Tarvetta sisustusesineille, toimistokalusteille tai rakennusmateriaaleille?
Mäntyharjun kunta pitää KIELO-hankkeen toimenpiteistä inspiroituneena Mäntyharjun entisellä kunnantalolla (Asematie 3, Mäntyharju) kaikille avoimen käytettyjen rakennusmateriaalien ja irtaimiston pop up-myyntitapahtuman pe 14.3.2025 klo 9-15!
Tuotteet myynnissä edullisin hinnoin. Myynnissä pientä sisustustavaraa (mm. astioita, maljakoita), toimistokalusteita (hyllyjä, pöytiä ja tuoleja) rakennusmateriaaleja (mm. keittiökaappeja tai väliovia). Kohde on valmistunut vuonna 1966 ja sitä on saneerattu viime vuosina.
Maksutapana käy kortti. Ostaja irrottaa ja vie ostamansa tuotteet pois rakennuksesta myyntipäivän aikana.
Huomioithan, että kohteessa on todettu sisäilmaongelmia.
Tapahtuma on osa KIELO – Kiertotalousloikka rakennusmateriaalien uudelleenkäytön parantamiseksi Mikkelissä -hankkeen toimenpiteitä. KIELO-hanke on Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun yhteinen ryhmähanke. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama ja tuen on myöntänyt Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.
Mikkelin kaupunki on käynnistänyt kilpailutuksen, jonka tavoitteena on muodostaa puitesopimus kiertotalousoperaattoripalveluista kaupungin purku-, saneeraus- ja rakennuskohteisiin. Tämä avaa alan toimijoille mahdollisuuden osallistua kaupungin kestävän kehityksen edistämiseen sekä kiertotalouden integroimiseen rakennus- ja purkuprosesseihin.
Kaupunki hakee asiantuntevia kumppaneita muun muassa:
– Hyväkuntoisten irtaimiston ja rakennusosien uudelleenkäytön kartoitukseen
– Em. tuotteiden jälleenmyynnin organisointiin
– Uudelleenkäytöstä saatujen hyötyjen raportointiin ympäristötilinpäätöstä varten, mm. hiilijalanjälki- ja hiilikädenjälkilaskelmat
– Uudelleenkäyttöä palveleviin lisätutkimuksiin mm. rakenteideiden lujuusmittaukset
Kilpailutuksen kautta Mikkelin kaupunki haluaa vahvistaa kiertotalouden roolia rakentamisen ja purkamisen prosesseissa. Hankinnan palveluita voivat tarvittaessa hyödyntää myös Mikkelin kaupunkikonsernin enemmistöomisteiset yhtiöt, kuten Mikalo Oy, Kiinteistökehitys Naistinki Oy ja Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy.
Puitejärjestelyyn valitaan enintään neljä toimittajaa, ja toimeksiannot jaetaan ensisijaisesti etusijajärjestyksen perusteella. Lisäksi tilaajalla on mahdollisuus järjestää minikilpailutuksia tai erilliskilpailutuksia, mikäli toimeksiannon erityispiirteet sitä edellyttävät.
Tarjoukset on jätettävä 28.2.2025 klo 12.00 mennessä Tarjouspalvelu Cloudian kautta.
Kilpailutus on osa KIELO – Kiertotalousloikka rakennusmateriaalien uudelleenkäytön parantamiseksi Mikkelissä -hankkeen toimenpiteitä. KIELO-hanke on Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun yhteinen ryhmähanke. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama ja tuen on myöntänyt Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.
Mikkelissä purkupäätöksen saanut opiskelija-asuntola tarjosi oppia kiertotalouden huomioimiseen purku-urakoissa. Mikkelin opiskelija-asunnot Oy ja KIELO-hankkeen määrittelemät lisäpisteet kilpailutuksessa kannustivat tarjoajia etsimään purkumateriaaleille uusia käyttökohteita. Vaikka tässä kokeilussa ei päästy käytännön uudelleenkäyttökokeiluihin, kokeilusta saatiin hyviä eväitä tuleviin hankintoihin.
Kokeilussa yllätti, että kiertotaloustoimenpiteet voivat nostaa tai laskea purku-urakan hintaa n. 10 %, mikä on vähemmän kuin alunperin oli ajateltu. Positiivista oli, että suurin osa tarjoajista suhtautui myönteisesti laadullisiin kriteereihin ja olisi toivonut niille suurempaa painoarvoa. Opiksi jatkoa ajatellen, että itse tarjouspyynnön huolellinen laatiminen ja kiertotalousasiantuntijan asiantuntemus helpottaa työn tilaajaa uusien hankintakäytäntöjen omaksumisessa. Nappaa tästä artikkelista vinkit omaan projektiisi.
Kokeilukohteena vajaalle käytölle jäänyt opiskelija-asuntola Mikkelissä
Kiertotalouden merkittävimmiksi eteenpäin vieviksi ajureiksi on tunnistettu julkiset hankinnat. Mikkelin opiskelija-asunnot Oy (MOAS) kokeili yhteistyössä KIELO-hankkeen kanssa lisätä purku-urakan kilpailutukseen kiertotaloutta tukevia kilpailutuskriteereitä.
Testauksen kohteeksi valikoitui MOAS Oy:n omistama vajaalle käytölle jäänyt opiskelija-asuntola Mikkelissä. Neljä kolmikerroksista luhtitaloa olivat valmistuneet Kontionkadulle Mikkelin Launialan kaupunginosaan vuosina 1989 sekä 1990.
Työssä lähdettiin liikkeelle kartoittamalla kohteen potentiaaliset uudelleenkäyttöön soveltuvat rakennusmateriaalit ja irtaimisto. KIELO-hankkeen projektipäällikkö teki kohteisiin kartoituksen uudelleenkäyttökelpoisista rakennusmateriaaleista kohteen isännöitsijän kanssa tammikuussa 2024.
Kartoituksessa todettiin, että koska kohde oli alkuperäiskunnossa, ei sisätiloista löytynyt juurikaan uudelleenkäyttökelpoisia materiaaleja tai irtaimistoa. Tunnistettiin, että julkisivun muurauksessa käytetyt tiilet sekä kattotiilet voisivat mahdollisesti soveltua uudelleenkäyttöön, sillä niitä oli useampi tuhat neliötä ja suurin osa näytti visuaalisesti tarkasteltuna hyväkuntoisilta.
Kontionkadun tiiliverhoilluille julkisivulle ja kattotiilille tunnistettiin suurin uudelleenkäyttöpotentiaali. Kuva: Jenina Luotolampi, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy
Markkinavuoropuhelutilaisuudessa kartoitettiin potentiaalisten tarjoajien ajatuksia kilpailutuksesta
Ennen kilpailutusta päätettiin järjestää kaikille avoin markkinavuoropuhelutilaisuus, jonka avulla kartoitettaisiin potentiaalisten tarjoajien näkemyksiä urakasta ja sen sisällöstä.
Kutsu markkinavuoropuhelutilaisuuteen lähetettiin julkisissa hankinnoissa käytettävän Tarjouspalvelu Cloudian kautta ja itse tilaisuus pidettiin tammikuussa 2024 hybriditoteutuksena Mikkelin kaupungintalolla. Tilaisuudessa keskusteltiin tilaajan sekä tarjoajien kesken selvityksessä esille tulleiden rakennusmateriaalien uusista käyttömahdollisuuksista.
Käytyjen keskustelujen perusteella laadittiin tarjouspyyntö, jonka MOAS Oy julkaisi Tarjouspalvelu Cloudiassa maaliskuussa 2024. Tarjouksille varattiin jättöaikaa reilut viisi viikkoa. Kohteen purku määriteltiin toteutettavaksi välillä kesäkuu-syyskuu 2024.
Kilpailutuksessa päädyttiin kahteen eri tarjousvaihtoehtoon
Purku-urakan kilpailutuksessa päädyttiin kahteen eri tarjousvaihtoehtoon: Vaihtoehto 1 ja Vaihtoehto 2. Vaihtoehto 1:n mukaan rakennukset puretaan ns. perinteisesti ilman materiaalien uudelleen tai uusiokäyttöä. Vaihtoehto 2 vastasi vaihtoehto 1:n sisältöä sillä erotuksella, että purku-urakoitsijan tuli löytää kohteen purkumateriaaleille uusia todennettavissa olevia käyttökohteita ja saisi sitä kautta kilpailutuksessa laadullisia lisäpisteitä. Tarjoajien tuli jättää kaksi tarjousta, yksi kummastakin vaihtoehdosta, muuten tarjous hylättäisiin.
Vaihtoehto 1:n arviointikriteerinä oli hinta (90 p), sekä laadullisina kriteereinä referenssit (5 p) ja purkusuunnitelma (5 p). Vaihtoehto 2:n kriteerit olivat hinta (90 p), sekä laadullisina kriteereinä aiemmat referenssit kiertotalousratkaisuista määrä kpl/tn (5 p), purkuosien ja materiaalien hyödyntämisratkaisut tarjoajan muissa kohteissa määrä kpl/tn (3 p) sekä hyödyntämisratkaisujen innovatiivisuus/uutuusarvo (2 p).
Tilaaja arvioi yhdessä Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n hankinta- ja kiertotalousasiantuntijan kanssa tarjousten sekä palvelun tuottajan aikaisempien ratkaisujen kiertotaloutta sekä kestävää kehitystä edistäviä vaikutuksia, ja tarjoukset pisteytettiin paremmuusjärjestykseen kriteerien perusteella.
Kilpailutuksessa ratkaisevana tekijänä oli lopulta hinta
Tarjouskilpailun lopputuloksena päädyttiin tarjousvaihtoehtoon 1, sillä tarjousvaihtoehto 2:n arvo ylitti hankintaan varatun määrärahan.
Mikäli kilpailutuksessa olisi pisteytyksessä ollut suurin painoarvo laadullisilla kriteereillä, olisi arvioinnin perusteella voittajaksi valikoitunut sama yritys, joka voitti nyt edullisella hinnalla, sillä heidän tarjouksessaan oli muihin tarjouksiin verrattuna tuotu selkeimmin esiin, miten materiaalit olisivat heidän toimestaan päätyä uuteen käyttöön. Kyseinen urakoitsija tarjosi, että voi laittaa uudelleenkäyttökelpoiset materiaalit myyntiin omaan käytettyjen materiaalien verkkokauppaansa ja uusiokäyttöön soveltuvat materiaalit matkaisivat yhteistyökumppaneiden jatkojalostettavaksi toiselle paikkakunnalle.
Tarjoajilla erityisesti jätejakeiden lajittelu hallinnassa, osalla löytyi kokemusta rakennusmateriaalien jälleenmyynnistä
Vaikka kohteessa ei päästy käyttämään materiaaleja uudelleen, voitiin kilpailutuksesta silti ottaa oppeja tuleviin kilpailutuksiin.
Tarjouksia saatiin hyvin, yhteensä 8 kappaletta ja mukana oli isoja sekä pienempiä purkualan toimijoita. Eli kriteerien käyttö ei karkottanut alan isompia tai pienempiä ammattilaisia. MOAS sekä kaupungin kehitysyhtiö olisivat toivoneet, että kilpailuun olisi osallistunut enemmän kuin yksi paikallinen yritys.
Saaduista tarjouksista voitiin päätellä, että jokainen tarjoaja oli pysähtynyt miettimään kiertotaloutta kohteessa, osa enemmän, osa vähemmän. Jokaisella tarjonneella yrityksellä on kokemusta materiaalien lajittelusta eri jätejakeisiin, eli tilaaja voi hyvin velvoittaa urakoitsijoita lajittelemaan eri jätejakeet erilleen toisistaan, koska osaamista siihen löytyy.
Muutamilla tarjouksen jättäneillä on omaa liiketoimintaa purkujätteiden materiaalina hyödyntämiseen. Kilpailutuksen jälkeen yrityksille tehdyissä haastatteluissa nousi esiin, että esimerkiksi purkukohteessa paikan päällä tehtävään betonin murskaukseen tulisi saada ripeästi ympäristölupa, jotta betoni voitaisiin nykyistä paremmin hyödyntää tontilla tai sen lähialueella toteutettavissa maanrakennustöissä.
Suurimmalla osalla tarjoajista ei ollut tarjousten perusteella kokemusta rakennusmateriaalien ehjänä purkamisesta tai jälleenmyynnistä, koska konkreettisia ehdotuksia uudelleenkäyttömahdollisuuksista saatiin vähän. Joillain yrityksillä oli oma tai yhteistyökumppanin alusta käytettävissä tuotteiden jälleenmyyntiin.
Referenssien perusteella myös purkukohteiden kevyttä irtaimistoa on myyty uudelleenkäyttöön, joka on positiivista, sillä se vähentää kohteesta syntyvän jätteen määrää ja edistää resurssien tehokasta käyttöä.
Kiertotaloustoimenpiteet voivat nostaa tai laskea urakan hintaa n. 10 %
Tarjoajat eivät tuoneet suoraan esille ehdotuksia, miten kohteen materiaaleja voitaisiin hyödyntää ja missä. Tämä voi johtua siitä, ettei tarjouspyynnössä ole avattu asiaa tarkemmin tai painotettu riittävästi, että uuden käyttökohteen tulee olla todennettavissa. Tämän kohteen osalta tarjouspyynnön liitedokumenteista oli jäänyt puuttumaan selvitys kohteen uudelleenkäyttökelpoisista materiaaleista, joka osaltaan heikensi urakoitsijoiden innovointimahdollisuuksia. Uudelleenkäyttökelpoisia materiaaleja käytiin läpi kohteen markkinavuoropuhelutilaisuudessa sekä kohteeseen paikan päälle tehdyllä tutustumiskäynnillä, mutta kaikki tarjoajat eivät silloin olleet paikalla. Jatkoa ajatellen olisi syytä pohtia, voisiko markkinavuoropuhelutilaisuudet järjestää suoraan paikan päällä purkukohteessa?
Uudelleenkäyttöä olisi voinut edistää, jos tiilien ehjänä purettavuudesta ja kelpoisuudesta olisi teetetty tarkempia tutkimuksia ennen kilpailutusta. Erillishinta ehjänä purkamiselle olisi voinut tilaajaa kannustaa etsimään tiilille uusia käyttökohteita.
Kiertotaloustoimenpiteet voivat nostaa urakan hintaa, mutta tämän kilpailutuksen perusteella hinta ei nouse merkittävästi korkeammaksi, nousu n. 10 %. Toisaalta eräässä tarjouksessa kiertotaloustoimenpiteet olivat laskeneet urakan hintaa n. 10 %. Kustannusten nousu voi johtua esimerkiksi uudelleenkäyttöön toimitettavien osien kuljetuskustannuksista. Tämä kustannusten nousu voitaisiin ratkaista esimerkiksi niin, että myydään tuotteet suoraan kohteesta ja siirretään kuljetuskustannukset suoraan ostajan maksettavaksi.
Tässä kilpailutuksessa kalleimman ja edullisimman tarjouksen välillä oli merkittävä ero, n. 75 %. Tämä johtui siitä, että yritys ei ollut halunnut osallistua millään tapaa kiertotalouden edistämiseen ja hinnoitteli tarjouksensa roimasti yli verrattuna muihin tarjouksiin. Joskus urakan korkea hinta voi siis myös olla kannanotto tai yritysten halua pelata varman päälle kiertotaloustoimissa, jotta ne eivät jäisi urakasta tappiolle.
Tarjoajat suhtautuvat myötämielisesti kiertotalouskriteerien käyttöön tulevissa urakoissa
Kilpailutuksen jälkeen tarjoajille soitettiin ja pyydettiin kertomaan heidän näkemyksiään kilpailutusprosessin onnistumisesta.
Tarjoajat suhtautuivat kiertotalouskriteerein tehtyyn kilpailutukseen pääosin myönteisesti. Osa esitti jopa toiveita, että laadullisilla kriteereillä olisi ollut kilpailutuksessa hintaa suurempi painoarvo. Tarjousten tekemisessä olisi helpottanut tiedot kohteen uudelleenkäyttökelpoisista materiaaleista.
Useassa vastauksessa korostui, että vastuun siirtäminen purku-urakoitsijalle uusien käyttökohteiden etsimiseksi on kohtuuton vaatimus, sillä usea purkuliike ei tee uudis- tai korjausrakentamista eikä purku-urakoissa ole varattuna riittävästi aikaa uusien käyttökohteiden etsimiseen. Tarjoajat toivoivat kilpailutuksiin läpinäkyvyyttä ja reiluja sekä yhteisiä pelisääntöjä kaikille.
Kilpailutuksissa on hyvä käyttää kiertotalousasiantuntijaa apuna
Kilpailutuksesta saadun kokemuksen perusteella voidaan todeta, että uudelleenkäyttökelpoiset materiaalit ja irtaimisto kannattaa kartoittaa kohteesta hyvissä ajoin ennen kilpailutusta. Markkinavuoropuhelutilaisuuden pitäminen on hyödyllistä, koska sen avulla saadaan kilpailutuksen osapuolten toiveita, ideoita ja tarpeita kuulluksi.
Tarjousaineiston laajuuden ja sisällön määrittämisessä tulee olla tarkkana, että kaikki kilpailutuksen kannalta olennaiset liitetiedostot tulevat ilmoituksen liitteeksi. Myös aineistoon tutustumiseen on varattava tarjoajille riittävästi aikaa.
Havaitsimme, että uudelleenkäyttökartoituksen lisäksi myös tarjousten arvioinnissa olisi hyvä käyttää apuna kiertotalousasiantuntijan palveluita, koska tilaajalle voi olla haastavaa määritellä esimerkiksi ratkaisujen uutuusarvoa.
Jatkoa ajatellen urakoitsijoille sekä työn tilaajille tulee jakaa tietoa erityisesti rakennusosien ehjänä purkamisen eduista siihen liittyvien ennakkoluulojen ja epävarmuuden hälventämiseksi. Käytännön kokemukset todennäköisesti ovat aina kirjallista ohjeistusta parempia, sillä se tuo itsevarmuutta ja arvokasta kokemusta kiertotalousprojektien läpiviennistä.
Itse kriteerit ovat hyvin sovellettavissa tuleviin hankintoihin, kuitenkin niin, että niitä muokataan kohdekohtaisesti soveltuvaksi, sillä ainakin tällä hetkellä purkukohteet aina jollakin tasolla poikkeavat toisistaan eikä täysin yhtenäistä ohjeistusta voida laatia.
Uudelleenkäytön merkitys ja tulevaisuuden näkymät
Kiinteistön omistajat sekä purkualan toimijat ovat tunnistaneet kiertotalouden merkityksen, mutta erityisesti materiaalien korkea-arvoisemman jatkokäytön yleistyminen edellyttää purkutyön tilaajilta suunnittelua ja selkeitä ohjeita tarjouspyynnöissä.
On tiedostettu, että käytetyille materiaaleille Suomen markkinoilla ei vielä ole suurta kysyntää, jonka vuoksi on iso etu, jos purkutyön tilaajalla on osoittaa materiaaleille uusi käyttökohde. Kiinteistönomistajien ja urakoitsijoiden yhteistyö sekä asiantuntijoiden hyödyntäminen ovat avainasemassa asetettujen kiertotaloustavoitteiden saavuttamisessa. Olisi tärkeää tehostaa yhteistyötä purku- ja rakennusliikkeiden välillä materiaalien kohtaanto-ongelmien ratkaisemiseksi.
Tietoisuuden lisääminen ja käytännön kokemukset rakennusosien ehjänä purkamisen ja jälleenmyynnin eduista hälventävät niihin kohdistuvia ennakkoluuloja ja epävarmuutta.
Tässä vaiheessa, kun kiertotalous ei ole vielä syrjäyttänyt lineaaritalouden malleja, on tilaajien syytä varautua myös taloudellisesti siihen, että purku-urakan kustannukset voivat hieman nousta nykyisestä tasosta.
Jatkossa taloudellinen panostus kiertotalouteen kannattaa, sillä 1.1.2026 voimaan astuvan päivitetyn rakentamislainsäädännön myötä uusille rakennuksille on laskettava hiilijalanjälki. Hiilijalanjälki voi pienentyä merkittävästi, sillä ympäristöministeriön Rakennuksen vähähiilisyyden arviointimenetelmä -julkaisun mukaan uudelleenkäytettävien rakennusosien hiilijalanjälki on 0 kgCO₂e (A1-A3) uudessa rakennuksessa.
Uudelleenkäyttöön voi kannustaa myös jo useamman yrityksen teettämät luontojalanjälkivaikutuslaskelmat osana yritysvastuuraportointiaan. Luontojalanjälki huomioi ilmastonmuutoksen lisäksi myös rakentamisesta aiheutuvan maankäytön muutokset, saasteet, luonnonvarojen hyödyntämisen sekä vieraslajien leviämisen. Uudelleenkäytettävät rakennusmateriaalit pienentävät luontoon kohdistuvia vaikutuksia, sillä niiden valmistamiseen ei tarvita neitseellisiä raaka-aineita.
”Vaikka tässä kokeilussa materiaalit eivät päätyneet uusiin rakennusprojekteihin, Kiertotalous Pirkanmaa onnistui omassa vastaavanlaisessa hankinnassaan hyödyntämällä oppeja tämän kohteen kilpailutuksesta. Toivon, että moni muukin toimija hyödyntää kokeilumme tuloksia ja kehittää toimintaansa kiertotalouden mukaiseksi.”, toteaa KIELO-hankkeen projektipäällikkö.
Teksti ja kuvat: Jenina Luotolampi, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy
Artikkeli ja toimenpiteet ovat osa KIELO – Kiertotalousloikka rakennusmateriaalien uudelleenkäytön parantamiseksi Mikkelissä -hankkeen toimenpiteitä. KIELO-hanke on Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun yhteinen ryhmähanke. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama ja tuen on myöntänyt Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.
Mikkelissä toteutetussa purku-urakan kilpailutuksessa testattiin kiertotaloutta tukevia kilpailutuskriteereitä, kannustaen purku-urakoitsijoita etsimään purkumateriaaleille uusia käyttökohteita. Mikkelin opiskelija-asunnot Oy:n ja KIELO-hankkeen toteuttama opiskelija-asuntolan purkuhankkeen kilpailutus toi esille uusia mahdollisuuksia ja haasteita, jotka voivat mullistaa purkualan käytäntöjä tulevaisuudessa.
Kokeilun tulokset osoittivat, että kiertotalouden huomioiminen voi joko nostaa tai laskea purku-urakan hintaa noin 10 prosenttia, mikä oli vähemmän kuin alun perin oli ajateltu. Hinnan muodostuminen riippui esimerkiksi materiaalien jatkokäytön mahdollisuuksista ja logistiikan järjestelyistä. Opiksi jatkoa ajatellen, että itse tarjouspyynnön huolellinen laatiminen ja kiertotalousasiantuntijan asiantuntemus helpottaa työn tilaajaa uusien hankintakäytäntöjen omaksumisessa.
Kokeilun kohteena oli Mikkelin opiskelija-asunnot (MOAS) Oy:n omistama vajaakäytölle jäänyt opiskelija-asuntola, joka koostui neljästä 1980–1990-luvulla rakennetusta kolmikerroksisesta luhtitalosta. Kohteesta kartoitettiin uudelleenkäyttöön soveltuvat rakennusmateriaalit, kuten hyväkuntoiset tiilet ja kattotiilet. Alkuperäiskunnossa olleista sisätilojen materiaaleista ei tunnistettu uudelleenkäyttökelpoista materiaalia.
Markkinavuoropuhelu eduksi, kun kilpailutetaan uutta
Markkinavuoropuhelu, eli kaikille avoin keskustelutilaisuus tulevasta hankinnasta, ennen kilpailutuksen aloittamista potentiaalisten tarjoajien kanssa oli keskeinen osa hankinnan onnistumista. Purku-urakan hankintaa ilman uutta käyttökohdetta puretuille materiaaleille ei MOAS Oy ollut aiemmin tehnyt.
Purku-urakka kilpailutettiin kahdella eri tarjousvaihtoehdolla: perinteinen purku ilman materiaalien uudelleenkäyttöä ja kiertotalousratkaisuja sisältävä purku. Tarjousvaihtoehtoihin sisällytettiin laadullisia kriteereitä, kuten tarjoajan referenssejä aiemmista kiertotalousratkaisuista sekä uusista innovatiivisista materiaalien hyödyntämisratkaisuista. Tarjousten arvioinnissa käytettiin apuna kiertotalousasiantuntijaa, koska työn tilaajalle voi olla haastavaa määritellä esimerkiksi ratkaisujen uutuusarvoa.
Kilpailutuksesta saadut tulokset yllättivät positiivisesti
Markkinavuoropuhelu, saadut tarjoukset sekä yrityksille jälkikäteen tehdyt haastattelut osoittivat, että purku-urakoitsijat suhtautuvat pääosin myönteisesti kiertotalouskriteereihin ja ovat valmiita kehittämään toimintaansa niiden mukaisesti. Jätteiden lajittelu eri jätejakeisiin ja tieto betonimurskeen hyödyntämisestä maanrakentamisessa oli tuttua, mutta materiaalien korkea-arvoisempi uudelleenkäyttö sellaisenaan uusissa käyttökohteissa oli vieraampi ajatus. Toisaalta joillakin yrityksillä oli yhteistyökumppaneita tai oma verkkoalusta esimerkiksi käsienpesualtaiden jälleenmyyntiin.
Useassa vastauksessa korostui, että vastuun siirtäminen purku-urakoitsijalle puretun materiaalien uusien käyttökohteiden etsimiseksi on kohtuuton vaatimus. Sillä moni purkuliike ei tee uudis- tai korjausrakentamista eikä purku-urakoissa ole varattuna riittävästi aikaa uusien käyttökohteiden etsimiseen. Tarjoajat toivoivat kilpailutuksiin läpinäkyvyyttä ja reiluja sekä yhteisiä pelisääntöjä kaikille.
Saatujen tarjousten perusteella kiertotaloustoimenpiteet voivat joko nostaa tai laskea purku-urakan hintaa noin 10 prosenttia. Tämä riippui esimerkiksi materiaalien jatkokäytön mahdollisuuksista ja logistiikan järjestelyistä. Osa tarjonneista ei nähnyt materiaalien korkea-arvoisempaa uudelleenkäyttöä tärkeänä nostaen kiertotaloustoteutuksen hintaa reilusti yläkanttiin.
Kilpailutuksessa ratkaisevaksi tekijäksi osoittautui hinta, jonka vuoksi kaikki kiertotalousvaihtoehdon sisältäneet tarjoukset hylättiin. Syynä hylkäämiselle oli, että tarjoukset ylittivät hankinnalle asetetun määrärahan. Työn tilaajan tulisikin jatkossa varautua purkukustannusten hienoiseen nousuun.
Lainsäädäntö ja käytännön kokemukset tulevat lisäämään uudelleenkäyttöä
Purkumateriaalien uudelleenkäytön merkitys kasvaa entisestään, kun 1.1.2026 voimaan astuva uusi rakentamislainsäädäntö velvoittaa laskemaan uusien rakennusten hiilijalanjäljen. Uudelleenkäytettävät rakennusosat, kuten tiilet, voivat pienentää uuden rakennuksen hiilijalanjälkeä merkittävästi, sillä ympäristöministeriön Rakennuksen vähähiilisyyden arviointimenetelmä -julkaisun mukaan uudelleenkäytettävien rakennusosien hiilijalanjälki on nolla. Voidaan siis olettaa, että vastaavia kiertotalouskilpailutuksia tullaan tekemään jatkossa eri puolella Suomea, jotta materiaalit saadaan nykyistä paremmin korkea-arvoisempaan uudelleenkäyttöön.
”Vaikka tämän kohteen tiilet eivät päätyneetkään uuteen muurausprojektiin jossain muualla, olen tyytyväinen, että meidän kokeilustamme oppinut Kiertotalous Pirkanmaa sekä Oriveden ja Nokian ehjänä purku-pilotit onnistuivat omassa hankinnassaan löytämään uusia korkea-arvoisempia käyttökohteita heidän purkumateriaaleilleen. Toivon, että muut kiinteistönomistajat lähtevät yhtä ennakkoluulottomasti kuin MOAS Oy kehittämään omia hankintaprosessejaan tulevaisuuden tarpeita vastaaviksi.”, toteaa KIELO-hankkeen projektipäällikkö Jenina Luotolampi.
Kokeilu nosti esiin, että kiinteistöjen omistajien sekä purku- ja rakennusalan yritysten tietoisuutta on lisättävä ehjänä purkamisen ympäristöhyödyistä sekä antaa mahdollisuuksia käytännön kokemuksen kerryttämiseen. Yhtenä ratkaisuna voisi olla myös purku-urakoitsijoiden nykyistä parempi verkostoituminen uudisrakentajien kanssa kohtaanto-ongelmien ratkaisemiseksi. Tiedon ja kokemuksen lisääntyminen tulee vähentämään purkumateriaalien uudelleenkäyttöön liittyviä ennakkoluuloja ja edistämään niiden korkealaatuisempaa uudelleenkäyttöä.
Lisätietoa
Jenina Luotolampi, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy, KIELO-hankkeen projektipäällikkö, s.posti: jenina.luotolampi@mikseimikkeli.fi, puh. 050 3459 403
Tommi Kuvaja, Mikalo Oy, toimitusjohtaja, s.posti: tommi.kuvaja@mikalo.fi, puh. 015 321 3535
Miksein hallinnoimassa KIELO, Kiertotalousloikka rakennusmateriaalien uudelleenkäytön parantamiseksi Mikkelissä -hankkeessa edistetään purkumateriaalien uudelleenkäyttöä ja kierrätystä kehittämällä purkamisen, rakentamisen ja suunnittelun hankintakäytäntöjä sekä toteuttamalla uusien kiertotalousratkaisujen kokeiluja Mikkelin seudulla. Tavoitteena on edistää eteläsavolaisten rakennusalan toimijoiden kiertotalousosaamista, jotta he osaavat vastata 1.1.2025 voimaan astuneen rakennuslain vaatimuksiin tulevissa urakoissa.
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu tutkii hankkeessa purkamisesta aiheutuvia ympäristövaikutuksia, joita on tähän mennessä vielä niukasti tutkittu. Lisätietoa hankkeesta: www.mikseimikkeli.fi/kielo
KIELO on Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun yhteinen ryhmähanke. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama ja tuen on myöntänyt Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.
Mikkelissä toteutettu kiertotalouskokeilu osoittaa ympäristöystävällisten ratkaisujen potentiaalin rakennusalalla. Kaupungin vuokrataloyhtiö Mikalo Oy ja KIELO-hanke testasivat vuosina 2023–2024, miten kerrostalon purkumateriaalien uudelleenkäyttö voisi toimia käytännössä. Vaikka kustannushaasteet estivät kokeilun laajemman toteutuksen, hanke toi esiin kiertotalouden merkittävät ympäristöhyödyt ja alan kehitystarpeet.
Kokeilun idea: vanhan kerrostalon betonirakenteista uusi autokatos
Vihuritaival 7 C-D, vuonna 1979 rakennettu ja pitkään vajaakäytössä ollut Mikalo Oy:n omistama kerrostalo, valittiin kokeilun kohteeksi. Purkumateriaalit, kuten betonielementit, oli tarkoitus käyttää uudelleen uuden autokatoksen runkorakenteina. Katoksesta olisi tullut ekologinen lisä alueelle, jossa kaksi muuta saman tontin asuinkerrostaloa saneerattaisiin.
Alustavien laskelmien mukaan uudelleenkäytettävien betonirakenteiden hiilijalanjälki olisi ollut vain 5 % uuden betonin valmistukseen verrattuna. Uudelleenkäytetyt betonirakenteet autokatoksen rakentamisessa olisivat vähentäneet päästöjä jopa 8 800 kg CO₂e – määrä, joka vastaa yhden suomalaisen keskimääräistä hiilijalanjälkeä vuoden aikana. Vertailun vuoksi, saman määrän hiilidioksidia tuottaisi, jos sähkösauna lämmitettäisiin 933,6 kertaa. (Lähde: https://www.openco2.net/fi/co2-muunnin) On syytä huomioida, että valmis betoni karbonatisoituu, eli sitoo ilmakehästä hiilidioksidia itseensä, jolloin betonirakenteet voivat toimia hiilinieluna.
Uudelleenkäytöllä on merkittävät vaikutukset myös luontokadon torjunnassa, koska rakentamisessa tarvitaan vähemmän neitseellisiä raaka-aineita.
Kilpailutuksen tulokset: Tarjousten arvo ylitti hankintaan varatun määrärahan
Projekti eteni markkinavuoropuhelutilaisuuden jälkeen tarjouskilpailuun, jossa tarjoajille annettiin kaksi toteutusvaihtoehtoa: Vaihtoehto 1: Olemassa olevien rakenteiden hyödyntäminen autokatoksen runkona sekä kahden muun rakennuksen saneeraaminen sekä Vaihtoehto 2: Rakennuksen purkaminen ilman materiaalien uudelleenkäyttöä sekä kahden muun rakennuksen saneeraaminen.
Kustannukset nousivat kuitenkin ratkaisevaksi haasteeksi. Tarjouskilpailuun saatiin kaksi tarjousta ja joista molempien arvo ylitti hankintaan varatun määrärahan. Edullisinkin kiertotalousvaihtoehto oli hieman yli puolet kalliimpi kuin täysin uusista materiaaleista rakentaminen.
Toinen tarjoajista oli suhtautunut kiertotalouteen myönteisesti ja keksinyt myös muita uusio- ja uudelleenkäyttökohteita purkumateriaaleille, kun taas toinen tarjoajista oli lisännyt tarjoukseensa selvästi ”varmuuskerrointa”. Jatkoa ajatellen purku-urakka olisi hyvä kilpailuttaa erillisenä urakkana, sillä silloin tarjoajan ei tarvitse ostaa raskaspurkuun käytettävää kalustoa ja työtä alihankintana toiselta urakoitsijalta, jolloin kustannukset saadaan pidettyä alhaisempina. Jos tarjoajia olisi kannustettu lisäpistein myös edullisempien kiertotaloutta tukevien toteutusratkaisujen tarjoamiseen, olisi urakan hinta voinut laskea entisestään.
Kiertotalous rakentamisen uutena ansaintamallina – osaamisen kehitys avainasemassa
Kokeilun aikana järjestettiin markkinavuoropuhelu, johon osallistui paikallisia sekä ulkopaikkakuntalaisia rakennus- ja purkualan yrityksiä. Keskustelut paljastivat, että osaaminen ja valmiudet kiertotaloushankkeiden toteuttamiseen ovat vasta kehittymässä. Osa toimijoista näki kiertotalouden uutena ansaintamahdollisuutena.
Kokeilu osoitti, että uudelleenkäyttö vaatii alkuinvestointeja, mutta se tuo samalla uusia mahdollisuuksia alalle. Esimerkiksi erikoistuneita työtehtäviä, kuten purkumateriaalien kartoitusta, ehjänä purkamista, sen suunnittelua ja käytettyjen materiaalien jälleenmyyntiä, voitaisiin kehittää edelleen. Lisäksi markkinoiden kypsyminen ja alan toimijoiden osaamisen kasvattaminen käytännön kokeiluin voivat laskea kiertotalouden kustannuksia pitkällä aikavälillä. Kysyntä ja tarjonta käytetyille materiaaleille ei vielä täysin kohtaa, jolloin on etuna, jos työn tilaajalla on osoittaa materiaaleille uusi käyttökohde.
Kiertotalouden kautta kohti vastuullisempaa rakentamista
Vaikka projekti ei saavuttanut kaikkia tavoitteitaan, se avasi keskustelua kiertotalouden eduista ja haasteista, kannusti jatkamaan kiertotaloutta tukevien kilpailutuskriteereiden käyttöä ja rohkaisi alan toimijoita miettimään uusia ratkaisuja. Materiaalien uudelleenkäyttö ei pelkästään vähennä luonto- ja ympäristövaikutuksia, vaan se voi myös tuoda kunnille ja kaupungeille uusia mahdollisuuksia säästää hiilidioksidipäästöissä ja vähentää syntyvän jätteen määrää.
Mikalo Oy ja KIELO-hanke haastavat rakennus- ja purkualan yritykset sekä kuluttajat mukaan edistämään kiertotaloutta. Innovatiiviset kiertotalousratkaisut voivat piristää katukuvaa ja taantumasta kärsivää rakennusalaa positiivisten ympäristövaikutusten lisäksi.
Lisätietoa
Jenina Luotolampi, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy, KIELO-hankkeen projektipäällikkö, jenina.luotolampi@mikseimikkeli.fi, puh 050 3459 403.
Tommi Kuvaja, Mikalo Oy, toimitusjohtaja, tommi.kuvaja@mikalo.fi, puh 015 321 3535.
KIELO, Kiertotalousloikka rakennusmateriaalien uudelleenkäytön parantamiseksi Mikkelissä -hankkeessa edistetään purkumateriaalien uudelleenkäyttöä ja kierrätystä kehittämällä purkamisen, rakentamisen ja suunnittelun hankintakäytäntöjä sekä toteuttamalla uusien kiertotalousratkaisujen kokeiluja Mikkelin seudulla. Tavoitteena on edistää eteläsavolaisten rakennusalan toimijoiden kiertotalousosaamista, jotta he osaavat vastata 1.1.2025 voimaan astuneen rakennuslain vaatimuksiin tulevissa urakoissa. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu tutkii hankkeessa purkamisesta aiheutuvia ympäristövaikutuksia, joita on tähän mennessä vielä niukasti tutkittu. Lisätietoa hankkeesta: www.mikseimikkeli.fi/kielo. KIELO on Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun yhteinen ryhmähanke. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama ja tuen on myöntänyt Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.
Mikkelin kaupungin vuokrataloyhtiö Mikalo Oy kilpailutti vuosina 2023–2024 yhteistyössä KIELO-hankkeen kanssa purku-urakan kiertotalouskriteerein tavoitteenaan kokeilla rakennusmateriaalien uudelleenkäyttöä. Uudelleenkäytöstä saadut hiilidioksidipäästösäästöt olisivat olleet huomattavat, sillä ne olisivat vastanneet keskimäärin yhden suomalaisen vuotuista hiilijalanjälkeä. Hankintaan varatun määrärahan ylitys osoittautui esteeksi käytännön toteutukselle, mutta itse kilpailutusprosessin opit tulevat jäämään käyttöön sekä muiden julkisten toimijoiden hyödynnettäväksi.
Mikkelissä kaupungin vuokrataloyhtiö Mikalo Oy kilpailutti vuosina 2023–2024 purku-urakan kiertotalouskriteerein kokeillakseen rakennusmateriaalien uudelleenkäyttöä autokatoksen rakentamisessa.
Tarkoituksena oli edistää julkisten hankintojen avulla kiertotaloutta sekä testata rakennusmateriaalien uudelleenkäytön mahdollisuuksia käytännössä.
Kokeilun kohteeksi valikoitui vuonna 1979 rakennettu kolmikerroksinen asuinkerrostalo Vihuritaival 7 C-D Mikkelissä, Kaituenmäen kaupunginosassa. Kohde oli päätetty purkaa, koska se oli alkuperäiskunnossa ja ollut jo pitkään vajaalla käytöllä.
Samalla tontilla sijaitsi kaksi muuta Mikalon omistamaa vuokrakerrostaloa, Vihuritaival 7 A-B sekä Vihuritaival E, jotka oli tarkoitus saneerata. Ideana oli, että C-D-rakennuksen ehjänä purettavista betonielementeistä rakennettaisiin autokatos palvelemaan näiden kahden muun vastasaneeratun rakennuksen asukkaita.
Kuvassa kiertotalouskokeilun kohde Vihuritaival 7 C-D. Kuvalähde: Jenina Luotolampi, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy
Uudelleenkäytön suunnitelmat muuttuivat jo projektin alkuvaiheessa
Kun Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun KIELO-hankkeen hankehakemusta ja siinä toteutettavia rakennusmateriaalien uudelleenkäyttökokeiluja ideoitiin, pääteltiin Vihuritaival 7 C-D:n julkisivujen betonisandwich-elementtien perusteella, että rakennus olisi kauttaaltaan betonielementtirakenteinen.
Betonielementtien uudelleenkäyttöä haluttiin kokeilla, koska sen avulla voitaisiin saada vaikuttavat hiilidioksidipäästösäästöt, sillä tutkimusten mukaan uudelleenkäytettyjen betonielementtien hiilijalanjälki on vain noin 5 % verrattuna uuteen neitseellisistä raaka-aineista valmistettuun betonielementtiin.
Keväällä 2022 kohteessa tehdyissä tarkemmissa selvityksissä kuitenkin havaittiin, että rakennuksen runko olikin paikallavalettua betonia, ainoastaan julkisivu oli elementtirakenteinen. Tämä muutti uudelleenkäytön suunnitelmia: päätettiin hyödyntää katoksen rakentamisessa rakennuksen jo olemassa olevia kellarikerroksen kantavia seinä- ja välipohjarakenteita. Suunnitelmat uudelleenkäytöstä tehtiin yhteistyössä paikallisen Granlund Oy:n suunnittelutoimiston kanssa.
Kuvakaappaus arkkitehdin pääpiirustuksesta. Kuva: Granlund Mikkeli Oy
Kuvakaappaus arkkitehdin pääpiirustuksesta. Kuva: Granlund Mikkeli Oy
Markkinavuoropuhelun tavoitteena on varmistaa hankinnan onnistuminen
Kokeiluhankkeen osapuolilla ei ollut aiempaa kokemusta betonielementtien tai olemassa olevien rakenteiden uudelleenkäytöstä tai kohteen esipurusta, joten potentiaalisesti urakkaa tarjoaville yrityksille päätettiin antaa mahdollisuus antaa palautetta uudelleenkäyttösuunnitelmien toteutettavuudesta sekä itse kilpailutuksesta.
Kutsu markkinavuoropuheluun julkaistiin julkisten hankintojen tarjouspalvelu Cloudiassa toukokuussa 2023. Markkinavuoropuhelusta tiedotettiin potentiaalisia tarjoajia puhelimitse, sähköpostitse sekä ilmoittamalla tilaisuudesta MikseiMikkelin somekanavissa ja kaupungin tapahtumasivuilla.
Markkinavuoropuhelutilaisuus järjestettiin kesäkuussa 2023 Mikkelin kaupungintalolla. Tilaisuudessa käytiin osallistujien kesken läpi urakkaa, sen luonnos- ja uudelleenkäyttösuunnitelmia ja esipurkumahdollisuuksia, itse tarjouskilpailua sekä KIELO-hankkeen tavoitteita ja toimenpiteitä. Tapahtumaan osallistui 4 eri potentiaalista alan toimijaa, Mikalo Oy sekä MikseiMikkeliltä hankinta-asiantuntija, KIELO-hankkeen kiertotalousasiantuntija sekä projektin työntekijöitä Xamkilta.
Tarjouspyynnössä annettiin mahdollisuus kahteen eri toteutusvaihtoehtoon
Kun alueen kaavamuutos, kahden muun rakennuksen saneeraussuunnitelmat ja autokatoksen piirustukset olivat valmiit, tarjouskilpailu avattiin HILMA:ssa marraskuussa 2023, ja tarjouksille annettiin noin seitsemän viikon jättöaika, eli vuoden 2023 loppuun saakka.
Tarjouspyynnössä esitettiin kaksi erilaista toteutusvaihtoehtoa, Vaihtoehto 1 ja Vaihtoehto 2.
Vaihtoehto 1: Rakennus puretaan niin, että olemassa olevia kellarin seinä- ja välipohjarakenteita hyödynnetään uudelleen tontille rakennettavassa autokatoksessa. Lisäksi kaksi muuta asuinrakennusta tontilla saneerataan.
Vaihtoehto 2: Rakennus puretaan maan tasalle ilman materiaalien uudelleen- tai uusiokäyttöä, ja kaksi muuta asuinrakennusta tontilla saneerataan.
Tarjousten vertailukriteereinä käytettiin ensisijaisesti hintaa (85 pistettä). Lisäksi laadullisilla kriteereillä oli mahdollista saada enintään 10 lisäpistettä esimerkiksi rakennusosien uudelleenkäytön tai innovatiivisten ratkaisujen perusteella.
Vihuritaival 7 C-D:n sisäpintoja oli joissakin asunnoissa kunnostettu vuosien varrella uusien asukkaiden houkuttelemiseksi. Kuva: Jenina Luotolampi, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy
Kellarin seinärakenteiden jako soveltui hyvin autokatoksen toteuttamiseen. Kuva: Jenina Luotolampi, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy
Kilpailutukseen saatiin määräaikaan mennessä kaksi tarjousta
Määräaikaan mennessä saatiin kaksi tarjousta, mutta molemmat tarjouksista jouduttiin hylkäämään, koska tarjousten arvo ylitti hankintaan varatun määrärahan.
Saatujen tarjousten perusteella autokatoksen rakentaminen hyödyntäen olemassa olevia rakenteita olisi edullisimmillaan ollut hieman yli puolet kalliimpi kuin sen rakentaminen täysin uusista materiaaleista. Toisessa tarjouksessa kiertotalousvaihtoehto oli n. 7 kertaa verrattuna uusista materiaaleista rakennettuun katokseen. Karkean vertailun eri toteutusvaihtoehtojen kustannuksista voit ladata tästä.
Kumpikin tarjoaja oli siis tarjousten perusteella valmis toteuttamaan autokatoksen hyödyntäen olemassa olevia rakenteita, toinen kuitenkin oli lisännyt tarjoukseensa selvästi ”varmuuskerrointa”. Toinen tarjoajista oli tehnyt myös muita ehdotuksia, miten purkumateriaaleja voitaisiin tontilla tai muussa tarjoajan kohteessa käyttää uudelleen. Molemmat tarjoajista olivat paikallisia yrityksiä.
Purettavaksi päätetyn rakennuksen purku-urakka kilpailutettiin ilman kiertotalouskriteerejä keväällä 2024, ja rakennus purettiin kesän aikana ”perinteisin menetelmin” ilman materiaalien uudelleen tai uusiokäyttöä. Kaksi muuta rakennusta tontilla jäivät odottamaan saneerausta.
Uudelleenkäyttöön liittyy haasteita ja mahdollisuuksia
Kokeilussa havaittiin, että kiertotalousratkaisujen korkeat alkuinvestoinnit rajoittavat niiden toteuttamista erityisesti taloudellisesti haastavina aikoina. Rakennusmateriaalien hinnannousu, talouden taantuma, kuntien ja kaupunkien säästöpaineet, ehjänä purkamisen kustannukset sekä suunnitelmat uudelleenkäytöstä lisäävät hankkeiden kustannuksia. Lisäksi kaikilla alan toimijoilla ei välttämättä ole kokemusta tai tietoa uudelleenkäytön hyödyistä, joka voi nostaa hankkeen kustannuksia.
Tarjoajat suosivat vakiintuneita toimintatapoja, jotka ovat taloudellisesti ja ajallisesti riskittömämpiä. Jatkoa ajatellen olisi voinut olla järkevämpää kilpailuttaa kahden muun rakennuksen saneeraus erillisenä urakkana, sillä saneeraus- ja uudisrakentajilla ei välttämättä ole raskasta purkukalustoa ja raskaspurkualan osaamista.
Toisaalta kiertotalouden edut ympäristölle ovat kiistattomat: uudelleenkäyttö pienentää rakennusprojektien hiilijalanjälkeä merkittävästi. Tässä kohteessa olemassa olevien rakenteiden hyödyntäminen autokatoksen runkorakenteissa olisi vähentänyt karkeasti laskien hiilidioksidipäästöjä n. 8 800 kg CO₂e verrattuna täysin uusista rakennusmateriaaleista rakennettuun katokseen. Betonirakenteiden uudelleenkäytössä on hyvä huomioida, että valmis betoni karbonatisoituu, eli sitoo ilmakehästä hiilidioksidia itseensä, jolloin betonirakenteet voivat toimia hiilinieluna.
Lukema 8 800 kg CO₂e vastaa yhden suomalaisen keskimääräistä hiilijalanjälkeä vuoden aikana. Vertailun vuoksi, saman määrän hiilidioksidia tuottaisi, jos sähkösauna lämmitettäisiin 933,6 kertaa. Tämä havainnollistaa, kuinka suuresta päästömäärästä on kyse. (Lähde: https://www.openco2.net/fi/co2-muunnin) Karkean hiilijalanjälkilaskelman katoksen eri toteutusvaihtoehdoista voit ladata tästä.
Uudelleenkäyttö olisi myös auttanut luontokadon torjunnassa, koska rakentamisessa olisi tarvittu vähemmän neitseellisiä raaka-aineita.
Kun tilaajat ja työn tarjoajat saavat käytännön kokemuksia ehjänä purkamisesta ja materiaalien uudelleenkäytöstä, voi niihin liittyvät mahdolliset ennakkoluulot hälvetä ja vastaavanlaisia projekteja uskalletaan onnistumisten myötä toteuttaa myös jatkossa.
Alalle voisi syntyä uusia työpaikkoja erikoisosaamista vaativiin tehtäviin, kuten uudelleenkäyttöön soveltuvien materiaalien kartoittamiseen, ehjänä purkamiseen, suunnitteluun, kunnostukseen ja jälleenmyyntiin.
Teksti ja kuvat: Jenina Luotolampi, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy
Artikkeli ja toimenpiteet ovat osa KIELO – Kiertotalousloikka rakennusmateriaalien uudelleenkäytön parantamiseksi Mikkelissä -hankkeen toimenpiteitä. KIELO-hanke on Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun yhteinen ryhmähanke. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama ja tuen on myöntänyt Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.
Suomesta voisi tulla vesiosaamisen pikkujättiläinen, kun nyt vireillä olevat innovaatiot viedään maailmalle. Puhdas vesi ei ole meillekään enää luonnolahja, vaan vesien käsittely vaatii erityistä teknologiaa. Mikrobien avulla esimerkiksi jätevesistä saataisiin biojalostamoissa hyödyllisiä raaka-aineita.
Ruskea vaahto kuplii jäteveden pinnalla, kun ilmaa puhalletaan isoon selkeytysaltaaseen. Vesi virtaa kohti kalvosuodattimia. Niihin tarttuvat samean veden kiintoaineet. Mikkelin jätevedenpuhdistamon luolastossa on hyvä ilmanvaihto, sillä vedestä erotaan myös typpeä kaasuna ilmaan.
Puhdistettu vesi päätyy kirkkaana Saimaaseen eikä sisällä enää kuin hitusen typpeä lannoittamaan leviä ja vesikasveja. Denitrifikaatiobakteerien avulla jätevedestä kaasutettu typpi taas päätyy ilmakehään, mutta pitäisikö se kuitenkin ottaa talteen?
Toisaalla lannoitetehtaat kuluttavat energiaa sitomalla sähköllä ilmasta typpeä keinolannoitteisiin, joita viljelijät sitten levittävät peltoihinsa paremman sadon saamiseksi.
Mikrobien kykyyn luoda uusia raaka-aineita jätteistä on uskonut jo pitkään Elias Hakalehto. Sellutehtaan sivuvirrasta voisi mikrobien avulla biojalostamossa tuottaa raaka-aineita tai biopolttoainetta.
Tästä Hakalehdon yrityksellä on jo vahvaa näyttöä Tampereen Hiedanrannan puhdistushankkeesta.
– Mikrobien avulla voitaisiin puunjalostusteollisuuden sivuvirroista tuottaa maanparannusaineita, kemikaaleja ja energiakaasuja.
Hyödyntämisen sijaan järveen päätynyt sellutehtaan nollakuitu menee Tampereella kuitenkin tutkimusten jälkeen polttoon. Helpoin ja kukaties lyhyellä tähtäyksellä halvin keino voitti, ympäristö ehkä ei. Samalla ei syntynyt uuden taloudellisen toimeliaisuuden rakentumista jätteen muuttuessa raaka-aineeksi.
Kuten moni muukin ala, niin jätevedenpuhdistusteknologia on konservatiivista. Suuret valmistajat luottavat koeteltuun tekniikkaan eivätkä ole heti valmiita muutoksiin.
Uusia mahdollisuuksia
Mikkeliin ollaan kokoamassa pieniä vesialan yrityksiä ja startup-yrityksiä. Niille on tarjolla oma koetilansa EcoSairilan jätevedenpuhdistamon luolastossa. Tilaan johdetaan jätevettä suoraan prosessista, jolloin materiaali tarjoaa todellisen tutkimuskohteen innovaatioita etsiville pienille yrityksille.
Elias Hakalehdon pieni Finnoflag-kehitysyhtiö on vuosikymmenten ajan luonut mikrobeihin perustuvaa teknologiaa esimerkiksi vesijohtoveden laadun seurantaan. PMEU-laitteistot vahtivat vesijohtoverkkoon päätyvän veden laatua esimerkiksi Turun vesilaitoksella.
Jos veden laadussa ilmenee vikaa, mikrobiperusteinen laitteisto hälyttää etänä olevalle valvojalle.
Kiertotalouden pitäisi ottaa vauhtia teollisuudesta, jolla on mahdollisuuksia suurien massojen käsittelyyn. Tällöin päästäisiin Hakalehdon mielestä eroon saastuttamisesta ja päinvastoin puhdistettaisiin ympäristöä, kun puunjalostusteollisuuden jätteistä tulisi raaka-ainetta.
Tohtori Elias Hakalehto on Itä-Suomen ja Helsingin yliopiston dosentti, mutta on aina halunnut soveltaa tutkimustulokset nopeasti käytäntöön. Tällöin hidasliikkeinen puurtaminen akateemisella uralla ei kiinnostanut, vaan oma kehitysyhtiö on antanut väylän toimia.
– Kiertotalous ei ole taloudellisesti yhtään haastavampaa, vaan nämä ovat ihan järkevästi toteutettavia hankkeita.
Hakalehto ottaa esimerkiksi Intian, jossa kolmasosa osa pelloista on jo kemikalisoitunut viljelykevottomaksi. Maan nykyinen poliittinen johto aikoo luopua lähivuosina myös keinolannoitteista.
Finnoflag on kymmenen vuoden ajan kehittänyt ratkaisua, jossa maaperässä itsenäisesti toimivat bakteerit pystyvät sitomaan typpeä kasvien käyttöön.
Näin kasvu voi olla jopa kaksinkertaista normaaliin verrattuna ja satotaso kohenee huomattavasti ilman kemiallisia lannoitetta. Tehokkaat bakteerit saadaan maaperään käyttämällä orgaanisia lannoitteita. Samalla keinolla voidaan ottaa eroosion köyhdyttämiä tai saasteiden pilaamia maita uudelleen käyttöön ja ravinnon tuotantoon.
– Poliittiset ja sosiaaliset ongelmat voidaan ratkaista mikrobien avulla, visioi Hakalehto.
Jätevesistä kerätään kiintoaineita kalvosuodatukseen ja bakteerit haihduttavat typpeä ilmaan. Näin myös Mikkelin modernissa laitoksessa, missä aiotaan tuottaa myös puhdistettua vettä teollisuuden tarpeisiin. Nyt puhdistettu vesi virtaa Saimaaseen.
Mikkeliin keskittynyt uutta vesiosaamista
Uuden EcoSairilan vedenpuhdistamon maanalaisessa luolastossa ei lemua sakea jätevesi kuin muutamassa paikassa. Parin vuoden ikäinen puhdistamo pitää sisällään myös vesihuollon kiertotalouteen ja digitalisaatioon keskittyvän Blue Economy Mikkeli Osaamiskeskuksen ytimen.
Se tarjoaa yrityksille TKI- ja koulutuspalveluita sekä mahdollisuuden hyödyntää ainutlaatuista testaus- ja pilotointiympäristöä oman liiketoimintansa kehittämisessä. Hakalehdon Finnoflag aikoo olla yksi näistä yrityksistä.
Nyt pilotointiluolassa on menossa japanilaisen yrityksen testi, jossa etsitään tuloksia sen valmistamien kalvojen puhdistustehosta. Jätevesi pulppuaa pikkualtaassa ja sensorit tallentavat dataa talteen.
Tarkkailutason seinällä koreilevat vihkimistilaisuudessa olleiden viiden päättäjän kädenjäljet. Ensimmäinen niistä on silloisen elinkeinoministeri Mika Lintilän punaisena hohtava kämmenen kuva.
Mikkeli on solminut työ- ja elinkeinoministeriön kanssa innovaatiotoiminnan ekosysteemisopimuksen osaamiskeskuksen kehittämiseksi vuosille 2021–2027. Mikkeli on yksi Suomen Innokaupungeista, jotka toteuttavat kaupunkien ja valtion solmimia ekosysteemisopimuksia.
EcoSairilan alueella on muutakin jätteiden hyödyntämistä, mutta uutta teknologiaa hyödyntävä jätevedenpuhdistamo uusiovesilaitoksineen, biokaasulaitos sekä monipuoliset tutkimus-, kehitys- ja testiympäristöt muodostavat kattavan kokonaisuuden uuden vesiliiketoiminnan kehittämiseen.
Mikkelin kaupungin projektipäällikkö Juha Kauppinen esittelee EcoSairilan puhdistamon koulutustilaa ja Blue Economy Mikkelin tavoitteita.
Blue Economy Mikkelin (BEM) tarkoitus on auttaa startup- ja pk-yrityksiä pääsemään alkuun uusien ideoiden ja innovaatioiden kehittämisessä ja kaupallistamisessa. Näitä ratkaisuja on tarkoituksena kaupallistamaa paikallisten yrityskehitysorganisaatioiden sekä kansainvälisten kumppanuuksien ja verkostojen avulla.
BEM kokoaa yhteen koulutusalan toimijoita, jotta voidaan tarjota erilaisia koulutuskokonaisuuksia ja tuotteita vesihuoltoon ja veden kiertotalouteen.
LUT-yliopiston professori Amit Bhatnagar tutkii Mikkelissä levien mahdollisuuksia sitoa jäteveden epäpuhtauksia ja tekee yhteistyö uuden jätevedenpuhdistamon kanssa. (kuva: Markku Sandell)
EU-rahaa halutaan lisää
Mikkelin kehitysyhtiö Miksei aikoo haalia Euroopan unionista yhä enemmän korvamerkitsemätöntä rahaa Etelä-Savoon. Tämä vaatii aktiivista rahoituslähteiden ja isojen EU-hankkeiden seurantaa.
Kasvavan rahoitushakuosaamisen uskotaan helpottavan onnistumia eurovirtojen ohjaamisessa maakuntaan.
Kaksi Blue Economy Mikkeli Water -klusteriin kuuluvaa vesialan yritystä sai viime vuonna merkittävän CircInWater innovaatiotukipäätöksen yhteishankkeelleen. Hankkeen tavoitteena on nopeuttaa älykkäiden vesiratkaisujen kehittämistä ja käyttöönottoa.
Asiantuntija Saija Tillgren kertoo, että pk-yritykset voivat tässä hankkeessa saada jopa sataprosenttisen tukirahoituksen uuden tuotteen, palvelun tai menetelmän kehittämiseen.
Bioresque on Finnoflagin ja Suomen Ekosovelluksen hanke, joka sai 100 prosentin tuen CircInWater -innovaatio-ohjelmasta, jota muiden eurooppalaisten partnereiden lisäksi on toteuttamassa MikseiMikkeli ja BEM.
Yritykset kehittävät BioResque-hankkeessa selluloosapohjaisesta sedimentistä mikrobien ja niiden entsyymien avulla kemikaaleja, kaasuja ja maanparannusainetta.
CircInWater-hankkeessa jaetaan myös 4000 osaamis- ja 2000 euron kansainvälistymisseteleitä. Jälkimmäisiä on jaossa kymmenen kappaletta pk-yrityksille, jotka ovat lähdössä lokakuun vesialan tapahtumaan New Orleansiin Yhdysvaltoihin.
Huoltovarmuus mikrobien varassa
Kriisitilanteissa Suomen ruoantuotanto joutuu koetukselle, jos keinolannoitteiden saatavuus häiriintyy tai katkeaa. Tämä nähtiin jo Ukrainan sodan alettua, kun osa maailman lannoiteteollisuudesta joutui sodan jalkoihin
Elias Hakalehto näkee bioteknologian tässä vaihtoehtona tuottaa viljelyn tarvitsemia maanparannusaineita ja lannoitteita.
Myös energian tuottamisessa mikrobit voisivat olla yksi ratkaisu. Biovedyn tuottaminen ei ole hankalaa, sillä eri biologiset prosessit tuottavat vetyä ja näitä voidaan kiihdyttää. Ongelmana on vedyn kerääminen ja talteenotto, mutta siihenkin etsitään Suomessakin uusia ratkaisuja.
– Ratkaisuja pitää määrätietoisesti kehittää ja silloin esimerkiksi vedenpuhdistuslaitokset muuttuisivat samalla energiaa tuottaviksi laitoksiksi. Ihmisen talous pitäisi sopeuttaa osaksi luonnon taloutta, Hakalehto sanoo.
Mikrobit ovat kaikkialla läsnä olevia, joten niiden tutkimusta voi hyödyntää monessa, kuten terveydenhoidossa, kiertotaloudessa, ravinnontuotannossa, ympäristönsuojelussa ja eri teollisuuden aloilla, hän kuvaa yrittäjyyttään.
Mikrobit ovat ympärillämme näkymättöminä, mutta niiden vaikutus tuntuu monissa luonnon prosesseissa ja elintoiminnoissamme. Kuva: Tarmo Humppi
Tämä artikkeli on osa Blue Economy Mikkeli -artikkelisarjaa, joka on toteutettu BEM osaamiskeskus IlI -hankkeessa. Hanketta rahoittavat Euroopan aluekehitysrahasto ja Mikkelin kaupunki. EU-rahoituksen myöntänyt viranomainen on Etelä-Savon maakuntaliitto. Mikkeli on yksi Suomen Innokaupungeista, jotka toteuttavat kaupunkien ja valtion solmimia ekosysteemisopimuksia. Innokaupungit ovat uuden ajattelun tukijoita ja kirittäjiä, muutoksen edelläkävijöitä.
Kierrätyskeskus Uutta elämää Group järjesti 18.10.2024 yhdessä Mikkelin kaupungin ja Mikkelin kehitysyhtiö Miksein KIELO-hankkeen kanssa tänä vuonna jo toistamiseen käytettyjen rakennusmateriaalien pop up-myyntitapahtuman. Tapahtuma järjestettiin keväällä 2024 lakkautetulla Moision alakoululla Mikkelissä.
Syrjäisempi sijainti ei karkottanut asiakkaita
Tapahtumassa riitti kävijöitä ja kauppa kävi mukavasti. ”Olemme positiivisesti yllättyneitä, että näinkin moni löysi paikalle, koska kohde ei ole yhtä keskeisellä sijainnilla kuin viime kerralla, kun tapahtuma pidettiin entisellä Urheilupuiston koululla. Edes mökkisesongin päättyminen eikä syyslomien alku vähentäneet kävijämääriä.”, kertoi tapahtumassa myyjänä toiminut Teuvo Väisänen Uutta elämää Groupilta.
Tapahtuma kiinnosti kuluttajien lisäksi myös paikallislehden toimittajaa, joka piipahti haastattelemaan kävijöitä. Länsi-Savon artikkelin tapahtumasta voit lukea täältä: https://www.lansi-savo.fi/paikalliset/7992506 (maksumuurin takana).
Pihakiveys osoittautui tämän pop up-kohteen myyntihitiksi
Kohteesta myytiin sisätilojen materiaaleja sillä periaatteella, että ostaja itse irrottaa ja vie ostoksensa pois kohteesta saman päivän aikana. Kevyt irtain, kuten pulpetit ja pöydät oli jo toimitettu aiemmin paikalliseen jätteiden lajittelu- ja kierrätyskeskukseen hyödynnettäväksi materiaalina.
Tapahtumassa myytiin mm. käsipaperitelineet, vaatekoukut, väliovet karmeineen, rosteriset käsienpesualtaat, puolapuut, paloletkut, keskusradio, valaisimia sekä pihakiveystä. Kohteessa todetut sisäilmaongelmat eivät hidastaneet myyntiä, ennemminkin myyntiä heikensi, että materiaalit, kuten kaapistot olivat hankalasti ehjänä purettavia tai ettei kyseisille materiaaleille ollut tarvetta. Ostoon kannusti materiaalien hiilineutraalius, kohteen historia, edulliset hinnat ja luotto siihen, että vanhemmat materiaalit kestävät kulutusta.
Osa pihakivetyksestä oli purettu Uutta elämää Groupin työntekijöiden toimesta valmiiksi kuljetuslavoille edesauttamaan myyntiä. Kivet osoittautuivatkin tämän kohteen osalta myydyimmäksi tuotteeksi, sillä niitä myytiin yhteensä n. 150m2 Kierrätyskeskuksen myyjät hinnoittelivat tuotteet. Myyntituotoilla saatiin katettua kierrätyskeskuksen myyjien palkat ja tuottoakin tuli, joten päivä oli myös sen osalta onnistunut.
Rakennuksen julkisivu ja väliseinät oli muurattu tiilistä, joka on kestävä, helposti uudelleenkäyttöön soveltuva materiaali. Tiiliä ei valitettavasti tässä vaiheessa päästy myymään uuteen käyttöön, koska virallista purkupäätöstä tai aikataulua ei ole vielä tehty.
Koulun keittiöön oli jätetty kevyempää irtaimistoa pop up-myyntiin. Kuva: Jenina Luotolampi, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei OyKoulurakennuksen väliovia karmeineen lastattuna ostajan peräkärryn kyytiin. Kuva: Jenina Luotolampi, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy
Menestyksekkäistä pop up-tapahtumista huolimatta jatko ei ole varmaa
Tapahtumien menestyksestä huolimatta käytettyjen rakennusmateriaalien jälleenmyynti Mikkelissä voi taantua. Ei ole siis vielä täysin selvää, millä resursseilla ja kenen toimesta tätä olisi mahdollista jatkaa KIELO-hankkeen päättymisen jälkeen.
Yhtenä ratkaisuna tähän haasteeseen voisi olla, että houkutellaan Etelä-Suomessa käytettyjen rakennusmateriaalien ja irtaimiston jälleenmyyntiin erikoistuneita yrityksiä sijoittumaan Mikkeliin. Toinen vaihtoehto olisi uusien toimijoiden tulo alalle, materiaalista ja kohteista ei näillä näkymin Etelä-Savossa tule olemaan pulaa.
Aiheesta lisää
Lue vinkit oman käytettyjen rakennusmateriaalien pop up-myyntitapahtumasi järjestämiseen täältä.
Lue Urheilupuiston koulun pop upissa myydyistä materiaaleista lisää täältä.
Käytettyjen rakennusmateriaalien ehjänä irrotukseen, kunnostukseen ja myyntiin liittyvistä liiketoimintamahdollisuuksista voit ottaa matalalla kynnyksellä yhteyttä KIELO-hankkeen projektipäällikköön Jenina Luotolampeen jenina.luotolampi@mikseimikkeli.fi tai p. +358 50 3459 403.
Teksti ja kuvat: Jenina Luotolampi, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy
Artikkeli ja tapahtuma on osa KIELO – Kiertotalousloikka rakennusmateriaalien uudelleenkäytön parantamiseksi Mikkelissä -hankkeen toimenpiteitä. KIELO-hanke on Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun yhteinen ryhmähanke. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama ja tuen on myöntänyt Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.
Mikkelin kaupunki kutsuu toimijoita markkinavuoropuheluun Urheilupuiston koulun alueen kehittämiseen kumppanuuskaavamallilla. Tavoitteena on suunnitella alueen maankäyttöä yhdessä potentiaalisten toteuttajien kanssa. Markkinavuoropuhelut pidetään marraskuussa 2024 ja varsinainen kumppanuuskaavakilpailu on tarkoitus käynnistää vuoden 2024 lopussa.
Kilpailutuksen tavoitteena korkea laatu ja ympäristöystävällisyys
Alueen suunnittelussa painotetaan kaavallista käyttötarkoitusta ja kiertotaloutta. Kilpailun lähtökohtana on konsortiomainen rakennusliike-suunnittelutoimisto-yhteistyö. Tavoitteena on varmistaa tulevan asuinalueen korkeatasoinen arkkitehtoninen laatu ja luoda edellytykset korkealaatuiselle ja kaupunkikuvallisesti mielenkiintoiselle uudelle rakentamiselle Urheilupuiston kaupunkikuvaan, joka kunnioittaa tyttölyseon historiaa.
Kilpailutuksessa tullaan käyttämään uutta tontinluovutuskriteeristöä, joka on suunniteltu edistämään kiertotaloutta tonttien kilpailutuksissa. Kriteeristö on kehitetty ReCreate-hankkeen puitteissa vuonna 2023, ja sen kehittämiseen on osallistunut suomalaisia kaupunkeja ja rakennusliikkeitä. Kriteeristö julkaistiin Kiertotalous Pirkanmaan toimesta vuonna 2024 eikä sen käyttöä ole tiettävästi kokeiltu vielä missään muualla Suomessa.
Kriteeristö koostuu määrällisistä ja laadullisista kriteereistä, joita on yhteensä viisitoista. Näistä tontin omistaja valitsee kohteeseen soveltuvat kriteerit. Tämän jälkeen hakijat esittävät konseptitason suunnitelmansa ja täyttävät kriteeriexcel-taulukon perustuen suunnitelmaansa. Tontin omistaja arvioi hakijoiden ehdotukset ja valitut laadulliset kriteerit. Lopuksi eniten pisteitä saanut ehdotus voittaa ja saa jatkaa projektin suunnittelua sekä hakea rakennuslupaa.
Esimerkkinä määrällisestä kriteeristä voidaan mainita kriteeri numero kolme, jossa edellytetään, että tontille rakennettavissa rakennuksissa hyödynnetään muusta kuin betonista valmistettuja uudelleenkäytettyjä rakennusosia vähintään tietty määrä kilogrammoina. Ehdotusten uutuusarvoa ja innovatiivisuutta voidaan arvioida laadullisten kriteerien perusteella.
Yrityksille mahdollisuus uuden innovointiin ja erottautumiseen markkinoilla
Kiertotalouden huomioiminen tontinluovutuksessa vähentää hiilidioksidipäästöjä, hidastaa luontokatoa ja parantaa omavaraisuutta, mikä on linjassa kansallisten ja kansainvälisten ympäristötavoitteiden kanssa. Kriteeristön käyttö tarjoaa rakennusliikkeille ja suunnittelutoimistoille mahdollisuuden innovoida ja erottautua markkinoilla, samalla kun ne auttavat kaupunkeja ja kuntia saavuttamaan ilmastotavoitteensa. Kiertotalous voi tuoda taloudellisia säästöjä ja luoda uusia liiketoimintamahdollisuuksia paikallisille yrityksille.
Kilpailutus kiertotalouskriteerein on osa EU-rahoitteisen KIELO (Kiertotalousloikka rakennusmateriaalien uudelleenkäytön parantamiseksi Mikkelissä) -hankkeen toimenpiteitä. Hankkeeseen voit tutustua tarkemmin osoitteessa: www.mikseimikkeli.fi/kielo
Markkinavuoropuheluun ilmoittautuminen päättyy 1.11.
Kohteen toteutuksesta kiinnostuneita toimijoita pyydetään ilmoittautumaan ennakkoon marraskuussa pidettäviin markkinavuoropuhelutilaisuuksiin 1.11.2024 klo 16.00 mennessä sähköpostilla osoitteeseen kalle.raina@mikkeli.fi
Kiertotalousloikka rakennusmateriaalien uudelleenkäytön parantamiseksi Mikkelissä, KIELO-hankkeessa edistetään purkumateriaalien uudelleenkäyttöä ja kierrätystä kehittämällä purkamisen, rakentamisen ja suunnittelun hankintakäytäntöjä sekä toteuttamalla uusien kiertotalousratkaisujen kokeiluja Mikkelin seudulla. Tavoitteena on edistää eteläsavolaisten rakennusalan toimijoiden kiertotalousosaamista, jotta he osaavat vastata 1.1.2025 voimaan astuvan rakennuslain vaatimuksiin tulevissa urakoissa.
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu tutkii hankkeessa purkamisesta aiheutuvia ympäristövaikutuksia, joita on tähän mennessä vielä niukasti tutkittu.
KIELO on Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun yhteinen ryhmähanke. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama ja tuen on myöntänyt Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.
Veden merkitys ja sen monimuotoisuus oli vahvasti esillä Mikkeli WaterWeek -tapahtumaviikolla. Puhtaan veden pääkaupungissa viikko toi esiin veden merkityksen erilaisten vesiteemaisten ohjelmanumeroiden muodossa. Asiantuntijoille suunnatut ohjelmakokonaisuudet toivat Mikkeliin osallistujia 12 maasta.
Yli sata tutkijaa, opiskelijaa ja yritysedustajaa keskusteli tapahtumassa siitä, miten puhtaan veden saatavuus varmistetaan nyt ja tulevaisuudessa. Mikkeli Water Weekin ohjelma koostui useista eri tapahtumista: kansainvälisestä Emerging Trends in Water Treatment -konferenssista sekä Finnish Lakeland Forum -seminaarista oheisohjelmineen, opastetuista kierroksista vedenpuhdistamolla sekä koko perheen tapahtumapäivästä kaupungin kirjastolla.
LUT-yliopiston järjestämä Emerging Trends in Water Treatment –konferenssi veti noin 100 osallistujaa 12 eri maasta. Edustettuina olivat Suomi, Etelä-Korea, USA, Viro, Liettua, Ruotsi, Nigeria, Iso-Britannia, Tšekki, Etelä-Afrikka, Intia ja Australia. Ohjelmassa olivat esillä uudet jäteveden käsittelytekniikat, haitta-aineiden poisto ja kiertotalouden ratkaisut.
Finnish Lakeland Forum muistutti meitä järviluontomme perinnöstä ja puhtaan veden merkityksestä. Järvialueemme on meillä lainassa ja tehtävänämme on turvata alueen puhtaus ja monimuotoisuus myös tuleville sukupolville.
Toimittaja, kirjailija sekä mm. Madventures-ohjelmasta tuttu Riku Rantala puhui seminaarissa Mikkelin Mikaelissa veden merkityksestä sekä Suomen että koko maailman kannalta.
”Meillä Suomessa on mahdollisuus tehdä asioita, emme ole merkityksettömiä. Suomalainen järviluonto on poikkeuksellinen, pidetään siitä siis huolta. Meillä on erityinen vastuu.”, Rantala muistutti kamppailussa ilmastonmuutosta vastaan.
Rantala myös painotti, että vesi ja sen puute luovat jännitteitä maailmalla. Kaikkien hävinneiden sivilisaatioiden taustalla on mm. ympäristökatastrofi, jota on voinut edeltää veden ja siten ravinnonkin puute sekä yhteiskunnallinen eriarvoistuminen.
Finnish Lakeland Forum on yhteistyötä puhtaan järvialueemme puolesta. Forum kokoaan vuosittain alan toimijat yhteen edistämään alueen elinvoimaa. Yhteistyön perustaksi Mikkelissä allekirjoitettiin Järvi-Suomen peruskirja maailman ympäristöpäivänä 5.6.2019.
Ensimmäistä kertaa järjestetty Mikkeli Water Week -tapahtumaviikko oli onnistunut ja saa jatkoa myös tulevina vuosina. Finnish Lakeland Forum järjestetään Mikkelissä syksyllä 2025 osana Mikkeli Water Weekiä. Kansainvälinen konferenssi järjestetään seuraavan kerran vuonna 2026.
Mikkeli on vesiosaamisen pioneeri
Puhtaan veden pääkaupungissa on rakennettu kunnianhimoisesti ja pitkäjänteisesti osaamista veden ympärille. Se tarkoittaa koulutusta, tutkimusta ja kehitystä, joka tuottaa uusia vesihuollon ratkaisuja ja liiketoimintaa, lopputuloksena elinvoimaa ja hyvinvointia. Mikkeliin on myös rakennettu huippumoderni jätevedenpuhdistamo, joka purkuvedellään parantaa Saimaan veden laatua. Puhdistamon yhteydessä on ainutlaatuinen uuden vesitekniikan testausympäristö. Kehittämistoiminta on koottu kaupungin koordinoimaan Blue Economy Mikkeli (BEM) -osaamiskeskukseen.
BEM kokoaa yhteen alan huippuasiantuntijat. Mikkelin vahvuudet ja panostus vesiosaamiseen tunnustetaan sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Elokuussa 2024 alkaneella BEM osaamiskeskus III -hankkeella toteutetaan Mikkelin kaupungin ja valtion välistä Innovaatiotoiminnan ekosysteemisopimusta. Vuosille 2021–2027 solmitun ekosysteemisopimuksen painopiste on yhdyskuntavesien kiertotalous. Blue Economy Mikkelin tavoitteena on kehittyä valtakunnallisesti tunnetuimmaksi ja kansainvälisesti merkittäväksi vesialan keskittymäksi, joka tuottaa uusia ratkaisuja vesihuollon ongelmiin sekä kotimaassa että ulkomailla.
Syksyllä 2023 Mikkelissä käynnistyi vesiteknologian diplomi-insinöörikoulutus, joka kokoaa yhteen opiskelijoita ympäri maailmaa. Koulutus toteutetaan LUT-yliopiston Mikkelin alueyksikössä. Vesiteknologian osaajat ovat avainasemassa ratkaisemassa yhteiskunnalle elintärkeää kysymystä puhtaan veden riittävyydestä. Vedenpuhdistuksen lisäksi heillä on ymmärrys siitä, miten jäteveden sisältö saadaan puhdistusprosessien yhteydessä tuottamaan lisäarvoa: Jätevettä käsitellään resurssina ja raaka-aineena. Läheinen yhteistyö vedenpuhdistuksen toteuttajan kanssa mahdollistaa opiskelijoille näkymän modernin teknologian hyödyntämismahdollisuuksiin.
Mikkelissä tehdään huippulaatuista vesitutkimusta LUT-yliopiston erotustekniikan osastolla sekä Mikkelin ammattikorkeakoulussa. LUT-yliopiston tutkimus painottuu erotustekniikkaan, vedenkäsittelymenetelmien kehittämiseen sekä resurssitehokkaiden teknologisten ratkaisujen ja liiketoimintamallien luomiseen. Yksikön moderneja erotustekniikan laitteistoja voidaan hyödyntää laboratorio- ja pilot-mittakaavassa. Biologinen vedenkäsittely, suuri levälaboratorio ja kattavat analyysimahdollisuudet ovat yksikön erikoisuuksia.
Myös Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk tarjoaa vesiosaamiseen ja asiantuntijuuteen liittyvää koulutusta. Esimerkiksi ympäristöteknologian koulutuksessa vesiosaaminen on yksi painopisteistä. Koulutus kattaa vesikemian, vesinäytteenoton, luonnonvedet, vesihuollon, vedenkäsittelyn ja puhtaan veden hankinnan. Kaikki Xamkin koulutukset hyödyntävät opetuksessaan ympäristölaboratoriota ja tekevät yhteistyötä tutkimus- ja kehittämistoiminnan kanssa.
Tämä artikkeli on osa Blue Economy Mikkeli -artikkelisarjaa, joka on toteutettu BEM osaamiskeskus IlI -hankkeessa. Hanketta rahoittavat Euroopan aluekehitysrahasto ja Mikkelin kaupunki. EU-rahoituksen myöntänyt viranomainen on Etelä-Savon maakuntaliitto. Mikkeli on yksi Suomen Innokaupungeista, jotka toteuttavat kaupunkien ja valtion solmimia ekosysteemisopimuksia. Innokaupungit ovat uuden ajattelun tukijoita ja kirittäjiä, muutoksen edelläkävijöitä.
Kuvat: Riikka Silkala
Käytämme verkkosivuillamme analytiikka- ja muita evästeitä tarjotaksemme sinulle parhaan mahdollisimman käyttökokemuksen. Oletamme että tämä on sinulle ok, mutta voit myös halutessasi kieltää evästeet. Halutessasi voit myös tutustua sivustomme rekisteri- ja tietosuojaselosteeseen.EvästeasetuksetHYVÄKSY
Evästeet & Evästeasetukset
Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n henkilötietolain (10 ja 24 §) ja EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (GDPR) mukainen rekisteri- ja tietosuojaseloste
Laadittu 20.8.2019. Viimeisin muutos 23.7.2020.
Tämä rekisteri- ja tietosuojaseloste koskee yhtiön verkkosivuja osoitteessa https://mikseimikkeli.fi.
Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy Y-tunnus: 0600598-8
Sammonkatu 12, 50130 Mikkeli
Osakeyhtiö on rekisteröity Suomen Kaupparekisteriin.
Osakeyhtiön omistajat ovat Mikkelin kaupunki, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu ja LUT-yliopisto.
Tekninen yhteyshenkilö:
Jukka Kumpusalo, viestintäpäällikkö
puh 044 794 5694
jukka.kumpusalo@mikseimikkeli.fi
Hallinto ja tietopyynnöt:
Maarit Randelin, hallintopäällikkö
puh. 0440 361 607
maarit.randelin@mikseimikkeli.fi
2. Rekisterin nimi
Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n verkkoportaali osoitteessa https://mikseimikkeli.fi
3. Oikeusperuste ja henkilötietojen käsittelyn tarkoitus
EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen mukaiset oikeusperusteet henkilötietojen käsittelylle tässä verkkoportaalissa ovat
Sopimus
Kun käytät palveluitamme, käsittelemme tietojasi perustuen sopimussuhteeseen. Käsittelemme vain tietoja, jotka ovat tarpeen sovitun palvelun toimittamista varten.
Rekisteröidyn suostumus Kun lähetämme sinulle sähköisiä markkinointiviestejä lupaasi perustuen tai kohdennamme sinulle mainontaa verkkopalveluissa, käsittelemme tietojasi suostumukseen perustuen.
Oikeutettu etu Mikkelin kaupungin ja Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n asiakastyön hoitaminen. Henkilötietojen käsittelyn tarkoitus on yhteydenpito asiakkaisiin, asiakassuhteen ylläpito, markkinointi tms. Tietoja ei käytetä automatisoituun päätöksentekoon tai profilointiin.
4. Rekisterin tietosisältö ja säännönmukaiset tietolähteet
Tässä verkkoportaalissa olevia henkilötietoja käsitellään vain siinä määrin kuin on tarpeen em. tarkoitusten toteuttamiseksi ja tavalla, jota rekisteröidyt voivat kohtuudella odottaa tietoja antaessaan.
Mikäli jätät kommentin, kommenttia ja sen metatietoa säilytetään toistaiseksi. Tämä tehdään siksi, että voimme tunnistaa ja hyväksyä seuraavat kommentit automaattisesti sen sijaan, että säilyttäisimme ne moderointijonossa.
Tallennamme rekisteröityneiden käyttäjien (jos sellaisia on) käyttäjäprofiilien tiedot. Kaikilla käyttäjillä on mahdollisuus nähdä, muokata ja poistaa omia henkilötietojaan milloin vain. Ainoastaan käyttäjänimeä ei voi muuttaa. Verkkosivuston ylläpitäjät voivat nähdä ja muokata käyttäjäprofiilien tietoja.
Tietoa kerätään myös seuraavin tavoin:
Yhteydenottolomakkeet Tässä verkkoportaalissa on yhteydenottolomakkeita, joilla kerätään nimitietoja, puhelinnumerotietoja sekä sähköpostiosoitetietoja. Täyttäessäsi yhteydenottopyyntölomakkeen Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n sivulla hyväksyt, että yhtiön edustaja ottaa sinuun yhteyttä käyttäen lomakkeella antamiasi tietoja. Yhteydenottolomakkeen lomakekentässä ilmoittamiasi tietoja ei tallenneta automaattisesti mihinkään yhtiön rekisteriin. Tietoja ei myöskään anneta kolmannelle osapuolelle ilman nimenomaista lupaasi.
Kommentit
Kun sivuston käyttäjät jättävät kommentteja sivustolle, keräämme kommenttilomakkeessa olevat tiedot, sekä käyttäjän IP-osoitteen ja selaimen versiotiedot roskaviestien tunnistamisen helpottamiseksi. Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy pidättää oikeuden valita, miltä osin kommentointi on sivustolla käytössä tai sulkea kommentointimahdollisuuden kokonaan pois.
Kun vierailijat jättävät kommentin tälle sivustolle keräämme tiedon, joka on näkyvissä kommentointikentissä, IP-osoitteen sekä selaimen versioon liittyvät tiedot. Sähköpostiosoitteesta luotu anonymisoitu hajautustieto (hash) voidaan lähettää Gravatar-palveluun, jotta tiedetään onko kommentoija palvelun käyttäjä. Gravatar-palvelun tietosuojaseloste löytyy osoitteesta https://automattic.com/privacy/.
Uutiskirjetilauslomakkeet Tällä sivustolla on Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n toimittamien uutiskirjeiden tilauslomakkeita, joilla kerätään nimitieto, organisaatiotieto sekä sähköpostiosoitetieto. Täyttäessäsi uutiskirjeen tilauslomakkeen ja tehdessäsi omakätisen uutiskirjetilauksen Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n ylläpitämällä sivustolla hyväksyt, että tietosi tallennetaan yhtiön sähköiseen uutiskirjejärjestelmään toistaiseksi, kunnes peruutat tilauksesi. Uutiskirjejärjestelmäpalvelut ovat osa yhtiön asiakas-ja sidosryhmärekisteriä ja palvelun tuottaa Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:lle Hakosalo Software Oy (kotipaikka Pori). Tutustu asiakas- ja sidosryhmärekisterin rekisteri- ja tietosuojaselosteeseen tästä.
Evästeet
Jos jätät kommentin sivustolle, voit valita nimen, sähköpostiosoitteen ja url-osoitteen tallennuksen evästeeseen. Tämä toiminto lisää käyttömukavuutta, koska lomaketta ei tarvitse täyttää jokaisella kerralla uudelleen kommenttia lisätessä. Evästetieto poistetaan selaimesta vuoden kuluttua.
Mikäli sinulla on tili ja kirjaudut sivustolle, asetamme väliaikaisen evästeen, joka päättelee tukeeko selaimesi evästeitä vai ei. Tämä eväste ei sisällä henkilötietoa ja se poistetaan kun selainikkuna suljetaan.
Kun kirjaudut sisään, asetamme useita evästeitä, jotka tallentavat kirjautumis- sekä näyttöasetuksesi. Kirjautumisevästeet poistetaan kahden vuorokauden kuluessa, näyttöasetuksiin liittyvät evästeet poistuvat vuoden päästä. Mikäli valitset “Muista minut” kirjautumisen yhteydessä, kirjautumistietojasi säilytetään kahden viikon ajan. Mikäli kirjaudut ulos, kirjautumiseen liittyvät evästeet poistetaan samassa yhteydessä.
Muilta sivustoilta upotettu sisältö
Tämän sivuston artikkelit voivat sisältää upotettua sisältöä (esimerkiksi videoita, kuvia, artikkeleita jne.). Toisilta sivustoilta tuodun upotetun sisällön avaaminen on verrattavissa siihen, että vierailija itse kävisi kolmannen osapuolen sivustolla.
Nämä sivustot voivat kerätä tietoa sinusta, käyttää evästeitä, upottaa kolmannen osapuolen seurantaevästeitä ja monitoroida vuorovaikutustasi upotetun sisällön kanssa, mukaan lukien vuorovaikutuksen seuranta jos ja kun olet kirjautunut käyttäjänä sivustolle.
Analytiikka
Käytämme tällä sivustolla Google LLC:n (kotipaikka Mountain View, Kalifornia, Yhdysvallat) markkinointi- ja kävijäseurantatyökaluja. Saapuessasi sivulle asetamme väliaikaisen evästeen, joka auttaa parantamaan kävijäkokemustasi. Evästeen avulla tarjoamme Sinulle myös kohdennettuja sisältöjä. Eväste poistetaan kahden vuoden päästä.
5. Tietojen säännönmukaiset luovutukset ja tietojen siirto EU:n tai ETA:n ulkopuolelle
Palvelun tarjoajana toimii Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy. Olemme osa Mikkelin kaupunkikonsernia. Tietojasi voidaan yhdistellä ja luovuttaa Mikkelin kaupungin käyttöön. Tietoja ei luovuteta säännönmukaisesti muille tahoille.
Tapahtumien ilmoittautumistietoja voidaan siirtää tapahtumien yhteisjärjestäjille ja julkisrahoitteisten projektien rahoittajille tai muille vastaaville julkishallinnon edustajille vain siinä määrin kuin on tarpeen.
Tietoja ei pääsääntöisesti luovuteta EU / ETA -maiden ulkopuolelle. Yksittäisissä tapauksissa yhteystietoja voidaan luovuttaa yhteistyökumppaneille.
Henkilötietoja ei luovuteta markkinointitarkoituksiin.
6. Rekisterin suojauksen periaatteet
Rekisterin käsittelyssä noudatetaan huolellisuutta ja tietojärjestelmien avulla käsiteltävät tiedot suojataan asianmukaisesti. Kun rekisteritietoja säilytetään Internet-palvelimilla, niiden laitteiston fyysisestä ja digitaalisesta tietoturvasta huolehditaan asiaankuuluvasti. Rekisterinpitäjä huolehtii siitä, että tallennettuja tietoja sekä palvelimien käyttöoikeuksia ja muita henkilötietojen turvallisuuden kannalta kriittisiä tietoja käsitellään luottamuksellisesti ja vain niiden työntekijöiden toimesta, joiden työnkuvaan se kuuluu.
7. Tarkastusoikeus ja oikeus vaatia tiedon korjaamista
Mikäli sinulla on käyttäjätili tälle sivustolle tai olet jättänyt kommentteja, voit pyytää koostetiedostoa omista henkilötiedoistasi, sisältäen kaiken henkilötiedon, jonka olet meille antanut. Voit myös pyytää henkilötietojesi poistoa.
Jokaisella rekisterissä olevalla henkilöllä on oikeus tarkistaa rekisteriin tallennetut tietonsa ja vaatia mahdollisen virheellisen tiedon korjaamista tai puutteellisen tiedon täydentämistä. Mikäli henkilö haluaa tarkistaa hänestä tallennetut tiedot tai vaatia niihin oikaisua, pyyntö tulee lähettää kirjallisesti rekisterinpitäjälle. Rekisterinpitäjä voi pyytää tarvittaessa pyynnön esittäjää todistamaan henkilöllisyytensä. Rekisterinpitäjä vastaa asiakkaalle EU:n tietosuoja-asetuksessa säädetyssä ajassa (pääsääntöisesti kuukauden kuluessa).
8. Muut henkilötietojen käsittelyyn liittyvät oikeudet.
Rekisterissä olevalla henkilöllä on oikeus pyytää häntä koskevien henkilötietojen poistamiseen rekisteristä (”oikeus tulla unohdetuksi”). Niin ikään rekisteröidyillä on muut EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen mukaiset oikeudet kuten henkilötietojen käsittelyn rajoittaminen tietyissä tilanteissa. Pyynnöt tulee lähettää kirjallisesti rekisterinpitäjälle. Rekisterinpitäjä voi pyytää tarvittaessa pyynnön esittäjää todistamaan henkilöllisyytensä. Rekisterinpitäjä vastaa asiakkaalle EU:n tietosuoja-asetuksessa säädetyssä ajassa (pääsääntöisesti kuukauden kuluessa).
Tarpeelliset evästeet ovat sivustomme toiminnan kannalta tärkeitä. Näiden evästeiden kieltäminen voi heikentää käyttökokemustasi tai estää sivustomme toiminnan oikein.
