikkoja”, Itä-Suomen aluejohtaja Tiina Haapanen Kuopiosta sanoo.

Mikkelille on ollut tyypillistä pula yliopistokoulutuksen saaneista varhaiskasvatuksen opettajista, mikä on myös valtakunnallinen haaste.

-Mikkelissä ei tosin riitä sosionomejakaan, vaikka kaupungista löytyy heille koulutustakin.

Pilke-päiväkotien arjessa painotetaan positiivisuutta ja ketju kutsuu työntekijöitään hyvän päivän tekijöiksi. Tärkeänä pidetään sitä, että lapsille on aikaa ja heitä kuunnellaan.

-Musiikkipäiväkodit ovat vanhemmille tutumpia kuin tiedepäiväkodit. Olen itse ihastunut tiedepainotteisuuteen eli asioita opitaan ihmettelyn ja tutkimisen kautta, mitä meidän uudet opetussuunnitelmatkin painottavat.

Tiedepäiväkoti Sirius tekee yhteistyötä mikkeliläisten yliopistoyksiköiden kanssa.

-Tiede on aivan ihana asia. Yliopistojen asiantuntijat voivat vierailla päiväkodissa, mikä antaa mahdollisuuksia syventää tietoa ammattilaisen näkökulmasta.

Teksti ja kuva: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Viitostien työmaa vaikuttaa liikenteeseen Kinnarin ja Visulahden alueilla

Viitostien ja Pieksämäentien eritasoliittymä sekä Salosaarentie ovat suljettuna liikenteeltä keskiviikosta 29.10. alkaen.

Kiertoteinä ovat Kinnarinkatu–Arinakatu sekä samanaikaisesti liikenteelle avattava Katajalahdentie Visulahdessa. Työmaavaihe kiertoteineen kestää arviolta syksyyn 2020 saakka. Linkki karttaan. Liikennejärjestelyt johtuvat nykyisen eritasoliittymän alueen rakennustöistä. Alueella puretaan nykyisiä tie- ja siltarakenteita sekä rakennetaan uutta valtatietä.

Työmaa aiheuttaa 30.10. kello 6.15 alkaen muutoksia joukkoliikennereitteihin: Linja 2 Hallitustori–Tupala, Linja 3 Hallitustori–Visulahti ja linja 12 Hallitustori–Launiala (uusi linja).

Paikallisliikenteen linjojen 2 ja 3 nykyisiä reittiosuuksia lyhennetään. Launialan linjaosuudelle perustetaan uusi linja 12. Linjat eivät aja Salosaarentien kautta. Linjat 2 ja 3 käyttävät avattavaa kiertotieosuutta, linja 12 ajaa Juvantien kautta ja edestakaisin Launialankadun linjaa.

Jalankulku- ja pyöräteihin nyt tehtävät liikennejärjestelyt eivät vaikuta.

Muisti etsii ravintolayrittäjää kumppanikseen

Sodan ja rauhan keskus Muisti avautuu Mikkelissä keväällä 2021. Uuden tiedekeskuksen yhteydessä sijaitsevaan ravintolatilaan etsitään nyt yrittäjäkumppania.

Sodan ja rauhan keskus Muistista tulee yksi Mikkelin matkailun kärkikohteista. Keskuksen suunnitelmiin on alusta saakka kuulunut laadukas kahvila-ravintola. Ravintolayrittäjä saa käyttöönsä aiemmin koulun ruokalana toimineet ravintolatilat, jotka remontoidaan uutta tarkoitusta vastaaviksi. Tilat soveltuvat hyvin myös kokousten ja muiden yksityistilaisuuksien järjestämiseen.

Sodan ja rauhan keskus Muistin organisaatio järjestää infotilaisuuden ravintolakumppanuudesta kiinnostuneille jo toimiville yrittäjille tai yrittäjiksi aikoville tiistaina 19.11. Tilaisuudessa kerrotaan lisää kumppanimallista, kumppaninvalintaprosessista ja tiloista, joihin pääsee myös tutustumaan. Samalla on mahdollisuus keskustella ravintolakonseptiin liittyvistä ideoista.

Kiinnostuneilta toivotaan ennakkoilmoittautumista osoitteeseen jenni.korhonen@muisti.org. Samaan osoitteeseen voi laittaa viestiä kiinnostuksestaan kumppanuuteen, vaikka ei pääsisikään tilaisuuteen.

Valinta kumppaniyrittäjästä tehdään alkuvuonna 2020.

Infotilaisuus ravintolayrittäjyydestä kiinnostuneille
Aika: 19.11.2019 klo 15–17
Paikka: Savilahdenkatu 13, 50100 Mikkeli, josta siirrytään yhdessä päämajatalon siivessä sijaitseviin ravintolatiloihin.

Lisätietoja tilaisuudesta: näyttelytuottaja Jenni Korhonen, jenni.korhonen@muisti.org, 050 475 3808

Lisätietoja kumppanuudesta: toimitusjohtaja Olli-Pekka Leskinen, olli-pekka.leskinen@muisti.org, 045 110 2013

Suomi mukaan eurooppalaiseen vesialan yhteistyöverkostoon

Pohjois-Pohjanmaan Allied ICT Finland Water Ecosystem, Pohjois-Savon Kuopio Water Cluster, Etelä-Savon EcoSairila ja Blue Economy ovat yhdessä lähteneet vesiosaamisellaan mukaan eurooppalaiseen yhteistyöhön, jossa haetaan Euroopan Unionin investointirahoitusta alan osaamisen kehittämiseen Smart Water Territories -alueyhteistyössä.

Toimiva ja kestävä vesihuolto hyvinvointiyhteiskunnan perusedellytys. Kaikista Green Tech -toimialoista vesihuoltoon liittyvä globaali liiketoiminta kasvaa voimakkaimmin. Tämä luo edellytykset tutkimuksen, julkisen ja yksityisen sektorin kehittämiselle sekä mahdollisuuksia vientiin ja kasvuun. Itä– ja Pohjois-Suomen alueiden vesiosaamiselle on kysyntää Euroopassa erityisesti vesihuoltoon liittyvän kiertotalouden, digitalisaation, mittaamisen ja datan hyödyntämisen osalta.   

EU:n koordinoimaan Smart Water Territories -yhteistyöhön osallistuu yhteensä 20 eurooppalaista aluetta. Suomen lisäksi mukana on alueita Hollannista, Ranskasta, Espanjasta, Italiasta, Portugalista, Latviasta, Romaniasta ja Iso-Britanniasta. Eurooppalaisten partnerien ja alueiden osaaminen luo yhdistyessään kansainvälisesti vahvan ja monipuolisen kumppanuuden. 

Yhteisten investointiprojektien etenemistä arvioidaan Espanjan Zaragozassa pidettävässä EU:n Water Innovation konferenssissa joulukuun puolivälissä. Konsortiot, joissa on eniten sitoutuneita alueita ja jotka ovat pystyneet parhaiten perustelemaan kehittämistoimiensa investointitarpeet voivat aloittaa alueiden välisten konkreettisten investointihankkeiden suunnittelun. EU tukee koko prosessia rahoittamalla sen tukipalvelut ja prosessin johtamisen. 

Allied ICT Finland (AIF) Water Ecosystem Oulussa etsii älykkäitä digitaalisia ratkaisuja vesilaitosten, teollisuuden ja kaivoksen vesiprosessien haasteisiin. Vesiekosysteemeissä yritykset ja tutkimuslaitokset tekevät yhteistyötä yhdistämällä huipputason asiantuntemusta ja innovaatioita kaupallisiksi ratkaisuiksi. 

Kuopio Water Cluster (KWC) verkottaa paikallisten korkeakoulujen ja kansallisten tutkimuslaitosten osaamisen yhtenäiseksi palvelualustaksi, joka tarjoaa tuotekehitys-, testaus- ja kaupallistamisen palvelut. Samalla KWC:stä muodostuu kasvuun ja innovaatioihin kannustava yhteistyöverkosto vesi-intensiivisille startupeille, pk-yrityksille ja suuryrityksille.  

Blue Economy Mikkeli (BEM) -osaamiskeskus sijoittuu Mikkelin EcoSairilan kiertotalousalueelle ja keskittyy vesiteknologiaan ja veden kiertotalouteen. Huippututkimus, maailmanluokan TKI-ympäristöt sekä yhteistyö yritysten kanssa luovat edellytykset uusien ratkaisujen ja palvelujen kehittämiselle, kaupallistamiselle ja liiketoiminnalle. Jätevedenpuhdistuksen ja uusioveden tuotannon täyden mittakaavan testaus- ja pilotointiympäristöt tekevät BEM-osaamiskeskuksesta kansainvälisesti erittäin mielenkiintoisen toimintaympäristön. 

LISÄTIEDOT:

Pirkko Taskinen, johtaja
Water Ecosystem
Tieto- ja sähkötekniikan tiedekunta
Oulun yliopisto
pirkko.taskinen@oulu.fi
+358 40 506 2079 

Patryk Wójtowicz 
tutkimuspäällikkö
Kuopio Water Cluster
Savonia-ammattikorkeakoulu
patryk.wojtowicz@savonia.fi
+358 44785 5564 

Panu Jouhkimo, ohjelmakoordinaattori
Blue Economy Mikkeli 
Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy
panu.jouhkimo@mikseimikkeli.fi
+358 44 598 6854 

Uutta elämää torin Muikkukoppiin – KontTori palvelee jouluun asti

Mikkelin Hallitustorilla oleva Muikkukoppi alkaa toimia ”KontTorina” 23. joulukuuta asti.

KontTori -idean isänä ovat Mainostoimisto Kixitin Vesa Kärkkäinen ja mikkeliläinen Veli-Pekka Mesiäinen. KontTorin sisustuksen on toteuttanut Mikkelin Toimintakeskus ry:n Uutta elämää -myymälän henkilökunta.

KontTorista voi näppärästi hankkia Uutta elämää -myymälän tuotteiden lisäksi puolenkymmenen mikkeliläisen kutojan ja ruoka-alan osaajan valmistamia tuotteita. Tarjolla on pop up -tyylisesti muun muassa hapankaalia, leipää, kakkuja, säilykkeitä ja monenlaisia uniikkeja lapasia ja sukkia.

Avajaiset 18.10.

Mikkomarkkinahumun tauottua KontTorin viralliset avajaiset ovat perjantaina 18. lokakuuta kello 11.30 alkaen. Avajaisten ohjelmassa on tuote-esittelyiden lisäksi arpajaiset. Arpalipuke on maksuton ja palkintoina on viisi tuotekassia, jotka ovat kukin 30 euron arvoiset. Etelä-Savon pelastuslaitokselta on palomestari Eero Aho lupautunut valaisemaan KontTorin ja samalla Aho jakaa toriväelle 100 kappaletta paloautoheijastimia pimeän vuodenajan turvaksi.

KontTori on avoinna ma – pe klo 11 – 17 ja la klo 10 – 15 sekä joulukuussa su klo 10 – 15.

Mikkelin Torikauppiaat ry:n puheenjohtaja Kaija Ahonen toivottaa KontTorin väen tervetulleeksi virkistämään syystalven torin tarjontaa.

– Tämä on juuri sellaista toimintaa, mitä tori kipeästi tarvitsee. Olen päässyt ennakkoon maistelemaan myyntiin tulevia tuotteita ja täytyy sanoa, että mahtavia herkkuja ovat kaikki olleet. Tuoreiden lähituotteiden lisäksi saa samalla mukavat tuliaiset kotiin tai lahjaksi Uutta elämää -tuotevalikoimasta, Kaija Ahonen iloitsee.

Etelä-Savon pääomarahaston hallinnointipalvelut kilpailutuksessa

Mikkelin, Pieksämäen ja Savonlinnan kaupungit ovat yhteistyössä ELY-keskuksen sekä mahdollisten yksityisten sijoittajatahojen kanssa perustamassa noin 3,5 miljoonan euron suuruista rahastoa, jonka tarkoituksena on lisätä pääomarahastotoimintaa erityisesti Etelä-Savon alueella ja keskittyä merkittävään liiketoiminnan ja kasvuyritysten rahoittamiseen.

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy kilpailuttaa rahaston hallinnointipalvelut.
Tarjouspyyntö on julkaistu Hilmassa.

Tilannepäivitys 27.11.2019:

Etelä-Savon pääomarahaston hallinnoinnin yhteistyökumppaniksi on valittu Redstone Nordics Oy.

Redstonen Suomessa työskentelevät partnerit Kaj Hagros ja Oskari Lehtonen ovat maamme kokeneimpia ja tunnetuimpia startup-sijoittajia, neuvonantajia ja liiketoiminnan kehittäjiä.

Rahaston perustaminen edellyttää Finanssivalvonnan lupaa. Lupaprosessi laitettiin käyntiin 26.11.2019. Arvioitu aikataulu luvan saamiselle on 3-4 kuukautta.

 

Saimaa Gastronomy -ruokaviikonloput palkittiin Suomen parhaana

Hungry for Finland -ruokamatkailukilpailun arviointiraati on valinnut Saimaa Gastronomy -yhteistyöverkoston Suomen parhaaksi ruokamatkailutuotteeksi 2019. Kilpailuun osallistui 42 monipuolista ja tasokasta ehdokasta.

Saimaa Gastronomy -yhteistyöverkoston neljä yritystä, Hotelli Punkaharju, Sahanlahti Resort, TeaHouse of Wehmais ja Tertin Kartano, muodostavat alueen vahvuuksiin perustuvan houkuttelevan teemallisen kokonaisuuden, josta matkailijan on helppo valita mieleisensä tai luoda eri tarpeisiin sopivia paketteja tai kiertomatkan osia. Jokainen yritys on perheomisteinen. Yritykset sijaitsevat eri puolilla Saimaata, jolloin alue on monipuolisesti edustettuna. Yritysten toimintamalliin kuuluu lähellä tuotettujen ruokatuotteiden lisäksi paikallisten ihmisten työllistäminen. Monipuolisia aktiviteetteja ja lähiruokaa sisältäviä Saimaa Gastronomy -ruokaviikonloppuja järjestetään kiireisimmän kesäkauden ulkopuolella.

Kilpailun arvioinnissa kiinnitettiin huomiota asiakaslähtöisyyteen, paikallisuuteen ja tarinoihin, lähiruokaan, elämyksellisyyteen, vastuullisuuteen, yhteistyöhön, liiketoiminnallisuuteen, kannattavuuteen sekä monipuolisuuteen myynti- ja markkinointikanavien käytössä.

Kilpailulla rohkaistaan ruokaan ja matkailuun liittyviä verkostoja kehittämään uutta, paikallisuuteen perustuvaa ruokamatkailutarjontaa. Kilpailuun haettiin yrityksiä ja yhteisöjä, jotka ovat innovatiivisia ruokamatkailun edelläkävijöitä ja tarjoavat matkailijoille ruokaan liittyviä elämyksiä. Kilpailun tavoitteena on vahvistaa elämyksellisen ruokamatkailun tuotteistamista, etsiä ruokamatkailun kärkituotteita ja vahvistaa aitoa yhteistyötä. Vuoden 2019 kilpailu on järjestyksessä kolmas, edelliset kilpailut olivat vuosina 2015 ja 2017.

Ruokamatkailukilpailu liittyy Hungry for Finland -ruokamatkailun tuotteistamishankkeeseen (EU:n maaseudun kehittämisen maatalousrahasto). Hanketta ja kilpailua koordinoi Haaga-Helia ammattikorkeakoulu.

Metsäsairilankadun tiestöä rakennetaan tänä vuonna noin 1,2 miljoonalla eurolla, yhdyskuntatekniikan insinööri Pekka Kammonen kertoo.

EcoSairila saa muotonsa, kun uusi Metsäsairilankatu avautuu

Metsäsairilan jätekeskukselle vievä uusi katu, Metsäsairilankatu, avautuu liikenteelle vajaan kuukauden kuluttua.

Uusi katu alkaa Anttolantieltä ja jatkuu jätekeskukselle saakka katuna ja sen jälkeen yksityistienä. Tähän saakka käytössä ollut tie kavennetaan aikanaan kevyen liikenteen väyläksi.

-Kaupunki on rakentanut alueelle 1750 metriä katuja ja myöhemmin niitä tehdään vielä noin 2,5 kilometriä, yhdyskuntatekniikan insinööri Pekka Kammonen sanoo.

Metsäsairilan jätekeskuksen ympäristö rakentuu vaiheittain resurssitehtaaksi, EcoSairilaksi, joka hyödyntää jätteet raaka-aineiksi ja kohentaa siten aluetaloutta.

Vaaka-aseman punnitustiedot toimitetaan sähköisesti nykyiseen jätekeskuksen vastaanottoon. Nykyisen jätekeskuksen kohdalle tehdään valaistu kiertoliittymä.

-Tieinfra valmistuu pääosin lokakuun loppuun mennessä samoin kuin vaaka-aseman pohja. Ensi kesänä jatketaan päällystämistä, kiveämistä ja putkilinjojen tekoa.

Mikkelin kaupunki käyttää tänä vuonna noin 1,2 miljoonaa euroa alueen tiestön rakentamiseen. Hankkeeseen on saatu Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) avustusta noin 460 000 euroa.

Metsäsairilankadulla on jo toteutettu EcoSairilan kiertotalousideaa uusiomateriaalin käytöstä. Katu on rakennettu alueelta louhitusta kalliomurskeesta ja jäteasemalle tulleista uusiokäyttöön sopivista materiaaleista.

-Olemme käyttäneet kadun pohjaan Metsä-Sairilaan tullutta betonia ja tiiltä ja saaneet uutta jätevedenpuhdistamoa varten louhituista kallioista raaka-ainetta.

EcoSairilasta rakentuu lähivuosina kiertotalouden edelläkävijäalue. Alueella on tarjolla tällä hetkellä noin 70 hehtaaria tonttialueita. Kooltaan asemakaavan mukaiset tonttialueet ovat noin 35, 2, 14 ja 20 hehtaaria. Näiltä alueilta voidaan lohkoa pienempiä tontteja käyttötarpeen mukaan. Katujen rakentaminen jatkuu vaiheittain, kun alueen teollisuustonttien käyttötarkoitus täsmentyy.

Tonttien markkinoinnista vastaa Mikkelin kehitysyhtiö Miksei.

-Tarjolla on tosi isoja pinta-aloja eli aluetta täällä kyllä piisaa. Infraa valmistellaan etukenossa, että tänne pääsee sijoittumaan joustavasti. Metsäsairilankadun ajokaistojen väliin lähelle jätekeskuksen porttia tehdään parhaillaan uuden vaaka-aseman pohjatöitä.

Katu avautuu kuukauden kuluttua.