Mikkelin kaupunki etsii keskustan läheisyydessä sijaitsevan Pankalammen ranta-alueelle asuntorakentajaa. Tarjolla on rakentajalle pientaloalue, jolla on kaikkiaan 29 rakennuspaikkaa. Tavoitteena on luoda lammen ympäristöön uusi yhteisöllisen asumisen alue.
Pankalammen tarjouskilpailualue sijoittuu Mikkelin keskustan länsipuolelle Kaukolan kaupunginosaan. Alueelta on matkaa Mikkelin ydinkeskustaan noin kilometri. Pankalammen rannalla on ennestään uimaranta ja Mikkelin avantouimarit ry:n avantouintipaikka. Alueen monipuolinen virkistysmaasto luo viihtyisät puitteet myös tuleville asukkaille.
Pankalammen itä- ja kaakkoispuolella sijaitsee valtakunnallisesti merkittävä rakennetun kulttuuriympäristön alue, jolla sijaitsevat mm. Mikkelin pitäjänkirkko, hirsirakennusten muodostama pihapiiri ja Suur-Savon museo. Kaukolan postinumeroalue on viimeisen vuosikymmenen ajan ollut tasaisesti väkiluvultaan kasvava alue.
Pankalammen asuntoaluetta vastapäätä sijaitsee professori Arto Sipisen suunnittelema Kongressi- ja konserttitalo Mikaeli.
Tavoitteena uudenlainen yhteisöllinen asuminen
Pankalammelta tarjotaan nyt tarjouskilpailulla valittavalle rakentajalle yhteensä 29 rakennuspaikan kokonaisuutta. Tontin minimilunastushinta on 432 845 € tai vuosivuokra 21642,25 € (5 % arvioidusta minimihinnasta) ja vuokra-aika 50 vuotta. Tontin rakentamisvelvollisuusaika on kolme vuotta, joka katsotaan alkavaksi joko tontin vuokrasopimuksen allekirjoituspäivämäärästä tai kauppakirjan allekirjoituspäivämäärästä lukien.
Mikkelin kaupungin visio on ollut luoda Pankalammella edellytykset uudelle yhteisölliselle alueelle, jolla asumisen laatu ja asuinympäristö luovat viihtyisyyttä. Alueen sijainti veden äärellä, kävelymatkan päässä keskustasta mahdollistavat myös autottoman asumisen. Myös Kalevankankaan kattavat ulkoilu- ja virkistysmahdollisuudet ovat lähellä.
Tietoa kilpailutettavasta tontista
Kilpailutettavan tontin pinta-ala on 23 193m2 ja tontilla on asuinpientalojen rakennusoikeutta 2320 k-m2. Asuinpientalojen rakennusoikeus jakautuu 29 erilliseen 80 k-m2 käsittävään rakennusalaan.
Lisäksi tontille sisältyy maakellarin rakennusoikeutta 300 k-m2. Tontilla sijaitsee lisäksi 100 k-m2 suuruinen saunarakennus, jonka yhteyteen saa rakentaa 30 k-m2 kokoisen talousrakennuksen.
Tonttialueen ja Pankalammen välissä kulkee asemakaavan mukainen kevyenliikenteen raitti, jonka Mikkelin kaupunki tekee valmiiksi ennen alueen muuta rakentamista tai samanaikaisesti kun aluetta rakennetaan.
Mikkelin kaupunki kilpailuttaa Kaukolassa osoitteessa Saattotie 1 sijaitsevan tontin 491-4-23-2 rakennusoikeuden luovuttamisen julkisesti. Tontti on voimassa olevan asemakaavan mukaisesti asuinpientalojen korttelialuetta (AP). Asemakaava on hyväksytty Mikkelin kaupunginvaltuustossa 7.12.2020.
Tarjouskilpailu päättyy 30.11.2021 klo 11.00 ja tarjoukset pyydetään jättämään sähköisesti Mikkelin kaupungin Tarjouspalvelussa.
Tutustu sähköiseen kilpailutusaineistoon ja jätä tarjous täällä:
Mikkelin Karkialammella pidettiin alkuviiikosta kansainvälinen säteilyonnettomuutta simuloiva pelastusharjoitus, johon osallistui 15 organisaatiota 10 maasta.
Harjoituksen järjestelyistä vastasi Etelä-Savon Pelastuslaitos. Myös Mikkelin kehitysyhtiö Miksei toimi mukana järjestelyissä. Harjoituksen teemana oli viranomaisten yhteistoiminta tilanteessa, jossa mukana on vaarallisia radioaktiivista ainetta vaativassa ympäristössä. Suomesta mukana oli mukana pelastuslaitoksen, poliisin, ensihoidon ja puolustusvoimien yksiköitä.
-Harjoittelemalla viranomaiset saavat tietoa ja kokemusta, miten uusia toimintatapoja ja -menetelmiä voidaan kehittää mahdollisen onnettomuuden osallisten auttamiseksi. Samalla lähdetään kentälle verestämään yksittäisten pelastushenkilöiden taitoja ja parannetaan käytäntöjä, pelastuspäällikkö Jyri Silmäri Etelä-Savon Pelastuslaitokselta kertoo.
Osallistujien kokonaismääräksi paikalla ollut Mikkelin kehitysyhtiö Miksein Maarit Randelin arvioi noin 100 osallistujaa. Mukana oli myös eteläsavolaista yritysosaamista, esimerkiksi Environics Oy:n laitteistoa.
Suomen Osuuskauppojen Keskuskunta SOK rakentaa alueterminaalin Mikkeliin. Yhtiö on varannut Mikkelin kaupungilta 3,4 hehtaarin maa-alueen ja lentokenttää vastapäätä sijaitsevalle alueelle tulee 5000m2 varastotilaa.
SOK:n logistiikkayhtiön Inex Partners Oy:n tuotantojohtaja Jouni Jaakolan mukaan päätös rakentamisesta on tehty, mutta hanke on vielä suunnitteluvaiheessa. Tontilla on tehty mm. maaperätutkimuksia.
SOK:lla on alueterminaaleja Kuopiossa, Seinäjoella, Limingassa ja Lempäälässä. Myös Liedossa rakennetaan parhaillaan uutta terminaalia.
Terminaali palvelee Osuuskauppa Suur-Savon lisäksi Itä-Suomea laajemminkin.
-Mikkeli-myyjä Olli Marjalaakso kertooTuskun alueen vahvuuden olevan sen sijainti ja alueelle jo tehdyt logistiikan investoinnit, esimerkiksi Kaukokiidon terminaali. Viitostien parannukset ovat lisänneet kiinnostusta sekä Tuskua että Visulahtea kohtaan. Positiivisten uutisten myötä on myös hyvä jatkaa Mikkelin markkinointia.
Kehitysyhtiö arvioi alustavasti logistiikkaterminaalin investoinnin arvoksi n. 8-10 miljoonaa euroa. Investoinnin työllisyysvaikutus on noin 100-130 henkilötyövuotta. Työpaikkoja uuteen logistiikkaterminaaliin tulee 20.
Pandemian vauhdittamalla mökkibuumilla on merkittäviä ja pitkäaikaisia vaikutuksia Etelä-Savon elinvoimaisuuteen. Etelä-Savon mökeistä melkein 70 % eli lähes 33 000 on maakunnan ulkopuolella asuvien omistuksessa. Vakituiset asukkaat vähentyvät maakunnassa, mutta vapaa-ajanasukkaat paikkaavat tilannetta – heidän osuutensa suhteessa alueen väestöön on jo 42 %. Vapaa-ajanasukkaat auttavat pitämään yllä kulutuskysyntää ja ostovoimaa. Tällä on ratkaiseva merkitys seudun palveluiden, työpaikkojen ja yritystoiminnan kannalta.
Vuoden 2021 mökkibarometrin mukaan vapaa-ajanasunnolla vietetty aika on pidentynyt merkittävästi: mökillä vietetään keskimäärin jo 103 vuorokautta vuodessa, kun viisi vuotta sitten määrä oli 79. Vapaa-ajanasukkaat kuluttavat päivittäistavaroihin mökkivuorokautta ja kotitaloutta kohden keskimäärin 30 euroa. Etelä-Savossa tämä tarkoittaa yhteensä noin 157 miljoonaa euroa vuodessa. Rakentamiseen ja kunnostamiseen kuluu vuosittain keskimäärin 3500 euroa mökkiä kohden, ja muihin tavaroihin ja palveluihin 663 euroa.
Etelä-Savon yritykset tiedostavat vapaa-ajanasukkaiden merkityksen liiketoiminnalleen, selvisi Mikkelin kehitysyhtiö Miksein tuoreessa suppeassa kartoituksessa. Mökkeilijät työllistävät suoraan ja välillisesti ihmisiä monella eri sektorilla, ja heidän suuri osuutensa yritysten asiakaskunnassa vaikuttaa suoraan henkilöstön ja uusien työpaikkojen määrään. ”Yrittäjät haluavat kantaa sosiaalista vastuuta. Eräs yrittäjä kertoi, että kesäkauden tuloksen ansiosta heidän yrityksensä voi työllistää henkilökuntansa ympärivuotisesti. Toinen mainitsi, että mökkeilijät ovat ainoa syy, miksi heidän yrityksensä ylipäätään on vielä Etelä-Savossa”, kommentoi projektipäällikkö Tuula Pihkala Mikseistä.
Mökkeilijät haluavat palvelua – yritykset vastaavat kysyntään
Uuden mökkeilysukupolven tarpeet poikkeavat perinteisistä. Vapaa-ajanasuntoja Etelä-Savosta ostavat nyt etenkin noin nelikymppiset pääkaupunkiseutulaiset, jotka ovat tottuneita ja halukkaita ostamaan palveluita. Tämä näkyy muun muassa kotiinkuljetuspalveluiden kysynnässä.
”Kotiinkuljetusta tehdään jopa veneellä satamasta mökkilaiturille. Eräs yrittäjä puolestaan kertoi pitävänsä erikoistavarakauppansa auki sunnuntaisin vain ja ainoastaan mökkeilijöiden toiveesta. Laajennetusta aukiolosta pääsemme nauttimaan me paikallisetkin”, Pihkala toteaa.
Mökkibuumin vaikutukset näkyvät Etelä-Savossa todennäköisesti pitkään. Uusi sukupolvi on vastikään päässyt mökkeilyn makuun eikä luovu siitä heti. Juuri hankittujen tonttien ja mökkien rakentaminen valmiiksi on vuosien projekti. Esimerkiksi rakennus- ja remonttitöissä käytetään paikallisia ammattilaisia, jotka myös hankkivat tuotteita alueen yrityksiltä. ”Kyselyssä nousi esiin, että rakennusvalvonta voisi vielä helpottaa mökkiläisten rakennushankkeita. Lupa-asioissa tarvitaan nykyistä enemmän neuvontaa ja lupakäytäntöjä tulisi sujuvoittaa.”
Etätyön yleistyessä tietoliikenneyhteydet entistä tärkeämpiä
Pandemia on lisännyt selvästi myös etätyötä mökeillä: vuonna 2020 etätyötä teki mökillä 43 % niistä, joille tämä oli mahdollista, kun viisi vuotta aikaisemmin osuus oli vain 7 %. Tietoliikenneyhteyksillä on suora yhteys etätyön tekemiseen mökillä ja siten vaikutusta siihen, kuinka pitkään vapaa-ajanasunnolla viivytään. Jo ostovaiheessa etsitään etätyöhön soveltuvia mökkejä ja tietoliikenneyhteydet testataan mökkinäytöissä. Etelä-Savolla on yhteyksissä kuitenkin kirittävää: valokuituyhteys on Luonnonvarakeskus Luken v. 2017 selvityksen mukaan saatavilla Etelä-Savossa vain 20,6 % kausiväestöstä. Luku on alhaisin koko maassa.
”Kun ympärivuotinen mökkeily lisääntyy etätyön myötä, vapaa-ajanasukkaiden merkitys Etelä-Savon elinvoimaisuudelle kasvaa entisestään. Tämä edellyttää kuitenkin, että vastaamme vapaa-ajanasukkaiden muuttuviin tarpeisiin. Alueen yhteinen tahtotila ja toimet vapaa-ajan asumisen kehittämiseksi ovat tässä avainasemassa”, Pihkala päättää.
Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy luo työtä mikkeliläisille tukemalla yritysten kehitystä, kasvua ja vientiä. Miksei palvelee yrittäjiä liiketoimintasuunnitelman laatimisvaiheesta alkaen, kaikissa kehitysvaiheissa. Asiantuntijamme auttavat yrityksiä sijoittumaan, löytämään työvoimaa, kehittämään liiketoimintaa sekä luomaan kansallisia ja kansainvälisiä verkostoja. Lisää meistä www.mikseimikkeli.fi
Etelä-Savo monipaikkaisen asumisen edelläkävijäksi -hanke eli Laiturilla 2 -hanke tekee työtä vapaa-ajan asumisen kehittämiseksi Etelä-Savossa. Hanketta rahoittaa Euroopan aluekehitysrahasto, rahoituksen myöntänyt viranomainen on Etelä-Savon maakuntaliitto. Lisää tietoa hankkeesta ja vapaa-ajan asumisesta Etelä-Savossa www.laiturilla.fi sekä Facebookissa ”Laiturilla – mökkeilijän asialla” ja Instagramissa @laiturilla.fi
Harva mikkeliläinenkään tietää, että kaupungissa sijaitsee Euroopan suurin vaneritehdas, joka on samalla kaupungin suurin työnantaja. UPM:n Pelloksen tehdas käyttää syntyvät jätteet uudelleen, on kehittänyt työturvallisuuden huippuunsa ja hyödyntää myös uittoa.
Mikkelin Ristiinassa Saimaan rannalla sijaitsevalla Pelloksen tehtaalla tarkoitetaan kolmen tehtaan kokonaisuutta, joka on rakentunut yli 50 vuoden kuluessa eli ensimmäinen yksikkö valmistui vuonna 1968, toinen vuonna 1994 ja kolmas vuonna 2002.
Pelloksella käytetään vuosittain noin miljoona kuutiometriä kuusitukkia pääosin kotimaakunnan metsistä. Tehtaalle tullessaan kuusitukki on läpimitaltaan yli 30-senttinen ja yleensä pituudeltaan 5,2-metriseksi katkaistu. Päivittäin Pellokselle saapuu noin 70-80 rekallista kuusitukkia, joten alueen tiestön pitää olla kunnossa myös rospuuttoaikana.
Peräti noin 15 prosenttia kuusitukeista uitetaan Ristiinaan ympäristöystävällisesti pitkin Saimaata. Uittaen tulee kuusitukkia etenkin pidemmästä matkasta, kuten Pohjois-Karjalasta.
Pelloksen tehtaille saapuu 70-80 rekallista kuusitukkia päivässä. Valmiista tuotteista 40% lähtee raiteilla ja 60% pyörillä.
”Uittolauttoja alkaa tulla heti, kun jäät sulavat. Jonkin verran puuta tulee myös laivoilla satamaamme”, nelisen vuotta Pelloksen tehtaanjohtajana työskennellyt Juhani Tenhunen kuvaa.
Raaka-aineesta valmistuu liki puoli miljoonaa kuutiota vaneria maailmalle. Siitä menee vientiin yli 90 prosenttia etupäässä eri puolille Eurooppaa. Peräti 40 prosenttia valmiista tuotteista lähtee tehtaalta junakuljetuksena kohti Kotkan satamaa. VR:n hallinnoima pistoraide valmistui vuonna 1979.
”Pistoraide on meille logistisesti merkittävä ja tärkeä osa tapaamme toimia vastuullisesti.”
Kuusivaneria valmistuu ympäristöystävällisesti
Pellos kuuluu UPM Plywood -yksikköön, jolla on kahdeksan tuotantolaitosta Euroopassa. Suomessa niitä on Pelloksen lisäksi Joensuussa, Kouvolan Kalsossa ja Savonlinnassa. Kaikki valmistettu WISA-vaneri on joko PEFC- tai FSC-sertifioitua eli raaka-aineen lähde tunnetaan ja puunhankinnassa turvataan metsien monimuotoisuus.
Asiakkaat käyttävät vaneria etenkin rakentamiseen, parkettiteollisuuteen ja muihin teollisiin käyttökohteisiin.
Tenhunen toivoo, että alueen päättäjät kävisivät jatkossakin tutustumassa tehtaan toimintaan.
Vaikka uutisotsikot kertovat puuraaka-aineesta olevan pulaa, Pelloksen tehtaille siitä ei ole näkynyt merkkejä.
”Vaneri hyötyy megatrendeistä, ja sen markkina kasvaa maailmalla. Koska kuusella on hyvät lujuusominaisuudet, se sopii hyvin rakentamiseen ja on kevyttä käsitellä. Asiakkaamme arvostavat korkeaa ja tasaista laatuamme sekä toimitusvarmuuttamme. Haluamme, että brändimme näkyy tuotteiden pakkauksissa, joiden kaikki osat pystytään kierrättämään.”
Kaikki Pelloksen tehtaiden tuotannossa syntyvät sivuvirrat pystytään hyödyntämään joko raaka-aineeksi tai polttamaan omassa lämpövoimalassa energiaksi. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, ettei Pelloksen tehtailta lähde kaatopaikalle mitään, ja jätevedet käsitellään omassa biologisessa jätevedenpuhdistamossa.
Merkittävä vaikutus aluetalouteen
Tenhunen muistuttaa, että Pelloksen tehtaiden yhteisvaikutus aluetalouteen on peräti 14 miljoonaa euroa. Palkoista kertyy kunnallisveroja 3,7 miljoonaa euroa, kiinteistöveroa tehtaat maksavat 0,14 miljoonaa euroa ja yhteisöveroa miljoona euroa.
”Paikallinen kulutusvaikutuksemme on 24,4 miljoonaa euroa, ja koko maan osalta noin 55 miljoonaa euroa. Kun otetaan huomioon vielä puun myyntitulot ja urakoinnista kertyvät tulot, puhutaan yhteensä noin 90 miljoonasta eurosta.”
Tehtailla on investoitu vuosittain ja kehitetty prosesseja, jotta toiminta pysyy kustannustehokkaansa.
”Paljon on kehitetty, ja sama tahti jatkuu.”
Uudet työntekijät koulutetaan itse
Pelloksen tehtailla työskentelee tällä hetkellä yhteensä noin 550 työntekijää. Kaikki uudet työntekijät tulevat kaksivuotisen oppisopimuskoulutuksen kautta. Syksyllä otetaan uuteen oppisopimuskoulutukseen noin 20 uutta työntekijää.
”Teollisuustyön brändi tarvitsee huomiota, ja Pelloksen tehdas lisää tunnettuutta. Usein tämä ala mielletään miesvaltaiseksi, vaikka kaikki työt sopivat myös naisille. Toivoisinkin, että naishakijoita olisi jatkossa enemmän. Yksi erikoisuuksistamme on, että meillä on käytössä koko UPM:n laajuinen kannustepalkkiojärjestelmä eli kun menee hyvin, jokainen saa tuloksesta oman osansa.”
Pelloksen tehtaat työllistää suoraan 550 ihmistä. Välillinen työllisyysvaikutus mm. kuljetuksessa, ylläpidossa ja puun hankintaketjussa on noin 1800 ihmistä.
Työturvallisuuden eteen on tehty vuosikymmeniä töitä. Tenhunen sanookin, että kun aikanaan noin puolet sairauspoissaoloista johtui tapaturmista, nyt tapaturmia sattuu vuosittain alle 10.
”Olemme tehneet paljon töitä asenteiden kanssa. Nykyään työntekijät havainnoivat mahdollisia turvallisuuspuutteita ja raportoivat niistä. Edistämme turvallisuusasioita myös vapaa-ajalla eli Turvanurkastamme voi lainata vaikka putoamissuojuksia, ränniputsareita, metsurin suojavaatteita ja ellei jotain tarvittavaa turvavälinettä ole, se hankintaan.”
Vetovastuu siirtyy uusille hartioille
Parhaillaan Pelloksen tehtaille etsitään uutta tehtaanjohtajaa. Juhani Tenhusella on UPM-konsernissa jo reilun 15 vuoden ura ensin Jyväskylässä käyttöinsinöörinä, sitten Venäjän Chudovon ja Savonlinnan tehtaiden johtotehtävissä.
Nyt hän on siirtymässä koko UPM Plywoodin eli vanerintuotannon tuotantojohtajaksi. Jatkossakin hän asuu perheineen Mikkelissä, mutta jakaa työaikansa eri kotimaan yksiköiden sekä Venäjän Chudovon ja Viron Otepään yksiköiden kesken.
Hän toivoo, että päättäjät kävisivät jatkossakin tutustumassa Pelloksen tehtaiden toimintaan. Nythän monelle 15-tien kulkijalle voi jäädä Pelloksesta vain mielikuva tien varrella rapistuvasta ostoskeskuksesta ja pusikoiden takaa pilkottavista kerrostaloista.
”Olen huomannut, että kun alueen päättäjät käyvät täällä tehtaalla paikan päällä, monella silmät avautuvat, että tämä on tosiaan Euroopan suurin vaneritehdas. Meillä on täällä hienoa teollisuutta, joka toimii ympäristöystävällisesti.”
Mikkeliläisenä hän toivoo, että kotikaupungin brändin eteen tehtäisiin kaikki mahdollinen.
”On tärkeää, miten Mikkeli nähdään muualla. Esimerkiksi korkea veroprosentti pitää saada alemmas, alueen vetovoimaa pitää lisätä ja aluetalous on laitettava kuntoon.”
Kansikuva: UPM Pelloksen tehtaanjohtaja Juhani Tenhunen Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen ja UPM
Syksyn PK-yritysbarometrin mukaan Etelä-Savon PK-yritykset ovat investoimassa 24 % muuta maata enemmän.
Rahoitusta on jo tänä vuonna hakenut kone –ja laiteinvestointeihin 53% barometriin vastanneista yrityksistä, kun viime vuonna samaan aikaan rahoitusta oli hakenut vain 42% yrityksistä.
Investoinneissa Etelä-Savon keskiarvo on koko maan keskiarvoa parempi
Yritysten investointiodotukset ovat korkealla. Jopa 73 % vastanneista yrityksistä, jotka aikovat hakea rahoitusta, investoivat sen kone -tai laitehankintoihin. Investoinneissa on lisäystä viime vuoden samaan aikaan verrattuna 41 %. Koko koko maahan verrattuna investointeja aiotaan tämän tutkimuksen valossa tehdä Etelä-Savossa 24% enemmän, Heidi Loukiainen Etelä-Savon Yrittäjistä kertoo.
Yrityksen kehittämisen merkittävämmäksi ulkopuoliseksi esteeksi raportoidaan yleinen suhdanne- ja taloustilanne. Toiseksi merkittävin este on osaavan työvoiman saatavuus.
Vienti edelleen muuta maata heikompaa
Etelä-Savon yrityksissä tehdään vientiä edelleen muuta maata vähemmän. Vientiyritysten osuus vastanneista oli Etelä-Savossa noin 15 %, kun koko maassa osuus oli 21 %. Myöskään kansainvälistymispalvelujen tarvetta ei koeta yhtä tärkeäksi. Samaan aikaan yritystoiminnan tärkeimmäksi kehittämistarpeeksi nimetään kuitenkin markkinointi ja myynti.
Yksi selittävä tekijä vientihalukkuuteen on yrityksen koko, sillä liikevaihdoltaan alle 200 000€ yritysten vastaajamäärä on Etelä-Savossa muuta maata suurempi. 91% Etelä-Savon yrityksistä ei ole käyttänyt kansainvälistymiseen liittyviä palveluja.
Mikkeliläinen MusicFairyTales ottaa tänä syksynä melkoisen kasvuloikan. Markkinoille tulee uusia klassisen musiikin pohjalta lapsille räätälöityjä tarinoita, joista on useita kieliversioita eri jakelualustoille. Kasassa on kansainvälinen kehittäjätiimi, mobiilisovellus valmistuu kevääksi, ja sijoittajille on avattu rahoituskierros.
Pitkään Mikkelin musiikkiopistossa pianonsoiton lehtorina toiminut Teemu Laasanen heräsi muutama vuosi sitten pohdiskelemaan, miten voisi kehittää yhden lapsen yksilöopetuksen pohjalta mallin, jonka sisältö sopisi laajalle joukolle erikielisiä lapsia eri puolilla maailmaa.
Hän alkoi tehdä vaimonsa, pianonsoiton opettaja Noora Nikan ja näyttelijä Risto Kopperin kanssa kokemuksellisia tarinoita, jotka avaisivat lapsille klassisen musiikin maailmaan pelillisyyden kautta. Yhteisen yrityksen kolmikko perusti vajaat kolme vuotta sitten.
Kehitystyön taustalla on pedagoginen oivallus, ns. Mozart-effekti. Tutkimukset vahvistavat, että klassisen musiikin kuuntelu kehittää lasten kielellistä osaamista ja parantaa tiedollisia taitoja. Lisäksi musiikilla on erilaisia suotuisia terveysvaikutuksia.
Yritys on luonut SEL Curriculum -mallin, opintopolun, joka auttaa lapsia kehittämään sosiaalisia taitojaan leikin ja pelaamisen avulla.
”Teemme opetuksellista viihdettä (edutainment) hyödyntäen pelimaailman mahdollisuuksia. Teemme tällä hetkellä tuotteita alle kouluikäisille lapsille. Ideana on, että lapset pääsevät kehittämään sosiaalisia taitojaan ja tunneälykkyyttään ja samalla klassinen musiikki tulee heille tutuksi.”
Laaja tuoteperhe valmiina
Yritys hyödyntää tuotteisiinsa klassista musiikkia, grafiikkaa, animaatiota ja ääninäyttelijöiden kertomia tarinoita. Musiikkina tuotteissa hyödynnetään klassikkosäveltäjiä, kuten Sibeliusta, Tšaikovskia, Griegiä, Bachia, Mozartia, Beethovenia tai Schumannia. Oman kertojanäänensä tarinoille antavat kokeneet ääninäyttelijät eri maista.
Tarinoita on jo paketoituna kirjoiksi paperikansiin, ääni- ja e-kirjoiksi. Tuotteista on myös eri kieliversioita, joita on mukautettu kohdemaan kulttuuriin sopiviksi. Tähän mennessä kirjoja on myyty yli 2000 kappaletta.
Viime vuoden lopulla valmistui yhteistyössä mikkeliläisen OiOi Oy:n kanssa Satuseinä, joka lanseerattiin lokakuussa 2020 Helsingin Musiikkitalossa. Toteutukseen saatiin AVEKin Crema-rahoitusta. Helsingin Keskustakirjasto Oodi on hankkinut Satuseinän käyttöönsä, ja sellainen löytyy myös Mikkelistä Kattilansillan päiväkodista.
MusicFairyTales, OiOi ja Feel&Play toteuttivat satuseinän Helsingin musiikkitaloon.
”Satuseinästämme on tullut paljon hyvää palautetta myös musiikkiterapeuteilta. Parhaillaan meillä on meneillään neuvottelut yli 20 eri tahon kanssa. Tuotteemme kiinnostavat muun muassa päiväkoteja, urheilujärjestöjä, kirjastoja, lomakeskuksia, lentokenttiä ja mediaa.”
Ydintiimillä vankka kokemus
Yrityksen kolmella osakkaalla on yhteensä yli sata vuotta kokemusta pedagogiikasta. Tänä syksynä tiimi laajenee, kun siinä aloittaa graafisesta ilmeestä vastaavan, yli 10 vuotta kansainvälistyneessä peliyrityksessä Roviossa työskennellyt osaaja ja lisäksi palkataan myyntivastaava.
Heidän lisäkseen käytettävissä on toimeksiantopohjalta osaajia äänittämään, animoimaan ja suunnittelemaan äänimaailmoja.
Yritys kehittää parhaillaan Feel&Play-mobiilisovellusta, joka valmistuu ensi vuoden helmikuuksi. Mobiilikehityksestä vastaa oma viiden osaajan tiimi virolaisessa yli sadan osaajan Concise Team -yrityksessä.
Tänä syksynä yritys alkaa näkyä nyt myös kotikaupungin katukuvassa.
”Avaamme syyskuun puolivälissä toimitilat Mikkelin Vuorikadulla. Samoihin tiloihin tulee myös Mikkelin Musiikkijuhlien toimisto ja varasto”, myös musiikkijuhlien festivaalijohtajana jo kolmisen vuotta toiminut Laasanen kertoo.
Yritys toivoo mukaan kehittämistyöhön myös omien yritystensä kautta työskenteleviä videotuottajia ja muita yrityksen kehitystyöstä kiinnostuneita.
Rahoituskierros menossa
Yritys on saanut tuotekehitykseensä, patentti- ja tavaramerkkiselvitysten tekoon sekä kansainvälistymiseen osarahoitusta ELY-keskuksesta. Sitä kautta on löytynyt myös kokenut rahoituskonsultti.
Parhaillaan yritys hakee 300 000 euron siemenrahoitusta liiketoiminnan kehittämiseen, kasvuun, markkinointiin, immateriaalisten oikeuksien suojaukseen sekä tuotekehitykseen toteuttaakseen viisivuotissuunnitelmansa. Yrityksellä on kaksi kansainvälisesti rekisteröityä tavaramerkkiä.
”Olen päässyt kertomaan yrityksistä jo laajalle kotimaisten ja kv. sijoittajien joukolle ja työ jatkuu. Meitä kiinnostaisi erityisesti pääsy Aasian markkinoille, kuten Etelä-Koreaan, Kiinaan ja Japaniin, koska niissä maissa myös vanhemmat ja isovanhemmat tekevät kodeissa paljon työtä kehittäessään lasten valmiuksia.”
Teemu Laasanen on mukana Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n Sata-hankkeessa, jonka kautta on tullut rahoitusvinkkejä ja järjestynyt yhteyksiä sijoittajiin ja kutsuja erilaisiin tilaisuuksiin.
Sata-hankkeen projektipäällikkö Marjo Niittuaho-Nastolin kuvaa yritystä nopeaa kasvua tavoittelevaksi startup-yritykseksi, jolla on valmiina skaalautuva tuoteperhe, kokenut projektitiimi ja tahto kasvaa kansainvälisesti.
Yrityksen kasvuhakuisuutta kuvastaa Laasasen luonnehdinta yrityksen tulevaisuusvisiosta.
”Meillähän on yrityksen logossa lohikäärme. Haluamme kehittyä lemmikkilohikäärmeestä yksisarviseksi eli miljardin euron yritykseksi.”
Kiertotalous ja kehittyvien yritysten uudet liiketoimintamallit 2020-luvun alustataloudessa -hanke kehittää Suomen parasta yhteisöllistä kasvuympäristöä, joka tukee uusien yritysten ja työpaikkojen syntyä Etelä-Savon alueelle. Hanketta rahoittaa Euroopan unionin aluekehitysrahasto, rahoituksen myöntänyt viranomainen on Etelä-Savon maakuntaliitto.
Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy luo työtä mikkeliläisille tukemalla yritysten kehitystä, kasvua ja vientiä. Miksei palvelee yrittäjiä liiketoimintasuunnitelman laatimisvaiheesta alkaen, kaikissa kehitysvaiheissa. Asiantuntijamme auttavat yrityksiä sijoittumaan, löytämään työvoimaa, kehittämään liiketoimintaa sekä luomaan kansallisia ja kansainvälisiä verkostoja. Lisää meistä www.mikseimikkeli.fi
Valtatie- ja elinvoimaseminaarissa Mikkelin Mikaelissa vieraillut Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn painotti puheenvuorossaan tulevaisuuden talousnäkymiä. Suomen haasteena on erityisesti pitkän aikavälin hidastuva kasvu.
– Talouden toipuminen on ollut viime kuukausina nopeampaa mitä keväällä arvioitiin. Koronarokotekattavuus on kasvanut, rajoituksia on pystytty purkamaan ja maailmantalouden vahva kasvu tukee Suomen vientiä, Rehn kertoi seminaariyleisölle.
– Tällä hetkellä taloudessa on käynnissä kasvupyrähdys. Investointien näkymät ovat paremmat. Nopea kasvu näyttää kuitenkin jäävän tilapäiseksi. Tämän hetken ennusteessa on positiivinen pohjavire, mutta pandemia on edelleen merkittävä epävarmuustekijä taloudelle. On syytä muistaa, että koko maailmassa vasta joka neljäs ihminen on kokonaan rokotettu, Rehn muistutti.
Esityksessään mikkeliläislähtöinen Rehn puhui myös liikenneinvestointien merkityksestä tuottavuudelle ja työssä käynnille.
– Infrastruktuuri vaikuttaa suuresti yritysten sijoittumiseen. Viimeisten vuosien aikana liikenneinvestointien rahoituksessa kuntien rooli on kasvanut. Tässä on taustalla kaupunkiseutujen kasvu ja viime vuosien suuret raideinvestoinnit. Pandemia ei sinänsä taita kaupungistumisen megatrendiä, mutta monipaikkaisen työn mahdollisuudet tulevat kasvamaan ja työmatkailu saattaa hyvinkin lisääntyä ja siitä näkökulmasta tarkastellen sujuvat liikenneyhteydet laajentavat työssäkäyntialueita.
Jos paljon satelikin hehkutusta ja kehuja uudelle Viitostien linjaukselle, sai vanhakin oman osansa. Olli Rehn kertoi yleisölle, ettei malttaisi odottaa tulevia pyörälenkkejä nyttemmin hiljaisella vanhalla osuudella.
– Meille aktiivisille pyöräilijöille avautuu nyt rinnakkaisväylä. Kesällä tuli kierrettyä maakuntaa fillarilla ja odotankin kovasti tilaisuutta ”vanhan vitostien” testiajoon.
Mikkelin kaupunki, Juvan kunta ja Viitostie ry järjestivät valtatie- ja elinvoimaseminaarin Mikkelin Mikaelissa maanantaina 6.9. Seminaarissa juhlistettiin syksyllä valmistuvaa Viitostien yhteysväliä Mikkeli–Juva. Tallenteen seminaarista voi katsoa kaupungin Youtube-kanavalta.
Työvoimapulan arvioidaan rajoittavan merkittävästi yritysten kasvua ja liiketoimintaa.
Kauppakamareiden jäsenyrityksille suunnatun kyselyn mukaan lähes 75 prosenttia yrityksistä kokee pulaa tai paljon pulaa osaavasta työvoimasta. Jopa 68 prosenttia yrityksestä arvioi, että pula osaavasta työvoimasta on rajoittanut yritysten kasvua ja liiketoimintaa.
-Talouskasvu sakkaa, jos korjaavia toimenpiteitä ei tehdä vauhdilla, sanoo Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Mikko Valtonen.
Tilanne on heikentynyt merkittävästi vuoden takaisesta, jolloin noin 50 prosenttia ilmoitti kärsivänsä osaavan työvoiman pulasta.
Keskeisimmät rekrytointihaasteet johtuvat yritysten mukaan siitä, että avoimiin tehtäviin ei vain yksinkertaisesti ole hakijoita. Myös hakijoiden vähäinen työkokemus, tai soveltumaton koulutus on ongelma ja tämä johtaa niin sanottuun kohtaanto-ongelmaan. Myös kannustinloukut eli se, ettei työtä kannata ottaa vastaan, koska palkasta verojen jälkeen käteen jäävä osuus ei ole kovin paljon suurempi kuin tuet, oli yhtenä esteenä työvoiman saatavuudelle.
Ratkaisuksi esitetään panostuksia koulutukseen, oppilaitosyhteistyöhön ja kannustinloukkujen purkamiseen.
Valtakunnallinen tilanne toistuu Etelä-Savossa
Etelä-Savon kauppakamarin toimitusjohtaja Teppo Leinosen mukaan myös Etelä-Savossa osaajapula ja työvoiman saatavuuden ongelmat ovat nopeasti nousseet keskeiseksi ongelmaksi.
-Asia on hyvin konkreettinen monella toimialalla. Työmarkkinoilta poistuu runsaasti enemmän ihmisiä kuin uusia on tulossa. Asian ratkaisemiseksi tarvitaan nopeasti kansallisia toimenpiteitä, kuten kauppakamarien ratkaisuissa osaajapulaan on mainittu. On kyettävä avoimesti tarkastelemaan mm. opintotukien tulorajoja, kesälomakauden siirtämistä, ylitöiden ja seniorityön verotusta tai ihmisten liikkuvuuden helpottamista sekä paikallisen sopimisen lisäämistä. Lisäksi on huolehdittava alueen vetovoimasta ja nykyisten työmarkkinoille tulevien ihmisten pitämisestä alueella. On vaarallinen kehityssuunta, jos koronan jälkeinen kasvu jää puolitiehen siksi, että tekijöitä ei löydy, Leinonen toteaa.
Keskuskauppakamari esittää 16 keinoa työvoimapulaan
-Osaajapula pitää ottaa tosissaan eikä ongelmaa saa vähätellä. Yhteistyössä poliittisten päättäjien ja elinkeinoelämän kanssa on haettava ratkaisuja, joilla turvataan osaavan työvoiman saatavuus, sanoo Valtonen.
Keskuskauppakamarin esittämiä keinoja ovat:
Riittävät resurssit oleskelulupien käsittelyyn. Oleskelulupaprosessien uudistaminen on tärkeää, mutta hidasta. Nopeana toimena on lisättävä lupakäsittelyn resursseja (Maahanmuuttovirasto, edustusto ja TE-toimistot), jotta hakemusmäärien kasvaessa voidaan turvata sujuva käsittely.
Maahantulon sujuvoittaminen. Oleskelulupien käsittelyajan maksimiksi pitää asettaa kuukausi ja pyrittävä keskimäärin 1–2 viikon käsittelyaikaan. D-viisumia tulee kehittää entistä joustavammiksi ja ulottaa se opiskelijoille. Käsittelyn ja päätöksenteon automatisointia on vietävä vauhdilla eteenpäin. Sähköiseen vahvaan tunnistautumiseen on löydettävä toimiva ratkaisu.
Ulkomaalaisen työvoiman saatavuusharkinnan poistaminen. Jo päätetyn saatavuusharkinnan lieventämisen kokeilun sijaan tulisi suoraan luopua saatavuusharkinnasta. Tämä edistäisi merkittävästi ulkomaalaisen työvoiman käyttöä Suomessa.
Maahanmuuttajien työllistymistä edistettävä joustavammalla kielikoulutuksella. Maahanmuuttajien työllistymisen kannalta kielitaito on olennainen asia. Monesti työllistyminen olisi kuitenkin mahdollista jo ennen pitkää kotouttamiskoulutusta. Kielikoulutusta tulisikin järjestää yhteiskunnan toimesta joustavammin työn ohessa ja panostaa nopeaan työllistymiseen.
Ulkomaalaisten osaajien houkuttelu. Osaajien houkuttelun on lähdettävä yritysten tarpeista ja sitä pitää tehdä kiinteässä yhteistyössä yritysten kanssa. Yrityksien akuuttia osaajapulaa voidaan helpottaa tukemalla rekrytointia ulkomailta (mm. TalentBoost -toimet).
Lisää resursseja korkeakoulujen muunto- ja täydennyskoulutuksiin. Korkeakoulujen muunto- ja täydennyskoulutukset ovat kokonaisen tutkinnon opiskeluun verrattuna huomattavista nopeampi tapa hankkia uutta osaamista ja tuottaa osaajia työmarkkinoille. Muunto- ja täydennyskoulutuksia pitääkin lisätä yritysten tarpeet huomioiden.
Korkeakoulujen lyhyttutkintojen käyttöönotto. Otetaan suomalaisessa korkeakoulujärjestelmässä käyttöön lyhyttutkinnot (ns. korkeakouludiplomi) OECD:n Suomelle antaman suosituksen mukaisesti. Lyhyttutkinnoilla voidaan mahdollistaa nykyistä nopeampi osaamisen päivittäminen ja laajentaa korkeakoulutusta laajemman joukon saataville.
Koulutuksen digitalisaation edistäminen. Korkeakoulujen digivisio vie koulutuksen digitalisaatiota oikeaan suuntaan. Myös ammatillisen koulutuksen puolella on panostettava vahvemmin digitalisaatioon ja sen tuomiin mahdollisuuksiin. Tavoitteena mm. laajemmat mahdollisuudet joustavaan ajasta ja paikasta riippumattomaan oppimiseen.
Ammatillisia tutkintoja englanniksi. Englanninkielisten ammatillisten tutkintojen järjestäminen on vapautettava opetus- ja kulttuuriministeriön lupamenettelystä. Englanninkielisiä tutkintoja pitää saada antaa ilman erillistä lupamenettelyä silloin, kun oppilaitos ja alueen työ- ja elinkeinoelämä yhdessä toteavat tarpeen.
Oppisopimuskoulutuksen lisääminen erityisesti nuorten keskuudessa. Luodaan uusi tuki työnantajan palkkauskustannusten porrastamiseksi. Tuki tulisi työnantajalle automaattisesti, jos hän ottaa oppisopimuskoulutukseen alle 30-vuotiaan vailla ammatillista peruskoulutusta olevan henkilön, joka opiskelee ammatillista perustutkintoa.
Lyhyillä työvoimakoulutuksilla kiinni työelämään. Akuuttiin työvoimapulaan voidaan vastata järjestämällä työvoimakoulutuksena yritysten tarpeista lähteviä lyhyitä koulutuksia (muutamista päivistä muutamiin viikkoihin) sellaisille henkilöille, joilla ei vielä ole valmista työpaikkaa. Koulutusten tavoitteen on antaa riittävät valmiudet aloittaa työskentely jollain tietyllä alalla.
RekryKoulutusten resurssit turvattava. TE-toimistojen ja yritysten yhteiset RekryKoulutukset ovat hyvä ja nopea tapa kouluttaa yritysten tarpeita vastaavaa työvoimaa. Työvoimatarpeen kasvaessa on tärkeää varmistaa, että RekryKoulutusten resurssit ovat riittävät ja niiden järjestäminen joustavaa yritysten näkökulmasta.
Opintotuen tulorajojen nostaminen. Opintotuen tulorajoja tulee nostaa merkittävästi nykyisestä, jotta opiskelijoille tulee mahdollisuus ja selkeä kannuste tehdä töitä opintojen ohessa. Tämä lisäisi nopeasti työvoiman tarjontaa.
Liikkuvuusavustuksen laajentaminen. Liikkuvuusavustusta pitää laajentaa siten, että se edistää työn perässä muuttamista laajemmin kuin nyt. Avustuksen myöntämisessä pitää joissain tapauksissa huomioida myös muut kuin työttömät. Rahallisen kannusteen pitää olla riittävän suuri, jotta se auttaa muuttamaan ja sijoittumaan uudelle paikkakunnalle.
Paikallisen sopimisen edistäminen. Paikallista sopimisen mahdollisuuksia pitää laajentaa kokeilulla, joka mahdollistaisi vapauden sopia toisin eli työehtosopimuksien määräyksistä voitaisiin poiketa työantajan ja henkilöstön keskinäisellä sopimuksella.
Yksityisten palveluntuottajien hyödyntäminen laajemmin työllisyyspalveluissa. Työnhakijat tarvitsevat riittävät ja laadukkaat palvelut tukemaan työllistymistään. Yksityiset palveluntuottajat pitää ottaa vahvemmin mukaan tuottamaan näitä palveluita TE-toimistojen rinnalle.
Kansikuva: Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Mikko Valtonen. Kuva Liisa Takala
Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n toimitusjohtaja Juha Kauppinen on tänään 1.9.2021 irtisanoutunut tehtävästään. Kauppisella on johtajasopimuksessaan kuuden kuukauden irtisanomisaika, jonka hän on valmis työskentelemään yhtiössä.
Kauppinen näkee irtisanoutumisensa osana suurempaa elinvoimauudistusta. Uudistusta kehitysyhtiön puolelta ohjaa uusi hallitus, joka valitaan 15.9.2021 yhtiökokouksessa. ”Koen tämän olevan oikea hetki muutokselle myös operatiivisessa johdossa,” Kauppinen toteaa.
Juha Kauppinen on toiminut Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n toimitusjohtajana vuodesta 2016 alkaen.
Käytämme verkkosivuillamme analytiikka- ja muita evästeitä tarjotaksemme sinulle parhaan mahdollisimman käyttökokemuksen. Oletamme että tämä on sinulle ok, mutta voit myös halutessasi kieltää evästeet. Halutessasi voit myös tutustua sivustomme rekisteri- ja tietosuojaselosteeseen.EvästeasetuksetHYVÄKSY
Evästeet & Evästeasetukset
Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n henkilötietolain (10 ja 24 §) ja EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (GDPR) mukainen rekisteri- ja tietosuojaseloste
Laadittu 20.8.2019. Viimeisin muutos 23.7.2020.
Tämä rekisteri- ja tietosuojaseloste koskee yhtiön verkkosivuja osoitteessa https://mikseimikkeli.fi.
Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy Y-tunnus: 0600598-8
Sammonkatu 12, 50130 Mikkeli
Osakeyhtiö on rekisteröity Suomen Kaupparekisteriin.
Osakeyhtiön omistajat ovat Mikkelin kaupunki, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu ja LUT-yliopisto.
Tekninen yhteyshenkilö:
Jukka Kumpusalo, viestintäpäällikkö
puh 044 794 5694
jukka.kumpusalo@mikseimikkeli.fi
Hallinto ja tietopyynnöt:
Maarit Randelin, hallintopäällikkö
puh. 0440 361 607
maarit.randelin@mikseimikkeli.fi
2. Rekisterin nimi
Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n verkkoportaali osoitteessa https://mikseimikkeli.fi
3. Oikeusperuste ja henkilötietojen käsittelyn tarkoitus
EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen mukaiset oikeusperusteet henkilötietojen käsittelylle tässä verkkoportaalissa ovat
Sopimus
Kun käytät palveluitamme, käsittelemme tietojasi perustuen sopimussuhteeseen. Käsittelemme vain tietoja, jotka ovat tarpeen sovitun palvelun toimittamista varten.
Rekisteröidyn suostumus Kun lähetämme sinulle sähköisiä markkinointiviestejä lupaasi perustuen tai kohdennamme sinulle mainontaa verkkopalveluissa, käsittelemme tietojasi suostumukseen perustuen.
Oikeutettu etu Mikkelin kaupungin ja Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n asiakastyön hoitaminen. Henkilötietojen käsittelyn tarkoitus on yhteydenpito asiakkaisiin, asiakassuhteen ylläpito, markkinointi tms. Tietoja ei käytetä automatisoituun päätöksentekoon tai profilointiin.
4. Rekisterin tietosisältö ja säännönmukaiset tietolähteet
Tässä verkkoportaalissa olevia henkilötietoja käsitellään vain siinä määrin kuin on tarpeen em. tarkoitusten toteuttamiseksi ja tavalla, jota rekisteröidyt voivat kohtuudella odottaa tietoja antaessaan.
Mikäli jätät kommentin, kommenttia ja sen metatietoa säilytetään toistaiseksi. Tämä tehdään siksi, että voimme tunnistaa ja hyväksyä seuraavat kommentit automaattisesti sen sijaan, että säilyttäisimme ne moderointijonossa.
Tallennamme rekisteröityneiden käyttäjien (jos sellaisia on) käyttäjäprofiilien tiedot. Kaikilla käyttäjillä on mahdollisuus nähdä, muokata ja poistaa omia henkilötietojaan milloin vain. Ainoastaan käyttäjänimeä ei voi muuttaa. Verkkosivuston ylläpitäjät voivat nähdä ja muokata käyttäjäprofiilien tietoja.
Tietoa kerätään myös seuraavin tavoin:
Yhteydenottolomakkeet Tässä verkkoportaalissa on yhteydenottolomakkeita, joilla kerätään nimitietoja, puhelinnumerotietoja sekä sähköpostiosoitetietoja. Täyttäessäsi yhteydenottopyyntölomakkeen Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n sivulla hyväksyt, että yhtiön edustaja ottaa sinuun yhteyttä käyttäen lomakkeella antamiasi tietoja. Yhteydenottolomakkeen lomakekentässä ilmoittamiasi tietoja ei tallenneta automaattisesti mihinkään yhtiön rekisteriin. Tietoja ei myöskään anneta kolmannelle osapuolelle ilman nimenomaista lupaasi.
Kommentit
Kun sivuston käyttäjät jättävät kommentteja sivustolle, keräämme kommenttilomakkeessa olevat tiedot, sekä käyttäjän IP-osoitteen ja selaimen versiotiedot roskaviestien tunnistamisen helpottamiseksi. Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy pidättää oikeuden valita, miltä osin kommentointi on sivustolla käytössä tai sulkea kommentointimahdollisuuden kokonaan pois.
Kun vierailijat jättävät kommentin tälle sivustolle keräämme tiedon, joka on näkyvissä kommentointikentissä, IP-osoitteen sekä selaimen versioon liittyvät tiedot. Sähköpostiosoitteesta luotu anonymisoitu hajautustieto (hash) voidaan lähettää Gravatar-palveluun, jotta tiedetään onko kommentoija palvelun käyttäjä. Gravatar-palvelun tietosuojaseloste löytyy osoitteesta https://automattic.com/privacy/.
Uutiskirjetilauslomakkeet Tällä sivustolla on Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n toimittamien uutiskirjeiden tilauslomakkeita, joilla kerätään nimitieto, organisaatiotieto sekä sähköpostiosoitetieto. Täyttäessäsi uutiskirjeen tilauslomakkeen ja tehdessäsi omakätisen uutiskirjetilauksen Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n ylläpitämällä sivustolla hyväksyt, että tietosi tallennetaan yhtiön sähköiseen uutiskirjejärjestelmään toistaiseksi, kunnes peruutat tilauksesi. Uutiskirjejärjestelmäpalvelut ovat osa yhtiön asiakas-ja sidosryhmärekisteriä ja palvelun tuottaa Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:lle Hakosalo Software Oy (kotipaikka Pori). Tutustu asiakas- ja sidosryhmärekisterin rekisteri- ja tietosuojaselosteeseen tästä.
Evästeet
Jos jätät kommentin sivustolle, voit valita nimen, sähköpostiosoitteen ja url-osoitteen tallennuksen evästeeseen. Tämä toiminto lisää käyttömukavuutta, koska lomaketta ei tarvitse täyttää jokaisella kerralla uudelleen kommenttia lisätessä. Evästetieto poistetaan selaimesta vuoden kuluttua.
Mikäli sinulla on tili ja kirjaudut sivustolle, asetamme väliaikaisen evästeen, joka päättelee tukeeko selaimesi evästeitä vai ei. Tämä eväste ei sisällä henkilötietoa ja se poistetaan kun selainikkuna suljetaan.
Kun kirjaudut sisään, asetamme useita evästeitä, jotka tallentavat kirjautumis- sekä näyttöasetuksesi. Kirjautumisevästeet poistetaan kahden vuorokauden kuluessa, näyttöasetuksiin liittyvät evästeet poistuvat vuoden päästä. Mikäli valitset “Muista minut” kirjautumisen yhteydessä, kirjautumistietojasi säilytetään kahden viikon ajan. Mikäli kirjaudut ulos, kirjautumiseen liittyvät evästeet poistetaan samassa yhteydessä.
Muilta sivustoilta upotettu sisältö
Tämän sivuston artikkelit voivat sisältää upotettua sisältöä (esimerkiksi videoita, kuvia, artikkeleita jne.). Toisilta sivustoilta tuodun upotetun sisällön avaaminen on verrattavissa siihen, että vierailija itse kävisi kolmannen osapuolen sivustolla.
Nämä sivustot voivat kerätä tietoa sinusta, käyttää evästeitä, upottaa kolmannen osapuolen seurantaevästeitä ja monitoroida vuorovaikutustasi upotetun sisällön kanssa, mukaan lukien vuorovaikutuksen seuranta jos ja kun olet kirjautunut käyttäjänä sivustolle.
Analytiikka
Käytämme tällä sivustolla Google LLC:n (kotipaikka Mountain View, Kalifornia, Yhdysvallat) markkinointi- ja kävijäseurantatyökaluja. Saapuessasi sivulle asetamme väliaikaisen evästeen, joka auttaa parantamaan kävijäkokemustasi. Evästeen avulla tarjoamme Sinulle myös kohdennettuja sisältöjä. Eväste poistetaan kahden vuoden päästä.
5. Tietojen säännönmukaiset luovutukset ja tietojen siirto EU:n tai ETA:n ulkopuolelle
Palvelun tarjoajana toimii Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy. Olemme osa Mikkelin kaupunkikonsernia. Tietojasi voidaan yhdistellä ja luovuttaa Mikkelin kaupungin käyttöön. Tietoja ei luovuteta säännönmukaisesti muille tahoille.
Tapahtumien ilmoittautumistietoja voidaan siirtää tapahtumien yhteisjärjestäjille ja julkisrahoitteisten projektien rahoittajille tai muille vastaaville julkishallinnon edustajille vain siinä määrin kuin on tarpeen.
Tietoja ei pääsääntöisesti luovuteta EU / ETA -maiden ulkopuolelle. Yksittäisissä tapauksissa yhteystietoja voidaan luovuttaa yhteistyökumppaneille.
Henkilötietoja ei luovuteta markkinointitarkoituksiin.
6. Rekisterin suojauksen periaatteet
Rekisterin käsittelyssä noudatetaan huolellisuutta ja tietojärjestelmien avulla käsiteltävät tiedot suojataan asianmukaisesti. Kun rekisteritietoja säilytetään Internet-palvelimilla, niiden laitteiston fyysisestä ja digitaalisesta tietoturvasta huolehditaan asiaankuuluvasti. Rekisterinpitäjä huolehtii siitä, että tallennettuja tietoja sekä palvelimien käyttöoikeuksia ja muita henkilötietojen turvallisuuden kannalta kriittisiä tietoja käsitellään luottamuksellisesti ja vain niiden työntekijöiden toimesta, joiden työnkuvaan se kuuluu.
7. Tarkastusoikeus ja oikeus vaatia tiedon korjaamista
Mikäli sinulla on käyttäjätili tälle sivustolle tai olet jättänyt kommentteja, voit pyytää koostetiedostoa omista henkilötiedoistasi, sisältäen kaiken henkilötiedon, jonka olet meille antanut. Voit myös pyytää henkilötietojesi poistoa.
Jokaisella rekisterissä olevalla henkilöllä on oikeus tarkistaa rekisteriin tallennetut tietonsa ja vaatia mahdollisen virheellisen tiedon korjaamista tai puutteellisen tiedon täydentämistä. Mikäli henkilö haluaa tarkistaa hänestä tallennetut tiedot tai vaatia niihin oikaisua, pyyntö tulee lähettää kirjallisesti rekisterinpitäjälle. Rekisterinpitäjä voi pyytää tarvittaessa pyynnön esittäjää todistamaan henkilöllisyytensä. Rekisterinpitäjä vastaa asiakkaalle EU:n tietosuoja-asetuksessa säädetyssä ajassa (pääsääntöisesti kuukauden kuluessa).
8. Muut henkilötietojen käsittelyyn liittyvät oikeudet.
Rekisterissä olevalla henkilöllä on oikeus pyytää häntä koskevien henkilötietojen poistamiseen rekisteristä (”oikeus tulla unohdetuksi”). Niin ikään rekisteröidyillä on muut EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen mukaiset oikeudet kuten henkilötietojen käsittelyn rajoittaminen tietyissä tilanteissa. Pyynnöt tulee lähettää kirjallisesti rekisterinpitäjälle. Rekisterinpitäjä voi pyytää tarvittaessa pyynnön esittäjää todistamaan henkilöllisyytensä. Rekisterinpitäjä vastaa asiakkaalle EU:n tietosuoja-asetuksessa säädetyssä ajassa (pääsääntöisesti kuukauden kuluessa).
Tarpeelliset evästeet ovat sivustomme toiminnan kannalta tärkeitä. Näiden evästeiden kieltäminen voi heikentää käyttökokemustasi tai estää sivustomme toiminnan oikein.
