fbpx
Kuvassa Vitrulan Composites Oy:n Mikkelin tehtaanjohtaja Sanna Hämäläinen

Vitrulan Composites kasvaa vakaasti Mikkelissä

Insinöörinkadulla sijaitseva yli sata työntekijää työllistänyt Ahlstrom-Munksjön tehdas siirtyi yrityskaupalla vuoden 2020 alussa osaksi saksalaista Vitrulan-konsernia.

Mikkelin tehtaan tuotanto on kasvanut merkittävästi sen jälkeen, ja yritys on palkannut uusia työntekijöitä.

Mikkeliläissyntyinen tehtaanjohtaja Sanna Hämäläinen ehti perehtyä tehtaan toimintaan kolmisen kuukautta ennen omistajanvaihdosta. Kun kaupan solmimishetkellä työntekijöitä oli sata, nyt heitä on noin 120. Myös liikevaihto nousee tänä vuonna reilusti edellisvuoden 30 miljoonasta eurosta.

Olemme nyt osa vanhaa saksalaista lasikuituperheyritystä, Vitrulania.

Koronavuosi on kohdellut vuosi sitten Mikkelin-tehdasta pyörittämään perustettua Vitrulan Composites Oy:tä hyvin.

”Käynnistimme tammikuussa osakeyhtiön toiminnot ja loimme oman hallintomme. Markkinoilla alkoi samaan aikaan korkea kysyntä tuotteillemme. Kysynnän puolesta tämä vuosi on ollut paras vuosi pitkästä aikaa.  Vientiin menee noin 96 prosenttia tuotteistamme. Koronasta huolimatta aina jokin kolkka maapallosta on ollut auki. Meillä on vientiä Eurooppaan, joka on suurin markkina-alue, Aasiaan ja vaikkapa Meksikoon. Energiasektori turvataan kaikissa maissa myös vaikeina aikoina, mikä on meille hyvä asia”, Hämäläinen kertoo.

Vahvaa tuotekehitystä

Mikkelissä valmistettavia lasikuitupohjaisia lujitekankaita käytetään vaikkapa tuulienergiateollisuudessa. Lasikuitulujitteita tarvitaan myös meri- ja kuljetusteollisuuden sovelluksissa ja niille on suuret markkinat Euroopassa liikenteen ja teollisuuden eri käyttötarkoituksissa.

”Olemme kehittäneet tuotteita, jotka ylipäätään mahdollistavat valtavien offshore-tuulivoimaloiden rakentamisen. Niitä ei saada valmistettua ilman kehittämiämme supervirtaustuotteita. Olemme kehityksen kärjessä kasvavalla tuulivoima-alalla, joka auttaa maailmaa vähentämään fossiilisten polttoaineiden käyttöä. ”

Parisen vuotta yritys on tehnyt hiilikuitulujitteita, joiden kysyntä kasvaa sekin maailmalla kaksinumeroisin luvuin. Materiaalin avulla voidaan vaikkapa kehittää rekkojen koreista keveämpiä. Uusia sovelluskohteita odotetaan löytyvän myös rakennusteollisuudesta, kun erilaisilla verkoilla korvataan terästä.

”Meillä on tällä hetkellä noin 2000 aktiivista tuotetta. Tällaista ns. yhden luukun -yritystä ei heti löydy, jolla on näin laaja tuotevalikoima. Pystymme räätälöimään hyvin pitkälle asiakkaiden tarvitsemia tuotteita.”

Meillä on pystytty tekemään eniten hiilikuitulujitekerroksia maailmassa.

Työvoimaa tarvitaan

Kemiantekniikan diplomi-insinööriksi LUT-yliopistosta Lappeenrannasta valmistunut Hämäläinen ehti työskennellä yliopistossa seitsemän vuotta tehden tilaustutkimuksia ja opetustyötä. Kiinnostuttuaan esimiestyöstä hän työskenteli Metsä Groupissa. Lisäksi hän on toiminut EU:ssa ympäristötekniikan asiantuntijana erikoisalanaan selluteollisuuden asiat. Selluteollisuudessa 16,5 vuotta erilaisissa johtotehtävissä saivat hänet kaipaamaan uusia haasteita, ja silloin hänelle tehtiin Mikkelistä kiinnostava työtarjous.  

”Täällä Mikkelin tehtaalla on todella avoin keskustelukulttuuri, mikä on mieletön lahja organisaatiossa. On aloitetoimintaa ja turvallisuushavainnointia eli ei tarvitse alkaa kannatella tai nostaa keskustelukulttuuria, vaan sitä voi vain vahvistaa.”

Mikkelin tehtaan oma tuotekehitys on vahvaa ja nykyään myös kotimaan markkinointi hoidetaan Mikkelistä käsin. Yritys on palkannut tänä vuonna noin 20 uutta ihmistä, joista osan hallintoon. Parhaillaankin yritys etsii koneenhoitajia, logistiikan osaajia ja laitosmiestä. Yritys hyödyntää MikseiMikkelin työpaikkakampanja-alustaa, jolle voi ilmoittaa uusista työpaikoista.

”Koska tuotteidemme kysyntä kasvaa, tarvitsemme myös ensi vuonna lisää työntekijöitä. Teemme 3/5-työaikaa ja muutama kone on ollut tänä vuonna käytössä myös viikonloppuisin. Vaikka koulutamme tehtäviin, esimerkiksi tuotannossa on hyötyä mekaniikan, sähköautomaation tai tekstiiliteollisuuden kokemuksesta. Olemme tarkkoja siitä, että työergonomia on meillä kunnossa ja olemme pystyneet ehkäisemään ennakolta merkittävästi tuki- ja liikuntaelinten sairauksia. ”

Haemme tälläkin hetkellä uusia työntekijöitä.

Hyvät kasvunäkymät

Mikkelin tehtaalla odotetaan, että myös ensi vuonna yritys kasvaa merkittävästi uusien asiakkuuksien kautta.

”Kasvu näkyy jo. Vitrulan Groupilla on yhteinen myyntiorganisaatio, joka on entisestään vahvistunut yrityskaupan myötä. On sellainen fiilis, että ollaan uuden äärellä. Tämä vuosi oli onnistumisten sarja, ja kapasiteetti on ollut paikoitellen täynnä. Kestävän kehityksen ratkaisuiden kysyntä kasvaa, mikä voi jopa moninkertaistaa yrityksemme tuotannon.”

Olemme konkreettisesti tukemassa kestävän kehityksen periaatteita.

Uudella omistajalla on kaksi lasikuitutuotteita valmistavaa tehdasta Saksassa ja yhdessä Mikkelin tehtaan tuotteiden kanssa muodostuu samasta yhtiöstä syntyy kattava tuotevalikoima.

”Saksalaisomistaja varmistikin yrityskauppaa tehtäessä, että täällä Mikkelissä meillä on mahdollisuus tarvittaessa myös laajentaa tällä tontilla ja sen lähellä.”

Teksti ja media: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Kansikuvassa: Tehtaanjohtaja Sanna Hämäläinen Mikkelin tehtaalta

Osuuskauppa Suur-Savon toimitusjohtaja Heikki Hämäläinen

Uusi Etelä-Savon pääomarahasto vahvistaa maakunnan elinvoimaa

Loppukiri tuotti Etelä-Savon kasvuyritysrahastoon suunnitellun 3,5 miljoonan euron pääoman. Rahasto on valmis käynnistymään.

Uuden rahaston tavoitteena on rahoittaa 15–20 yritystä Etelä-Savon alueella, tukea startup- ja kasvuyritysten toimintaa sekä piristää alueen yrittäjyyttä. Osuuskauppa Suur-Savo ja Suur-Savon Osuuspankki ovat suurimmat sijoittajat ja rahaston mahdollistajat.

Etelä-Savon kasvuyritysrahasto rakentui ELY-keskuksen myöntämän miljoonan euron pääoman ympärille. Alueen kunnat, yritykset ja yksityiset sijoittajat lähtivät mukaan peräti 2,5 miljoonalla eurolla. Rahastossa yksityisen rahoituksen osuus on yli puolet.

Rahaston pääoman keräysprosessista vastannut Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n Marjo Niittuaho-Nastolin on erityisen iloinen siitä, että eteläsavolaiset kaupungit Mikkeli, Savonlinna ja Pieksämäki sekä iso joukko maakunnan kuntia, lähtivät mukaan.

”Oli hienoa, että peräti kuusi eteläsavolaista kuntaa lähti innokkaina ja aktiivisesti mukaan”.

Kaikkiaan sijoittajia on mukana 32 ja pääomaa saatiin perustamisvaiheessa kerättyä 3 571 430 euroa. Rahoituslaitoksista lähtivät mukaan myös Säästöpankki Optia ja LähiTapiola.

Suurimmat sijoitukset pääomarahastoon tekivät Osuuskauppa Suur-Savo ja Suur-Savon Osuuspankki, jotka sijoittavat yhteensä 800 000 euroa.

”Me maakunnan vahvat osuustoiminnalliset toimijat halusimme loppusuoralla varmistaa kasvuyritysrahaston toteutumisen omilla lisäpanostuksillamme. Meistä on tärkeää käyttää tämä tilaisuus hyödyksi juuri tässä hetkessä, että maakuntaa saadaan kehitettyä eteenpäin. Kun valtiokin on mukana ELY-keskuksen kautta, emme halunneet menettää tätä maakunnan kehittämisen mahdollisuutta”, kauppaneuvos, toimitusjohtaja Heikki Hämäläinen Osuuskauppa Suur-Savosta kertoo.

Hämäläinen toivoo, että kasvuyritysrahasto vauhdittaa maakunnan yritysten kasvua ja investointeja niin, että maakuntaan syntyy lisää uusia työpaikkoja.

”Mielelläni näkisin kasvua ja investointeja korkeaan teknologiaan sekä maakunnan vahvuuksiin, kuten puhtaaseen veteen, puhtaaseen ilmaan, metsään ja miksei ruokaankin.”

Suur-Savon Osuuspankin toimitusjohtaja Jari Himanen muistuttaa, että osuustoimintayritysten perustehtävään kuuluu toimintaympäristönsä hyvinvoinnista huolehtiminen.

”Senkin takia olemme valmiit tekemään näin mittavat panostukset perustettavaan rahastoon. Nyt tarvitaan lisäksi entistä tuloksekkaampaa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa alueella toimivilta yliopistoilta ja ammattikorkeakoululta, jotta syntyy uusia yritysideoita, joiden kasvua rahaston kautta voidaan sitten auttaa”, Himanen jatkaa.

Etelä-Savon pääomarahastoon sijoittivat myös Timo Suutarinen ja Armi Salo-Oksa.
Etelä-Savon pääomarahastoon sijoittivat myös Timo Suutarinen ja Armi Salo-Oksa.

Yksittäisistä yrittäjistä mukana ovat muun muassa kansainvälistä liiketoimintaa vuosia tehnyt sijoittaja Pekka Viljakainen. Mukana ovat myös rakennusalan vahva toimija teollisuusneuvos Timo Suutarinen Sora ja Betoni V. Suutarinen Oy:stä sekä Marski Data Oy:n yrittäjänä pitkän uran tehnyt Armi Salo-Oksa oman sijoitusyhtiönsä kautta. Median ja IT-alan sijoittajista mukana ovat Keskisuomalainen Oyj, MPY Osuuskunta sekä BLC Savonlinnasta. Myös Suur-Savon Sähkö Oy sekä Suur-Savon Energiasäätiö antoivat omat merkittävät panoksensa rahastoon.

Rahastoa hallinnoi kansainvälinen pääomasijoitusyhtiö Redstone, joka käynnistää pääomarahaston operatiivisen toiminnan alkuvuodesta 2021. Redstonella on vahva osaaminen kehittää kasvuyhtiöitä, joten sijoituskohteet saavat paitsi rahallista, myös konkreettista tukea liiketoiminnan kasvattamiseen. Redstonen toimintaperiaatteena on olla ns. kanssayrittäjä, jossa sijoituskohteiden kanssa tehdään yhdessä töitä yhteisten tavoitteiden eteen. Redstone on itsekin yksi sijoittajista Etelä-Savon pääomarahastossa.

Etelä-Savon pääomarahastoon sijoittaneet:

Suur-Savon Osuuspankki
Osuuskauppa Suur-Savo
MPY Osuuskunta
Suur-Savon Energiasäätiö
Säästöpankki Optia
LähiTapiola Savo-Karjala Keskinäinen Vakuutusyhtiö
Suur-Savon Sähkö Oy
Keskisuomalainen Oyj
Stupa Invest Oy
Aii Corporation Oy
Rantasalmen Elinkeinojen kehittämisrahasto
River Estate Oy
Pasi Laitinen
Blue Lake Communications Oy
Laskentaneliö Oy
Hilja ja Alpo Savolaisen rahasto
Hannu Summanen
Sora ja Betoni V. Suutarinen Oy
R. Björkman Oy
Cubel Oy
Kotileipomo Siiskonen Oy
Bovallius-Palvelut Oy
Redstone Nordics Oy
Puumalan, Mäntyharjun, Juvan, Kangasniemen, Sulkavan ja Rantasalmen kunnat
Mikkelin, Pieksämäen ja Savonlinnan kaupungit

Kansikuva: Osuuskauppa Suur-Savo kuuluu rahaston suurimpiin sijoittajiin. Kuvassa toimitusjohtaja Heikki Hämäläinen.

Jaettu jouluilo on yhteinen ilo

Jaettu ilo luo joulun kaikille – tule sinäkin mukaan tekemään hyvää jouluna

Hyväntekeväisyysjärjestöt jakavat tänäkin vuonna tukea tarvitseville jouluiloa monin eri tavoin ja kannustavat mukaan uusia vapaaehtoisia.

Noin kahdeksan vuoden ajan toiminut Toivon Kammari ry kerää tänä jouluna uusia leluja sairaalan päivystyksessä käyville lapsille. Lelut voi toimittaa liikkeeseen Porrassalmenkatu 31:een. Toivon Kammarin Ari Heinonen kertoo lisää videolla. 

Ari Toivonen: Keräämme joulun ajaksi leluja päivystyspolin lapsipotilaille

Toivon Kammari ottaa vastaan ympäri vuoden keräystavaraa. Yhdistys tukee viikoittain opiskelijoita ja vähävaraisia.

Toivon kammarissa kaikenlaiselle kodin tavaralle on kysyntää.

Reilut kymmenen vuotta toiminut ViaDia Mikkeli ry tunnetaan hävikkiruoan jaosta. Apua viedään perille ympäri vuoden. Joulun ajalle yhdistyksen perustajajäsenellä Sami Järvisellä on vinkki, miten voitaisiin varmistaa joulumieltä myös joulua yksin viettäville ihmisille nyt, kun koronarajoitusten takia yksinäisten joulujuhlaa ei voida järjestää.

Tehdään yhdessä tuhansia auttava joulujuhla!

ViaDialla on kirpputorit Savilahdenkadulla ja Moisiossa. Niille toivotaan joulun alla tavaralahjoituksia, joita voidaan toimittaa ruokakassien kanssa lapsiperheille myös nyt joulun alla.

Pyytäisimme lapsiperheille urheiluvälineitä ja leluja.

Hope Mikkeli ry:llä on tänäkin vuonna joulukuuset Kauppakeskus Akselissa ja Prismassa. Niistä voi poimia itselleen sopivan lapsen lahjatoiveen, toteuttaa sen ja viedä lahjan toivepallon kanssa joko Prisman infotiskille tai Kauppakeskus Akseliin Hopen lahjapajaan. Videolla Hope Mikkeli ry:n tiiminvetäjä Tiia Herttuainen kertoo, miten yhdistyksen kautta voi jakaa jouluiloa.

Joulun alla toteutamme lasten lahjatoiveita ja jaamme ruokakasseja.

Korona-aikana Hopen asikasmäärä on ollut kasvussa, joten uudet vapaaehtoiset ovat tervetulleita mukaan ympäri vuoden. Tällä hetkellä yhdistyksen asiakasrekisterissä on 350 perhettä, joissa asuu noin 800 lasta.

Tervetuloa vapaaehtoiseksi ympäri vuoden sen mukaan, miten itselläsi on antaa aikaa.

Tätä päivää ovat ns. pop up -osallistumiset eli vapaaehtoinen voi lähteä mukaan tekemään hyvää vaikka vain yhteen tapahtumaan silloin, kun oma aikataulu antaa myöden.

Hyvä teko tarttuu -hanke järjestää useita koronatalven tyyliin sopivia tapahtumia, joiden toteutukseen kaivataan vapaaehtoisia. Hanke koordinaattori Sari Leppänen uskoo, että jokaiselle löytyy kiinnostavista tapahtumista sopivan kokoinen tehtävä myös joulunaikaan.

Hyvä teko tarttuu -hanke etsii uusia, mikkeliläisiä kiinnostavia tapoja tehdä vapaaehtoistyötä ja tarjoaa mahdollisuuksia antaa oma panos muiden hyväksi. Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnan vetämä hanke jatkuu vuoden 2021 loppuun saakka. Hanketyöntekijä Paula Gynther auttaa myös löytämään juuri sinulle sopivan tavan tehdä työtä muiden hyväksi.

Paula Gynther: Tule mukaan vapaaehtoistyöhön ja kerro, miten työtä voisi kehittää

Teksti ja media: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Keskusta-alueen tyhjien liiketilojen määrä on pienentynyt

Mikkelin keskusta-alueen tyhjät liiketilat ovat vähentyneet keväästä 11 liiketilalla. Tyhjiin liiketiloihin on avautunut muun muassa toimistoja ja arkisin auki olevaa palveluliiketoimintaa.

Lauantaisin aukiolevien kauppojen määrä on valtakunnallisen trendin mukaisesti vähentynyt myös Mikkelissä. Ravintoloiden määrä on sen sijaan pysynyt samalla tasolla. Mikkelissä on peräti 50 lauantaisin palvelevaa kahvilaa ja ravintolaa.

Keskustan elinvoimaa on seurattu kaupunkikeskustat ry:n menetelmällä vuodesta 2015 alkaen vuosittain keväisin. Laskenta tehdään kaupungin toimeksiantona. Menetelmässä seurataan liiketilojen käyttöä ja käyttöastetta.

Nyt tehty marraskuun laskenta oli välipäivitys, jonka avulla selvitetään, miten elinvoima on kehittynyt koronakevään ja kesän jälkeen. Syksyn päivityskartoitus tehtiin 16.11.2020 TietoJärjestelmäPalvelu Salokorpi Oy:n toimesta.

Mikkelissä on verrattain vähän tyhjiä liikehuoneistoja keskustan alueella. Tyhjien liiketilojen määrä on vähentynyt keväästä 11 kappaleella ollen nyt 21 tyhjää liikehuoneistoa. Tämä tarkoittaa, että tyhjien huoneistojen prosenttiosuus kaikista käytössä olevista keskustan liikehuoneistoista on 5,07 prosenttia, joka valtakunnan keskiarvoon (11,0% / kevät 2020) verrattuna on alhainen. Kartoitushetkellä koronan vuoksi tilapäisesti suljettuja toimipaikkoja oli kaksi.

Vaikka valtakunnallisen trendin mukaisesti varsinaisten kivijalkakauppojen määrä vähentyy myös Mikkelissä, tiloihin on löytynyt muita toimijoita kuten arkisia palveluja ja toimistoja.

Koronakevään tiedetään kurittaneen kauppa- ja palveluyrityksiä, erityisesti erikoiskauppaa ja ravintoloita. Kartoituksen mukaan koronan tämänhetkiset vaikutukset näyttäytyvät Mikkelin keskustassa vähäisinä.

Keskusta-asiantuntija Martti Wilhelms TietoJärjestelmäPalvelu Salokorpi Oy:stä kommentoi kartoituksen tulosta ja pohtii koronan ja etätyön mahdollisia vaikutuksia ravintolatoimintaan.

– Lauantaisin palvelevat kaupat ja ravintolat lisäävät elinvoimaa, tyhjät liiketilat puolestaan vähentävät sitä. Kaupunkikeskustoissa kauppojen määrä on laskenut vuosi vuodelta, näin myös Mikkelissä (nyt 113 kpl). Ravintoloiden määrä sen sijaan on pysynyt samalla tasolla – Mikkelissä on 50 lauantaisin palvelevaa kahvilaa ja ravintolaa. Jatkossa nähdään, kuinka ravintola-ala kokonaisuutena tulee selviämään etätyösuositusten ja toiminnan rajoitusten aiheuttamasta kysynnän laskusta.

Myös Mikke ry:n toiminnanjohtaja Kati Häkkinen on ilahtunut kartoituksen tuloksesta.

– Mikkelin keskustassa on erittäin palveleva ja laadukas tarjonta. Verrattuna useaan kaupunkikeskustaan, meiltä puuttuvat suuret kansainväliset ketjut, mikä mielestäni kertoo meistä mikkeliläisistä kuluttajina. Tykkäämme edelleen ostaa pienemmiltä toimijoilta. Olen todella ylpeä kaikista keskustan yrittäjistä ja toimijoista, jotka ovat venyneet äärirajoille koronan keskellä. Edelleen jatkamme yhteen hiileen puhaltamista ja yhdessä etsimme ratkaisuja, joilla pääsemme ensi kevään yli.

Kaupungin tekninen johtaja Jouni Riihelä pohtii asiaa kaupungin elinvoimaisuuden näkökulmasta.

– Tieto liiketilojen positiivisesta käyttöasteen muutoksesta Mikkelin keskustassa on ilman muuta kaupungin elinvoimaisuuden kannalta hieno uutinen. Se näkyy positiivisesti, niin asiointimahdollisuuksia ja palveluja haluavalle kuluttajalle, yritystoiminnalle ja yleisemminkin kaupunkikuvan yleisilmeessä. Samalla se kertoo mikkeliläisten yritysten muuntautumiskyvystä vaikeassa koronaepidemiassa, joka on vaikuttanut merkittävästi perinteiseen asiakaskäyttäytymiseen.

– Merkille pantavaa tilanteessa on, että keskusta-alueelle on säännöllisesti syntynyt uusia kerrostaloinvestointeja ja asukasluku on näin ollut kasvussa. Asukasluvun kehitys tukee erityisesti näissä tilastossa näkyviä keskustan ja markkinatorin liiketoimintoja. Kaupunkia tulee kehittää myös keskustan elinvoimaisuuden kehittymisestä huolehtien. Viimeisestä kaupungin omasta merkittävimmästä investointipanostuksesta alkaa olemaan kymmenkunta vuotta, joten tämä tilastotuloskin kannustaa miettimään kaupungin omia toimia kehityksen jatkuvuuden varmistamiseksi.

Kuvassa Trimble Forestryn Perttu Aunola

Ohjelmistotalo Trimble Forestry rekrytoi Mikkelissä

Vuonna 2011 Suomeen rantautunut kansainvälinen pörssiyritys Trimble on laajentanut viime vuosina toimintaansa yritysostoin.

Suomen neljästä toimipisteestä yksi sijaitsee Mikkelissä, ja sinne etsitään parhaillaankin uusia osaajia kehittämään metsätoimialan yrityksille ohjelmistoja.

Nasdaqiin listautuneen Trimblen pääkonttori löytyy Piilaaksosta. Kahdeksalla toimialalla toimiva yritys tuli alkujaan Suomeen ostettuaan Tekla-nimisen pörssiyhtiön, joka on nykyään Trimble Solutions.

Mikkelin yksikkö kuuluu Trimble Forestry Europe -yhtiöön, joka on keskittynyt metsätoimialan ohjelmistokehitykseen.  Trimble Forestry on ostanut Suomesta yhteensä kolme metsätoimialan ohjelmistoyritystä, joista ensimmäisen vuonna 2015 tullessaan Suomeen.

Alkuvuonna Mikkelin-yksikkö otti käyttöönsä Länsi-Savon toimitilan yläkerrasta 400 neliötä, jossa työskentelee viidesosa yrityksen suomalaisista työntekijöistä eli 24.

”Haluamme olla vahva paikallinen toimija Mikkelissä”, Perttu Aunola, Trimble Forestry

Trimblen Euroopan toimintojen johtaja Perttu Aunola ja Mikkelin yksikköä vetävä Petri Palo työskentelivät aiemmin metsäalalle ohjelmistokehitystä tekevissä yrityksissä.

”Trimble Forestry pystyy nyt tarjoamaan suomalaisasiakkaille tehtyjä ratkaisuja myös kansainväliseen markkinaan. Tämä on yritykselle kasvun paikka, ja siksi vahvistamme teknistä osaamistamme rekrytoinnein”, Perttu Aunola kuvaa.

Tänä syksynä Mikkelissä on jo aloittanut ohjelmistokehittäjä. Parhaillaan etsitään tiimiin tietokanta-asiantuntijaa, jonka toivotaan sijoittuvan ensisijaisesti Mikkeliin.

”Täällä Mikkelissä erityisosaamisemme on sahateollisuudessa ja puunhankinnan ratkaisuissa. On aika uniikkia globaalisti, että osaaminen kattaa koko arvoketjun puunhankinnasta sahaukseen ja pystymme toimittamaan merkittäville kansainvälisille ja suomalaisille toimijoille ratkaisuja siihen. Meillä on käytössämme kokonaisvaltaiset ratkaisut puunhankintaan ja metsäomaisuuden hallintaan.”

”Trimble on vakavarainen yritys, ei muuta kun ottakaa yhteyttä”, Mikkelin yksikköä vetävä Petri Palo kehottaa.

Asiakaskuntaan kuuluvat muun muassa Versowood, Pölkky, Metsä Group, Stora Enso ja Metsähallitus . Trimble Forestry toimii Suomessa neljällä paikkakunnalla eli Espoossa, Kouvolassa, Jyväskylässä ja Mikkelissä.

”Kaikilla näillä paikkakunnilla on koulutusta, joka tukee meitä saamaan uusia osaajia. Pääkaupunkiseudulla kilpailu osaajista on todella kovaa. Maakunnissa vaihtuvuus on isossa kuvassa ehkä vähän maltillisempaa eli sekin tukee Mikkelissä toimimistamme.”

Yrityksellä on ollut jo aiemmin yhteistyötä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamkin kanssa. Hyviä kokemuksia on muun muassa lopputöiden tekijöistä. Nyt yhteistyötä haluttaisiin viritellä uudelleen. Yritystä kiinnostaisi tarjota lopputyömahdollisuuksia, harjoittelupaikkoja sekä työpaikkoja valmistuneille. Metsänhoitajataustainen Aunola on itsekin perehtynyt ohjelmistokehitykseen 1990-luvulta saakka työn kautta.

”Trimblen dna:ssa on, että me ollaan hyvin vahva toimialayhtiö. Haluamme olla lähellä asiakkaitamme, ymmärtää heidän liiketoimintaprosessejaan ja toimittaa ratkaisuja niihin. Metsätoimiala on meille tosi, tosi tärkeä. Toimialan osaaminen on tärkeää ohjelmistokehittäjästä alkaen. Se ei kuitenkaan tarkoita, että koulun penkiltä pitäisi osata metsäasiat, sillä me pystymme kouluttamaan.  Meillä on metsätoimialan koulutuksen saaneita ihmisiä töissä varmaan kymmenkunta. Lisäksi olemme ohjelmistotalo, joten tarvitsemme osaamista moderneista webbi- ja pilvipalveluteknologioista. Xamkin koulutustarjonta on tosi mielenkiintoinen meidän näkökulmastamme.”

”Xamkissa yhdistyvät metsätoimialan ja ohjelmistoteknologian koulutus”

Erityinen uusi tarve yhtiöllä on tällä hetkellä ns. business analyst -osaajille, jotka ymmärtävät syvällisesti asiakkaiden liiketoimintaprosesseja ja pystyvät toimimaan kehitystiimin ja asiakkaan välissä.

”He pystyvät tuomaan tuotteitamme asiakkaille ja tarkastelemaan niitä asiakkaan liiketoiminnan tarpeiden kautta.”

Strategisena kasvusuuntana nähdään data-analytiikka. Yritys pitää tärkeänä, että Xamkin Kouvolan kampuksella kehitetään data-analytiikan koulutusta.

”Strukturoidun ja strukturoimattoman erilaisen liiketoimintadatan yhdistely on meille strateginen suunta. Olemme toimittaneet toiminnanohjausjärjestelmiä metsäteollisuudelle, niin asiakkaamme saavat tietoa liiketoiminnastaan yli koko arvoketjun. Seuraava vaihe on, että liiketoimintaprosessia pystytään optimoimaan.  Meillä on jo tuotantokäytössä esimerkiksi puun katkonnan ohjaukseen ohjelma, jotta hakkuukone pystyy haluttaessa katkomaan puun jo metsässä haluttuun mittaan, mikä parantaa sahan kannattavuutta.”

”Nyt avautuu uusia mahdollisuuksia datalähtöisille palveluille ja analytiikalle”

Aunola muistuttaa, että yleensä yrityksen suomalaisilla asiakasyrityksillä on itselläänkin vahvaa omaa ohjelmisto-osaamista. Valtavirtana kuitenkin on, että varsinainen ohjelmistokehitys tehdään usein oman talon ulkopuolella.

”Tietohallinto, tietohallintojärjestelmän ohjaus ja liiketoiminnan kehittäminen pidetään omissa käsissä ja niihin voi olla hyvinkin vahvat resurssit.”

Trimble Forestry tekee valmisohjelmistoja, joita asiakas pystyy ottamaan käyttöön. Tavoitteena on tuottaa asiakkaille lisäarvoa sillä, ettei kaikkia ohjelmistoja tarvitse räätälöidä itse. Yleensä ohjelmistot sijaitsevat ohjelmistotalon serverillä tai kansainvälisten pilvipalvelujen alustoilla, mistä ne ovat käytettävissä ajasta ja paikasta riippumatta.

”Perinteisesti Suomessa isotkin toimijat ovat toimineet niin, että ohjelmistot on tehty räätälöidysti, mutta silloin projektit kestävät tyypillisesti vuosia. Kun niistä tulee asiakaskohtaisia, ohjelmistojen elinkaaren hallinta voi tulla ongelmalliseksi. Me teemme ohjelmistotuotteita ja vastaamme niistä joissain tapauksissa myös palveluna asiakkaille eli asiakas maksaa niistä käytön mukaan.”

Vaikka Suomessa metsäala onkin jo pitkällä digitaalisten palvelujen kehittämisessä ja käytössä, Aunola muistuttaa, data-analytiikan kanssa ollaan vielä lähtökuopissa.

”Uskomme, että nyt on murroksen paikka sekä teknologisten mahdollisuuksien että pilvipalveluteknologian puolella, mutta myös sen osalta, että toiminnanohjausjärjestelmät ovat paikoillaan keräämässä dataa. Seuraava kasvusuunta on data-analytiikassa ja datalähtöisissä palveluissa.  Ja siinä paikallisilla toimijoilla on merkittävä rooli kasvatettaessa osaamista ja osaajapoolia. Uskon, että ihmisille, jotka energisoituvat metsätoimialasta ja tietotekniikasta, Trimble on ykköspaikka Suomessa ja kansainvälisestikin.”

Teksti ja videot: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Etelä-Savon alueen oma kehitysrahasto vaarassa jäädä toteutumatta

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy vetoaa alueen sijoittajiin Etelä-Savon kasvuyritysrahastosta puuttuvan 250.000 euron pääoman kokoon saamiseksi. Jos puuttuvaa pääomaa ei saada kasaan viikon sisällä, koko hanke kaatuu. Toteutuessaan 3,5 miljoonan pääomalla arvioidaan olevan noin 10 miljoonan euron vipuvaikutus alueen kasvuyritysten investointeihin. Investoinnit puolestaan tuovat alueelle kovasti toivottua elinvoimaa.

Etelä-Savon kasvuyrityksiin sijoittavalla, minimissään 3,5 miljoonan euron rahastolla on enää reilu viikko aikaa kerätä puuttuva pääoma tai rahastoa ei voida käynnistää. Rahaston synnyssä keskeinen tekijä on ELY-keskuksen sille myöntämä miljoonan euron pääoma, jonka maksamisen ehtona on, että vähintään 2,5 miljoonaa euroa on kerätty alueen kunnilta ja yksityisiltä sijoittajilta marraskuun loppuun mennessä. Rahaston tavoitteena olisi kehittää alueellista elinvoimaisuutta, tukea alueelle sijoittuvia uusia ja jo toiminnassa olevia kasvuyrityksiä tekemällä niihin pääomasijoituksia ja antamalla muuta neuvontaa yritysten kehittämisessä.

Rahaston synnyssä keskeisesti vaikuttavan, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n Marjo Niittuaho-Nastolin kertoo, että vaikka alueen kaupungit, kunnat, yritykset ja muut toimijat ovat lähteneet hienosti mukaan alueen yhteiseen hankkeeseen niin tällä hetkellä pääomaa puuttuu vielä noin 250.000 euroa. Keskusteluja kuitenkin käydään koko ajan puuttuvan pääoman saamiseksi kasaan.

Niittuaho-Nastolin toteaa, että alueella ei välttämättä ole ymmärretty, kuinka tärkeää olisi saada rahasto myös Etelä-Savon alueelle. Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon alueilla on jo käynnistetty vastaavat rahastot. Alueen oma kasvuyritysrahasto olisi tärkeää alueen yritystoiminnan kehittämiseksi ja kasvuyhtiöiden ja vakiintuneiden toimijoiden yhteistyön kehittämiseksi. Alueen kasvuyrityksille olisi tarjolla erilaisia julkisia ja yksityisiä rahoitusmuotoja, jotka vaativat toteutuakseen omarahoitusosuutta, jota olisi saatavilla kasvuyritysrahaston kautta.

Rahaston hallinnointiin valitun Redstone Nordics Oy:n johtava osakas Kaj Hagros painottaa, että suunnitteilla oleva kasvuyritysrahasto tulisi olemaan hyvä täsmäväline parantamaan kasvuyritysten onnistumismahdollisuuksia ja tukemaan niiden kasvua. Jos rahasto saadaan toimintaan, se pyrkii tunnistamaan kaikkein potentiaalisimmat kasvuyritykset Etelä-Savon alueella, tekee niihin pääomasijoituksia ja tukee verkostoillaan ja hallitustyön kautta näiden yritysten kehitystä. Tyypillisimmin rahastoa kiinnostaa yritykset, joiden liiketoiminnan voi odottaa moninkertaistuvan vuosien varrella.

Niittuaho-Nastolin kertoo lopuksi, että päätimme tiedottaa rahaston tilanteesta nyt, jotta puuttuva pääoma voitaisiin vielä löytää määräajassa.

Katso lisää pääomarahastosta: https://espr.fi/

Kaupungin virastotalolle haetaan ravintoloitsijaa

Mikkelin kaupunki hakee kaupungin virastotalolle ravintoloitsijaa, joka tuottaa arkipäivisin lounasateriapalveluita ja kaupungin tarvitsemat tilaustarjoilupalvelut virastotalon korttelissa.

Yrittäjän on mahdollista kehittää toimintaa esimerkiksi kahvilapalveluilla tai laajentamalla toimintaa ilta-aikoihin ja viikonloppuihin. Myös virastotalon, kaupungintalon ja pääkirjaston keskelle jäävää niin sanottua pikkutoria on mahdollista käyttää palvelu- ja tapahtumatuotannossa.

Mikkelin kaupunki on julkaissut sähköisen tietopyynnön, jonka liitteenä on ennakkokysely asioista, joista kaupunki erityisesti toivoo yrittäjien näkemyksiä. Saman kyselylinkin kautta myös ilmoittaudutaan 14.12. järjestettävään markkinavuoropuhelutilaisuuteen. Tilaisuudessa yrittäjien on mahdollista tuoda esiin näkemyksiään palveluiden tuottamisen edellytyksistä sekä esittää lisäkysymyksiä. Vastausaikaa tietopyynnön kommentointiin ja ilmoittautumiseen on 11.12. saakka.

Saatujen tietojen perusteella laaditaan lopullinen tarjouspyyntö, johon tarjouksen jättävien yrittäjien joukosta valitaan uusi ravintoloitsija.

Lisätietoja

Mia Hassinen
ruoka- ja puhtauspalveluiden palvelujohtaja
044 794 2262

Carita Hakkarainen
hankinta-asiantuntija
044 794 2667

Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@mikkeli.fi.

Lara Green yrittäjä Laura Paasonen kuvassa

Jälleenmyyjät löysivät Lara Greenin pesuaineet

Otavalainen Laura Paasonen alkoi kehitellä kaksi vuotta sitten ekologisia pesuaineita, kun tutut tuotteet saivat hänet voimaan pahoin. Nyt valmiina on oma tuoteperhe, jota myydään koko maahan.

Paasosen kolmilapsisessa perheessä riittää pyykättävää. Kun Paasonen aloitti pesuaineiden kehittelyn, hän halusi valmistaa itse omaan käyttöön ekologisia pesuaineita, joista ei saisi päänsärkyä ja pahoinvointia.

”Halusin eroon tuotteista, joita olin aiemmin käyttänyt tiskaukseen, siivoukseen ja pyykinpesuun. Ensin kehitin pyykkietikan ja siivoussuihkeen.”

Rahoitus vauhditti tuotekehitystä

Kun tuoteperhe alkoi hahmottua ja tuttavapiiriltä tuli hyvää palautetta, heräsi ajatus omasta yrityksestä. Alkuun toiminimiyritys pääsi, kun yrittäjä sai Maaseuturahastosta rahoitusta, jotta voi keskittyä vuodeksi kehittämään tuotteita ja ideoimaan tuoteperheelle visuaalista ilmettä sekä sopivia pakkauksia.

Tieto tuotekehitykseen haettavasta rahoituksesta tuli yllättäen.

”MikseiMikkelistä Marjo Niittuaho-Nastolin soitti, että tiedätkö tällaisesta rahoituksesta. Yhdessä teimme sitten hakemuksen. Yksin se olisi kyllä jäänyt tekemättä.”

Tuotekehitysvuoden aikana valmistuivat moneen käyttötarkoitukseen sopiva palasaippua ja pyykinpesuaine.

Laura Paasonen: ”Tuotekehityksessä on monia vaiheita”

Jälleenmyyjäverkosto rakentuu

Kun tuoteperhe valmistui, jälleenmyyjät alkoivat kiinnostua tuotteista.

”Ilman rahoitusta ja yhteistyötä en olisi päässyt näin pitkälle ja saanut jälleenmyyjiä. Ensimmäinen myyntipiste oli lähikauppa, jossa käy paljon loma-asukkaita. Kävin myös itse myyntimatkoilla ja olin jonkin verran markkinoilla. Myös nettikauppa on tuonut näkyvyyttä.”

Paasosen Jälleenmyyjäverkostoon kuuluu nyt yli 20 erilaista toimijaa eri puolilta maata. Mukana on Life-luontaistuoteketjun myymälöitä Tampereella, Järvenpäässä ja Lahdessa. Kierrätyskauppa Unit Markt Helsingissä myy paljon etenkin Paasosen kehittämää palasaippua omalla tuotemerkillään. Lisäksi yhden alueellisen kaupan alan toimijan kanssa on parhaillaan sopimus tekeillä.

”Tavoitteeni on kasvattaa jälleenmyyjäverkostoa uusilla paikkakunnilla. On sellaisia paikkakuntia, kuten Oulu, joissa ei ole jälleenmyyjiä, vaikka verkkokaupassa käy paljon oululaisia.”

Hyväksi yhteistyökumppaniksi on osoittautunut myös siivousalan yrittäjä. Paasonen uskoo, että myös ekokampaamoilla olisi yhteisiä intressejä.

”Yhteistyökumppanini Jaana siivoaa ihmisten kodeissa ja näyttää samalla, että myös myrkyttömät tuotteet toimivat hyvin. Ekokampaamoissa ja -kosmetologeilla tulee paljon pyyhepyykkiä ja samalla tuotteeni voisivat olla niissä myynnissä.”

Laura Paasonen: ”Olisi kiinnostavaa saada pienyrittäjiä yhteistyökumppaneiksi”

Yrityksen logon suunnitteli Kojootti Designin yrittäjä Johanna Kakriainen, muuten Paasonen on suunnitellut itse tuotteidensa etiketit. Tuotteisiin sopivat, kierrätettävästä muovista tehdyt pakkaukset hän on löytänyt itse netistä etsimällä.

”Nyt haluan keskittyä valmistukseen ja myyntiin. Tällä hetkellä yritykseni, toiminimi, työllistää minua neljä päivää viikossa. Suunnittelen myös yhtiömuodon muuttamista osakeyhtiöksi, mutta toteutus on jo siirtynyt monta kertaa eteenpäin.”

Lara Greenin tilat sijaitsevat Otavan Akuntiellä Lähipalvelukeskuksen ja postin vieressä. Verkkokaupan logistiikka toimiikin harvinaisen näppärästi.

”Verkkokauppa on kasvanut omalla painollaan. Yleensä jos yritys tai tuotteet näkyvät mediassa, tulee tilauspiikki.”

Yrittäjyys sopii minulle

Aikanaan puupuolen artesaaniksi ja viittä vaille tradenomiksi opiskellut Paasonen kokee, että yrittäjäksi lähteminen oli helpompaa kuin hän ennakkoon ajatteli.

”Olen saanut hirveästi apua ja etenkin Marjon apu on ollut korvaamatonta. Yllättävää on ollut ehkä se, miten kauan kesti saada ensimmäiset jälleenmyyjät. Myös pakollisten kulujen määrä yllätti, vaikka olen itsekin työskennellyt taloushallinnossa.”

Oma haasteensa on markkinointi, kun viesti tuotteiden ekologisuudesta pistäisi saada välitettyä mahdollisille asiakkaille.

”Haluan lisätä ihmisten tietoisuutta ekologisista, vegaanisista ja myrkyttömistä pesuaineista ilman, että asiakas kokee, että tuotteita tyrkytetään hänelle.”

Aikansa otti myös hintatason löytäminen.

”Mietin ensin, että mihin pyrin ja sen pohjalta aloin hinnoitella miettimättä, mitä kilpailevat yrittäjät tekevät, koska pyrin erilaisille markkinoille. Marjo kuulosteli mietteitäni ja lopulta löytyivät selvät sävelet hinnoitteluun.”

Paasonen haluaa kasvattaa rauhassa yritystään ja nähdä, mihin saakka siivet kantavat.

”Yrittäjyys sopii luonteelleni. Voin tulla tarvittaessa hoitamaan verkkokaupan tilauksia vaikka iltaisin. Haluan olla itsenäinen ja tehdä itse päätökset.”

Teksti, kuvat ja videoklipit: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Laura Paasonen on mukana Sata-hankkeessa, joka vauhdittaa eteläsavolaisten yritysten tuotekehitystä ja lisää niiden näkyvyyttä. Hanketta koordinoi projektipäällikkö Marjo Niittuaho-Nastolin Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:stä.

Mikkelin seudulle haetaan osaajia verkkorekrytapahtumassa 18.11.

Mikkelin seudun RekryONLINE-verkkorekrytapahtuma pyrkii lisäämään seudun näkyvyyttä valtakunnallisesti ja saamaan alueelle uusia osaajia.

Tapahtuma järjestetään keskiviikkona 18.11. kello 14–17.

– Tapahtuma sopii kaikille Mikkelin seudun yrityksille, joilla on työpaikkoja avoinna nyt tai avautumassa lähiaikoina. Erityisesti ne alat ja yritykset, joilla on haastetta löytää sopivia tekijöitä alueeltamme, hyötyvät tapahtumasta, sillä tapahtumaa markkinoidaan valtakunnallisesti eri kanavissa sekä työnantajien haluamiin oppilaitoksiin ympäri Suomen, järjestäjä Mira Myyryläinen Mikkelin seudun muuttajahankkeesta toteaa.

Osallistuminen on työnantajille helppoa ja maksutonta. Yrityksen yhteyshenkilön ei tarvitse siirtyä fyysisesti minnekään, ainoastaan olla tavoitettavissa tapahtuman ajan.

– Verkossa tapahtuva rekrytointi on tätä päivää ja työnantajien keskuudessa se koetaan helpoksi tavaksi päästä ensikontaktiin hakijoiden kanssa. Live-kohtaamista tämä ei voita, mutta alkuun tällä pääsee mukavasti. Sitä paitsi tällainen tapahtuma tuo seudullemme ja yrityksillemme hyvää näkyvyyttä, Myyryläinen sanoo.

Tapahtuma palvelee sekä paikallisia yrityksiä että hakijoita, mutta erityisesti RekryONLINE palvelee ulkopaikkakuntalaisia, jotka ovat kiinnostuneita muuttamaan Mikkelin seudulle.

Osallistuminen ei vaadi yrityksiltä suurta vaivannäköä. Riittää, kun ilmoittautuu mukaan nettisivulla ja on valmiina vastaanottamaan kyselyitä. Seudullinen RekryONLINE-tapahtuma järjestetään osoitteessa eroakiireesta.fi/rekryonline. Työnantajien ilmoittautuminen tapahtuu sivulla olevan lomakkeen kautta. Työnhakijat näkevät mukana olevat työnantajat sitä mukaa, kun niitä sivulle ilmoittautuu, mutta työpaikat aukeavat hakuun vasta tapahtumapäivänä.

– Pienenä vinkkinä työnantajille – mitä nopeammin ilmoittaudut mukaan, sitä suuremman näkyvyyden saat valtakunnallisessa markkinoinnissa, kannustaa Myyryläinen.

Mikkelin seudun RekryONLINE keskiviikkona 18.11.2020 klo 14 – 17 osoitteessa eroakiireesta.fi/rekryonline. Tänä vuonna RekryONLINE järjestetään osana DigiSyke-tapahtumaa.

Mikkelin seudun RekryONLINE-tapahtuman järjestää Mikkelin seudun muuttajahanke Solmu yhteistyössä Mikkelin kaupungin työllisyyspalvelujen kanssa.

Uusi yritysten kustannustuki

Uusi kustannustuki täsmentyi

Valtioneuvosto on antanut esityksensä yritysten uudesta kustannustuesta eduskunnalle. Ensitietojen mukaan tuki on haettavissa vasta joulun jälkeen.

Yritykset voivat hakea uutta kustannustukea 1.6.-31.10. välisenä aikana syntyneisiin kustannuksiin. Tukea voi saada, jos liikevaihto on COVID-19 pandemiasta johtuvasta syystä laskenut vähintään 30% verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon. Uusien yritysten kohdalla vertailuajankohdaksi asetetaan alkuvuosi.

Kustannustuen yrityskohtainen yläraja säilyy ennallaan 500 000 eurossa. Sen sijaan aiemmasta tukien yhteensovittamisesta koskevasta säännöksestä ehdotetaan luovuttavan, jolloin esimerkiksi aiemmin myönnetyt Business Finlandin tai ELY-keskuksen korona-avustukset eivät enää vaikuta kustannustuen määrään. Kustannustuen ja yrityksen muiden SA.56995 puiteohjelmatukien määrä ei kuitenkaan saa ylittää 800 000 euroa.

Uuden kustannustuen myöntämisestä, hakemusten käsittelystä ja tuen maksamisesta vastaa edelleen Valtiokonttori. Tuki maksetaan kertakorvauksena.

Kustannustuen piiriin kuuluvat ne toimialat, joilla toimivien yritysten tukikauden liikevaihto on vähintään 10 prosenttia pienempi kuin vertailukauden liikevaihto. Valtioneuvoston asetuksella nimetään erikseen toimialat, jotka kuuluvat tuen piiriin.

Yrityksen tulee lisäksi osoittaa, että yrityksen liikevaihdon lasku on ollut tukikaudella vähintään 30 prosenttia vertailukauteen nähden. Lisäksi ehtona olisi, että myönnettävä tukisumma ylittäisi 2000 euroa eikä yritykseen kohdistu tuen myöntämisen esteitä. Sen sijaan aiemmasta 20 000 euron liikevaihtorajasta esitetään luovuttavan.

Kustannustukea voidaan myöntää myös yritykselle, jonka toimialaa ei ole asetuksessa mainittu, mikäli yritys osoittaa liikevaihdon laskun johtuvat erityisen painavista COVID-19 -pandemiaan liittyvistä syistä ja lain muut edellytykset täyttyvät.

Valtioneuvoston lisätalousarvioehdotuksessa ehdotetaan 410 miljoonan euron määrärahaa kustannustukeen. Lisäksi käytössä on aiemmasta tukierästä jäänyt 140 miljoonan euron osuus.

Mikkelin kehitysyhtiö Miksein Koronalinja auttaa tukiin liittyvissä kysymyksissä. Palvelemme arkisin klo 8-16 numerossa 010 340 3080.

Katso lisätietoa Valtiokonttorin sivuilta.

ESR_yhdistelmalogo