Nyt vietetään kestävän kehityksen eurooppalaista teemaviikkoa. Matkailuorganisaatio Visit Saimaa teki kesällä Sitoumus 2050 -yhteiskuntasopimuksen ja määritteli omat toimenpiteensä kestävän kehityksen tukemiseksi. Nyt Visit Saimaa haastaa matkailuorganisaatiot, yritykset ja kunnat mukaan sitoutumaan kestävään kehitykseen.

Visit Saimaa on sitoutunut vahvistamaan Saimaan alueen vastuullista matkailua, viestimään alueen arvoista ja lisäämään yritysten tietoisuutta vastuullisuuden eri osa-alueista. Yrityksiä kannustetaan vastuullisempaan toimintaan ja niihin jalkautetaan kestävän kehityksen periaatteita. Vastuullista matkailua tehdään näkyväksi mm. viestimällä yritysten vastuullisteoista sekä kouluttamalla vastuullisuuskysymyksissä. Myös matkailijoita ohjataan vastuullisiin valintoihin muun muassa Visit Saimaan luomilla vastuullisen matkailijan ohjeilla sekä osoitteeseen https://www.visitsaimaa.fi/fi/vastuullisuus/ kootun tiedon avulla.

Sitoumus 2050 on yhteiskuntasopimus, jonka visiona on luonnon kantokyvyn turvaava, hyvinvoiva ja globaalisti vastuullinen Suomi.  Toimenpidesitoumukset luovat kestävää kehitystä edistäviä käytäntöjä. Sitoumukset annetaan sitoumus2050.fi -palvelussa, jota hallinnoi Suomen kestävän kehityksen toimikunta.

– Sitoumus 2050 on meille tärkeä työväline vastuullisen matkailun edistämiseksi. Työnkuvaani kuuluu muun muassa jalkautuminen yrityksiin analysoimaan ja kehittämään niiden vastuullisuutta. Panostamme asiaan myös haastamalla kaikki matkailuorganisaatiot, yritykset ja kunnat liittymään sitoumukseen ja edistämään aktiivisesti omilla toimillaan kestävää kehitystä. Lisäksi haastamme yksityishenkilöt mukaan tekemällä sitoumuksen kestävistä elämäntavoista, sanoo Visit Saimaan vastuullisuuslähettiläs Sanna Eerikäinen.

Kestävän matkailun ohjelma ja saavutettavuus osa vastuullisuustyötä

Visit Saimaa osallistuu matkailualueena Visit Finlandin 1.6.2020 avattuun Sustainable Travel Finland (STF) -ohjelmaan. Kestävän matkailun ohjelma tarjoaa matkailuyrityksille ja -alueille kehityspolun, jota seuraamalla saavuttaa Sustainable Travel Finland -merkin. Myös ensimmäiset Visit Saimaan hankeyritykset ovat aloittaneet STF-kehityspolulla.

Visit Saimaan vastuullisuustyöhön kuuluu saavutettavan matkailun edistäminen. – Haluamme, että Saimaa on tasa-arvoinen ja kaikille saavutettava matkakohde. Tähän panostimme viime kesänä esimerkiksi vaikuttajayhteistyöllä Palmuaseman Sanna Kalmarin kanssa. Kalmari tutustui alueeseen ja yrityksiimme liikuntaesteisen näkökulmasta ja antoi hyviä vinkkejä saavutettavuuden parantamiseksi. Kun yritysten matkailutuotteet suunnitellaan kaikille avoimeksi, myös erityisryhmät voivat kokea monipuolisia elämyksiä.

Euroopan kestävän kehityksen viikko 20.-26.9.2020

Euroopan kestävän kehityksen viikko on vuosittainen teemaviikko, joka kannustaa kestävän kehityksen tekoihin, tapahtumiin ja projekteihin. Teemaviikko on myös erinomainen tilaisuus tehdä oma kestävän kehityksen toimenpidesopimus, viestiä jo tehdystä sitoumuksesta sekä haastaa muita tahoja mukaan.

Lisätiedot

Sanna Eerikäinen, Vastuullisuuslähettiläs, Visit Saimaa 2 – Lakeland Finland -hanke
Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy, puh. +358 50 4710 663
sanna.eerikainen@mikseimikkeli.fi
www.visitsaimaa.fi

Visit Saimaan toimenpidesitoumus:
https://sitoumus2050.fi/toimenpidesitoumukset#//details/484948

https://sitoumus2050.fi/

Yksinyrittäjätuen hakuaika päättyy 30.9.2020. Työ- ja elinkeinoministeriöltä ei päätöksiä tuen jatkosta.

Kuntien myöntämän yksinyrittäjätuen hakuaika päättyy keskiviikkona 30.9.2020. Myös Mikkelin kaupungin hakulomake sulkeutuu keskiviikko-torstaiyön aikana.

-Mikäli alueellamme on vielä yrittäjiä, jotka eivät ole hakeneet yksinyrittäjätukea, mutta arvioivat olevansa tukeen oikeutettuja, kannustamme hakemaan tukea nyt, Jukka Kumpusalo Mikkelin kehitysyhtiö Mikseistä toteaa.

Yksinyrittäjätukea haetaan sähköisellä hakulomakkeella ja hakuohjeet löytyvät Mikkelin kehitysyhtiö Miksein verkkosivuilta osoitteessa: https://mikseimikkeli.fi/yksinyrittajatuki/

Tukea voidaan myöntää 16.3. – 31.8.2020 välisenä aikana syntyneisiin kustannuksiin.

Torstaihin 17.9. mennessä Mikkelissä on myönnetty tukea 856 000 euroa yhteensä 428 yksinyrittäjälle. Hylätyn päätöksen on saanut 66 hakijaa. Tyypillisimmät hylkäyksen syyt ovat, ettei hakijayrityksen kotikunta ole Mikkeli tai 30% liikevaihdon alenemavaatimus ei täyty. Hakemukset arvioidaan työ- ja elinkeinoministeriön antamien valtakunnallisten ohjeiden perusteella.

Mikkelin kaupungin myöntövaltuus tuelle on 2 118 855 euroa, joten yli puolet tuesta jää käyttämättä ja tulee palauttaa työ- ja elinkeinoministeriölle. Tilanne on sama lähes kaikissa Suomen kunnissa.

-Ennakoitua pienempään kysyntään on monta tekijää. Palautteen perusteella näitä ovat mm. TEM:n myöntämiskriteerit, joissa yksinyrittäjätuen hakuvaatimukset asetettiin korkeiksi. Yksinyrittäjätuessa oli pitkään kaikkein kovimmat hakukriteerit. Toisaalta yksinyrittäjätuki oli euromääräisesti tukimuodoista pienin, Kumpusalo jatkaa.

-Toinen syy ovat tukien päällekkäisyydet. Yleisen kustannustuen avaamisen jälkeen yksinyrittäjät ovat olleet oikeutettuja hakemaan myös yleistä kustannustukea. Tuet sovitetaan yhteen siten, että aiemmin myönnetty yksinyrittäjätuki vähentää kustannustuen määrää. Menettely ohjasi yritykset hakemaan ensisijaisesti kustannustukea.

Yleisen kustannustuen hakuaika kuitenkin päättyi jo 31.8.2020. Aiemmin kesällä päättyivät myös Business Finlandin ja ELY-keskusten korona-avustukset.

Yksinyrittäjätuki on viimeisiä käytössä olevia tuki-instrumentteja. Ja nyt sitä on enää kaksi viikkoa aikaa hakea.

Tukien myöntömäärät Mikkelissä 15.9.2020:

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy on yhdessä Mikkelin kaupungin kanssa järjestänyt yksinyrittäjätuen käsittelyn. Muiden tukien osalta yhtiö on avustanut alueen yrityksiä tarvittavien hakemusten täyttämisessä. Yhtiön avustamien hakemusten osalta myönteisiä ELY-, BF- ja kustannustukipäätöksiä on saatu tähän mennessä 5,25 miljoonan euron arvosta.

Taulukosta puuttuvat vielä maa- ja metsätalousministeriön alaiset maaseudun tuet sekä ravintolatuki.

Etelä-Savon yrityksille on myönnetty koronapandemian aiheuttamista vaikeuksista selviytymiseen yhteensä noin 34,5 miljoonaa euroa avustuksia. Jopa kolmannes maakunnan kaikista yrityksistä ja yrittäjistä on saanut tukea.

Etelä-Savon ELY-keskus näkee rahamäärän sinällään merkittävänä, mutta summa ei varmasti riitä kompensoimaan yritysten kärsimiä liikevaihdon menetyksiä ja tappioita. Samoin pandemian kokonaisvaltaiset vaikutukset lyhyellä ja pitkällä tähtäimellä elinkeinoelämälle ja työpaikkoihin ovat hämärän peitossa ja monelta osin valitettavasti vasta tulossa.

Yhteenveto eri tukien myöntämismääristä

ELY-keskukselle tuli kaikkiaan 1018 hakemusta 7.4.–8.6. Etelä-Savossa. Käytännössä kaikki hakemukset on käsitelty. Myönteisiä päätöksiä tehtiin 764 kpl, kielteisiä 229 ja hakijat peruivat 24 hakemusta.

Business Finland on myöntänyt Etelä-Savoon 381 hankkeeseen yhteensä 19,2 miljoonaa € korona-ajan poikkeusrahoitusta.

Maa- ja metsätalousministeriön maaseutuyritysten koronatukiin on tullut ELY-keskukseen yhteensä 76 hakemusta, joista 66:lle on tehty myönteinen päätös, yhteensä 0,6 miljoonaa euroa.  Hakemuksia on hylätty 9. Tukea voi hakea vuoden loppuun asti.

Kuntien kautta välitettävää yksinyrittäjille suunnattua tukea on myönnetty noin 1000:lle yritykselle, yhteensä noin 2,0 miljoonaa euroa.

ELY-keskusten ja TE-toimistojen kehittämis- ja hallintokeskuksen (KEHA-keskus) majoitus- ja ravintolasektorin MaRa-tukea on useaa alalajia. Määrällisesti merkittävin on ns. joukkomaksatukseen perustuva tuki, jota ao. toimialojen yritysten ei tarvitse erikseen hakea. Tätä tukimuotoa Etelä-Savossa on saanut lähes 200 yritystä, yhteensä noin 1,1 miljoonaa euroa. Toimialan yritykset ovat voineet lisäksi hakea hyvitystä toiminnan rajoittamisesta sekä uudelleen työllistämiseen.  Näitä on Etelä-Savossa haettu yhteensä vajaat 50 kappaletta, joista on käsitelty noin puolet. Myönteisiä päätöksiä on hieman vaille 20 ja rahaa näihin on ohjattu noin 60 000 €.

Valtiokonttorin yleistä kustannustukea Etelä-Savossa on myönnetty toistaiseksi 64 yritykselle, yhteensä 1,5 miljoonaa €. Hylättyjä on noin 180 ja käsittelyssä kymmenkunta. Tämän tukimuodon haku sulkeutui elokuun lopussa.

Lisäksi yrittäjä on voinut hakea TE-toimistosta työttömyysturva-avustusta, joka myönnetään siis henkilölle eikä yritykselle. Tätä tukea on saanut kaikkiaan noin 1000 henkilöä Etelä-Savossa.

Lisätietoa:

Klikkaa ja katso ELY-keskuksen tiedote 14.9.2020

Keskiviikkona 9.9. julkaistussa syksyn PK-yritysbarometrissä Etelä-Savon suhdannenäkymät arvioitiin muuta maata paremmiksi.

Suomen Yrittäjät, Finnvera ja työ- ja elinkeinoministeriö julkistavat kaksi kertaa vuodessa Pk-yritysbarometrin, josta käy ilmi, mitä pienet ja keskisuuret yritykset odottavat tulevalta 12 kuukaudelta.

Eteläsavolaisten yritysten suhdannenäkymien saldoluku jatkoi laskuaan keväästä ja vuoden takaisesta. Romahdus on ollut merkittävä, muttei yhtä raju kuin koko maassa tai naapurialueilla. Muusta Suomesta poiketen Etelä-Savon yritykset eivät ennakoi kannattavuudelle sellaista romahdusta kuin koko maassa keskimäärin.

Yleisesti suhdannenäkymien maassa arvioidaan heikkenevän tulevan vuoden aikana n. 10%, kun eteläsavolaiset vastaajat arvioivat laskuksi -6%. Kyselyssä poikkeuksen teki tällä kertaa Pieksämäki, jossa yritysvastaajat arvioivat kehityksen selvästi valoisammaksi.

-Koronan isku Etelä-Savoon ja sen vaikutukset tulevaisuudelle eivät näyttäisi olevan yhtä voimakkaita kuin naapurimaakunnissa tai maanlaajuisesti. Yritysten monialaisuus, monipuolinen yritysrakenne ja heikompi riippuvuus viennistä ovat todennäköisesti suojanneet aluetta myös korona-aikana. Matkailijat ja vapaa-ajan asukkaat paikkasivat ostovoimaa. Tilanne ei silti ole hyvä, sillä etenkin investointinäkymät ovat erittäin heikot, Etelä-Savon Yrittäjien aluejohtaja Niina Kuuva kertoo.

Mikkeliläiset yritykset odottavat liikevaihtonsa ja henkilöstömääränsä jonkin verran laskevan, mutta investointiodotukset ja kannattavuus arvioidaan muuta maata paremmaksi. Mikkeliläisten yritysten kasvuhakuisuus puolestaan on noussut merkittävästi.

Etelä-Savon pk-yritykset kokevat selvästi tärkeimpänä (49 % vastaajista) kehittämiskohteena myynnin ja markkinoinnin kehittämisen.

Myynnin ja markkinoinnin ohella tulevaisuuden kehitystarpeina Mikkelissä arvioidaan muuta maata tärkeämmiksi mm. tuotanto- ja materiaalitoiminnot, tietotekniikka, tuotekehitys ja johtaminen. Toisaalta alueen yritykset vaikuttavat panostavan muuta maata vähemmän esimerkiksi sosiaalisen median käyttöön myynnissä, markkinoinnissa ja asiakassuhteiden ylläpidossa. Sen sijaan verkkokaupan ja robotiikan käytön osuus on tasaisesti noussut.

Katso tiedote ja raportit Etelä-Savon Yrittäjien sivuilta:
https://www.yrittajat.fi/etela-savon-yrittajat/a/uutiset/633592-etela-savon-yritysten-tulevaisuusnakymat-heikentyneet-muuta-maata-vahemman

Yrityksiä perustettiin Mikkelin seudulla tammi-kesäkuun aikana entiseen tahtiin, vaikka valtakunnallisesti perustettavien yritysten määrä laski 15 prosenttia.

Koronaepidemiasta johtuen yritysten perustamismäärissä on nyt poikkeuksellisen suuria alueellisia eroja. Esimerkiksi Helsingissä, Vantaalla ja Turussa yrityksiä perustettiin vuoteen 2019 verrattuna lähes 25% vähemmän ja Tampereella 35% vähemmän. Sen sijaan Länsi-Uudellamaalla ja Lappeenrannassa perustamismäärät kasvoivat. Keskimäärin uusyrityskeskusten kautta perustettiin tammi-kesäkuun aikana 15% vähemmän yrityksiä viime vuoteen verrattuna.

Koronaepidemian valtava voima huomioiden huonompiakin lukuja ehdittiin ennakoida.

-Uusyrityskeskuksissa on huomattu, että kun yrityksen on päättänyt perustaa, sitä päätöstä ei ihan helposti horjuta edes tällainen maailmanlaajuinen kriisi. Ja onneksi näin on, sillä tarvitsemme uutta yrittäjyyttä korona-ajan jälkeiseen talouden elvyttämiseen, Suomen uusyrityskeskukset ry:n toimitusjohtaja Susanna Kallama toteaa.

Mikkelin seudulla yritysten perustamispalvelun tuottaa Mikkelin seudun Uusyrityskeskus, jonka neuvoja Heli Tavasti on tullut tutuksi yrityksen perustajille.

Suomen Uusyrityskeskuksen ry:n tilastoinnista ilmenee, että yrityksiä perustettiin Mikkelissä koronakeväästä huolimatta entiseen tahtiin, vaikka valtakunnallisesti yrityksiä perustettiin Uusyrityskeskusten kautta lähes 15% vähemmän. Heli Tavasti, osaatko arvioida mistä ero johtuu?

-Voi olla siitäkin, että täällä korona ei vaikuttanut ihmisten omaan terveyteen yhtä laajasti kuin pahimmilla tautialueilla, joten ihmiset ovat olleet toimintakykyisempiä ja luottavaisempia tulevaan. Suurissa kaupungeissa koronaepidemian vaikutuskin on ollut pahempi.

-Koronatilanteessa Mikkelin seudulla näkyy myös se, että toimiville yrityksille oli paljon apua ja tukea tarjolla. Helpompi on lähteä yrittäjäksi kun tietää jo valmiiksi, että ei jää yksin, kun jotain karikoita tulee eteen. Alueella yrittäjiä todellakin autetaan henkilökohtaisesti, kun vaan osaat jollekin suusi avata tai välillä jopa ilman, että osaat pyytää. Tätä ei ole tarjolla kaikkialla ja sen myös aloittavat yrittäjät tietävät. Neuvontaan tulijalle kerrotaan laajasti kaikista alueellisista neuvontapalveluista.

Millaisia yrityksiä Mikkeliin perustettiin?

-Ihan kaikenlaisia, kuten yleensäkin.  Ehkä loppukevään osalta näkyy sellaisia toimialoja, joihin korona ei ole vaikuttanut eikä vaikuta niin paljon. Esimerkiksi tietyt sote-alan toiminnot ja asiantuntijapalvelut.

Mitä yritysten perustajat ovat ajatelleet koronasta? Onko korona vaikuttanut yrityksen perustamiseen?

-Korona toki on vilahtanut keskusteluissa, mutta ei sillä suurta roolia ole ollut. Ehkä vähän tarkemmin mietitään perustaessa yrittäjän oma turva, jos jotain käy yritykselle tai itselle. Samoin erilaisten sopimusten kanssa ollaan tarkkana esimerkiksi irtisanomisaikojen osalta.

Miten perustamisneuvonta tällä hetkellä toimii? Haluavatko perustajat edelleen henkilökohtaisen tapaamisen vai tuotetaanko palvelua nyt enemmän etäyhteyksin?

-Etäyhteydet toimivat todella hyvin riippumatta siitä, onko asiakkaalla aiempaa kokemusta niistä. Kaikki asiat on saatu hoidettua ja myös rekisteröinnit näytön jakamisella. Tällä hetkellä ollaan siirrytty takaisin tarjoamaan jälleen myös henkilökohtaisia tapaamisia ja niitä enemmän halutaan. Käytämme useita tapoja asiakkaiden toiveiden mukaan.

Taulukko: Uusyrityskeskusten kautta perustetut yritykset alueittain 1-6/2020

Suomen 30 Uusyrityskeskusta tarjoaa maksutonta ja luottamuksellista yritysneuvontaa alkaville yrittäjille ja yrittäjyyttä suunnitteleville. Uusyrityskeskusverkoston taustatukena on yli 1500 yrityselämän asiantuntijaa. Uusyrityskeskusten neuvonnalla on ISO 9001:2015 -laatusertifikaatti. Laatukriteerit edellyttävät, että kahden vuoden kuluttua yli 90 prosenttia ja viiden vuoden kuluttua vähintään 80 prosenttia Uusyrityskeskusten kautta toimintansa aloittaneista yrityksistä on edelleen toiminnassa. Mikkelissä neuvonnan tuottaa Mikkelin seudun Uusyrityskeskus.

Kansikuvassa Heli Tavasti, Mikkelin seudun Uusyrityskeskus

Katso Uusyrityskeskuksen www-sivut.

Tutustu yrityksen perustamispalveluihin MikseiMikkelin verkkosivuilla.