Uutiset Archives - Sivu 51 53:stä - Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy

Seitsemän Euroopan kaupunkia edistää yhdessä kiertotaloutta

Osasto: 16.12.2019 by Jukka Kumpusalo

Mikkeli aloittaa yhdessä kuuden muun Euroopan kaupungin kanssa hankkeen, jonka tavoitteena on edistää rakennus- ja purkujätteen ja orgaanisen jätteen kiertotaloutta. Juuri käynnistettyyn EU:n rahoittamaan CityLoops-hankkeeseen osallistuu 28 kumppania. Mukana ovat Høje-Taastrup ja Roskilde Tanskasta, Apeldoorn Alankomaista, Bodø Norjasta, Porto Portugalista ja Sevilla Espanjasta.

Rakennus- ja purkujäte muodostaa suurimman osan Euroopan jätteistä. 32 prosenttia kaikesta ETA-alueella vuonna 2012 syntyneestä jätteestä oli peräisin rakennus- ja purkutoiminnasta ja 27 prosenttia kaivostoiminnasta ja louhinnasta. Rakennusala on taloudellisesti tärkeä, sillä sen osuus arvonlisäyksestä on keskimäärin 5–13 prosenttia.

EU:n rahoittamassa CityLoops-hankkeessa seitsemän kaupunkia kehittävät yhdessä lähestymistapoja kiertotalouden sisällyttämiseksi kaupunkien suunnittelu- ja päätöksentekoprosesseihin. Tavoitteena on edistää siirtymistä kohti kiertotaloutta.

Rakennus- ja purkujäte ja orgaaninen jäte muodostavat kaksi merkittävintä kaupunkien materiaalivirtaa, joilla on huomattavia ympäristövaikutuksia Euroopan kaupungeissa.

Hankkeen kolmessa eri vaiheessa kaupungit tekevät kartoituksia, osallistavaa suunnittelua, arviointia ja vertailevat eri lähestymistapoja. Kokeilujen kautta haetaan parhaat toimintamallit. Kolmannessa vaiheessa parhaat käytännöt pyritään skaalaamaan Euroopanlaajuiseen levitykseen.

Lisäksi hankkeessa selvitetään, miten julkisen sektorin hankinnat voivat luoda markkinoita uusille kiertotalouden tuotteille ja ratkaisuille.

Hanke näkyy tulevina vuosina Mikkelissä kuntalaisille ja päättäjille mm. erilaisina valistuskampanjoina ja ohjeina. Kaupungit allekirjoittivat myös yhteisen kiertotalousjulistuksen.

CityLoops allekirjoitustilaisuus — CityLoops-kaupunkien ja Vallès Occidentalin (Espanja) – yksi hankkeen ”seuraajista” yhdessä Murcian (Espanja) kanssa – poliittiset edustajat kokoontuivat lokakuun lopulla allekirjoittamaan kiertotaloutta edistävien kaupunkien julistuksen. Mikkelin osalta julistuksen allekirjoitti kaupunginjohtaja Timo Halonen.

Julistuksen allekirjoittamisen myötä kaupungit sitoutuvat parantamaan kiertotaloutta poliittisin ja sääntelyllisin keinoin, käynnistämään innovatiivisia pilotti- ja demonstraatiotoimia lupaavimpien ratkaisujen löytämiseksi, jakamaan tietoa muiden kanssa ja rakentamaan kiertotaloutta edistävien kaupunkien laajemman yhteenliittymän keskeisten sidosryhmien ja aloitteiden kanssa Euroopassa.

CityLoops on EU:n Horisontti 2020 -ohjelman täysin rahoittama hanke. Hankkeen kokonaisbudjetti on 10 miljoonaa euroa, josta Mikkelin osuus on 1,3 miljoonaa euroa.

Kiinnostuitko? Lue tiedotteen englanninkielinen ammattilaisversio:
https://mikseimikkeli.fi/seven-european-cities-pilot-solutions-to-be-more-circular/?lang=en

Lisätiedot:

Kimmo Haapea, kehityspäällikkö
Mikkelin Kehitysyhtiö Miksei Oy
kimmo.haapea@mikseimikkeli.fi

Anitta Sihvonen, rahoitusjohtaja
Mikkelin Kehitysyhtiö Miksei Oy
anitta.sihvonen@mikseimikkeli.fi

Meritxell Díaz, mediayhteyshenkilö
ICLEI – paikallisviranomaisten kestävän kehityksen järjestö (englanniksi)
meritxell.diaz@iclei.org

Karjala-tietokanta luovutettiin Kansallisarkistolle Mikkelissä

Osasto: 9.12.2019 by Emmi Liikanen

Karjala-tietokantasäätiö luovutti Karjala-tietokannan Kansallisarkistolle Mikkelissä 4.12. Kulttuurihistoriallisesti arvokas tietokanta on lajissaan maailman suurimpia väestöhistoriallisia aineistoja.

Luovutus tapahtui Karjala-tietokannan 30-vuotisjuhlien yhteydessä. Tapahtumaan tervehdyksensä toivat tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kosonen, Karjalan Liitto, Suomen Sukututkimusseura sekä Mikkelin kaupunki. Itä-Suomen yliopiston kirjastonjohtaja Jarmo Saarti piti juhlapuheen ja FT Jenni Pettay tutkijan puheenvuoron. Kansallisarkiston puheenvuoron puolestaan esitti videotervehdyksenä tutkimusjohtaja Päivi Happonen.

Mikkelissä vuonna 1990 perustetun Karjala-tietokantasäätiön tarkoituksena on ollut luovutetun Karjalan väestöä koskevien kirkonkirjatietojen tallentaminen tietokantaan ja siten saaminen tutkimusta palvelevaan käyttöön. Tarkoituksensa toteuttamiseksi säätiö on ylläpitänyt Karjala-tietokannan tallennustoimintaa, jonka tuloksena Kansallisarkiston Mikkelin toimipaikassa säilytettävien lakkautettujen luterilaisten ja ortodoksisten seurakuntien kirkonkirjamateriaalista on tallennettu Karjala-tietokantaan noin 11 miljoonaa henkilötietuetta.

Tietokannassa ovat kastettujen, vihittyjen, kuolleiden ja haudattujen sekä muuttaneiden luettelot sekä rippi- ja lastenkirjat. Aikajänne on 1700-luvun alkupuolelta aina siihen asti, kun Suomeen siirretyt noin 70 seurakuntaa lopetettiin vuonna 1949. Katiha-hakuohjelmalla voi verkossa etsiä sataa vuotta vanhempia henkilötietoja sekä tilastohakuja.

Vuodenvaihteessa päättyvään loppuvaiheeseen on saatu rahoitusta opetus- ja kulttuuriministeriöltä, Suomen Kulttuurirahastolta, Karjalan Kulttuurirahastolta, Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiöltä, Kirkon keskusrahastolta sekä Mikkelin kaupungilta.

Kuva: Kansallisarkiston erityisasiantuntija, Karjala-tietokantasäätiön varapuheenjohtaja Tytti Voutilainen, Kansallisarkiston kehittämispäällikkö Anne Wilenius ja Karjala-tietokantasäätiön puheenjohtaja Aki Kauranen.

Itä- ja Pohjois-Suomella on tärkeä rooli Euroopassa

Osasto: 9.12.2019 by Emmi Liikanen

Eurooppa koostuu hyvin erilaisista alueista – valtavista metropoleista, vilkkaista kaupungeista, eläväisestä maaseudusta ja harvaan asutuista alueista. EU tunnistaa kaikki alueet tärkeiksi ja edistää monin tavoin alueiden mahdollisuuksia antaa oma panoksensa kansalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi ja yhteisten haasteiden ratkaisemiseksi. Edistäminen tarkoittaa ennen muuta rahoitusinstrumentteja, joita EU:lla on laaja skaala maanviljelystä työllisyyteen, kalastuksesta kaupunkikehitykseen ja huippututkimuksesta humanitääriseen työhön. Ne pohjautuvat unionin yhteiseen politiikkaan ja tarjoavat työkaluja yhteisten, eurooppalaisten tavoitteiden toteuttamiseen.

Eurooppaa ja koko maailmaa koskevien suurten haasteiden, kuten ilmastonmuutoksen ratkaiseminen vaatii laajaa yhteistyötä. Me Itä- ja Pohjois-Suomessa tunnistamme vastuumme osana Eurooppaa ja tuomme yhteiseen pöytään oman osaamisemme ja tarmomme maanosamme kehityksen eteenpäin viemiseksi.

Itä- ja Pohjois-Suomi ovat harvaan asuttua aluetta, jossa on seitsemän keskuskaupunkia. Alueellamme tuloksia syntyy erityisesti vuorovaikutuksessa kaupunkien ja syrjäisempien alueiden välillä, alueemme ominaispiirteisiin nojaten. Korkeakoulut ja tutkimuslaitokset uudistavat alueemme osaamispohjaa tekemällä huippututkimusta ja opetusta, joka näkyy työnä ja toimeliaisuutena myös alueemme harvaan asutuilla seuduilla.

Luonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen ja kiertotalouden kehittämiseen tähtäävä osaaminen korkeakouluissamme yhdistettynä Itä- ja Pohjois-Suomen mittaviin raaka-aineresursseihin tuottaa hyvinvointia koko Suomelle. Valtaosa maamme luonnonvaroihin perustuvan vientiteollisuuden uusista avauksista on vireillä Itä- ja Pohjois-Suomessa. Esimerkiksi Joensuussa on metsäbiotaloudessa osaamista ja huippututkimusta, joka poikii investointeja koko Itä-Suomen alueelle. Kokkolan akkuosaaminen kannustaa jalostamaan kaivosteollisuuden tuottamat raaka-aineet kotimaassa ja Mikkelin EcoSairila on modernin vihreän teollisuuden keskus.

Alueemme edistää maailmanlaajuisten haasteiden ratkaisemista monella muullakin sektorilla. Investoimalla Pyhännän ja Kajaanin välillä sijaitsevaan Piiparinmäen tuulivoimapuistoon Google lisää uusiutuvan energian tuottamista ja edistää teknologian kehittämistä. Kajaanin supertietokone kasvattaa paitsi Kainuun potentiaalia ja houkuttelevuutta, myös koko Itä-Suomen osaamista ja kilpailukykyä digitalisoituvassa maailmassa.

Oulun yliopistossa tehdään Suomen Akatemian rahoittamaa lippulaivatutkimusta 6G-teknologiassa, Itä-Suomen yliopistossa Joensuun kampuksella fotoniikassa. Näemme paljon potentiaalia Rovaniemen ja koko Lapin vastuullisessa, alueemme ainutlaatuiseen luontoon perustuvassa matkailussa. Kuopion maailmanluokan terveys-, hyvinvointi- ja ravitsemusosaaminen vauhdittaa alan teknologia ja –palveluyritysten kasvua ja tuo uusia innovaatioita ja menetelmiä terveydenhuollon kehittämiseen.

Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka nojaa uskottavaan maanpuolustuskykyyn. On tärkeää, että Itä- ja Pohjois-Suomi pysyy asuttuna, ja siinä elinvoimaisilla, houkuttelevilla kaupunkiseuduilla on merkittävä rooli. Suomen itäraja on Euroopan Unionin pisin yhteinen rajavyöhyke Venäjän kanssa, ja Itä- ja Pohjois-Suomen alueella on Suomen ja Venäjän välisestä noin 1 300 kilometrin maarajasta yli tuhat kilometriä.

Turvallisuuspolitiikan kulmakivi on myös yhteistyö. Me teemme aktiivista yhteistyötä Venäjän kanssa – EU:n yhtenäisen Venäjä-politiikan mukaisesti – täällä, missä se on luontevinta. Yhteistyömme ulottuu toki koko Barentsin alueella eli myös Norjan ja Ruotsin suuntaan, joiden kanssa jaamme valtakunnan rajan. EU kannustaa rahoitustyökaluillaan rajat ylittävään, tiiviiseen yhteistyöhön Euroopassa.

EU-komission rahoitusvälineet tukevat monen muun maanosamme alueen tavoin myös Itä- ja Pohjois-Suomen kehittymistä. Alueemme käyttää varoja hyvin tehokkaasti ja tuloksellisesti, EU:n asetusten ja kansallisten suositusten mukaisesti. Esimerkiksi EU:n rakennerahastorahoituksella on rahoitettu infrastruktuuria (mm. 5G-testiverkko), joka on auttanut rahoituksen saamista tai isompiin verkostoihin pääsyä, minkä myötä on voitu tehdä korkeatasoista tutkimusta. Hyödyt ovat laajentuneet alueelliselta tasolta kansalliselle ja jopa EU-tasolle.

EU-komission keväällä julkaisemassa maaraportissa todetaan, että alueelliset kehittyneisyyserot ovat vähentyneet Suomessa, mutta ne ovat edelleen suuria erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomessa. Kehitystä on siis saatu aikaan, mutta kehittämistä on edelleen jatkettava. Erityisen tärkeää on, että askeleita eteenpäin otetaan vuorovaikutuksessa keskuskaupunkien ja harvaan asuttujen alueiden välillä. Tähän me Itä- ja Pohjois-Suomen keskuskaupungit sitoudumme jatkossakin.

Kuva: Heleen Paukkunen

Black Fridaysta tulossa hyvä myyntipäivä – postilakon vaikutukset hiipuvat

Osasto: 29.11.2019 by Jukka Kumpusalo

Yksi verkkokauppojen vuoden kiivaimmista myyntipäivistä, Black Friday, on lähtenyt hyvin käyntiin Mikkelin seudulla. Kauppaa varjostanut postialan lakko saatiin päätökseen viime hetkellä keskiviikkoaamuna. Lakon vaikutukset hiipuvat ja kaupankäynti on palaamassa ennalleen.

-Mikkelin seudun verkkokauppiailla myynti oli lakon aikana näkemieni myyntilukujen perusteella 4-20 % tavanomaista heikompaa. Tuotteita katseltiin paljon, mutta myyntiä ei saatu aikaan, toteaa verkkokauppaan erikoistuneena yritysneuvojana toimiva Jukka Kumpusalo Mikkelin kehitysyhtiö Mikseistä.

-Toki poikkeuksiakin on, kasvu-uralla olevat yritykset jatkoivat myyntinsä kasvattamista lakosta huolimatta.

Black Fridayn kaupallinen historia on peräisin Yhdysvalloista. Kiitospäivän jälkeisen perjantain nimeksi vakiintui 1950-luvulla Black Friday. Päivä on tullut tunnetuksi Suomessa erityisesti verkkokauppojen alennuspäivänä. Viime vuosina alennuspäivä on kuitenkin levinnyt koko kaupan alalle.

-Vielä hieman tuntemattomampi kaupan päivä Suomessa on Singles’ day, jota vietetään 11. marraskuuta. Kaupallisesti Singles’ day on kokonaismyynnin arvoltaan maailman suurin sesonkipäivä, vielä Black Fridaytakin merkittävämpi, Kumpusalo toteaa.

Singles’ day on merkittävä ostospäivä erityisesti Aasiassa.

Black Friday lähti vauhdikkaasti liikkeelle

-Niiden keskustelujen perusteella, joita olen kauppiaiden kanssa jo kerennyt käymään, Black Friday on lähtenyt mukavasti liikkeelle. Pari asiakastamme teki jo aamuun klo 11 mennessä viime vuoden myynnin. Yleisesti näyttää kuitenkin siltä, että päivä on lähtenyt viime vuoden tasolla liikkeelle. Postilakon vaikutus siis hiipuu hiljalleen.

-Jos edellisten vuosien merkit pitävät paikkansa, tänäänkin tehdään verkkokaupoissa 2-5 kertainen myynti tavanomaiseen kaupan päivään verrattuna. Tunnetuilla brändeillä myyntipiikki on tyypillisesti voimakkaampi. Myyntipiikki jatkuu vielä viikonlopun yli.

Mikkeliläinen Puuni poistaa hiilidioksidia ilmakehästä – “Pitkäkestoinen ja konkreettinen toimenpide, jota liike-elämä ja koko planeetta tarvitsee“

Osasto: 28.11.2019 by Jukka Kumpusalo

Puuni Oy luo kotimaisia hiilinieluja istuttamalla metsää kuntien joutomaille. Asiakkaita ovat yritykset, joille päästöjen kompensointi tuo merkittävää kilpailuetua. Mikkelin kaupunki on ensimmäinen kunta, joka lähti mukaan uuden liiketoiminnan kehittämiseen.

Mikkeliläinen start-up-yritys Puuni on kehittänyt päästökompensointiin menetelmän, jossa yritykset voivat vähentää oman toimintansa hiilijalanjälkeä lisäämällä kotimaisia hiilinieluja.

Tavallisesti päästökompensoinnilla tarkoitetaan hiilidioksidipäästöistä maksettavaa vapaaehtoista hyvitysmaksua, jolla rahoitetaan erilaisia päästöjä vähentäviä toimia, esimerkiksi muutetaan teollista prosessia vähempipäästoiseksi tai rahoitetaan uusiutuvan energian hankkeita jossain päin maailmaa.

Puuni tarttuu päästökompensointiin konkreettisemmin toimin: se metsittää Suomessa kuntien omistamia joutomaita, esimerkiksi viljelykäytöstä poistuneita pakettipeltoja.

– Maailmalta ostetun hiilidioksidikompensaation vaikuttavuus voi jäädä yrityksille usein epäselväksi. Puuni tekee todellista kompensaatiota, jota voi myös seurata. Poistamme hiilidioksidia ilmakehästä uudelleenmetsittämällä kuntien joutomaita yhdessä suomalaisten yritysten kanssa, kertoo Puuni Oy:n toimitusjohtaja Joona Puhakka.

Vapaaehtoisia hyvitysmaksuja tarjoavien yritysten määrä ja markkinan koko kasvaa paitsi maailmalla, myös Suomessa. Useampi kotimainen yritys myy myös uudelleenmetsitystä. Puuni on kuitenkin alalla ensimmäinen toimija, joka metsittää nimenomaan kuntien maita.

Joona Puhakan mukaan Puunin menetelmä on poikkeuksellisen kestävä.

– Puuni istuttaa metsää kuntien maille, mikä on pitkäaikaista toimintaa, sillä metsitämme maan sadan vuoden ajaksi, Puhakka sanoo.

– Teemme uudelleenmetsitystä esimerkiksi pakettipelloille, maanläjityspaikoille ja jätemaille, joilla metsä ei kasva luontaisesti. Syntyy konkreettisesti uutta metsää eli uusia hiilinieluja. Istutuksessa työllistämme kotimaisia metsähoitoyhdistyksiä ja kuntien työntekijöitä. Puunin päästökompensaatiojärjestelmä on läpinäkyvä: asiakas saa satelliittikuvineen ja koordinaatteineen tarkat tiedot siitä, missä hiilinielu sijaitsee.

Puuni Oy:n asiakkaita ovat yritykset, jotka haluavat hallita hiilijalanjälkeään. Päästöjen kompensointi on monelle yritykselle merkittävä kilpailuetu.

– Nykyään asiakkaat, henkilökunta ja sijoittajat vaativat yrityksiltä hiilineutraaliutta, Joona Puhakka toteaa.

Puuni määrittää asiakkaan hiilijalanjäljen standardoitujen laskelmien perusteella, ja tarjoaa asiakkaalle päästövähennysten ja hiilistrategian suunnittelua. Mikäli asiakas tavoittelee hiilineutraalisuutta, Puuni tarjoaa mahdollisuutta kompensaatioon.

Puunin ensimmäinen kunta-yhteistyökumppani Suomessa on Mikkelin kaupunki. Puunilla on Mikkelin kaupungin kanssa sopimus 3,8 hehtaarin maa-alasta, joka siirretään päästökompensaation käyttöön.

– Neuvotteluissa on huomattavia määriä lisää maa-alueita Suomessa. Myös kansainväliset kasvutavoitteemme ovat kovat. Olemme avanneet keskustelua esimerkiksi Ruotsin ja Intian suuntaan, ja tavoitteena on toimia maailmanlaajuisesti. Markkina on tällä hetkellä erittäin kuuma, Puhakka sanoo.

Puuni Oy on vuonna 2019 Mikkeliin perustettu kasvava yritys, jossa työskentelee tällä hetkellä neljä työntekijää. Yrityksen kehittämisestä vastaa hallituksen puheenjohtaja Joona Puhakka. Yritysten hiilijalanjälkien laskennasta ja hiilinielujen kehittämisestä vastaa biokemisti Juha Siitonen, Puuni Oy:n teknologiasta ja sen kehittämisestä ohjelmistokehityksen ammattilainen Petri Kämäräinen ja liiketoiminnan kehittämisestä metsänhoitaja Teemu Saramäki.

Kuva: Puuni Oy:n perustajajäsen Juha Siitonen (vasemmalla) luovutti Slush-tapahtuman yhteydessä pidetyn pokeriturnauksen voittajalle 30 tonnin päästökompensaatiokiintiön. Turnauksen voitti ArcticStartupin toimitusjohtaja Jan Ameri. Riskirahoitusyhtiö OpenOcean osti kompensaation Puunilta.

Teksti: Elina Jäntti

Yrityksen arvo punnitaan myynnin hetkellä

Osasto: 27.11.2019 by Jukka Kumpusalo

Mikkelin Kenkäverossa järjestettiin 18. marraskuutta Omistajanvaihdosinfo, johon osallistui lähes 50 yrittäjää Mikkelin seudulta. Tilaisuudessa käsiteltiin oman yrityksen arvon määrittämisen lisäksi yrityksen myyntitilannetta ja tästä mahdollisesti aiheutuvia yritysjärjestelyjä.

-Kokemuksemme mukaan myyjä arvioi usein yritystään tunneperäisesti, kun taas ostaja lähestyy yritystä lukujen kautta. Rahoittaja puolestaan arvioi, pystyykö ostettava yritys maksamaan omalla tulovirrallaan lainan takaisin 3-5 vuoden aikana. Näkökulmaerot aiheuttavat usein tulkintaerimielisyyksiä, Mikkelin kehitysyhtiö Mikseissä omistajanvaihdoksiin erikoistunut yritysneuvoja Mari Meriläinen toteaa.

Omistajanvaihdosinfossa asiantuntijana puhunut KHT Sinikka Hiidenmaa Tilintarkastus Inkeröinen & Himanen Oy:stä totesi, että yrityksen arvonmääritys ei ole sama kuin kauppahinta. Arvonmäärityksellä saadaan arvo kauppaneuvottelujen pohjaksi. Eri laskentatavoilla päädytään usein erilaisiin arvoihin, ja oikea kauppahinta muodostuu vasta neuvottelun tuloksena. Myyjän ja ostajan yhteinen näkemys on lopulta yrityksen oikea arvo.

Kannattava liiketoiminta löytää ostajansa

Asiantuntijoiden vinkki yrityskauppaa harkitseville myyjille on selkeä: parhaan hinnan yrityksestä saa silloin, kun toiminta on kasvusuunnassa. Jos yritys kamppailee kannattavuuden kanssa, ostajan löytäminen on selvästi haastavampaa.

Myyjän ja ostajan kannattaa myös keskustella siitä, mitä kaupan kohteena on. Myydäänkö koko yritys vai osa siitä liiketoimintakauppana? Joissain tapauksissa yritystä voidaan yritysjärjestelyn avulla muokata ostajalle kiinnostavammaksi. Tyypillisesti yritys muokataan yritysjärjestelyin esimerkiksi liiketoiminnan sisältäväksi yhtiöksi ja erilliseksi kiinteistöyhtiöksi.

Lähes 1500 yritystä ilman jatkajaa

Mikkelin seudulla on tällä hetkellä noin 4900 yritystä, joista 2350 yrityksessä päättäjä on yli 55-vuotias. Näistä yrityksistä noin 64 prosentilla ei ole jatkajaa tiedossa.

-Etelä-Savossa yritysmarkkinat ovat pitkään toimineet hiljaisesti: yrittäjä pyrkii usein hakemaan liiketoiminnalleen jatkajan omasta kontaktiverkostostaan tai asiakaskunnastaan, Mari Meriläinen toteaa. Moni yrittäjä ei myöskään tule ajatelleeksi yrityksen myymistä vaihtoehtona, vaan suunnittelee yksinkertaisesti lopettavansa yrityksen saavuttaessaan eläkeiän.

MikseiMikkeli auttaa myyjiä ja ostajia yrityskauppaan liittyvissä tilanteissa. Yhtiöllä on tällä hetkellä yli 90 omistajanvaihdosasiakasta, joista noin kolmannes myy yritystään julkisesti. Viimeisen puolen vuoden aikana MikseiMikkeli on ollut apuna kuudessa yrityskaupassa. Tällä hetkellä 16 asiakasta käy aktiivisia yrityskauppaneuvotteluja.

Lisätiedot:
Mari Meriläinen, yritysneuvoja Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy Puh. 040 547 9716
mari.merilainen@mikseimikkeli.fi

Mikkelin kehitysyhtiö Miksein omistajanvaihdosneuvonta tuotetaan Enter to Business -hankkeen kautta. Hanketta rahoittaa Euroopan aluekehitysrahasto. Rahoituksen myöntänyt viranomainen on Etelä-Savon maakuntaliitto.

Etelä-Savon pääomarahaston hallinnointiin Redstone Nordics Oy

Osasto: 27.11.2019 by Jukka Kumpusalo

Etelä-Savon pääomarahaston hallinnoinnin yhteistyökumppaniksi on valittu Redstone Nordics Oy.

Redstonen Suomessa työskentelevät partnerit Kaj Hagros ja Oskari Lehtonen ovat maamme kokeneimpia ja tunnetuimpia startup-sijoittajia, neuvonantajia ja liiketoiminnan kehittäjiä.

Rahaston perustaminen edellyttää Finanssivalvonnan lupaa. Lupaprosessi laitettiin käyntiin 26.11.2019. Arvioitu aikataulu luvan saamiselle on 3-4 kuukautta.

Kun lupa on myönnetty, voidaan perustaa kommandiittiyhtiö -muotoinen pääomarahasto, missä äänettöminä yhtiömiehinä ovat Mikkelin, Pieksämäen ja Savonlinnan kaupungit sekä yksityiset sijoittajatahot ja vastuullisena yhtiömiehenä Redstone Nordics Oy. Ensimmäiset sijoitukset voidaan tehdä toivottavasti jo keväällä, potentiaalisia sijoituskohteita kartoitetaan jo aikaisemmin ensi vuoden puolella. Tavoitteena on, että vuoden 2020 aikana rahasto tekee vähintään 1-3 sijoitusta alueemme yrityksiin.

Lisätiedot:

Marjo Niittuaho-Nastolin
Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy
Puh. 0440 361 615
marjo.niittuaho-nastolin@mikseimikkeli.fi

Mikkelin veroprosenttia korotetaan tuntuvasti – Äänestykset eivät olleet tiukkoja

Osasto: 11.11.2019 by Emmi Liikanen

Vuoden 2020 veroprosentit päätettiin kaupunginvaltuuston kokouksessa 11.11. Äänestyksen jälkeen tuloveroprosentiksi jäi kaupunginhallituksen esitys eli 22 prosenttia.

Valtuuston kokouksessa, veroprosenttien käsittelyn aluksi, kaupunginjohtaja Timo Halonen käytti asiasta yleispuheenvuoron. Lisäksi useat valtuutetut käyttivät useita yleispuheenvuoroja.

Keskustelun aikana valtuutettu Heikki Nykänen (kesk.) esitti Jaakko Väänäsen (kesk.) ja Markku Kakriaisen (kesk.) kannattamana tuloveroprosentin nostamista vain yhdellä prosenttiyksiköllä eli nostamista 20,50 prosentista 21,50 prosenttiin.

Lisäksi valtuutettu Raimo Heinänen (ps.) esitti Jussi Marttisen (ps.) kannattamana tuloveroprosentin nostamista vain 0,75 prosenttiyksiköllä eli 21,25 prosenttiin.

Ensimmäinen äänestys koski muutosesityksiä. Nykäsen esitys keräsi enemmän kannatusta kuin Heinäsen (32–3, 16 tyhjää ääntä). Toisessa tuloveroprosentin äänestyksessä Nykäsen esitys hävisi äänestyksen kaupunginhallituksen esitykselle äänin 42–9. Näin kaupunginhallituksen esitys tuli päätökseksi.

Kiinteistöverostakin äänestettiin

Jaakko Väänänen (kesk.) esitti valtuutettu Markku Kakriaisen (kesk.) kannattamana, että yleiseksi kiinteistöveroprosentiksi määrätään 1,25 % sekä muun kuin vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentiksi 1,25 %.

Esitykset päätyivät äänestykseen. Kaupunginhallituksen esitys (1,37 %) yleisestä kiinteistöveroprosentista voitti äänin 42–9. Lisäksi muun kuin vakituisen asuinrakennuksen veroprosentti määriteltiin kaupunginhallituksen esityksen mukaisesti (1,50 %) äänin 41–10.

Muut veroprosentit vuodelle 2020 hyväksyttiin yksimielisesti kaupunginhallituksen esityksen mukaisesti.

Tuloveroprosentti 22 %
Yleinen kiinteistöveroprosentti 1,37 %
Vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentti 0,62 %
Muun kuin vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentti 1,50 %
Voimalaitosrakennusten kiinteistöveroprosentti 3,10 %
Yleishyödyllisen yhteisön kiinteistöveroprosentti 0,00 %
Rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistöveroprosentti 4,00 %

Kaupungin kireä talous ei ole estämässä sitovia investointeja

Osasto: 11.11.2019 by Emmi Liikanen

Kaupunginjohtaja Timo Halosen talousarvioesityksessä esitellään myös investoinnit, jotka Mikkelin kaupunki on sitoutunut toteuttamaan kehityksen ja elinvoiman turvaamiseksi – kireästä taloustilanteesta huolimatta.

Kyseiset investoinnit toteutuvat suunnitellusti, ellei talousarvion päätösvaiheessa koeta dramaattisia muutoksia investointilistaan. Kaupunginvaltuusto tekee päätökset talousarviosta joulukuussa.

Investointeihin kuuluvat uusi jätevedenpuhdistamo, Rantakylän päiväkoti, Viitostien liikenneverkkoratkaisut, eteläinen aluekoulu, Sodan ja rauhan keskus Muisti, Kalevankankaan jalkapallohalli, strategiset kehittämisalustat, Rantakylän ”kivikoulun” korjaus sekä kaupungin virastotalon peruskorjaus.

Uusi jätevedenpuhdistamo rakennetaan kallion sisään

Mikkelin uusi jätevedenpuhdistamo tulee olemaan yksi Euroopan moderneimmista, johon on sidottu myös akateemista tutkimustyötä. Kyseessä on kaupungin historian suurin yksittäinen investointi. Vuoden 2020 maksuosuus on 18 miljoonaa euroa.

Uusi puhdistamo louhitaan kallion sisään Metsä-Sairilan alueelle. Rakentaminen on osa laajempaa EcoSairila 2020+ -kokonaisuutta, jossa alueelle luodaan uudenlaista kiertotalouteen liittyvää liiketoiminta-, tutkimus- ja kehitysympäristöä olemassa olevan jätekeskuksen yhteyteen.

Urpolaan uusi koulu, Rantakylään uusi päiväkoti

Keväällä 2018 julkaistiin kaupunkirakenneselvitys, jossa määriteltiin Mikkelin koulu- ja päiväkotiverkot. Urpolaan nouseva uusi eteläinen aluekoulu ja Rantakylän päiväkoti ovat kyseisen selvityksen hankkeita. Aluekouluun on varattu vuonna 2020 kolme miljoonaa euroa ja Rantakylän päiväkotiin 3,5 miljoonaa euroa.

Viitostien uusiminen jatkuu

Viitostien remontti Mikkelin ja Juvan välillä jatkuu ja valmistuessaan valtatie tulee olemaan nopeampi ja turvallisempi. Kaupungin rahoitusosuus on 3,2 miljoonaa euroa.

Sodan ja rauhan keskus Muisti täydentää Mikkelin tutkimus- ja museokenttää

Mikkelin kaupunki on sitoutunut Sodan ja rauhan keskus Muistin perustamiseen. Uusi kansallisesti ja kansainvälisesti merkittävä tiedekeskus perustetaan Päämajamuseon viereen. Maksettavaa on 2,7 miljoonaa euroa.

Kalevankankaan jalkapallohallihanke on viivästynyt

Kalevankankaan vanha kuplahalli on tullut tiensä päähän; jalkapalloilijoiden talviolosuhteet kaupungissa ovat menneet alaspäin. Uusi halli on päätetty rakentaa, mutta tällä hetkellä hanke on jäissä markkinaoikeudessa valituksen vuoksi. Asian ratkettua kaupungin on noudatettava jo tehtyjä päätöksiä ja sopimuksia tai maksettava korvaukset rakennuttajalle. Uusi halli maksaa 2,4 miljoonaa euroa.

Strategiset kehittämisalustat tulevaisuuden toivoina

Mikkelin kaupungin strategisia kehittämisalustoja ovat Memory Campus -arkistointilaitos ja kaikki siihen liittyvä liiketoiminta, Kalevankankaan liikunta- ja hyvinvointialue sekä EcoSairilan biotalouden kokonaisuus. Näiden kehittämiseen on varattu 1,6 miljoonaa euroa.

Kivikoulu kuntoon Rantakylässä, keskustassa virastotalo vaatii toimenpiteitä

Rantakylän yhtenäiskoulun niin sanottu kivikoulu vaatii korjausta yhdellä miljoonalla eurolla. Mikkelin kaupungintalon vieressä sijaitseva virastotalo kaipaa myös pikaisia korjauksia. Rakennuksessa on ilmennyt sisäilmaongelmia. Hintalappu on miljoona euroa.

Kuva: Pihla Liukkonen / Kontrastia

Raportti: Vapaa-ajan asumisen kehittäminen edellyttää vuorovaikutusta

Osasto: 24.10.2019 by Jukka Kumpusalo

Tuore raportti nostaa esiin vapaa-ajan asukkaiden ja mökkikuntien eri toimijoiden välisen vuorovaikutuksen potentiaalin aluekehityksessä yleensä ja erityisesti Etelä-Savossa. Ruralia-instituutin tuottama raportti antaa esimerkkejä siitä, kuinka vuorovaikutusta voitaisiin parantaa.

Vapaa-ajan asuminen on merkittävä aluekehityksen moottori Etelä-Savossa nyt ja tulevaisuudessa, sekä taloudellisesta että sosiaalisesta näkökulmasta. Vapaa-ajan asukkaat ovat myös aluekehitystoimijoita, joiden rooleja aluekehittämisessä ovat kuluttaja, osallistuja ja kehittäjä.

Vapaa-ajan asumisen vaikutus Etelä-Savon talouteen ja työllisyyteen on jo nyt suuri, mutta pitkäjänteisellä ja määrätietoisella kehittämistyöllä se voisi kasvaa vieläkin suuremmaksi. Tämä ilmenee Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin lokakuussa 2019 julkaisemasta raportista Kohti dialogia – Vapaa-ajan asuminen Etelä-Savon voimavaraksi.

Vapaa-ajan asuminen on monipaikkaista asumista. Väestötilastoissa monipaikkaisuutta ei kuitenkaan yleensä oteta huomioon. Alueiden tilastoidun väkiluvun vähentyessä alueet eivät välttämättä tyhjenekään, vaan niiden käyttö muuttuu pysyvämmästä käytöstä kausiluonteiseen käyttöön. Monipaikkaisuudella on suuri kehityspotentiaali maaseudulla, mutta sen huomioon ottaminen on yhä yhteiskunnallisen päätöksenteon marginaalissa.

Vapaa-ajan asuminen ei vielä ole strateginen kehittämiskohde kaikissa Etelä-Savon mökkikunnissa. Vaikka vapaa-ajan asumisen kehittäminen yhteistyössä kuntien, yritysten ja kylien kesken on vielä jäsentymätöntä, sekä kylät että yritykset ovat siihen halukkaita.

Tällä hetkellä aktiivisia vapaa-ajan asukkaita otetaan mukaan toimikuntiin mökkikunnissa, mutta mökkiläisdemokratian näkökulmasta he eivät edusta vapaa-ajan asukkaita. Vapaa-ajan asukkaiden kehittäjäpotentiaalia voi jäädä piiloon osallistumismahdollisuuksien puuttuessa. Niinpä esimerkiksi nuoremman sukupolven mökkeilijöiden osallistamista mökkikuntien kehittämiseen kannattaisi edistää digitaalisin välinein.

Digitaalinen Mökkilaiturilla-mobiilisovellus mahdollistaa etenkin työikäisten vapaa-ajanasukkaiden saavuttamisen. Mobiilisovelluksen avulla voidaan kehittää vuorovaikutusta mökkeilijöiden kanssa tiedonvälityksen ja -keruun kautta. Myös paikkatietojen ajallinen ja alueellinen vertailu on mahdollista. Sovelluksen avulla toteutettiin kesällä 2019 palvelukysely, jonka vastaukset antoivat kasvusuuntaisen näkymän vapaa-ajanasukkaiden palvelujen käytöstä Etelä-Savossa tulevaisuudessa. Jatkossa sovellusta tulisi kehittää edelleen.

Vapaa-ajan asuminen on globaali ilmiö. Maailmalta löytyy vapaa-ajan asumisen alueita, joilla on mökkiseutuna samankaltaisia piirteitä kuin Etelä-Savolla. Vapaa-ajan asumisen kehittämisessä ja yhteistyössä vapaa-ajanasukkaiden kanssa kannattaakin hyödyntää kansainvälisiä malleja.

Raportti:
Manu Rantanen, Tuula Pihkala, Torsti Hyyryläinen ja Susanna Kujala (toim.): Kohti dialogia – Vapaa-ajan asuminen Etelä-Savon voimavaraksi. Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti, 2019. Raportteja 198.

Lue raportti verkossa: https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/306043/Raportteja198.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Lisätiedot

Tuula Pihkala, projektipäällikkö
tuula.pihkala@mikseimikkeli.fi
puh. 0440 361 603

Manu Rantanen, projektipäällikkö
manu.rantanen@helsinki.fi
puh. 044 525 5890

Tutkimus tehtiin Ruralia-instituutin ja Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n yhteistyönä Miksein hallinnoimassa Etelä-Savo kestävän vapaa-ajan asumisen ykkösalueeksi 2017–2019 -hankkeessa. Sen mahdollisti Etelä-Savon maakuntaliiton kautta saatu EAKR-rahoitus ja Mikkelin seudun kuntien osallistuminen hankkeeseen.

Kuva: VisitFinland/Harri Tarvainen