fbpx
Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy > imported_post

Avainsana: imported_post

Häiriötilanteiden johtoryhmän päätöksiä 31.12.2021

Osasto: by Jukka Kumpusalo

Mikkelin kaupungin häiriötilanteiden johtoryhmä järjesti ylimääräisen kokouksen perjantaina 31.12. Kokouksessa täsmennettiin torstaina 30.12. tehtyjä päätöksiä. Päätökset on tehty yhteistyössä Essoten kanssa.

Päätöksissä on täsmennetty lasten ja nuorten harrastamismahdollisuuksia, vaalitelttojen kieltämistä sekä kirjastojen ja museoiden asiakasrajoituksia. Myös rajoitusten kestot täsmentyivät. Rajoituksia ei voi kiertää koronapassilla, koska valtioneuvosto on poistanut sen väliaikaisesti käytöstä viruksen leviämisalueilla.

50 hengen yleisötilaisuus- ja kokousrajoitus on voimassa 20.1.2022 asti. Liikunta- ja harrastuspaikkoja koskeva rajoitus loppuu 13.1.2022. Molemmat rajoitukset alkavat 31.12.2021 kello 16.00.

Sisäliikuntapaikat: Uimahallit, kuntosalit, liikuntasalit ja jäähallit

Suljettu aikuisten harrastustoiminnalta. Tiloja voivat käyttää vuonna 2004 syntyneet ja sitä nuoremmat ohjattuun harrastustoimintaan osallistuvat lapset ja nuoret. Lisäksi tiloja voivat käyttää koululaisryhmät, varhaiskasvatusryhmät, lakisääteisten palvelujen kuntoutusryhmät ja ammattimaisesti urheilevat aikuiset ilman henkilörajoituksia.

Uimahallien saunat eivät ole käytössä. Kaupunki ei järjestä liikuntapaikkojen perhevarauksia.

Ulkoliikuntapaikat: Jääkentät, kaukalot, ulkokuntosalit ja hiihtoladut

Ei henkilörajoituksia. Pukukopit eivät ole käytössä. Kaupunki muistuttaa turvaväleistä liikuntapaikoilla.

Lasten ja nuorten turnausmuotoiset liikuntatapahtumat ja kilpailut

Mikkelin kaupunki suosittelee yhteistyössä Essoten kanssa, että lasten ja nuorten liikuntatapahtumat ja turnaukset sekä muut tämänkaltaiset tapahtumat perutaan tai siirretään, mikäli osanottajia tulee alueen ulkopuolelta.

Kirjastot ja museot

Aiemmasta päätöksestä poiketen kirjastojen ja museoiden tiloissa ei ole henkilörajoituksia, mutta rajoitukset ovat mahdollisia maanantaina 3.1.2022 tehtävän täsmennyksen jälkeen, erityisesti pienten tilojen kohdalla. Myös tarkemmat toimintaohjeet tilojen terveysturvallisuudesta käsitellään ja niistä tiedotetaan maanantaina 3.1.2022.

Aluevaalit, vaaliteltat

Kaupunki kieltää puolueiden vaaliteltat kaikilla kaupungin hallinnoimilla alueilla, muun muassa Hallitustorilla, Hallituskadulla ja Kirkkopuistossa, koska ei voida varmistaa alle 50 hengen terveysturvallisia kokoontumisia.

Ilotulitukset ja kaupungin tapahtumat

Kaupunki ei järjestä uudenvuoden ilotulituksia. Tammikuinen elinvoimatapahtuma Saimaa-stadiumilla siirretään myöhempään ajankohtaan keväälle. Myös Kulttuurin unelmavuoden Valonlampi-tapahtuma Pankalammella siirtyy myöhempään ajankohtaan.

Päätöskokoukset

Kaupunki järjestää toimielintensä kokoukset etänä toistaiseksi.

Vahva etätyösuositus henkilöstölle

Kaupunki vahvasti suosittelee henkilöstölleen etätyötä viisi päivää viikossa niissä tehtävissä, joissa se on mahdollista. Suositus on voimassa 31.1.2022 saakka.

Ennakkotieto: Mikkelin kaupungin vuoden 2020 tulos nousee reilusti ylijäämäiseksi

Osasto: by Emmi Liikanen

Alustavien tilinpäätöstietojen mukaan Mikkelin kaupungin tulos vuodelta 2020 on noin 9,4 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Alkuperäinen talousarvio laadittiin 3 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Koronaepidemian vuoksi tilikausi on ollut poikkeuksellinen ja talouden ennustaminen erityisen haastavaa.

Mikkeli sai valtiolta koronaan liittyviä tukia 17,6 miljoonaa euroa. Tuet jakautuvat peruspalvelujen valtionosuuden korotuksiin (13 milj. e), yhteisöveron jako-osuuden korotukseen (3,5 milj. e) ja verotulojen maksun lykkäysmenettelyn kompensaatioon (1,1 milj. e, peritään takaisin v. 2021–2022 aikana).

Kaikkia koronan aiheuttamia kustannuksia ja tulonmenetyksiä on vaikeaa yksilöidä, sillä epidemian vaikutukset kaupungin toimintaan ovat olleet hyvin moninaisia ja välillisiä vaikutuksia on runsaasti. Merkittävimmät koronan aiheuttamat talouspoikkeamat ovat koronaan liittyvät sote-kulut sekä kunnallisverotulojen jääminen tavoitteesta. Essote arvioi koronan kokonaisvaikutuksen Mikkelin sote-kuntalaskutusosuuteen olevan noin 5,7 miljoonaa euroa Essoten korona-avustukset huomioiden, kun Essoten koko kuntalaskutuksen summa Mikkelille oli 210,6 miljoonaa euroa. Kunnallisverotulot alittavat alkuperäisen talousarvion lähes 4 miljoonalla eurolla pitkälti koronan työllisyysvaikutusten takia.

Kaupunki on toisaalta saanut koronan myötä myös säästöjä esimerkiksi henkilöstökuluissa, avustuksissa ja tarvikehankinnoissa. Kokonaisuutena koronan negatiivisen talousvaikutuksen suuruudeksi arvioidaan nettona noin 10,1 miljoonaa euroa, mikä tarkoittaa, että valtiolta saadut koronatuet ovat olleet noin 7,5 miljoonaa euroa arvioituja nettomenetyksiä suuremmat.

Koronan positiivisen talousvaikutuksen lisäksi kaupunki on saanut aikaan kustannussäästöjä. Merkittävimmät säästöt on saatu henkilöstökuluissa, joissa kokonaisalitus muutettuun talousarvioon nähden on 5,5 miljoonaa euroa. Tästä alituksesta noin 2,5 miljoonaa on koronasta aiheutuneita säästöjä, loput 3 miljoonaa kaupungin toiminnasta syntynyttä säästöä, joka muodostuu  mm. 12/2019 päättyneissä yt-neuvotteluissa päätetyistä ja vuoden 2020 aikana toimeenpannuista tehtäväjärjestelyistä, johtamisjärjestelmämuutoksista, täyttämättä olleista tehtävistä ja sijaismenettelyiden tarkentamisesta. Edellä mainitut järjestelyt sisältyvät kaupungin tasapainotusohjelmiin, ja säästöjen syntyminen osoittaa, että sopeutustoimenpiteitä on saatu toteutettua poikkeusoloista huolimatta.

Mikkelin kaupungille myönnettiin myös 2,3 miljoonaa euroa harkinnanvaraista valtionosuutta. Lisäksi kaupungille myönnettiin koronan johdosta erilaisia avustuksia, jotka on käytetty tilikauden aikana avustushakemusten mukaisiin käyttökohteisiin. Näin ollen avustusten nettovaikutus tilikauden tulokseen on nolla.

Positiivisesti yllättäneestä vuoden 2020 tuloksesta huolimatta on syytä muistaa, että tasapainotustoimenpiteitä on maltettava jatkaa ja taseeseen edelleen jäävä noin 32,8 miljoonan euron alijäämä tulee saada katettua vuoden 2023 loppuun mennessä. Ilman koronaepidemian vaikutuksia ja harkinnanvaraista valtionosuutta vuoden 2020 tulos olisi arvioiden mukaan jäänyt lähelle nollaa, ja kuluvalle vuodelle luvatut koronatuet ovat jo huomattavasti maltillisemmalla tasolla. Vuoden 2021 talousarvio ja 2022 taloussuunnitelma ovat alijäämäisiä, ja koronaepidemian jatkuminen lisää kuluvan vuoden toiminnan ja talouden epävarmuutta. Näin ollen vuoden 2020 positiivinen tulos on vain hetkellinen erityisolosuhteiden aikaansaama poikkeama muutoin tiukassa taloustilanteessa, minkä vuoksi talouden tasapainottamiseen sitoutuminen on edelleen tärkeää.

Mikkelin kaupungilla on tällä hetkellä kolme voimassa olevaa säästöohjelmaa, joiden toimenpiteitä toteutetaan määrätietoisesti. Tasapainotusohjelmien yhteenlaskettu vaikutus vuosien 2019 ja 2020 käyttötalouteen on noin 20,5 miljoonaa euroa, vuosien 2021–2024 käyttötalouden säästötavoitteet ovat yhteensä 12,6 miljoonaa euroa. Tasapainotusohjelmien tavoitteena on saada kaupungin käyttötalous kestävälle pohjalle siten, että tulojen ja menojen välinen epäsuhta korjautuu. Taseeseen kertyneiden alijäämien kattamiseksi valmistellaan energiaomistusjärjestelyitä.

Kaupungin tilinpäätös käsitellään kaupunginhallituksen 29.3.2021 kokouksessa. Tilinpäätöslaskelmien laatiminen on vielä kesken. Kaupungin tilinpäätöskirja julkaistaan kaupunginhallituksen esityslistan liiteaineistona torstaina 25.3.2021.

Markkinointikampanja nuorille aikuisille käynnistyy

Osasto: by Jukka Kumpusalo

Mikkelissä käynnistetään alle 45-vuotiaille suunnattu muuttajakampanja.

Mikkelin kaupungin, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n, Mikkelin seudun muuttajahanke Solmun sekä MikseiMikkelin Enter to Business -hankkeen yhteinen markkinointikampanja keskittyy työvoiman ja yrittäjien saamiseksi Mikkeliin ja ympäristökuntiin. Työvoimaa Mikkeliin -kampanja on toteutettu yhteistyössä mikkeliläisen Mainostoimisto Groteskin kanssa.

Rekrytoinnit keskiössä

Kampanjan keskiössä ovat yritysten rekrytoinnit, joihin on voinut hakea markkinointitukea RekrySetelin muodossa Mikkelin kehitysyhtiö Mikseistä.  ”RekrySetelillä pyritään auttamaan yrityksiä sellaisissa rekrytoinneissa, joissa sopivaa osaajaa pyrkimyksistä huolimatta ei ole löytynyt omalta alueelta. Tällaisia tehtäviä ovat esimerkiksi rakennusalan suunnittelutehtävät ja metallialan osaajat”, MikseiMikkelin viestintäpäällikkö Jukka Kumpusalo kertoo. RekrySetelin haku avautui yrityksille parisen viikkoa sitten.

Kohderyhmänä nuoret aikuiset

Varsinaisten yritysten työpaikkailmoitusten lisäksi kampanjan tavoitteena on lisätä myös alueen houkuttelevuutta. Kampanjassa nostetaan esiin muun muassa alueen turvallisuutta, luontoa ja palveluita.

Kampanjan pääkohderyhmänä ovat nuoret aikuiset, jotka ovat jo päättäneet opintonsa ja ovat siirtyneet tai siirtymässä työmarkkinoille. Markkinointikanavat ja -sisällöt on mietitty erityisesti tätä kohderyhmää ajatellen”, kaupungin viestintäpäällikkö Heidi Hänninen toteaa. ”Yksi uusista kanavistamme on TikTok, jossa olemme aloittaneet yhteistyön mikkeliläisen tanssitaitelija Johanna Seppäsen kanssa”, Hänninen jatkaa. Pääkohdealueet ovat Helsinki, Lahti, Jyväskylä ja Kuopio. Lisäksi kampanja näkyy myös paikallisesti Mikkelissä. ”Kampanjassa näkyy kaupungin brändityöstä tuttuja elementtejä, mutta myös täysin uusia juttuja on tulossa”, Hänninen vinkkaa. Kampanjalle on luotu omat nettisivut, jotka löytyvät osoitteesta www.ihanmikkelista.fi.

Myös seutu ja yrittäjyys esillä

Kaupungin ja kehitysyhtiön lisäksi kampanjaa ovat olleet ideoimassa ja rahoittamassa myös kaksi hanketta. Mikkelin seudun muuttajahanke Solmu tuo kampanjaan seudullisen ulottuvuuden. Eroakiireestä-palvelu toimii seudullisesti ja auttaa alueelle muuttoa harkitsevia monenlaisissa käytännön kysymyksissä. Enter to business-hankeen tavoitteena taas on nostaa esille niitä alueen yrityksiä, jotka etsivät jatkajaa. ”Nämä kaksi toimijaa täydentävät hienosti kokonaisuutta ja antavat alueesta kiinnostuneille lisää vaihtoehtoja. Joskus yrittäjyys voi ollakin palkkatyötä parempi vaihtoehto ja jonkun kohdalla oma koti voi löytyäkin Mikkelin sijaan ympäristökunnista”, avaa MikseiMikkelin Jukka Kumpusalo kampanjan toimijajoukkoa.

Kuva: Pihla Liukkonen

Mikkelin kaupunki TikTokiin

Osasto: by Jukka Kumpusalo

Mikkelin kaupunki aloittaa markkinointiyhteistyön mikkeliläisen tanssitaiteilija Johanna Seppäsen kanssa.

Yhteistyö toteutetaan TikTokissa. Samalla kaupunki avaa oman TikTok-tilinsä. Yhteistyö Seppäsen kanssa on osa myöhemmin julkaistavaa laajempaa markkinointikampanjaa.

– Kaupungit eivät juurikaan käytä TikTokia markkinointiinsa. Tällä kanavalla voidaan kuitenkin tavoittaa sellaista nuorempaa kohdeyleisöä, jota emme kaupungin perinteisten sosiaalisen median kanavien kautta tavoita, kaupungin viestintäpäällikkö Heidi Hänninen kertoo.

TikTok on Seppäselle tuttu kanava, sillä hänellä on TikTokissa peräti yli 190 000 seuraajaa. TikTok perustuu lyhyisiin hyvän mielen videoihin. Seppänen tavoittelee suomenkielisillä, pääasiassa tanssivideoillaan, näkyvyyttä nimenomaan Suomen sisällä. Hyvä video tavoittaakin parhaimmillaan koko Suomen TikTok-käyttäjät, mutta saa äkkiä myös kansainvälistä näkyvyyttä.

– Mielestäni on rohkeaa ja erityisesti ajankohtaan sopivaa, että Mikkelin kaupunki ottaa TikTok-alustan käyttöönsä, Johanna iloitsee alkavasta yhteistyöstä.

Kuva: Henna Huuhka / Groteski

Nyt tuotteistetaan Kalevankangas! Lähde mukaan ideoimaan

Osasto: by Jukka Kumpusalo

Kalevankangas on Mikkelin kaupungin kehittämisalusta, josta on tavoitteena kehittää hyvinvointi- ja elämyspalvelujen sekä yritys- ja tutkimustoiminnan vireä keskittymä. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu (Xamk) vastaa kehittämisprojektista.

Nyt aluetta lähdetään tuotteistamaan yritysten ja muiden toimijoiden ideoilla. Tilaisuuksiin voi ilmoittautua osoitteessa kalevankangasmikkeli.fi. Ilmoittautuminen on auki 30.10. asti.

Elkan toiminta tutuksi – Kalevankankaalle on arkistoitu Suomen elinkeinoelämän historia

Osasto: by Jukka Kumpusalo

Tiesitkö, että Mikkelin Kalevankankaalla sijaitsee rakennus, jonka uumenissa on lähes kolmekymmentä kilometriä Suomen elinkeino- ja yrityselämän arkistoja? Toimintakertomuksia, luetteloita, valokuvia, pankkitalletuksia, laskuja, lupahakemuksia, pöytäkirjoja. Kyseessä on Suomen Elinkeinoelämän Keskusarkisto, joka on ollut osa Kalevankangasta jo vuodesta 1981 lähtien. Seuraava vuosi onkin Elkan juhlavuosi.

Arkistonjohtajana yhdentoista vuoden ajan työskennellyt Jarmo Luoma-aho on ollut elkalainen vuodesta 1989. Alun perin keskisuomalaislähtöinen Luoma-aho toteaa, että Mikkeli on Suomen toiseksi tärkein arkistokaupunki heti Helsingin jälkeen. Se on paljon sanottu, mutta se on myös totta volyymien suhteen. Asiantuntemus ja palvelut ovat korkealla tasolla.

– Vaatimattomasti sanottuna Elkan asiakaskuntana on koko Suomen elinkeinoelämä, Luoma-aho sanoo.

Elkan toiminnan tarkoituksena on turvata suomalaisen elinkeinoelämän historiatieto. Materiaali on pääsääntöisesti kenen tahansa tutkijan tai harrastajan käytettävissä. Elkan yhteydessä toimii myös suomalaisen muotoilun arkisto.

Tutkijasali on Elkalla kaikille avoin ja ilmainen, myös kaukolainat joihinkin arkistoihin ja laitoksiin ovat mahdollisia tietyin kriteerein. Vierailijaryhmien käynnit ovat mahdollisia ennakkoon sovitulla aikataululla; Elkan tilat jo itsessään ovat käynnin arvoisia, vaikkei mitään arkistoa sen koommin tutkisikaan. Kopiointi- ja digitointipalvelujen lisäksi verkkopalvelut ja sosiaalinen media ovat viime vuosina saaneet yhä suurempaa jalansijaa Elkan toiminnassa.

Ihmisten kiinnostus historiaa ja vanhoja arkistoja kohtaan ei osoittane koskaan hiipumisen merkkejä. Mikkeliläisiä vieraita kiinnostaa luonnollisesti mikkeliläisyritysten historia. Yritykset ottavatkin yhteyttä Elkaan yhä useammin muustakin syystä kuin vain muutoksen vuoksi, jolloin vanhat arkistot täytyy siirtää asiankuuluvaan laitokseen tulevia sukupolvia varten.

– Etenkin perheyrityksillä on aitoa halua saattaa historiansa talteen, Jarmo Luoma-aho kertoo.

– Suomessa harvemmalla yrityksellä on omat isot arkistonsa, joten meidän asemamme on valtakunnallisesti merkittävä Suomen elinkeinoelämän historian säilyttämisen kannalta. Tarjoamme monipuolisen tuen yrityksille tietojen arkistoinnissa ja toisaalta myös asiantuntemuksen siinä, miten tarpeettomia arkistoja voidaan tuhota. Yleisesti vanhimmat arkistomme alkavat 1850-luvulta ja uusimmat ovat tältä vuodelta.

Elkan arkistossa on muun muassa Suomen vanhin pankkitalletus vuodelta 1823 sekä Sinebrychoffin arkisto, joka sisältää historiallisen luvan rakentaa panimorakennus Helsinkiin.


Arkistonjohtaja Jarmo Luoma-aho

Memory Campus vahvistaa Mikkelin asemaa arkistokaupunkina

Merkittävänä toimijana Elkalla on kumppanuussopimus Mikkelin kaupungin kanssa. 152 000 euron arvoiseen sopimukseen kuuluu olennaisesti Memory Campus -kehittämisalusta. Sopimus tukee Mikkelin elinvoimaisuustavoitteita ja Mikkelissä jo olevaa tiedonhallinnan osaamista, palveluja, verkostoja ja asiakkuuksia. Yhtenä Memory Campus -toimijoista Elka edustaa yritysmaailmaa ja elinkeinoelämää sekä tuottaa ja parantaa sähköisen arkistoinnin palvelukehitystä ja tarjontaa.

Näkyvintä Memory Campus -toimintaa Elkalla on ollut Memoriaali-hanke. Elka yhdisti voimansa Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n, Sodan ja rauhan keskus Muistin ja Xamkin kanssa. Hankkeessa kartoitetaan jo olemassa olevia digitaalisen aineiston vastaanottamiseen ja käytettävyyteen kehitettyjä toimintamalleja, järjestelmiä sekä kehitetään niitä Memoriaali-verkkopalveluksi.

– Memoriaali-hanke sisältää paljon synergiaetua, kun eri toimijat hyödyntävät samaa alustaa, Luoma-aho sanoo.

Tiedon siirtäminen ja toisaalta tiedon helppo löydettävyys ovat suuressa arvossa digitaalisessa maailmassa. Silti fyysinen arkistoaineisto tulee olemaan vielä pitkään alan arkipäivää. Olipa aineisto sitten hyllytettävää tai digitaalista, yhteistyön merkitys korostuu toimijoiden välillä. Asialla on myös arkistoalan työllistävä vaikutus.

– Mikkelissä on pitkät perinteet paikallisella yhteistyöllä. Pystymme hyödyntämään toistemme asiantuntemusta ja samalla Mikkelin status arkistokaupunkina kasvaa entisestään, Luoma-aho kertoo.

Korona vaikutti myös Elkan toimintaan

Keväällä Suomessakin yltynyt koronavirustilanne vaikutti Elkaan siinä missä muihinkin toimijoihin. Tutkijavierailut lakkasivat hetkeksi ja tapaamiset sekä palaverit toteutettiin etäyhteyksillä. Elkan henkilöstö teki etätöitä sen verran kuin työtehtävät mahdollistivat. Kaikki tapahtumat keväältä ja kesältä siirtyivät.

Nyt Elka on taas auki, mutta henkilöstö noudattaa tarkkaa suojautumista. Ennen vierailuja on syytä olla yhteydessä etukäteen. Ensi vuoden juhlavuoden mahdolliset tapahtumat ovat vielä suunnitteluasteella, mutta perustekeminen arkistojen uumenissa jatkuu. Toimitilojen kierroksen päätteeksi Jarmo Luoma-aho toteaa, että iltapäivällä olisi taas keskusteluja uusien aineistojen siirtämisestä Elkaan. Joskus aineistoa tulee kuorma-autollinen. Siksi Elkalla on lastauslaiturikin. Tekemistä Kalevankankaalla riittää, oli korona tai ei.

Haluatko tutustua Elkaan paikan päällä? Kerää porukka ja varaa aika puhelinnumerosta 015 321 340 tai e-posti@elka.fi.

Mikkelin tori ilmasta

C21-kaupunginjohtajat: Kaupunkien tarve koronatuelle myös vuonna 2021 on ilmeinen

Osasto: by Emmi Liikanen

Valtion talousarviota vuodelle 2021 valmistellaan poikkeuksellisen haastavissa olosuhteissa. Koronaviruspandemia ei ole ohi, ja se tulee kuormittamaan kuntia, niiden taloutta ja sosiaali- ja terveydenhuoltoa vielä pitkään.

C21-kaupunginjohtajat pitävät huolestuttavana, että valtiovarainministeriön budjettiehdotus ei sisältänyt tukea kunnille koronasta aiheutuvien kustannusten hoitamiseen. On välttämätöntä, että hallitus kohdentaa ensi vuoden budjetissaan kunnille mittaluokaltaan ja painotuksiltaan vastaavan tukipaketin kuin kuluvana vuonna. Jo entuudestaan haastavassa kuntataloustilanteessa kunnat eivät voi yksin kantaa päävastuuta koronasta aiheutuvista kustannuksista. Tarve valtion tuelle on ilmeinen.

Tämänhetkisten arvioiden mukaan koronan heikentää kuntataloutta vuonna 2021 noin 1,7 miljardilla – lähes yhtä paljon kuin kuluvana vuonna. Vaikutukset näkyvät erityisesti verotuloissa, jotka laskevat pandemian johdosta huomattavasti. Kriisi vaikutuksineen näkyykin erityisesti suurissa kaupungeissa, joissa on enemmistö todetuista koronatartunnoista ja joihin rajoitus- ja sulkutoimenpiteet ovat vaikuttaneet kaikkein voimakkaimmin. Myös hoitovelka kasvaa huolestuttavasti ja perusterveydenhuollosta vastaavien kuntien ohella tulee tukea kohdentaa ensi vuonnakin suoraan sairaanhoitopiireille. Samoin tulee joukkoliikenteen järjestäjille kompensoida koronasta aiheutuvia lipputulomenetyksiä.

Onkin välttämätöntä, että hallitus lunastaa kehysriihen yhteydessä antamansa lupauksen korvata kunnille koronasta aiheutuvia menoja vaiheittain. Budjettiriihessä tarvitaan selkeä näkymä kunnille siitä, miten valtio tukee kuntia ensi vuonna. Vuoden 2021 kompensaatio ei voi jäädä vain lisätalousarvioiden varaan. Tuki tulee kohdentaa oikeudenmukaisesti aiheutuneiden tulomenetysten ja kustannusten suhteessa nimenomaisesti niille kunnille ja kaupungeille, joiden talouteen korona on iskenyt pahimmin. Esimerkiksi päätös yhteisöveron jako-osuuden korotuksen jatkamiseksi on keskeinen.

Myös yritysten maksuhelpotuksiin liittyvät kuluvan vuoden valtionosuuslisäykset tulee jättää perimättä takaisin. Valtion tulee lupaustensa mukaisesti korvata sekä kuluvan että ensi vuoden osalta täysimääräisesti myös ne merkittävät lisäkustannukset, jotka aiheutuvat valtion omista, ennakoimattomista, uusista päätöksistä. Näitä ovat niin maksisuosituksen toimeenpano kuin testauskapasiteetin lisääminen. Pitkäkestoinen kriisi aiheuttaa pitkäkestoisia vaikutuksia ja siksi valtion on varauduttava kustannusten korvaamiseen myös vuosien 2022 – 23 osalta.

Kuntatalouden pitkän aikavälin kestävyyden kannalta koronasta johtuvien välittömien kustannusten kompensoiminen ei kuitenkaan yksin riitä. Kuntatalouden tilanne on jo ennen koronaa ollut haasteellinen ja myös ensi vuonna kuntataloutta rasittavat useat muutkin tekijät, kuten muun muassa kasvavat kustannukset ja valtionosuuksien väheneminen.

C21-kaupunginjohtajat pitävät tämän vuoksi oleellisena, että kuntien menopaineita ei kehyskaudella kasvateta eikä kuntien tehtävien ja velvoitteiden määrää kokonaisuudessaan lisätä. Päinvastoin tulee julkisen sektorin menopaineita vähentää. On olemassa ilmeinen riski sille, että kaupungit eivät selviä velvoitteistaan eivätkä tulevista investoinneista ilman merkittäviä veronkorotuksia. Mikäli uudet tehtävät ja velvoitteet aiotaan vaikeassa taloustilanteessa kuitenkin toteuttaa, kustannukset tulee arvioida realistisesti ja korvata täysimääräisesti.

Huomio tulee entistä vahvemmin suunnata myös kriisistä palautumiseen. C21-kaupunginjohtajat muistuttavat, että tätä tukevat erityisesti sellaiset peruspalveluihin liittyvät palveluverkko- ja infrainvestoinnit, joilla on merkittäviä työllisyysvaikutuksia ja jotka samanaikaisesti edistävät kasvua, kilpailukykyä ja tukevat koko kansantalouden kannalta keskeisten kaupunkien säilymistä elinvoimaisina. Lisäpanostukset yritystukiin, työllisyyden hoitoon ja työllisyyspalveluiden kuntakokeiluihin ovat tärkeitä toimenpiteitä talouden elpymisen kannalta ja kaupunkien radikaalisti heikentyneen työllisyyden parantamiseksi.

C21-kaupunginjohtajien verkostoon kuuluvat Helsingin, Espoon, Tampereen, Vantaan, Oulun, Turun, Jyväskylän, Lahden, Kuopion, Kouvolan, Porin, Joensuun, Lappeenrannan, Hämeenlinnan, Vaasan, Rovaniemen, Seinäjoen, Mikkelin, Kotkan, Salon ja Porvoon kaupunginjohtajat. Kaupunginjohtajien pysyvä verkosto vahvistaa kaupunkipoliittista keskustelua ja kaupunkien yhteistä edunvalvontaa.

Tunnin maksuton kadunvarsipysäköinti jatkuu Mikkelissä syyskuun loppuun asti

Osasto: by Emmi Liikanen

Mikkelin kaupunki jatkaa tunnin ilmaista pysäköintiä kaupunkialueen pysäköintipaikoilla syyskuun loppuun asti. Tuttuun tapaan ajoneuvoon on kuitenkin jätettävä näkyville pysäköintikiekko tai ilmoitettava pysäköinnin alkamisaika muulla selkeästi havaittavalla tavalla. Lippuautomaatit ovat käytettävissä, jos aikaa tarvitsee enemmän kuin yhden tunnin.

– Yhteiskunta palaa asteittain arkeen koronakevään ja kesän jälkeen, näin tekee myös kaupunki, toteaa Mikkelin kaupungin tekninen johtaja Jouni Riihelä.

Riihelän mukaan kokemuksia ”ensimmäisen tunnin maksuttomuudesta” aiotaan selvittää. Hän uskoo, että asia on vaikuttanut myönteisesti kaupungilla ja kivijalkaliikkeissä asiointiin.

– Kaupungin koronatukitoimet ja tämäkin ratkaisu on lähtökohtaisesti ajateltu määräaikaisiksi. Nyt kesäkauden päättyessä asiaa on tarkasteltu uudelleen. Uskon, että vaikka syyskuun jälkeen palataan pysäköinnissäkin normaaliaikaan, kivijalkakaupoissa asioiminen sujuu ongelmitta, Riihelä sanoo.

Kutsu yrityksille markkinavuoropuheluun Mikkelin Eteläisen aluekoulun rakentamisesta

Osasto: by Emmi Liikanen

Mikkelin kaupunki rakennuttaa Urpolan kaupunginosaan uuden yhtenäiskoulun liikuntatiloineen. Tilaaja hankkii Eteläisen aluekoulun yhtenä hankintana KVR-urakkamallilla. Markkinavuoropuhelun tarkoituksena on yhdessä potentiaalisten tarjoajien kanssa kehittää hanketta ja toteutusmuotoja sekä hankintamenettelyä. Tilaaja julkaisee hankkeesta myöhemmin erillisen tarjouspyynnön.

Markkinavuoropuhelun järjestetään tiistaina 16.6. klo 13-16 etätilaisuutena.

Kutsun ja ohjeet markkinavuoropuheluun osallistumisesta löydät Hilmasta ja Tarjouspalvelusta. Ilmoittaudu tilaisuuteen 12.6. klo 12 mennessä tästä linkistä.

Mikkelin seutu kutsuu vapaa-ajan asukkaitaan – täällä on tilaa hengittää

Osasto: by Emmi Liikanen

Mikkelin seudulta lähetetään toukokuun viimeisellä viikolla työikäisille Mikkelin seudun ulkopuolisille vapaa-ajan asukkaille henkilökohtainen kirje. Kirjeen tavoitteena on muistuttaa mökinomistajia siitä, että maalaismaisen asumisen ei tarvitse rajoittua vain viikonloppuihin ja lomiin.

Kirjelähetyksen takana ovat Mikkelin kehitysyhtiö Miksein Enter to Business -hankkeen Mari Meriläinen ja Mikkelin seudun muuttajahanke Solmun Mira Myyryläinen.

Mikkelin seudulla on tilaa hengittää vapaammin, kaikki mahdollisuudet työllistyä mielekkäisiin hommiin, lapsille pienemmät koulut ja ajankäytön kannalta leppoisampi arki. Poikkeusajan myötä yhä useampi työ on lähtenyt sujumaan täysin etänä, joten uutta työpaikkaa ei välttämättä edes tarvita. Yritystoiminnan voi siirtää Saimaan maisemiin, tai aloittaa kokonaan uuden uran toimivaa yritystä jatkamalla.

-Tiedostamme, että yksi kirje ei varmasti tuo perheen muuttopäätöstä, mutta haluamme muistuttaa, että vapaa-ajan maisemiin kokonaan asettuminen on todellinen vaihtoehto, Mira Myyryläinen Mikkelin seudun muuttajahankkeesta kertoo.

-Muutaman Mikkelin seudulle sijoittumista hakevan yrittäjyydestä kiinnostuneen kanssa on parhaillaan neuvotteluja käynnissä yritystoiminnan jatkamisesta, joten tämä vaihtoehto kannattaa aina tutkia myös, Mari Meriläinen jatkaa.

Kirjeessä on kysely, jonka tavoitteena on saada kontakteja mm. yritysten jatkajaksi ja osaajaksi seudulla avoimena oleviin työpaikkoihin. Myyryläinen ja Meriläinen kirjoittivat kirjeensä henkilökohtaisena viestinä Miralta ja Marilta, joten sen paremmin kirje kuin kyselykään ei ole ihan tavanomainen.