fbpx

Tieteen päivillä tarjotaan ohjelmaa kaikenikäisille 13.–16. huhtikuuta

Mitä eroa on tiedolla ja valetiedolla? Miten ympäristö- ja puutarhatiede taipuu lastensaduksi? Miten metsänhoito muuttuu ilmastonmuutoksen myötä? Onko Saimaassakin mikromuoveja? Muun muassa nämä kysymykset ovat esillä Mikkelin Tieteen päivillä 13.–16. huhtikuuta.

– Toivomme, että tämän vuoden Tieteen päivien virtuaalitapahtuma tavoittaa paljon kuulijoita, sillä ohjelma sopii kaikille ja se tarjoaa paljon uutta ja mielenkiintoista tietoa. Tämän vuoden ohjelmassa on esimerkiksi mökkiläisiä, kulinaristeja ja myös lapsia ja nuoria kiinnostavia teemoja, sanoo tapahtuman järjestämisestä vastuussa oleva asiantuntija Ulla Jurvanen Mikkelin yliopistokeskuksesta.

Tieteen päivät on kaikille avoin ja maksuton tapahtuma, jossa niin mikkeliläiset kuin koko valtakunnankin huippuasiantuntijat avaavat tiedettä ja tutkimusta kansantajuisesti. Tänä vuonna tapahtuma järjestetään kokonaan verkossa. Ohjelma rakentuu hyvä ja paha tieto -teeman ympärille  ja eri päivinä painottuvat eri aihepiirit. Ulla Jurvanen nostaa ohjelmasta esiin muutaman tärpin.

– Tiistaina käydään varmasti mielenkiintoista keskustelua totuudesta ja valetiedosta. Kestävästä ruokajärjestelmästä puhuvat Luomuinstituutin johtaja Sari Iivonen sekä ohjelmajohtaja Pasi Rikkonen Luonnonvarakeskukselta. Keskiviikkona järjestämme useita sessioita ja paikallisia toimijoita kiinnostanee erityisesti yhteistyössä Sodan ja rauhan keskus Muistin kanssa järjestettävä sessio Sodan muisti, kenen muisti. Iltasessiossa kuulemme, mikä planeetalla sairastuttaa ja tervehdyttää sekä paljastamme muun muassa vuoden Tieteenkesyttäjän, Ulla Jurvanen kertoo.

Mikromuoveista on viime aikoina puhuttu paljon ja Tieteen päivilläkin ne nostetaan esiin.

– Torstain aiheena ovat Saimaan mikromuovit. Saimaan tilanne kiinnostaa varmasti paikallisten lisäksi alueemme vapaa-ajan asukkaita. Iltapäivällä käsitellään metsäsektoria kattavasti eri näkökulmista. Puhujina ovat asiantuntijat Luonnonvarakeskukselta, MTK:sta ja Metsäkeskukselta, ja luvassa on keskusteleva, interaktiivinen sessio.

Tieteen päivillä on ohjelmaa myös lapsille, kun yliagronomi Bertalan Galambosi pitää tiistaina ympäristöaiheisen tiedesatutuokion. Ulla Jurvanen kuvailee Galambosia hurmaavaksi satusedäksi, jonka satutuokio sopii sekä päiväkoti-ikäisille että muille lapsenmielisille.

Tieteen päivien keskusteluita voi seurata verkossa ja niitä voi kommentoida. Puhujille voi myös esittää kysymyksiä. Keskustelujen tallenteet ovat nähtävillä Mikkelin yliopistokeskuksen Youtube-kanavalla tapahtuman jälkeen kahden viikon ajan.

Muista myös kirjavinkit Mikkelin Tieteen päiviin Lumme-kirjastosta.

Tieteen päivien ohjelma ja webinaarilinkit yliopistokeskuksen nettisivuilla.

Kuvituskuva, ihmiset, Priscilla du Preez

Mikkeliin uusi startup-yhteisö ja uuden yrittäjyyden kokeiluympäristö

Mikkelin keskustaan avataan loppukeväästä uuden yrittäjyyden keskittymä. Maaherrankadun ja Vilhonkadun kulmaan sijoittuva Mikkeli-Karage -niminen uusien yrittäjien ja yrittäjyydestä kiinnostuneiden kohtaamispaikka tuo kaupunkiin kauan kaivatun yrittäjyyteen kannustavan kokeiluympäristön.

Tavoitteena on lisätä uusien yritysten perustamista ja edistää ideoiden etenemistä uudeksi liiketoiminnaksi.

Vielä hyödyntämätöntä yrittäjäpotentiaalia arvioidaan löytyvän erityisesti opiskelijoista, joiden lähteenä ovat mm. Xamk, Esedu ja Mikkelin yliopistokeskus. Samoihin tiloihin sijoittuu myös startup-yhteisö.

–Karagen toiminta tarjoaa tuoreelle yrittäjälle ja yrittäjyydestä kiinnostuneelle vertaisyhteisön ja pääsyn yrittäjän laajaan tukipalveluiden verkostoon. Tavoitteenamme on, ettei yksikään liikeidea jäisi vain ideaksi, esittelee Marja-Liisa Neuvonen-Rauhala Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta.

Myös Esedu haluaa olla eturivissä kehittämässä opiskelijoidensa yrittäjyysosaamista.

–Tulevaisuudessa yhä useampi työllistää itsensä yrittäjänä, joten yrittäjämäisen toiminnan omaksuminen tarvitsee rinnalleen yrittäjyyden kokeilua ja sitä kautta omakohtaista kokemusta yrittäjyydestä, pohtii Etelä-Savon ammattiopiston kehittämispäällikkö Taisto Hirvonen.

Uusi startup-yhteisö sijoittuu Yle Etelä-Savon vanhoihin tiloihin Mikkelin keskustaan. Tiloissa on peräti 600m2 toimitilaa erilaisille uuden yrittäjyyden toiminnoille.

–Karagessa on tilaa demoilulle, prototyyppien rakentamiselle ja pienimuotoisille tapahtumillekin, visioi toimitusjohtaja Juha Kauppinen kehitysyhtiö MikseiMikkelistä.

Mikkelin kaupunki ja Kiinteistökehitys Naistinki Oy tukevat Karage-toimintaa tilaratkaisujen kautta.

Paikallinen elinkeinoelämä näkee Karagen perustamisen tärkeäksi piristysruiskeeksi Mikkelin yrittäjyyden ekosysteemiin.

–Mikkeli ja Etelä-Savo tarvitsevat innovaatioista syntyviä yrityksiä sekä yritysaihioita, jotka päätyvät jo olemassa olevien yritysten käyttöön. Karage on erinomainen työkalu siihen. Vastaavanlaisista kokonaisuuksista on hyviä kokemuksia ympäri Suomen, Etelä-Savon kauppakamarin toimitusjohtaja Teppo Leinonen toteaa.

Karagea on kehitetty vuoden ajan yhteistyössä eri toimijoiden kesken. Kumppanuusverkostossa ja toimintaa käynnistämässä ovat olleet mukana Mikkelin kaupunki, Etelä-Savon kauppakamari, ELY-keskus, TE-toimisto, Etelä-Savon maakuntaliitto, XAMK, Esedu, Mikkelin yliopistokeskuksen yksiköt, Etelä-Savon yrittäjät, Suur-Savon osuuspankki, Osuuskauppa Suur-Savo.

Karage-toiminnan käynnistäjäksi ja yhteisön innostajaksi on hiljattain rekrytoitu Veera Ullah.

Lisätietoja:  

Juha Kauppinen
0440 361 616
juha.kauppinen@mikseimikkeli.fi

Veera Ullah
050 5173 455
veera.ullah@mikseimikkeli.fi

Kansikuva: Kuvituskuva, Priscilla du Preez

Tarja Pönniö-Kanerva ja Hanna Airas

VisitMikkeli aloittaa kesällä takuulähtöiset Hop On Hop Off -elämysreitit Saimaalle

Mikkelin seudun matkailu- ja luontokohteisiin pääsee pian ilman omaa autoa tai venettä: VisitMikkeli aloittaa kesällä takuulähtöiset Hop On Hop Off -elämysreitit Saimaalle.

Kahden hankkeen yhteisponnistuksena syntyvät Hop On Hop Off -elämysreitit Saimaalle takaavat matkailijoille pääsyn kesällä muun muassa Ristiinan Astuvansalmen kalliomaalauksille, Anttolan Neitvuorelle tai Mikkelin kaupunkikohteisiin.

Mikkelin seudulle on tyypillistä, että matkailukohteet ja -palvelut ovat maantieteellisesti hajallaan toisistaan, osittain Saimaan muodostaman labyrintin johdosta. Alueen sisäiset yhteydet ovat vähentyneet, joka on puolestaan johtanut siihen, että ainoastaan omalla autolla liikkuvat matkailijat ovat pystyneet hyödyntämään tarjontaa laajasti. Yksityisautoilun lisääntyessä on noussut esiin huoli ilmastonmuutoksesta ja vastuullisesta matkailusta.

”Nyt meillä on mahdollisuus tarjota matkailijalle uudenlainen, ympäristöystävällisempi tapa liikkua Järviluonnon helmien äärelle ja onhan yhteiskyydeillä liikkuminen hauskempaa”, projektipäällikkö Hanna Airas Mikkelin matkailukohteiden ja Saimaan saavutettavuuden parantaminen -hankkeesta kertoo.

Hop On Hop Off -elämysreitti Saimaalle on matkaketju, jossa yhdistyy aikataulutettujen vesi- ja maantiekuljetusten lisäksi mahdollisuus monipuoliseen välinevuokraustoimintaan. Aikataulut rakennetaan niin, että bussilla tai junalla Mikkeliin saapuva matkailija pääsee siirtymään sujuvasti elämysreiteille.

”Olemme paketoineet valmiita päiväretkiä, muun muassa Hop On Hop Off Anttola, Ristiina ja Mikkelin kaupunkikohteet, mutta matkailija pääsee kyydissämme myös lempikohteeseensa päiväksi tai pidemmäksi ajaksi. Matkailija voi vierailla päivän aikana myös useammassa kohteessa, mahdollisuuksia on monia”, Airas kuvaa Hop On Hop Off -tapaa matkustaa.

Päiväretket ovat osittain opastettuja. Esimerkiksi Hop On Hop Off Anttolan päiväretken opastuksesta Neitvuorelle vastaa Anttolan Luonnonkeskus Luonteri. Luonnonkeskus toimii tulevana kesänä Anttolan satamassa, Anttolan Kone ja Urheilu -liikkeen yhteydessä. Luonnonkeskuksesta on mahdollista vuokrata omatoimiseen liikkumiseen mm. polkupyöriä, veneitä, kanootteja ja sup-lautoja.

”Elämysreittien lisäksi tarjoamme matkailijoille selkeitä reitti- ja kohdevaihtoehtoja ja tarvittaessa ohjeistukset ja opastukset niille. Hiidenmaan alueen retkireitistö ja Luonterin pyöräilyreitti yhdistettynä Puumalan saaristoreittiin houkuttelevat viipymään alueella pidempään, pidentää matkailusesonkia ja tätä kautta tuo kannattavuutta ja vetovoimaa matkailuyritysten toiminnalle”, Tarja Pönniö-Kanerva, GeoNaCu Saimaa -hankkeen projektipäällikkö, kertoo.

Hop On Hop Off -bussi lähtee Mikkelistä Matkakeskuksesta sekä torilta ja kyytiin voi nousta mistä tahansa kohteesta reitin varrelta. Takuulähdöt toteutetaan torstaisin, perjantaisin ja lauantaisin 14.6.–29.8.välisenä aikana. Poikkeuksena on juhannusviikko, jolloin reitti ajetaan ainoastaan torstaina.

”Nyt jos koskaan kannattaa lähteä kyydissämme ihastelemaan näitä upeita Geopark -kohteita. Saimaa Geoparkille myönnetään huhtikuun aikana UNESCO Global Geopark -status”, Pönniö-Kanerva vinkkaa.

Tarkemmat Hop On Hop Off elämysreittien aikataulut, reitit ja myynti julkaistaan toukokuun aikana verkkosivuilla: https://www.visitmikkeli.fi/hoponhopoff

”Keräämme tulevan kesän perusteella kokemusta ja kehitysideoita tuleville vuosille. Kehitystyöhön halutaan osallistaa niin kokeilussa mukana olevat yritykset kuin palvelua käyttävät matkailijatkin. Tavoitteena on, että reitit jäävät elämään kokeilun jälkeen”, Airas sanoo.

Mikkelin matkailukohteiden ja Saimaan saavutettavuuden parantaminen hankkeen lopputuloksena syntyy suositus toimenpiteistä, joilla matkailukohteiden saavutettavuutta voidaan parantaa myös muiden maakuntien alueilla.

Mikkelin matkailukohteiden ja Saimaan saavutettavuuden parantaminen ja GeoNaCu Saimaa -hankkeet kytkeytyvät kansalliseen ja alueelliseen matkailustrategiaan edistämällä matkailupalveluiden kasvua tukevaa kestävää saavutettavuutta. Matkailun hiilijalanjäljen pienentäminen on yksi vastuullisen matkailun tavoitteista. Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n hallinnoimat hankkeet rahoittaa Etelä-Savon maakuntaliitto Euroopan aluekehitysrahastosta. Yhteistyöhankkeita ovat mm. Saimaa ilmiö, Vihreän Kullan Kulttuuritien kehittäminen, D.O. Saimaa Food&Culture ja VisitSaimaa

Tiesitkö, että Saimaalla on rantaviivaa lähes 15 000 kilometriä?

Lisätietoja:

Hanna Airas
projektipäällikkö
050 329 6560
hanna.airas(at)mikseimikkeli.fi

Tarja Pönniö-Kanerva
projektipäällikkö
040 080 9107
tarja.ponnio-kanerva(at)mikseimikkeli.fi

https://www.visitmikkeli.fi/hoponhopoff.

https://www.visitmikkeli.fi/luonteri

https://www.visitmikkeli.fi/astuva

Artikkelikuva: Tarja Pönniö-Kanerva vasemmalla ja Hanna Airas oikealla
Kuvaaja: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Mikkelin maankäyttöjohtaja Topiantti Äikäs

Maankäytön suunnittelu on joukkuepeliä

Mikkelissä tonttien hankinta, suunnittelu ja luovutus on tiivistä joukkuepeliä, jossa ovat mukana kaupungin maankäyttö- ja kaupunkirakenneyksikkö, kehitysyhtiö Miksei ja luottamusmiehet, maankäyttöjohtajana juuri aloittanut FT Topiantti Äikäs luonnehtii.

Imatran kaupunkikehitysjohtajana aiemmin työskennellyt Äikäs muistuttaa, että on tärkeää nähdä Mikkelin arvo maakuntakeskuksena, jonka tonttivaranto on hyvä. Äikkään tehtäviin kuuluu luotsata uusi maapoliittinen ohjelma maaliin. Maakäytön suunnittelussa ei välttämättä haeta pikavoittoja, vaan luodaan raameja tuleviksi vuosikymmeniksi.

”Tuntosarvien pitää kuitenkin olla herkkänä, että pikavoittojakin voidaan saada. Jos tulee yrittäjä, jolla on hyvin akuutti tarve, meidän on oltava siinä kohtaa reaktiivisia.”

To do -listan kolmen kärki

Äikäs on ollut vuosien varrella edistämässä useita Saimaan alueen yhteistyöhankkeita. Hän tarkastelee mielellään Mikkeliä myös osana Saimaan alueella meneillään olevia laajoja verkostohankkeita, kuten Saimaa-sopimusta, Saimaa-ilmiötä, Saimaa Geoparkia ja Järvi-Suomen peruskirja -prosessia. Kullakin niistä on oma toimijajoukkonsa ja kohderyhmänsä.

”Kaikki vievät vähän eri taktiikoin Saimaa-peliä eteenpäin ja avaavat uusia ikkunoita alueen kehittämiseen ja kansainväliseen markkinointiin. Näillä luodaan raameja kehittämistoimille, jotka hyödyttävät alueen yrityksiä ruohonjuuritasolla.”

Hän näkee koko Etelä-Savossa paljon potentiaalia. Sen sijaan, että tuijotettaisiin korona-aikana tehtyjä elinvoimakyselyjä, pitäisi nostaa lentokorkeutta ja katsoa asioita suurina kokonaisuuksina.

”Pääsin jo tällä viikolla osallistumaan Kenkäveronniemen käytön palaveriin ja sen suhteen on aivan mielettömiä tulevaisuuden näkymiä, jotka palvelevat paikallisia ihmisiä, yrityksiä, alueellista ruokataloutta ja myös matkailua. Täällä on tosi hienoja alueita, kuten Satamanlahti. Olen todella innoissani siitä, että pääsen mukaan tämäntyyppiseen kelkkaan.”

Joka suuntaan käydään arvostavaa vuoropuhelua.

Tontteja räätälöidään yritysten tarpeisiin

Mikkeli räätälöi nykyisille ja kaupunkiin sijoittuville yrityksille reilunkokoisia tontteja, joilla mahtuu kasvamaan ja laajentamaan toimintaa. Yritystontteja myydään ja vuokrataan eri puolilta kaupunkia.

Hannele Hynninen Mikkelin kehitysyhtiö Mikseistä kuuntelee yritysten toiveet ja esittelee mahdolliset vaihtoehdot.

”Yhdessä kaupungin virkamiestiimin kanssa varmistamme, että tontti on varattavissa ja rakennettavissa. Meillä on tälläkin hetkellä kohtuullisen hyvä tonttivaranto. Periaatteena on, että emme lohko valmiiksi tontteja, vaan kaupunki kaavoittaa maata eri käyttötarkoituksiin. Teollisuuskortteleista pystymme sitten lohkaisemaan yrityksen tarpeisiin sopivan tontin niin, että tontille jää tilaa laajentaa toimintaa.”

Yritystonteilla on kokoa 2000 neliömetristä aina 40 hehtaariin asti. Tällä hetkellä valtateiden risteyksessä Visulahden alueelta löytyy isoja tontteja erityisesti logistiikka- ja rakennusalan toimijoille. Sinne ovat sijoittumassa muun muassa Biltema ja Ramin konditoria leipomoineen.

Lentokentän läheltä Tuskusta löytyy teollisuustontteja. Alueelle valmistui juuri Kaukokiidon uusi terminaali.

”Mikkelihän tunnetaan ns. kuskinvaihtokaupunkina. Muitakin logistiikkayrityksiä on tulossa Tuskuun. Alue on liikenteellisesti kiinnostava, koska sinne on kaksi sisääntuloa ja sieltä pääsee helposti valtateille.”

Anttolantien varteen EcoSairilan alueella rakentuu uuden jätevedenpuhdistamon yhteyteen laaja kiertotalouden ja vesiteknologian teollisuus- ja tuotekehitysalue, josta on tarjolla hyvinkin isoja tontteja.

”Tämä on vuosikymmenen satsaus. Alue on laaja, ja sitä kehitetään pitkällä syklillä.”

Kaupungin alueelta purettavien Kiiskinmäen terveysaseman ja Tuukkalan sairaalan tontit kaavoitetaan myöhemmin uuteen käyttöön. Tuukkalan alueen käyttötarkoitus on todennäköisesti kaupallinen.

”Tällä hetkellä uusia haasteita kaavoitukselle tuo esimerkiksi se, että sote-palveluja eivät enää järjestä vain kunnat ja kaupungit, vaan palveluja ostetaan ostopalveluina yksityisiltä toimijoilta. Meillä onkin tekeillä maapoliittinen ohjelma, jossa huomioitaneen maailman muuttuminen tältäkin osin.”

Kaupungin ydinkeskustassa Satamanlahden kaavoitus on vielä kesken. Alueelle tulee sekä asuin- että liikerakentamista. Kenkäveronniemestä jätevedenpuhdistamolta vapautuva tontti puolestaan kaavoitettaneen kaupalliseen toimintaan.

Yritystontteja on tarjolla myös Mikkelin entisissä kuntataajamissa. Haukivuorella on olemassa jo alustava suunnitelma taajaman maankäytöstä. Anttolassa visiointityö on käynnissä matkailupainotuksella. Myös Ristiinan Pellosniemellä on tarjolla isojakin teollisuustontteja.

”Emme halua viedä jotain aluetta väkisin johonkin suuntaan, vaan kaavoituksella pyritään siihen, että tarvittaessa tonttimaan käyttötarkoitusta voidaan muuttaa ketterästi.”

Mikkelin kaupungin tontinluovutuksen pelinsääntöihin kuuluu, että yritystontit ovat sekä myytävissä että vuokrattavissa ja vuokratontin voi myöhemmin lunastaa omaksi.  Teollisuustonteilla on valtuuston vahvistama hinta, joka vaihtelee 2-15 euroon neliöltä, eli vaikkapa Anttolassa tai Tikkalan alueella hinta on alempi kuin Tuskussa.

”Keskustasta myytävät liike- ja asuintontit kilpailutetaan usein. Kaupunki myy tontin eniten tarjoavalle. Hinnan lisäksi muitakin kriteereitä voidaan käyttää. Vaikkapa Kiiskinmäen terveyskeskuksen alueella tämäntyyppinen kilpailutus voi olla mahdollinen.”

Teollisuustontista kiinnostunut yrittäjä ohjataan MikseiMikkelin asiantuntijoiden puoleen, ja usein hänestä ottaa kopin juuri Hannele Hynninen.

”Ideana on, että palvelut saa yhdestä paikasta. Toimin esittelijänä ja yhdessä kaupungin kaavoittajien ja kunnallistekniikan ihmisten kanssa katsomme, että tontti on kaavoitettavissa ja sinne saadaan kunnallistekniikka, jollei sitä ole vielä valmiina. Otamme hyvissä ajoin yhteyttä myös rakennusvalvontaan, että asiat saadaan valmisteltua alusta saakka hyvin, mikä nopeuttaa prosessia.”

Varattu tontti säilyy varaajalla puolisen vuotta, jotta yritys saa muut asiansa sovittua.

”Puolen vuoden pelivaran ideana on, että hyvin suunniteltu on puoliksi tehty.”

Hannele Hynninen on törmännyt toiveeseen, että yritystontit esiteltäisiin netissä, kuten asuntorakentamisen puolella on käytäntönä. Käytännössä tähän liittyy kuitenkin haasteita.

”Voi olla, että yritystonttiin on tehty varaus, vaikka tieto ei ole vielä julkinen. Nytkin tontit löytyvät kyllä kohtuullisen hyvin. Havainnollisten ns. tarinakarttojen teko vaatisi lisäresursseja. Tavoitteena toki voisi olla, että tontit olisivat näkyvillä alueittain, jos lisäisi kiinnostusta Mikkeliä kohtaan.”

Teksti, kuvat ja videoklipit: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Dayroll Oy artikkelikuva

Dayrollin työajanhallintaohjelma valmistui

Mikkeliläinen Dayroll Oy tuo markkinoille työajanhallintaohjelmiston, joka nopeuttaa tilitoimistoissa ja asiakasyrityksissä palkanmaksuprosesseja ja lisää siten tehokkuutta. Nyt etsitään asiakkaita ja myös kumppaniyrityksiä myymään tuotetta.

Syksyllä 2019 perustetun Dayrollin osakkaita ovat juvalainen, useita ohjelmistoalan yrityksiä perustanut Marjo Kaipainen ja Rainmaker Groupissa palvelukehittämistehtävissä vuosia työskennellyt Jari Hakulinen.

Nyt myyntiin tullutta täysin automatisoitua työajanhallintaohjelmaa alettiin kehittää Rainmakerissä jo vuonna 2017 yhtiön sisäiseen käyttöön. Lähtökohtana oli kyllästyminen siihen, että palkanmaksuun tarvittiin useampi ohjelma ja silti tarvittiin vielä käsityötäkin.

Dayroll kerää kaiken palkanmaksuun tarvittavan tiedon.

Kun Rainmaker linjasi, ettei se halua olla ohjelmistotalo, työajanhallintaohjelmiston kehitystyö päätettiin siirtää uuteen yritykseen, joka hioisi ja jalostaisi sen myyntikuntoon.

”Rainmakerissa tehtiin lista mahdollisista henkilöistä, joilla olisi kokemusta ohjelmistoalan liiketoiminnasta. Pitkän listan ensimmäinen nimi oli Marjo Kaipainen ja yksi soitto riittikin, kun hän innostui nopeasti mukaan”, Dayrollin toimitusjohtajana nyt työskentelevä Jari Hakulinen kertoo.

Kaipaisen vanavedessä oli luontevaa perustaa yhtiö juuri Mikkeliin. Perustamiskuvioissa avitti Mikkelin kehittämisyhtiö Miksei Oy:stä Marjo Niittuaho-Nastolin, ja yritykselle löytyi toimitila Turva- ja materiaalitekniikan innovaatiokeskus TUMAsta Sammonkadulta.

”Soitettiin Marjolle, joka lupasi heti auttaa ja kaikki on sujunut tosi hyvin”, Hakulinen sanoo.

Parhaillaan Dayroll Oy etsii itselleen kumppaniyrityksiä jälleenmyyjiksi ja myy suoraan ohjelmistoa asiakkailleen. Kohderyhmään kuuluvat tilitoimistot ja pk-yritykset.

Ohjelmisto sopii erinomaisesti tilitoimistoille

Kun yleensä ohjelmistotaloilla on omasta takaa koodareita, Dayroll solmia jatkossa paikallisten kumppaniyritysten kanssa pitkiä sopimuksia, joiden varassa ohjelmistoa voidaan jatkokehittää ketterästi. Ohjelmiston markkinoinnin aloitukseen saatiin apua mikkeliläisen Mindhiven Oy:n palvelumuotoiluosaamisesta.

”Parhaillaan etsimme ohjelmiston ylläpitoon ja jatkokehitykseen kumppaniyrityksiä. Ajatuksenamme on, että yhteistyö paikallisten yritysten kanssa kasvaa jatkuvasti”, Kaipainen ja Hakulinen linjaavat.

Tavoitteena oli alusta saakka tehdä päivitettävä ratkaisu, joka tuottaa tarvittavat raportit asiakkaiden tarpeisiin. Ohjelmiston helppokäyttöisyyttä on ollut testaamassa noin 2000 käyttäjää kolmesta yhteistyöyrityksestä.

”Tämä on aidosti helppokäyttöinen ja mobiili ratkaisu.”

Ohjelmistoa käyttävät yrityksissä niin työntekijät, työnjohto, esimiehet kuin palkkahallinnon väki. Dayroll-ohjelmisto kulkee työntekijän taskussa ja toimii millä tahansa hänen käyttämällään päätelaitteella. Palautteiden perusteella työntekijät käyttävät ohjelmaa mieluiten yleensä mobiililaitteella, ja hallinnointi tapahtuu kannettavalta tietokoneelta tai pöytäkoneelta.

”Palkat on mahdollista laskea ja kirjata eri palkanmaksuohjelmiin ilman, että tarvitsee tehdä välilaskentaa tai laatia taulukoita. Ohjelmistomme on yhteensopiva eri palkanmaksuohjelmien kanssa, ja tarpeen mukaan se voidaan sovittaa asiakkaan käyttämiin uusiin ohjelmistoihin.”

Yrityksen myynti- ja markkinointitehtävissä aloitti tammikuussa yrittäjätaustainen Hilla-Maria Pesonen, joka kontaktoi tilitoimistoja ja pk-yrityksiä. Hän käy mielellään kutsun saatuaan esittelemässä tuotetta yrityksille. Dayroll hahmottelee myös toimivia tapoja hyödyntää Googlen kohdennettua markkinointia ja perinteistä printtimediaa.

”On tullut tosi hyvää asiakaspalautetta.”

Alkuvaiheessa ohjelmistoa myydään kotimaisten yritysten käyttöön. Maailmalle voidaan laajentua aikanaan, jos kohdemaasta löytyy kumppaniyritys, jonka kanssa ohjelmisto pystytään lokalisoimaan paikallisiin oloihin.

Kaipainen ja Hakulinen sanovat, että ohjelmiston hyödyt ovat korostuneet korona-aikana ihmisten tehdessä etätöitä; turhista papereista ja allekirjoitusten metsästyksestä on päästy eroon.

”Nyt yrityksissä on havahduttu siihen, että analogisia prosesseja pitää purkaa eli sikälikin olemme nyt hyvässä saumassa ohjelmistomme kanssa”, Hakulinen kertoo.

Työnjako yrityksessä on selkeä. Koko uransa asiakasrajapinnassa työskennellyt Jari Hakulinen keskittyy varmistamaan rahoitusta seuraavaan kehitysvaiheeseen, tukee myyntiä ja linjaa ohjelmistokehittelyn jatkoa.

Marjo Kaipainen tuo omia laajoja verkostojaan mukaan, miettii lisärahoituskanavia ja varmistaa yrityksen kehittymisedellytyksiä. Parhaillaan etsitään kumppaniyrityksiä, jotka voivat lähteä myymään Dayroll-tuotetta.

Etsimme kumppaneita jälleenmyyntiin.

Dayroll aikoo luoda ympärilleen vahvan paikallisen yhteistyökumppaniverkoston, jonka kanssa voi kasvaa yhdessä.

”Me on päätetty kasvaa Mikkelissä.”

Teksti ja media: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Mikkelin munajahti

Koko perheen munajahti alkaa lauantaina

Mikkelin emokana on sokaistunut auringonpaisteesta ja alkanut munia jo ennen pääsiäistä ympäri Mikkeliä. Kana jättää jälkeensä vihjeitä, joita keksimällä ja löytämällä, saat itsellesi lahjakortin paikalliseen ravintolaan.

Mikkelin nuorkauppakamari ja Mikkelin kehitysyhtiö Miksei käynnistävät tapahtuman, jolla luodaan hyvää mieltä, tuodaan lähiluonto tutuksi ja tuetaan ravintoloita samaan aikaan.

Lauantaista 27.3. aina pääsiäiseen 4.4. saakka joka päivä ihanmikkelista.fi -sivustolla julkaistaan vihjeitä, jotka johtavat 25 euron arvoisten ravintolalahjakorttien luo. Pääsiäispuput ovat piilottaneet lahjakortit ympäri Mikkeliä. Jos joku on lahjakortin kätköstä jo aiemmin löytänyt, voi kävijä silti osallistua arvontaan, jossa on vielä mahdollisuus voittaa. Viikonloppuisin vihjeitä tulee enemmän kuin arkena.

-Pohdimme jo viime vuonna Mikkelin nuorkauppakamarissa pääsiäiseen liittyvää kokoperheen tapahtumaa munajahdin merkeissä, mutta korona sotki suunnitelmat ja ajatus jäi silloin itämään. Ihanmikkelista.fi – projektissa alkanut yhteistyö Miksein kanssa, sai luontevasti jatkoa, kun siellä sivuttiin samaa ajatusta ja näimme järkeväksi yhdistää voimamme, Nuorkauppakamarin puheenjohtaja Jenni Oksanen kertoo tapahtuman taustoista.

Ajatusten kohdattua itse tapahtuma suunniteltiin ja organisoitiin viikossa.

Järjestäjät haastavat mikkeliläiset yritykset talkoisiin.

-Pyydämme niitä yrityksiä, joilla koronan vaikutukset ovat jääneet vähäisemmiksi, lahjoittamaan 25 euron arvoisia ravintolalahjakortteja yhteiseen kampanjaan, MikseiMikkelin viestintäpäällikkö Jukka Kumpusalo kertoo.

Yritykset voivat antaa pelkän lahjakortin tai halutessaan keksiä itse myös vihjeen ja piilottaa lahjakortin. Yrityksen nimen ja/tai logon saa halutessaan mukaan sivustolle ja omaan vihjekirjeeseen.

Tapahtumasivusto löytyy osoitteesta: www.ihanmikkelista.fi

Lisätiedot:

Jenni Oksanen, puheenjohtaja
Mikkelin nuorkauppakamari
jenni.oksanen@jci.fi
040 744 4473

Jukka Kumpusalo, viestintäpäällikkö
Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy
jukka.kumpusalo@mikseimikkeli.fi
044 794 5694

Metatavu Oy:n Jere Lauha ja Heikki Kurhinen

Ict-ala kasvaa Mikkelissä – moni yritys palkkaa lisää

Mikkelin seudulla toimivat ict-alan yritykset ovat kasvaneet viime vuosina tuntuvasti, ja Mikkeliin on myös perustettu uusia ict-alan yrityksiä. Muun muassa Metatavu, MPY, Trimble ja Observis etsivät uusia työntekijöitä.

Teksti: Elina Jäntti

Ict-ala ei toistaiseksi ole ollut isoimpia työllistäjiä Mikkelin seudulla, mutta kenties lähitulevaisuudessa asia voi olla toisin.

Yksi kasvavista alan yrityksistä on mikkeliläinen ohjelmistokehitysyhtiö Metatavu.

Kun Metatavu perustettiin vuonna 2017, työntekijöitä oli kolme ja ensimmäisen vuoden liikevaihto 170 000 euroa. Vuoden 2021 alkupuolella, Metatavussa työskentelee 14 työntekijää ja vielä vahvistamaton liikevaihto vuodelta 2020 on reilut 900 tuhatta euroa.

Uutta työvoimaa haetaan koko ajan, ja tarkoitus on kasvaa edelleen.

Metatavun toimitusjohtaja Jere Lauhan mukaan kasvuun on osittain vaikuttanut pitkäjänteinen hyvin tehty työ asiakkaiden kanssa.

– Meillä on pitkäkestoisia asiakkuuksia, jotka ovat meille vähän kuin kumppaneita ja joille teemme töitä kumppanimaisesti. Kysyntä on kasvanut, ja meillä on hyvä maine alalla, Lauha sanoo.

Metatavu tekee avoimen lähdekoodin ohjelmistokehitystä, eli ratkoo asiakkaiden digitalisaatioon ja tietojärjestelmiin liittyviä tarpeita ja ongelmia. Suurin osa yrityksen työntekijöitä on ohjelmistokehittäjiä eli tuttavallisemmin koodareita.

– Meillä on koko ajan avoin haku päällä. Teemme paljon haastatteluita ja katselemme, löytyisikö osaavaa työvoimaa. Seuraavat rekrytoinnit suuntautuvat projektipäällikköpuolelle asiakasrajapintaan. Yritystä on tarkoitus kasvattaa isommaksi, mutta koska kasvamme tulorahoituksella, emme velalla, se antaa kasvuun tietyn maltin, Lauha sanoo.

Korona osittain lisäsi ict-palveluiden tarvetta

Myös mikkeliläinen MPY kasvaa hyvin. MPY-konserni koostuu MPY Yrityspalvelyt Oyj:stä, MPY Telecom Oyj:stä sekä molemmat omistavasta MPY Osuuskunnasta.

Etelä-Savossa toimii erityisesti MPY Telecom, joka myy kuluttajille ja yrityksille erilaisia laajakaistayhteyksiä, tv-ja datasiirtopalveluita sekä niihin liittyviä palveluita.

Vuonna 2018 MPY:n liikevaihto kasvoi 12 prosenttia edellisvuodesta. Vuonna 2019 kasvua oli 13,8 prosenttia. Tuoreimpia lukuja ei ole vielä julkaistu.

– Vuoden 2020 keväällä ja kesällä asiakkailla oli varovaisuutta yrityksille myytävissä palveluissa ja laitemyynnissä. Syksy ja loppuvuosi mentiin suunnitelmien mukaan, sanoo MPY Osuuskunnan toimitusjohtaja Juha Häkämies.

– Yhtiöllä on edellytykset kasvuun, hyvä kassa ja tase sekä kykyä selviytyä hankalien aikojen yli.

Häkämies sanoo, että viime vuosien kasvussa näkyy selkeästi yhtiön runsas pk-yritysasiakkaiden määrä, joiden keskuudessa digitaalisten palveluiden tarve on lisääntynyt.

– Korona osaltaan jopa lisäsi palveluidemme tarvetta, koska kaikki siirtyivät etätöihin ja esimerkiksi Telecom-puolella mobiililaajakaistayhteyksien ja tietoturvapalveluiden kysyntä lisääntyi.

MPY Telecomin Mikkelin, Kuopion ja Kouvolan toimipisteissä työskentelee noin 35 henkeä. Eri paikkakunnille, myös Etelä-Savoon, tarvitaan jatkuvasti lisää työvoimaa.

– Mikkelissä rekrytoidaan tällä hetkellä muun muassa asiantuntijoita, työntekijöitä palvelutiimeihin ja kehityspäälliköä. Etelä-Savossa haluamme olla alueen nopean laajakaistaverkon ja palveluiden tarjoaja, ja rakennamme siihen liittyvää osaamista, Juha Häkämies sanoo.

Metsäalan digitalisaatio ja kansainvälinen kauppa kasvavat

Metsäalalle ohjelmistoja kehittävä Trimble Forestry työllistää Mikkelissä reilut 20 ict-alan ammattilaista. Yritys on osa isoa pörssiyhtiötä Trimbleä, joka rantautui Mikkeliin yrityskaupan myötä 2017. Mikkelin yksikkö kuuluu Trimble Forestry -toimialayksikköön, jonka suunta on lähivuosina ollut nousujohteinen.

– Olemme kasvaneet sekä yritysostoilla että orgaanisesti, ja sekä Suomessa että Euroopassa kasvua on odotettavissa tulevinakin vuosina, sanoo Trimblen metsätoimialan Euroopan toimintojen johtaja Perttu Aunola.

Yrityksen yli sadasta työntekijästä valtaosa työskentelee Suomessa. Mikkelissä työvoiman tarve on ollut jatkuvaa viime vuosina. Nyt Trimble hakee Mikkeliin muun muassa ohjelmistokehittäjää, puunhankinnan järjestelmäasiantuntijaa ja projektipäällikköä.

– Digitalisaatio on ollut suomalaisella metsäalalla vahva alue jo pari vuosikymmentä, mutta alalla on edelleen isoja kasvun tapeita. Alalle ovat vasta tulossa esimerkiksi data-analytiikka ja tiedolla johdetut liiketoimintaprosessit, joilla päästäisiin optimoituun toimitusketjuun. Myös kansainvälinen markkina metsäalan digitaalisissa ratkaisuissa kasvaa, Aunola sanoo.

Yli puolet liikevaihdosta ulkomailta

Mikkeliläinen Observis tähtää niin ikään kansainvälisille markkinoille – tosin hieman erilaisella tuotteella kuin muut paikkakunnan yritykset. Yrityksen päätuote on Obsas-tilannekuvapalvelu, jolla huolehditaan muun muassa kriittisen infran turvallisuudesta. Asiakkaat ovat esimerkiksi puolustusviranomaisia.

– Viimeiset nelisen vuotta olemme panostaneet ulkomaankauppaan. Tällä hetkellä yli puolet liikevaihdostamme tulee ulkomailta, vaikka teemme töitä toki Mikkelissäkin, sanoo Observiksen liiketoimintajohtaja Heikki Isotalus.

Observiksen henkilöstömäärä on vaihdellut viime vuosina. Tällä hetkellä yrityksessä on töissä 25 työntekijää ja toimipiste Mikkelin lisäksi Arabiemiraateissa. Vuonna 2021 palkataan 2–4 uutta työntekijää.

– Välillä on ollut kuoppia, mutta tarkoituksena olisi kasvaa jatkossakin. Meillä kasvu perustuu vahvasti kansainvälisten markkinoiden hyödyntämiseen, Isotalus sanoo.

Uudet yritykset tervetulleita

Sekä Metatavussa, MPY:ssä, Trimblellä että Observiksessa nähdään, että Mikkeli on ict-alan yritykselle hyvä paikka toimia.

– Mikkelissä palkkataso verrattuna esimerkiksi Etelä-Suomeen on alhaisempi, mutta täältä käsin voimme silti toimia valtakunnallisesti, Metatavun Jere Lauha sanoo.

– Meille Mikkelissä kasvua raivaa se, että täällä on syvää toimialaosaamista yhteistyössä suomalaisen metsäalan kasvun kanssa, Trimblen Perttu Aunola toteaa.

Uudetkin alan yritykset toivotetaan tervetulleiksi.

– Olisi erittäin tervetullutta, että tulisi uusia alan yrityksiä, jotta esimerkiksi isoja projekteja voisi tehdä yhdessä, Heikki Isotalus toteaa.

Yritykset ovat toistaiseksi onnistuneet rekrytoimaan osaajia myös Mikkelistä. Varsinkin Metatavulle ja Observikselle moni uusi työntekijä tulee suoraan Xamkista, esimerkiksi työharjoittelun tai lopputyön myötä.

– Ammattikorkeakoulu on meille hyvä yhteistyökumppani, ja olemme tiivistäneet yhteistyösuhteita heidän kanssaan, Jere Lauha sanoo.

Myös MPY:n Juha Häkämies kiittelee paikkakunnalta löytyvää alan koulutusta.

– Haasteena rekrytoinneissa silti on, miten saadaan osaajat jäämään paikkakunnalle. Siksi tarjoamme esimerkiksi alan opiskelijoille kasvupolkuja, ja meneillään on useampi hanke muun muassa Xamkin, Miksein ja Etelä-Savon Kauppakamarin kanssa, Häkämies sanoo.

Uusi koulutus vastaa osaamisvajeeseen

 Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamkin Mikkelin kampuksella it-alan ammattikorkeakoulututkinnon suorittaa vuosittain noin 50 opiskelijaa, joista noin kolmasosa englanninkielisestä it-insinöörikoulutuksesta ja loput suomenkielisestä it-tradenomikoulutuksesta. Koulutusjohtaja Paula Siitosen mukaan alan opiskelijoista kovinkaan moni ei valitettavasti jää Mikkeliin töihin.

– Kohtaanto-ongelma on ollut pitkään tiedossa ja sitä on koetettu ratkoa vuosien mittaan, Siitonen kertoo.

Yksi isoimmista ponnistuksista paikkakunnan osaamisvajeen taklaamiseksi tehtiin viime syksynä, kun Xamkiin suunniteltiin yritysten kanssa yhteistyössä uusi, vielä ponnekkaammin yritysten yhteistyöhön nojaava ohjelmistotekniikan koulutus.

It-insinöörin tutkintoon tähtäävän suomenkielisen koulutuksen sisällöt liittyvät monipuolisesti ohjelmointiin ja niissä on mukana työelämän toimeksiannoista tehtäviä projekteja, joissa opiskelijat pääsevät syventämään yksilöllistä osaamistaan sekä harjoittelemaan tiimityötä ja asiakkaan kanssa työskentelyä.

– Tämän koulutuksen toivotaan palvelevan entistä paremmin paikkakunnan yritysten työvoimatarvetta ja luovan uusia yhteyksiä opiskelijoiden, yritysten ja oppilaitoksen välille, Siitonen sanoo.

Kuvassa Savo Naturen Matti Vesterinen

Savo Nature opastaa Saimaan luontokohteisiin

Matti Vesterisen viime vuonna Mikkeliin perustama Savo Nature haluaa viedä asiakkaitaan reissuille Etelä-Savon ja Saimaan alueen ainutlaatuisiin luontokohteisiin.

Alkujaan Pieksämäeltä kotoisin oleva Vesterinen harrasti nuorempana muun muassa suunnistusta, hiihtoa ja tottui liikkumaan luonnossa jo lapsena. Tampereella asuessaan hän alkoi tarjota yrittäjänä liikunnallisia hyvinvointipalveluja.

Mikkeliin hän muutti perheineen vuonna 2010 ja on työskennellyt  täällä nuorisotyöntekijänä ja opettajana.

Pari vuotta luontohankkeen projektipäällikkönä herätti kipinän omasta luontomatkailuyrityksestä.

”Pääsin kiertämään hankkeen aikana eteläsavolaisissa luontokohteissa ja oivalsin, että haluan tarjota täällä matkailijoille uudentyyppisiä luontomatkailupalveluita. Uskoin jo ennen korona-aikaa, että luontoon liittyvät asiat ovat kova juttu matkailussa. Yrittäjänä voin yhdistää koulutukseni, työkokemukseni ja yrittäjyysosaamiseni.”

Vesterisen yritys Savo Nature on mukana Saimaa Geopark -verkostossa ns. partneriyrityksenä. Hän opiskelee parhaillaan Saimaa Geoparkin järjestämässä geo-opaskoulutuksessa ja tekee samalla eräopasopintoja.

”Saimaan alueen kohteet, kuten Neitvuori, Astuvansalmi, Kaihu ja Pieksämäellä Vedenjakajareitistö ovat ainutlaatuisia. Sattumoisin yritykseni perustaminen osui saumaan, kun myös Saimaa-ilmiö nostaa päätään.”

”Haluan viedä ihmisiä luontoon kävelemään, suppailemaan tai maastopyöräilemään.”

Viime vuoden Vesterinen kypsytteli yritystään ja teki yrittäjänä ohjaustyötä Mäntyharjun kunnalle. Liikunta- ja nuorisotyön ammattilaisena sekä ikänsä jalkapalloa harrastaneena hän uskoo tiimien voimaan.

”Haluan tehdä yhteistyötä alueen muiden toimijoiden kanssa ja tarjota palveluita myös ulkomaalaisille matkailijoille sekä yrityksille.  Teen myös markkinointiin liittyviä toimeksiantoja omille asiakkailleni. Uskon, että jo tänä keväänä ja kesänä voin viedä vaikkapa suppailuryhmiä Saimaalle ja retkiä Neitvuorelle.”

Vesteristä kiinnostaa kehittää uudentyyppisiä luontomatkailupalveluita eri-ikäisille matkailijoille.

”Aion etsiä yhteistyökumppaneita, joten minuun voi ottaa yhteyttä. Mikkeli on tarjonnut minulle erittäin hyvät mahdollisuudet asua, yrittää ja kasvattaa perhettä. Myös yrityksen perustamiseen sain hyvin apua.”

Teksti ja media: Päivi Kapiainen-Heiskanen
Haastateltava: Matti Vesterinen, yrittäjä, Savo Nature

Juho Kuva, VisitFinland

Puumalan saaristoreitti ja Heli Gynther palkittiin tuloksekkaasta työstä

Mikkelin seudun matkailun edistämispalkinnot jaettiin 10.3.2021.

Vuoden 2020 Matkailuteko -palkinto on myönnetty Puumalan saaristoreitille Saimaan alueen matkailun kehittämisestä.

Ensimmäistä kertaa jaetun Vuoden 2020 Matkailun edistämisteko -palkinnon sai puolestaan vs. aluekehitysjohtaja Heli Gynther Etelä-Savon maakuntaliitosta alueen matkailun ja kulttuurin eteen tekemästään kehittämistyöstä.

Noin 60 kilometrin pituinen Puumalan saaristoreitti on tehnyt Saimaan alueen erityispiirteitä tutuksi laajalle yleisölle. Puumalasta Niinisaaren, Lintusalon, Hurissalon ja Pistohiekan kautta kulkevalla reitillä pyöräilijä pääsee kahdelle lauttamatkalle, tutustuu nähtävyyksiin ja voi nauttia matkailuyritysten monipuolisista palveluista.

Hienosti kehitetty, kaunis reitistö yhdistää monta yritystä ja tekee niistä vetovoimaisen kokonaisuuden, jolla on paljon kehittämisen mahdollisuuksia”, Mikkelin Seudun Matkailupalvelu ry:n hallituksen puheenjohtaja, Mikkelin kaupunginjohtaja Timo Halonen perustelee valintaa.

Puumalan kunnan markkinointipäällikkö Tuula Vainikka kertoo saaristoreitin tuoneen uusia asiakkaita alueen majoitus- ja ravitsemusyrityksille. Mediahuomiota saaristoreitti on saanut koti- ja ulkomailla. Myös uudentyyppistä, maakuntarajat ylittävää yhteistyötä on syntynyt. Viime kesänä Puumalan reitillä lauttoja käytti 2800 ja Sarviniemi-Lintusalon reitillä 1500 matkustajaa, eivätkä kaikki pyöräilijät tee vesistön ylitystä lautalla.

Reitin avaus meneillään olevan pyöräilybuumin aikana oli mainio. Heinäkuun alussa Saimaa Cycle Tour kiertää Puumalan kautta ja tekee reittiä tutuksi ulkomaalaisille pyöräilyn ystäville. Viime kesänä Etelä-Karjalan puolelle avattu reitti on tuonut sekin lisää näkyvyyttä meille. Nyt teemme reiteille yhteistä karttaesitettä. Puumala on ollut edelläkävijä, jonka onnistuminen on rohkaissut alueen muitakin toimijoita kehittämään pyörämatkailua”, Vainikka kertoo. 

Vuonna 2017 avattu reitti on poikinut uusia palveluja ja yritystoimintaa sekä tiivistänyt matkailuyritysten yhteistyötä.

Heti vuonna 2019 Nestorinranta perusti lettukioskin lauttarantaan ja matkailuyritykset perustivat Saimaa Coop -osuuskunnan, joka alkoi vuokrata Saimaa Bikes -sähköpyöriä. Viime kesänä alkoi liikennöinti myös Suur-Saimaan puolella toisella aluksella, ja ensi kesänä sen korvaa isompi alus, johon mahtuu 20-25 pyöräilijää. Samalla jo neljä kesää Hurissalon ja Lintusalon väliä liikennöineelle Norppa 2 -alukselle saadaan lisävuoroja. Ensi keväänä myyntiin on tulossa myös Pyörämatka Saimaa Geoparkin maisemiin -niminen viikon kestävä matkapaketti, jonka varrella kohokohtia ovat geopark-kohteet, kuten Astuvansalmen kalliomaalaukset. Ensi kesäksi meille Nestorinrantaan valmistuu uusi lettukahvila, kun entinen kävi pieneksi”, Puumalan Lintusalossa sijaitsevan Nestorinrannan yrittäjä Riitta Viialainen kertoo.

Laivureiden mukaan ensimmäisenä kesänä saaristoreitillä kulki eteläsavolaisia, toisena suomalaisia eri puolilta maata ja kolmantena hiukan ulkomaalaisiakin. Viime kesänä oli tulossa jo muutama iso ryhmä Keski-Euroopasta, mutta korona sulki rajat. Useita kotimaisia ja ulkomaisia pyörämatkoja tuotavia yrityksiä on ottanut meihin yhteyttä ja kertonut suunnittelevansa pakettimatkoja Puumalan saaristoreitille. On varmaa, että pyörämatkailu tulee kasvamaan edelleen hurjaa vauhtia. Nyt tarvitaan lisää lyhyitä ja pitkiä reittejä ja myös talvipyöräilyä pitäisi alkaa kehittää kiireesti. Me Nestorinrannassa olemme kehittäneet pyörämatkapaketin lisäksi myös Saimaa Geoparkiin liittyviä tuotteita”, Viialainen sanoo.

Vuoden 2020 Matkailun edistämisteko -palkinto myönnettiin Heli Gyntherille, joka on luonut matkailulle ja kulttuurille toimintaedellytyksiä ja edistänyt laajojen verkostomaisten toimintamallien syntyä ja kehittymistä.

Heli Gynther on tehnyt ansiokasta ja pitkäjänteistä työtä Mikkelin seudun, maakunnan ja Saimaan matkailun toimintaedellytysten ja aseman parantamiseksi”, Timo Halonen toteaa perusteluissaan.

Etelä-Savon maakuntaliiton vs. aluekehitysjohtajana tällä hetkellä työskentelevä Heli Gynther tunnetaan matkailu- ja kulttuurialalla hyvin verkostoituneena mahdollistajana, joka työskentelee tiiviissä yhteistyössä eri toimijoiden ja yrityskentän kanssa.

Hän on tukenut ja kehittänyt avarakatseisesti ja ennakkoluulottomasti Saimaan alueen matkailua. Hän oli mahdollistamassa lähiruokaa esille tuovan D.O. Saimaa -tuoteperheen syntyä. Kesään mennessä odotamme Unescolta päätöstä, hyväksytäänkö Saimaa Geopark osaksi maailmanlaajuista, geologiaa esille tuovaa luontomatkailuverkostoa. Heli on osaltaan edistänyt hanketta alusta saakka. Lisäksi kevään mittaan valmistuu Savonlinna Euroopan kulttuuripääkaupungiksi 2026 -hankkeen hakukirja. Tässä ns. Saimaa-ilmiössä Heli on nostattanut tekemisen meininkiä, kun laajaa kulttuurin ja matkailun toimijaverkostoa on koottu. Heli näkee asioita isossa kuvassa ja hänellä on rohkeutta luoda ja tukea uutta luovia prosesseja”, Mikkelin matkailujohtaja Maisa Häkkinen luonnehtii.

Palkinnot luovutettiin Puumalan kunnan markkinointipäällikkö Tuula Vainikalle ja Etelä-Savon maakuntaliiton vs. aluekehitysjohtaja Heli Gyntherille 10.3. etäyhteyksin järjestetyssä palkintojenjakotilaisuudessa. Palkinnot luovuttivat Mikkelin seudun matkailupalvelu ry:n hallitus puheenjohtaja Timo Halosen johdolla.

Lisätiedot

Timo Halonen, Mikkelin kaupunginjohtaja, MSM ry hallituksen pj, 040 557 807, timo.halonen@mikkeli.fi

Maisa Häkkinen, matkailujohtaja, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy, 044 794 2219, maisa.hakkinen@mikseimikkeli.fi

Artikkelikuva: Juho Kuva, VisitFinland

Valtion lisätalousarviossa on varauduttu rahoittamaan miljoonalla eurolla alueellista pääomasijoitustoimintaa.

Ravintolasulku toteutuu – eduskunta hyväksyi hallituksen esityksen

Ravintolat sulkeutuvat yleisöltä kolmeksi viikoksi 28.3. saakka. Ruoan ulosmyynti on kuitenkin edelleen sallittua.

Esitys annettiin perustuslain 23 §:n mukaisena tilapäisenä poikkeuksena perusoikeuksiin poikkeusoloissa. Esityksen perusteena on pahentunut koronapandemiatilanne.

Uutta lakia ”ei sovelleta ulosmyyntitoimintaan, jossa elintarvikehuoneistosta luovutetaan elintarvikkeita tai juomia yksinomaan muualla kuin elintarvikehuoneistossa nautittavaksi.

Käytännössä siis ruoan ulosmyynti noutamalla tai kotiinkuljetuksella on edelleen sallittu.

Hallituksen linjauksen mukaan sulkutoimenpiteet eivät myöskään koske henkilöstöravintoloita.

Läpimennessä esityksessä otetaan kantaa myös rajoitusten kompensaatioon. Ravintoloiden asiakastilojen uudelleen sulkemisella puututaan merkittävällä tavalla elinkeinovapauteen ja rajoitusten kompensointi nähdään välttämättömänä.

Käytännössä kompensaatio pyritään toteuttamaan kustannustuen kaltaisella tukimallilla.

Hallitus on aiemmin esittänyt rajoittamisjaksolta maksettavaksi noin 50 miljoonan euron tukea. Ravintola-ala on kuitenkin ennakkoon todennut tuen riittämättömäksi. Ala arvioi tosiasialliset kustannukset sulusta lähes kolminkertaisiksi hallituksen esitykseen nähden.

ESR_yhdistelmalogo