fbpx

Markkinointikampanja nuorille aikuisille käynnistyy

Mikkelissä käynnistetään alle 45-vuotiaille suunnattu muuttajakampanja.

Mikkelin kaupungin, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n, Mikkelin seudun muuttajahanke Solmun sekä MikseiMikkelin Enter to Business -hankkeen yhteinen markkinointikampanja keskittyy työvoiman ja yrittäjien saamiseksi Mikkeliin ja ympäristökuntiin. Työvoimaa Mikkeliin -kampanja on toteutettu yhteistyössä mikkeliläisen Mainostoimisto Groteskin kanssa.

Rekrytoinnit keskiössä

Kampanjan keskiössä ovat yritysten rekrytoinnit, joihin on voinut hakea markkinointitukea RekrySetelin muodossa Mikkelin kehitysyhtiö Mikseistä.  ”RekrySetelillä pyritään auttamaan yrityksiä sellaisissa rekrytoinneissa, joissa sopivaa osaajaa pyrkimyksistä huolimatta ei ole löytynyt omalta alueelta. Tällaisia tehtäviä ovat esimerkiksi rakennusalan suunnittelutehtävät ja metallialan osaajat”, MikseiMikkelin viestintäpäällikkö Jukka Kumpusalo kertoo. RekrySetelin haku avautui yrityksille parisen viikkoa sitten.

Kohderyhmänä nuoret aikuiset

Varsinaisten yritysten työpaikkailmoitusten lisäksi kampanjan tavoitteena on lisätä myös alueen houkuttelevuutta. Kampanjassa nostetaan esiin muun muassa alueen turvallisuutta, luontoa ja palveluita.

Kampanjan pääkohderyhmänä ovat nuoret aikuiset, jotka ovat jo päättäneet opintonsa ja ovat siirtyneet tai siirtymässä työmarkkinoille. Markkinointikanavat ja -sisällöt on mietitty erityisesti tätä kohderyhmää ajatellen”, kaupungin viestintäpäällikkö Heidi Hänninen toteaa. ”Yksi uusista kanavistamme on TikTok, jossa olemme aloittaneet yhteistyön mikkeliläisen tanssitaitelija Johanna Seppäsen kanssa”, Hänninen jatkaa. Pääkohdealueet ovat Helsinki, Lahti, Jyväskylä ja Kuopio. Lisäksi kampanja näkyy myös paikallisesti Mikkelissä. ”Kampanjassa näkyy kaupungin brändityöstä tuttuja elementtejä, mutta myös täysin uusia juttuja on tulossa”, Hänninen vinkkaa. Kampanjalle on luotu omat nettisivut, jotka löytyvät osoitteesta www.ihanmikkelista.fi.

Myös seutu ja yrittäjyys esillä

Kaupungin ja kehitysyhtiön lisäksi kampanjaa ovat olleet ideoimassa ja rahoittamassa myös kaksi hanketta. Mikkelin seudun muuttajahanke Solmu tuo kampanjaan seudullisen ulottuvuuden. Eroakiireestä-palvelu toimii seudullisesti ja auttaa alueelle muuttoa harkitsevia monenlaisissa käytännön kysymyksissä. Enter to business-hankeen tavoitteena taas on nostaa esille niitä alueen yrityksiä, jotka etsivät jatkajaa. ”Nämä kaksi toimijaa täydentävät hienosti kokonaisuutta ja antavat alueesta kiinnostuneille lisää vaihtoehtoja. Joskus yrittäjyys voi ollakin palkkatyötä parempi vaihtoehto ja jonkun kohdalla oma koti voi löytyäkin Mikkelin sijaan ympäristökunnista”, avaa MikseiMikkelin Jukka Kumpusalo kampanjan toimijajoukkoa.

Kuva: Pihla Liukkonen

Pauliina Hukkanen: Myö ei lähetä täältä enää mihinkään

Kulttuurin moniosaaja Pauliina Hukkanen ideoi ja innovoi tauotta

Mikkeliläisille viimeisten seitsemän vuoden aikana tutuksi tullutta näyttelijä, yrittäjä, korumuotoilija Pauliina Hukkasta ei koronakriisi jähmettänyt, vaan hän on luonut ja testannut uusia palveluita yhdessä asiakkaiden ja verkostojensa kanssa.

Yrittäjäksi hän ryhtyi kahdeksan vuotta sitten. Nyt yrityksiä on kolme. Omia esiintymiskeikkojaan varten hän perusti ensin toiminimen, joka on edelleen olemassa. Kaksi vuotta sitten perustettu Ohjelmatalo Näytellä ja Näprätä Oy pyörittää Teatteriravintola ILOa ja sen viime kesänä aloittanutta VALO-terassia.

Tammikuussa 2020 sai alkunsa Työn alla Oy yhdessä toisen näyttelijä-yrittäjän, Ismo Apellin, kanssa. Tuorein yritys vastaa kesäksi 2021 valmistuvan 450-paikkaisen  Järvisydämen kesäteatterin toiminnasta Rantasalmella.

Korona pisti kaiken uusiksi

Kun korona sulki Teatteriravintola ILOn ovet maaliskuussa, Hukkanen sanoo mököttäneensä yhden viikonlopun mökillä, mutta sitten alkoi pulputa uusia ideoita.

”Pallottelin Harri Einämön, Ilon kokin ja Heinäsaaren tilan yrittäjän, kanssa tilannetta ja hän ehdotti, että tehdään ja viedään ruokapaketteja asiakkaille kotiin. Minulle taas välähti, että Avomielinen Anneli -hahmoni voisi hoitaa kuljetuksia ja samalla esiintyä. Lopulta meitä oli kolme näyttelijää kuljettamassa sata ruokapakettia vapun aikaan asiakkaille. Show ovella kesti viisi minuuttia ja sen sai 10 eurolla.”

Pauliina Hukkanen: ”Pitäisi miettiä, miten mä voin tukea tuota toista.”

Kun Business Finlandin koronarahoitus tuli hakuun, Hukkanen ennakoi ja pisti anomuksen sisään puoli tuntia haun aloituksesta saadakseen työllistettyä ihmisiä. Niinpä äitienpäivänä palvelu laajeni ja mukaan tuli kaksi kukkakauppaa ja serenadin esittäjä.

”Pidin yllä excel-taulukkoa siitä, kuka tilasi ruusun, kuka kakun, menun tai serenadin. Olin käytännössä sihteeri, markkinoija, esiintyjä ja tuottaja. Se oli ihan mahtavaa, vaikka hirveän kiireistä aikaa.”

Seuraavana hän alkoi vetää yhden naisen show´ta Ilon neliömetrin kokoisessa näyteikkunatilassa. Kun katsojia sai kadulla olla vain 10, hän piirsi liidulla ympyrät asfalttiin. Avomielisen Annelin 10 minuutin esitystä ilmaantui katsomaan 50 ihmistä turvavälejä noudattaen. Esityksiä oli kolme ja lisäksi tanssin opiskelija veti omansa.  

Kun kesäkuussa koronarajoituksia purettiin, Hukkanen ja Einämö avasivat kadulle terassiravintola VALOn tarjoten ruokaa, juomaa ja kulttuuriesityksiä asiakkaille.

”Harrin kanssa vedettiin 12-16 tunnin päiviä viitenä päivänä viikossa. Näyttelin, lauloin ja sen jälkeen näyttelin taas tarjoilijaa. Se oli mahtavaa ja älyttömän rankkaa. Arvostukseni ravintolatyöntekijöitä kohtaan kasvoi. Kesä-heinäkuun tuloilla pystyi maksamaan keväällä kertyneitä laskupinoja, mutten voinut maksaa palkkaa itselleni.”

”Ilman että kokeilet, ei voi syntyä uutta.”

Hukkanen laskee, että keväältä ravintola menetti tuloja noin 60 000 euroa ja kesäteattereista noin 80-100 000 euroa.

”Hain koko ajan rahaa kolmelle yritykselleni erilaisin kehittämisideoin, että olisin voinut työllistää taas ihmisiä. Viime vuonna ILO työllisti 20 ihmistä, nyt tein yksin kaikki.”

Myös ELYn palkkatuen saaminen oli ison paperityön takana. Lopulta päätös mahdollisti kahdelle ihmiselle kolmen kuukauden palkkatuen, jolla pystyi palkkaamaan osa-aikaisen teatterisihteerin myymään ja markkinoimaan talven esityksiä.

”Oli hirmu ihanaa saada työllistettyä edes yksi ihminen.”

Yhteistyöstä kaikki voittavat

Nyt ravintola on ollut auki reilun viikon ajan. Esityksiä on jouduttu perumaan jo syksyltäkin, ja esitysten lippujen ennakkomyynti on jäänyt murto-osaan normaalista.

”ILO täyttää nyt kaksi vuotta. Jukka Toivakalle iso kiitos, sillä ilman vuokranantajan joustoa en olisi pystynyt pitämään 350 neliön vuokratiloja, kun ovet on ollut pidettävä kiinni puoli vuotta, eikä tällaisella nuorella yrityksellä ole puskureita.”

Tuoreimman idean Hukkanen sai parisen viikkoa sitten keskellä yötä. Aamulla hän alkoi soitella tutuille näyttelijöille ja kahdessa tunnissa Ohjelmapankissa oli 10 esiintyjää.   

”Ihmiset kaipaavat nyt jotain iloja. Ohjelmapankista voi tilata haluamansa näyttelijän tai esiintyjän omaan tilaisuuteen tai vaikka kotiin. Tarjolla on nyt 20 esitystä. Teatterin ja musiikin lisäksi voi tilata vaikka luennon työhyvinvoinnista tai terveellisestä ravinnosta.”

”Rohkeasti nauttimaan kulttuurin antamaa mielenravintoa.”

Yksinyrittäjävaiheen kokemusten jälkeen Hukkanen uskoo verkostojen voimaan ja siihen, että aina kannattaa pyytää apua.  

”Mitä enemmän verkostoituu, sitä enemmän voi saada. Jokainen tuo tullessaan 10 uutta ihmistä ja heistä jokainen taas 10. Se, että jakaa asioita, ei ole keneltäkään pois. Kateus on syövyttävä asia, jolla vain mustaa sisimpänsä. Luovuutta ei siihen kannata haaskata.”

”Yksin ei voi näytellä joukkokohtausta”

Aikoinaan läheltä liipannut uupumus opetti pitämään huolta omasta jaksamisesta.

”Irrottaudun välillä 1-2 päiväksi. Nyt kun en pääse Ranskaan, menen mökille. Viikonloppuna suppilautailin tunnin ja ihailin ruskaa ja sinitaivasta. Mieli ja sielu lepäsivät.”

Omasta ajasta, rajoista ja yksityisyydestä kiinni pitäminen vaatii vahvaa tahtotilaa.  

”Puhelimeni on yöt äänettömällä eli jos yöllä tulee tarjouspyyntö, vastaan aamulla. En tee töitä sunnuntaisin ja maanantait yritän olla vapaalla. Myös yrittäjällä on oikeus vapaaseen.”

Kahden lapsensa kanssa arkea elävä Hukkanen on löytänyt Mikkelistä hyvät tukiverkostot. ”Ajatuksena oli asua täällä 1-2 vuotta, mutta nyt en halua täältä minnekään. Kun olin vasta kolme päivää Helsingissä, huokaisin palattua, että ihanaa olla taas kotona.”

”Me ei lähdetä täältä enää mihinkään.”

Teksti ja media: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Mikkelin kaupunki TikTokiin

Mikkelin kaupunki aloittaa markkinointiyhteistyön mikkeliläisen tanssitaiteilija Johanna Seppäsen kanssa.

Yhteistyö toteutetaan TikTokissa. Samalla kaupunki avaa oman TikTok-tilinsä. Yhteistyö Seppäsen kanssa on osa myöhemmin julkaistavaa laajempaa markkinointikampanjaa.

– Kaupungit eivät juurikaan käytä TikTokia markkinointiinsa. Tällä kanavalla voidaan kuitenkin tavoittaa sellaista nuorempaa kohdeyleisöä, jota emme kaupungin perinteisten sosiaalisen median kanavien kautta tavoita, kaupungin viestintäpäällikkö Heidi Hänninen kertoo.

TikTok on Seppäselle tuttu kanava, sillä hänellä on TikTokissa peräti yli 190 000 seuraajaa. TikTok perustuu lyhyisiin hyvän mielen videoihin. Seppänen tavoittelee suomenkielisillä, pääasiassa tanssivideoillaan, näkyvyyttä nimenomaan Suomen sisällä. Hyvä video tavoittaakin parhaimmillaan koko Suomen TikTok-käyttäjät, mutta saa äkkiä myös kansainvälistä näkyvyyttä.

– Mielestäni on rohkeaa ja erityisesti ajankohtaan sopivaa, että Mikkelin kaupunki ottaa TikTok-alustan käyttöönsä, Johanna iloitsee alkavasta yhteistyöstä.

Kuva: Henna Huuhka / Groteski

Nyt tuotteistetaan Kalevankangas! Lähde mukaan ideoimaan

Kalevankangas on Mikkelin kaupungin kehittämisalusta, josta on tavoitteena kehittää hyvinvointi- ja elämyspalvelujen sekä yritys- ja tutkimustoiminnan vireä keskittymä. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu (Xamk) vastaa kehittämisprojektista.

Nyt aluetta lähdetään tuotteistamaan yritysten ja muiden toimijoiden ideoilla. Tilaisuuksiin voi ilmoittautua osoitteessa kalevankangasmikkeli.fi. Ilmoittautuminen on auki 30.10. asti.

Kutsu 35000 euron haasteeseen

Nyt etsitään koronankestäviä toimintamalleja

MikseiMikkeli käynnisti uuden kilpailun, jossa etsitään koronankestäviä ja Mikkelin seudun yrityksiä laajasti hyödyttäviä toimintamalleja. Kilpailussa jaetaan 35 000 euroa parhaiden ideoiden kokeiluun.

Tavoitteena on tukea Mikkelin seudun liiketoimintaympäristön toimintaa koronatilanteessa.

Koronapandemia on pakottanut yrityksiä muuttamaan toimintaansa. Moni toimiala ja yritys onkin uudistunut, mutta parhaita toimintamalleja ja käytäntöjä haetaan vielä, palvelujohtaja Petri Pelli Mikkelin kehitysyhtiö Mikseistä toteaa.

Mitä enemmän olemme pohtineet ratkaisuja tilanteeseen, sitä vahvemmin olemme todenneet, että ratkaisujen on lähdettävä yrityksiltä itseltään. Kentällä on yrityksiä, joilla on ratkaisuja pohdinnassa. Haluamme tukea näiden ratkaisujen jalostamista liiketoiminnaksi mahdollistamalla idean kokeilun.

Uuden kilpailun kautta MikseiMikkeli pyytää yrityksiä sopimuskumppanikseen tuottamaan kokeiluja. Tavoitteena on saada aikaan seitsemän ketterää, yleishyödyllistä ja nopeasti käynnistettävää kokeilua, jotka hyödyttävät esittäjän itsensä lisäksi Mikkelin seudun yritysympäristöä laajasti. Kokeilut voivat liittyä esimerkiksi digitaalisten ratkaisujen hyödyntämiseen, toimintaan myymälöissä tai jakelulogistiikan järjestämiseen, mutta sovellusaluetta ei ole rajattu.

Kilpailussa myönnetään enintään seitsemälle parhaaksi valitulle osallistujalle kokeilusopimus, jonka arvo (alv 0%) määrittyy valintasijajärjestyksen perusteella seuraavasti:

  1. 10 000 euroa innovaation kokeiluun
  2. 8000 euroa innovaation kokeiluun
  3. 6000 euroa innovaation kokeiluun
  4. 5000 euroa innovaation kokeiluun
  5. 2000 euroa innovaation kokeiluun
  6. 2000 euroa innovaation kokeiluun
  7. 2000 euroa innovaation kokeiluun

Suunnittelukilpailuun osallistujan tulee itse sitoutua tuottamaan kokeilu. Kilpailuun osallistuminen edellyttää osallistujalta kahta dokumenttia: laajempaa valintaraadille suunnattua idea- ja toteutusehdotusta sekä julkisesti esitettävää lyhyttä tiivistelmää omasta ideasta.

Idea arvioidaan neljällä kriteerillä, jotka ovat: (1) esitettävän idean vaikuttavuus, (2) kuinka laajasti idea on hyödynnettävissä, (3) uutuusarvo sekä (4) idean toteutettavuus.

Suunnittelukilpailussa parhaiden ideoiden valinnan tekee raati.

Valittujen kokeilukumppaneiden kanssa tehdään hankintasopimus, jota vastaan kokeilurahasta myönnetään heti sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen 60% ja kokeilun tuottamisen jälkeen loput 40%.

Kilpailuun voi osallistua Mikkelin kaupungin hankintapalvelussa 10.11.2020 klo 14 mennessä. Osallistujan tulee sitoutua tuottamaan kuvaamansa kokeilu 31.1.2021 mennessä. Hankintapalvelun kautta on mahdollista esittää kysymyksiä järjestäjille 3.11.2020 klo 16 saakka.

Osallistu ja tutustu kilpailun sääntöihin sekä esitettävien ideoiden tarkkoihin arviointikriteereihin osoitteessa:
https://mikseimikkeli.fi/ideakisa

(idean jättäminen edellyttää rekisteröitymistä tarjouspalveluun)

Kilpailu on hankintalain periaatteiden mukainen suunnittelukilpailu, joka toteutetaan osana Yritykset koronakriisin yli -hanketta. Hankkeen valvova viranomainen on Etelä-Savon ELY-keskus. Rahoitus on kokonaan EU-rahoitusta.

Väliaikaisia muutoksia yrityksen kehittämisavustukseen

Valtioneuvosto on 15.10. antamallaan asetuksella mahdollistanut yrityksen kehittämisavustuksen myöntämisen ns. väliaikaisena valtiontukena, jonka yrityskohtainen enimmäismäärä on 800 000 euroa. Lisäksi asetuksella mahdollistetaan avustuksen myöntäminen pienille yrityksille, jotka ovat olleet vaikeuksissa aiemmin kuin 1.1.2020. Muutokset ovat väliaikaisia ja voimassa 19.10.–31.12.2020.

Asetusmuutoksen taustalla on Euroopan komission tiedonanto tilapäisistä valtiontukipuitteista sekä Suomen puitetukiohjelma. Muutoksilla on tarkoitus parantaa yritysten mahdollisuuksia selvitä koronaepidemian aiheuttamista vaikeuksista. Yrityksen kehittämisavustusta myöntävät ELY-keskukset.

Kehittämisavustusta on mahdollista myöntää väliaikaisena valtiontukena

Voimassa olevan valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi annetun valtioneuvoston asetuksen nojalla avustuksen myöntäminen väliaikaisena valtiontukena on mahdollista vain markkina- ja tuotantohäiriötilanteessa. Asetusmuutoksella mahdollistetaan yrityksen kehittämisavustuksen myöntäminen enimmäismäärältään 800 000 euron suuruisena väliaikaisena valtiontukena Suomen puitetukiohjelman mukaisesti myös silloin, kun kyse on yrityksille myönnettävästä perusmuotoisesta kehittämisavustuksesta, jota myönnetään kehittämistoimenpiteisiin tai investointeihin.

Näin ollen ELY-keskusten myöntämää kehittämisavustusta voivat saada myös sellaiset yritykset, joille avustusta ei aiemmin olisi ollut mahdollista myöntää de minimis -kiintiön täyttymisen vuoksi. De minimis -tuella tarkoitetaan niin sanottua vähämerkityksistä tukea, jota yritys voi saada eri tuenmyöntäjiltä yhteensä enintään 200 000 euroa kolmen vuoden aikana.

Kehittämisavustuksen myöntäminen pienille yrityksille, jotka olivat vaikeuksissa ennen 1.1.2020

Asetusmuutoksella mahdollistetaan myös kehittämisavustuksen myöntäminen Suomen puitetukiohjelman mukaisesti pienille yrityksille, jotka ovat olleet vaikeuksissa aiemmin kuin 1.1.2020. Avustuksen myöntäminen vaikeuksissa olevalle pienelle yritykselle edellyttäisi lisäksi, että yritys ei ole tuen myöntämishetkellä konkurssi- tai yrityssaneerausmenettelyssä, eikä sille ole myönnetty pelastamistukea tai rakenneuudistustukea. Tässä yhteydessä pienellä yrityksellä tarkoitetaan yritystä, jonka palveluksessa on vähemmän kuin 50 työntekijää ja jonka vuosiliikevaihto tai taseen loppusumma on enintään 10 miljoonaa euroa.

Vaikka asetusmuutoksella säädetään mahdollisuudesta myöntää kehittämisavustusta vaikeuksissa olevalle yritykselle, asetuksella ei muuteta valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi annetussa laissa säädettyjä avustuksen myöntämisen yleisiä edellytyksiä. Avustuksen myöntäminen edellyttää edelleen, että yrityksellä arvioidaan olevan edellytykset jatkuvaan kannattavaan toimintaan, avustuksella arvioidaan olevan merkittävä vaikutus hankkeen toteuttamiseen ja hankkeen arvioidaan olevan yrityksen toiminnan kehittämisen kannalta merkittävä.

Asetusmuutokset ovat voimassa 19.10.–31.12.2020.

Lisätiedot:

hallitussihteeri Emmi Äijälä, TEM, p. 029 504 7216

ESR_yhdistelmalogo

Kaupunkiympäristölautakunta käsittelee tunnin ilmaista pysäköintiä

Mikkelin kaupunkiympäristölautakunnalle esitetään, että tunnin ilmainen pysäköinti jatkuisi keskustan alueella. Maaliskuussa aloitettu tunnin ilmainen pysäköinti päättyi syyskuun lopussa.

Mikkelin kaupunki päätti keväällä 2020 COVID-19 pandemian vuoksi tarjota tunnin maksuttoman pysäköinnin keskusta-alueella asioiville. Taustalla on pandemian aiheuttamat negatiiviset vaikutukset keskustan yrittäjien asiakasvirtaan sekä toimintaedellytyksiin.Tällä pyrittiin reagoimaan nopeasti (poikkeusolojen erityinen päätösvalta) negatiivisiin vaikutuksiin sekä edesauttamaan nopeaa asiointia keskustan yrityksissä.

Tunnin maksuton pysäköinti päättyi 30.09.2020.

Mikkelin Yrittäjät ry ja Mikkelin Keskustan Kehittämisyhdistys ry ovat jättäneet Mikkelin kaupungille esityksen 02.10.2020 ilmaisen tunnin pysäköinnin jatkamisesta ja muuttamisesta pysyväksi Mikkelin keskusta-alueella johtuen syksyn uuden pandemia-aallon vaikutuksista.

Kaupunkiympäristölautakunta käsittelee asiaa kokouksessaan 13.10.2020. Mikäli ilmaisen tunnin pysäköinnin jatkamista puolletaan, asia etenee kaupunginhallitukseen ja valtuustoon. Asia edellyttää kaikkien toimielinten käsittelyn, koska päätöksellä on määräaikaisesti toteutettunakin noin 75 000 euron kustannusvaikutus kaupungin tuloihin.

Lue päätösesitys täältä.

Etelä-Savon Pääomarahaston kuvituskuva

Finanssivalvonta myönsi Etelä-Savon pääomarahastolle markkinointiluvan

Etelä-Savoon perusteilla oleva pääomasijoitusrahasto herättää kiinnostusta poikkeuksellisesta ajasta huolimatta. Finanssivalvonta on myöntänyt rahastolle markkinointiluvan ja toiminta voidaan nyt käynnistää.

Perusteilla olevan noin 3,5 miljoonan euron Etelä-Savon pääomarahaston avulla on tarkoitus vauhdittaa ja kansainvälistää alueen yritystoimintaa.

Etelä-Savon pääomarahasto tulee tavoittelemaan paikallisia yksityissijoittajia sekä institutionaalisia sijoittajia. Syksyllä lanseerattavaksi suunniteltu rahasto on jo herättänyt kiinnostusta useissa alueen toimijoissa.

– On hienoa, että alueen organisaatioilla on rohkeutta katsoa tulevaisuuteen tällaisena aikana. Seudulla on tahtoa ja valmiutta lähteä rakentamaan uutta nousua ja tukea alueen parhaimpia kasvuyrityksiä. Myös sijoittajatahojen kiinnostus rahastoa kohtaan ilahduttaa, kommentoi kehityspäällikkö Marjo Niittuaho-Nastolin Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:stä

– Rahasto on uusi työkalu Etelä-Savon yritystoiminnan ja työpaikkakehityksen tukemiseksi, hän jatkaa.

Vahvat alueelliset toimijat halukkaita sijoittamaan

Kiinnostuksensa Etelä-Savon pääomarahastoa kohtaan on osoittanut muun muassa OP Suur-Savo.

– Meillä Etelä-Savossa on selvä puute oman pääomanehtoisen rahoituksen tarjonnassa. Maakunnassa on vähän ns. enkelisijoittajia ja alueella nyt toimivat pääomarahastot tekevät sijoituksia pääosin jo voimakkaassa kasvussa oleviin yrityksiin.  Kasvua ja kansainvälistymistä hakevien nuorten yritysten liikkeellelähtöä ja kehittymistä on hidastanut riskipääoman puute. Suoraa velkarahaa on ollut saatavilla, samoin kuin erilaisia takausmalleja rahoitukselle. Tämä ei kuitenkaan aina riitä, vaan tarvitaan lisäksi oman pääoman ehtoista rahoitusta, toteaa OP Suur-Savon toimitusjohtaja Jari Himanen.

Koronakriisi on iskenyt yrityksiin myös Etelä-Savossa, mutta uskoa tulevaisuuteen on. Startup-toiminta on jatkunut aktiivisena myös kriisin aikana. Yrityksiltä tulee jatkuvasti kyselyitä rahastoon liittyen. Rahaston uskotaan houkuttelevan sijoittajia ja Etelä-Savoon sijoittuvia yrityksiä myös alueen ulkopuolelta.

-Uskomme, että Redstonen kansainväliset kontaktit ja pitkä kasvuyrityskokemus tulee auttamaan merkittävästi alueen yritysten kehittämisessä rahastoa hallinnoivan Redstone Nordicsin Pohjoismaiden toimintaa johtava Kaj Hagros sanoo.

Redstone tuo pääomasijoitusosaamisensa lisäksi vahvan panoksen rahaston sijoituskohteiden kehittämiseen ja jatkorahoitukseen sekä laajan kontaktiverkoston. Redstone on arvostettu kansainvälinen pääomasijoittaja. Yhtiö toimii seitsemässä maassa ja yhtiön pääkonttori sijaitsee Saksassa.

Etelä-Savon pääomarahaston avulla suunnitellaan rahoitettavan 15–20 yritystä. Rahaston sijoitustoiminnan on tarkoitus keskittyä voimakasta kasvua ja kansainvälistymistä hakeviin nuoriin sekä perustamis- ja siemenvaiheen yrityksiin, joilla on kytkös Etelä-Savon elinkeinoelämään. Mikkelin, Pieksämäen ja Savonlinnan kaupungit ja ELY-keskus sijoittavat yhteensä 3,5 miljoonan euron rahastoon 1,4 miljoona euroa.

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy järjestää rahastosta kiinnostuneille sijoittajatahoille infotilaisuuden 29.10.2020.

Lisätietoja:

Marjo Niittuaho-Nastolin
Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy
puh. 0440 361 615
marjo.niittuaho-nastolin@mikseimikkeli.fi

Kaj Hagros
Redstone Nordics Oy
puh. 040 849 1749
kaj.hagros@redstone.vc

Mikkelin Hitsauspalvelu Oy:n Esa Vahvaselkä

Mikkeliläisyritys otti kasvuloikan

Jo 13 vuotta yrittäjänä toiminut Esa Vahvaselkä odotti tästä vuodesta ennätysmäistä. Ensin kevät karisti odotukset, mutta sitten yrityksen kehittäminen pääsi ennätysvauhtiin.

Yrittäjyys alkoi kiinnostaa Esa Vahvaselkää 13 työntekijävuoden jälkeen. Kun ostettavaa yritystä ei löytynyt, hän perusti vuonna 2007 oman yrityksen. Jo seuraavana vuonna Mikkelin Hitsauspalvelun yritysmuoto vaihdettiin osakeyhtiöksi ja alkoi ESA-laitureiden tuotekehitys. Nyt tuoteperheeseen kuuluvat laiturit, uimaportaat, venetelakat, käyntisillat, lasiterassit ja lautat.

”Kaikki tuotteet on kehitetty asiakkaan tekemän tilauksen pohjalta. Esimerkiksi 12 vuotta sitten asiakas halusi itselleen venetelakan pystyäkseen vetämään veneensä rannalle. Nyt venetelakoista on tullut suosituimpia tuotteitamme, ja niistä on monta versiota. Uusin kootaan moduuleista ja asiakas saa siihen asennusohjeet”, Vahvaselkä kertoo.

Yrityksen erikoisuuksiin kuuluvat alumiinista tehdyt kävelysillat, joista pisimmät, ilman välitukia valmistettavat, ovat jopa 18-metrisiä.

”Kävelysiltamme ovat keveitä ja korroosiovapaita. Muita valmistajia alumiinisilloilla ei ole, sillä yleensä niitä tehdään puusta tai teräksestä.”

Laajennus meneillään

Yritys muutti uusiin tiloihin Rantakylän tien varteen Asentajankadulle kaksi vuotta sitten. Uudet tilat löytyivät sattumalta, kun Vahvaselkä ajeli ohi ja näki hallissa ”loppuunmyynti”-kyltin.

”Nyt pystymme tekemään myös isoja huvilalaitureita ja uusia laiturimalleja on tullut rutkasti lisää. Tässä on iso asfaltoitu piha-alue, jossa onnistuvat lastaukset, siirrot ja valmistuskin.”

Parhaillaan yritys saneeraa vuokralla olevia toimitilojaan. 160 neliön toimistotiloihin tulee asiakaspalvelupiste kahvittelupaikkoineen sekä lasiterassien mallikappaleiden esittelypiste.

Tuotantohallissa on 600 neliömetriä ja lisäksi käytössä on liki 200 neliötä muuta katettua tuotantotilaa ja talvivarastotiloja.

Yritys on toimittanut tuotteitaan koko maahan Tammisaaresta Utsjoelle. Tämän vuoden helmikuussa tilauksia oli ennätysmäärä. Kun koronasulku alkoi Uudellamaalla, kahteen kuukauteen ei tullut ainuttakaan uutta tilausta.

”Koko kevät mentiin helmikuun ennakkotilausten varassa, ja kriittinen piste oli lähellä. Vasta kun Uudenmaan sulku purettiin, puhelin alkoi soida, mutta sillä ei ole pystytty paikkaamaan koko vuoden tilannetta saati että olisi voitu ennakoida kesätyöntekijöiden tarvetta.”

Kehityshankkeista vauhtia

Yrittäjällä oli muhinut jo pidempään ajatus omasta kehityshankkeesta, mutta aikaa tai osaamista ei riittänyt sen viemiseksi eteenpäin. Sitten soitti Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:stä Aki Hakala ja kysyi, olisiko kehityshankkeelle tarvetta.

Kun Hakalan Aki Mikseistä otti yhteyttä, siitä se kaikki alkoi. Videolla Esa Vahvaselkä, yrittäjä, Mikkelin Hitsauspalvelu Oy / ESA-laiturit

”Mielessäni oli ollut laite- ja tuotekehityshanke, mutta en tiennyt, miten sen saisi käyntiin. Aki tuli käymään ja tehtiin laiteinvestointeja varten hakemus alkuvuodesta. Kun koronakriisi tuli, se piti haudata. Mutta sitten haimme Akin kanssa ELYn tarjoamaa koronakriisirahoitusta ja se saatiinkin. Yksin minulla ei olisi ollut mahdollisuuksia hakea avustuksia, kun yrityksessä oli kriisi päällä.”

Esa Vahvaselkä on huomannut, että aina kun pallottelee yrityksen asioita ulkopuolisen osaajan kanssa, siitä on apua.

”Aina tulee uutta ja paljon. Kun itselle selviä asioita katsoo pikkaisen ulkopuolelta, niin se voi saada aikaan kummia asioita.”

Koronarahoituksella on myös vahvistettu brändiä. Käytännössä on tehty kaikki markkinointimateriaali uusiksi. Valmiina ovat venetelakoille tehdyt uudet esitteet, hinnastot sekä asennus- ja käyttöohjeet. Seuraavaksi työstetään yhteistyössä Mainostoimisto Haaja Oy:n kanssa videoita.

”Kun markkinointimateriaali saatiin kuntoon, voidaan markkinoida somessa, messuilla ja jälleenmyyjille.”

Yhteistyö mainostoimiston kanssa on myös poikinut tuoreen idean, että tänä tai ensi vuonna pistetään pystyyn verkkokauppa.

”Verkkokauppaan tulee pienempiä uimalaitureita, venetelakoita ja laituritarvikkeita eli tuotteita, jotka asiakas pystyy myös asentamaan itse.”

”Kun ottaa luurin käteen, asiat yleensä selviävät.” Videolla Esa Vahvaselkä, yrittäjä, Mikkelin Hitsauspalvelu Oy / ESA-laiturit

Vienti kiinnostaa

Venetelakoita yritys on valmistanut kymmenisen vuotta ja hakee nyt jälleenmyyjiä. Kun meneillään olevat investointi- ja kehittämishankkeet ovat maalissa, yrittäjä haluaa pistää paukkuja vientiin.

”Nyt voi sanoa, että tuotteet on brändätty ja niiden toimivuus on testattu. Ensimmäisiä vientitunnusteluja on tehty Ruotsin suuntaan, mistä etsitään yhteistyökumppania. Viennillä voi tehdä lisää tulosta, vaikka se kasvattaakin työmäärää.”

Vahvaselkä tietää kokemuksesta, että pienyrittäjillä aika ja raha ovat kortilla, eikä moni siksi uskalla edes ajatella kasvua.

”Se on niin henkilöstä kiinni, kuka uskaltaa ja keneltä löytyy rahkeita. Sen olen huomannut, että myös kotiasiat vaikuttavat eli voiko tarvittaessa olla yrittäjä 24/7. Tämä kesä oli ensimmäinen, että olen pitänyt viikonloppuja vapaana. Meillä ajoitetaan toimitukset nykyään niin, että ne tehdään aina viikolla, eikä enää viikonloppuisin.”

Esa Vahvaselkä työllisti ensimmäisen ulkopuolisen työntekijän heti yrityksen perustettuaan. Tällä hetkellä vakituisia työntekijöitä on viisi ja kesällä määrä tuplaantuu. Yrityksessä nyt menossa olevan kehittämisen tulosten yrittäjä odottaa näkyvän parin vuoden kuluessa. Tällä hetkellä yrityksen liikevaihto on puolisen miljoonaa euroa.

”Tavoitteena on tuplata liikevaihto kahden vuoden kuluttua.”

Teksti ja media: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Työllisten ja lomautettujen taso vakiintuu

Mikkelin kaupungin työllisten ja lomautusten taso näyttää vakiintuneen. Lokakuun alussa työttömiä oli 2375 ja lomautettuja 280.

Lokakuun 2. päivä julkaistun työllisyysseurannan perusteella Mikkelin kaupungin työllisten ja lomautettujen taso näyttää vakiintuneen noin 2360-2380 työttömän ja 260-280 lomautetun tasolle. Vuotta aiemmin syyskuussa 2019 työttömiä oli 2187 ja lomautettuja 152. Työttömyys on edelleen noin 8 prosenttia tavanomaista korkeammalla tasolla.

Seurannan perusteella Mikkelin kaupungin työttömyysprosentti lokakuun alussa on 10,8 prosenttia.

Jo aiemmin kesällä huomattiin, että erityisesti nuorisotyöttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys ovat lisääntyneet. Koronapandemia vaikuttaa heikentäneen esimerkiksi nuorten vastavalmistuneiden siirtymää työelämään. Epidemian suorat vaikutukset on nähty erityisesti kaupassa ja palvelualalla.

Syyskuun osalta virallinen tilastojulkistuspäivä on 20.10.2020.

ESR_yhdistelmalogo