fbpx
Juvan Autohuollon artikkelikuva. Kuvassa Paavel Zaitsev, Pia Suhonen ja Veijo Piispa.

Juvan autohuollon sukupolvenvaihdos sujui sutjakasti

Hyvä asiakaskunta, loistava sijainti ja osaavat työntekijät takasivat sen, että Veijo Piispa sai tehtyä onnistuneen sukupolvenvaihdoksen elokuussa 2020. Autohuoltoyritystä jatkavat hänen tyttärensä Pia Suhonen ja 13 vuotta yrityksessä työskennellyt Paavel Zaitsev.

Yritys tarjoaa tällä hetkellä korjaamopalveluja, tekee yleis- ja peltikorjauksia, huoltaa ilmastointilaitteita, tarjoaa varaosia sekä hinauspalveluja. Lisäksi myynnissä on autoja.

Yrityksen 49 vuotta sitten perustanut Veijo Piispa on helpottunut luopuja. Hän myi yritystoimintansa uudelle osakeyhtiölle ja vapautti siten itselleen vapaa-aikaa pohjoisessa oleiluun. Toki kaikesta yritystoiminnasta hän ei vieläkään luopunut.

Piispa ryhtyi aikanaan autohuoltoyrittäjäksi käytyään armeijan ja tehtyään vieraalla töitä sen ajan, että hänen toivomansa tilat vapautuivat. Kommandiittiyhtiö toimi ensimmäiset viisi vuotta vuokratiloissa, ja palkkalistoilla oli neljä tuttua työntekijää.

Kun Viitostien varrelta Vehmaan risteyksestä tuli kaupan hänelle mieleinen tontti vuonna 1972, se ostettiin ja sinne rakennettiin toimitilat, joita on laajennettu useamman kerran.

Katso Juvan Autohuollon perustajan Veijo Piispan mietteitä yrityksen kehityskulusta.

”Kyläläiset ihmettelivät, että miksi korjaamo piti perustaa niin etäälle kirkonkylästä. Kävimme siihen aikaan monta kertaa päivässä Matkahuollossa hakemassa paketteja ja asiakkaat pääsivät kyytiin korjaamolle ja takaisin”, Piispa muistelee.

Alueen mökkiläiset ajoittavat nykyään autojensa huoltoja kesäksi tutulle korjaamolle. Koronavuotta ovat vilkastuttaneet Viitostien linjauksen rakentajat omine tarpeineen.

Jatkajat löytyivät lähipiiristä

Piispan tytär Pia Suhonen on tilitoimistoyrittäjä, joten hänelle on ollut luontevaa tehdä vuosia perheyrityksen taloushallinto. Suhonen oli kuullut toisen yritysneuvojan kautta, että Mikkelin kehitysyhtiö Mikseistä saa apua omistajan- ja sukupolvenvaihdostilanteissa ja otti yhteyttä Mari Meriläiseen

”Mari soitti sukupolvenvaihdoksesta myös Veijolle. Kun korona alkoi, teimme Marin kautta EU-rahoituksella yrityksen arvonmäärittelyn. Hän myös ehdotti, että käyttäisimme konsulttia apuna sukupolvenvaihdoksessa tai liiketoiminnan kehittämisessä. Lopulta päädyimme sukupolvenvaihdokseen.”

Vaihdosta vauhdittamaan löytyi Meriläisen kautta lappeenrantalainen kokenut konsultti Lasse Karjalainen. Kun koronakriisi tiputti yrityksen maksuosuuden konsulttipalkkioista kymmenesosaan, homma eteni vauhdilla.

”Vaikka olen itsekin taloushallinnon ammattilainen, oli tärkeää kuulla ulkopuolisen näkemys yrityksen tunnusluvuista. Lasse vahvisti, että näillä tunnusluvuilla yritys on kannattava ja hän myös selvitti, miten Veijo pärjää kaupan jälkeen.”

Varsinaiseen sukupolvenvaihdoksen tekoon kului vuoden verran. Asentajakoulutuksensa lisäksi autoalan merkonomiksi valmistunut toimitusjohtaja Paavel Zaitsev vastaa korjaamohallin toiminnasta yli 13 vuoden kokemuksella. Pia Suhonen hoitaa taloushallinnon.

Uusia palveluita tulossa

Uuden aikakauden alku näkyy jo sisätiloissa tehtynä remonttina ja yrityksen graafisen ulkoasun päivityksenä. Toimitilan ulkovuorauksen päivitys on sekin työlistalla. Digitaalisia palveluita aiotaan kehittää vähitellen. Myös uusia hankintoja on tehty.

Katso Juvan Autohuollon pitkäaikaisen työntekijän ja uuden toimitusjohtajan Paavel Zaitsevin mietteet yrittäjyydestä ja yrityksen tulevaisuudesta.

”Työkaluista ei meillä tingitä.”

Työntekijöitä yrityksessä on kolme asentajaa, ja kaksi osaajaa työskentelee myymälästä. Työntekijät suorittavat parhaillaan ajoneuvomekaanikon erikoisammattitutkintoa.

”Meillä on uusia ajatuksia palveluista, ja niiden tarjoaminen edellyttää työntekijöiltämme erikoisammattitutkintoja. Kouluttautuminen alkoi jo vanhan yrityksen aikana, joten tutkintopaperit ovat kohta valmiit.”

Pia Suhonen on tehnyt itselleen jo selvät pasmat siitä, koska hän jättää yrittäjyyden ja tekee puolestaan yrityskaupan Paavelin ja sen hetkisen henkilöstön kanssa yrityksen jatkon turvaamiseksi.  

”Kuulostaa todella hyvältä, että Pia on miettinyt jo tässä vaiheessa irtautumisensa autohuollosta. Ei siksi, että Pian mukanaolo olisi huono juttu, vaan koska se osoittaa, että hän kantaa yrittäjän vastuuta ja haluaa varmistaa yrityksen jatkuvuuden. Tätä pohdintaa ihan jokaisen yrittäjän olisi hyvä käydä aika ajoin, vaikka omistajanvaihdos ei ole millään tavalla ajankohtainen yrityksen arjessa siinä hetkessä. Kun myös luopuminen on harkittu ja suunniteltu asia, sen toteuttaminen lopulta on sujuvaa. Jatkajakin löytyy todennäköisesti helpommin, ellei sellaista ole omassa lähipiirissä. Me yritysneuvojat autamme mielellämme huomioon otettavien asioiden haltuunotossa, tulkaahan juttelemaan”, summaa Mari Meriläinen.

Pia Suhonen jatkaa Paavel Zaitsevin kanssa Juvan Autohuollossa isänsä työtä.

Teksti ja media: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Karikon liikenneympyrä kuvattuna autosta.

Karikon risteysalueen uudistuminen etenee – Kaksikaistainen liikenneympyrä sujuvoittaa liikennettä

Valtatien 13, Vanhan Otavantien ja Otavankadun risteykseen on valmistumassa kaksikaistainen liikenneympyrä, Johtokadun liittymään liikennevalo-ohjaus sekä jalankulku- ja pyöräliikenteelle valtatien alittava kevyen liikenteen alikulku.

Liikenneympyrän etuna on edullisuus eritasoliittymään verrattuna sekä hyvä välityskyky ja liikenneturvallisuus. Karikon risteyksen liikennevalo-ohjaus päätettiin korvata liikenneympyrällä, koska risteyksen kapasiteetti on ollut ruuhkatilanteissa riittämätön. Myös Johtokadun liittymän liikenneturvallisuus ja välityskyky paranevat liikennevalo-ohjauksen myötä. Johtokadun liittymästä on ruuhka-aikoina ollut hankala liittyä liikennevirtaan, liikenneturvallisuus etenkin pyöräilijöiden osalta on ollut myös melko huono.

Koko urakka valmistuu toukokuun loppuun mennessä. Keväällä tehdään viimeistelytöitä kiertoliittymän keskiympyrässä sekä ajoratojen ja kevyen liikenteen väylän luiskissa. Viimeistelytöihin kuuluu maaston muotoiluja ja istutuksia, kevyen liikenteen väylän asfaltointi sekä Otavankadun kaukolämpölinjan siirto kevyen liikenteen väylän ja ajoradan välissä. Kevyen liikenteen sillan kiveykset tehdään myös keväällä.

Kaksikaistaisessa liikenneympyrässä ajaminen on uutta Mikkelissä

Kaksikaistaisessa liikenneympyrässä noudatetaan samoja liikennesääntöjä kuin yksikaistaisessakin ympyrässä. Kaksikaistainen liikenneympyrä kuitenkin vaatii kuljettajalta hieman enemmän huomiota siinä, minkä kaistan ympyrään mentäessä valitsee. Saavuttaessa kaksikaistaiseen liikenneympyrään, valitaan reitille sopiva ajokaista jo ennen ympyrään tuloa. Kaksikaistaisella tulosuunnalla ajokaistat on osoitettu yläpuolisilla opasteilla ja tiemerkinnöillä. Lähestyvillä suunnilla on väistämisvelvollisuudesta kertova liikennemerkki (kärkikolmio), liikenneympyrään tuleva siis väistää aina ympyrässä ajavaa.

Liikenneympyrään saapuvien ajoneuvojen ei tarvitse näyttää suuntamerkkiä. Ympyrässä ei saa vaihtaa kaistaa. Liikenneympyrässä kaksikaistaisella osuudella sisemmältä kaistalta poistutaan vain Rantakylän suuntaa. Ympyrästä poistuttaessa ajoneuvo näyttää suuntamerkin oikealle. Suuntamerkin näyttämisellä annetaan tarpeellista tietoa omista kääntymisaikeista ympyrään saapuville ja sujuvoitetaan liikenteen toimivuutta.

Vanhaa Otavantietä Rantakylän suunnasta Pitkäjärven suuntaan käännyttäessä risteyksessä on kääntyville, entiseen tapaan, niin sanottu vapaa oikea. Vapaalta oikealta valtatien liikennevirtaan liitytään suuntamerkkiä käyttäen ja valtatien liikennettä väistäen. Samoin Jyväskylän suunnasta Rantakylään käännyttäessä Vanhalla Otavantiellä on rinnakkain kaksi kaistaa, joista oikeanpuoleinen päättyy ennen rautatiesiltaa, päättyvä kaista on väistämisvelvollinen.

Digisyke keskustelut

Miltä tuntuu asua ja elää Mikkelissä? Välipäivien ohjelmaksi tarjolla keskusteluja Mikkelistä

Marraskuussa 2020 järjestetyssä DigiSyke-tapahtumassa keskusteltiin asumisesta, elämisestä ja kansainvälisyydestä.

Mökkeily alkoi Suomessa yleistymään 60-luvulta lähtien ja Suomessa on nyt pitkälti yli 500 000 vapaa-ajan asuntoa. Digitalisaatio on muovannut työnteon muotoja uusiksi ja eritoten korona-aikana etätyö on voimakkaasti yleistynyt vaikuttaen suomalaisten asumisratkaisuihin.

Monien maakuntakaupunkien tavoin Mikkelissäkin on toivottu vapaa-ajan asumisesta ja etätyöstä sellaista muutosvoimaa, joka nostaa maakuntakaupungit uuteen kukoistukseen.

Mikä on koti? Mistä juuret johonkin paikkaan syntyvät? Seuraava paneelikeskustelu tarjoaa ajatuksia niin tutkimusmaailmasta kuin kokemusasiantuntijoiltakin.

Millaista Mikkelissä on asua? Juontajana Marika Lehto, keskustelijoina Manu Rantanen, Janne Tarima, Anna-Maija Hunter ja Hannu Ranki

Mikkeliin muuttajilla on monenlaisia tarinoita. Mutta millaisena Mikkeli koetaan erityisesti kansainvälisten tulijoiden näkökulmasta? Voisivatko kansainväliset tulijat olla kaupungille tulevaisuudessa entistä suurempi voimavara?

Seuraavassa paneelikeskustelussa pohditaan mikkeliläisyyttä erityisesti kansainvälisyyden näkökulmasta.

Millainen Mikkeli on kansainvälisestä näkökulmasta? Mitä Mikkeli tarjoaa kansainväliselle tulijalle? Keskustelun juontajana Tuisku Jähi, keskustelijoina

Keskustelutilaisuudet on tuotettu Mikkelissä osana Digisyke-viikkoa 16.-20.11.2020. Kansainvälinen Mikkeli -keskustelu tuotettiin osana International Mikkeli Day -päivää 19.11.2020.

Ski Tornimäen uusi yrittäjä Heidi Kelho

Tornimäen uusi yrittäjä päivittää palveluja

Lumivarman maineessa oleva mikkeliläinen Tornimäen laskettelukeskus laajentaa palvelujaan. Marraskuussa yrittäjänä aloittanut Heidi Kelho tarjoaa seudun yrityksille yhteistyömahdollisuuksia ja haluaa tehdä keskuksesta entistä tunnetumman.

Ensimmäiset laskettelusukset jalkaansa nelivuotiaana saaneesta Heidi Kelhosta tuli jo nuorena hiihdonohjaaja. Hänet tunnetaan intohimoisena alan kehittäjänä, joka loi vuosia palveluja Vuokatinrinteille ja sen hiihtokoululle. Hän myös vastasi yritysmyynnistä ja ideoi vuonna 2013 avatun Lastentalo Hupilan.

”Idea Hupilaan syntyi, kun katselin lapsiperheitä. Jos perheen vauvalle tuli jokin tarve, koko perhe lähti pois. Hupilasta tuli paikka, joka tarjoaa palveluita eri-ikäisille lapsille ja heidän vanhemmilleen. Myös Tornimäelle haluan luoda uusia palveluja lapsiperheille.”

Heidi Kelho kehittää Tornimäen palveluja pala kerrallaan HupiSki Oy -nimisen yrityksensä kautta. Haaveissa on saada lumetettua jo tälle kaudelle yksi uusi, metsässä sijaitseva rinne.  Vuokraamo ja shop ovat jo saaneet uuden ilmeen, ja myyntiin tulee lasketteluvälineiden lisäksi myös vaatteita. Kahvilassakin on tehty pintaremonttia ja sen tarjonta laajenee.

”Haluamme pitää rinteet älyttömän hyvässä kunnossa joka päivä olipa keli mikä tahansa. Uutena juttuna tulee hiihtokoulu myös aikuisille, ja tammikuussa järjestämme alppihiihdon ohjaajakurssin. Tuon tänne lapsille myös Werneri-hiihtokoulukonseptin, joka opettaa leikin ja pelin varjolla laskemisen pelinsääntöjä.”

Heidi Kelho: ”Tälle talvelle toiveissa olisi jo yksi uusi rinne”

Idea Tornimäen omistajanvaihdoksesta tuli laskettelukeskusta vuosikymmeniä pyörittäneeltä Keijo Andersinilta, joka tunsi Heidi Kelhon alan kehittäjänä ja yhdistysaktiivina. Omistajanvaihdoksen jälkeen Andersin on ollut apuna lumettamassa rinteitä kuntoon, vaikka uusi yrittäjä onkin luonnollisesti päättänyt mitä tehdään ja miten.

Käytännön apua omistajanvaihdokseen Kelho sai Mikkelin Seudun Uusyrityskeskus Dynamon toimitusjohtaja Heli Tavastilta, jonka kanssa hän ideoi kauppaa ja sai vahvistusta ajatuksilleen. Mikkelin kehitysyhtiö Miksein yritysneuvoja Mari Meriläisen kanssa hän puntaroi asioita eteenpäin ja sai Miksein vetämän hankkeen kautta käyttöönsä myös juristin asiantuntemusta, mikä säästi niin aikaa kuin rahaakin. 

”Homma lähti jouhevasti eteenpäin. Mikkelin kaupunki omistaa kiinteistön ja tontin, joten tämä oli irtaimistokauppa. Tällä toimialalla omistajanvaihdokseen liittyy paljon laki- ja lupa-asioita ja erilaiset tarkastukset pitää olla tehty eli kaikki on tarkistettava.”

”Omat realiteetit täytyy pitää vahvana mielessä”

Kelho haluaa luoda Tornimäelle erilaisia yrityksiä ja yhteisöjä kiinnostavia palveluja ja tapahtumia. Paras pohja yhteistyökuvioille on hänestä luonnollisesti silloin, kun molemmat osapuolet hyötyvät.

Kelhon aloittama yhteistyö Suomen Nuoriso-opiston kanssa mahdollistaa erilaisten koulutusten ja leirikoulujen järjestämisen, sillä majoitukseen sopiva opiston hallinnoima Riuttalanhovi sijaitsee vain kävelymatkan päässä laskettelukeskuksesta. 

”Olemme kiinnostuneita kaikenlaisista yhteistyökuviosta.”

Tornimäen vahvuuksiin kuuluu lumivarmuus eli kun lämpötila pysyy öisin pakkasella, päästään lumettamaan ja saadaan rinteet auki jopa viikossa. Suunnitelmissa on ajan myötä kehittää latuverkostoa ja jos jääladun teko onnistuu, sellaisina talvina Tornimäen kahvila on suosittu latukahvila.

”Kun pohjat ja lumi on saatu tehtyä, tällä voi lasketella pitkälle kevääseen asti. Tykitämme nyt myös paikkolunta kevääksi, että kausi voi jatkua mahdollisimman pitkään.”

Kelho haluaa lisätä Tornimäen tunnettuutta. Mikkelin lähistöllä on useita kaupunkeja ja seudulla lomailee suuri joukko ihmisiä. Tornimäki tarjoaa koko perheelle tekemistä luonnossa. Suunnitelmissa on kehittää keskukseen myös ympärivuotista liikunnallista, luontoon liittyvää tekemistä.

”On iskun paikka kertoa, että Mikkelin korkeudelta löytyy näin upea keskus.”

MikseiMikkelin Mari Meriläinen kiittelee molempia yrityskaupan osapuolia yhteistyöstä.

-Tapasin Keijon ensimmäisen kerran maaliskuussa 2019 ja kävimme läpi omistajanvaihdokseen liittyvää prosessia ja erilaisia vaihtoehtoja.

Tornimäen yrittäjyys alkoi herättämään kiinnostusta kevään 2020 aikana.

-Kun juttelin ensimmäisen kerran Heidin kanssa, nostin oikein tosissani sormet ja varpaatkin ylös tämän neuvottelun maaliin saamiseksi. Heidin tausta ja kokemus huomioiden tämä paketti vaikutti juuri siltä, mikä olisi Tornimäelle ja sen edelleen kehittymiselle napakymppi. Matkan varrella keskusteluja käytiin useita, ja mukana oli myös uusyrityskeskuksen kollega Heli Tavasti. Oli hienoa saada olla mukana tässä koko alueenkin kannalta merkityksellisessä yrityskaupassa yritysneuvojan näkökulmasta, ja tarjota pientä lisävauhtia prosessiin.

MikseiMikkeli tuottaa omistajanvaihdosneuvontaa Itä-Savon Uusyrityskeskuksen kanssa yhteisen Enter to Business -hankkeen kautta. Hanketta rahoittaa Etelä-Savon maakuntaliitto.

Katso yrityksen kotisivut: www.tornimaki.fi

Ideakisa kuvituskuva

Kuusi yritystä valittu jatkoon koronankestävien ideoiden kilpailussa

Parhaita malleja haettiin marras-joulukuussa järjestetyn avoimen kilpailun kautta. Nyt valitut ideat siirtyvät kokeiluvaiheeseen.

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n nimeämä alueen eri toimijoista koostuva raati on valinnut kuusi Mikkelin seudun yritystä koronankestävien toimintamallien kokeiluvaiheeseen.

Kilpailuun saapui yhteensä 11 ehdotusta. Nyt valittujen kuuden yrityksen kanssa solmitaan yhteensä 35 000 euron arvoiset kokeilusopimukset. Sopimusten myötä parhaat ideat siirtyvät käytännön kokeiluun joulu-maaliskuun aikana. Kokeilusta vastaavat kokeilusopimuksen saaneet yritykset, kehitysyhtiön toimiessa sopimuskumppanina. 

-Koronapandemia on luonut tarvetta uudenlaisille liiketoimintamalleille. Nyt järjestetyssä kilpailussa haimme erityisesti ratkaisuja, joissa käytettäisiin hyväksi digitaalisuutta ja jotka hyödyttävät toiminnallaan alueemme liiketoimintaympäristöä laajasti, MikseiMikkelin palvelujohtaja Petri Pelli toteaa. 

Onnistuessaan kokeillut ideat jäävät osallistujayrityksen omaksi toiminnaksi hyödyttäen koko aluetta. 

Kilpailu ja kokeilut järjestetään osana Yritykset koronakriisin yli –hanketta, jota rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto. 

Ideakilpailussa kokeiluun valitut ideat:

Ruuhkamittari (Fluxi Oy), 10 000 € kokeilusopimus

Yritysten ruuhkamittarilla on tarkoitus välittää tietoa asiakkaille turvallisista asiointiajoista ja kannustaa asiakkaita asioimaan yrityksessä turvallisesti koronatilanteesta huolimatta. Ruuhkatilanteen huomioon ottaen asiakas voi tehdä omakohtaisia päätöksiä suojautumisen tasosta tai asioinnin ajankohdasta.  

Ruuhkamittarilla on monta eri soveltamisaluetta ja se sopii yrityksiin, joilla on selkeä sisääntulo- ja poistumistie. Ruuhkamittarin käyttöön soveltuvia yrityksiä ja kohteita ovat mm. ravintolat ja kahvilat, kuntosalit, päivittäistavaraliikkeet sekä erikoisliikkeet, harrastuspaikat ja julkiset tilat, kuten kirjastot.  

Kokeilussa uutta konenäköön perustuvaa ruuhkamittaria koekäytetään 4–6 Mikkelin seudun yrityksessä, kokeiluun osallistuville yrityksille palvelu on maksuton. 

Verkkoleiri.com (Kotimaan Valoenergia Oy), 10 000 € kokeilusopimus

Verkkoleiri.com tarjoaa turvallisen, interaktiivisen oppimis-, harraste- ja viihdeympäristön verkossa. Palvelu on suunnattu ennen kaikkea lapsille. Tavoitteena on yhdistää kulttuuripalveluiden tarjoajat ja asiakkaat kustannustehokkaasti verkon välityksellä. Verkkoleirin sisällöt muodostuvat mm. videosisällöistä, tallenteista, ohjauksesta ja opetuksesta.  

Kokeilussa kehitetään verkkoympäristöä ja toteutetaan yhteistyössä kumppanien kanssa ensimmäiset kokeiluluontoiset verkkotapahtumat.  

Keikka (Pohjolan Villit Oy), 6000 € kokeilusopimus

Keikka on ketterä, yleishyödyllinen ja myöhemmässä vaiheessa vientiin soveltuva moderni digitaalinen palvelu työntekijän- ja työn hakuun. Innovaatio helpottaa palvelujen tuottajien, työntekijöiden ja kuluttajien välistä vuorovaikutusta.  Palvelun ideana on madaltaa kynnystä hakea ja tarjota työtä ja helpottaa keikkatyön hallintaa.   

Visiona kehitystyössä on pelillistää työpaikkojen hakemista. Kehitystyö on jaettu eri vaiheisiin. Ensimmäisen version kohderyhmänä ovat yritykset ja organisaatiot, jotka hakevat vapaaehtoistyöntekijöitä eri tarpeisiinsa. 

Kokeilussa tuotetaan ensimmäinen versio Keikka-sovelluksesta ja kokeillaan ratkaisua 3-5 työnantajan kanssa.  

Wuudis metsä- ja luonnonvarahallinta- ja monitorointipalvelun lanseeraaminen metsäarvoketjun käyttöön Mikkelin seudulla (Wuudis Solutions Oy), 5000 € kokeilusopimus

Tässä kokeilussa edistetään metsäpalveluiden käyttöä etänä. Tavoitteena on kiihdyttää paikallisen metsäpalvelualan toimintaa myös korona-aikana ja toisaalta parantaa metsänomistajien metsänhoitomahdollisuuksia etäisyyksistä riippumatta.   

 Kokeilu toteutetaan Wuudis-palveluun pohjautuen. Kokeilussa 36 Mikkelin seudun taimikonhoitopalveluja suorittavassa yrityksestä ja organisaatiota saa ratkaisun käyttöönsä sopimuskauden ajaksi ilmaiseksi sekä opastusta ratkaisun hyödyntämiseen. 

Wuudis toimii metsä- ja luonnonvaraomaisuuden hallinta- ja operaatiojärjestelmänä tai täydentää käytössä jo olevia järjestelmiä. Wuudiksella saadaan myös metsä- tai luonnontuotekeruutöiden omavalvonta haltuun, pidetään metsä– ja luonnonvaratiedot aina ajan tasalla sekä monitoroidaan metsän/keruutuotteiden kasvua ja ympäristön tilaa.  

3D-oppimisympäristön hyödyntäminen koulutuksessa (Noblecat Oy), 2000 € kokeilusopimus 

Kokeilun tavoitteena on saada ymmärrys kolmiulotteisen oppimisympäristön hyödyntämismahdollisuuksista erityisesti kuljetusalan koulutuksessa kehittämällä ja kokeilemalla uutta lastaussimulaattoria. Uudessa toimintatavassa hyödynnettäisiin kolmiulotteisuutta oppimiskokemuksen parantamiseksi sekä teknisten asioiden ymmärtämisen helpottamiseksi. 

Oppilaitokset voisivat nykyisillä resursseilla lisätä opiskelijapaikkoja tehokkaasti ja uusi toimintamalli parantaisi myös aikuisopiskelijoiden opiskelumahdollisuuksia työn ohessa, sekä tekniikan koulutustarjoaman laajentamisen Etelä-Savon ulkopuolelle hyödyntämällä tehokkaammin digitaalisia työkaluja. 

Saimaa-lahjavihko (City in a Box Oy), 2000 € kokeilusopimus 

City in a Box on lahja, joka sopii kaikille. Lahjavihko sisältää useita vaihtoehtoja, joista lahjansaaja voi valita itselleen yhden mieleisen paikallisen elämyksen. City in a Box Saimaa ilahduttaa aidosti sinua, vastaanottajaa ja yhteisöäsi! 

Lahjavihko a on aineeton ja seudullinen lahja, joka sopii kaikille. Yksi paketti sisältää monta vaihtoehtoa, joista lahjansaaja voi valita itselleen yhden mieleisen elämyksen. Kaikki palvelut ovat Saimaan seudulta ja tukevat alueen yrittäjyyttä. 

Tässä kokeilussa lahjavihko muotoillaan Saimaa-brändin ympärille omaksi tuotteeksi houkuttelemaan mm. kesäasukkaita ja matkailijoita Etelä-Savoon. 

ESR_yhdistelmalogo
Kansalliskirjaston Pursialan digitointikeskus

Töitä Mikkeliin – Kansalliskirjasto digitoi tulevan kolmen vuoden aikana kaikki Suomessa julkaistut ruotsinkieliset sanomalehdet

Lehtien digitointi tuo Kansalliskirjaston Pursialan toimipisteeseen 4-6 uutta työpaikkaa.

Projektin mahdollistaa yhteensä 1,85 miljoonan euron tuki kahdeksalta suomenruotsalaiselta rahastolta ja säätiöltä. Lehdet tulevat saataville verkkoon, arkistoihin ja vapaakappalekirjastoihin, muun muassa Helsingissä, Maarianhaminassa, Vaasassa ja Turussa.

Säätiörahoitus mahdollistaa kaikkien Suomessa julkaistujen ruotsinkielisten sanomalehtien digitoinnin ja saataville asettamisen vuodesta 1940 aina tähän päivään saakka. Työ aloitetaan heti 2021 ja kun projekti saadaan päätökseen vuonna 2023, tulee liki kuusi miljoonaa ruotsinkielistä sanomalehtisivua olemaan saatavilla digitaalisesti.

Vuoden 2021 alussa tulevat vuoteen 1939 mennessä julkaistut ruotsinkieliset sanomalehdet avoimesti käytettäviksi verkkoon. Vuoden 2022 alussa saataville tulevat vuoteen 1949 mennessä julkaistut sanomalehdet. Vuonna 1949 tai sitä ennen julkaistut ruotsinkieliset lehdet ovat kaikkien kiinnostuneiden käytössä sekä Suomessa että kansainvälisesti osoitteessa digi.kansalliskirjasto.fi ainakin vuoden 2026 loppuun.

Aineistojen käyttöön avaaminen toteutetaan yhteistyössä Kansalliskirjaston, Svenska litteratursällskapet i Finlandin, Ålands landskapsarkivetin ja Pressarkivföreningenin kanssa. Aineistojen avaamisen mahdollistaa Kansalliskirjaston, kolmen arkiston ja tekijänoikeusjärjestö Kopioston välinen lisenssisopimus.

”On hienoa, että voimme olla mukana mahdollistamassa ruotsinkielisten sanomalehtien tarjoamisen entistä laajemmin tutkijoiden ja arkistojen käyttöön”, kertoo Kopioston toimitusjohtaja Valtteri Niiranen. ”Samalla varmistamme, että sanoma- ja aikakauslehtien tekijät ja kustantajat saavat heille kuuluvat tekijänoikeuskorvaukset teostensa käytöstä.”

“Sanomalehdet ovat kulttuurihistoriallisesti runsaita ja monipuolisia tutkimuslähteitä. On todella tärkeää, että ne digitoidaan ja asetetaan saataville laajemmin, kuin mitä laki edellyttää. Me Kansalliskirjastossa olemme todella iloisia sekä tästä yhteistyöstä että prosessin edistämiseen saamastamme rahoituksesta”, kertoo Kansalliskirjaston ylikirjastonhoitaja, professori Cecilia af Forselles.

Ensimmäiset uudet rekrytoinnit Kansalliskirjaston Pursialan toimipisteeseen on jo tehty. Uusia tehdään hiljalleen, kun digitointityö saadaan käynnistettyä.

Kansikuva: Digitointia Kansallisarkiston Pursialan toimipisteessä. Mikkelin kehitysyhtiö Miksein arkistokuva.

Geopark-arvioijat Mikkelissä 2018

Saimaa Geopark myötätuulessa: UNESCO Global Geopark -statusta ehdotetaan myönnettäväksi

UNESCO Global Geopark Council on päättänyt ehdottaa Saimaa Geoparkille UNESCO Global Geopark -statusta. Kansainvälinen asiantuntijajäsenistö äänesti yksimielisesti asian puolesta.

Lopullisen päätöksen Geopark-statuksen myöntämisestä tekee UNESCOn hallintoneuvosto kesään 2021 mennessä.

Saimaa Geoparkin kehitys on huomattu kansainvälisellä tasolla. Nyt tehdylle työlle ollaan saamassa sinetti. Saimaa Geopark ry:n puheenjohtaja Jouni Riihelä on luottavainen positiivisesta lopputuloksesta.

-Keväällä saatava UNESCO-status on korkeimman tason hyväksyntä alueella jo tehdystä työstä. Kiitokset kaikille Geoparkin eteen tehneille jo tässä vaiheessa. Kestävän kehityksen mukainen toiminta osana eteläisen Saimaan kansainvälistä matkailua, yritysyhteistyön laajentuminen eli Partner-toiminta ja geologisen perinnön vaaliminen on meidän ydintoimintaa. Kansainvälinen tunnustus kannustaa eteenpäin ja kasvattaa entisestään luontomatkailun taloudellista merkitystä alueella, Riihelä toteaa.

Geopark-status saadaan neljäksi vuodeksi kerrallaan ja jos Saimaa statuksen saa, on seuraava arviointikäynti kesällä 2025. Laakereille ei voi jäädä lepäämään, sillä kansainvälinen status edellyttää jatkuvaa kehittymistä, uusia globaaleja kumppanuuksia sekä vahvaa aluekehittämistä. 

Piskuisista resursseista huolimatta Saimaa Geopark on kehittänyt yritysyhteistyötä ja tuotteiden sekä palveluiden löydettävyyttä. Yrityspartnereita on 57 ja yhteistyötä on rakennettu kahden hankkeen voimin, joita on rahoitettu EU:n maaseuturahastosta sekä Etelä-Savon ja Kaakkois-Suomen ELY-keskusten avustuksella. Rahoitusten avulla alueen yrittäjät ovat saaneet koulutuksia, webinaareja sekä tehneet verkostoitumista.

Myös alueen rahoitussäätiöt ovat huomioineet yritysyhteistyön ja Tuuliaisen säätiö sekä Etelä-Karjalan Säästöpankkisäätiö ovat rahoittaneet yritysyhteistyöhankkeiden omarahoitusosuutta. 

Suuri kiitos lisärahoituksesta säätiöille ja ELY-keskuksille. Heidän avun turvin olemme voineet hakea hankkeita ja rakentaa Partner-toimintaa, kiittelee Saimaa Geoparkin toiminnanjohtaja Heli Rautanen. 

 Yritysyhteistyöhankkeiden suurin onnistuminen on ollut luontomatkailuportaali Outdoor Activen käyttöönotto alueella. Outdoor Active on keskieurooppalainen luontomatkailuportaali, jossa on esillä alueen retkeilyreitit ja -kohteet, Saimaa Geoparkin geo-, luonto- ja kulttuurikohteet sekä alueen yrittäjien tuotteet ja palvelut. Onnistumista mitataan puhtaasti löydettävyys-datalla. 

-Tänä vuonna meidän tiedot ovat nousseet esille yli 2,5 miljoonaa kertaa eri internet kanavissa ja hakutuloksissa. Näihin hakuihin ei edes lasketa Google-hakukoneen käyttöä. Toki vielä on matkaa siihen, että haut konkretisoituvat rahalliseksi tuloksi alueen yrittäjille, mutta portaalin kautta olemme tuoneet aluetta esille aika kivasti, myhäilee Rautanen. 

 Geoparkin läheisimmät kumppanit ovat olleet virkistysalueorganisaatiot. Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiön (EKVAS) kanssa on tuotu Outdoor Activen toiminnot alueen retkeilijöille sekä yrityksille hyödynnettäväksi. 

Rautanen kiitteleekin tänä vuonna 30 vuotta täyttänyttä EKVAS:ia oivaksi kumppaniksi kehittää alueen matkailua. 

Kaksi pientä ja ketterää saa voimia toisistaan ja pystyy tekemään rohkeita asioita.

 

Kestävä kehitys on Saimaa Geopark Partner- toiminnan kivijalka, sillä mukaan haluavien yritysten tulee toimia vastuullisesti. Partneriksi liittyminen on maksutonta, mutta kriteerit tulee täyttää. Seuraava askel on lisätyn todellisuuden liittäminen geologisten ilmiöiden selkeyttäjäksi. Saimaa Geoparkin alueen kansainvälisesti merkittävä geologia halutaan tuoda mahdollisimman selkeästi niin alueen asukkaille kuin matkailijoille esille. Geopark on myös mukana Etelä-Savon liiton rahoittaman (EAKR-rahoitus) ja Mikkelin kehitysyhtiö Miksein hallinnoimassa GeoNaCu-hankkeessa. Hankkeessa geopark keskittyy alueen yhteisen mobiilisovelluksen rakentamiseen. 

-Lähtökohtana on, että se valtava määrä tietoa, joka on erilaisten nettisivujen ja sovellusten kautta saatavalla, voidaan kerätä yhteen. Tietoja ei syötetä uudestaan, vaan etsitään tapa, jolla tietovarannot löytyvät helpoimmin, visioi Rautanen. 

Geofood- lähiruoka teemaa jalkautetaan Etelä-Savossa Vespaikka-hankkeen kautta (hallinnoijana Etelä- Savon Maa- ja kotitalousnaiset ja ProAgria Etelä-Savo) sekä Etelä-Karjalaan haettavalla omalla hankkeella. Hanketoimintaa ei kuitenkaan tehdä vain hankkeiden vuoksi, vaan hankkeilla tulee olla aito lisäarvo alueelle. 

-Saimaa Geoparkin hankkeet tähtäävät vain ja ainoastaan konkreettisiin tekoihin. Toimenpiteiden tulos pitää elää myös hankkeen päättymisen jälkeen, avaa Rautanen hankkeiden taustaa. 

Saimaa Geoparkin tulevaisuus on myös Riihelän mielestä valoisa. Jäsenkunnissa on otettu geopark-työ vakavasti, kunnat ovat kehittäneet omia kohteitaan ja markkinointiaan resurssiensa mukaisesti ja ruohonjuuritasolla operoiva Saimaa Geopark on saanut innokkaan vastaanoton kuntalaisilta, yrittäjiltä sekä luottamushenkilöiltä. Riihelällä on jo mielessä seuraava kehitysaskel. 

-Tulemme kiertämään kaikissa jäsenkunnissa, yritysrajapinnassa ja kuuntelemme yhä aktiivisemmin mitä meiltä jatkossa halutaan. Tuomme toki esille mitä on jo tehty, mutta erityisesti tähyämme tulevaan. UGG statuksellisten geoparkkien tarkoitus on kasvattaa alueen elinvoimaa ja arvokkaan geologisen perinnön ymmärtämistä alhaalta ylös -ajattelutavan mukaisesti. Saimaa Geoparkista tulee vuosien saatossa asiassa maailmanlaajuisen UGG -verkoston mallioppilas, lupaa Riihelä. 

Lisätiedot:

Heli Rautanen, toiminnanjohtaja
p. +358405720797 

Jouni Riihelä, hallituksen puheenjohtaja
p. +358 44 794 2515

Kansikuva: UNESCOn Global Geopark -ryhmä arviointikäynnillä Mikkelissä Saimaa Geopark -kohteissa heinäkuussa 2018. Arvioijina toimi kaksi asiantuntijaa, Mr. Tan Van Tran Vietnamista ja Mr. Charalampos Fasoulas Kreikasta (kuvassa).

Saimaa Geopark on Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon alueella sijaitseva yhdeksän jäsenkunnan muodostama yhtenäinen alue, jolla on erityistä geologista arvoa ja joka sisältää kansallisesti ja kansainvälisesti merkittäviä geologisia maisemia ja nähtävyyksiä. Alueella voi olla myös arkeologisesti, ekologisesti, historiallisesti tai kulttuurisesti tärkeitä kohteita. Jäsenkunnat ovat Mikkeli, Juva, Sulkava, Puumala, Ruokolahti, Imatra, Lappeenranta, Taipalsaari ja Savitaipale. UNESCO Global Geoparkit (UGG) ovat verrattavissa kansallispuistoihin ja Unescon maailmanperintö- ja biosfäärikohteisiin. Statuksellisia geoparkkeja on 161, 44 eri maassa. Suomessa status on Rokua Geoparkilla ja Lauhavuori-Hämeenkangas Geoparkilla. Saimaa Geoparkin tehtävänä on vaalia alueen geologista perintöä, toimia kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti sekä tuoda elinvoimaa maaseutualueelle. www.saimaageopark.fi 

Kuvassa Vitrulan Composites Oy:n Mikkelin tehtaanjohtaja Sanna Hämäläinen

Vitrulan Composites kasvaa vakaasti Mikkelissä

Insinöörinkadulla sijaitseva yli sata työntekijää työllistänyt Ahlstrom-Munksjön tehdas siirtyi yrityskaupalla vuoden 2020 alussa osaksi saksalaista Vitrulan-konsernia.

Mikkelin tehtaan tuotanto on kasvanut merkittävästi sen jälkeen, ja yritys on palkannut uusia työntekijöitä.

Mikkeliläissyntyinen tehtaanjohtaja Sanna Hämäläinen ehti perehtyä tehtaan toimintaan kolmisen kuukautta ennen omistajanvaihdosta. Kun kaupan solmimishetkellä työntekijöitä oli sata, nyt heitä on noin 120. Myös liikevaihto nousee tänä vuonna reilusti edellisvuoden 30 miljoonasta eurosta.

Olemme nyt osa vanhaa saksalaista lasikuituperheyritystä, Vitrulania.

Koronavuosi on kohdellut vuosi sitten Mikkelin-tehdasta pyörittämään perustettua Vitrulan Composites Oy:tä hyvin.

”Käynnistimme tammikuussa osakeyhtiön toiminnot ja loimme oman hallintomme. Markkinoilla alkoi samaan aikaan korkea kysyntä tuotteillemme. Kysynnän puolesta tämä vuosi on ollut paras vuosi pitkästä aikaa.  Vientiin menee noin 96 prosenttia tuotteistamme. Koronasta huolimatta aina jokin kolkka maapallosta on ollut auki. Meillä on vientiä Eurooppaan, joka on suurin markkina-alue, Aasiaan ja vaikkapa Meksikoon. Energiasektori turvataan kaikissa maissa myös vaikeina aikoina, mikä on meille hyvä asia”, Hämäläinen kertoo.

Vahvaa tuotekehitystä

Mikkelissä valmistettavia lasikuitupohjaisia lujitekankaita käytetään vaikkapa tuulienergiateollisuudessa. Lasikuitulujitteita tarvitaan myös meri- ja kuljetusteollisuuden sovelluksissa ja niille on suuret markkinat Euroopassa liikenteen ja teollisuuden eri käyttötarkoituksissa.

”Olemme kehittäneet tuotteita, jotka ylipäätään mahdollistavat valtavien offshore-tuulivoimaloiden rakentamisen. Niitä ei saada valmistettua ilman kehittämiämme supervirtaustuotteita. Olemme kehityksen kärjessä kasvavalla tuulivoima-alalla, joka auttaa maailmaa vähentämään fossiilisten polttoaineiden käyttöä. ”

Parisen vuotta yritys on tehnyt hiilikuitulujitteita, joiden kysyntä kasvaa sekin maailmalla kaksinumeroisin luvuin. Materiaalin avulla voidaan vaikkapa kehittää rekkojen koreista keveämpiä. Uusia sovelluskohteita odotetaan löytyvän myös rakennusteollisuudesta, kun erilaisilla verkoilla korvataan terästä.

”Meillä on tällä hetkellä noin 2000 aktiivista tuotetta. Tällaista ns. yhden luukun -yritystä ei heti löydy, jolla on näin laaja tuotevalikoima. Pystymme räätälöimään hyvin pitkälle asiakkaiden tarvitsemia tuotteita.”

Meillä on pystytty tekemään eniten hiilikuitulujitekerroksia maailmassa.

Työvoimaa tarvitaan

Kemiantekniikan diplomi-insinööriksi LUT-yliopistosta Lappeenrannasta valmistunut Hämäläinen ehti työskennellä yliopistossa seitsemän vuotta tehden tilaustutkimuksia ja opetustyötä. Kiinnostuttuaan esimiestyöstä hän työskenteli Metsä Groupissa. Lisäksi hän on toiminut EU:ssa ympäristötekniikan asiantuntijana erikoisalanaan selluteollisuuden asiat. Selluteollisuudessa 16,5 vuotta erilaisissa johtotehtävissä saivat hänet kaipaamaan uusia haasteita, ja silloin hänelle tehtiin Mikkelistä kiinnostava työtarjous.  

”Täällä Mikkelin tehtaalla on todella avoin keskustelukulttuuri, mikä on mieletön lahja organisaatiossa. On aloitetoimintaa ja turvallisuushavainnointia eli ei tarvitse alkaa kannatella tai nostaa keskustelukulttuuria, vaan sitä voi vain vahvistaa.”

Mikkelin tehtaan oma tuotekehitys on vahvaa ja nykyään myös kotimaan markkinointi hoidetaan Mikkelistä käsin. Yritys on palkannut tänä vuonna noin 20 uutta ihmistä, joista osan hallintoon. Parhaillaankin yritys etsii koneenhoitajia, logistiikan osaajia ja laitosmiestä. Yritys hyödyntää MikseiMikkelin työpaikkakampanja-alustaa, jolle voi ilmoittaa uusista työpaikoista.

”Koska tuotteidemme kysyntä kasvaa, tarvitsemme myös ensi vuonna lisää työntekijöitä. Teemme 3/5-työaikaa ja muutama kone on ollut tänä vuonna käytössä myös viikonloppuisin. Vaikka koulutamme tehtäviin, esimerkiksi tuotannossa on hyötyä mekaniikan, sähköautomaation tai tekstiiliteollisuuden kokemuksesta. Olemme tarkkoja siitä, että työergonomia on meillä kunnossa ja olemme pystyneet ehkäisemään ennakolta merkittävästi tuki- ja liikuntaelinten sairauksia. ”

Haemme tälläkin hetkellä uusia työntekijöitä.

Hyvät kasvunäkymät

Mikkelin tehtaalla odotetaan, että myös ensi vuonna yritys kasvaa merkittävästi uusien asiakkuuksien kautta.

”Kasvu näkyy jo. Vitrulan Groupilla on yhteinen myyntiorganisaatio, joka on entisestään vahvistunut yrityskaupan myötä. On sellainen fiilis, että ollaan uuden äärellä. Tämä vuosi oli onnistumisten sarja, ja kapasiteetti on ollut paikoitellen täynnä. Kestävän kehityksen ratkaisuiden kysyntä kasvaa, mikä voi jopa moninkertaistaa yrityksemme tuotannon.”

Olemme konkreettisesti tukemassa kestävän kehityksen periaatteita.

Uudella omistajalla on kaksi lasikuitutuotteita valmistavaa tehdasta Saksassa ja yhdessä Mikkelin tehtaan tuotteiden kanssa muodostuu samasta yhtiöstä syntyy kattava tuotevalikoima.

”Saksalaisomistaja varmistikin yrityskauppaa tehtäessä, että täällä Mikkelissä meillä on mahdollisuus tarvittaessa myös laajentaa tällä tontilla ja sen lähellä.”

Teksti ja media: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Kansikuvassa: Tehtaanjohtaja Sanna Hämäläinen Mikkelin tehtaalta

Osuuskauppa Suur-Savon toimitusjohtaja Heikki Hämäläinen

Uusi Etelä-Savon pääomarahasto vahvistaa maakunnan elinvoimaa

Loppukiri tuotti Etelä-Savon kasvuyritysrahastoon suunnitellun 3,5 miljoonan euron pääoman. Rahasto on valmis käynnistymään.

Uuden rahaston tavoitteena on rahoittaa 15–20 yritystä Etelä-Savon alueella, tukea startup- ja kasvuyritysten toimintaa sekä piristää alueen yrittäjyyttä. Osuuskauppa Suur-Savo ja Suur-Savon Osuuspankki ovat suurimmat sijoittajat ja rahaston mahdollistajat.

Etelä-Savon kasvuyritysrahasto rakentui ELY-keskuksen myöntämän miljoonan euron pääoman ympärille. Alueen kunnat, yritykset ja yksityiset sijoittajat lähtivät mukaan peräti 2,5 miljoonalla eurolla. Rahastossa yksityisen rahoituksen osuus on yli puolet.

Rahaston pääoman keräysprosessista vastannut Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n Marjo Niittuaho-Nastolin on erityisen iloinen siitä, että eteläsavolaiset kaupungit Mikkeli, Savonlinna ja Pieksämäki sekä iso joukko maakunnan kuntia, lähtivät mukaan.

”Oli hienoa, että peräti kuusi eteläsavolaista kuntaa lähti innokkaina ja aktiivisesti mukaan”.

Kaikkiaan sijoittajia on mukana 32 ja pääomaa saatiin perustamisvaiheessa kerättyä 3 571 430 euroa. Rahoituslaitoksista lähtivät mukaan myös Säästöpankki Optia ja LähiTapiola.

Suurimmat sijoitukset pääomarahastoon tekivät Osuuskauppa Suur-Savo ja Suur-Savon Osuuspankki, jotka sijoittavat yhteensä 800 000 euroa.

”Me maakunnan vahvat osuustoiminnalliset toimijat halusimme loppusuoralla varmistaa kasvuyritysrahaston toteutumisen omilla lisäpanostuksillamme. Meistä on tärkeää käyttää tämä tilaisuus hyödyksi juuri tässä hetkessä, että maakuntaa saadaan kehitettyä eteenpäin. Kun valtiokin on mukana ELY-keskuksen kautta, emme halunneet menettää tätä maakunnan kehittämisen mahdollisuutta”, kauppaneuvos, toimitusjohtaja Heikki Hämäläinen Osuuskauppa Suur-Savosta kertoo.

Hämäläinen toivoo, että kasvuyritysrahasto vauhdittaa maakunnan yritysten kasvua ja investointeja niin, että maakuntaan syntyy lisää uusia työpaikkoja.

”Mielelläni näkisin kasvua ja investointeja korkeaan teknologiaan sekä maakunnan vahvuuksiin, kuten puhtaaseen veteen, puhtaaseen ilmaan, metsään ja miksei ruokaankin.”

Suur-Savon Osuuspankin toimitusjohtaja Jari Himanen muistuttaa, että osuustoimintayritysten perustehtävään kuuluu toimintaympäristönsä hyvinvoinnista huolehtiminen.

”Senkin takia olemme valmiit tekemään näin mittavat panostukset perustettavaan rahastoon. Nyt tarvitaan lisäksi entistä tuloksekkaampaa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa alueella toimivilta yliopistoilta ja ammattikorkeakoululta, jotta syntyy uusia yritysideoita, joiden kasvua rahaston kautta voidaan sitten auttaa”, Himanen jatkaa.

Etelä-Savon pääomarahastoon sijoittivat myös Timo Suutarinen ja Armi Salo-Oksa.
Etelä-Savon pääomarahastoon sijoittivat myös Timo Suutarinen ja Armi Salo-Oksa.

Yksittäisistä yrittäjistä mukana ovat muun muassa kansainvälistä liiketoimintaa vuosia tehnyt sijoittaja Pekka Viljakainen. Mukana ovat myös rakennusalan vahva toimija teollisuusneuvos Timo Suutarinen Sora ja Betoni V. Suutarinen Oy:stä sekä Marski Data Oy:n yrittäjänä pitkän uran tehnyt Armi Salo-Oksa oman sijoitusyhtiönsä kautta. Median ja IT-alan sijoittajista mukana ovat Keskisuomalainen Oyj, MPY Osuuskunta sekä BLC Savonlinnasta. Myös Suur-Savon Sähkö Oy sekä Suur-Savon Energiasäätiö antoivat omat merkittävät panoksensa rahastoon.

Rahastoa hallinnoi kansainvälinen pääomasijoitusyhtiö Redstone, joka käynnistää pääomarahaston operatiivisen toiminnan alkuvuodesta 2021. Redstonella on vahva osaaminen kehittää kasvuyhtiöitä, joten sijoituskohteet saavat paitsi rahallista, myös konkreettista tukea liiketoiminnan kasvattamiseen. Redstonen toimintaperiaatteena on olla ns. kanssayrittäjä, jossa sijoituskohteiden kanssa tehdään yhdessä töitä yhteisten tavoitteiden eteen. Redstone on itsekin yksi sijoittajista Etelä-Savon pääomarahastossa.

Etelä-Savon pääomarahastoon sijoittaneet:

Suur-Savon Osuuspankki
Osuuskauppa Suur-Savo
MPY Osuuskunta
Suur-Savon Energiasäätiö
Säästöpankki Optia
LähiTapiola Savo-Karjala Keskinäinen Vakuutusyhtiö
Suur-Savon Sähkö Oy
Keskisuomalainen Oyj
Stupa Invest Oy
Aii Corporation Oy
Rantasalmen Elinkeinojen kehittämisrahasto
River Estate Oy
Pasi Laitinen
Blue Lake Communications Oy
Laskentaneliö Oy
Hilja ja Alpo Savolaisen rahasto
Hannu Summanen
Sora ja Betoni V. Suutarinen Oy
R. Björkman Oy
Cubel Oy
Kotileipomo Siiskonen Oy
Bovallius-Palvelut Oy
Redstone Nordics Oy
Puumalan, Mäntyharjun, Juvan, Kangasniemen, Sulkavan ja Rantasalmen kunnat
Mikkelin, Pieksämäen ja Savonlinnan kaupungit

Kansikuva: Osuuskauppa Suur-Savo kuuluu rahaston suurimpiin sijoittajiin. Kuvassa toimitusjohtaja Heikki Hämäläinen.

Jaettu jouluilo on yhteinen ilo

Jaettu ilo luo joulun kaikille – tule sinäkin mukaan tekemään hyvää jouluna

Hyväntekeväisyysjärjestöt jakavat tänäkin vuonna tukea tarvitseville jouluiloa monin eri tavoin ja kannustavat mukaan uusia vapaaehtoisia.

Noin kahdeksan vuoden ajan toiminut Toivon Kammari ry kerää tänä jouluna uusia leluja sairaalan päivystyksessä käyville lapsille. Lelut voi toimittaa liikkeeseen Porrassalmenkatu 31:een. Toivon Kammarin Ari Heinonen kertoo lisää videolla. 

Ari Toivonen: Keräämme joulun ajaksi leluja päivystyspolin lapsipotilaille

Toivon Kammari ottaa vastaan ympäri vuoden keräystavaraa. Yhdistys tukee viikoittain opiskelijoita ja vähävaraisia.

Toivon kammarissa kaikenlaiselle kodin tavaralle on kysyntää.

Reilut kymmenen vuotta toiminut ViaDia Mikkeli ry tunnetaan hävikkiruoan jaosta. Apua viedään perille ympäri vuoden. Joulun ajalle yhdistyksen perustajajäsenellä Sami Järvisellä on vinkki, miten voitaisiin varmistaa joulumieltä myös joulua yksin viettäville ihmisille nyt, kun koronarajoitusten takia yksinäisten joulujuhlaa ei voida järjestää.

Tehdään yhdessä tuhansia auttava joulujuhla!

ViaDialla on kirpputorit Savilahdenkadulla ja Moisiossa. Niille toivotaan joulun alla tavaralahjoituksia, joita voidaan toimittaa ruokakassien kanssa lapsiperheille myös nyt joulun alla.

Pyytäisimme lapsiperheille urheiluvälineitä ja leluja.

Hope Mikkeli ry:llä on tänäkin vuonna joulukuuset Kauppakeskus Akselissa ja Prismassa. Niistä voi poimia itselleen sopivan lapsen lahjatoiveen, toteuttaa sen ja viedä lahjan toivepallon kanssa joko Prisman infotiskille tai Kauppakeskus Akseliin Hopen lahjapajaan. Videolla Hope Mikkeli ry:n tiiminvetäjä Tiia Herttuainen kertoo, miten yhdistyksen kautta voi jakaa jouluiloa.

Joulun alla toteutamme lasten lahjatoiveita ja jaamme ruokakasseja.

Korona-aikana Hopen asikasmäärä on ollut kasvussa, joten uudet vapaaehtoiset ovat tervetulleita mukaan ympäri vuoden. Tällä hetkellä yhdistyksen asiakasrekisterissä on 350 perhettä, joissa asuu noin 800 lasta.

Tervetuloa vapaaehtoiseksi ympäri vuoden sen mukaan, miten itselläsi on antaa aikaa.

Tätä päivää ovat ns. pop up -osallistumiset eli vapaaehtoinen voi lähteä mukaan tekemään hyvää vaikka vain yhteen tapahtumaan silloin, kun oma aikataulu antaa myöden.

Hyvä teko tarttuu -hanke järjestää useita koronatalven tyyliin sopivia tapahtumia, joiden toteutukseen kaivataan vapaaehtoisia. Hanke koordinaattori Sari Leppänen uskoo, että jokaiselle löytyy kiinnostavista tapahtumista sopivan kokoinen tehtävä myös joulunaikaan.

Hyvä teko tarttuu -hanke etsii uusia, mikkeliläisiä kiinnostavia tapoja tehdä vapaaehtoistyötä ja tarjoaa mahdollisuuksia antaa oma panos muiden hyväksi. Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnan vetämä hanke jatkuu vuoden 2021 loppuun saakka. Hanketyöntekijä Paula Gynther auttaa myös löytämään juuri sinulle sopivan tavan tehdä työtä muiden hyväksi.

Paula Gynther: Tule mukaan vapaaehtoistyöhön ja kerro, miten työtä voisi kehittää

Teksti ja media: Päivi Kapiainen-Heiskanen