Saimaan yhteismarkkinoinnin tehostamista suunnitellaan kahden maakunnan voimin. Etelä-Karjala ja Etelä-Savo päivittävät Saimaa-sopimuksen ulottumaan ainakin vuoteen 2025 asti, koska kokemukset ovat kolmelta vuodelta hyvät.

Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon yhteinen tavoite on Saimaan alueen nostaminen kansainvälisesti merkittäväksi matkailukohteeksi lisäämällä matkailijoiden määrää ja matkailutuloja. Saimaasta halutaan Suomen kolmas kansainvälisesti tunnettu matkailualue Helsingin ja Lapin rinnalle. Yhteistyöllä tavoitellaan myös matkailuyritysten yhteistyön lisäämistä sekä matkailuelinkeinojen kasvua ja kehittymistä.

Etelä-Karjalan liitto, Etelä-Savon maakuntaliitto sekä Lappeenrannan, Imatran, Mikkelin ja Savonlinnan kaupungit solmivat Saimaa-sopimuksen syksyllä 2016 vuosille 2017−2019. Siinä sopimusosapuolet sitoutuvat eteläisen Saimaan alueen kansainväliseen yhteismarkkinointiin.

Yhteistyön tulokset ovat olleet kannustavia, sillä matkailijamäärät, kansallinen ja kansainvälinen medianäkyvyys sekä laaja-alainen kiinnostus Saimaaseen ovat kasvaneet. Kansallisessa matkailun kehittämisessä Saimaa-yhteistyö on nostettu toistuvasti hyväksi esimerkiksi alueiden ja toimijoiden välisestä tuloksekkaasta yhteistyöstä. Myös matkailuyritykset ovat nähneet yhteistyön kehittämisen erittäin tärkeänä.

Sopimuksen päivittäminen käynnistyi keväällä 2018. Toimeksiannon saanut valmisteluryhmä työsti mallin, jossa ehdotetaan yhteistyön tiivistämistä entisestään sekä samalla sen ohjauksen ja seurannan tehostamista perustamalla yhdistys, jonka jäseniä ovat sopimuksen allekirjoittaneet organisaatiot. Toimintamalli esiteltiin kaupungin- ja maakuntajohtajille tämän vuoden huhtikuussa, ja organisaatiot tekevät päätöksensä alkusyksystä 2019.

Varkauden kaupunki mukaan yhteistyöhön

Nyt solmittavan Saimaa-sopimuksen keskeinen sisältö vastaa aiempaa sopimusta, mutta siinä on kaksi huomionarvoista eroa verrattuna edelliseen sopimukseen. Uudessa sopimusluonnoksessa ei rajata yhteistyötä kansainväliseen markkinointiin, vaan sitä voidaan tehdä myös kotimaan markkinoinnissa. Toiseksi sopimukseen voivat liittyä myös muut kaupungit ja alueet Saimaan järvialtaan rannalla. Varkauden kaupunki on jo ilmaissut halunsa tulla mukaan yhteistyöhön. Maaseutukunnat osallistuvat maakuntien liittojen kautta ja yritykset markkinointia tekevien yhdistysten ja yritysten välityksellä.

Varkauden kaupunginjohtaja Hannu Tsupari on tyytyväinen kaupungin liittymisestä yhteistyöhön. ”Varkauden kaupunki pitää Saimaa-sopimusta tarpeellisena ja on valmis omalta osaltaan sitoutumaan yhteistyön tavoitteisiin. Saimaan aluetta on markkinoitava kokonaisuutena, johon jokainen alueen kunta ja matkailualan toimija voi antaa oman panoksensa. Yhteinen brändi, näkyvyys ja yhdessä sovitut markkinointitoimenpiteet ovat välttämätön edellytys Järvi-Suomen kiinnostavuuden lisäämisessä sekä kotimaisten, mutta ennen kaikkea ulkomaisten matkailijoiden keskuudessa. Matkailupalvelujen tuotteistamiseen on myös panostettava lisää.”

Yhteisiä panostuksia toivotaan entistä enemmän

Etelä-Savon maakuntajohtaja Pentti Mäkinen toteaa, että Saimaa-sopimus on jatkoa matkailuyhteistyölle, jota Saimaalla on tehty jo vuosikymmeniä. ”Sopimukseen on kirjattu tahtotila yhteistyön tekemisestä ja sen periaatteista. Matkailun kasvu ei synny itsestään, vaan tarvitaan panostuksia ja yhteistyötä. Erityisesti kansainväliseen markkinointiin tarvitaan voimavarojen yhdistämistä.”

Myös Etelä-Karjalan maakuntajohtaja Matti Viialainen pitää sopimusta tärkeänä. ”Tämä on askel eteenpäin, mutta emme ole vielä maalissa. Uusi toimintamalli on kuitenkin hyvä etappi matkailuyhteistyön kehittämisessä. Nyt on tärkeää sekä sopia yhteistyön kehittämisestä saatujen kokemusten pohjalta että mahdollistaa sen tekeminen. Me tarvitsemme esimerkiksi maakuntarajat joustavasti ylittävää hankerahoitusta. Asia liittyy parhaillaan meneillään olevaan EU:n rakennerahastorahoituksen uuden kauden valmisteluun”, Viialainen painottaa.

Saimaa-sopimuksen 2020−2025 on tarkoitus astua voimaan 1.1.2020, jolloin sen toteuttamisesta vastaava yhdistys on perustettu ja toimintavalmis. Yhdistyksen kotipaikka arvotaan sopimuksen allekirjoittaneiden kaupunkien kesken, kun sopimuksen voimaantulo on varmistunut. Vuonna 2020 toteutetaan perustettavan yhdistyksen omistukseen tulevat uudet, yhteiset Saimaa.fi-verkkosivut kieliversioineen.

Lisätietoja: Matkailujohtaja Maisa Häkkinen, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy, maisa.hakkinen@mikseimikkeli.fi, 044 794 2219

Kuva: Okkolan Lomamökit.

– Etelä-Savossa saat enemmän. Ja kyllähän jokaisessa suomalaisessa asuu pieni savolainen, Savonlinnan Itä-Savon Uusyrityskeskuksen yritysneuvojat Katja Remes ja Piia Soikkeli sekä Savonlinnan kaupungin projektikoordinaattori Linda Pihlajaniemi ja Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n projektikoordinaattori Mari Meriläinen uskovat. Erityisen painava viesti on Pihlajaniemen sanomana, sillä syntyperäinen helsinkiläinen muutti Savonlinnan Savonrannalle vuoden 2015 keväällä, eikä hän haikaile enää entisen hektisen elinympäristönsä perään.

– Alussa pelkäsin, että syksyn pimeyden ja arjen koittaessa kyllästyn ja lähden takaisin. Niin ei kuitenkaan käynyt. Luontoon ja hiljaisuuteen ei voi kyllästyä, ja koko ajan löydän uutta ihasteltavaa. Sitä paitsi uudessa kotipaikassa minulle jää enemmän rahaa vapaa-ajan aktiviteetteihin, koska asuminen on halvempaa.

Etelä-Savon tarjoamista hyvän elämän mahdollisuuksista vakuuttunut tiimi ei tyydy pelkästään kehumaan seutua, vaan jalkautuu tuomaan viestiään Helsingin keskustaan Narinkkatorille elokuun lopulla kahteen otteeseen. Savonlinnalaiset ovat tavattavissa Narinkkatorilla keskiviikkona 21.8. ja torstaina 22.8. Mikkelin seudun porukka on Narinkkatorilla keskiviikkona 28.8 ja torstaina 29.8. Molemmat tempaukset ovat osa Etelä-Savossa maaliskuussa käynnistynyttä Enter To Business -hanketta, jolla pyritään löytämään jatkajia maakunnassa toimiville yrityksille, joiden omistajat ovat eläköitymässä.

– Tarkoitus on houkutella asukkaita Etelä-Savoon ja erityisesti yrittäjäksi. Maakunnassa on satoja yrityksiä vailla jatkajaa ja uusia tulee koko ajan. Läheskään kaikki yritykset eivät ole edes julkisesti myynnissä, Remes toteaa.

Meriläinen jatkaa, että omistajanvaihdosta odottavat yritykset edustavat laidasta laitaan eri aloja.

– Jos asuminen täällä kiinnostaa, on olemassa olevan yrityksen ostaminen hyvä keino työllistää itsensä.

Soikkeli muistuttaa, että yritystoiminnan jatkamisessa riskitkin ovat yleensä pienempiä kuin uutta yritystä perustettaessa, koska yrityksellä on jo valmis toimintakonsepti ja asiakaskanta.

– Omistajanvaihdoksessa uusi yrittäjä pääsee hyödyntämään ja kehittämään valmista yritystä.

Remes ja Meriläinen korostavat, että hanke tarjoaa omistajanvaihdostilanteessa uudelle yrittäjälle täyden tuen, jotta toiminta jatkuu onnistuneesti.

– Autamme ja sparraamme jatkajaa monin eri tavoin koko omistajanvaihdosprosessin ajan alusta loppuun.

Houkuttimena: ämpäreitä, vuokravapaita kuukausia, maksutonta päivähoitoa…

Hankkeen kanssa yhteistyössä toimivat maakunnan kaupungit ja kunnat. Esimerkiksi savonlinnalaisten jalkautumiseen Narinkkatorille liittyy hiljattain päättynyt Naapuriksi Savonlinnaan -kampanja, jonka hyväksi havaittua toimintaa kaupunki jatkaa omalla panoksellaan.

– Yksi kaupungin työn perässä muuttaville tarjoamista eduista on ensimmäisen asuinvuoden kolme vuokravapaata kuukautta Savonlinnan Vuokratalojen omistamissa taloissa. Saimaalle.fi-sivustolta löytyy aiheesta lisätietoa, Pihlajaniemi sanoo.

Meriläinen täydentää listaa ja painottaa, että jokaisella Etelä-Savon kunnalla on omat porkkanansa muuttajille. Muun muassa Pertunmaa tarjoaa kuntalaisille maksutonta päivähoitoa ja Puumala kotihoidon tuen kuntalisää. Hirvensalmella puolestaan on edullisia tontteja ja maakunnan alhaisin veroprosentti.

– Ja onhan seudulla asumisen väljyyttä ja luontoarvoja, joita ei pääkaupunkiseudulla välttämättä ole.

Oman lintukotonsa Saimaan rannoilta löytänyt Pihlajaniemi uskoo, että pääkaupungista löytyy runsaasti potentiaalisia tulijoita Etelä-Savoon, sillä elämä pääkaupunkiseudulla on tunnetusti kallista, ahdasta ja hektistä.

– Tervetuloa kopasemaan. Jaamme kahtena päivänä yhteensä sata kampanjaämpäriä.

– Myös meillä on isompi joukko tulossa paikalle. Mukana on esimerkiksi kuntien elinkeinoasiamiehiä, mikkeliläinen Meriläinen lisää.

Remes lupaa, että kummassakin tempauksessa on tarjolla tietoa höystettynä perisavolaisella lupsakkuudella ja huumorilla.

– Tämä kokeilu on ensimmäistä laatujaan ja mielenkiinnolla katsomme, mitä se tuo tullessaan. Toivottavasti kiinnostuneita riittää, jotta voimme levittää tietoisuutta maakuntamme tarjoamista asumisen ja yrittämisen mahdollisuuksista.

Savolaiset viestintuojat ovat tavattavissa Narinkkatorilla 21.–22.8. sekä 28.–29.8.

Lisätiedot:

Enter to Business -hanke, Mikkeli kehitysyhtiö Miksei Oy
Mari Meriläinen, yritysneuvoja, puh. 040 547 9716, mari.merilainen@mikseimikkeli.fi
Lisää Enter to Business -hankkeesta: www.mikseimikkeli.fi/hankkeet/enter-to-business