fbpx

Miksei löytää mainiot yrityskumppanit

MikseiMikkelin Aki Hakala ja Kimmo Haapea

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:llä on käytössään monipuolinen työkalupakki, josta löytyy ratkaisuja yritysten etsiessä rahoitusta kasvuun, tuotekehitykseen tai vaikkapa vientiin.

Yritysneuvojista Aki Hakala ja Kimmo Haapea ovat olleet kätilöimässä useita maakuntien rajat ylittäviä yhteistyöverkostoja, jotka ovat synnyttäneet uutta työtä ja tulovirtaa Etelä-Savoon. Uutta alkaa rakentua, kunhan yritysten tarpeet tulevat näkyviksi.

”Yrittäjien kannattaa sanoa ääneen, mitä kaipaavat. Kahvikupposen ääressä yhdellekin uudelle yrittäjälle löytyi saman tien kaksi yhteistyökumppania. Olemme huomanneet, miten tärkeää on järjestää yrityksille vapaamuotoisia tilaisuuksia ja päästä tutustumaan toisten yritysten toimintaan ja tiloihin. Myös erilaisilla vientimatkoilla syntyy yllättäviäkin uusia avauksia. Korona-aikana olemme järjestäneet nettityöpajoja, joissa eri asiantuntijoiden kanssa ratkotaan pienten yritysten mitä erilaisimpia pullonkauloja ja hyvinkin nopeasti”, Aki Hakala sanoo.

Korona-aika toi uusia haasteita

Mikkeliläiset tuotannolliset yritykset valmistautuvat talvikauteen yrittäen selvitä rahoituksen pullonkauloista. Monien yritysten asiakasyritykset ovat pidentäneet maksuaikojaan jopa 3-6 kuukauteen. Kun kassavirtaa ei synny entiseen tahtiin, kyky ostaa raaka-aineita ja maksaa laskuja vaikeutuu.

”Samaan aikaan raaka-aineiden, kuten teräksen tai sahatavaran, hinnat ovat nousseet, ja komponenttien toimitukset maailmalta ovat vaikeutuneet. Nyt ollaan tilanteessa, jossa yritysten raaka-ainevarastot alkavat tyhjentyä, ja tilausten toimitusajat voivat venyä. Seudun yrityksillä on kuitenkin hyvä tilauskanta, ja uusillekin tilauksille on kapasiteettia”, Kimmo Haapea kuvaa.

Mikkelin seudulla on valtakunnallisestikin vahvaa LVI-, sähkö- ja automaatioteknologian ja rakennusalan osaamista.

”Juuri nyt on kysyntää ratkaisuille jotka vähentävät päästöjä ja tuottavat energiapihejä ratkaisuja”, Haapea muistuttaa.

Alueen yritykset ovat kuitenkin jo pidempään varoitelleet työvoimapulasta.

”Mistä vaikkapa kone- ja automaatiotekniikan osaajat löytyvät, jos meillä ei ole kotimaakunnassa omasta takaa koulutusta heille? Koulutusratkaisuja tarvittaisiin pian. Ei auta, vaikka naapurikaupungeissa tarjotaan koulutusta, koska niistä valmistuneet eivät yleensä tule tänne. Joustoa tuo vuokratyövoima, vaikka siihenkin sisältyy riski, että työvoima liikkuu nopeasti yrityksestä toiseen”, Hakala ja Haapea ovat huomanneet.

Verkostoissa syntyy uutta

Mikseiläiset ovat usein taustalla tukena, kun yritykset kehittävät liiketoimintaansa. Kokemus on osoittanut, että työvoimapulan yllättäessä paikallisista vahvoista yhteistyöverkostoista voi löytyä puskuria tilausten kotiuttamiseen.

”Jo kymmenisen vuotta täällä on ajateltu, ettei joka yrityksen tarvitse ostaa vaikkapa omaa sorvia. Meiltä löytyy esimerkkejä siitä, miten yhteistyöverkostot pystyvät auttamaan, jos yritys ei ehdi tehdä kaikkia toimeksiantojaan tai sillä ei ole tarpeeksi työntekijöitä.”

Uudet rahoitusohjelmat tukevat ylimaakunnallisten, toimialakohtaisten yritysverkostojen syntyä. Eteläsavolaisilla on jo hyviä kokemuksia etenkin eri teollisuuden alojen ja ICT-yritysten kotimaisista verkostoista, jotka hyödyttävät kaikkia osallistujia. ICT-alan verkostoja toimii jo muun muassa pirkanmaalaisten ja kymenlaaksolaisten kanssa.

”Rahoittajilta toivoisi laajempaa näkemystä verkostoyhteistyöhön. MikseiMikkelillä voisi olla annettavaa myös teollisuuden ja Business Finlandin välisenä sillanrakentajana.”

Mikseiläiset ovat olleet raivaamassa monille maakunnan yrityksille oikopolkuja myös vientimarkkinoille, mikä on säästänyt yrityksiltä niin aikaa kuin rahaakin.

”Kehittämiseen erikoistuneena asiantuntijaorganisaationa toimimme uuden yhteistyön luotsina. Kunhan yritykset vain viestivät meille, mitä niiltä puuttuu, meillä on kyllä ehdottaa erilaisia ratkaisuja ja rahoituskanavia”, Hakala kiteyttää.

Tuotekehitykseen löytyy rahoitusta

Hakala ja Haapea muistuttavat, että tuotekehityksen ei tarvitse olla yksin toimitusjohtajan harteilla, eikä tuotekehitys aina vaadi laajoja hankkeita.

”Tälläkin hetkellä täällä tehdään tuotekehitystä niin, että omia tuotteita kehitetään, parannetaan ja sovelletaan uusien toimialojen tarpeisiin eli tehdään tuotteista paranneltuja versioita ja etsitään niille uusia käyttäjäryhmiä.”

Digitalisaatiota seudulla vauhdittaa joukko ICT-alan yrityksiä, jotka pystyvät tarjoamaan yksin ja yhdessä muille yrityksille räätälöityjä, kasvua vauhdittavia digitaalisia ratkaisuja.

”Tunnemme hyvin näidenkin yritysten osaamisen. Meihin kannattaa ottaa yhteyttä, kun yrityksessä herätään miettimään, mitä asioita asiakas voisi hoitaa netissä. Digitalisaatiohankkeissakin on usein kyse usean yrityksen yhteistyöstä, joka synnyttää täysin uusia digitaalisia palveluita.”

Rahoituksestakaan tuotekehitys ei jää kiinni. Mikseiläisten kanssa yhdessä voidaan laittaa vireille kehittämisprojekteja, joihin etsitään tarvittavat avustukset ja rahoitus.

”Olemme aika hyviä paperihommissa. Toimimme kuin luotsit eli etsimme avustuksia, kumppanuuksia ja myyntikanavia. Meiltä kannattaa hakea vinkkejä, kun suunnittelee uusia avauksia. Tunnemme rahoituskanavat ja olemme aktiivinen linkki eri toimijoiden välillä. Koska tunnemme paljon yrityksiä ja ihmisiä Etelä-Savosta ja muualta Suomesta, pystymme nopeasti rakentamaan yhteyksiä osaajien välille, jolloin yhteistyöstä voi syntyä uutta liiketoimintaa, kannattavuutta tai tuottavuutta olipa kyse sitten digitalisaatiosta tai tuotannollisesta yhteistyöstä.”

Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Julkaistu: 16.11.2021