fbpx
RekrySeteli

Yrityksiä kannustetaan kasvuun uudella RekrySetelillä

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy lanseeraa uuden RekrySetelin. Seteli on suunnattu yrityksille, joille rekrytointi on nyt ajankohtainen, mutta jotka eivät ole pyrkimyksistään huolimatta löytäneet osaavaa työvoimaa Etelä-Savosta.

RekrySeteli on vastaus siihen, että monet yritykset eivät ole pyrkimyksistään huolimatta löytäneet osaajia tiettyihin tehtäviin. Tällaisia tehtäviä ovat esimerkiksi rakennusalan suunnittelutehtävät ja metallialan osaajat.

Tavoitteena on tukea yritysten kasvua tukemalla työvoiman löytämistä. Kotikentällään yrityksillä on hyvä käsitys sopivan työvoiman saatavuudesta ja rekrytointitavoista, mutta muualla Suomessa yritystä ei välttämättä tunneta, kotikenttäetua ei ole ja ollaan pitkälti yleisen markkinoinnin varassa.

RekrySetelin hakijayrityksen kotipaikan tulee olla Mikkeli. Työn pääsääntöisen suorituspaikan tulee olla Mikkelissä.

RekrySetelillä yritykselle korvataan 50% tai enintään 500€ (alv 0%) avoimen työpaikan markkinointikuluja. Markkinointi voidaan toteuttaa yrityksen itse valitsemissa medioissa maakunnan ulkopuolella. Toteutuneet kulut todennetaan ja maksettujen kulujen perusteella maksetaan tuki.

Esimerkki: Yritys Oy:lle on myönnetty RekrySeteli. Yritys tekee markkinointia Lahden seudulla 700 eurolla. Toteutettua markkinointia vastaan yritys voi hakea RekrySetelistä tukea 50% tai 350 euroa.

Setelin haku avautuu tiistaina 6.10.2020 klo 10.00. Hausta on erilliset hakukuulutukset.

Kyseessä on rajattu haku, jossa setelit myönnetään hakujärjestyksessä. Hakuun varattu määräraha on 12 500 euroa. Seteli on saajalleen de minimis -asetuksen alaista tukea.

RekrySeteleitä voidaan myöntää enintään yksi yritystä kohden.

Setelin hakeminen:

Seteliä haetaan sähköisellä lomakkeella. Linkki hakulomakkeeseen on:
https://link.webropolsurveys.com/S/150BACBA753FE939 

Poikkeusolot kannustivat lautapeliyhtiötä uusiin siirtoihin — Mikkeliläinen PeliNikkarit Oy haluaa vuorovaikutuspelinsä myös kansainvälisille markkinoille

Mikkeliläinen PeliNikkarit Oy valmistaa vuorovaikutuspelejä kaiken ikäisille kohderyhmille. Pelit vahvistavat ihmisten välistä yhteyttä ja empatiataitoja, mikä auttaa ennaltaehkäisemään esimerkiksi koulukiusaamista. Yritys on koronapandemian myötä etsinyt uudenlaisia liiketoimintatapoja ja pohtinut kasvumahdollisuuksia.

– Korona-aika on kaikista haasteista huolimatta ollut hyvä kokemus. Olemme poikkeusolojen aikana tehneet ihan hirveästi kehittämistyötä. Aiemmin myyntimme tapahtui pääasiassa messujen kautta, joten kaikkien messujen peruunnuttua olemme etsineet uusia keinoja myynnin saavuttamiseksi, kertoo yrittäjä Susanna Sillanpää.

Sillanpää kehitti ensimmäisen MeikäMeikä-vuorovaikutuspelin vuonna 2004 yhdessä pelinikkariparinsa Tiina Haapiaisen kanssa nuorten leirejä varten, mutta PeliNikkarit Oy perustettiin vuonna 2019. Peliyhtiön kaikki tuotteet valmistetaan Mikkelissä lähituotannolla, sillä yritys haluaa valintojensa kautta osoittaa tukensa muita paikallisia yrittäjiä ja myös ympäristöarvoja kohtaan. Yrityksen uudet nettisivut ja verkkokauppa avautuivat loppukesästä. Sillanpään mukaan yrityksessä kartoitetaan parhaillaan myös kansainvälisiä markkinoita. Tavoitteeksi on asetettu Saksan pelialan messut kahden vuoden kuluessa. MikseiMikkeli on mukana avustamassa Saksan markkinoille pääsyä.

– Olemme muun muassa kartoittaneet mahdollisia yhteistyökumppaneita Saksasta ja Suomesta, sanoo yrityskehittäjä Kirsi Mättölä MikseiMikkelistä.

Sillanpään mukaan pelien pilotointi halutaan tehdä kuitenkin ensin huolella. Tuotekokeiluja on toteutettu Saksan lisäksi Yhdysvalloissa kotikouluissa ja Englannissa sosiaalityöntekijöillä. Lisäksi yrityksessä on pohdittu lautapelien uudenlaisia käyttömahdollisuuksia.

– Pelit soveltuvat hyvin esimerkiksi pienryhmien käyttöön ja etäkouluihin. Pelimme edistävät vuorovaikutusta ja vahvistavat yhteyden tunnetta myös esimerkiksi videopuheluita soitellessa, Sillanpää kuvaa.

Lautapeli laskee kynnystä puhua

Lautapelit ovat kasvava trendi nykypäivän videopelimaailmasta huolimatta. Susanna Sillanpää painottaa, että molempia peligenrejä tarvitaan eivätkä ne ole syrjäyttämässä toisiaan. Lautapelien vahvuutena on kuitenkin pelitilanteen monipuolinen vuorovaikutteisuus, sillä pelin ympärillä kanssapelaajien nonverbaaliset viestit, kuten ilmeet, eleet ja äänenpainot välittyvät vahvasti. Yritys haluaakin olla omalta osaltaan tukemassa sosiaalisia arvoja.

– On tutkittu paljon, miksi peli helpottaa puhumista vaikeistakin asioista, kuten koulukiusaamisesta. On havaittu, että pelin aikana valtasuhteet tippuvat, jolloin myös kynnys puhua laskee. Me uskommekin, että esimerkiksi koulukiusaamiseen ei voi puuttua sanktioilla ja rangaistuksilla, vaan opettelemalla asettumaan toisen ihmisen asemaan, Sillanpää kertoo.

Lisätiedot

PeliNikkarit Susanna Sillanpää, +358 44 252 7512, susanna@pelinikkarit.fi

MikseiMikkeli Kirsi Mättölä, +358 44 036 1606, kirsi.mattola@mikseimikkeli.fi

ReissuEllu-hankkeessa osatoteuttajina ovat Esedu, Essote ja MikseiMikkeli. Hanketta rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto. Rahoituksen myöntänyt viranomainen on Etelä-Savon ELY-keskus. 

Esko Aho on yksi vientiseminaarin puhujista

Esko Aho, Arman Alizad ja muut huippupuhujat tähdittävät vientiseminaaria Mikkelissä

Marraskuussa järjestettävä seminaari tarjoaa inspiroivia esimerkkejä kansainväliseen vientiin.

Mikkelissä marraskuun alussa järjestettävä vientiseminaari innostaa yrityksiä kehittämään vientiään kotimaisten huippupuhujien ja yritysammattilaisten johdolla.

– Kyseessä ei ole perinteinen pönötystapahtuma, vaan esittelemme innostavia puhujia ja inspiroivia esimerkkejä viennissä onnistuneista yrityksistä. Tarjolla on myös tiedotusta ja käytännön neuvoja siihen, kuinka kansainvälistä myyntiä ja vientiä voi edistää ja miltä organisaatioilta vientiin voi saada apuja, sanoo kansainvälisen myynnin ja viennin asiantuntija Heikki Silvennoinen Mikkelin Kehitysyhtiö Mikseistä. 

Tapahtumassa puhuu muun muassa entinen pääministeri ja elinkeinoelämän johtotehtävissä toiminut Esko Aho, jolla on laaja kansainvälinen kokemus muun muassa Venäjän markkinoista ja toimintaympäristöstä. Oman tarinansa kertoo myös tv-persoona ja juontaja Arman Alizad, jonka tosi-tv-sarja Kill Arman on kansainvälisen levityssopimuksen myötä myyty yli sataan maahan. 

Yrityspuheenvuoroja seminaarissa pitävät muun muassa Lappset-konsernin kansainvälisen liiketoiminnan johtaja Margit Piigli sekä Balmuirin perustaja Heidi Jaara. Lappset on rovaniemeläinen yritys, joka valmistaa muun muassa leikki- ja liikuntapaikkavälineitä sekä aktiviteettipuistoja eri puolilla maailmaa, ja jonka kansainvälinen  myynti on kasvanut isosti viime vuosina. Balmuir on puolestaan Pohjois-Suomesta lähtöisin oleva kansainvälinen lifestyle-brändi.  

Lisäksi seminaarissa esiintyy futuristi, keksijä Perttu Pölönen 

– Yritysten edustajat antavat omalta osaltaan kannustavaa esimerkkiä siitä, kuinka oikeilla toimenpiteillä voidaan viedä toimintaa kansainvälisille markkinoille. Tulevaisuudentutkijat voivat puolestaan antaa tärkeitä näkökulmia koronan jälkeiseen aikaan, sillä koronapandemian vuoksi kuluttajakäyttäytyminen on isossa muutoksessa, Silvennoinen kertoo. 

Seminaari on avoin kaikille aiheesta kiinnostuneille, mutta se on tarkoitettu ensisijaisesti kansainvälistä vientiä suunnitteleville ja tekeville yrityksille. 

– Ihan mikä tahansa alan yritys, joka haluaa kansainvälistää toimintaansa tai jo tekee vientiä, voi osallistua. Etelä-Savossa on useita yrityksiä, joilla olisi potentiaalia kehittää vientiä. Sitä tarvitaan, jotta saataisiin yritysten liikevaihtoa kasvatettua.

Tapahtuman juontaa tv:stäkin tuttu toimittaja ja kirjailija Anna Perho.

2. marraskuuta konsertti- ja kongressikeskus Mikaelissa järjestettävä tapahtuma on maksuton, mutta ennakkoilmoittautuminen vaaditaan. Tapahtuma myös striimataan verkkoon, josta sitä voi seurata maksutta.  

Seminaarin järjestää Etelä-Savon Vientiosaajat -hanke, jota toteuttaa Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Pienyrityskeskus yhteistyössä Etelä-Savon kauppamarin ja Mikkelin Kehitysyhtiö Miksei Oy:n kanssa. Hanke saa rahoitusta Euroopan Unionin sosiaalirahastosta Etelä-Savon Ely-keskuksen kautta.  

Vientiseminaariin ajoissa ilmoittautuneet pääsevät halutessaan orientoitumaan viennin teemoihin maksuttomalla verkossa toteutettavalla vientiviikolla 12.-16.10. Vientiviikon aiheet liittyvät mm. viennin aloittamiseen, myynnin sekä partneriverkoston kehittämiseen sekä tuotteiden ja palveluiden saattamiseen vientikuntoon. 

Katso lisää ja ilmoittaudu:

Oispa vientiä -vientiseminaari

Lisätietoja: 

Saara Vauhkonen, tuottaja
p. 040 500 9074 

Sisäinen selvitys kuvituskuva

Mikkelin professuurien rahoituksesta tehdään sisäinen tarkastus

Mikkelin kaupunki on rahoittanut nk. professuurihankkeita vuodesta 2002 alkaen, jolloin ryhdyttiin määrätietoisesti nostamaan kaupungin profiilia yliopistokeskuskaupunkina. Rahoituksen järjestämistapa on vaihtunut useasti vuosien saatossa. Viimeisin muutos sopimuksiin tehtiin vuonna 2014.

Julkisuudessa on esitetty epäilyjä, että professori Mika Sillanpään työpanos ei vastaisi hänen saamaansa kuukausittaista korvausta.

Mika Sillanpää on edistänyt aktiivisesti alansa kehitystoimintaa Mikkelin teknologiakeskus Miktech Oy:n (nykyinen Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy) kanssa tekemänsä sopimuksen mukaisesti. Mikkeli on yhteistyössä Sillanpään kanssa pyrkinyt kaupallistamaan tutkimustuloksia ja hankkimaan uusia yrityskumppanuuksia Mikkeliin. Hän on osallistunut kaupungin kehitystä tukeviin seminaareihin, työryhmiin ja hankkeiden suunnitteluun. Sillanpää on julkisesti edistänyt kaupungin mainekuvaa markkinoimalla Mikkeliä ja EcoSairilaa sekä kansallisesti että kansainvälisesti.

Professuurirahoituksella on ollut Mikkelissä pitkä historia. Kaupunkilaisilla on oikeus odottaa, että kaupungin varoja käytetään oikein. Kaiken kaupungin rahoittaman toiminnan on oltava läpinäkyvää ja avointa. Toiminnan lainmukaisuuden varmistamiseksi Mikkelin kaupunki ja Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy aloittavat asiasta sisäisen tarkastuksen, jonka toteuttaa ulkopuolinen tilintarkastusyhteisö.

Oikeudessa kesken olevan riita-asian vuoksi sopimuksen yksityiskohtia ei voida tässä vaiheessa avata.

Viime vuoden loppuun jatkunut professuurisopimus ei määritellyt yksityiskohtaisesti konsulttityön sisältöä, sillä kulloinenkin tarve muuttui nopeasti. Koska sopimuksen toteuttamisessa epäillään olevan epäselvyyksiä, on tarpeen selvitys toiminnasta ulkopuolisin voimin.

Kerromme asiasta lisää tietojen tarkentuessa.

Timo Halonen
kaupunginjohtaja

Juha Kauppinen
Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n toimitusjohtaja

Kuljetusliike Kantola & Koramo tekee historiansa suurimman investoinnin Mikkelin Tuskuun. Kuvassa uusi logistiikkakeskus.

Kuljetusyritys investoi Mikkeliin

Seitsemällä itäsuomalaisella paikkakunnalla logistiikkaa hoitava Kuljetusliike Kantola & Koramo tekee parhaillaan historiansa suurinta investointia, kuljetusterminaalia, Mikkelin Tuskuun.

Maan suurimman valtakunnallisen yksityisen kuljetusketjun, Kaukokiidon, osana toimiva yritys jalkautui Etelä-Savoon kuusi vuotta sitten. Yritys on erikoistunut kuljettamaan yrityksille ja kuluttajille kappaletavaraa ja elintarvikkeita sekä tarjoamaan lisälogistiikkaan liittyviä palveluja. Mikkelissä yritys aloitti tehtyään liiketoimintakaupan. Terminaalitoiminta on tapahtunut tähän saakka vuokratiloissa.

”Asiakkaat ovat luottaneet meihin, ja toimintamme on kasvanut vuosittain, mikä mahdollisti terminaali-investoinnin tänne. Strategianamme on toimia omissa tiloissa pitkäjänteisesti”, toimitusjohtaja Ville Koramo kuvaa jo kolmannessa polvessa toimivaa perheyritystä.

Tuskuun on rakenteilla 5000 neliön terminaalin lisäksi 1600 neliön ulkohalli, jotta kasvavat tavaravirrat saadaan käsiteltyä sisätiloissa. Investoinnin arvo on kuusi miljoonaa euroa. Uusi terminaali on energiatehokas ja sen sähköntuotantoon on mahdollista hyödyntää aurinkoenergiaa.

Terminaalin tiloista reilu puolet jää yrityksen omaan käyttöön ja toiseen puoleen tulee elintarvikealan yhteistyökumppaneille tiloja kylmävarastoineen.

”Mikkeli on meille liikenteellisesti tärkeä, sillä se sijaitsee hyvien etäisyyksien päässä Etelä- Suomesta, ja jatkossa entistä suurempi osa autoistamme sijoittuu Mikkeliin.”

Yritys työllistää Mikkelin alueella alihankkijat mukaan lukien noin 75 ihmistä. Yrityksen periaatteena on, että kuljettajat eivät yövy autoissa. Koska Mikkelistä välimatkat etelän kaupunkeihin ovat kohtuulliset, kuljettajat ehtivät palata yöksi koteihinsa.

Yksi tärkeä lenkki investoinnin toteutumisessa oli Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy, jonka asiantuntijat etsivät tonttivaihtoehtoja.

”Olemme saaneet Mikkelissä hyvän vastaanoton. MikseiMikkelin asiantuntijat ovat avanneet meille portteja ja työskentely heidän kanssaan on ollut tosi avointa ja mukavaa.”

Teksti ja kansikuva: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Digiportaat-hanke, MikseiMikkeli

PK-yritysten digiosaamistarve on entistä suurempi

Vuoden 2020 poikkeusolot nostivat esille digiosaamisen tärkeyden ja Digiportaat-hankkeen palveluiden kysyntä on entistä korkeampaa. Vuoden 2019 alusta saakka tarjottu maksuton osaamiskartoitus- ja neuvonta sekä edulliset digikoulutukset ovat olleet hyvin suosittuja paikallisten yritysten keskuudessa. Hankkeelle on myönnetty jatkoaikaa syksylle 2021.

Digissä pitää olla jatkuvasti ajan hermolla – muutos on nopeaa

PK-yrittäjät hakeutuvat koulutuksiin ennen kaikkea saadakseen lisää verkkonäkyvyyttä ja myyntiä verkon kautta. Lisäksi tavoitteena on omaksua uusia työkaluja, jotka tehostavat työntekoa. Lyhyiden täsmäkoulutusten ja työpajojen lisäksi Digiportaat on tarjonnut syvällisempiä valmennuspolkuja asiakkaille. Kouluttajat ovat alansa huippuja ja suurin osa kouluttajista kilpailutetaan ja ostetaan ostopalveluina.

Astu digiportaille ja kehity kanssamme!

Digiportaat sai jatkoaikaa 30.9.2021 saakka. Jos yrittäjä haluaa esimerkiksi lisää asiakkaita maksetulla verkkomainonnalla, tuottaa parempaa sisältöä verkkoon, tehostaa työtä ja parantaa yrityksen löydettävyyttä tai vaikka myydä osaamista verkossa on nyt hyvä mahdollisuus saada asiantuntevaa digineuvontaa ja kehittää yrityksen osaamista. Ensi askel on ilmoittautua mukaan maksuttomaan osaamiskartoitukseen www.digiportaat.fi/yhteystiedot. Koulutuksia tarjotaan kalenteriin sitä mukaan kuin yritysten osaamista kartoitetaan, jonka vuoksi koulutuskalenteri elää jatkuvasti. Tänä vuonna suurin osa koulutuksista on toteutettu verkossa, mutta Digiportaat tarjoaa myös lähikoulutusta Mikkelissä ja Savonlinnassa.

Tutustu myös kattavaan verkkosisältöömme www.digiportaat.fi

Digiportaat-hanke toimii koko Etelä-Savon alueella. Hanketta rahoittaa Etelä-Savon ELY-keskus ESR-rahastosta.

Anna-Maija Hunter
Etelä-Savon Yrittäjät ry
Digiportaat – digitaalisuudella kasvua liiketoiminaan 2018-2021

Cafe & Bar Sokkalan yrittäjät

Uudistunut lähiöravintola laajentaa

Kun pitkään ravintola- ja myyntialalla toiminut Outi Aronen osti reilut kolme vuotta sitten tuttavaltaan omasta kotilähiöstään kuppilan, paikka oli varsin tyypillinen lähiöbaari kantajengeineen. Uusi omistaja remontoi paikasta koko lähitienoon olohuoneen.

”Päätin, etten ota aluksi tänne A-oikeuksia, vaan kahden euron kaljan sijaan myyn viiden euron viinilasillisia. Lapsiperheet ja alueen mummotkin uskaltavat nyt tulla tänne.”

Korona nakkasi haasteen: sulkeako ovet vai heittäytyä ihan uuteen. Aronen alkoi kehittää asiakkaita kuunnellen. Nyt puhelin pirisee, kun seuraavan päivän noutoruokaa varaillaan litroittain tai tietyllä rahasummalla.

”Tein tilauksesta kotiruokaa ja leivoin yötä päivää. Korona-aikaan toimitin vuokia asiakkaille autoihin ja hoidin maksun lasin läpi maksupäätteellä. Yksi asiakkaista opetti jo aiemmin tekemään riisipiirakoita ja niitä myyn nyt euron kappale.”

Vaikkei pieneen uuniin mahtunut kuin muutama leipä tai munkki kerrallaan, liikevaihto ei notkahtanut. Nyt yrittäjä on ostamassa myös rakennuksen yläkerran tehdäkseen sinne kunnon keittiön ja tiloja yksityistilaisuuksille.

”Korona tiivisti yhteistyöverkostoja. Sain töihin konkareita ja otin myyntiin kollegoiden tuotteita, kuten kananmunia ja savujuustoja.”

Keskustelukumppaneita laajennukseen löytyy MikseiMikkelin asiantuntijoista.

”He auttavat kaikessa, mitä keksii pyytää, pitävät ideariihiä ja kannustavat. Se on tosi tärkeää, kun käytännössä pyöritän tätä yksin.”

Kunhan uusi Cafe Bar Sokkala on valmis, hän miettii konseptin levitystä.

”Lähiöissä kaivataan tällaisia paikkoja. Jos voitan lotosta, perustan näitä lisää.”

Teksti ja kansikuva: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus logo

Visit Saimaa haastaa yritykset ja kunnat mukaan kestävän kehityksen sitoumukseen

Nyt vietetään kestävän kehityksen eurooppalaista teemaviikkoa. Matkailuorganisaatio Visit Saimaa teki kesällä Sitoumus 2050 -yhteiskuntasopimuksen ja määritteli omat toimenpiteensä kestävän kehityksen tukemiseksi. Nyt Visit Saimaa haastaa matkailuorganisaatiot, yritykset ja kunnat mukaan sitoutumaan kestävään kehitykseen.

Visit Saimaa on sitoutunut vahvistamaan Saimaan alueen vastuullista matkailua, viestimään alueen arvoista ja lisäämään yritysten tietoisuutta vastuullisuuden eri osa-alueista. Yrityksiä kannustetaan vastuullisempaan toimintaan ja niihin jalkautetaan kestävän kehityksen periaatteita. Vastuullista matkailua tehdään näkyväksi mm. viestimällä yritysten vastuullisteoista sekä kouluttamalla vastuullisuuskysymyksissä. Myös matkailijoita ohjataan vastuullisiin valintoihin muun muassa Visit Saimaan luomilla vastuullisen matkailijan ohjeilla sekä osoitteeseen https://www.visitsaimaa.fi/fi/vastuullisuus/ kootun tiedon avulla.

Sitoumus 2050 on yhteiskuntasopimus, jonka visiona on luonnon kantokyvyn turvaava, hyvinvoiva ja globaalisti vastuullinen Suomi.  Toimenpidesitoumukset luovat kestävää kehitystä edistäviä käytäntöjä. Sitoumukset annetaan sitoumus2050.fi -palvelussa, jota hallinnoi Suomen kestävän kehityksen toimikunta.

– Sitoumus 2050 on meille tärkeä työväline vastuullisen matkailun edistämiseksi. Työnkuvaani kuuluu muun muassa jalkautuminen yrityksiin analysoimaan ja kehittämään niiden vastuullisuutta. Panostamme asiaan myös haastamalla kaikki matkailuorganisaatiot, yritykset ja kunnat liittymään sitoumukseen ja edistämään aktiivisesti omilla toimillaan kestävää kehitystä. Lisäksi haastamme yksityishenkilöt mukaan tekemällä sitoumuksen kestävistä elämäntavoista, sanoo Visit Saimaan vastuullisuuslähettiläs Sanna Eerikäinen.

Kestävän matkailun ohjelma ja saavutettavuus osa vastuullisuustyötä

Visit Saimaa osallistuu matkailualueena Visit Finlandin 1.6.2020 avattuun Sustainable Travel Finland (STF) -ohjelmaan. Kestävän matkailun ohjelma tarjoaa matkailuyrityksille ja -alueille kehityspolun, jota seuraamalla saavuttaa Sustainable Travel Finland -merkin. Myös ensimmäiset Visit Saimaan hankeyritykset ovat aloittaneet STF-kehityspolulla.

Visit Saimaan vastuullisuustyöhön kuuluu saavutettavan matkailun edistäminen. – Haluamme, että Saimaa on tasa-arvoinen ja kaikille saavutettava matkakohde. Tähän panostimme viime kesänä esimerkiksi vaikuttajayhteistyöllä Palmuaseman Sanna Kalmarin kanssa. Kalmari tutustui alueeseen ja yrityksiimme liikuntaesteisen näkökulmasta ja antoi hyviä vinkkejä saavutettavuuden parantamiseksi. Kun yritysten matkailutuotteet suunnitellaan kaikille avoimeksi, myös erityisryhmät voivat kokea monipuolisia elämyksiä.

Euroopan kestävän kehityksen viikko 20.-26.9.2020

Euroopan kestävän kehityksen viikko on vuosittainen teemaviikko, joka kannustaa kestävän kehityksen tekoihin, tapahtumiin ja projekteihin. Teemaviikko on myös erinomainen tilaisuus tehdä oma kestävän kehityksen toimenpidesopimus, viestiä jo tehdystä sitoumuksesta sekä haastaa muita tahoja mukaan.

Lisätiedot

Sanna Eerikäinen, Vastuullisuuslähettiläs, Visit Saimaa 2 – Lakeland Finland -hanke
Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy, puh. +358 50 4710 663
sanna.eerikainen@mikseimikkeli.fi
www.visitsaimaa.fi

Visit Saimaan toimenpidesitoumus:
https://sitoumus2050.fi/toimenpidesitoumukset#//details/484948

https://sitoumus2050.fi/

Suomen LVI-kotelo Oy:n Niko Halonen (oikealla) ja Juha Lievonen (vasemmalla)

LVI-yritys tuo markkinoille uuden innovaation

Kun koronakevät hiljensi kysyntää, Mikkelistä käsin toimivassa Suomen LVI-Kotelo Oy:ssä syvennyttiin kuuntelemaan asiakkaiden toiveita ja kehitettiin uuden sukupolven palosuojakotelo.

Palosuojakoteloon tavallinen kuluttaja törmää yleensä pien- ja kerrostalojen putki- ja linjasaneerauksissa, kun talotekniikka eli talon sähkö-, vesi- ja viemäröintijärjestelmiin liittyvät putket ja kaapelit piilotetaan näkyvistä palosuojakoteloon, joka nimensä mukaisesti suojaa putkistoja tulipalon sattuessa. Esimerkiksi kaapeleiden ja putkien on säilyttävä palotilanteessa vähintään 30 minuuttia ilman palokuormaa.

Suomen LVI-Kotelo Oy:n asiakaskuntaan kuuluvat rakennus-, putki- ja sähköliikkeet asennusliikkeineen. Yrityksen tuotteita käytetään niin julkisissa tiloissa, kerrostaloissa kuin rivi- ja omakotitaloissa. Palosuojakoteloita asennetaan rappukäytäviin sekä asuin- ja ulkotiloihin.

”Meillä oli tuotevalikoimassa yhdistelmäkotelo putkille ja kaapeleille, mutta asiakaspalautteen perusteella lähdimme kehittämään siitä entistä nopeampaa, helpompaa ja yksinkertaisempaa asentaa. Kohteisiin tulee yleensä paljon suojakotelointia, joten jokainen säästyvä minuutti tuo lisää kustannustehokkuutta asiakkaillemme”, Niko Halonen LVI-Kotelo Oy:stä muistuttaa.

Tuotekehitystä asiakkaita kuunnellen

Jo nyt asiakkailta on tullut positiivista palautetta, että uuden kotelon asennus on entistä nopeampaa ja ulkonäkö miellyttävä. Uusi yhdistelmäkotelo valmistetaan teräslevyistä ja sen palosuojaeristeet ovat markkinoiden ohuimpia, minkä ansiosta kotelon kokonaismitat jäävät hillityiksi.

”Kun edeltävässä tuotteessa oli kaksi kansiosaa, tässä uudessa on vain yksi, joten kotelosta jää näkyville yhtenäinen valkea pinta. Tuote on suunniteltu modulaariseksi, joten sitä on helppo muokata. Kun tuotteemme ovat modulaarisia, meillä ei tarvitse olla hyllyssä satoja tuotteita, vaan vain muutama”, talotekniikkaan liittyvää tuotekehitystä jo 15 vuotta tehnyt Juha Lievonen sanoo. Palosuojakoteloita hän on suunnitellut lähes vuosikymmenen ajan.

Yhtiön uuden palosuojakotelon on testannut Eurofins Expert Services Oy (ent. VTT Expert Services Oy), ja tuote julkistetaan syksyn aikana.

Alihankkijaverkosto tuo ketteryyttä

Kotelot valmistaa pääasiassa alihankkijaverkosto eri puolilla Suomea. Mukana on mikkeliläisiä metalli- ja LVI-alan yrityksiä. Suomen LVI-Kotelo Oy:llä on lisäksi omaa valmistusta ja kokoonpanotuotantoa Mikkelissä.

”Kun teetättää tuotteet alihankkijoilla, pitää ajatella eri tavalla. Olemme saaneet näin asiakkaille luotettavan ja nopean toimitusketjun. Osa tuotteista on sellaisia, että ne pystytään toimittamaan asiakkaalle jo seuraavaksi päiväksi”, Halonen kuvaa.

Ulkotiloihin tulevat kotelot pulverimaalataan asiakkaan toivomalla värisävyllä, jotta se sulautuvat rakennuksen ulkoverhoiluun.

”Ulkokotelot pulverimaalataan, mikä suojaa hyvin korroosiota vastaan vuosikymmeniä”, Lievonen vakuuttaa.

Mikkelistä löytyy tuotekehitysapu

Tuotekehityksessä yritys on hyödyntänyt myös Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Xamkin tutkimus- ja tuotekehityspalveluja. Yhteistyönä on valmistettu esimerkiksi tuotteiden prototyyppejä ja piensarjoja sekä tehty pintakäsittelyä.

”Heidän tuotekehitysasiantuntijansa tekevät ammattitaitoisesti ja nopeasti hyvää laatua”, Lievonen toteaa.

Yksi yrityksen tuotekehityksen tuloksista on katon rajaan asennettava tarkastusluukku, joka voidaan asentaa osaksi MDF-huoneistokoteloa. Myös luukkuja voidaan asentaa putkiremonttien yhteydessä helposti.

Yritys perustettiin loppuvuonna 2016, ja jo seuraavana vuonna se aloitti tuotteidensa myynnin. Vuodesta 2018 on keskitytty palosuojakoteloiden tuotekehitykseen, myyntiin ja markkinointiin.  Referenssikohteita on eri puolilla maata Etelä-Suomesta Sodankylään.

”Tänä vuonna satsaamme myyntiin. Liikevaihtomme tuplaantui viime vuonna ja ensi vuonna yllämme varmaan puoleen miljoonaan”, Halonen arvioi.

Uuden palosuojakotelan lanseerauksen yhteydessä myös yrityksen graafinen ilme ja verkkosivusto uudistuu.  Suomen LVI-Kotelo Oy on mukana MikseiMikkelin Sata-hankkeessa, joka vauhdittaa alueen yritysten tuotekehitystä ja näkyvyyttä.

Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen
Kansikuvassa: Juha Lievonen vasemmalla ja Niko Halonen oikealla

Yritysten kustannustuki, kuvituskuva

Enää kaksi viikkoa hakuaikaa – yksinyrittäjätuen haku päättyy 30.9.2020

Yksinyrittäjätuen hakuaika päättyy 30.9.2020. Työ- ja elinkeinoministeriöltä ei päätöksiä tuen jatkosta.

Kuntien myöntämän yksinyrittäjätuen hakuaika päättyy keskiviikkona 30.9.2020. Myös Mikkelin kaupungin hakulomake sulkeutuu keskiviikko-torstaiyön aikana.

-Mikäli alueellamme on vielä yrittäjiä, jotka eivät ole hakeneet yksinyrittäjätukea, mutta arvioivat olevansa tukeen oikeutettuja, kannustamme hakemaan tukea nyt, Jukka Kumpusalo Mikkelin kehitysyhtiö Mikseistä toteaa.

Yksinyrittäjätukea haetaan sähköisellä hakulomakkeella ja hakuohjeet löytyvät Mikkelin kehitysyhtiö Miksein verkkosivuilta osoitteessa: https://mikseimikkeli.fi/yksinyrittajatuki/

Tukea voidaan myöntää 16.3. – 31.8.2020 välisenä aikana syntyneisiin kustannuksiin.

Torstaihin 17.9. mennessä Mikkelissä on myönnetty tukea 856 000 euroa yhteensä 428 yksinyrittäjälle. Hylätyn päätöksen on saanut 66 hakijaa. Tyypillisimmät hylkäyksen syyt ovat, ettei hakijayrityksen kotikunta ole Mikkeli tai 30% liikevaihdon alenemavaatimus ei täyty. Hakemukset arvioidaan työ- ja elinkeinoministeriön antamien valtakunnallisten ohjeiden perusteella.

Mikkelin kaupungin myöntövaltuus tuelle on 2 118 855 euroa, joten yli puolet tuesta jää käyttämättä ja tulee palauttaa työ- ja elinkeinoministeriölle. Tilanne on sama lähes kaikissa Suomen kunnissa.

-Ennakoitua pienempään kysyntään on monta tekijää. Palautteen perusteella näitä ovat mm. TEM:n myöntämiskriteerit, joissa yksinyrittäjätuen hakuvaatimukset asetettiin korkeiksi. Yksinyrittäjätuessa oli pitkään kaikkein kovimmat hakukriteerit. Toisaalta yksinyrittäjätuki oli euromääräisesti tukimuodoista pienin, Kumpusalo jatkaa.

-Toinen syy ovat tukien päällekkäisyydet. Yleisen kustannustuen avaamisen jälkeen yksinyrittäjät ovat olleet oikeutettuja hakemaan myös yleistä kustannustukea. Tuet sovitetaan yhteen siten, että aiemmin myönnetty yksinyrittäjätuki vähentää kustannustuen määrää. Menettely ohjasi yritykset hakemaan ensisijaisesti kustannustukea.

Yleisen kustannustuen hakuaika kuitenkin päättyi jo 31.8.2020. Aiemmin kesällä päättyivät myös Business Finlandin ja ELY-keskusten korona-avustukset.

Yksinyrittäjätuki on viimeisiä käytössä olevia tuki-instrumentteja. Ja nyt sitä on enää kaksi viikkoa aikaa hakea.

Tukien myöntömäärät Mikkelissä 15.9.2020:

ELY-koronarahoitusBusiness Finland rahoitusYleinen kustannustukiYksinyrittäjätuki
4 390 030€7 186 555€842 059€856 000€
Eräiden tukien myöntämismäärät, Mikkelin tilanne 15.9.2020


Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy on yhdessä Mikkelin kaupungin kanssa järjestänyt yksinyrittäjätuen käsittelyn. Muiden tukien osalta yhtiö on avustanut alueen yrityksiä tarvittavien hakemusten täyttämisessä. Yhtiön avustamien hakemusten osalta myönteisiä ELY-, BF- ja kustannustukipäätöksiä on saatu tähän mennessä 5,25 miljoonan euron arvosta.

Taulukosta puuttuvat vielä maa- ja metsätalousministeriön alaiset maaseudun tuet sekä ravintolatuki.

ESR_yhdistelmalogo