fbpx
Eteläinen aluekoulu

Eteläisen aluekoulun urakkakilpailutuksen voitti NCC Suomi Oy

NCC Suomi Oy on voittanut Mikkelin kaupungin KVR-urakan eteläisen aluekoulun rakentamisesta.

Kaupunginhallitus hyväksyi kokouksessaan 18.10.2021 NCC Suomi Oy:n tekemän kokonaistaloudellisesti edullisimman urakkatarjouksen, jonka arvo on 25 950 000, 00 euroa (alv 0 %). Kaupunginhallituksen päätös on kuitenkin ehdollinen, sillä hankkeen kokonaiskustannustasoksi on muodostumassa 29,5 miljoonaa euroa irtaimistohankintoineen, joka on miljoona euroa alkuperäistä kustannustasoa enemmän.

Määräaikaan mennessä tarjouksen jättivät kaikki viisi kilpailulliseen neuvottelumenettelyyn valittua tarjoajaa: Jalon Rakentajat Oy, Rakennusliike U. Lipsanen Oy, Rakennusliike Lapti Oy, NCC Suomi Oy ja YIT Suomi Oy.

Palveluntuottajan valintaperusteena on kokonaistaloudellinen edullisuus, jolloin tarjouskilpailussa arvioitiin sekä laatua että hintaa.  Laatuarviointiin osallistui 20 henkilöä, jotka edustivat sivistyksen ja hyvinvoinnin sekä asumisen ja toimintaympäristön palvelualueita ja kaupungin poliittista johtoa. Ulkopuolinen arkkitehti osallistui arkkitehtuurin ja puunkäytönarviointiin. Laatuarvioinnin perusteella tarjoajille laskettiin laatupisteet.

Valintaperusteena ollut kokonaistaloudellinen edullisuus laskettiin niin, että hinnan painotus oli 65 prosenttia ja laadun 35 prosenttia. Arviointi tehtiin tarjouspyynnön määrittelyn mukaisesti tarjoushinnan ja laatutekijöiden perusteella. Näin eniten vertailupisteitä saanut NCC Suomi Oy:n antama tarjous voitti tarjouskilpailun.

Kaupunginhallituksen päätös on ehdollinen

Kaupunginhallituksen 18.10.2021 tekemä päätös on ehdollinen, koska hankkeen kokonaiskustannustaso on miljoona euroa alkuperäistä hankesuunnitelmaa enemmän. Kaupunginvaltuuston 16.3.2020 päätöksen mukaan suunnittelun lähtökohtana tulee olla se, että kustannustaso säilytetään alkuperäisen hankesuunnitelman mukaisena. Alkuperäisen hankesuunnitelman mukainen kustannustaso on 28,5 miljoonaa euroa irtaimistohankintoineen. Nyt voittaneen urakkatarjouksen jälkeen hankkeen kokonaiskustannustasoksi vuosina 2018–2023 on muodostumassa 29,5 miljoonaa euroa irtaimistohankintoineen, joka on siis miljoona euroa alkuperäistä kustannustasoa enemmän. Kaupunginvaltuusto käsittelee hankkeen kustannustason ylityslupaa seuraavassa valtuuston kokouksessa.

Jos kaupunginvaltuusto 8.11.2021 hyväksyy miljoonan euron kustannusylityksen, koulun rakentaminen käynnistyy kevättalvella 2022. Koulu valmistuu ja se käyttöönotetaan tammikuussa 2024 alkavaksi lukukaudeksi. Koulusta tulee 850 oppilaan yhtenäiskoulu. Koulun pinta-ala on noin 11 600 brm2 ja se tulee sijoittumaan Urpolan vanhan koulun kohdalle valtatien varteen. Koulu on suunniteltu monikäyttöiseksi ja siinä hyödynnetään valtuuston tahtotilan mukaisesti puun ja betonin parhaita puolia. Kouluun sijoitetaan alueen nuorisotilat sekä monipuolisesti sisä- ja ulkoliikuntatiloja myös ilta- ja viikonloppukäyttöön.

Nimikilpailu uudesta koulusta

Hallituksen päätöksen jälkeen kaupunki avaa eteläisestä aluekoulusta nimikilpailun osoitteessa www.mikkeli.fi/koulullenimi. Kilpailussa annetut nimiehdotukset toimivat pohjana uuden koulun nimipohdinnassa. Nimikilpailu on avoinna marraskuun 2021 loppuun ja päätös uudesta nimestä tehdään vuoden 2021 loppuun mennessä. Mikäli uuden yhtenäiskoulun nimi valitaan kilpailussa ehdotettujen joukosta, palkitaan nimen esittäjä Mikkeli-aiheisella tuotepalkinnolla. Lisäksi kaikkien osallistujien kesken arvotaan uimahallilippuja.

***

Mikkelin kaupunginvaltuusto hyväksyi Eteläisen aluekoulun hankesuunnitelman kokouksessaan 16.3.2020,, jonka perustella kaupunki käynnisti hankintamenettelynä kilpailullisen neuvottelumenettelyn. Kilpailulliseen neuvottelumenettelyyn valittiin viisi palvelun tuottajaa, joiden kanssa käytiin yksilölliset neuvottelukierrokset. Neuvotteluissa on tarjoajien kanssa yhdessä kehitetty tilaajan laatimien vaatimusten ja tavoitteiden pohjalta laadittuja suunnitteluratkaisuja.

Lopullinen tarjouspyyntöaineisto laadittiin alustavan tarjouspyynnön ja neuvotteluissa esille tulleiden ratkaisuvaihtoehtojen pohjalta. Mikkelin Eteläisen aluekoulun KVR-urakan tarjouspyyntö julkaistiin 5.7.2021.

Lisätietoja:
https://www.mikkeli.fi/sisalto/tietoja-mikkelista/hankkeet-ja-projektit/etelainen-aluekoulu

Kuva: Lukkaroinen Arkkitehdit Oy

Heli Tavasti Mikkelin seudun Uusyrityskeskuksesta

Aloittava yrittäjä saa nopeasti neuvontaa Mikkelin seudulla

Kun aloittava yritys saa perustamisvaiheeseen tukea Mikkelin Seudun Uusyrityskeskukselta, se kuittaa kuntien maksaman neuvonnan kulut takaisin jo ensimmäisenä vuonna veroeuroina, toimitusjohtaja, yritysneuvoja Heli Tavasti kertoo.

Siinä missä uusista yrityksistä yleensä puolet selviää alkuvuosista, Mikkelin Seudun Uusyrityskeskuksen asiakasyrityksistä peräti 85 prosenttia jatkaa taivaltaan.

”Varmistamme, että perustettavalla yrityksellä on edellytykset kannattavaan liiketoimintaan. Tutkimme yhdessä yrittäjän kanssa liikeideaa monelta kantilta ja ehdotamme kehittämisideoita. Tavoitteemme on varmistaa, ettei yrittäjä epäonnistu turhaan. Kunnille palvelumme maksaa noin 1200 euroa per perustettava yritys, joten tämä on nopea tapa tukea uusien yritysten alkutaivalta kannattavasti.”

Vuosittain noin 110 Mikkelin seudun Uusyrityskeskuksen asiakasta perustaa uuden yrityksen. Asiakaskäyntejä kertyy noin 280 asiakaskäyntiä vuodessa. Nykyään seudun oppilaitoksista tulee opiskelijayrittäjiä, ja asiakkaista viitisen prosenttia on ulkomaalaistaustaisia. Korona-aika sai monet eläköityneetkin perustamaan yrityksen.

”Asiakkaamme haluavat usein tietää lisää verotuksesta, yhtiömuodoista, arvioida liikeideaansa ja miettiä markkinointia. Moni haluaa kuulla mielipiteitämme ja saada vahvistusta jollekin asialle. Tällä hetkellä noin 33-35 prosenttia ensimmäistä yritystään perustavista käy meillä, mutta toivoisin, että määrä kasvaisi 50 prosenttiin.”

Vältä turhat virheet

Tärkeä neuvonnan paikka on rahoituksen hakuvaihe, mitä varten yrittäjällä on oltava valmiina liiketoimintasuunnitelma.

”Me varmistamme, että suunnitelman kanssa voi mennä uskottavasti vaikka pankkiin neuvottelemaan. Laskemme kannattavuutta ja autamme hinnoittelun mietinnässä.”

Jos yritys ei saa neuvontaa alkuvaiheessa, se voi kostautua vaikka rahoitusta haettaessa, koska tietyt rahoitusmuodot on haettava yrityksen elinkaaren tietyissä vaiheissa.

”Joskus yrittäjä on voinut ilmoittaa kaupparekisteriin liian suppean toimialan, yritykselle on rekisteröity epäkäytännöllinen nimi tai yritys on unohtunut ilmoittaa alv-velvolliseksi. Annamme yritysten käyttöön myös laajat asiantuntija- ja rahoittajaverkostomme.”

Yhteistyö Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n kanssa on tiivistä, ja yritysneuvoja Sanna Paavilainen työskentelee puolet työajastaan siellä opastaen jo toimivia yrityksiä.

”Sama toimipaikka Tuma-talossa antaa meille hyvää synergiaetua. Pystymme neuvomaan yrittäjiä suoraan MikseiMikkelin neuvojien luokse, jotta saamme kaiken erityisosaamisen hyödynnettyä. Roolimme ovat hyvin selkeät, eikä mitään päällekkäisyyttä ole.”

Mikkelin seudulla Uusyrityskeskus auttaa Hirvensalmen, Kangasniemen, Mikkelin, Mäntyharjun, Pertunmaan ja Puumalan aloittavia yrittäjiä. Asiakastyö on tiivistä vierellä kulkemista ja määrittyy asiakkaan tarpeen mukaan. Tapaamisia on yleensä 1-2 kertaa ja muita neuvontatunteja kertyy muutamia.

”Monimutkaisemmat aloittamiset tarvitsevat enemmän aikaa. Täällä perustetaan tasaisesti eri toimialojen yrityksiä. Tyypillisesti uusi yritys syntyy palvelualalle ja seuraavaksi tekniselle alalle. Yrittäjällä on usein vankka työkokemus, koulutus ja verkostot, mikä on saanut hänet innostumaan oman yrityksen perustamisesta. Viime aikoina digitaalisuuteen liittyviä palveluyrityksiä on syntynyt useita. Soittoja tulee myös seudulle muuttoa pohtivilta.”

Tavasti muistuttaa, että työpaikkoja syntyy merkittävästi paikallisesti palveluita tarjoaviin yrityksiin, jotka tekevät sitä, mitä asiakkaat tarvitsevat.

Juttusille vaikka kahdessa päivässä

Mikkelissä Uusyrityskeskus on pieni ja ketterä. Asiakkaille se tarkoittaa muun muassa sitä, että tarvittaessa yrittäjälle raivataan aikaa jopa samalle päivälle. Nopeaa reagointia vaativat vaikkapa rahoituksen haku tai yrityksen osto.

”Valtakunnallisesti Uusyrityskeskusten palvelulupaus on, että juttusille pääsee parissa viikossa. Meille kiireellisessä tapauksessa pääsee kahdessa päivässä. Emme hylkää yrittäjää perustamisvaiheen jälkeen. Korona-aika sai tutut yrittäjät ottamaan yhteyttä sanoen, että kun autoit viimeksi, auttaisitko nytkin. Lupaan auttaa ja ohjaan heitä eteenpäin niin, ettei kukaan jää yksin.”

Mikkelin Seudun Uusyrityskeskuksen asiakaspalaute on peräti 4,8/5 eli maan kärkeä. Tavasti sanookin, että tyytyväiset asiakkaat ovat hänelle tärkein asia työssä.

Heli Tavasti tukee tällä hetkellä myös omistajanvaihdoksia pohtivia yrityksiä osana Rebuild Business -hanketta yhdessä MikseiMikkelin ja Itä-Savon Uusyrityskeskuksen kanssa.

”Laajalta asiantuntijaverkostoltamme saa vinkkejä myös ostettavissa olevista yrityksistä.”

Netti ei korvaa neuvojaa

Mikkelin Seudun Uusyrityskeskuksen on varmistettava rahoituksensa joka vuosi uudelleen. Keskuksen jäseninä on kuntien lisäksi noin 50 yritystä. Kuntarahoitus koordinoidaan teknisesti MikseiMikkelin kautta. Yritysten perustamisvaiheen neuvonnalla on laajaa yhteiskunnallistakin vaikutusta, kun yritykset saavat sulavan alun.

”Vaikka tietoa löytyy netistä, sen varassa yrittäjä ei voi päätellä, miten mikin asia vaikuttaa hänen omaan elämäänsä tai mitä merkitystä hänen omalla osaamisellaan tai tukiverkostoillaan on. Yksi aloittavan yrittäjän tärkeitä päätöksistä on tilitoimiston valinta. Annamme siinäkin suosituksia. Tosin tällä alueella on nyt selvästi pulaa alan osaajista.”

Itsekin yrittäjäperheessä kasvaneena Heli Tavasti tuntee yrittämisen arjen ja juhlan. Hän hoitaa edelleen isänsä maahantuontiyrityksen talous- ja henkilöstöhallinnon. Vankan akateemisen perustan omalle osaamiselleen hän hankki opiskellessaan Jyväskylän yliopistossa yrittäjyyttä osana kauppatieteiden maisterin tutkintoaan.

”Neuvontatyössä pysyy hyvin ajan hermolla. Taustani auttaa ymmärtämään yrittäjyyden koko kirjoa. Olen sisäistänyt ajatuksen, että yrittäminen on ylä- ja alamäkiä.”

Katso lisää Uusyrityskeskuksesta:
https://mikkelinuusyrityskeskus.fi/

Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Kuopion vesiklusteri ja Blue Economy Mikkeli näytteilleasettajina Aquatech 2021 -messuilla

Kuopion vesiklusteri ja Blue Economy Mikkeli osallistuvat vesialan Aquatech Amsterdam messuille Alankomaissa 2.-5.11.2021. Myös yrityksillä on mahdollisuus lähteä mukaan.

Aquatech Amsterdam on yksi maailman suurimmista vesialan tapahtumista käsittäen prosessi-, juoma- ja jätevesiveden käsittelyn.

”Messuille osallistuminen antaa Kuopion vesiklusterille ja Blue Economy Mikkelille ainutlaatuisen tilaisuuden tavata vesialan ammattilaisia ympäri maailmaa pitkän etä- ja hybridityöjakson jälkeen”, kertoo ohjelmakoordinaattori Panu Jouhkimo MikseiMikkelistä.

Nelipäiväinen tapahtuma yhdistää yli 18 000 vesialan asiantuntijaa ja yli 650 näytteilleasettajaa. Laajojen koronasulkujen jälkeen messut ovat virkistävä mahdollisuus osallistua inspiroiviin seminaareihin ja tilaisuuksiin, ajankohtaisiin pyöreän pöydän keskusteluihin, Aquatech Innovation Award Show -tapahtumaan sekä vierailla eri näytteilleasettajien osastoilla.

”Kuopion vesiklusteri ja Blue Economy Mikkeli vastaavat suomalaisen vesiosaamisen ja innovaatioiden voimakkaaseen kysyntään erityisesti kiertotaloudessa ja digitalisaatiossa”, KWC:n kansainvälistymisestä vastaava tutkimuspäällikkö Patryk Wójtowicz sanoo.

Osallistumalla Aquatech 2021 -ohjelmaan kansallisella yhteistyöllä pyritään rakentamaan vahvoja ja monipuolisia kansainvälisiä kumppanuuksia.

Tule mukaan osastollemme 05.451

Myös yrityksillä on nyt mahdollisuus tulla mukaan messuille ja messuständille co-exhibitor statuksella! Jos olet kiinnostunut messuista, otathan pikaisesti yhteyttä Mikkelin ja Kuopion yhteyshenkilöihimme (yhteystiedot alla).

Kuopion vesiklusteri (KWC) on erikoistunut suomalaiseen vesiosaamiseen tarjoten tuotekehitys-, testaus- ja kaupallistamispalveluja. KWC yhdistää yliopistojen verkostot sekä vesialalle keskittyvät monialaiset kansalliset tutkimuslaitokset. KWC toimii kasvun ja innovoinnin edistämisen yhteistyöverkostona start-upeille sekä pienille, keskisuurille ja suurille yrityksille.

Blue Economy Mikkeli (BEM) on osa ekoteollisuuspuistoa, jossa yhdistyvät kunnallisten ja teollisten materiaalikiertojen hyödyntäminen osana veden kiertotaloutta. Huippuosaaminen tutkimuksessa, maailmanluokan TKI-ympäristö ja yhteistyö yritysten kanssa luovat edellytykset uusien ratkaisujen ja palvelujen kehittämiselle, niiden kaupallistamiselle sekä liiketoiminnan kehittämiselle. Huippuluokan MBR-jätevedenpuhdistamo täysimittaisine jätevedenkäsittelyä ja veden talteenottoa koskevine testaus- ja pilotointiympäristöineen tekee BEM:stä ainutlaatuisen alustan ja yhteistyöverkoston yrityksille ja TKI-toimijoille.

Yhteystiedot:

Panu Jouhkimo
Ohjelmakoordinaattori, Blue Economy Mikkeli
Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy
panu.jouhkimo@mikseimikkeli.fi
+358 44 598 6854

Patryk Wójtowicz
Tutkimuspäällikkö, Kuopion vesiklusteri (KWC)
Savonia-ammattikorkeakoulu
patryk.wojtowicz@savonia.fi
+358 44 785 55 64

Juha Kauppinen jatkaa kehitysyhtiön vt. toimitusjohtajana

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n hallitus on ensimmäisessä kokouksessaan 1.10. päättänyt, että Juha Kauppinen jatkaa yhtiön vt. toimitusjohtajana, kunnes uusi toimitusjohtaja on valittu.

Kauppinen irtisanoutui tehtävästään syyskuun alussa. Johtajasopimuksessa on 6 kuukauden irtisanomisaika.

-Pidän tärkeänä, että kapula vaihtuu hallitusti. Tulen omalta osaltani tukemaan tehtävien siirtoa, Kauppinen toteaa.

-Uuden toimitusjohtajan haku pyritään avaamaan mahdollisimman pian, kertoo yhtiön hallituksen puheenjohtaja Tomi Sikanen.

Lisätiedot:

Tomi Sikanen, hallituksen puheenjohtaja
Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy
Puh. 050 592 7942
tomi.sikanen@t-safe.fi

Juha Kauppinen, vt. toimitusjohtaja
Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy
Puh. 0440 361 616
juha.kauppinen@mikseimikkeli.fi

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:lle on valittu uusi hallitus. Katso uuden hallituksen kokoonpano täältä.

Kuvassa Mikkelin matkailuneuvonta Maaherrankadulla

Visit Mikkeli palkittiin kestävän kehityksen sitoumuksesta – yhteistyö ja laaja vaikuttavuus ratkaisivat

Visit Mikkelin Sitoumus2050 on palkittu yhtenä vuoden parhaista kestävän kehityksen sitoumuksista. Palkinnon myönsi Valtioneuvoston kanslian kestävän kehityksen toimikunta. Kyseessä on merkittävä tunnustus Visit Mikkelin ja seudun matkailuyritysten yhteisestä työstä vastuullisen matkailun edistämiseksi.

Palkittu sitoumus on annettu Sitoumus2050-palvelussa, jossa yritykset, organisaatiot ja yksityishenkilöt tuovat julki kestävän kehityksen toimiaan ja raportoivat niiden tuloksista. Visit Mikkeli lupaa sitoumuksessaan edistää Mikkelin seudun kestävää ja vastuullista matkailua, lisätä matkailuyritysten tietoisuutta vastuullisuudesta sekä kannustaa matkailijoita kestäviin valintoihin. Visit Mikkelin lisäksi tunnustuksen saivat Ensi- ja turvakotien liitto ja poliisiammattikorkeakoulu. Palkituissa sitoumuksissa korostuu raadin mukaan hyvä tekemisen meininki, yhteistyö ja vaikuttavuus.

Visit Mikkelin sitoumuksen vaikutukset leviävät laajalle seudun matkailuyritysten kautta. Visit Mikkeli auttaa matkailuyrityksiä suunnittelemaan ja jalkauttamaan kestäviä käytänteitä toimintaansa sekä viestimään tästä työstä.

– Mikkelin seudun matkailuyritykset tekevät hyvää ja pitkäjänteistä työtä kestävän kehityksen kaikilla ulottuvuuksilla – kestävät valinnat ovat yrittäjille osa arkea. Autamme yrittäjiä näkemään tämän työn arvon ja viestimään siitä. Erityisesti kansainväliset matkailijat ovat hyvin vaikuttuneita nähdessään työn, jota yrityksissä tehdään, sanoo kestävän matkailun koordinaattori Suvituulia Brohez Mikkelin kehitysyhtiö Mikseistä.

STF-merkki ja Saimaan seudun vastuullinen yritys -merkki kertovat kestävistä valinnoista

Visit Mikkeli kannustaa myös seudun matkailuyrityksiä liittymään Visit Finlandin Sustainable Travel Finland (STF) -ohjelmaan ja hakemaan STF-merkkiä. Merkki edellyttää ekologisesti, sosiaalisesti, kulttuurisesti ja taloudellisesti kestävää toimintaa. Tavoite on, että vähintään 51 % alueen kansainvälisille markkinoille tähtäävistä matkailuyrityksistä saa merkin. Tällöin koko Mikkelin seutu voi saavuttaa aseman STF-kohteena.

Etelä-Savossa on kehitetty myös oma Saimaan seudun vastuullinen yritys -merkki. – Matkailijat haluavat tehdä kestäviä valintoja, mutta heidän on vaikea löytää tietoa matkailuyritysten vastuullisista teoista.  Saimaan seudun vastuullinen yritys -merkki helpottaa tätä. Merkin saaneet yritykset kertovat matkailijoille vastuullisesta teoistaan sekä omissa kanavissaan että Visit Mikkelin verkkosivulla. Merkki ei korvaa esimerkiksi STF-merkkiä tai ympäristösertifikaattia, mutta se auttaa vastuullisuuspolulle lähteneitä matkailuyrityksiä tekemään työtään näkyväksi alusta alkaen, sanoo vastuullisuuslähettiläs Sanna Eerikäinen VisitSaimaa-hankkeesta.

– Visit Mikkeli haluaa luoda Mikkelin seudusta alueen, jossa matkailijat ja vapaa-ajanasukkaat voivat vierailla hyvällä omallatunnolla luottaen siihen, että matkailuyritykset toimivat vastuullisesti. Haluamme myös auttaa alueemme yrityksiä vastuullisuuden polulla tarjoamalla konkreettista apua ja tukea mm. sertifikaattien hakemisessa. Tavoitteemme on yhteistyössä yritysten kanssa saavuttaa STF-merkki koko alueelle, linjaa matkailujohtaja Maisa Häkkinen.

Lisätiedot:

Suvituulia Brohez, kestävän matkailun koordinaattori, Mikkelin seudun matkailupalvelu ry/Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy, puh. 050 5933 118, suvituulia.brohez@mikseimikkeli.fi

Sanna Eerikäinen, vastuullisuuslähettiläs, VisitSaimaa -hanke, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy, puh. 050 4710 663, sanna.eerikainen@mikseimikkeli.fi

Maisa Häkkinen, matkailujohtaja, Mikkelin seudun matkailupalvelu ry/Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy, puh. 044 794 2219, maisa.hakkinen@mikseimikkeli.fi

www.visitmikkeli.fi

Mikkelin seudun matkailupalvelu ry on Mikkelin seudun seitsemän kunnan ja n. 150 jäsenyrityksen yhteinen yhdistys, jonka tehtävänä on edistää ja kehittää Mikkelin seudun matkailua. Yhteismarkkinointia toteutetaan VisitMikkeli-brändin alla.

Visit Saimaa 2 – Lakeland Finland 2019-2021 -hankkeen tavoitteena on vahvistaa Saimaan brändiä, vetovoimaa ja asemaa merkittävänä matkailualueena Lapin ja Helsingin rinnalla kotimaassa ja valituilla kansainvälisillä kohdemarkkinoilla. Hanke kattaa Mikkelin, Savonlinnan ja Varkauden seudun.

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy luo työtä mikkeliläisille tukemalla yritysten kehitystä, kasvua ja vientiä. Miksei palvelee yrittäjiä liiketoimintasuunnitelman laatimisvaiheesta alkaen, kaikissa kehitysvaiheissa. Asiantuntijamme auttavat yrityksiä sijoittumaan, löytämään työvoimaa, kehittämään liiketoimintaa sekä luomaan kansallisia ja kansainvälisiä verkostoja. Lisää meistä www.mikseimikkeli.fi

Suutarinen Yhtiöt ja Finsementti kehittivät uuden ekotehokkaan betonin. Kuvassa vasemmalta Finsementin Mikko Marjalaakso, MikseiMikkelin Aki Hakala ja Suutarinen Yhtiöiden Timo Suutarinen

Uusi ekotehokas uutuusbetoni puolittaa päästöt


Mäntyharjulainen Suutarinen yhtiöt ja sementtivalmistaja Finnsementti Oy ovat yhteistyössä kehittäneet ekotehokkaan betonin, jonka ympäristökuormitus on lähes puolet, 48 prosenttia, perinteisiä betonilaatuja pienempi.

Ekotehokas betoni on tehty Suutarinen yhtiöiden toimitusjohtaja Timo Suutarisen reseptillä, johon kuuluu Finnsementin uutuus, vähäpäästöinen Kolmossementti ja tarkasti koostettu, juuri ominaisuuksiltaan sopiva kiviaines. Uudessa betonissa myös veden ja sitä kautta sementin määrä on pienempi.

Laadukkaiden raaka-aineiden yhdistelmästä on syntynyt uusi betoni, joka on selvästi odotuksia parempi ekologisuuden kannalta.
Ekotehokkuutta lisää, ettei Suutarinen Yhtiöiden kiviaineksia kuljeteta pitkiä matkoja.

-Kyseessä on betonirakentamisen ympäristöloikka, jolla vastataan nykyajan ilmastovaatimuksiin, Finnsementin myyntipäällikkö Mikko Marjalaakso sanoo.

Ekotehokas Kolmossementti on tuore innovaatio, jota ovat Suomessa testanneet vain muutamat betonivalmistajat. Suutarinen yhtiöt on ollut betonin ja kiviainesten kehitystyön edelläkävijä ja otti ensimmäisenä koko maassa uuden betonin käyttöön. Suomenniemen tehtaan 3200 neliön varastorakennuksen perustukset ja lattiavalu on toteutettu ekotehokkaalla betonilla.

Uutta betonia käytetään tänä syksynä myös Peabin uuden asfalttiaseman perustuksiin Mikkelissä.

Teollisuusneuvos Timo Suutarinen on kehittänyt betonin reseptiikkaa vuosikymmeniä ja korostaa, ettei ekologisuuden nimissä ole tingitty betonin tärkeistä ominaisuuksista. Ekotehokkaan betonin käytettävyys, lujuus ja kestävyys ovat huippuluokkaa.

-Laatu on tärkeintä. Jos en ole varma, että betonissa on kaikki ominaisuudet kunnossa, en valmista sillä mitään omalle yritykselleni, saati asiakkaalle, Suutarinen sanoo.

Innovaation taustalla ovat globaalit ilmastopäästöjen vähennysvaatimukset, jotka koskevat kaikkia, mutta erityisesti päästökaupan piiriin kuuluvia yrityksiä. Myös betoniteollisuuden alan yritykset tekevät töitä päästöjen vähentämisen eteen.

– Olemme aina olleet kehitysmyönteisiä. Nyt katseet ovat ekologisuudessa, sanoo Timo Suutarinen, joka johtaa 70-vuotiasta perheyhtiötä yhdessä Juho ja Markus Suutarisen kanssa.

Ekotehokas betoni on myös hinnaltaan kilpailukykyinen

– Se ei ole tavanomaista betonia merkittävästi kalliimpaa, kun ottaa huomioon ympäristövaikutusten kustannukset ja sementin vähentyneen käyttömäärän, Suutarinen sanoo.

Betonia ja puuta verrataan usein rakennusmateriaaleina toisiinsa. Ekologisuudessa Kolmossementillä tehty betoni on rakentamisen aikaisten päästöjen suhteen vähintään samalla viivalla puuteknisten ratkaisujen, kuten liimapuurakenteiden ja massiivipuulevyjen, kanssa.

-Kun otetaan huomioon rakennuksen koko elinkaaren päästöt, ekotehokas betoni on kokonaisuutena jopa ekologisempi ratkaisu, Mikko Marjalaakso kertoo.

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy on toiminut vuosien ajan Suutarinen Yhtiöiden kanssa. Vakka-hankkeen projektipäällikkö Aki Hakala toteaa, että nyt kyseessä on myönteisiltä vaikutuksiltaan todella iso ja erityisosaamista vaativa kehitystyö.

-On upeaa, että Mikkelin seudulla tehdään Suomen ensimmäisten joukossa kehitystyötä, jossa alan kaksi kärkiosaajaa ovat onnistuneet loistavasti ja tuloksilla on valtakunnallista vaikutusta sekä merkitystä selvästi ympäristöystävällisempään rakentamiseen, Hakala jatkaa.

Kansikuva: Vasemmalta oikealle kuvassa Finnsementin Mikko Marjalaakso, MikseiMikkelin Aki Hakala ja Suutarinen Yhtiöiden Timo Suutarinen

MS Aino -laiva Astuvansalmessa elokuussa 2021. Kuva: Jonne Vaahtera, Kixit Oy

Hop On Hop Off -elämysreitit Saimaalle onnistuivat yli odotusten

Mikkelin matkailukohteiden ja Saimaan saavutettavuuden parantaminen- ja GeoNaCu Saimaa -hankkeiden yhteisponnistuksena syntyneet, viime kesänä käynnistyneet takuulähtöiset Hop On Hop Off -elämysreitit Saimaalle onnistuivat yli odotusten. Aikataulutettujen bussi- ja venekuljetusten kyydissä matkusti kesällä yli 700 matkustajaa.

On hienoa nähdä, että ihmiset uskaltavat jälleen liikkua yhteiskuljetuksin. Matkustajamäärä yllätti meidät positiivisesti, sillä asetimme hyvin maltillisen tavoitteen, koronatilanteesta johtuen, toteaa Mikkelin matkailukohteiden ja Saimaan saavutettavuuden parantaminen -hankkeen projektipäällikkö, Hanna Airas

– Matkustajamäärästä noin puolet olivat paikallisia ja vapaa-ajanasukkaita ja puolet matkailijoita. Astuvansalmen kalliomaalauksia tultiin ihastelemaan kauempaakin Suomesta, mutta kansainvälisiä matkailijoita saamme vielä odottaa. Toivomme, että ensi kesänä myös kansainväliset matkailijat pääsevät hyödyntämään palveluamme, Airas lisää.

Matkailukohteiden saavutettavuuden kehittämistyötä tehdään tiiviissä yhteistyössä yritysten kanssa. Yritysyhteistyön lisäksi matkailijoilta kerättiin palautetta pilottikesän retkistä ja kehitysideoita tulevien kesien retkiin. Matkailijoilta kysyttiin muun muassa, ”millainen olisi sinun elämysreittisi Saimaalle”.

-Haluamme osallistaa kehitystyöhön myös palvelua käyttävät matkailijat. Saimme paljon vinkkejä, joita tulemme hyödyntämään tulevien retkien suunnittelussa. Erityisen ilahduttavaa oli huomata, että tällaiselle palvelulle koettiin olevan suuri tarve, niin yritysten kuin matkailijoidenkin mielestä, Airas sanoo.

-Useampi matkailija toivoi, että Saimaalle pääsisi jo suoraan Mikkelin satamasta. Tähän toiveeseen pyrimme vastaamaan tulevana kesänä, lisää Airas.

Luonnossa liikkuminen ja luontomatkailu kasvatti suosiotaan kuluneena kesänä

Kansallispuistojen kävijämäärä kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 5 %. Lähes puolet suomalaisista vieraili alkuvuoden aikana kansallispuistoissa. Lähivirkistyskohteisiin ovat löytäneet myös uuden polven luontoliikkujat.

-Matkailijat ovat saanet vinkkejä kestävään ja vastuulliseen omatoimiretkeilyyn Luonnonkeskus Luonterista ja Astuvan Kalliotaidekeskuksesta. Kysytyimpiä palveluita Luonterin pop up infopisteellä olivat kanootti- ja venevuokraukset sekä alueen kartat. Neitvuori ja Luonterin alue muodostavat monipuolisen retkeilykohteen Anttolan alueella ja sen ympärille lähdetään nyt syksyllä yhdessä alueen toimijoiden kanssa kehittämään kattavaa palvelutarjontaa jo olemassa olevan lisäksi, kertoo GeoNaCu Saimaa –hankkeen projektipäällikkö Tarja Pönniö-Kanerva. 

– Saimaa Geoparkin saama UNESCON Global Geopark-status tulee varmasti nostamaan tulevana sesonkina kansainvälisten matkailijoitten määrää Saimaan alueella ja silloin meidän helmi-geokohteisiin, Neitvuoreen ja Astuvansalmeen liittyvien palveluiden tulee olla täydessä iskussa, toteaa Pönniö-Kanerva.

Mikkelin matkailukohteiden ja Saimaan saavutettavuuden parantaminen- ja GeoNaCu Saimaa -hankkeet kytkeytyvät kansalliseen ja alueelliseen matkailustrategiaan edistämällä matkailupalveluiden kasvua tukevaa kestävää saavutettavuutta. Matkailun hiilijalanjäljen pienentäminen on yksi vastuullisen matkailun tavoitteista. Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n hallinnoimat hankkeet rahoittaa Etelä-Savon maakuntaliitto Euroopan aluekehitysrahastosta. Lisätietoja hankkeesta tästä

Lisätietoja:

Hanna Airas
projektipäällikkö
050 329 6560
hanna.airas@mikseimikkeli.fi

Tarja Pönniö-Kanerva
projektipäällikkö
0400 809 107
tarja.ponnio-kanerva@mikseimikkeli.fi

Kansikuva: Aino-laiva Astuvansalmessa. Kuva: Jonne Vaahtera, Kixit Oy

Mikkelin Pankalammen suunnitelma vuodelta 2020. Arkkitehtitoimisto AJAK Oy, Helsinki

Mikkeli etsii rakentajaa Pankalammen ranta-asuntoalueelle

Mikkelin kaupunki etsii keskustan läheisyydessä sijaitsevan Pankalammen ranta-alueelle asuntorakentajaa. Tarjolla on rakentajalle pientaloalue, jolla on kaikkiaan 29 rakennuspaikkaa. Tavoitteena on luoda lammen ympäristöön uusi yhteisöllisen asumisen alue.

Pankalammen tarjouskilpailualue sijoittuu Mikkelin keskustan länsipuolelle Kaukolan kaupunginosaan. Alueelta on matkaa Mikkelin ydinkeskustaan noin kilometri. Pankalammen rannalla on ennestään uimaranta ja Mikkelin avantouimarit ry:n avantouintipaikka. Alueen monipuolinen virkistysmaasto luo viihtyisät puitteet myös tuleville asukkaille.

Pankalammen itä- ja kaakkoispuolella sijaitsee valtakunnallisesti merkittävä rakennetun kulttuuriympäristön alue, jolla sijaitsevat mm. Mikkelin pitäjänkirkko, hirsirakennusten muodostama pihapiiri ja Suur-Savon museo. Kaukolan postinumeroalue on viimeisen vuosikymmenen ajan ollut tasaisesti väkiluvultaan kasvava alue.

Konsertti- ja Kongressitalo Mikaeli Pankalammen rannalla
Pankalammen asuntoaluetta vastapäätä sijaitsee professori Arto Sipisen suunnittelema Kongressi- ja konserttitalo Mikaeli.

Tavoitteena uudenlainen yhteisöllinen asuminen

Pankalammelta tarjotaan nyt tarjouskilpailulla valittavalle rakentajalle yhteensä 29 rakennuspaikan kokonaisuutta. Tontin minimilunastushinta on 432 845 € tai vuosivuokra 21642,25 € (5 % arvioidusta minimihinnasta) ja vuokra-aika 50 vuotta. Tontin rakentamisvelvollisuusaika on kolme vuotta, joka katsotaan alkavaksi joko tontin vuokrasopimuksen allekirjoituspäivämäärästä tai kauppakirjan allekirjoituspäivämäärästä lukien.

Mikkelin kaupungin visio on ollut luoda Pankalammella edellytykset uudelle yhteisölliselle alueelle, jolla asumisen laatu ja asuinympäristö luovat viihtyisyyttä. Alueen sijainti veden äärellä, kävelymatkan päässä keskustasta mahdollistavat myös autottoman asumisen. Myös Kalevankankaan kattavat ulkoilu- ja virkistysmahdollisuudet ovat lähellä.

Tietoa kilpailutettavasta tontista

Kilpailutettavan tontin pinta-ala on 23 193m2 ja tontilla on asuinpientalojen rakennusoikeutta 2320 k-m2. Asuinpientalojen rakennusoikeus jakautuu 29 erilliseen 80 k-m2 käsittävään rakennusalaan.

Lisäksi tontille sisältyy maakellarin rakennusoikeutta 300 k-m2. Tontilla sijaitsee lisäksi 100 k-m2 suuruinen saunarakennus, jonka yhteyteen saa rakentaa 30 k-m2 kokoisen talousrakennuksen.

Tonttialueen ja Pankalammen välissä kulkee asemakaavan mukainen kevyenliikenteen raitti, jonka Mikkelin kaupunki tekee valmiiksi ennen alueen muuta rakentamista tai samanaikaisesti kun aluetta rakennetaan.

Mikkelin kaupunki kilpailuttaa Kaukolassa osoitteessa Saattotie 1 sijaitsevan tontin 491-4-23-2 rakennusoikeuden luovuttamisen julkisesti. Tontti on voimassa olevan asemakaavan mukaisesti asuinpientalojen korttelialuetta (AP). Asemakaava on hyväksytty Mikkelin kaupunginvaltuustossa 7.12.2020.

Tarjouskilpailu päättyy 30.11.2021 klo 11.00 ja tarjoukset pyydetään jättämään sähköisesti Mikkelin kaupungin Tarjouspalvelussa.

Tutustu sähköiseen kilpailutusaineistoon ja jätä tarjous täällä:

https://tarjouspalvelu.fi/TPPerustiedot.aspx?p=21&g=ec156949-0cc8-49b5-8afc-6951f1d7ecce&tpID=364848

Kansikuva: Mikkelin Pankalammen suunnitelma vuodelta 2020. Arkkitehtitoimisto AJAK Oy, Helsinki

Including-harjoitus Mikkelin Karkialammella

Karkialammella vilisi viranomaisia – kansainvälinen säteilyonnettomuusharjoitus saatiin päätökseen

Mikkelin Karkialammella pidettiin alkuviiikosta kansainvälinen säteilyonnettomuutta simuloiva pelastusharjoitus, johon osallistui 15 organisaatiota 10 maasta.

Harjoituksen järjestelyistä vastasi Etelä-Savon Pelastuslaitos. Myös Mikkelin kehitysyhtiö Miksei toimi mukana järjestelyissä. Harjoituksen teemana oli viranomaisten yhteistoiminta tilanteessa, jossa mukana on vaarallisia radioaktiivista ainetta vaativassa ympäristössä. Suomesta mukana oli mukana pelastuslaitoksen, poliisin, ensihoidon ja puolustusvoimien yksiköitä.

-Harjoittelemalla viranomaiset saavat tietoa ja kokemusta, miten uusia toimintatapoja ja -menetelmiä voidaan kehittää mahdollisen onnettomuuden osallisten auttamiseksi. Samalla lähdetään kentälle verestämään yksittäisten pelastushenkilöiden taitoja ja parannetaan käytäntöjä, pelastuspäällikkö Jyri Silmäri Etelä-Savon Pelastuslaitokselta kertoo.

Osallistujien kokonaismääräksi paikalla ollut Mikkelin kehitysyhtiö Miksein Maarit Randelin arvioi noin 100 osallistujaa. Mukana oli myös eteläsavolaista yritysosaamista, esimerkiksi Environics Oy:n laitteistoa.

SOK tontti Mikkelin Tuskussa

Mikkelin seudun logistiikka-alalla menee nyt hyvin – SOK rakentaa alueterminaalin Mikkeliin

Suomen Osuuskauppojen Keskuskunta SOK rakentaa alueterminaalin Mikkeliin.  Yhtiö on varannut Mikkelin kaupungilta 3,4 hehtaarin maa-alueen ja lentokenttää vastapäätä sijaitsevalle alueelle tulee 5000m2 varastotilaa.

SOK:n logistiikkayhtiön Inex Partners Oy:n tuotantojohtaja Jouni Jaakolan mukaan päätös rakentamisesta on tehty, mutta hanke on vielä suunnitteluvaiheessa. Tontilla on tehty mm. maaperätutkimuksia.

SOK:lla on alueterminaaleja Kuopiossa, Seinäjoella, Limingassa ja Lempäälässä. Myös Liedossa rakennetaan parhaillaan uutta terminaalia.

Terminaali palvelee Osuuskauppa Suur-Savon lisäksi Itä-Suomea laajemminkin.

-Mikkeli-myyjä Olli Marjalaakso kertoo Tuskun alueen vahvuuden olevan sen sijainti ja alueelle jo tehdyt logistiikan investoinnit, esimerkiksi Kaukokiidon terminaali. Viitostien parannukset ovat lisänneet kiinnostusta sekä Tuskua että Visulahtea kohtaan. Positiivisten uutisten myötä on myös hyvä jatkaa Mikkelin markkinointia.

Kehitysyhtiö arvioi alustavasti logistiikkaterminaalin investoinnin arvoksi n. 8-10 miljoonaa euroa. Investoinnin työllisyysvaikutus on noin 100-130 henkilötyövuotta. Työpaikkoja uuteen logistiikkaterminaaliin tulee 20.