Mölnlycken Mikkelin tehdas jatkaa lähivuodet mittavia investointeja ja toivoo paikallisista oppilaitoksista yhteistyökumppaneita, ettei kasvu hyydy osaajapulaan.

Mölnlycke Health Care on maailman johtava haavanhoitotuotteiden ja leikkaussalitarvikkeiden valmistaja ja kehittäjä. Viime vuonna 50-vuotista taivaltaan juhlinut yrityksen Mikkelin tehdas työllistää 540 työntekijää, joista yli puolet on naisia.

Vuonna 2016 Mikkelissä tehtaanjohtajana aloittanut Timo Saahko on työskennellyt maailmalla yhteensä parisenkymmentä vuotta, josta useita vuosia Saksassa, Kiinassa ja Puolassa.

Viime heinäkuussa hän alkoi vetää myös konsernin muita haavanhoitotuotteiden tuotantolaitoksia, jotka sijaitsevat Tanskassa, Englannissa ja Yhdysvalloissa, missä tehtaita on kaksi Mainen osavaltiossa.

”Mikkeli on selkeästi konsernin mallitehdas, jonka työkulttuurista ja intohimosta viedä asioita eteenpäin olen äärimmäisen ylpeä. Teemme täällä pitkäjänteistä kehitystyötä, jonka tuloksia voidaan hyödyntää koko konsernissa.”

Mikkelin tuotekehitystiimin 13 täysipäiväistä asiantuntijaa teollistaa ja testaa koko konsernin käyttöön uusia tuotteita. He ovat osa konsernin pääkonttorissa Göteborgissa sijaitsevaa tutkimus- ja tuotekehitysyksikköä.

”Vuosittain Mikkelissä kehitetään konsernille tuotantoon noin 2-3 uutta tuotetta.”

Mikkelissä valmistuu vuosittain noin 300 miljoonaa tuotetta, jotka viedään pääosin Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin. Kotimaahan tuotannosta jää noin 1,5 prosenttia.

Mikkelin yksikön liikevaihto on tänä vuonna ennätysmäinen eli 132 miljoonaa euroa, mikä ylittää 20 prosentilla budjetoidun liikevaihdon.

”Tämä on historiamme paras tulos. Myös ensi vuonna meillä menee kovaa.”

Mölnlycke siirsi parisen vuotta sitten Suomen pääkonttorinsa toiminnot Mikkeliin.

”Se oli strateginen päätös, jolla haluttiin tukea Mikkelin tehtaan kehittämistä. Konsernin lippulaivatehtaaksi meidät tekee osaaminen, henkilöstö ja sen yrittäjämäinen asenne, mikä tarkoittaa jatkuvaa oppimista ja kehittämistä.”

Mittavia investointeja

Viimeisten viiden vuoden aikana Mikkelin tehtaalla on investoitu yhteensä noin 35 miljoonalla eurolla. Parhaillaan rakennetaan uutta vaahtolinjaa, mikä on 6,3 miljoonan investointi.

”Lisäksi saimme joulukuun alussa uusia investointipäätöksiä yhden konelinjan modernisoinnista eli 5,5 miljoonan investoinnista sekä uuden komponenttilinjan 2,5 miljoonan euron investoinnista. Investoinneilla halutaan varmistaa, että käytössä on riittävästi tuotantokapasiteettia. Seuraavien viiden vuoden aikana vuosittaiset investoinnit ovat keskimäärin noin seitsemän miljoonan euron tasolla. Kokonaisuudessaan meillä on tällä hetkellä suunnitelmissa yli 14 miljoonan investoinnit. Ne vahvistavat Mikkelin tehtaan asemaa konsernin lippulaivatehtaana”, Saahko kuvaa.

Jatkuvalla kehittämisellä on onnistuttu lisäämään tehtaan kustannustehokkuutta viiden vuoden aikana yli 20 miljoonalla eurolla.

”Kehittämistyötä on tehtävä koko ajan. Olemme pystyneet tehostamaan esimerkiksi materiaalien käyttöä ja prosessijätteen määrä on vähentynyt.”

Mikkelin tehdas on kaupunkikeskustan suurin tuotannollinen yksikkö ja merkittävä yritysverojen maksaja.

”Olemme tyypillisesti top 5:n joukossa yritysverojen maksajana.”

Työntekijöitä etsitään lisää

Mikkelin tehtaalla on kunnianhimoinen tavoite olla maailman paras työpaikka. Loppuvuonna on solmittu kuukausittain parisenkymmentä uutta työsopimusta.

”Kasvun esteenä on työvoimapula. Olemme pulassa, jollei tilanteeseen löydy ratkaisuja. Mikkeliin kaivattaisiin prosessiteollisuuden koulutustarjontaa. Haluaisimme saada luotua tiivistä yhteistyötä alueen oppilaitosten kanssa työvoimapulan ratkaisemiseksi”, henkilöstöpäällikkö Hanna-Leena Hone kertoo.

Itsekin Mikkeliin paluumuuttanut Hone on vastannut yksikön henkilöstöasioista vuodesta 2007. Nykyään hänelle kuuluvat myös Tanskan ja Norjan yksiköiden henkilöstöasiat.

”Koulutamme ihmisiä sairaalavalmisteiden tekijöiksi. Meillä pääsee oppimaan ammatin ja etenemään, vaikkei ihmisellä olisi lähtötilanteessa teknistä taustaa. Meillä on tarjolla myös paljon erilaisia tehtäviä laadunvalvonnassa ja hallinnossa. Työntekijämme voivat myös liikkua sisäisesti tehtävistä toisiin.”

Saahko ja Hone vakuuttavat, että henkilöstö on menestyksen ydin. Käytössä on useita työaikamuotoja, ja niitä kehitetään tukemaan jaksamista ja hyvinvointia.

”Kolmivuorotyö on vallitseva, mutta siihenkin voi tehdä pienehköjä muutoksia. Voi vaikka valita, aloittaako työt kuudelta vai seitsemältä.”

Mikkelin-tehtaalla viitisentoista vuotta tutkimus- ja tuotekehitystehtävissä työskennellyt Hanna Hämäläinen siirtyi tänä kesänä tuotantopäälliköksi. Hän kuvaa kehitystyötä jatkuvaksi prosessiksi, johon kaikilla on mahdollisuus osallistua.

”Meillä on meneillään muun muassa Tuunaa työsi -projekti eli keräämme vuosittain ideoita työntekijöiltä. Tänäkin vuonna niitä on tullut jo parisen tuhatta. Puolet ideoista on jo myös toteutettu. Yleensä ideoita on laidasta laitaan työnhyvinvoinnista teknisiin parannuksiin. Kunkin oma tiimi arvioi ideat ja jalostaa niitä. Ideat jaetaan kaikille samoin kuin parhaat käytännöt. Mikkeliläisten ideoita ja käytänteitä jalostamme ja jaamme koko konsernillekin.”

Mittausten mukaan Mikkelin yksikön työntekijöistä yli 90 prosenttia on sisäistänyt konsernin strategiat ja sen, että voi olla mukana kehittämistyössä.

”Meille on tärkeää oppiva henkilöstö ja positiivisen tunneilmaston kehittäminen. Haluamme, että ihmiset kokevat oman työnsä merkitykselliseksi ja mieltävät valmistavansa tuotteita, joilla pelastetaan ihmishenkiä.”

Seutu kaipaa yhdessä tekemistä

Kesällä eMBA-tutkinnon suorittanut Timo Saahko hämmästyi huomatessaan, miten tutkintoa suorittaneet kollegat eri puolilta olivat kuulleet eteläsavolaisten eripuraisuudesta.

”Kaupunkiakin voisi johtaa kuin yritystä. Nenät pitäisi saada näyttämään samaan suuntaan. Olisi selvitettävä, miten tulevaisuutta halutaan tehdä yhdessä, ettei energia mene hukkaan. Positiivisia asioita pitäisi tuoda esille ja rummuttaa. On luotava sellainen henki, että halutaan olla voittajia”, Saahko kannustaa.

Hanna-Leena Hone puolestaan toivoo tuotannollisten yritysten näkyvän nykyistä enemmän.

”Monet paikkakunnat mielletään edelleen ns. teollisuuspaikkakunniksi, vaikka niiltä on lakkautettu tuotannollisia yrityksiä. Toivoisin, että myös oppilaitokset heräisivät huomaamaan, että meillä täällä Mikkelissä on useita isoja toimijoita, jotka ovat tärkeitä ja kaipaavat yhteistyötä oppilaitosten kanssa.”

Tietoa Mölnlyckestä Mikkelissä:

• perustettu toukokuussa 1970
• työpaikkoja 540, joista 75 hallinnossa
• 13 osaajan tutkimus- ja tuotekehitystiimi
• valmistaa noin 500 eri tuotetta
• käytössä 50 tuotantolinjaa
• liikevaihto tänä vuonna 132 miljoonaa euroa
• investoi seuraavat viisi vuotta vuosittain noin 5-7 miljoonaa euroa
• 40 650 neliömetrin alue Pursialassa
• konsernin pääkonttori Ruotsin Göteborgissa

Kansikuva: Mittavat investoinnit vahvistavat Mikkelin tehtaan asemaan konsernin lippulaivana, toimitusjohtaja Timo Saahko, tuotantopäällikkö Hanna Hämäläinen ja henkilöstöpäällikkö Hanna-Leena Hone kertovat.

Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Etelä-Savon pääomasijoitusrahasto, jota kansainvälinen pääomasijoitusyhtiö Redstone hallinnoi, on tehnyt ensimmäisen sijoituksen. Rahasto uskoo ohjelmistotalo Metatavun visioon ja kasvunäkymiin.

Mikkeliläinen ohjelmistoyhtiö Metatavu on saanut sijoituksen kansainvälisen Redstonen hallinnoiman South Savo Growth Fundin eli Etelä-Savon pääomasijoitusrahaston kautta. Sijoitus mahdollistaa Metatavulle entistä voimakkaamman kasvun, yrityksen kehittämisen ja panostamisen rekrytointeihin.

– Sijoitus on Metatavun kasvulle todella tärkeä. Sijoitetun pääoman lisäksi pääsemme hyödyntämään sekä pääomarahaston että Redstonen laajoja verkostoja, iloitsee Metatavun toimitusjohtaja Jere Lauha. Redstonen partneri Oskari Lehtonen kertoo, että rahaston tarkoitus on kehittää yhtiötä pitkällä tähtäimellä ja tukea omistajayrittäjiä vahvan kasvun mahdollistamiseksi. “Rahaston on mahdollista tehdä myös lisäsijoituksia jatkossa jos yhtiö tarvitsee lisää pääomaa”, Lehtonen vielä jatkaa.

Metatavu panostaa kasvuun myös laajentamalla hallitusta. Redstonen Oskari Lehtonen sekä TietoEVRYn Tero Saksman tuovat mukanaan strategista osaamista ja toimialan tuntemusta. Lehtonen on pääomasijoittaja, sarjayrittäjä sekä hallitusammattilainen. Saksmannilla on yli 15 vuoden kokemus IT-alan johtotehtävistä ja lisäksi hän on mukana usean yhtiön hallituksessa.

Rahastolla iso merkitys

Pääomarahaston käynnistämisessä vahvasti mukana ollut Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n kehityspäällikkö Marjo Niittuaho-Nastolin on tyytyväinen rahaston ensimmäiseen sijoitukseen.

– On hienoa, että Etelä-Savon pääomasijoitusrahaston ensimmäinen sijoituskohde on nimenomaan Metatavu. Yrityksen viisivuotinen taival on ollut kaikilla mittareilla mitattuna nousujohteinen alusta alkaen ja kasvu on tapahtunut täysin omarahoitteisesti ilman ulkopuolista rahoitusta. Nyt tehty sijoitus antaa varmasti lisävirtaa vielä isompaan kasvuun. Miksein puolesta on ollut mahtavaa olla matkassa mukana, sanoo kehityspäällikkö Marjo Niittuaho-Nastolin.

Lisätietoja antavat:

Jere Lauha
toimitusjohtaja
+358 44 290 9201
jere.lauha@metatavu.fi

Heikki Kurhinen
hallituksen puheenjohtaja
+358 50 3263 840
heikki.kurhinen@metatavu.fi

Oskari Lehtonen
partner
+358 400 7944 58
oskari.lehtonen@redstone.vc

Linkit:
www.metatavu.fi
www.redstone.vc
www.southsavofund.com

Metatavu on vuonna 2016 perustettu avoimeen lähdekoodiin ja räätälöityihin ohjelmistoihin keskittyvä ohjelmistoyhtiö, joka auttaa asiakkaitaan softan, datan ja palvelumuotoilun avulla. Yhtiössä uskotaan, että softabisneksen pitää olla reilua ja avointa. Metatavu tarjoaa palveluita ketterään ohjelmistokehitykseen, devopsiin, digitaalisten palveluiden muotoiluun, ketteriin kokeiluihin sekä skaalautuvia ja resilienttejä pilvipalveluita. Metatavun vuoden 2020 liikevaihto oli 907 000 euroa. Yritys työllistää 15 henkilöä.

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy luo työtä mikkeliläisille tukemalla yritysten kehitystä, kasvua ja vientiä. Miksei palvelee yrittäjiä liiketoimintasuunnitelman laatimisvaiheesta alkaen, kaikissa kehitysvaiheissa. Asiantuntijamme auttavat yrityksiä sijoittumaan, löytämään työvoimaa, kehittämään liiketoimintaa sekä luomaan kansallisia ja kansainvälisiä verkostoja. Lisää meistä www.mikseimikkeli.fi

Kansikuva: Metatavu Oy:n toimitusjohtaja Jere Lauha vasemmalla ja hallituksen puheenjohtaja Heikki Kurhinen oikealla.

Mikkelin seudulla toimivat ict-alan yritykset ovat kasvaneet viime vuosina tuntuvasti, ja Mikkeliin on myös perustettu uusia ict-alan yrityksiä. Muun muassa Metatavu, MPY, Trimble ja Observis etsivät uusia työntekijöitä.

Teksti: Elina Jäntti

Ict-ala ei toistaiseksi ole ollut isoimpia työllistäjiä Mikkelin seudulla, mutta kenties lähitulevaisuudessa asia voi olla toisin.

Yksi kasvavista alan yrityksistä on mikkeliläinen ohjelmistokehitysyhtiö Metatavu.

Kun Metatavu perustettiin vuonna 2017, työntekijöitä oli kolme ja ensimmäisen vuoden liikevaihto 170 000 euroa. Vuoden 2021 alkupuolella, Metatavussa työskentelee 14 työntekijää ja vielä vahvistamaton liikevaihto vuodelta 2020 on reilut 900 tuhatta euroa.

Uutta työvoimaa haetaan koko ajan, ja tarkoitus on kasvaa edelleen.

Metatavun toimitusjohtaja Jere Lauhan mukaan kasvuun on osittain vaikuttanut pitkäjänteinen hyvin tehty työ asiakkaiden kanssa.

– Meillä on pitkäkestoisia asiakkuuksia, jotka ovat meille vähän kuin kumppaneita ja joille teemme töitä kumppanimaisesti. Kysyntä on kasvanut, ja meillä on hyvä maine alalla, Lauha sanoo.

Metatavu tekee avoimen lähdekoodin ohjelmistokehitystä, eli ratkoo asiakkaiden digitalisaatioon ja tietojärjestelmiin liittyviä tarpeita ja ongelmia. Suurin osa yrityksen työntekijöitä on ohjelmistokehittäjiä eli tuttavallisemmin koodareita.

– Meillä on koko ajan avoin haku päällä. Teemme paljon haastatteluita ja katselemme, löytyisikö osaavaa työvoimaa. Seuraavat rekrytoinnit suuntautuvat projektipäällikköpuolelle asiakasrajapintaan. Yritystä on tarkoitus kasvattaa isommaksi, mutta koska kasvamme tulorahoituksella, emme velalla, se antaa kasvuun tietyn maltin, Lauha sanoo.

Korona osittain lisäsi ict-palveluiden tarvetta

Myös mikkeliläinen MPY kasvaa hyvin. MPY-konserni koostuu MPY Yrityspalvelyt Oyj:stä, MPY Telecom Oyj:stä sekä molemmat omistavasta MPY Osuuskunnasta.

Etelä-Savossa toimii erityisesti MPY Telecom, joka myy kuluttajille ja yrityksille erilaisia laajakaistayhteyksiä, tv-ja datasiirtopalveluita sekä niihin liittyviä palveluita.

Vuonna 2018 MPY:n liikevaihto kasvoi 12 prosenttia edellisvuodesta. Vuonna 2019 kasvua oli 13,8 prosenttia. Tuoreimpia lukuja ei ole vielä julkaistu.

– Vuoden 2020 keväällä ja kesällä asiakkailla oli varovaisuutta yrityksille myytävissä palveluissa ja laitemyynnissä. Syksy ja loppuvuosi mentiin suunnitelmien mukaan, sanoo MPY Osuuskunnan toimitusjohtaja Juha Häkämies.

– Yhtiöllä on edellytykset kasvuun, hyvä kassa ja tase sekä kykyä selviytyä hankalien aikojen yli.

Häkämies sanoo, että viime vuosien kasvussa näkyy selkeästi yhtiön runsas pk-yritysasiakkaiden määrä, joiden keskuudessa digitaalisten palveluiden tarve on lisääntynyt.

– Korona osaltaan jopa lisäsi palveluidemme tarvetta, koska kaikki siirtyivät etätöihin ja esimerkiksi Telecom-puolella mobiililaajakaistayhteyksien ja tietoturvapalveluiden kysyntä lisääntyi.

MPY Telecomin Mikkelin, Kuopion ja Kouvolan toimipisteissä työskentelee noin 35 henkeä. Eri paikkakunnille, myös Etelä-Savoon, tarvitaan jatkuvasti lisää työvoimaa.

– Mikkelissä rekrytoidaan tällä hetkellä muun muassa asiantuntijoita, työntekijöitä palvelutiimeihin ja kehityspäälliköä. Etelä-Savossa haluamme olla alueen nopean laajakaistaverkon ja palveluiden tarjoaja, ja rakennamme siihen liittyvää osaamista, Juha Häkämies sanoo.

Metsäalan digitalisaatio ja kansainvälinen kauppa kasvavat

Metsäalalle ohjelmistoja kehittävä Trimble Forestry työllistää Mikkelissä reilut 20 ict-alan ammattilaista. Yritys on osa isoa pörssiyhtiötä Trimbleä, joka rantautui Mikkeliin yrityskaupan myötä 2017. Mikkelin yksikkö kuuluu Trimble Forestry -toimialayksikköön, jonka suunta on lähivuosina ollut nousujohteinen.

– Olemme kasvaneet sekä yritysostoilla että orgaanisesti, ja sekä Suomessa että Euroopassa kasvua on odotettavissa tulevinakin vuosina, sanoo Trimblen metsätoimialan Euroopan toimintojen johtaja Perttu Aunola.

Yrityksen yli sadasta työntekijästä valtaosa työskentelee Suomessa. Mikkelissä työvoiman tarve on ollut jatkuvaa viime vuosina. Nyt Trimble hakee Mikkeliin muun muassa ohjelmistokehittäjää, puunhankinnan järjestelmäasiantuntijaa ja projektipäällikköä.

– Digitalisaatio on ollut suomalaisella metsäalalla vahva alue jo pari vuosikymmentä, mutta alalla on edelleen isoja kasvun tapeita. Alalle ovat vasta tulossa esimerkiksi data-analytiikka ja tiedolla johdetut liiketoimintaprosessit, joilla päästäisiin optimoituun toimitusketjuun. Myös kansainvälinen markkina metsäalan digitaalisissa ratkaisuissa kasvaa, Aunola sanoo.

Yli puolet liikevaihdosta ulkomailta

Mikkeliläinen Observis tähtää niin ikään kansainvälisille markkinoille – tosin hieman erilaisella tuotteella kuin muut paikkakunnan yritykset. Yrityksen päätuote on Obsas-tilannekuvapalvelu, jolla huolehditaan muun muassa kriittisen infran turvallisuudesta. Asiakkaat ovat esimerkiksi puolustusviranomaisia.

– Viimeiset nelisen vuotta olemme panostaneet ulkomaankauppaan. Tällä hetkellä yli puolet liikevaihdostamme tulee ulkomailta, vaikka teemme töitä toki Mikkelissäkin, sanoo Observiksen liiketoimintajohtaja Heikki Isotalus.

Observiksen henkilöstömäärä on vaihdellut viime vuosina. Tällä hetkellä yrityksessä on töissä 25 työntekijää ja toimipiste Mikkelin lisäksi Arabiemiraateissa. Vuonna 2021 palkataan 2–4 uutta työntekijää.

– Välillä on ollut kuoppia, mutta tarkoituksena olisi kasvaa jatkossakin. Meillä kasvu perustuu vahvasti kansainvälisten markkinoiden hyödyntämiseen, Isotalus sanoo.

Uudet yritykset tervetulleita

Sekä Metatavussa, MPY:ssä, Trimblellä että Observiksessa nähdään, että Mikkeli on ict-alan yritykselle hyvä paikka toimia.

– Mikkelissä palkkataso verrattuna esimerkiksi Etelä-Suomeen on alhaisempi, mutta täältä käsin voimme silti toimia valtakunnallisesti, Metatavun Jere Lauha sanoo.

– Meille Mikkelissä kasvua raivaa se, että täällä on syvää toimialaosaamista yhteistyössä suomalaisen metsäalan kasvun kanssa, Trimblen Perttu Aunola toteaa.

Uudetkin alan yritykset toivotetaan tervetulleiksi.

– Olisi erittäin tervetullutta, että tulisi uusia alan yrityksiä, jotta esimerkiksi isoja projekteja voisi tehdä yhdessä, Heikki Isotalus toteaa.

Yritykset ovat toistaiseksi onnistuneet rekrytoimaan osaajia myös Mikkelistä. Varsinkin Metatavulle ja Observikselle moni uusi työntekijä tulee suoraan Xamkista, esimerkiksi työharjoittelun tai lopputyön myötä.

– Ammattikorkeakoulu on meille hyvä yhteistyökumppani, ja olemme tiivistäneet yhteistyösuhteita heidän kanssaan, Jere Lauha sanoo.

Myös MPY:n Juha Häkämies kiittelee paikkakunnalta löytyvää alan koulutusta.

– Haasteena rekrytoinneissa silti on, miten saadaan osaajat jäämään paikkakunnalle. Siksi tarjoamme esimerkiksi alan opiskelijoille kasvupolkuja, ja meneillään on useampi hanke muun muassa Xamkin, Miksein ja Etelä-Savon Kauppakamarin kanssa, Häkämies sanoo.

Uusi koulutus vastaa osaamisvajeeseen

 Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamkin Mikkelin kampuksella it-alan ammattikorkeakoulututkinnon suorittaa vuosittain noin 50 opiskelijaa, joista noin kolmasosa englanninkielisestä it-insinöörikoulutuksesta ja loput suomenkielisestä it-tradenomikoulutuksesta. Koulutusjohtaja Paula Siitosen mukaan alan opiskelijoista kovinkaan moni ei valitettavasti jää Mikkeliin töihin.

– Kohtaanto-ongelma on ollut pitkään tiedossa ja sitä on koetettu ratkoa vuosien mittaan, Siitonen kertoo.

Yksi isoimmista ponnistuksista paikkakunnan osaamisvajeen taklaamiseksi tehtiin viime syksynä, kun Xamkiin suunniteltiin yritysten kanssa yhteistyössä uusi, vielä ponnekkaammin yritysten yhteistyöhön nojaava ohjelmistotekniikan koulutus.

It-insinöörin tutkintoon tähtäävän suomenkielisen koulutuksen sisällöt liittyvät monipuolisesti ohjelmointiin ja niissä on mukana työelämän toimeksiannoista tehtäviä projekteja, joissa opiskelijat pääsevät syventämään yksilöllistä osaamistaan sekä harjoittelemaan tiimityötä ja asiakkaan kanssa työskentelyä.

– Tämän koulutuksen toivotaan palvelevan entistä paremmin paikkakunnan yritysten työvoimatarvetta ja luovan uusia yhteyksiä opiskelijoiden, yritysten ja oppilaitoksen välille, Siitonen sanoo.