fbpx
MikseiMikkelin Aki Hakala ja Kimmo Haapea

Miksei löytää mainiot yrityskumppanit

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:llä on käytössään monipuolinen työkalupakki, josta löytyy ratkaisuja yritysten etsiessä rahoitusta kasvuun, tuotekehitykseen tai vaikkapa vientiin.

Yritysneuvojista Aki Hakala ja Kimmo Haapea ovat olleet kätilöimässä useita maakuntien rajat ylittäviä yhteistyöverkostoja, jotka ovat synnyttäneet uutta työtä ja tulovirtaa Etelä-Savoon. Uutta alkaa rakentua, kunhan yritysten tarpeet tulevat näkyviksi.

”Yrittäjien kannattaa sanoa ääneen, mitä kaipaavat. Kahvikupposen ääressä yhdellekin uudelle yrittäjälle löytyi saman tien kaksi yhteistyökumppania. Olemme huomanneet, miten tärkeää on järjestää yrityksille vapaamuotoisia tilaisuuksia ja päästä tutustumaan toisten yritysten toimintaan ja tiloihin. Myös erilaisilla vientimatkoilla syntyy yllättäviäkin uusia avauksia. Korona-aikana olemme järjestäneet nettityöpajoja, joissa eri asiantuntijoiden kanssa ratkotaan pienten yritysten mitä erilaisimpia pullonkauloja ja hyvinkin nopeasti”, Aki Hakala sanoo.

Korona-aika toi uusia haasteita

Mikkeliläiset tuotannolliset yritykset valmistautuvat talvikauteen yrittäen selvitä rahoituksen pullonkauloista. Monien yritysten asiakasyritykset ovat pidentäneet maksuaikojaan jopa 3-6 kuukauteen. Kun kassavirtaa ei synny entiseen tahtiin, kyky ostaa raaka-aineita ja maksaa laskuja vaikeutuu.

”Samaan aikaan raaka-aineiden, kuten teräksen tai sahatavaran, hinnat ovat nousseet, ja komponenttien toimitukset maailmalta ovat vaikeutuneet. Nyt ollaan tilanteessa, jossa yritysten raaka-ainevarastot alkavat tyhjentyä, ja tilausten toimitusajat voivat venyä. Seudun yrityksillä on kuitenkin hyvä tilauskanta, ja uusillekin tilauksille on kapasiteettia”, Kimmo Haapea kuvaa.

Mikkelin seudulla on valtakunnallisestikin vahvaa LVI-, sähkö- ja automaatioteknologian ja rakennusalan osaamista.

”Juuri nyt on kysyntää ratkaisuille jotka vähentävät päästöjä ja tuottavat energiapihejä ratkaisuja”, Haapea muistuttaa.

Alueen yritykset ovat kuitenkin jo pidempään varoitelleet työvoimapulasta.

”Mistä vaikkapa kone- ja automaatiotekniikan osaajat löytyvät, jos meillä ei ole kotimaakunnassa omasta takaa koulutusta heille? Koulutusratkaisuja tarvittaisiin pian. Ei auta, vaikka naapurikaupungeissa tarjotaan koulutusta, koska niistä valmistuneet eivät yleensä tule tänne. Joustoa tuo vuokratyövoima, vaikka siihenkin sisältyy riski, että työvoima liikkuu nopeasti yrityksestä toiseen”, Hakala ja Haapea ovat huomanneet.

Verkostoissa syntyy uutta

Mikseiläiset ovat usein taustalla tukena, kun yritykset kehittävät liiketoimintaansa. Kokemus on osoittanut, että työvoimapulan yllättäessä paikallisista vahvoista yhteistyöverkostoista voi löytyä puskuria tilausten kotiuttamiseen.

”Jo kymmenisen vuotta täällä on ajateltu, ettei joka yrityksen tarvitse ostaa vaikkapa omaa sorvia. Meiltä löytyy esimerkkejä siitä, miten yhteistyöverkostot pystyvät auttamaan, jos yritys ei ehdi tehdä kaikkia toimeksiantojaan tai sillä ei ole tarpeeksi työntekijöitä.”

Uudet rahoitusohjelmat tukevat ylimaakunnallisten, toimialakohtaisten yritysverkostojen syntyä. Eteläsavolaisilla on jo hyviä kokemuksia etenkin eri teollisuuden alojen ja ICT-yritysten kotimaisista verkostoista, jotka hyödyttävät kaikkia osallistujia. ICT-alan verkostoja toimii jo muun muassa pirkanmaalaisten ja kymenlaaksolaisten kanssa.

”Rahoittajilta toivoisi laajempaa näkemystä verkostoyhteistyöhön. MikseiMikkelillä voisi olla annettavaa myös teollisuuden ja Business Finlandin välisenä sillanrakentajana.”

Mikseiläiset ovat olleet raivaamassa monille maakunnan yrityksille oikopolkuja myös vientimarkkinoille, mikä on säästänyt yrityksiltä niin aikaa kuin rahaakin.

”Kehittämiseen erikoistuneena asiantuntijaorganisaationa toimimme uuden yhteistyön luotsina. Kunhan yritykset vain viestivät meille, mitä niiltä puuttuu, meillä on kyllä ehdottaa erilaisia ratkaisuja ja rahoituskanavia”, Hakala kiteyttää.

Tuotekehitykseen löytyy rahoitusta

Hakala ja Haapea muistuttavat, että tuotekehityksen ei tarvitse olla yksin toimitusjohtajan harteilla, eikä tuotekehitys aina vaadi laajoja hankkeita.

”Tälläkin hetkellä täällä tehdään tuotekehitystä niin, että omia tuotteita kehitetään, parannetaan ja sovelletaan uusien toimialojen tarpeisiin eli tehdään tuotteista paranneltuja versioita ja etsitään niille uusia käyttäjäryhmiä.”

Digitalisaatiota seudulla vauhdittaa joukko ICT-alan yrityksiä, jotka pystyvät tarjoamaan yksin ja yhdessä muille yrityksille räätälöityjä, kasvua vauhdittavia digitaalisia ratkaisuja.

”Tunnemme hyvin näidenkin yritysten osaamisen. Meihin kannattaa ottaa yhteyttä, kun yrityksessä herätään miettimään, mitä asioita asiakas voisi hoitaa netissä. Digitalisaatiohankkeissakin on usein kyse usean yrityksen yhteistyöstä, joka synnyttää täysin uusia digitaalisia palveluita.”

Rahoituksestakaan tuotekehitys ei jää kiinni. Mikseiläisten kanssa yhdessä voidaan laittaa vireille kehittämisprojekteja, joihin etsitään tarvittavat avustukset ja rahoitus.

”Olemme aika hyviä paperihommissa. Toimimme kuin luotsit eli etsimme avustuksia, kumppanuuksia ja myyntikanavia. Meiltä kannattaa hakea vinkkejä, kun suunnittelee uusia avauksia. Tunnemme rahoituskanavat ja olemme aktiivinen linkki eri toimijoiden välillä. Koska tunnemme paljon yrityksiä ja ihmisiä Etelä-Savosta ja muualta Suomesta, pystymme nopeasti rakentamaan yhteyksiä osaajien välille, jolloin yhteistyöstä voi syntyä uutta liiketoimintaa, kannattavuutta tai tuottavuutta olipa kyse sitten digitalisaatiosta tai tuotannollisesta yhteistyöstä.”

Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Kaverukset Jutta Hämäläinen (vas) ja Suska Siponen avasivat oman kampaamon.

Kaverukset ostivat itselleen kampaamon

Suska Siponen ja Jutta Hämäläinen perustivat itselleen toiminimet ja ostivat heti viime keväänä valmistuttuaan perinteikkään mikkeliläisen kampaamon.

Ydinkeskustassa Mikonkatu 10:ssä on hoidettu mikkeliläisten hiuksia jo vuodesta 1972.  Kesäkuussa aloittaneet uudet yrittäjät ovat jo kolmatta yrittäjäpolvea samalla liikepaikalla.

”Huomasimme tämän kampaamon olevan myynnissä kesällä ennen kolmannen opiskeluvuoden. Kiinnostuimme, mutta ajattelimme odottaa, onko se myynnissä vielä vuoden kuluttua, kun ei ollut varmaa, valmistuisimmeko koronan takia aikataulussa.”

Kun puskaradio kertoi, että kampaamo etsi uutta yrittäjää vielä viime keväänä, parikymppiset hius- ja kauneusalan osaajat innostuivat toden teolla.

”Kävimme tässä 25 vuotta yrittäneen Raija Piispasen juttusilla selvittämässä, mitä kauppaan kuuluisi. Raija oli yrittänyt myydä tätä jo kolme vuotta. Poikkesimme useita kertoja juttelemassa. Hinta oli tippunut vuosien varrella. Raija määritti meille hinnan, ja aloimme valmistella kauppaa.”

Siponen ja Hämäläinen perustivat kumpikin itselleen oman toiminimen toukokuussa. Hämäläisen äiti on yrittäjä ja suvusta löytyy luottokirjanpitäjä, mikä vauhditti kaupan syntyä. Uusille yrittäjille siirtyivät kampaamon kalusteet, tuotteet, puhelinnumero ja brändi. Myös alkuperäinen valomainos haluttiin säilyttää liikkeen ulkopuolella.

Kun nimet olivat paperissa, tuoreet yrittäjät suuntasivat Mikkelin seudun Uusyrityskeskukseen kysymyslistansa kanssa varmistamaan, että kaikki oleellinen oli huomattu ja tehty.

”Mentiin kyllä tosi myöhään sinne eli vasta sen päivän aamuna, kun allekirjoitettiin kauppakirjat. Monta asiaa pitkästä kysymyslistasta oli pitänyt selvittää itse jo aiemmin. Vinkkinä muille voisi sanoa, että jos haluatte perustaa yrityksen ilman stressiä, niin kannattaa varata tähän vaiheeseen enemmän aikaa.”

Yrittäjät alkoivat myös selvittää, kannattaisiko starttirahaa sittenkin hakea, vaikka koulun yrittäjyysopinnoissa oli tehty selväksi, ettei starttirahoja myönnetä alan yrittäjille Mikkelissä.

”Kun soitin TE-toimistoon, että olemme siirtymässä yrittäjiksi suoraan koulun penkiltä ja ikää meillä on 19 vuotta, niin vastaanotto oli positiivista ja saimme starttirahat. Olimme käyneet koulussa Nuori yrittäjä (NY) -kurssin, joten meidän ei tarvinnut käydä enää yrittäjäkurssiakaan.”

Uudistunut kampaamo avasi ovensa kesäkuun puolivälissä. Sitä ennen tehtiin remonttia parisen viikkoa yötä myöten.

”Taloyhtiö kustansi tarvikkeita ja työt teimme itse. Aikataulu oli aika kireä, ja vielä avajaisia edeltävänä iltana maalasimme seiniä. Lattioita ja listoja laittamassa meillä oli talkoolaisia, mutta muuten teimme kaiken itse mahdollisimman paljon vanhaa säilyttäen.”

Vaikeimmasta päästä asioita oli löytää kampaamolle uusi nimi. PääMaijat löytyi lopulta sekin lähipiirin ideoista. Kampaamossa käy paljon pitkäaikaisia vakioasiakkaita ja muutenkin asiakaskuntaa kuuluu eri-ikäisiä ihmisiä. Varaukset hoituvat pääosin puhelimitse, mutta myös sosiaalisen median kanavien, kuten Facebookin tai Instagramin kautta, voi ottaa yhteyttä.

”Markkinointia voisi tehdä aina enemmän. Yllättävän hyvin tämä on lähtenyt pyörimään koronasta huolimatta.”

Tuoreet yrittäjät arvioivat, että alan kilpailu on Mikkelissä kovaa. He aikovat säilyttää hius- ja kauneudenhoitopalvelujensa hintatason kohtuullisena. Käytössä on myös eläkeläisalennus. Yksi erikoisuuksista on, että kaikki käytössä olevat hiustenhoitotuotteet ovat kotimaisia ja vegaanisia.

”Meille oli jo opiskeluaikana selvää, että haluamme olla itsenäisiä yrittäjiä. Katsomme alkuun kahdelleen, miten tämä lähtee menemään. Yhdessä yrittäminen antaa meille pelivaraa aikataulutukseenkin, sillä palvelemme asiakkaita sopimuksen mukaan myös iltaisin.”

Yrityskauppa samalla paikalla liki 50 vuotta toimineesta kampaamosta toi mukanaan jo myös valmiin asiakaskunnan.

”Jatkamme perinteikästä yritystä itsenäisinä yrittäjinä palveluita kehittäen.”

Etelä-Savossa on parhaillaan käynnissä Rebuild Business -hanke, joka antaa konkreettisia työkaluja yritykselleen jatkajaa etsiville yrittäjille sekä yrityksen ostamisesta kiinnostuneille. Samalla hanke auttaa yrityksiä varautumaan toimintaympäristön häiriötilanteisiin.

”Usein yritysneuvojana törmää siihen, että yrityksen perustamista ja ostamista ollaan innolla edistetty omatoimisesti jo pitkälle ennen kuin havahdutaan siihen, että kaikkeen olisi apua tarjolla helposti. Välttämättä ei omaa aikaa kannata käyttää sellaiseen, johon ulkopuolisella avulla saa nopeasti selvyyden tai jopa uusia vinkkejä. Yritysneuvojan kanssa on hyvä käydä läpi esimerkiksi kaupan yksityiskohtia, rahoitusvaihtoehtoja ja tulevaa yrittäjyyttä. Saattaa olla, että neuvonnan avulla saa selkeitä etuja silloin, kun kokonaisuus katsotaan ajoissa yhdessä”, yritysneuvoja Heli Tavasti Mikkelin seudun Uusyrityskeskuksesta muistuttaa.

Hanketta vetää Itä-Savon Uusyrityskeskus ry., ja sen osatoteuttajia ovat Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy ja Mikkelin seudun Uusyrityskeskus ry., joista löytyy myös tietoja seudulla myytävänä olevista yrityksistä.  Syksyyn 2023 jatkuvaa hanketta rahoittaa Etelä-Savon maakuntaliitto.

Lisätiedot:

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy
Pasi Laitinen, puh. 040 837 6257
Kirsi Mättölä, puh. 0440 361 606 ja

Mikkelin seudun Uusyrityskeskus ry.
Heli Tavasti, puh. 050 350 2055.

Kansikuva: Puolisen vuotta sitten perinteikkään mikkeliläiskampaamon ostaneet Jutta Hämäläinen (vas.) ja Suska Siponen remontoivat tiloihin kaksi valoisaa liki identtistä asiakastilaa, kummallekin oman.

Kuvat ja teksti: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Mikkeliläinen MetForce Oy on valittu Vuoden uusyrittäjä 2021 -kilpailun finaaliin – osallistu yleisöäänestykseen!

Mikkeliläinen metallialan yritys MetForce Oy on valittu kuuden parhaan joukkoon Vuoden uusyrittäjä 2021 -kilpailussa. MetForce Oy on vaativien koneistus-, hitsaus- ja muiden metallialan töiden huippuosaaja.

Valtakunnallisessa Vuoden Uusyritys 2021 -kilpailussa palkitaan yrittäjiä, jotka ovat perustaneet yrityksensä lähivuosina Uusyrityskeskuksen avustuksella ja joiden yritystoiminta on ollut menestyksekästä.

Alueelliset Uusyrityskeskukset ovat ilmoittaneet kilpailuun oman ehdokkaansa, joista kilpailun raati on valinnut kuusi finalistia yritysidean, yrittäjäasenteen ja yrityksen tunnuslukujen perustella.

Vuoden Uusyrittäjän lisäksi palkitaan myös yleisön suosikki – käydään yhdessä äänestämässä paikallinen voittoon!

Siirry äänestämään tästä:
https://uusyrityskeskus.fi/suomen-uusyrityskeskukset-ry/vuoden-uusyrittaja/ 

Katso lisää MetForce Oy:stä:
http://metforce.fi/

 

Eteläinen aluekoulu

Eteläisen aluekoulun urakkakilpailutuksen voitti NCC Suomi Oy

NCC Suomi Oy on voittanut Mikkelin kaupungin KVR-urakan eteläisen aluekoulun rakentamisesta.

Kaupunginhallitus hyväksyi kokouksessaan 18.10.2021 NCC Suomi Oy:n tekemän kokonaistaloudellisesti edullisimman urakkatarjouksen, jonka arvo on 25 950 000, 00 euroa (alv 0 %). Kaupunginhallituksen päätös on kuitenkin ehdollinen, sillä hankkeen kokonaiskustannustasoksi on muodostumassa 29,5 miljoonaa euroa irtaimistohankintoineen, joka on miljoona euroa alkuperäistä kustannustasoa enemmän.

Määräaikaan mennessä tarjouksen jättivät kaikki viisi kilpailulliseen neuvottelumenettelyyn valittua tarjoajaa: Jalon Rakentajat Oy, Rakennusliike U. Lipsanen Oy, Rakennusliike Lapti Oy, NCC Suomi Oy ja YIT Suomi Oy.

Palveluntuottajan valintaperusteena on kokonaistaloudellinen edullisuus, jolloin tarjouskilpailussa arvioitiin sekä laatua että hintaa.  Laatuarviointiin osallistui 20 henkilöä, jotka edustivat sivistyksen ja hyvinvoinnin sekä asumisen ja toimintaympäristön palvelualueita ja kaupungin poliittista johtoa. Ulkopuolinen arkkitehti osallistui arkkitehtuurin ja puunkäytönarviointiin. Laatuarvioinnin perusteella tarjoajille laskettiin laatupisteet.

Valintaperusteena ollut kokonaistaloudellinen edullisuus laskettiin niin, että hinnan painotus oli 65 prosenttia ja laadun 35 prosenttia. Arviointi tehtiin tarjouspyynnön määrittelyn mukaisesti tarjoushinnan ja laatutekijöiden perusteella. Näin eniten vertailupisteitä saanut NCC Suomi Oy:n antama tarjous voitti tarjouskilpailun.

Kaupunginhallituksen päätös on ehdollinen

Kaupunginhallituksen 18.10.2021 tekemä päätös on ehdollinen, koska hankkeen kokonaiskustannustaso on miljoona euroa alkuperäistä hankesuunnitelmaa enemmän. Kaupunginvaltuuston 16.3.2020 päätöksen mukaan suunnittelun lähtökohtana tulee olla se, että kustannustaso säilytetään alkuperäisen hankesuunnitelman mukaisena. Alkuperäisen hankesuunnitelman mukainen kustannustaso on 28,5 miljoonaa euroa irtaimistohankintoineen. Nyt voittaneen urakkatarjouksen jälkeen hankkeen kokonaiskustannustasoksi vuosina 2018–2023 on muodostumassa 29,5 miljoonaa euroa irtaimistohankintoineen, joka on siis miljoona euroa alkuperäistä kustannustasoa enemmän. Kaupunginvaltuusto käsittelee hankkeen kustannustason ylityslupaa seuraavassa valtuuston kokouksessa.

Jos kaupunginvaltuusto 8.11.2021 hyväksyy miljoonan euron kustannusylityksen, koulun rakentaminen käynnistyy kevättalvella 2022. Koulu valmistuu ja se käyttöönotetaan tammikuussa 2024 alkavaksi lukukaudeksi. Koulusta tulee 850 oppilaan yhtenäiskoulu. Koulun pinta-ala on noin 11 600 brm2 ja se tulee sijoittumaan Urpolan vanhan koulun kohdalle valtatien varteen. Koulu on suunniteltu monikäyttöiseksi ja siinä hyödynnetään valtuuston tahtotilan mukaisesti puun ja betonin parhaita puolia. Kouluun sijoitetaan alueen nuorisotilat sekä monipuolisesti sisä- ja ulkoliikuntatiloja myös ilta- ja viikonloppukäyttöön.

Nimikilpailu uudesta koulusta

Hallituksen päätöksen jälkeen kaupunki avaa eteläisestä aluekoulusta nimikilpailun osoitteessa www.mikkeli.fi/koulullenimi. Kilpailussa annetut nimiehdotukset toimivat pohjana uuden koulun nimipohdinnassa. Nimikilpailu on avoinna marraskuun 2021 loppuun ja päätös uudesta nimestä tehdään vuoden 2021 loppuun mennessä. Mikäli uuden yhtenäiskoulun nimi valitaan kilpailussa ehdotettujen joukosta, palkitaan nimen esittäjä Mikkeli-aiheisella tuotepalkinnolla. Lisäksi kaikkien osallistujien kesken arvotaan uimahallilippuja.

***

Mikkelin kaupunginvaltuusto hyväksyi Eteläisen aluekoulun hankesuunnitelman kokouksessaan 16.3.2020,, jonka perustella kaupunki käynnisti hankintamenettelynä kilpailullisen neuvottelumenettelyn. Kilpailulliseen neuvottelumenettelyyn valittiin viisi palvelun tuottajaa, joiden kanssa käytiin yksilölliset neuvottelukierrokset. Neuvotteluissa on tarjoajien kanssa yhdessä kehitetty tilaajan laatimien vaatimusten ja tavoitteiden pohjalta laadittuja suunnitteluratkaisuja.

Lopullinen tarjouspyyntöaineisto laadittiin alustavan tarjouspyynnön ja neuvotteluissa esille tulleiden ratkaisuvaihtoehtojen pohjalta. Mikkelin Eteläisen aluekoulun KVR-urakan tarjouspyyntö julkaistiin 5.7.2021.

Lisätietoja:
https://www.mikkeli.fi/sisalto/tietoja-mikkelista/hankkeet-ja-projektit/etelainen-aluekoulu

Kuva: Lukkaroinen Arkkitehdit Oy

Heli Tavasti Mikkelin seudun Uusyrityskeskuksesta

Aloittava yrittäjä saa nopeasti neuvontaa Mikkelin seudulla

Kun aloittava yritys saa perustamisvaiheeseen tukea Mikkelin Seudun Uusyrityskeskukselta, se kuittaa kuntien maksaman neuvonnan kulut takaisin jo ensimmäisenä vuonna veroeuroina, toimitusjohtaja, yritysneuvoja Heli Tavasti kertoo.

Siinä missä uusista yrityksistä yleensä puolet selviää alkuvuosista, Mikkelin Seudun Uusyrityskeskuksen asiakasyrityksistä peräti 85 prosenttia jatkaa taivaltaan.

”Varmistamme, että perustettavalla yrityksellä on edellytykset kannattavaan liiketoimintaan. Tutkimme yhdessä yrittäjän kanssa liikeideaa monelta kantilta ja ehdotamme kehittämisideoita. Tavoitteemme on varmistaa, ettei yrittäjä epäonnistu turhaan. Kunnille palvelumme maksaa noin 1200 euroa per perustettava yritys, joten tämä on nopea tapa tukea uusien yritysten alkutaivalta kannattavasti.”

Vuosittain noin 110 Mikkelin seudun Uusyrityskeskuksen asiakasta perustaa uuden yrityksen. Asiakaskäyntejä kertyy noin 280 asiakaskäyntiä vuodessa. Nykyään seudun oppilaitoksista tulee opiskelijayrittäjiä, ja asiakkaista viitisen prosenttia on ulkomaalaistaustaisia. Korona-aika sai monet eläköityneetkin perustamaan yrityksen.

”Asiakkaamme haluavat usein tietää lisää verotuksesta, yhtiömuodoista, arvioida liikeideaansa ja miettiä markkinointia. Moni haluaa kuulla mielipiteitämme ja saada vahvistusta jollekin asialle. Tällä hetkellä noin 33-35 prosenttia ensimmäistä yritystään perustavista käy meillä, mutta toivoisin, että määrä kasvaisi 50 prosenttiin.”

Vältä turhat virheet

Tärkeä neuvonnan paikka on rahoituksen hakuvaihe, mitä varten yrittäjällä on oltava valmiina liiketoimintasuunnitelma.

”Me varmistamme, että suunnitelman kanssa voi mennä uskottavasti vaikka pankkiin neuvottelemaan. Laskemme kannattavuutta ja autamme hinnoittelun mietinnässä.”

Jos yritys ei saa neuvontaa alkuvaiheessa, se voi kostautua vaikka rahoitusta haettaessa, koska tietyt rahoitusmuodot on haettava yrityksen elinkaaren tietyissä vaiheissa.

”Joskus yrittäjä on voinut ilmoittaa kaupparekisteriin liian suppean toimialan, yritykselle on rekisteröity epäkäytännöllinen nimi tai yritys on unohtunut ilmoittaa alv-velvolliseksi. Annamme yritysten käyttöön myös laajat asiantuntija- ja rahoittajaverkostomme.”

Yhteistyö Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n kanssa on tiivistä, ja yritysneuvoja Sanna Paavilainen työskentelee puolet työajastaan siellä opastaen jo toimivia yrityksiä.

”Sama toimipaikka Tuma-talossa antaa meille hyvää synergiaetua. Pystymme neuvomaan yrittäjiä suoraan MikseiMikkelin neuvojien luokse, jotta saamme kaiken erityisosaamisen hyödynnettyä. Roolimme ovat hyvin selkeät, eikä mitään päällekkäisyyttä ole.”

Mikkelin seudulla Uusyrityskeskus auttaa Hirvensalmen, Kangasniemen, Mikkelin, Mäntyharjun, Pertunmaan ja Puumalan aloittavia yrittäjiä. Asiakastyö on tiivistä vierellä kulkemista ja määrittyy asiakkaan tarpeen mukaan. Tapaamisia on yleensä 1-2 kertaa ja muita neuvontatunteja kertyy muutamia.

”Monimutkaisemmat aloittamiset tarvitsevat enemmän aikaa. Täällä perustetaan tasaisesti eri toimialojen yrityksiä. Tyypillisesti uusi yritys syntyy palvelualalle ja seuraavaksi tekniselle alalle. Yrittäjällä on usein vankka työkokemus, koulutus ja verkostot, mikä on saanut hänet innostumaan oman yrityksen perustamisesta. Viime aikoina digitaalisuuteen liittyviä palveluyrityksiä on syntynyt useita. Soittoja tulee myös seudulle muuttoa pohtivilta.”

Tavasti muistuttaa, että työpaikkoja syntyy merkittävästi paikallisesti palveluita tarjoaviin yrityksiin, jotka tekevät sitä, mitä asiakkaat tarvitsevat.

Juttusille vaikka kahdessa päivässä

Mikkelissä Uusyrityskeskus on pieni ja ketterä. Asiakkaille se tarkoittaa muun muassa sitä, että tarvittaessa yrittäjälle raivataan aikaa jopa samalle päivälle. Nopeaa reagointia vaativat vaikkapa rahoituksen haku tai yrityksen osto.

”Valtakunnallisesti Uusyrityskeskusten palvelulupaus on, että juttusille pääsee parissa viikossa. Meille kiireellisessä tapauksessa pääsee kahdessa päivässä. Emme hylkää yrittäjää perustamisvaiheen jälkeen. Korona-aika sai tutut yrittäjät ottamaan yhteyttä sanoen, että kun autoit viimeksi, auttaisitko nytkin. Lupaan auttaa ja ohjaan heitä eteenpäin niin, ettei kukaan jää yksin.”

Mikkelin Seudun Uusyrityskeskuksen asiakaspalaute on peräti 4,8/5 eli maan kärkeä. Tavasti sanookin, että tyytyväiset asiakkaat ovat hänelle tärkein asia työssä.

Heli Tavasti tukee tällä hetkellä myös omistajanvaihdoksia pohtivia yrityksiä osana Rebuild Business -hanketta yhdessä MikseiMikkelin ja Itä-Savon Uusyrityskeskuksen kanssa.

”Laajalta asiantuntijaverkostoltamme saa vinkkejä myös ostettavissa olevista yrityksistä.”

Netti ei korvaa neuvojaa

Mikkelin Seudun Uusyrityskeskuksen on varmistettava rahoituksensa joka vuosi uudelleen. Keskuksen jäseninä on kuntien lisäksi noin 50 yritystä. Kuntarahoitus koordinoidaan teknisesti MikseiMikkelin kautta. Yritysten perustamisvaiheen neuvonnalla on laajaa yhteiskunnallistakin vaikutusta, kun yritykset saavat sulavan alun.

”Vaikka tietoa löytyy netistä, sen varassa yrittäjä ei voi päätellä, miten mikin asia vaikuttaa hänen omaan elämäänsä tai mitä merkitystä hänen omalla osaamisellaan tai tukiverkostoillaan on. Yksi aloittavan yrittäjän tärkeitä päätöksistä on tilitoimiston valinta. Annamme siinäkin suosituksia. Tosin tällä alueella on nyt selvästi pulaa alan osaajista.”

Itsekin yrittäjäperheessä kasvaneena Heli Tavasti tuntee yrittämisen arjen ja juhlan. Hän hoitaa edelleen isänsä maahantuontiyrityksen talous- ja henkilöstöhallinnon. Vankan akateemisen perustan omalle osaamiselleen hän hankki opiskellessaan Jyväskylän yliopistossa yrittäjyyttä osana kauppatieteiden maisterin tutkintoaan.

”Neuvontatyössä pysyy hyvin ajan hermolla. Taustani auttaa ymmärtämään yrittäjyyden koko kirjoa. Olen sisäistänyt ajatuksen, että yrittäminen on ylä- ja alamäkiä.”

Katso lisää Uusyrityskeskuksesta:
https://mikkelinuusyrityskeskus.fi/

Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Kuopion vesiklusteri ja Blue Economy Mikkeli näytteilleasettajina Aquatech 2021 -messuilla

Kuopion vesiklusteri ja Blue Economy Mikkeli osallistuvat vesialan Aquatech Amsterdam messuille Alankomaissa 2.-5.11.2021. Myös yrityksillä on mahdollisuus lähteä mukaan.

Aquatech Amsterdam on yksi maailman suurimmista vesialan tapahtumista käsittäen prosessi-, juoma- ja jätevesiveden käsittelyn.

”Messuille osallistuminen antaa Kuopion vesiklusterille ja Blue Economy Mikkelille ainutlaatuisen tilaisuuden tavata vesialan ammattilaisia ympäri maailmaa pitkän etä- ja hybridityöjakson jälkeen”, kertoo ohjelmakoordinaattori Panu Jouhkimo MikseiMikkelistä.

Nelipäiväinen tapahtuma yhdistää yli 18 000 vesialan asiantuntijaa ja yli 650 näytteilleasettajaa. Laajojen koronasulkujen jälkeen messut ovat virkistävä mahdollisuus osallistua inspiroiviin seminaareihin ja tilaisuuksiin, ajankohtaisiin pyöreän pöydän keskusteluihin, Aquatech Innovation Award Show -tapahtumaan sekä vierailla eri näytteilleasettajien osastoilla.

”Kuopion vesiklusteri ja Blue Economy Mikkeli vastaavat suomalaisen vesiosaamisen ja innovaatioiden voimakkaaseen kysyntään erityisesti kiertotaloudessa ja digitalisaatiossa”, KWC:n kansainvälistymisestä vastaava tutkimuspäällikkö Patryk Wójtowicz sanoo.

Osallistumalla Aquatech 2021 -ohjelmaan kansallisella yhteistyöllä pyritään rakentamaan vahvoja ja monipuolisia kansainvälisiä kumppanuuksia.

Tule mukaan osastollemme 05.451

Myös yrityksillä on nyt mahdollisuus tulla mukaan messuille ja messuständille co-exhibitor statuksella! Jos olet kiinnostunut messuista, otathan pikaisesti yhteyttä Mikkelin ja Kuopion yhteyshenkilöihimme (yhteystiedot alla).

Kuopion vesiklusteri (KWC) on erikoistunut suomalaiseen vesiosaamiseen tarjoten tuotekehitys-, testaus- ja kaupallistamispalveluja. KWC yhdistää yliopistojen verkostot sekä vesialalle keskittyvät monialaiset kansalliset tutkimuslaitokset. KWC toimii kasvun ja innovoinnin edistämisen yhteistyöverkostona start-upeille sekä pienille, keskisuurille ja suurille yrityksille.

Blue Economy Mikkeli (BEM) on osa ekoteollisuuspuistoa, jossa yhdistyvät kunnallisten ja teollisten materiaalikiertojen hyödyntäminen osana veden kiertotaloutta. Huippuosaaminen tutkimuksessa, maailmanluokan TKI-ympäristö ja yhteistyö yritysten kanssa luovat edellytykset uusien ratkaisujen ja palvelujen kehittämiselle, niiden kaupallistamiselle sekä liiketoiminnan kehittämiselle. Huippuluokan MBR-jätevedenpuhdistamo täysimittaisine jätevedenkäsittelyä ja veden talteenottoa koskevine testaus- ja pilotointiympäristöineen tekee BEM:stä ainutlaatuisen alustan ja yhteistyöverkoston yrityksille ja TKI-toimijoille.

Yhteystiedot:

Panu Jouhkimo
Ohjelmakoordinaattori, Blue Economy Mikkeli
Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy
panu.jouhkimo@mikseimikkeli.fi
+358 44 598 6854

Patryk Wójtowicz
Tutkimuspäällikkö, Kuopion vesiklusteri (KWC)
Savonia-ammattikorkeakoulu
patryk.wojtowicz@savonia.fi
+358 44 785 55 64

Juha Kauppinen jatkaa kehitysyhtiön vt. toimitusjohtajana

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n hallitus on ensimmäisessä kokouksessaan 1.10. päättänyt, että Juha Kauppinen jatkaa yhtiön vt. toimitusjohtajana, kunnes uusi toimitusjohtaja on valittu.

Kauppinen irtisanoutui tehtävästään syyskuun alussa. Johtajasopimuksessa on 6 kuukauden irtisanomisaika.

-Pidän tärkeänä, että kapula vaihtuu hallitusti. Tulen omalta osaltani tukemaan tehtävien siirtoa, Kauppinen toteaa.

-Uuden toimitusjohtajan haku pyritään avaamaan mahdollisimman pian, kertoo yhtiön hallituksen puheenjohtaja Tomi Sikanen.

Lisätiedot:

Tomi Sikanen, hallituksen puheenjohtaja
Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy
Puh. 050 592 7942
tomi.sikanen@t-safe.fi

Juha Kauppinen, vt. toimitusjohtaja
Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy
Puh. 0440 361 616
juha.kauppinen@mikseimikkeli.fi

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:lle on valittu uusi hallitus. Katso uuden hallituksen kokoonpano täältä.

Kuvassa Mikkelin matkailuneuvonta Maaherrankadulla

Visit Mikkeli palkittiin kestävän kehityksen sitoumuksesta – yhteistyö ja laaja vaikuttavuus ratkaisivat

Visit Mikkelin Sitoumus2050 on palkittu yhtenä vuoden parhaista kestävän kehityksen sitoumuksista. Palkinnon myönsi Valtioneuvoston kanslian kestävän kehityksen toimikunta. Kyseessä on merkittävä tunnustus Visit Mikkelin ja seudun matkailuyritysten yhteisestä työstä vastuullisen matkailun edistämiseksi.

Palkittu sitoumus on annettu Sitoumus2050-palvelussa, jossa yritykset, organisaatiot ja yksityishenkilöt tuovat julki kestävän kehityksen toimiaan ja raportoivat niiden tuloksista. Visit Mikkeli lupaa sitoumuksessaan edistää Mikkelin seudun kestävää ja vastuullista matkailua, lisätä matkailuyritysten tietoisuutta vastuullisuudesta sekä kannustaa matkailijoita kestäviin valintoihin. Visit Mikkelin lisäksi tunnustuksen saivat Ensi- ja turvakotien liitto ja poliisiammattikorkeakoulu. Palkituissa sitoumuksissa korostuu raadin mukaan hyvä tekemisen meininki, yhteistyö ja vaikuttavuus.

Visit Mikkelin sitoumuksen vaikutukset leviävät laajalle seudun matkailuyritysten kautta. Visit Mikkeli auttaa matkailuyrityksiä suunnittelemaan ja jalkauttamaan kestäviä käytänteitä toimintaansa sekä viestimään tästä työstä.

– Mikkelin seudun matkailuyritykset tekevät hyvää ja pitkäjänteistä työtä kestävän kehityksen kaikilla ulottuvuuksilla – kestävät valinnat ovat yrittäjille osa arkea. Autamme yrittäjiä näkemään tämän työn arvon ja viestimään siitä. Erityisesti kansainväliset matkailijat ovat hyvin vaikuttuneita nähdessään työn, jota yrityksissä tehdään, sanoo kestävän matkailun koordinaattori Suvituulia Brohez Mikkelin kehitysyhtiö Mikseistä.

STF-merkki ja Saimaan seudun vastuullinen yritys -merkki kertovat kestävistä valinnoista

Visit Mikkeli kannustaa myös seudun matkailuyrityksiä liittymään Visit Finlandin Sustainable Travel Finland (STF) -ohjelmaan ja hakemaan STF-merkkiä. Merkki edellyttää ekologisesti, sosiaalisesti, kulttuurisesti ja taloudellisesti kestävää toimintaa. Tavoite on, että vähintään 51 % alueen kansainvälisille markkinoille tähtäävistä matkailuyrityksistä saa merkin. Tällöin koko Mikkelin seutu voi saavuttaa aseman STF-kohteena.

Etelä-Savossa on kehitetty myös oma Saimaan seudun vastuullinen yritys -merkki. – Matkailijat haluavat tehdä kestäviä valintoja, mutta heidän on vaikea löytää tietoa matkailuyritysten vastuullisista teoista.  Saimaan seudun vastuullinen yritys -merkki helpottaa tätä. Merkin saaneet yritykset kertovat matkailijoille vastuullisesta teoistaan sekä omissa kanavissaan että Visit Mikkelin verkkosivulla. Merkki ei korvaa esimerkiksi STF-merkkiä tai ympäristösertifikaattia, mutta se auttaa vastuullisuuspolulle lähteneitä matkailuyrityksiä tekemään työtään näkyväksi alusta alkaen, sanoo vastuullisuuslähettiläs Sanna Eerikäinen VisitSaimaa-hankkeesta.

– Visit Mikkeli haluaa luoda Mikkelin seudusta alueen, jossa matkailijat ja vapaa-ajanasukkaat voivat vierailla hyvällä omallatunnolla luottaen siihen, että matkailuyritykset toimivat vastuullisesti. Haluamme myös auttaa alueemme yrityksiä vastuullisuuden polulla tarjoamalla konkreettista apua ja tukea mm. sertifikaattien hakemisessa. Tavoitteemme on yhteistyössä yritysten kanssa saavuttaa STF-merkki koko alueelle, linjaa matkailujohtaja Maisa Häkkinen.

Lisätiedot:

Suvituulia Brohez, kestävän matkailun koordinaattori, Mikkelin seudun matkailupalvelu ry/Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy, puh. 050 5933 118, suvituulia.brohez@mikseimikkeli.fi

Sanna Eerikäinen, vastuullisuuslähettiläs, VisitSaimaa -hanke, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy, puh. 050 4710 663, sanna.eerikainen@mikseimikkeli.fi

Maisa Häkkinen, matkailujohtaja, Mikkelin seudun matkailupalvelu ry/Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy, puh. 044 794 2219, maisa.hakkinen@mikseimikkeli.fi

www.visitmikkeli.fi

Mikkelin seudun matkailupalvelu ry on Mikkelin seudun seitsemän kunnan ja n. 150 jäsenyrityksen yhteinen yhdistys, jonka tehtävänä on edistää ja kehittää Mikkelin seudun matkailua. Yhteismarkkinointia toteutetaan VisitMikkeli-brändin alla.

Visit Saimaa 2 – Lakeland Finland 2019-2021 -hankkeen tavoitteena on vahvistaa Saimaan brändiä, vetovoimaa ja asemaa merkittävänä matkailualueena Lapin ja Helsingin rinnalla kotimaassa ja valituilla kansainvälisillä kohdemarkkinoilla. Hanke kattaa Mikkelin, Savonlinnan ja Varkauden seudun.

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy luo työtä mikkeliläisille tukemalla yritysten kehitystä, kasvua ja vientiä. Miksei palvelee yrittäjiä liiketoimintasuunnitelman laatimisvaiheesta alkaen, kaikissa kehitysvaiheissa. Asiantuntijamme auttavat yrityksiä sijoittumaan, löytämään työvoimaa, kehittämään liiketoimintaa sekä luomaan kansallisia ja kansainvälisiä verkostoja. Lisää meistä www.mikseimikkeli.fi

Suutarinen Yhtiöt ja Finsementti kehittivät uuden ekotehokkaan betonin. Kuvassa vasemmalta Finsementin Mikko Marjalaakso, MikseiMikkelin Aki Hakala ja Suutarinen Yhtiöiden Timo Suutarinen

Uusi ekotehokas uutuusbetoni puolittaa päästöt


Mäntyharjulainen Suutarinen yhtiöt ja sementtivalmistaja Finnsementti Oy ovat yhteistyössä kehittäneet ekotehokkaan betonin, jonka ympäristökuormitus on lähes puolet, 48 prosenttia, perinteisiä betonilaatuja pienempi.

Ekotehokas betoni on tehty Suutarinen yhtiöiden toimitusjohtaja Timo Suutarisen reseptillä, johon kuuluu Finnsementin uutuus, vähäpäästöinen Kolmossementti ja tarkasti koostettu, juuri ominaisuuksiltaan sopiva kiviaines. Uudessa betonissa myös veden ja sitä kautta sementin määrä on pienempi.

Laadukkaiden raaka-aineiden yhdistelmästä on syntynyt uusi betoni, joka on selvästi odotuksia parempi ekologisuuden kannalta.
Ekotehokkuutta lisää, ettei Suutarinen Yhtiöiden kiviaineksia kuljeteta pitkiä matkoja.

-Kyseessä on betonirakentamisen ympäristöloikka, jolla vastataan nykyajan ilmastovaatimuksiin, Finnsementin myyntipäällikkö Mikko Marjalaakso sanoo.

Ekotehokas Kolmossementti on tuore innovaatio, jota ovat Suomessa testanneet vain muutamat betonivalmistajat. Suutarinen yhtiöt on ollut betonin ja kiviainesten kehitystyön edelläkävijä ja otti ensimmäisenä koko maassa uuden betonin käyttöön. Suomenniemen tehtaan 3200 neliön varastorakennuksen perustukset ja lattiavalu on toteutettu ekotehokkaalla betonilla.

Uutta betonia käytetään tänä syksynä myös Peabin uuden asfalttiaseman perustuksiin Mikkelissä.

Teollisuusneuvos Timo Suutarinen on kehittänyt betonin reseptiikkaa vuosikymmeniä ja korostaa, ettei ekologisuuden nimissä ole tingitty betonin tärkeistä ominaisuuksista. Ekotehokkaan betonin käytettävyys, lujuus ja kestävyys ovat huippuluokkaa.

-Laatu on tärkeintä. Jos en ole varma, että betonissa on kaikki ominaisuudet kunnossa, en valmista sillä mitään omalle yritykselleni, saati asiakkaalle, Suutarinen sanoo.

Innovaation taustalla ovat globaalit ilmastopäästöjen vähennysvaatimukset, jotka koskevat kaikkia, mutta erityisesti päästökaupan piiriin kuuluvia yrityksiä. Myös betoniteollisuuden alan yritykset tekevät töitä päästöjen vähentämisen eteen.

– Olemme aina olleet kehitysmyönteisiä. Nyt katseet ovat ekologisuudessa, sanoo Timo Suutarinen, joka johtaa 70-vuotiasta perheyhtiötä yhdessä Juho ja Markus Suutarisen kanssa.

Ekotehokas betoni on myös hinnaltaan kilpailukykyinen

– Se ei ole tavanomaista betonia merkittävästi kalliimpaa, kun ottaa huomioon ympäristövaikutusten kustannukset ja sementin vähentyneen käyttömäärän, Suutarinen sanoo.

Betonia ja puuta verrataan usein rakennusmateriaaleina toisiinsa. Ekologisuudessa Kolmossementillä tehty betoni on rakentamisen aikaisten päästöjen suhteen vähintään samalla viivalla puuteknisten ratkaisujen, kuten liimapuurakenteiden ja massiivipuulevyjen, kanssa.

-Kun otetaan huomioon rakennuksen koko elinkaaren päästöt, ekotehokas betoni on kokonaisuutena jopa ekologisempi ratkaisu, Mikko Marjalaakso kertoo.

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy on toiminut vuosien ajan Suutarinen Yhtiöiden kanssa. Vakka-hankkeen projektipäällikkö Aki Hakala toteaa, että nyt kyseessä on myönteisiltä vaikutuksiltaan todella iso ja erityisosaamista vaativa kehitystyö.

-On upeaa, että Mikkelin seudulla tehdään Suomen ensimmäisten joukossa kehitystyötä, jossa alan kaksi kärkiosaajaa ovat onnistuneet loistavasti ja tuloksilla on valtakunnallista vaikutusta sekä merkitystä selvästi ympäristöystävällisempään rakentamiseen, Hakala jatkaa.

Kansikuva: Vasemmalta oikealle kuvassa Finnsementin Mikko Marjalaakso, MikseiMikkelin Aki Hakala ja Suutarinen Yhtiöiden Timo Suutarinen

MS Aino -laiva Astuvansalmessa elokuussa 2021. Kuva: Jonne Vaahtera, Kixit Oy

Hop On Hop Off -elämysreitit Saimaalle onnistuivat yli odotusten

Mikkelin matkailukohteiden ja Saimaan saavutettavuuden parantaminen- ja GeoNaCu Saimaa -hankkeiden yhteisponnistuksena syntyneet, viime kesänä käynnistyneet takuulähtöiset Hop On Hop Off -elämysreitit Saimaalle onnistuivat yli odotusten. Aikataulutettujen bussi- ja venekuljetusten kyydissä matkusti kesällä yli 700 matkustajaa.

On hienoa nähdä, että ihmiset uskaltavat jälleen liikkua yhteiskuljetuksin. Matkustajamäärä yllätti meidät positiivisesti, sillä asetimme hyvin maltillisen tavoitteen, koronatilanteesta johtuen, toteaa Mikkelin matkailukohteiden ja Saimaan saavutettavuuden parantaminen -hankkeen projektipäällikkö, Hanna Airas

– Matkustajamäärästä noin puolet olivat paikallisia ja vapaa-ajanasukkaita ja puolet matkailijoita. Astuvansalmen kalliomaalauksia tultiin ihastelemaan kauempaakin Suomesta, mutta kansainvälisiä matkailijoita saamme vielä odottaa. Toivomme, että ensi kesänä myös kansainväliset matkailijat pääsevät hyödyntämään palveluamme, Airas lisää.

Matkailukohteiden saavutettavuuden kehittämistyötä tehdään tiiviissä yhteistyössä yritysten kanssa. Yritysyhteistyön lisäksi matkailijoilta kerättiin palautetta pilottikesän retkistä ja kehitysideoita tulevien kesien retkiin. Matkailijoilta kysyttiin muun muassa, ”millainen olisi sinun elämysreittisi Saimaalle”.

-Haluamme osallistaa kehitystyöhön myös palvelua käyttävät matkailijat. Saimme paljon vinkkejä, joita tulemme hyödyntämään tulevien retkien suunnittelussa. Erityisen ilahduttavaa oli huomata, että tällaiselle palvelulle koettiin olevan suuri tarve, niin yritysten kuin matkailijoidenkin mielestä, Airas sanoo.

-Useampi matkailija toivoi, että Saimaalle pääsisi jo suoraan Mikkelin satamasta. Tähän toiveeseen pyrimme vastaamaan tulevana kesänä, lisää Airas.

Luonnossa liikkuminen ja luontomatkailu kasvatti suosiotaan kuluneena kesänä

Kansallispuistojen kävijämäärä kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 5 %. Lähes puolet suomalaisista vieraili alkuvuoden aikana kansallispuistoissa. Lähivirkistyskohteisiin ovat löytäneet myös uuden polven luontoliikkujat.

-Matkailijat ovat saanet vinkkejä kestävään ja vastuulliseen omatoimiretkeilyyn Luonnonkeskus Luonterista ja Astuvan Kalliotaidekeskuksesta. Kysytyimpiä palveluita Luonterin pop up infopisteellä olivat kanootti- ja venevuokraukset sekä alueen kartat. Neitvuori ja Luonterin alue muodostavat monipuolisen retkeilykohteen Anttolan alueella ja sen ympärille lähdetään nyt syksyllä yhdessä alueen toimijoiden kanssa kehittämään kattavaa palvelutarjontaa jo olemassa olevan lisäksi, kertoo GeoNaCu Saimaa –hankkeen projektipäällikkö Tarja Pönniö-Kanerva. 

– Saimaa Geoparkin saama UNESCON Global Geopark-status tulee varmasti nostamaan tulevana sesonkina kansainvälisten matkailijoitten määrää Saimaan alueella ja silloin meidän helmi-geokohteisiin, Neitvuoreen ja Astuvansalmeen liittyvien palveluiden tulee olla täydessä iskussa, toteaa Pönniö-Kanerva.

Mikkelin matkailukohteiden ja Saimaan saavutettavuuden parantaminen- ja GeoNaCu Saimaa -hankkeet kytkeytyvät kansalliseen ja alueelliseen matkailustrategiaan edistämällä matkailupalveluiden kasvua tukevaa kestävää saavutettavuutta. Matkailun hiilijalanjäljen pienentäminen on yksi vastuullisen matkailun tavoitteista. Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n hallinnoimat hankkeet rahoittaa Etelä-Savon maakuntaliitto Euroopan aluekehitysrahastosta. Lisätietoja hankkeesta tästä

Lisätietoja:

Hanna Airas
projektipäällikkö
050 329 6560
hanna.airas@mikseimikkeli.fi

Tarja Pönniö-Kanerva
projektipäällikkö
0400 809 107
tarja.ponnio-kanerva@mikseimikkeli.fi

Kansikuva: Aino-laiva Astuvansalmessa. Kuva: Jonne Vaahtera, Kixit Oy