Vuonna 2011 Suomeen rantautunut kansainvälinen pörssiyritys Trimble on laajentanut viime vuosina toimintaansa yritysostoin.

Suomen neljästä toimipisteestä yksi sijaitsee Mikkelissä, ja sinne etsitään parhaillaankin uusia osaajia kehittämään metsätoimialan yrityksille ohjelmistoja.

Nasdaqiin listautuneen Trimblen pääkonttori löytyy Piilaaksosta. Kahdeksalla toimialalla toimiva yritys tuli alkujaan Suomeen ostettuaan Tekla-nimisen pörssiyhtiön, joka on nykyään Trimble Solutions.

Mikkelin yksikkö kuuluu Trimble Forestry Europe -yhtiöön, joka on keskittynyt metsätoimialan ohjelmistokehitykseen.  Trimble Forestry on ostanut Suomesta yhteensä kolme metsätoimialan ohjelmistoyritystä, joista ensimmäisen vuonna 2015 tullessaan Suomeen.

Alkuvuonna Mikkelin-yksikkö otti käyttöönsä Länsi-Savon toimitilan yläkerrasta 400 neliötä, jossa työskentelee viidesosa yrityksen suomalaisista työntekijöistä eli 24.

Trimblen Euroopan toimintojen johtaja Perttu Aunola ja Mikkelin yksikköä vetävä Petri Palo työskentelivät aiemmin metsäalalle ohjelmistokehitystä tekevissä yrityksissä.

”Trimble Forestry pystyy nyt tarjoamaan suomalaisasiakkaille tehtyjä ratkaisuja myös kansainväliseen markkinaan. Tämä on yritykselle kasvun paikka, ja siksi vahvistamme teknistä osaamistamme rekrytoinnein”, Perttu Aunola kuvaa.

Tänä syksynä Mikkelissä on jo aloittanut ohjelmistokehittäjä. Parhaillaan etsitään tiimiin tietokanta-asiantuntijaa, jonka toivotaan sijoittuvan ensisijaisesti Mikkeliin.

”Täällä Mikkelissä erityisosaamisemme on sahateollisuudessa ja puunhankinnan ratkaisuissa. On aika uniikkia globaalisti, että osaaminen kattaa koko arvoketjun puunhankinnasta sahaukseen ja pystymme toimittamaan merkittäville kansainvälisille ja suomalaisille toimijoille ratkaisuja siihen. Meillä on käytössämme kokonaisvaltaiset ratkaisut puunhankintaan ja metsäomaisuuden hallintaan.”

Asiakaskuntaan kuuluvat muun muassa Versowood, Pölkky, Metsä Group, Stora Enso ja Metsähallitus . Trimble Forestry toimii Suomessa neljällä paikkakunnalla eli Espoossa, Kouvolassa, Jyväskylässä ja Mikkelissä.

”Kaikilla näillä paikkakunnilla on koulutusta, joka tukee meitä saamaan uusia osaajia. Pääkaupunkiseudulla kilpailu osaajista on todella kovaa. Maakunnissa vaihtuvuus on isossa kuvassa ehkä vähän maltillisempaa eli sekin tukee Mikkelissä toimimistamme.”

Yrityksellä on ollut jo aiemmin yhteistyötä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamkin kanssa. Hyviä kokemuksia on muun muassa lopputöiden tekijöistä. Nyt yhteistyötä haluttaisiin viritellä uudelleen. Yritystä kiinnostaisi tarjota lopputyömahdollisuuksia, harjoittelupaikkoja sekä työpaikkoja valmistuneille. Metsänhoitajataustainen Aunola on itsekin perehtynyt ohjelmistokehitykseen 1990-luvulta saakka työn kautta.

”Trimblen dna:ssa on, että me ollaan hyvin vahva toimialayhtiö. Haluamme olla lähellä asiakkaitamme, ymmärtää heidän liiketoimintaprosessejaan ja toimittaa ratkaisuja niihin. Metsätoimiala on meille tosi, tosi tärkeä. Toimialan osaaminen on tärkeää ohjelmistokehittäjästä alkaen. Se ei kuitenkaan tarkoita, että koulun penkiltä pitäisi osata metsäasiat, sillä me pystymme kouluttamaan.  Meillä on metsätoimialan koulutuksen saaneita ihmisiä töissä varmaan kymmenkunta. Lisäksi olemme ohjelmistotalo, joten tarvitsemme osaamista moderneista webbi- ja pilvipalveluteknologioista. Xamkin koulutustarjonta on tosi mielenkiintoinen meidän näkökulmastamme.”

Erityinen uusi tarve yhtiöllä on tällä hetkellä ns. business analyst -osaajille, jotka ymmärtävät syvällisesti asiakkaiden liiketoimintaprosesseja ja pystyvät toimimaan kehitystiimin ja asiakkaan välissä.

”He pystyvät tuomaan tuotteitamme asiakkaille ja tarkastelemaan niitä asiakkaan liiketoiminnan tarpeiden kautta.”

Strategisena kasvusuuntana nähdään data-analytiikka. Yritys pitää tärkeänä, että Xamkin Kouvolan kampuksella kehitetään data-analytiikan koulutusta.

”Strukturoidun ja strukturoimattoman erilaisen liiketoimintadatan yhdistely on meille strateginen suunta. Olemme toimittaneet toiminnanohjausjärjestelmiä metsäteollisuudelle, niin asiakkaamme saavat tietoa liiketoiminnastaan yli koko arvoketjun. Seuraava vaihe on, että liiketoimintaprosessia pystytään optimoimaan.  Meillä on jo tuotantokäytössä esimerkiksi puun katkonnan ohjaukseen ohjelma, jotta hakkuukone pystyy haluttaessa katkomaan puun jo metsässä haluttuun mittaan, mikä parantaa sahan kannattavuutta.”

Aunola muistuttaa, että yleensä yrityksen suomalaisilla asiakasyrityksillä on itselläänkin vahvaa omaa ohjelmisto-osaamista. Valtavirtana kuitenkin on, että varsinainen ohjelmistokehitys tehdään usein oman talon ulkopuolella.

”Tietohallinto, tietohallintojärjestelmän ohjaus ja liiketoiminnan kehittäminen pidetään omissa käsissä ja niihin voi olla hyvinkin vahvat resurssit.”

Trimble Forestry tekee valmisohjelmistoja, joita asiakas pystyy ottamaan käyttöön. Tavoitteena on tuottaa asiakkaille lisäarvoa sillä, ettei kaikkia ohjelmistoja tarvitse räätälöidä itse. Yleensä ohjelmistot sijaitsevat ohjelmistotalon serverillä tai kansainvälisten pilvipalvelujen alustoilla, mistä ne ovat käytettävissä ajasta ja paikasta riippumatta.

”Perinteisesti Suomessa isotkin toimijat ovat toimineet niin, että ohjelmistot on tehty räätälöidysti, mutta silloin projektit kestävät tyypillisesti vuosia. Kun niistä tulee asiakaskohtaisia, ohjelmistojen elinkaaren hallinta voi tulla ongelmalliseksi. Me teemme ohjelmistotuotteita ja vastaamme niistä joissain tapauksissa myös palveluna asiakkaille eli asiakas maksaa niistä käytön mukaan.”

Vaikka Suomessa metsäala onkin jo pitkällä digitaalisten palvelujen kehittämisessä ja käytössä, Aunola muistuttaa, data-analytiikan kanssa ollaan vielä lähtökuopissa.

”Uskomme, että nyt on murroksen paikka sekä teknologisten mahdollisuuksien että pilvipalveluteknologian puolella, mutta myös sen osalta, että toiminnanohjausjärjestelmät ovat paikoillaan keräämässä dataa. Seuraava kasvusuunta on data-analytiikassa ja datalähtöisissä palveluissa.  Ja siinä paikallisilla toimijoilla on merkittävä rooli kasvatettaessa osaamista ja osaajapoolia. Uskon, että ihmisille, jotka energisoituvat metsätoimialasta ja tietotekniikasta, Trimble on ykköspaikka Suomessa ja kansainvälisestikin.”

Teksti ja videot: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Otavalainen Laura Paasonen alkoi kehitellä kaksi vuotta sitten ekologisia pesuaineita, kun tutut tuotteet saivat hänet voimaan pahoin. Nyt valmiina on oma tuoteperhe, jota myydään koko maahan.

Paasosen kolmilapsisessa perheessä riittää pyykättävää. Kun Paasonen aloitti pesuaineiden kehittelyn, hän halusi valmistaa itse omaan käyttöön ekologisia pesuaineita, joista ei saisi päänsärkyä ja pahoinvointia.

”Halusin eroon tuotteista, joita olin aiemmin käyttänyt tiskaukseen, siivoukseen ja pyykinpesuun. Ensin kehitin pyykkietikan ja siivoussuihkeen.”

Rahoitus vauhditti tuotekehitystä

Kun tuoteperhe alkoi hahmottua ja tuttavapiiriltä tuli hyvää palautetta, heräsi ajatus omasta yrityksestä. Alkuun toiminimiyritys pääsi, kun yrittäjä sai Maaseuturahastosta rahoitusta, jotta voi keskittyä vuodeksi kehittämään tuotteita ja ideoimaan tuoteperheelle visuaalista ilmettä sekä sopivia pakkauksia.

Tieto tuotekehitykseen haettavasta rahoituksesta tuli yllättäen.

”MikseiMikkelistä Marjo Niittuaho-Nastolin soitti, että tiedätkö tällaisesta rahoituksesta. Yhdessä teimme sitten hakemuksen. Yksin se olisi kyllä jäänyt tekemättä.”

Tuotekehitysvuoden aikana valmistuivat moneen käyttötarkoitukseen sopiva palasaippua ja pyykinpesuaine.

Jälleenmyyjäverkosto rakentuu

Kun tuoteperhe valmistui, jälleenmyyjät alkoivat kiinnostua tuotteista.

”Ilman rahoitusta ja yhteistyötä en olisi päässyt näin pitkälle ja saanut jälleenmyyjiä. Ensimmäinen myyntipiste oli lähikauppa, jossa käy paljon loma-asukkaita. Kävin myös itse myyntimatkoilla ja olin jonkin verran markkinoilla. Myös nettikauppa on tuonut näkyvyyttä.”

Paasosen Jälleenmyyjäverkostoon kuuluu nyt yli 20 erilaista toimijaa eri puolilta maata. Mukana on Life-luontaistuoteketjun myymälöitä Tampereella, Järvenpäässä ja Lahdessa. Kierrätyskauppa Unit Markt Helsingissä myy paljon etenkin Paasosen kehittämää palasaippua omalla tuotemerkillään. Lisäksi yhden alueellisen kaupan alan toimijan kanssa on parhaillaan sopimus tekeillä.

”Tavoitteeni on kasvattaa jälleenmyyjäverkostoa uusilla paikkakunnilla. On sellaisia paikkakuntia, kuten Oulu, joissa ei ole jälleenmyyjiä, vaikka verkkokaupassa käy paljon oululaisia.”

Hyväksi yhteistyökumppaniksi on osoittautunut myös siivousalan yrittäjä. Paasonen uskoo, että myös ekokampaamoilla olisi yhteisiä intressejä.

”Yhteistyökumppanini Jaana siivoaa ihmisten kodeissa ja näyttää samalla, että myös myrkyttömät tuotteet toimivat hyvin. Ekokampaamoissa ja -kosmetologeilla tulee paljon pyyhepyykkiä ja samalla tuotteeni voisivat olla niissä myynnissä.”

Yrityksen logon suunnitteli Kojootti Designin yrittäjä Johanna Kakriainen, muuten Paasonen on suunnitellut itse tuotteidensa etiketit. Tuotteisiin sopivat, kierrätettävästä muovista tehdyt pakkaukset hän on löytänyt itse netistä etsimällä.

”Nyt haluan keskittyä valmistukseen ja myyntiin. Tällä hetkellä yritykseni, toiminimi, työllistää minua neljä päivää viikossa. Suunnittelen myös yhtiömuodon muuttamista osakeyhtiöksi, mutta toteutus on jo siirtynyt monta kertaa eteenpäin.”

Lara Greenin tilat sijaitsevat Otavan Akuntiellä Lähipalvelukeskuksen ja postin vieressä. Verkkokaupan logistiikka toimiikin harvinaisen näppärästi.

”Verkkokauppa on kasvanut omalla painollaan. Yleensä jos yritys tai tuotteet näkyvät mediassa, tulee tilauspiikki.”

Yrittäjyys sopii minulle

Aikanaan puupuolen artesaaniksi ja viittä vaille tradenomiksi opiskellut Paasonen kokee, että yrittäjäksi lähteminen oli helpompaa kuin hän ennakkoon ajatteli.

”Olen saanut hirveästi apua ja etenkin Marjon apu on ollut korvaamatonta. Yllättävää on ollut ehkä se, miten kauan kesti saada ensimmäiset jälleenmyyjät. Myös pakollisten kulujen määrä yllätti, vaikka olen itsekin työskennellyt taloushallinnossa.”

Oma haasteensa on markkinointi, kun viesti tuotteiden ekologisuudesta pistäisi saada välitettyä mahdollisille asiakkaille.

”Haluan lisätä ihmisten tietoisuutta ekologisista, vegaanisista ja myrkyttömistä pesuaineista ilman, että asiakas kokee, että tuotteita tyrkytetään hänelle.”

Aikansa otti myös hintatason löytäminen.

”Mietin ensin, että mihin pyrin ja sen pohjalta aloin hinnoitella miettimättä, mitä kilpailevat yrittäjät tekevät, koska pyrin erilaisille markkinoille. Marjo kuulosteli mietteitäni ja lopulta löytyivät selvät sävelet hinnoitteluun.”

Paasonen haluaa kasvattaa rauhassa yritystään ja nähdä, mihin saakka siivet kantavat.

”Yrittäjyys sopii luonteelleni. Voin tulla tarvittaessa hoitamaan verkkokaupan tilauksia vaikka iltaisin. Haluan olla itsenäinen ja tehdä itse päätökset.”

Teksti, kuvat ja videoklipit: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Laura Paasonen on mukana Sata-hankkeessa, joka vauhdittaa eteläsavolaisten yritysten tuotekehitystä ja lisää niiden näkyvyyttä. Hanketta koordinoi projektipäällikkö Marjo Niittuaho-Nastolin Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:stä.

Mikkeliläisille viimeisten seitsemän vuoden aikana tutuksi tullutta näyttelijä, yrittäjä, korumuotoilija Pauliina Hukkasta ei koronakriisi jähmettänyt, vaan hän on luonut ja testannut uusia palveluita yhdessä asiakkaiden ja verkostojensa kanssa.

Yrittäjäksi hän ryhtyi kahdeksan vuotta sitten. Nyt yrityksiä on kolme. Omia esiintymiskeikkojaan varten hän perusti ensin toiminimen, joka on edelleen olemassa. Kaksi vuotta sitten perustettu Ohjelmatalo Näytellä ja Näprätä Oy pyörittää Teatteriravintola ILOa ja sen viime kesänä aloittanutta VALO-terassia.

Tammikuussa 2020 sai alkunsa Työn alla Oy yhdessä toisen näyttelijä-yrittäjän, Ismo Apellin, kanssa. Tuorein yritys vastaa kesäksi 2021 valmistuvan 450-paikkaisen  Järvisydämen kesäteatterin toiminnasta Rantasalmella.

Korona pisti kaiken uusiksi

Kun korona sulki Teatteriravintola ILOn ovet maaliskuussa, Hukkanen sanoo mököttäneensä yhden viikonlopun mökillä, mutta sitten alkoi pulputa uusia ideoita.

”Pallottelin Harri Einämön, Ilon kokin ja Heinäsaaren tilan yrittäjän, kanssa tilannetta ja hän ehdotti, että tehdään ja viedään ruokapaketteja asiakkaille kotiin. Minulle taas välähti, että Avomielinen Anneli -hahmoni voisi hoitaa kuljetuksia ja samalla esiintyä. Lopulta meitä oli kolme näyttelijää kuljettamassa sata ruokapakettia vapun aikaan asiakkaille. Show ovella kesti viisi minuuttia ja sen sai 10 eurolla.”

Kun Business Finlandin koronarahoitus tuli hakuun, Hukkanen ennakoi ja pisti anomuksen sisään puoli tuntia haun aloituksesta saadakseen työllistettyä ihmisiä. Niinpä äitienpäivänä palvelu laajeni ja mukaan tuli kaksi kukkakauppaa ja serenadin esittäjä.

”Pidin yllä excel-taulukkoa siitä, kuka tilasi ruusun, kuka kakun, menun tai serenadin. Olin käytännössä sihteeri, markkinoija, esiintyjä ja tuottaja. Se oli ihan mahtavaa, vaikka hirveän kiireistä aikaa.”

Seuraavana hän alkoi vetää yhden naisen show´ta Ilon neliömetrin kokoisessa näyteikkunatilassa. Kun katsojia sai kadulla olla vain 10, hän piirsi liidulla ympyrät asfalttiin. Avomielisen Annelin 10 minuutin esitystä ilmaantui katsomaan 50 ihmistä turvavälejä noudattaen. Esityksiä oli kolme ja lisäksi tanssin opiskelija veti omansa.  

Kun kesäkuussa koronarajoituksia purettiin, Hukkanen ja Einämö avasivat kadulle terassiravintola VALOn tarjoten ruokaa, juomaa ja kulttuuriesityksiä asiakkaille.

”Harrin kanssa vedettiin 12-16 tunnin päiviä viitenä päivänä viikossa. Näyttelin, lauloin ja sen jälkeen näyttelin taas tarjoilijaa. Se oli mahtavaa ja älyttömän rankkaa. Arvostukseni ravintolatyöntekijöitä kohtaan kasvoi. Kesä-heinäkuun tuloilla pystyi maksamaan keväällä kertyneitä laskupinoja, mutten voinut maksaa palkkaa itselleni.”

Hukkanen laskee, että keväältä ravintola menetti tuloja noin 60 000 euroa ja kesäteattereista noin 80-100 000 euroa.

”Hain koko ajan rahaa kolmelle yritykselleni erilaisin kehittämisideoin, että olisin voinut työllistää taas ihmisiä. Viime vuonna ILO työllisti 20 ihmistä, nyt tein yksin kaikki.”

Myös ELYn palkkatuen saaminen oli ison paperityön takana. Lopulta päätös mahdollisti kahdelle ihmiselle kolmen kuukauden palkkatuen, jolla pystyi palkkaamaan osa-aikaisen teatterisihteerin myymään ja markkinoimaan talven esityksiä.

”Oli hirmu ihanaa saada työllistettyä edes yksi ihminen.”

Yhteistyöstä kaikki voittavat

Nyt ravintola on ollut auki reilun viikon ajan. Esityksiä on jouduttu perumaan jo syksyltäkin, ja esitysten lippujen ennakkomyynti on jäänyt murto-osaan normaalista.

”ILO täyttää nyt kaksi vuotta. Jukka Toivakalle iso kiitos, sillä ilman vuokranantajan joustoa en olisi pystynyt pitämään 350 neliön vuokratiloja, kun ovet on ollut pidettävä kiinni puoli vuotta, eikä tällaisella nuorella yrityksellä ole puskureita.”

Tuoreimman idean Hukkanen sai parisen viikkoa sitten keskellä yötä. Aamulla hän alkoi soitella tutuille näyttelijöille ja kahdessa tunnissa Ohjelmapankissa oli 10 esiintyjää.   

”Ihmiset kaipaavat nyt jotain iloja. Ohjelmapankista voi tilata haluamansa näyttelijän tai esiintyjän omaan tilaisuuteen tai vaikka kotiin. Tarjolla on nyt 20 esitystä. Teatterin ja musiikin lisäksi voi tilata vaikka luennon työhyvinvoinnista tai terveellisestä ravinnosta.”

Yksinyrittäjävaiheen kokemusten jälkeen Hukkanen uskoo verkostojen voimaan ja siihen, että aina kannattaa pyytää apua.  

”Mitä enemmän verkostoituu, sitä enemmän voi saada. Jokainen tuo tullessaan 10 uutta ihmistä ja heistä jokainen taas 10. Se, että jakaa asioita, ei ole keneltäkään pois. Kateus on syövyttävä asia, jolla vain mustaa sisimpänsä. Luovuutta ei siihen kannata haaskata.”

Aikoinaan läheltä liipannut uupumus opetti pitämään huolta omasta jaksamisesta.

”Irrottaudun välillä 1-2 päiväksi. Nyt kun en pääse Ranskaan, menen mökille. Viikonloppuna suppilautailin tunnin ja ihailin ruskaa ja sinitaivasta. Mieli ja sielu lepäsivät.”

Omasta ajasta, rajoista ja yksityisyydestä kiinni pitäminen vaatii vahvaa tahtotilaa.  

”Puhelimeni on yöt äänettömällä eli jos yöllä tulee tarjouspyyntö, vastaan aamulla. En tee töitä sunnuntaisin ja maanantait yritän olla vapaalla. Myös yrittäjällä on oikeus vapaaseen.”

Kahden lapsensa kanssa arkea elävä Hukkanen on löytänyt Mikkelistä hyvät tukiverkostot. ”Ajatuksena oli asua täällä 1-2 vuotta, mutta nyt en halua täältä minnekään. Kun olin vasta kolme päivää Helsingissä, huokaisin palattua, että ihanaa olla taas kotona.”

Teksti ja media: Päivi Kapiainen-Heiskanen