fbpx
henkilö työpöydän ääressä käsi laskukoneella

Talousneuvojan 10 vinkkiä: mitä voin tehdä kun kohtaan kassakriisin?

Mitä voin tehdä, kun kohtaan kassakriisin? Yleinen kustannustason nousu ja inflaatio vaikuttavat tällä hetkellä kaikkien yritysten liiketoimintaan.

Lue talousneuvojan 10 vinkkiä kassakriisin taklaamiseen:

1. Varmista rahoitus 

  • Taloudellisten haasteiden kohdatessa ole ensin yhteydessä omiin rahoittajiin.  
  • Ensisijainen rahoituskanava yrittäjälle on pankki. Ota yhteyttä omaan rahoittajapankkiisi ja selvitä, millaisia tuotteita heillä on tarjota tilanteeseesi. Kysy pankiltasi myös Finnveran takauksista. Neuvottele tilanteessa esimerkiksi lyhennysvapaasta. 
  • Mikäli oma rahoittaja ei heti kykene auttamaan, ole yhteydessä suoraan Finnveraan.  
  • Pikavippiin tai vastaavaan korkeakorkoiseen rahoitukseen ei kriisitilanteessa kannata turvautua.  

2. Sovi maksujärjestelyistä ja estä perintä 

  • Perinnän estämiseksi kannattaa olla ajoissa yhteydessä velkojiin ja sopia maksujärjestelyistä. Moni taho joustaa avoimien laskujen maksuajoissa. Sovia asiasta kirjallisesti. 
  • Vaihda mahdollisuuksien mukaan kerralla maksettavat laskut useampaan maksuerään, esimerkiksi vaihtamalla vakuutusmaksut eriin saat vapautettua pääomaa lähiajan tarpeisiin. Useat toimijat myöntävät myös lykkäystä maksuaikoihin. 
  • Ole yhteydessä vuokranantajiisi. Keskustele vuokranmaksun lykkäyksestä ja/tai osittaisesta hyvityksestä – voiko toimitilan vaihtaa edullisempaan tai riittääkö vähempi/edelleenvuokraus? 

3. Laske ennakkoveron määrää OmaVero-palvelussa ja hae tarvittaessa lykkäyksiä ja maksujärjestelyjä 

  • Mikäli tulosi ovat romahtaneet, laske ennakkoveron määrää Verohallinnon OmaVero -palvelussa. Tilitoimistosi voi auttaa arvioinnissa. Voit myös hakea maksujärjestelyjä ja lisäaikaa verohallinnon palvelussa. 
  • Oma-aloitteisten verojen kuten alv-ilmoituksille ei ole mahdollista myöntää lisäaikaa, mutta myöhästymismaksu voidaan jättää perimättä. Pyyntö myöhästymismaksun perimättä jättämisestä tulee jättää ilmoituksen eräpäivänä (kuukauden 12. päivä) tai välittömästi sen jälkeen Verohallinnon puhelinpalvelussa 029 497 008 tai Oma-Veron kautta viestillä.
  • Lisätietoja yritysten verotuksesta löydät Verohallinnon sivuilta. 

4. Käy läpi sopimusvelvoitteesi ja ennakkotilauksesi 

  • Käy läpi omat sopimusvelvoitteesi ja ennakkotilauksesi. Voitko perua tai viivästyttää näitä?
  • Onko tarpeen irtisanoa tarpeettomia sopimuksia, kuten ylimääräisiä puhelinliittymiä tai palveluja?

5. Myy saatavat 

  • Markkinoilla on paljon toimijoita, jotka ostavat yrityksiltä riidattomia saatavia ja erääntyneitäkin laskuja. 
  • Toimijat eivät kuitenkaan osta laskujasi täydestä arvosta, koska saataviin sisältyy aina riski. Pyydä tarjoukset ja punnitse, kannattaisiko sinun myydä saatavasi. 

6. Pienennä YEL-työtuloa

  • Tarkista YEL-työtulon määrä, mikäli yritystoimintasi on supistunut.
  • Huomioi kuitenkin lopettamisen vaikutus esimerkiksi sairausajan etuuksiin (sairauspäivärahan määrä lasketaan YEL-työtulon perusteella). Lue lisää YEL-työtulossa joustamisesta ja YEL-tarkistamisesta. 

7. Puhu henkilöstösi kanssa 

  • Voitko neuvotella henkilöstösi kanssa ylityövapaiden ja lomien pitämisestä tai mahdollisesta lomautuksesta? 
  • Mikäli joudut turvautumaan lomautuksiin, huomioi yhteistoimintalain mukainen menettelytapa. Lisätietoa työnantaja-asioissa saat tilitoimistoltasi. 

8. Tervehdytä yritystoiminta velkajärjestelyn tai saneerauksen kautta 

9. Älä jää yksin 

  • Mitä nopeammin lähdet ratkomaan talousvaikeuksia, sitä todennäköisemmin voit saada yritystoiminnan tervehdytettyä. Tärkeää on, että et jää yksin haasteinesi.
  • Ota yhteyttä omaan tilitoimistoosi ja pyydä heiltä neuvoa tilanteen ratkaisemiseksi.
  • ELY-keskuksen Yrittäjän Talousapu auttaa
  • Myös Suomen Yrittäjien jäsenneuvonta auttaa numerossa (09) 229 222 ark. klo 8–18 (laki- ja talousasiat) ja lisätietoa löydät verkosta https://www.yrittajat.fi/tietopankki/verot-ja-talous/yrityksen-talousvaikeudet/  
  • Kauppakamarin jäsenneuvonta palvelee numerosa (09) 2286 0250 ark. klo 9–15 (laki- ja talousasiat). 
  • Etelä-Savon oikeusaputoimiston talous- ja velkaneuvonta auttaa puhelimitse ja sopimuksen mukaan myös kasvokkain, löydät täältä tarkemmat yhteystiedot.

10. Lopeta yritystoiminta vapaaehtoisesti 

  • Kun haluat vapaaehtoisesti lopettaa yrityksesi, sinun tulee yleensä purkaa se. Yritysmuoto vaikuttaa siihen, miten tulee toimia. Lue tästä yritystoiminnan loppumisesta.
  • Myös oma tilitoimisto tai Yrittäjän Talousapu osaavat neuvoa tarkemmista askeleista. 
  • Etelä-Savon oikeusaputoimiston talous- ja velkaneuvonta auttaa puhelimitse ja sopimuksen mukaan myös kasvokkain, löydät täältä tarkemmat yhteystiedot.
  • MIELI ry:n Kriisipuhelin päivystää 24 tuntia vuorokaudessa joka päivä numerossa 09 2525 0111. Voit soittaa nimettömästi ja luottamuksellisesti. Jos linja on varattu, kehotamme soittamaan hetken kuluttua uudelleen. Soittajan oma puhelinoperaattori veloittaa puhelusta soittajan liittymäsopimuksen mukaisen hinnan (pvm/mpm). MIELI ry ei peri maksua.
MikseiMikkeli M-logo taustakuva

Uudistuksia yrittäjien rahoitusrintamalla

Alkanut vuosi 2024 tuo monia uudistuksia ja muutoksia yritysten rahoituksen erilaisiin vaihtoehtoihin. Esimerkiksi Finnveran takausehdot ovat aiempaa joustavammat, kriteerit nousivat ja käyttömahdollisuudet laajenivat. Myös de minimis ehdot muuttuivat. Nyt on aika hakea ELY:n kasvuselvitystä investointeihin tai uuden tuotteen, palvelun tai liiketoimintamallin selvittämiseksi.

Finnvera on uudistanut pk-takauksensa ehtoja 1.1.2024 alkaen. Ehdot ovat aiempaa joustavammat. Yrityksen taloudellisten lukujen kriteerit nousevat hieman, mutta vastaavasti taas käyttömahdollisuudet laajenevat. Yrityksen luokitus Suomen Asiakastiedon Rating Alfa -luokituksessa tulee olla vähintään A. Takausta ei voida myöntää, jos yrityksen oma pääoma on ollut negatiivinen viimeisimmässä vahvistetussa tilinpäätöksessä, jatkaa Heinilä.

Kerralla myönnettävän yksittäisen pk-takauksen enimmäismäärä pankin velkakirjalainasta on enintään 80 % tai 200 000 euroa, minimissään 10 000 euroa. Pk-takaus on tarkoitettu jatkossakin yli 3 vuotta vanhoille pk-yrityksille, joiden henkilöomistus on yli 50 %. Se soveltuu yritykselle, joka on luottokelpoinen ja jolla on edellytykset kannattavaan liiketoimintaan. Pk-takaus on luotonsaajalle vakuudeton ja se sopii kotimaan investointeihin, tuotekehitykseen ja käyttöpääomaan.

Etelä-Savon ELY:n yritysten kehittämisrahoituksen hakuaikoja alkuvuodesta 2024

Itäsuomalaiset yritykset voivat hakea toimintansa kehittämiseen avustusta Etelä-Savon ELY-keskuksen vuoden 2024 alussa avaamista rahoitushauista. Kasvuselvityksien tekemiseen avataan haku 1.1.2024 ja maaliskuun alussa avataan haku investointeihin ja muuhun yrityksen kehittämiseen.

Kasvuselvityshankkeiden hakuaika 1.1. – 29.2.2024

Etelä-Savon ELY-keskus avaa 1.1.2024 kaksi kuukautta kestävän rahoitushaun, jossa pienet ja keskisuuret yritykset voivat hakea avustusta kasvuselvityshankkeilleen. Hankkeen sisältö voi olla esimerkiksi uuden tuotteen, palvelun, markkina-alueen, rahoituslähteen tai liiketoimintamallin selvittämistä. Avustuksella ELY-keskus tukee yrityksiä löytämään uusia kasvupolkuja. Avustus myönnetään kertakorvauksena, ja se voi kattaa 60 % enintään 60 000 euron kustannuksista.

Rahoitusta investointeihin ja kehittämiseen voi hakea uudelleen maaliskuussa 2024

Maaliskuun 2024 alussa avataan kaksi yrityksen kehittämisavustushakua investointeihin ja muuhun kehittämiseen. Toinen hausta koskee Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) varoja, ja on tarkoitettu kaikenkokoisille yrityksille. Toisessa haussa on haettavana Oikeudenmukaisen siirtymän (JTF) varoja pienille ja keskisuurille yrityksille. Yrityskokokriteerejä lukuun ottamatta näissä kahdessa haussa ei ole merkittäviä sisällöllisiä eroja, mm. tukitasot ovat molemmissa samat.

Yrityksen kehittämisavustusta voidaan myöntää kone- ja laiteinvestointeihin, rakentamiseen sekä aineettomiin investointeihin. Investointeihin avustusta voidaan myöntää yrityskoon mukaan 20–40 %. Investointien ohella avustusta voidaan myöntää merkittävään yrityksen kehittämiseen. Kehittäminen voi kohdistua esim. tuotannon kehittämiseen, tuote- ja palvelukehitykseen tai kansainvälistymisvalmiuksien kehittämiseen.

Kustannuksina kehittämisessä voidaan hyväksyä palveluostoja, yrityksen omia palkkakustannuksia, ulkomaanmatkoja, osallistumista kansainvälistymistä edistäville messuilla. Tukea pk-yritysten kehittämistoimenpiteisiin voidaan myöntää 50 % avustuksen piiriin hyväksytyistä kustannuksista.

De minimis -tuen enimmäismäärä nousi 2024 alusta 200 000 eurosta 300 000 euroon

De minimis -tuki on yrityksille myönnettävää julkista tukea. Tuki voi olla rahoitusta tai muuta etuutta, esimerkiksi verohelpotus, korkotuki, osin tai kokonaan ilmainen koulutus tai muu palvelu, joka tarjotaan rajatulle yritysjoukolle. EU-asetuksen mukaan yhdelle yritykselle myönnetyn tuen kokonaismäärä ei saa olla yli 300 000:ta euroa minkään kolmen vuoden jakson aikana.

Tuki katsotaan myönnetyksi sillä hetkellä, kun yritykselle annetaan laillinen oikeus tukeen. Sillä ei ole merkitystä, milloin tukea on haettu tai milloin se on maksettu, tai kuinka paljon myönnettyä tukea on käytetty.

Samaan konserniin tai määräysvaltaan kuuluville suomalaisille yrityksille myönnetyt tuet lasketaan yhteen. Suomessa de minimis -tukea myöntävät Business Finlandin lisäksi esimerkiksi kunnat, maakuntien liitot, ministeriöt, Finnvera ja ELY-keskukset. Jokainen tukea myöntävä organisaatio ilmoittaa päätöksessään de minimis -tuen määrän.

Kansainvälistä rahoitusta Blue Economy Mikkeli -klusterin yrityksille

Kaksi Blue Economy Mikkeli -klusteriin kuuluvaa vesialan yritystä on saanut merkittävän CircInWater Innovaatiotukipäätöksen yhteishankkeelleen. Kaikkiaan rahoitusta sai 12 eurooppalaista yritystä.

Pitkän uran mikrobiologian tutkijana, dosenttina ja Finnoflag Oy:n yrittäjänä toiminut Elias Hakalehto väitteli tohtoriksi Kuopion yliopistosta vuonna 2000. Hän on tutkijan urallaan soveltanut mikrobiologiaan liittyvää tutkimustietoa teollisuusmittaluokan uusiin innovaatioihin. Vuodet yliopistotutkijana saivat hänet oivaltamaan, että mikäli hän haluaa tekemiselleen vaikuttavuutta, paras vaihtoehto on toimia yrittäjänä.

”Minulla on kehittäjän ja maailmanparantajan mieli. Perustin Finnoflag Oy:n Kuopioon jo vuonna 1993, ja olen sen jälkeen ollut mukana noin 150 koti- ja ulkomaisessa hankkeessa ja hakemassa noin 80 patenttia. Yrittäjyys mahdollistaa, että voin toimia siellä, missä kulloinkin pitää toimia. Mikrobit ovat kaikkialla läsnä olevia, joten niiden tutkimusta voi hyödyntää monessa, kuten terveydenhoidossa, kiertotaloudessa, ravinnontuotannossa, ympäristönsuojelussa ja eri teollisuuden aloilla”, hän kuvaa yrittäjyyttään.

Iso mittakaava tuo vaikuttavuutta

Hakalehto on urallaan etsinyt innovatiivisia tuotantomalleja, jotka hyödyntävät mikrobiologiaa, bioteknologiaa ja tieteellistä tutkimusta. Hän on ollut mukana muun muassa pilotoimassa vesien puhdistukseen, jätteiden kierrätykseen ja luonnonmukaiseen maatalouteen liittyviä ratkaisuja.

Hän on myös edistänyt maidon probioottien siirtämistä teolliseen tuotantoon, testannut mikrobisekaviljelmien käyttöä biojalostamoissa ja kehittänyt diagnostiikkaa vesien ja elintarvikkeiden tutkimukseen. Hän on myös tutkimusryhmineen antanut nimiä useille uusille alan käsitteille.

”Olen huomannut, että mikrobiologian ja teollisuuden yhteistyössä piilee valtava potentiaali. Minua kiinnostaa suuresti tällä hetkellä kaikki maatalouteen liittyvä. Haluan olla kehittämissä isossa mittakaavassa toimivia malleja, jotka tuottavat orgaanista maanparannusainetta ja sitä kautta luovat edellytyksiä turvalliselle ruoantuotannolle ja vahvistavat huoltovarmuutta.”

Hakalehto ajattelee, että puhdas vesi ja puhdas ravinto ovat kaiken elämän, myös ihmisen terveyden, perusta. Hän on julkaissut paljon tutkimustietoa suolistoflooran ja mikrobien merkityksestä ihmisen hyvinvointiin.

Yksi uusista innovaatioista on ollut muun muassa sairaalakäytössä toimiva mikrobien rikastuslaite, jonka hän patentoi vuonna 1998.

”Kehittämämme salkkukoossa kulkeva mikrobien rikastusyksikkö toimii siellä, missä näytteitä otetaan. Näitä on käytössä myös vesilaitoksilla. Mikkelin vesilaitoksella on ollut tämä PMEU-laite käytössään valvomassa talousveden laatua automaattisesti.”

Tällä hetkellä Hakalehto haluaa syventyä etenkin orgaaniseen maanparannukseen, joka on luonnonmukaisessa viljelyssä perinteisesti käytetty viljelytapa, jossa lannoitteita ja maanparannusaineita pyritään tuottamaan omalla tilalla.

”Minua kiinnostaa suuresti kaikki luomuviljelyyn liittyvä. Haluan olla kehittämässä uusia orgaanisia maanparannusaineita, joita tuotetaan ilman kemikaaleja. Maatalouden kykyä tuottaa ravintoa pitää vahvistaa uusin, ekologisin ratkaisumallein. Samalla voidaan valmistaa kemiallisia aineita luonnonmukaisesti.”

Selluloosapohjainen sedimentti kiertoon

Finnoflag Oy ja sen yhteistyökumppani, myös BEM-klusteriin kuuluva, Suomen Ekosovellus Oy käyttävät yksivuotisena CircInWater-rahoituksena saamansa yhteensä noin 115 000 euroa kehittääkseen selluloosapohjaisesta sedimentistä mikrobien ja niiden entsyymien avulla kemikaaleja, kaasuja ja maanparannusainetta. Kehittämishanke kulkee nimellä BioResque.

”Jatkamme Tampereen Hiedanrannassa aloitettua puunjalostusteollisuuden sivuvirroista muodostuneen järvisedimentin hyödyntämistutkimusta, jota rahoitti Etelä-Savon Ely-keskus. Arvioidaan, että maailmassa on vesien pohjassa noin 3000 merkittävää nollakuitukertymää. Haluamme nyt testata vuosia kehittämäämme menetelmää teollisen yhteistyökumppanin kanssa.”

Yritys haluaa kehittää myös kenttälaboratorion, josta käsin voisi toteuttaa teollisuusmittakaavan projekteja.

”Meille on tärkeintä, että tekemämme asiat voivat hyödyttää ihmisiä käytännössä ja samalla tukea luonnon tasapainon säilymistä. Olimme mukana vuosina 2012-14 EU:n Itämeren alueen kuuden valtion ABOWE-biojalostushankkeessa, jossa ideoimme ja johdimme siirrettävän pilottiyksikön, käytännössä taskukokoisen tehtaan, rakentamista ja testausta. Se toteutettiin Savonia-ammattikorkeakoulun ja eri yritysten yhteishankkeena. Menetelmä ja laitos pilotoitiin Suomen lisäksi Ruotsissa ja Puolassa erilaisten teollisuuden ja maatalouden sivuvirtojen käsittelyssä. Testejä tehtiin kaksi kuukautta kullakin maassa, mistä kertyi arvokasta tietoa, vaikka testiaika oli rajallinen.”

Etelä-Savon mahdollisuudet kiinnostavat

Etelä-Savo on ollut Hakalehdon kiinnostuksen kohteena opiskeluvuosista alkaen. Hän oli perustamassa Helsingin yliopiston ylioppilaskuntaan ympäristöjaostoa, jonka yksi ensimmäisiä hankkeita oli edistää Juvan Partalan tutkimusasemaa myös rahoituksellisesti 1980-luvun alkupuolella.

”Ruralia-instituutissa ja Luomuinstituutissa tehtävä työ on lähellä sydäntäni, ja tunnen monia täällä työskenteleviä tutkijoita pitkältä ajalta. Agroekologinen symbioosi, jossa kierrätetään kaikki raaka-aineet, kuvastaa omaakin ajatteluani. Uskon, että tuotannollisia hyödykkeitä voidaan valmistaa ilman jätettä. Teollisuuden prosesseja voi nykypäivänä rinnastaa luonnon ekosysteemiin. Molemmissa mikrobit ovat avainasemassa. Tässä ajattelussa piilevät valtavat näköalat ja mahdollisuudet.”

”Vuosien varrella tästä teollisuuden ja alkutuotannon luonnonmukaisesta edistämisestä ja mikrobien tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntämisestä on muodostunut minulle missio. Jos maapallon ongelmia halutaan ratkaista, ratkaisut on pystyttävä skaalaamaan isoon mittakaavaan. Isossa mittakaavassa tehty toteutus tuo vaikuttavuutta tekemiseen.”

Hakalehto toimii Kuopiosta käsin Helsingissä ja Tampereella ja käynnistelee nyt yhteistyötään mikkeliläisten kanssa.

”Nyt tuntuu, että kaikki tiet vievät Mikkeliin. Toteutamme muutamaa projektia kerrallaan, ja olemme avoimia uusille yhteistyökumppanuuksille.”

”Nyt tuntuu, että kaikki tiet vievät Mikkeliin. BEM on meille vielä aika uusi asia. Toteutamme muutamaa projektia kerrallaan, ja olemme avoimia uusille yhteistyökumppanuuksille.”

Yrittäjyyden rinnalla Hakalehto jatkaa bioteknisen mikrobianalytiikan dosenttina Itä-Suomen yliopistossa ja Helsingin yliopiston mikrobiologisen agroekologian dosenttina. Lisäksi hän toimii kansainvälisen, ympäristöindikaattoritutkijoiden järjestössä, ISEIssä (International Society of Environmental Indicators) varapuheenjohtajana vastuualueinaan Eurooppa ja Aasia.

BEMistä löytyy matalan kynnyksen rahoitusta

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n BEM-asiantuntijoina toimivat Saija Tillgren ja Panu Jouhkimo toivottavat klusteriin tervetulleeksi myös uusia, kasvusta ja kansainvälistymisestä kiinnostuneita vesialan yrityksiä.

CircInWater on hieno esimerkki EU-rahoituksesta, joka on varsin vaivattomasti yritysten saatavilla: Eurooppalainen kehitysyhtiöiden verkosto hakee yhdessä isomman hankerahoituksen, joka on sovitettu alueiden tarpeisiin ja tulee edelleen yritysten haettavaksi pienemmissä erissä. BEM-osaamiskeskus voi näin tarjota matalan kynnyksen rahoitusta liiketoiminnan kehittämiseen. Yritysten kannattaa liittyä BEM-klusterin jäseneksi, sillä pyrimme tarjoamaan tällaisia mahdollisuuksia myös jatkossa.”

CircInWater Euroklusteri pyrkii nopeuttamaan älykkäiden vesiratkaisujen kehittämistä. Ratkaisujen käyttöönotto edistää Euroopan teollisten ekosysteemien digitaalista, vihreää ja joustavaa siirtymää. CircInWater Innovaatio -ohjelma tukee pk-yrityksiä niiden kehittäessä uusia tuotteita, palveluja tai menetelmiä, joilla vastataan maatalouden ja elintarviketeollisuuden sekä energiaintensiivisen teollisuuden vesihaasteisiin.

Innovaatiorahoituksella kehitetään tai toteutetaan älykäs vesiratkaisu, jonka TRL/teknologian valmiustaso on 5-9. Pk-yritys voi hakea rahoitusta kolmesta eri CircInWater-ohjelmasta yhteensä 60 000 euroa.

Blue Economy Mikkeli/ Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy on osatoteuttajana CircInWater Euroklusteri -hankkeessa. Hankkeen pääpartneri on espanjalainen Zinnae ja muut osatoteuttajat Mikkelin lisäksi ovat ranskalainen France Water Team, alankomaalainen Wateralliance, tsekkiläiset CREA ja ICOK sekä oululainen Water Cluster Finland.

Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen.

MikseiMikkelin vinkkilista: Näin taklaat kassakriisin

Mitä voin tehdä, kun kohtaan kassakriisin? Yleinen kustannustason nousu ja inflaatio vaikuttavat tällä hetkellä kaikkien yritysten liiketoimintaan. Kokosimme vinkkilistan kassakriisin taklaamiseen.

1. Varmista rahoitus

Taloudellisten haasteiden kohdatessa ole ensin olla yhteydessä omiin rahoittajiin. Rahoittajat ovat varautuneet pandemian ja hyökkäyssodan myötä lisääntyneeseen rahoituksen kysyntään ja lainsäädännön sallimaan joustavuuteen.

Ensisijainen rahoituskanava yrittäjälle on pankki. Ota yhteyttä omaan rahoittajapankkiisi ja selvitä, millaisia tuotteita heillä on tarjota tilanteeseesi. Kysy pankiltasi myös Finnveran takauksista. Neuvottele tilanteessa esimerkiksi lyhennysvapaasta.

Mikäli oma rahoittaja ei kykene auttamaan heti, seuraavaksi kannattaa olla yhteydessä Finnveraan. Finnvera on valmiudessa reagoida, jos rahoitusmarkkina ei muutoin toimi.

Pikavippiin tai vastaavaan korkeakorkoiseen rahoitukseen ei kriisitilanteessa kannata turvautua. Normaalin pankkirahoituksen ehdot ovat nyt erittäin joustavat.

2. Sovi maksujärjestelyistä ja estä perintä

Perinnän estämiseksi kannattaa nyt olla ajoissa yhteydessä velkojiin ja sopia maksujärjestelyistä. Moni taho ilmoittaa tällä hetkellä joustavansa avoimien laskujen maksuajoissa. Asiasta kannattaa sopia kirjallisesti.

Vaihda mahdollisuuksien mukaan kerralla maksettavat laskut useampaan maksuerään, esimerkiksi vaihtamalla vakuutusmaksut eriin saat vapautettua pääomaa lähiajan tarpeisiin. Useat toimijat myöntävät nyt myös lykkäystä maksuaikoihin.

Ole yhteydessä vuokranantajiisi. Keskustele vuokranmaksun lykkäyksestä ja/tai osittaisesta hyvityksestä.

3. Laske ennakkoveron määrää OmaVero-palvelussa ja hae tarvittaessa lykkäyksiä ja maksujärjestelyjä

Mikäli tulosi ovat romahtaneet, laske ennakkoveron määrää Verohallinnon OmaVero -palvelussa. Tilitoimistosi voi auttaa arvioinnissa. Voit myös hakea maksujärjestelyjä ja lisäaikaa verohallinnon palvelussa.

Oma-aloitteisten verojen (mm. alv) ilmoituksille ei ole mahdollista myöntää lisäaikaa, mutta myöhästymismaksu voidaan jättää perimättä. Pyyntö myöhästymismaksun perimättä jättämisestä tulee jättää ilmoituksen eräpäivänä (kuukauden 12. päivä) tai välittömästi sen jälkeen Verohallinnon puhelinpalvelussa 029 497 008 tai Oma-Veron kautta viestillä. Lisätietoja yritysten verotuksesta löydät Verohallinnon sivuilta.

4. Käy läpi sopimusvelvoitteesi ja ennakkotilauksesi

Käy läpi omat sopimusvelvoitteesi ja ennakkotilauksesi. Voitko perua tai viivästyttää näitä? Onko tarpeen irtisanoa tarpeettomia sopimuksia, kuten puhelinliittymiä tai palveluja?

5. Myy saatavat

Markkinoilla on paljon toimijoita, jotka ostavat yrityksiltä saatavia ja erääntyneitäkin laskuja. Toimijat eivät kuitenkaan osta laskujasi täydestä arvosta, koska saataviin sisältyy aina riski. Pyydä tarjoukset ja punnitse, kannattaisiko sinun myydä saatavasi.

6. YEL-työtulon pienentäminen

Voit pienentää YEL-työtuloa, mikäli yritystoimintasi on supistunut. Huomioi kuitenkin lopettamisen vaikutus esimerkiksi sairausajan etuuksiin ja tartuntatautipäivärahaan. Sairauspäivärahan ja tartuntatautipäivärahan määrä lasketaan YEL-työtulon perusteella. Lue lisää YEL-työtulossa joustamisesta.

7. Puhu henkilöstösi kanssa

Voitko neuvotella henkilöstösi kanssa ylityövapaiden ja lomien pitämisestä tai mahdollisesta lomautuksesta? Mikäli joudut turvautumaan lomautuksiin, huomioi yhteistoimintalain mukainen menettelytapa. Lisätietoa työnantaja-asioissa saat tilitoimistoltasi.

8. Yritystoiminnan tervehdyttäminen velkajärjestelyn tai saneerauksen kautta

Viimeisenä vaihtoehtona käytössäsi on myös yrittäjän velkajärjestely elinkeinonharjoittajalle (yksityinen elinkeinoharjoittaja) tai yrityssaneeraus (ay, ky, osakeyhtiö).

9. Älä jää yksin

Mitä nopeammin lähdet ratkomaan talousvaikeuksia, sitä todennäköisemmin voit saada yritystoiminan tervehdytettyä. Tärkeää on, että et jää yksin haasteinesi. Ota yhteyttä valtakunnalliseen talousapuneuvontaan tai vaikkapa meihin Mikkelin kehitysyhtiö Mikseillä. Autamme sinua tilanteessasi eteenpäin.

 

Tämä artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran 09/2020 ja uudestaan 11/2023.

Etelä-Savon Pääomarahaston julkistamistilaisuus

Etelä-Savoon syntyy uusi pääomarahasto

Etelä-Savon ELY-keskus on myöntänyt rahoitusta Mikkelin kaupungin hallinnoimaan hankkeeseen, jonka myötä perustetaan pääomasijoitusrahasto South Savo Fund Etelä-Savon alueelle. Perustettava rahasto on 3,5 miljoonan euron rahasto ja se rahoittaa eteläsavolaisia nuoria kasvuyrityksiä.

Rahasto on toimialariippumaton ja sen tavoitteena on yritysten kasvun tukeminen Etelä-Savossa.

– Hankkeen valmistelu on aloitettu jo lähes kaksi vuotta sitten Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n toimesta. Näen, että alueellinen rahasto on yksi oleellinen työkalu maakunnan elinvoimaisuuden lisäämiseksi sekä uusien yritysten ja työpaikkojen aikaansaamiseksi, kertoo kehityspäällikkö Marjo Niittuaho-Nastolin MikseiMikkelistä.

Uusi pääomasijoitusrahasto tuo yrityksille uusia rahoitusmahdollisuuksia.

– Rahaston tarkoituksena on täydentää rahoitusmarkkinoilta. Rahasto tarjoaa maakunnan kasvuyrityksille oman pääoman ehtoista rahoitusta, kommentoi ELY-keskuksen yritysasiantuntija Kristiina Laatikainen.

– Kasvua ja kansainvälistymistä hakevien nuorten yritysten liikkeellelähtöä on hidastanut riskipääoman puute. Vierasta pääomaa on ollut saatavilla, mikäli vakuusasiat ovat olleet kunnossa. Näin ei aina kuitenkaan ole. Tämä seikka on voinut omalta osaltaan hidastaa tai jopa estää mm. tutkimuspohjaisen liiketoiminnan käynnistymistä, sanoo Laatikainen

Seuraavaksi pääomasijoitusrahastoon on tarkoitus hakea lisää sijoittajia yksityiseltä ja julkiselta puolelta. Pääomarahastoon haetaan lisäksi hallinnoijaa julkisella kilpailutuksella.

Mikkelin, Savonlinnan ja Pieksämäen kaupunkien rahoitusosuus pääomasijoitus-rahastossa on 0,4 miljoonaa euroa. Savonlinnan osalta puuttuu vielä kaupunginvaltuuston päätös asiasta. ELY-keskuksen osuus on 1 miljoona euroa ja yksityisten sijoittajien osuus 2,1 miljoonaa euroa.

Lisätietoja

Kaupunginjohtaja Timo Halonen, Mikkelin kaupunki, p. 040 557 8077,  timo.halonen@mikkeli.fi

Kehityspäällikkö Marjo Niittuaho-Nastolin, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy, p. 0440 361 615, marjo.niittuaho-nastolin@mikseimikkeli.fi

Yksikön päällikkö Kalevi Pölönen, Etelä-Savon ELY-keskus, p. 044 246 4670, kalevi.polonen@ely-keskus.fi  

Yritysasiantuntija Kristiina Laatikainen, Etelä-Savon ELY-keskus, p. 050 350 8702, kristiina.laatikainen@ely-keskus.fi

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy luo työtä mikkeliläisille tukemalla yritysten kehitystä, kasvua ja vientiä. MikseiMikkeli palvelee yrittäjiä liiketoimintasuunnitelman laatimisvaiheesta alkaen, kaikissa kehitysvaiheissa. Asiantuntijamme auttavat yrityksiä sijoittumaan, löytämään työvoimaa, kehittämään liiketoimintaa sekä luomaan kansallisia ja kansainvälisiä verkostoja. Lisää meistä www.mikseimikkeli.fi.

Etelä-Savon ELY-keskus kehittää ja tukee taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävää hyvinvointia Etelä-Savossa yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa. Lisätietoja www.ely-keskus.fi

Valtion lisätalousarviossa on varauduttu rahoittamaan miljoonalla eurolla alueellista pääomasijoitustoimintaa.

Valtiolta miljoonan euron rahoitus Etelä-Savon pääomarahastolle

Etelä-Savoon valmisteilla oleva alueellinen pääomasijoitusrahasto sai maanantaina hyviä uutisia, kun Suomen valtio antoi oman kantansa pääomarahaston perustamiseen. Valtio sijoittaa rahastoon miljoona euroa, mikäli alueen kaupungit sitoutuvat rahaston pääomittamiseen.

Juha Pulliainen Etelä-Savon ELY-keskuksesta kertoo, että valtion lisätalousarviossa on varauduttu rahoittamaan alueellista pääomasijoitustoimintaa. Käytännössä raha on korvamerkitty Etelä-Savolle.

Pääomarahaston perustamista selvittänyt Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n Marjo Niittuaho-Nastolin toteaa, että alueellinen pääomarahasto on todettu sekä sijoittajien että kasvuyritysten taholta tarpeelliseksi. Kunnille rahasto on uusi keino alueen elinvoiman lisäämiseksi – sijoitusten tavoitteena on tuoton lisäksi uusia työpaikkoja.

-Uskon että nyt saatu uutinen vauhdittaa keskusteluja sekä kuntien että yksityisten pääomasijoittajien kanssa, Niittuaho-Nastolin jatkaa.

Lisätiedot:

Marjo Niittuaho-Nastolin
Puh. 0440 361 615
marjo.niittuaho-nastolin@mikseimikkeli.fi