Yrityskaupassa voi saada valmiin tilauskannan jopa moneksi kuukaudeksi ja sitä kautta lentävän lähdön yrittäjyyteen, Miksein yritysneuvoja Pasi Laitinen sanoo.
Syntyjään mikkeliläisen Laitisen uralle mahtuu ammattimetsurin työn ja liiketalouden maisteritutkinnon jälkeen vuosien kokemus johtotehtävissä eri toimialojen kv. yrityksissä.
Kasvuun yrityskaupalla
Etelä-Savon maakunta on hänelle varsin tuttu ja vuosien varrella hän on asunut myös Savonlinnassa, Mäntyharjulla ja jo vuosia Hirvensalmella. Muutaman sapattivuoden jälkeen Laitinen jakaa nyt osaamistaan Mikkelin kehitysyhtiö Mikseissä kahdessa eri roolissa. Rebuild Business -hankkessa hän vauhdittaa maakunnassa yrityskauppoja ja -ostoja.
”Jos harkitsee yrityksen ostoa, pyydettyyn hintaan ei kannata heti jumiutua. Yleensä yrittäjät haluavat, että yritys menestyy jatkossakin, eikä siksi myyntihinta välttämättä ole lopulta kovin kallis. Usein luopuvat yrittäjät ovat myös mielellään jatkajan tukena alkuvuosina.”
Miksei ylläpitää listausta, jossa myynnissä olevat eri toimialojen yritykset ovat esillä. Osa yrityksistä on myös ns. hiljaisessa myynnissä, joten niistä kannattaa kysyä suoraan yritysneuvojilta.
”Myöskään ns. hiljaiset ostajat eivät halua tietojaan näkyville. Tässä maakunnassa voisi olla nykyistä enemmän yrityksiä, jotka kasvavat yritysostoin. Kun yrityksen koko kasvaa, tehokkuus lisääntyy. Iso yritys on myös vakaampi. Yritysosto on myös hyvä keino laajentua tänne Etelä-Savoon.”
Yrityskaupan toteutuminen vie oman aikansa, joten liikkeelle kannattaa lähteä ajoissa. Joitakin nyrkkisääntöjä on.
”Kun yritystoiminta kasvaa, toiminimen yritysmuodon muuttamista kannattaa harkita. Osakeyhtiömuotoinen yritys maksaa hyvänä vuonna alemman veroprosentin mukaan veroja kuin toiminimi, jolla ei välttämättä jää taseeseen reserviä mahdollisia huonoja vuosia varten.”
Matkailuun lisää vetovoimaa
Osan työajastaan Pasi Laitinen vauhdittaa eri kokoisten matkailuyritysten kasvua.
”Meillä on täällä vetovoimaisia kohteita, kuten Kenkävero, Muisti ja ruokamatkailuyrityksiä. Nyt ei saisi ajatella nurkkakuntaisesti, vaan kannattaa luoda yhdessä kasvun ajureita ja veturiyrityksiä. Tämä on mahdollista lähivuosina vaikka Kenkäveronniemessä.”
Kun yhdessä pyritään parasta mahdollista tulosta kohti, Laitinen muistuttaa, että se vaatii niin asukkailta, kaupungilta, oppilaitoksilta, edunvalvojilta kuin yrityksiltä uudenlaista kaverin auttamisen asennetta, jolla etsitään ratkaisuja ongelmien sijaan.
”Koko homma on kiinni yhteistyöstä. Siitä, että halutaan positiivisen kautta parempaa. Se voi olla sitä, että suositellaan naapurin palveluita ja vaikka majoituspalvelut myyvät muiden tarjontaa, kuten kalastus- tai eräopaspalveluita, jolloin asiakkaan odotukset ylitetään ja hänet saadaan palaamaan Mikkelin seudulle. Puumalassa ja Savonlinnassa näkyy jo, minkälainen voima siinä on, kun yritykset haluavat kasvaa yhdessä.”
Matkailun kehittäminen on myös sitä, että alueella laitetaan olemassa olevia rakenteita kuntoon. Pinnan alla on menossa parhaillaankin prosesseja, joilla vaikkapa Astuvansalmen kalliomaalaukset saataisiin edistämään matkailua.
Pasi Laitinen muistuttaa, että matkailuyritys saa markkinointiin lisää näkyvyyttä ja vertaistukea, kun se liittyy vaikkapa Mikkelin Seudun Matkailupalvelut ry:n jäseneksi. Jäsenmaksu on porrastettu yrityksen koon mukaan
”Alueen kunnat maksavat 80 prosenttia budjetista, jolloin yritykset saavat sijoittamalleen summalle viisinkertaisen hyödyn. Myös koko Miksein asiantuntijajoukko on viritetty avuksi, kun alueen yritykset haluavat kasvattaa myyntiään ja pistää kuntoon digiosaamistaan.”
Hän toivoisi näkevänsä myös pienten matkailuyritysten yhdistyvän yrityskaupoilla tai toimivan verkostoina.
”Jos vaikka useampi eräopas toimisi yhdessä, jokainen voisi erikoistua ja hallintoon voitaisiin käyttää samoja resursseja, kuten yhteistä myyntihenkilöä tai nettikauppaa.”
Jotta yhteinen kehittäminen pääsee vauhtiin, hän toivookin, että yritykset innostuisivat ottamaan rohkeasti yhteyttä ja hyödyntämään ulottuvilla olevia mahdollisuuksia.
”Toivon erityisesti, että yhteyttä ottaisivat yritykset, joilla on haasteita ja halua kehittyä, niin laitetaan asioita liikkeelle yhdessä.”
Lisätietoja:
Yrityskaupat, liiketoiminnan kehittäminen ja matkailun kehittäminen: Pasi Laitinen, puh. 040 837 6257, sposti: pasi.laitinen(at)mikseimikkeli.fi
Mikkelin Saimaa-stadiumille 22.–23.1. suunniteltu elinvoimapyöräily oheistapahtumineen siirtyy voimassa olevien koronarajoitusten vuoksi myöhempään ajankohtaan.
Tapahtuman oli tarkoitus koostua muun muassa 24 tunnin pyöräilyhaasteesta, johon oli jo ilmoittautunut noin 70 joukkuetta mikkeliläisistä organisaatioista, seuroista ja yhteisöistä.
Tapahtumaa suunnitellaan järjestettäväksi uudella innolla myöhemmin keväällä. Järjestäjinä ovat Mikkelin kaupungin ja kehitysyhtiö MikseiMikkelin lisäksi Saimaa Stadiumi Oy ja Etelä-Savon Liikunta. Kaupunki tiedottaa uudesta ajankohdasta heti sen varmistuttua.
Mikkelin kaupungin häiriötilanteiden johtoryhmä järjesti ylimääräisen kokouksen perjantaina 31.12. Kokouksessa täsmennettiin torstaina 30.12. tehtyjä päätöksiä. Päätökset on tehty yhteistyössä Essoten kanssa.
Päätöksissä on täsmennetty lasten ja nuorten harrastamismahdollisuuksia, vaalitelttojen kieltämistä sekä kirjastojen ja museoiden asiakasrajoituksia. Myös rajoitusten kestot täsmentyivät. Rajoituksia ei voi kiertää koronapassilla, koska valtioneuvosto on poistanut sen väliaikaisesti käytöstä viruksen leviämisalueilla.
50 hengen yleisötilaisuus- ja kokousrajoitus on voimassa 20.1.2022 asti. Liikunta- ja harrastuspaikkoja koskeva rajoitus loppuu 13.1.2022. Molemmat rajoitukset alkavat 31.12.2021 kello 16.00.
Sisäliikuntapaikat: Uimahallit, kuntosalit, liikuntasalit ja jäähallit
Suljettu aikuisten harrastustoiminnalta. Tiloja voivat käyttää vuonna 2004 syntyneet ja sitä nuoremmat ohjattuun harrastustoimintaan osallistuvat lapset ja nuoret. Lisäksi tiloja voivat käyttää koululaisryhmät, varhaiskasvatusryhmät, lakisääteisten palvelujen kuntoutusryhmät ja ammattimaisesti urheilevat aikuiset ilman henkilörajoituksia.
Uimahallien saunat eivät ole käytössä. Kaupunki ei järjestä liikuntapaikkojen perhevarauksia.
Ulkoliikuntapaikat: Jääkentät, kaukalot, ulkokuntosalit ja hiihtoladut
Ei henkilörajoituksia. Pukukopit eivät ole käytössä. Kaupunki muistuttaa turvaväleistä liikuntapaikoilla.
Lasten ja nuorten turnausmuotoiset liikuntatapahtumat ja kilpailut
Mikkelin kaupunki suosittelee yhteistyössä Essoten kanssa, että lasten ja nuorten liikuntatapahtumat ja turnaukset sekä muut tämänkaltaiset tapahtumat perutaan tai siirretään, mikäli osanottajia tulee alueen ulkopuolelta.
Kirjastot ja museot
Aiemmasta päätöksestä poiketen kirjastojen ja museoiden tiloissa ei ole henkilörajoituksia, mutta rajoitukset ovat mahdollisia maanantaina 3.1.2022 tehtävän täsmennyksen jälkeen, erityisesti pienten tilojen kohdalla. Myös tarkemmat toimintaohjeet tilojen terveysturvallisuudesta käsitellään ja niistä tiedotetaan maanantaina 3.1.2022.
Aluevaalit, vaaliteltat
Kaupunki kieltää puolueiden vaaliteltat kaikilla kaupungin hallinnoimilla alueilla, muun muassa Hallitustorilla, Hallituskadulla ja Kirkkopuistossa, koska ei voida varmistaa alle 50 hengen terveysturvallisia kokoontumisia.
Ilotulitukset ja kaupungin tapahtumat
Kaupunki ei järjestä uudenvuoden ilotulituksia. Tammikuinen elinvoimatapahtuma Saimaa-stadiumilla siirretään myöhempään ajankohtaan keväälle. Myös Kulttuurin unelmavuoden Valonlampi-tapahtuma Pankalammella siirtyy myöhempään ajankohtaan.
Päätöskokoukset
Kaupunki järjestää toimielintensä kokoukset etänä toistaiseksi.
Vahva etätyösuositus henkilöstölle
Kaupunki vahvasti suosittelee henkilöstölleen etätyötä viisi päivää viikossa niissä tehtävissä, joissa se on mahdollista. Suositus on voimassa 31.1.2022 saakka.
Mikkelissä on nyt vahva tahtotila tehdä elinvoimaa lisääviä päätöksiä. Konserni- ja elinvoimajaoston jäsenet avaavat tässä jutussa omia odotuksiaan.
Pitkän työuran Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin vetäjänä ja Luomuinstituutin johtajana tehnyt VTT Pirjo Siiskonen luotsaa kaupunginhallitusta kehittämiskärki edellä.
Hänestä on tärkeää hyödyntää jo olemassa olevat kehittämisalustat, kuten vesiosaamiseen ja kiertotalouteen erikoistunut EcoSairila, liikuntaa ja tutkimusta yhdistävä Saimaa Stadium ja Memory Campus, arkisto- ja kirjastotoimen osaamis- ja palvelukeskus.
”Kun näiden kehittäminen lähti liikkeelle, alkuvaiheessa mukana ei ollut yrityksiä. Nyt meillä on edessä erilainen operaatio. Matkailun ja vapaa-ajan kehittämiselle luodaan alusta yhdessä olemassa olevien eri kokoisten yritysten kanssa. Korona-aika näytti, että matkailijat hakevat täältä luontoa, harrastemahdollisuuksia, kulttuuria ja historiaan keskittyviä kohteita. Näistä saadaan yhdisteltyä hienoja tuotepaketteja. Muilla alueilla ei ole esimerkiksi tällaisia ruokamatkailukohteita. Tuotteistustyö odottaa nyt tekijäänsä.”
Koulutusalan asiantuntijana Siiskonen pohdiskelee, että korona-aika vauhditti digi- ja etäopetusta niin, että niistä tuli vallitsevia tapoja järjestää opetusta.
”Emme vielä tiedä, mitä kaikkea se tuo mukanaan. Nyt tarvitaan tiivistä yhteistyötä koulutusorganisaatioiden ja elinkeinoelämän välille. Meillä on valtavat mahdollisuudet esimerkiksi vesiosaamisen kehitystyössä ja siihen liittyvässä koulutuksessa.”
Hänestä kaupunki pysyy elinvoimaisena, kun markkinoinnissa hyödynnetään koko laajan alueen tarjonta. Hän muistuttaa, että korona-aikana lapsiperheet ovat kiinnostuneet maaseudusta, missä asuminen luonnon keskellä on edullista ja turvallista. Muuttajille on tarjota hyvät liikenneyhteydet, ja monilla aloilla kärsitään peräti työvoimapulasta.
”Tontteja ja erilaisia asumisvaihtoehtoja pitää olla tarjolla myös Anttolassa, Haukivuorella ja Ristiinassa. Maaseututaajamissa täytyy säilyttää peruspalvelut, kuten koulu ja erilaisia päivähoitovaihtoehtoja. Näkyville pitää nostaa myös alueen monipuoliset opiskelumahdollisuudet 2. asteelta ammattikorkeakouluun ja yliopistotasolle. Tähän asti ei ole toimittu niin aktiivisesti kuin olisi voitu ja markkinoitu myös maaseututaajamia.”
Siiskonen kiittelee, että valtuustoryhmissä vallitsee nyt historiallinen yksimielisyys.
”Yhteishenki antaa elinvoimaa lisäävälle kehittämistyölle hyvät raamit.”
Työvoimapulaan ratkaisuja
Kansanedustajanakin työskennellyt Satu Taavitsainen korostaa, että elinvoima lähtee elinvoimaisista ihmisistä.
”Hyvinvoiva, elinvoimainen ihminen pystyy opiskelemaan, ryhtymään yrittäjäksi ja käymään töissä. Elinvoiman kannalta kunnan hyvät ja kattavat peruspalvelut ovat olennaisia. Ihmisten terveys on elinvoimaa. Palvelujen avulla kasvatetaan toimintakykyisiä ja tyytyväisiä kuntalaisia. Ihmisten hyvä arki ratkaisee, kuinka he viihtyvät Mikkelissä ja sitoutuvat kaupunkiimme.”
Yritysten hän uskoo menestyvän, kun osaavaa työvoimaa riittää ja liikenneyhteydet ovat hyvät. Näihin liittyvään edunvalvontatyöhön hän kaipaa lisää huomiota.
”Mikkelin edunvalvonnan tulee olla nykyistä vahvempaa, ja pääteiden ja ratojen kunnostuksissa ja nopeuttamisissa on onnistuttava. Monia yrityksiä vaivaa työvoimapula. Muun muassa Mölnlycke tarvitsee työntekijöitä. Yrityksemme pystyvät kasvamaan ja lisäämään tuotantoaan vain, jos työntekijöitä löytyy. Tarvitaan täsmäkoulutuksia ja toki palkkojen ja työehtojen tulee olla kohdillaan.”
Satu Taavitsainen näkee Mikkelin elinvoiman kannalta tärkeinä mm. liikenneyhteydet ja työvoiman saatavuuden. Myös kolmannen sektorin rooli elinvoiman tekijänä on merkittävä. Kuva: Satu Taavitsainen
Etelä-Savon hyvinvointijärjestöjen tuki ry:n toiminnanjohtajana työskentely antaa hänelle näköalapaikan kolmannelle sektorille. Taavitsainen muistuttaakin kansalaistoiminnan olevan tärkeä elinvoiman lisääjä alueella.
”Mikkelissä tulee olla elinvoimaa myös kansalaisyhteiskunnassa eli vireät järjestöt, liikuntaseurat ja muu kansalaistoiminta. Niiden rahoituksesta on huolehdittava. Monet tapahtumat syntyvät järjestöjen ja seurojen toimesta. Ilman niitä Mikkeli olisi nukkuva kylä.”
Parhaillaan Mikkelissä selvitetään energiayhtiöiden omistusta osana kaupungin talouden tervehdyttämistoimia. Taavitsainen näkee energiayhtiöiden omistuksen olevan myös alueen elinvoimakysymys.
”Pidän kaupungin 100-prosenttisesti omistamaa Etelä-Savon Energia Oy:tä (ESEä) yhtenä Mikkelin elinvoiman lisääjänä. Kohtuuhintainen sähkönsiirto ja kaukolämpö ovat niin kuluttajille kuin yrityksille osa Mikkelin elin- ja pitovoimaa.”
Isot linjat näkyville
Mikkelin seudulle 27 vuotta sitten muuttanut yrittäjä Raimo Heinänen odottaa paljon maaliskuussa valmistuvalta elinvoimaohjelmalta.
”Elinvoiman kannalta merkittävä on matkailun ja vapaa-ajan kehitysalusta, jota tuetaan kaavoituksella, reitistöjen luomisella ja etenkin Kenkäveronniemeä kehittämällä. Tavoitteena on luoda Kenkäveronniemestä miljoonan kävijän kohde, maan ykköskohde.”
Pitkän uran valtakunnallisen päivittäistavaraketjun johtotehtävissä ja Venäjän-kaupassa toiminut Heinänen pitää etenkin lähiruoan roolia merkittävänä kehittämistyössä.
”Ruoka on äärimmäisen tärkeä. Raaka-aineiden jalostusastetta on nostettava tällä alueella. On pystyttävä tuotteistamaan elintarvikkeita niin, että niitä voidaan myydä eri muodoissa erilaisissa paikoissa eli ei vain ravintoloissa vaan myös kaupoissa.”
Häntä huolettaa arvio, että noin 70 prosenttia täällä opiskelleista nuorista muuttaa muualle.
Raimo Heinänen uskoo täsmäkoulutuksen lisäävän työvoiman saatavuutta alueella. Tärkeiksi kehityskohteiksi Heinänen näkee myös vapaa-ajan asumisen palvelut ja Kenkäveronniemen alueen. Kuva: Päivi Kapiainen-Heiskanen
”Tänne jää liian vähän henkilöstöä, josta jatkokouluttaa erikoisosaajia. Pitäisi pystyä täsmäkouluttamaan enemmän työntekijöitä niin, että yritykset ovat mukana koulutusten suunnittelussa ja toteutuksessa. Täsmäkoulutus on aina tehokkainta.”
Häntä harmittaa, että yrittäjille ei ole aloitettu omaa oppisopimuskoulutusta, jolla pystyttäisiin varautumaan vaikkapa sukupolvenvaihdostilanteisiin.
”Jos koulutusta olisi, yrittäjäksi ryhtyvä voisi sijoittua oppisopimuksella yritykseen ja siten täsmäosaaminen siirtyisi jatkajalle tehokkaasti. Mielestäni paljon menetettiin myös siinä, kun Pienyrityskeskus lopetti.”
Itsekin yrittäjäkoulutuksia aikanaan Helsingissä vetänyt Heinänen toivoisi, että jokainen nuori saisi ripauksen yrittäjämäisestä toimintamallista, koska sitä kautta maailma kehittyisi.
”Tärkeintä on pitää yllä yrittäjän idealismia. Se on sitä, että opit vanhasta jotain uutta ja teet asioita taas paremmin.”
Korona-aika näytti monipaikkaisen asumisen ja vapaa-ajan asukkaiden voiman.
”Heidän viipymänsä tällä seudulla on vahvassa kasvussa. Voi sanoa, että he korvaavat tällä hetkellä jo poismuuton. Elinvoimaratkaisujen pitää lisätä heidän viipymäänsä ja muuttoaan tänne. Asioita pitää tuotteistaa vapaa-ajan asukkaille. Heidän ostokykynsä on keskimäärin parempi kuin paikallisten.”
Vapaa-ajan asukkaat myös rakentavat mielikuvaa seudusta.
”He puhuvat meistä aina positiivisesti. Heidät on palveltava niin hyvin, että he kokevat tämän olevan paras paikka. Tässä on meidän saumamme. Erityisesti nuoret perheet ovat huomanneet, ettei tämän hienompaa ja turvallisempaa paikkaa ole pandemia-aikanakaan.”
Hän toivoo, että jatkossa jokainen päätös mietittäisiin sen kautta, tukeeko se elinvoimaa.
”Päätöksenteossa joudutaan myös karsimaan asioita, mutta niitäkin pitäisi miettiä sen kautta, edistääkö päätös elinvoimaa vai ei. Nyt kun on otettu käyttöön uudentyyppinen päätöksentekokulttuuri, sitä on toteutettava yhdessä määrätietoisesti.”
Heinänen pyrkii ratkomaan asioita muistaen isot linjat ja entisen esimiehensä, kauppaneuvos Halosen neuvon, että kun myyt napin, saat napin.
”Nyt on tärkeää mennä eteenpäin ratkaisukeskeisesti asioita parantaen ja sitouttaa tekemiseen muut toimijat. Myös hallinto pitää ajatella uudelleen. Pitää saada ihmiset mukaan ja heille toiveikas näkymä tulevaisuudesta.”
Positiivinen kierre näkyy
Eero Aho uskoo, että kun Mikkelissä saadaan toteutettua ainutlaatuinen satamasta ns. lokkilutakon kautta Kenkäveronniemeen ulottuva matkailun ja kaupallisten palveluiden kokonaisuus, valtatie 5:ltä poikkeavat ihmiset lisäävät kaupungin elinvoimaa merkittävästi.
”Kun sataman uudet palvelut alkavat näkyä valtatielle, saamme siitä hienon käyntikortin. Näen, että satamasta voi kehittyä keskieurooppalaistyyppinen alue, josta löytyy kahviloita, ravintoloita ja putiikkeja. Meillä on täällä erinomaisia ravintola-alan yrittäjiä, joilla olisi nopea valmius reagoida ja luoda uusia palveluita sinne. Kaavoituksella pitää varmistaa, että ihmiset pääsevät liikkumaan alueella sujuvasti paikasta toiseen.”
Hän toivoo, että työvoimapulaa helpotettaisiin käymällä kertomassa avoimista työpaikoista oppilaitoksissa, joista valmistuu halutun osaamisen omaavia ihmisiä.
”Pitää iskeä suoraan niihin ihmisiin, jolla olisi mahdollisuus muuttaa tänne asumaan ja tekemään töitä. Myös oppisopimuskoulutus mahdollistaa suoran rekrytoinnin omalla paikkakunnalla. Usein on hankalampi rekrytoida jo töissä olevia, muualla asuvia osaajia.”
Eero Aho näkee valmistuvat opiskelijat tärkeänä rekrytointikohteena. Tärkeää on myös ilmapiiri ja asenne, jota mikkeliläiset kaupungistaan välittävät. Kuva: Eero Aho
Palomestarina työskentelevä syntyperäinen mikkeliläinen kertoo muuttaneensa itse kotikaupungistaan opiskelujen perässä neljä kertaa ja palanneensa aina niiden jälkeen.
”Se, että kärsitään työvoimapulasta tarkoittaa, että täällä on työpaikkoja. Sen viestin kanssa pitäisi jalkautua kauemmas, jos lähivedet on jo kalasteltu. Monilla teollisuuspaikkakunnilla on nähty työllisyydessä jyrkkiä nousuja ja laskuja. Täällä työpaikat ovat vakaita. Siitäkin kannattaisi kertoa.”
Hän uskoo, että kun kaupungista välittyy hyvä ilmapiiri, se houkuttelee uusia asukkaita.
”Me mikkeliläiset voimme vaikuttaa siihen, minkälainen asenne ja ilmapiiri täältä välittyy. Itse en ole koskaan edes harkinnut muuttavani täältä pysyvästi pois. Täällä on kaikki. Moderni sairaala, harrastemahdollisuudet ja loistava koulutustarjonta. Toki yliopistokoulutuksessa on vielä myös kehitettävääkin.”
Valtion suuntaan hänellä on toive, että valtio lisäisi terveydenhuollon rahoitusta Mikkelin kaltaisille paikkakunnille, joiden asukasmäärä arviolta kaksinkertaistuu kesäisin.
”Kaksoiskuntalaisuus tai kaksoispaikkakuntalaisuus voisi olla siihen ratkaisu. Ei voi olla niin, että täällä nautitaan kesäisin täkäläisin veroeuroin tuotetuista palveluista, mutta verot maksetaan etelään. Palvelujen rahoituksen pitäisi seurata ihmistä.”
Mikkelin seutu näyttäytyy hänelle alueena, jossa voi elää ja lomailla turvallisesti ympäristössä, missä kaikki palvelut pelaavat.
”Sanoisin, että palvelut pelaavat täällä Suomen mittakaavassa erinomaisesti. Tuotamme palveluita tehokkaasti ja neuvokkaasti pienillä resursseilla. Se voi olla myös vetovoimatekijä.”
Koulutustarjonta luo vetovoimaa
Mikkelin seudun vetovoimaa lisäisi, jos yhä vielä nykyistäkin useampi korkeakouluopiskelija saataisiin valmistuttuaan jäämään tänne yrityksiin töihin, Heli Kauppinen arvioi. Hän työskentelee Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa viestintäsuunnittelijana.
Kun hän aloitti työssään 17 vuotta sitten, useimmat opiskelijat muuttivat opiskelupaikkakunnilleen opintojen ajaksi. Nykyään opintoja järjestetään paljon myös verkossa, monimuoto-opiskeluna ja työssäkäyville räätälöityinä kokonaisuuksina.
”Nyt monet opiskelijat voivat suorittaa opintojaan muualta käsin, eivätkä he välttämättä muuta Mikkeliin asumaan. Heihin voi silti luoda kontakteja korkeakoulun kautta.”
Yrityksille hän vinkkaa, että kotimaisille ja kansainvälisille opiskelijoille kannattaa tarjota alkuun pienempiä projekteja, jolloin tutustuminen puolin ja toisin helpottuu.
”Harjoittelijoiden ohjaaminen vaatii toki työtä, ja kansainvälisten opiskelijoiden kanssa pitäisi toimia yleensä englanniksi. Tähänkin voi löytyä luovia ratkaisuja eli jos vaikka suomea puhuva ja kansainvälinen opiskelija menisivät työparina samaan yritykseen, suomalainen opiskelija pystyisi kääntämään opiskelukaverilleen ja mentoroimaan häntä.”
Heli Kauppinen työskentelee päivätyössään korkeakouluopiskelijoiden parissa. Kauppinen kannustaa integroimaan opiskelijoita yrityksiin jo opintojen aikana mm. pienten projektien kautta. Mikkelissä opiskelleet alumnit ovat voimavara, jota voitaisiin hyödyntää paremmin. Kuva: Lotta Niskanen
Xamkin edeltäjä Mamk aloitti kansainvälisen toiminnan jo 30 vuotta sitten, joten vuosien varrella Mikkelistä on tullut tuttu kaupunki valtavalle joukolle täällä opiskelleita kv. opiskelijoita, valmistuneiden opiskelijoiden verkostotyötä eli ns. alumni-toimintaa tekevä Kauppinen muistuttaa.
Hän pitää realistisena sitä, että monet täällä aikanaan opiskelleet ja opettaneet voisivat palata Mikkeliin perheineenkin, kunhan heille tarjotaan työtä ja riittävät palvelut.
”Jotta valmistuneet kansainväliset osaajat tulisivat tänne töihin, heidän perheilleen pitäisi olla tarjolla englanninkielistä opetusta. IB-lukio onkin tällä hetkellä täällä puheenaihe. Mikkelissä asuneet kv. opiskelijat muistelevat Mikkeliä positiivisesti, joten heitä voisi kontaktoida, kun etsitään uusia osaajia.”
Hän uskoo, että myös hankerahoitusta pystyttäisiin kotiuttamaan Mikkeliin vielä nykyistä enemmän.
”Uskon, että kun yritykset saavat positiivisia kokemuksia hankerahoituksesta, se kannustaa jaksamaan hankebyrokratiaakin. Onnistuminen vaatii tuekseen organisaatioita ja rakenteita, jotka auttavat vauhtiin pääsyä. Siinä tarvitaan esimerkiksi Mikseitä tueksi.”
Hän uskoo tuloksia syntyvän, kun hankkeissa on mukana korkeakouluja ja yrityksiä.
”Rahoituslähteitä on paljon, joten pitää myös olla vinkkaajia, jotka välittävät yrityksille tietoa avoinna olevista mahdollisuuksista.”
Kauppinen on seurannut tyytyväisenä isoja kestävän kehityksen investointeja, kuten MetsäSairilan kierrätystalouskeskittymää ja jätevedenpuhdistamon valmistumista.
”Sitä kautta on luotu merkittävä tutkimus- ja kehitysalusta, joka vetää ympärilleen yritystoimintaa. Näen kiertotalousosaamisen lisäävän kaupungin vetovoimaa. Uskon, että täällä voidaan tehdä vesiosaamiseen ja ympäristöteknologiaan liittyviä, merkittäviä läpimurtoja. Suomi tunnetaan jo nyt ympäristöosaamisesta. Tämä näkyy Mikkelissä vaikkapa niin, että Xamk vetää alalle opiskelijoita esimerkiksi Vietnamista.”
—
Artikkeli on tuotettu osana Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n Elinvoiman tekijät -kampanjaa. Katso mietteitä myös yrityksiltä aiemmasta artikkelistamme ”Elinvoima näkyy ketteryytenä.”
Teksti: Päivi Kapiainen-Heiskanen Kansikuva: Kaupunginhallituksen ja konserni- ja elinvoimajaoston puheenjohtaja Pirjo Siiskonen. Kuva: Päivi Kapiainen-Heiskanen
Mekaaniselle puunjalostusteollisuudelle räätälöityjä ratkaisuja tuottava Kotila Engineering laajentaa parhaillaan Mikkelin Tuskussa ja etsii uusia osaajia.
Yritys aloitti Tuskussa vuonna 2014, kun sieltä löytyi 3,5 hehtaarin tontti hyvien liikenneyhteyksien varrelta. Tällä hetkellä yrityksen liki koko tuotanto menee vientiin. Kasvava vientialue on Venäjä ja Keski-Euroopassa tuotteita menee etenkin Saksaan.
Parin miljoonan euron investoinnilla yritys laajentaa merkittävästi tilojaan Tuskussa ja hankkii tuotantoon uusia koneita. Investoinnilla varmistetaan, että yritys pystyy kasvamaan ja kasvattamaan liikevaihtoaan 3-5 miljoonaan euroon. Yritys työllistää tällä hetkellä 11 täysipäivästä työntekijää.
Kotila Engineering investoi parhaillaan parilla miljoonalla eurolla toimitilojensa laajennukseen. Uudet tilat valmistuvat ensi kesäksi.
Töihin vaikka heti
Tilauskonepajayritys tekee räätälöityjä ratkaisuja etenkin pienille sahalaitoksille. Tuotannossa työ on koneistusta ja sorvausta CNC-kalustolla, hitsausta, asennuksia sekä automatisointia.
”Meille tulee viisi uutta CNC-työstökeskusta, ja nyt etsimme niitä käyttämään kuutta uutta työntekijää, jotka voivat aloittaa vaikka heti. Toivomme, että heillä olisi kokemusta CNC-koneistuksesta tai ainakin kova mielenkiinto oppia”, toimitusjohtaja Juhani Kukkonen sanoo.
Lisäksi etsitään 1-2 suunnittelijaa, jotka ovat 3D-suunnittelutaitoisia. Yritys tarjoaa asiakasyrityksilleen kone- ja laitetoimituksia, CNC-koneistuspalveluita ja valmistaa teräsrakenteita sekä logking-laitteita tukkien ja pienpuun käsittelyyn. Lisäksi myydään sahalaitteita, kuorimakoneita sekä muita laitteita.
”Olemme kiinnostuneita konesuunnittelun osaajista. Insinööri ei tarvitse olla, vaan pikemminkin etsimme aitoja, käytännön osaajia. Olemme tehneet kauppoja, ja ne pitää saada nopeasti työn alle osaavien työntekijöiden kanssa.”
Kasvu tulee viennistä
Tuotteita on viety vuosien varrella 30 eri maahan ja kotimaassa niitä on myyty 200 eri asiakkaalle. Vientikauppaa tekee kuusi omaa myyjää ulkomailla.
Kotila Engineering tekee räätälöityjä ratkaisuja etenkin pienille sahalaitoksille. Tuotannossa työ on koneistusta ja sorvausta CNC-kalustolla, hitsausta, asennuksia sekä automatisointia.
”Venäjä on vientimme kasvualue. Siellä on paljon eri kokoluokan toimijoita, joten kaltaisellemme pienemmälle tilauskonepajalle riittää asiakkaita, joille tehdä räätälöityjä ratkaisuja.”
Viime vuosina myös Keski-Eurooppaa piinaavat metsätuhot ovat tuoneet uusia eteläsaksalaisia asiakkaita, kun kuivunutta puuraaka-ainetta ei ole enää voinut jalostaa tukeiksi, vaan siitä on valmistettu vaikkapa pellettejä ja muita tuotteita.
Tuskussa mahtuu kasvamaan
Tuskun logistinen merkitys on kasvanut vuosien varrella entisestään, mikä palvelee hyvin kovassa kasvuvauhdissa olevaa yritystä. Toimitusjohtajalta kiitosta saavat kasvun vauhdittamiseen osallistuneet ELY-keskus ja rahoituslaitokset joustavine palveluineen.
Mikkelin kaupungin suuntaan Juhani Kukkonen vinkkaa, että on kolme asiaa, joiden kanssa kannattaa tehdä jatkossakin tiiviisti töitä: luvitus, koulutus ja työvoiman saatavuus.
”Kaupungin pitäisi näkyä ulospäin yrittäjäystävällisenä. Yrittäjät kaipaavat kaupungilta sitä, että tehdään oikeita asioita ja tuetaan siten yrittäjien toimintaa. Rakennusluvat ja muu luvitus pitää saada hoitumaan mahdollisimman nopeasti.”
Hän toivoo myös, että alueen yritysten työvoiman rekrytointitoiveet näkyisivät nykyistä paremmin paikallisessa ja valtakunnallisessa mediassa.
”On erittäin tärkeää, että kaupungista löytyy yritysten kaipaamaan koulutusta, ja että oppilaitoksilla on parhaat mahdolliset opettajat. Sitä kautta varmistetaan, ettei yritysten kasvu hyydy työntekijäpulaan.”
Yrityksiä kannattaa houkutella
Kun Kukkonen oli aikanaan perustamassa yritystä ja etsi sille sijaintipaikkaa, hän kyseli tarjouksia kolmelta eri paikkakunnalta. Mikkelin Tusku valikoitui sijaintipaikaksi, kun silloinen apulaiskaupunginjohtaja Eero Kaitainen otti yrityksen toiveet täytettäväksi ja teki tarjouksen, josta ei kannattanut kieltäytyä.
”Mikkeli voisi houkutella samaan tapaan tänne nyt uusia yrityksiä. Yrittäjille pitäisi tulla sellainen tunne, että heidät halutaan Mikkeliin. Kyse on vähän kuin parisuhteesta eli molemmilta pitää löytyä vahvaa tahtoa. Kannattaa myös muistaa, miten tärkeitä vientiyritykset ovat maailmalta tulevine rahavirtoineen. Ilman yrityksiä ei ole kaupunkia.”
Artikkelikuva: Toimitusjohtaja Juhani Kukkonen toivoo, että Mikkelissä tarjottaisiin koulutusta, joka auttaa alueen yrityksiä varmistamaan työvoiman saannin.
Teksti: Päivi Kapiainen-Heiskanen Kuvat: Juhani Kukkonen ja Päivi Kapiainen-Heiskanen
Mikkelissä järjestettiin vuoden 2021 aikana kahdesti digitoijien koulutus ja kerran digitoinnin asiantuntijoiden koulutus alan kasvavaan työntekijätarpeeseen. Digitoijien koulutuksista valmistui yhteensä 30 opiskelijaa digitointityön tehtäviin.
Asiantuntijoiden koulutuksesta kahdeksan opiskelijaa valmistui digitoinnin suunnittelu- ja esimiestehtäviin. Koulutuksiin haki yli sata digitoinnista kiinnostunutta henkilöä. Tarvetta uudelle lisäkoulutukselle on edelleen.
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk ja Mikkelin kehitysyhtiö Miksei toteuttivat opiskelijoille maksuttomat digitointialan koulutukset Etelä-Savon ELY-keskuksen rahoittamassa ESR-hankkeessa. Koulutusten käynnistymiseen vaikutti mm. Kansallisarkiston päätös massadigitoinnin toimintojen sijoittumisesta Mikkelin Memory Campuksen yhteyteen sekä muiden alan toimijoiden kasvava työntekijätarve.
Kansallisarkiston massadigitoinnin lisäksi yhdistyksillä, järjestöillä ja kunnilla sekä muilla organisaatioilla on tarve saattaa aineistojaan sähköiseen muotoon. Alalle on syntynyt jo koulutusten aikana uusia työpaikkoja paikallisiin organisaatioihin, kuten Kansallisarkistoon, Kansalliskirjastoon, Elkaan ja Muistiin. Työssäoppimispaikkoja koulutuksille tarjosivat muun muassa Kansallisarkisto, Kansalliskirjasto, Suomen Elinkeinoelämän Keskusarkisto Elka, Mikkelin kaupungin museot, Sodan ja rauhan keskus Muisti, Bioshare Digitization ja Essote.
Koulutuksen käyneiden osaamistaso on korkeampi kuin ilman koulutusta. Lisäksi koulutuksen käyneiden ymmärrys digitoinnista helpottaa perehdytystä työtehtäviin, mikä vaatii vähemmän työnantajan resursseja.
– Kansallisarkiston massadigitointi Mikkelissä tarjosi työssäoppimispaikan 12:lle digitoinnin ammattilaiseksi koulutuksessa opiskelleelle henkilölle vuoden 2021 aikana. Kaikki meillä harjoittelussa olleet saivat perehdytyksen massadigitoitavien viranomaisaineistojen valmisteluun, skannaukseen ja validointiin. Olimme erittäin tyytyväisiä harjoittelijoiden kiinnostukseen ja intoon tehdä massadigitoinnin eri tehtäviä sekä heidän sulautumiseensa osaksi uutta työyhteisöämme, suunnittelija Tiina Hölttä Kansallisarkiston Mikkelin Keskusarkistosta kertoo.
Digitoijien koulutus koostui digitoinnin perusteista, syventävistä opinnoista sekä digitointiprojektin toteutuksesta joko työssäoppimispaikassa tai Xamkiin rakennetussa digitoinnin oppimisympäristössä. Digitoinnin asiantuntijoiden koulutus toteutettiin osittain yhteistyössä Tiedonhallinnan ja sähköisen arkistoinnin -koulutuksen (YAMK) kanssa. Digitoijien koulutuksesta toteutettiin myös mallinnus, jotta koulutusta voidaan jatkossa hyödyntää avoimesti muiden toteuttajien toimesta. Koulutuksen mallinnus ja oppimateriaalit julkaistaan Avointen oppimateriaalien kirjastossa (aoe.fi).
Lisäkoulutukselle nähdään olevan tarvetta, koska digitoitavaa aineistoa riittää tulevaisuudessakin. Tähän tarpeeseen Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu ja Mikkelin kehitysyhtiö Miksei ovat hakeneet uutta Digitoinnin taitajaksi -koulutushanketta. Sen tarkoituksena on kehittää uudenlaista koulutusta, joka vastaa työelämän muuttuviin tarpeisiin ja antaa uutta potkua aineistojen sähköistämiseen.
Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n toimitusjohtajan hakuaika on umpeutunut. Määräaikaan 19.12.2021 mennessä yhtiö vastaanotti 29 hakemusta.
-Kumppanina rekrytoinnissa toimiva Mercuri Urval on aloittanut hakijoiden haastattelut. Pian saamme käyttöömme tarkemmat tiedot ja konsulttiemme alustavat arviot hakijoista, rekrytointiprosessissa mukana oleva hallituksen jäsen Esko Pitkänen kertoo.
Hakuajan umpeutumisen myötä Juha Kauppinen siirtyy sivuun vt. toimitusjohtajan tehtävästä. Kauppinen jatkaa Sinisen biotalouden (BEM) osaamiskeskuksen koordinaattorina johtajasopimuksensa päättymiseen 28.2.2022 saakka.
-Annoin eroilmoitukseni syyskuun 2021 alussa ja tuolloin ajattelin, että saisimme toimitusjohtajan hakuprosessin vietyä loppuun jouluun mennessä. Toimitusjohtajan hakuprosessi on kuitenkin kestänyt pidempään, kun alun perin ajateltiin, Kauppinen kertoo.
Kauppinen vapautettiin pyynnöstään toimitusjohtajan tehtävästä 17.12.2021. Toimitusjohtajan sijaisena toimii 17.12.2021 alkaen hallintopäällikkö Maarit Randelin.
Uusi toimitusjohtaja pyritään nimeämään kehitysyhtiölle tammikuun 2022 aikana.
Lisätietoja antaa:
Armi Salo-Oksa, hallituksen varapuheenjohtaja
Puh. 044 320 6011
Email. armi.salo-oksa@stupa.fi
Mikkelin kaupunginhallitus valitsi yksimielisesti kaupungin henkilöstöjohtajaksi Petri Mattilan. Myös valintaryhmä oli esityksessään yksimielinen.
Mattila on työskennellyt elokuusta 2021 alkaen Maahanmuuttoviraston henkilöstöpäällikkönä. Sitä ennen hän työskenteli liki neljän vuoden ajan Maavoimien henkilöstöpäällikkönä. Mattila on suorittanut yleisesikuntaupseerin tutkinnon.
Varalle kaupunginhallitus valitsi yhteiskuntatieteiden tohtoriopiskelijan Jenni Rytkösen.
Mölnlycken Mikkelin tehdas jatkaa lähivuodet mittavia investointeja ja toivoo paikallisista oppilaitoksista yhteistyökumppaneita, ettei kasvu hyydy osaajapulaan.
Mölnlycke Health Care on maailman johtava haavanhoitotuotteiden ja leikkaussalitarvikkeiden valmistaja ja kehittäjä. Viime vuonna 50-vuotista taivaltaan juhlinut yrityksen Mikkelin tehdas työllistää 540 työntekijää, joista yli puolet on naisia.
Vuonna 2016 Mikkelissä tehtaanjohtajana aloittanut Timo Saahko on työskennellyt maailmalla yhteensä parisenkymmentä vuotta, josta useita vuosia Saksassa, Kiinassa ja Puolassa.
Viime heinäkuussa hän alkoi vetää myös konsernin muita haavanhoitotuotteiden tuotantolaitoksia, jotka sijaitsevat Tanskassa, Englannissa ja Yhdysvalloissa, missä tehtaita on kaksi Mainen osavaltiossa.
”Mikkeli on selkeästi konsernin mallitehdas, jonka työkulttuurista ja intohimosta viedä asioita eteenpäin olen äärimmäisen ylpeä. Teemme täällä pitkäjänteistä kehitystyötä, jonka tuloksia voidaan hyödyntää koko konsernissa.”
Mikkelin tuotekehitystiimin 13 täysipäiväistä asiantuntijaa teollistaa ja testaa koko konsernin käyttöön uusia tuotteita. He ovat osa konsernin pääkonttorissa Göteborgissa sijaitsevaa tutkimus- ja tuotekehitysyksikköä.
”Vuosittain Mikkelissä kehitetään konsernille tuotantoon noin 2-3 uutta tuotetta.”
Mikkelissä valmistuu vuosittain noin 300 miljoonaa tuotetta, jotka viedään pääosin Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin. Kotimaahan tuotannosta jää noin 1,5 prosenttia.
Mikkelin yksikön liikevaihto on tänä vuonna ennätysmäinen eli 132 miljoonaa euroa, mikä ylittää 20 prosentilla budjetoidun liikevaihdon.
”Tämä on historiamme paras tulos. Myös ensi vuonna meillä menee kovaa.”
Mölnlycke siirsi parisen vuotta sitten Suomen pääkonttorinsa toiminnot Mikkeliin.
”Se oli strateginen päätös, jolla haluttiin tukea Mikkelin tehtaan kehittämistä. Konsernin lippulaivatehtaaksi meidät tekee osaaminen, henkilöstö ja sen yrittäjämäinen asenne, mikä tarkoittaa jatkuvaa oppimista ja kehittämistä.”
Mittavia investointeja
Viimeisten viiden vuoden aikana Mikkelin tehtaalla on investoitu yhteensä noin 35 miljoonalla eurolla. Parhaillaan rakennetaan uutta vaahtolinjaa, mikä on 6,3 miljoonan investointi.
”Lisäksi saimme joulukuun alussa uusia investointipäätöksiä yhden konelinjan modernisoinnista eli 5,5 miljoonan investoinnista sekä uuden komponenttilinjan 2,5 miljoonan euron investoinnista. Investoinneilla halutaan varmistaa, että käytössä on riittävästi tuotantokapasiteettia. Seuraavien viiden vuoden aikana vuosittaiset investoinnit ovat keskimäärin noin seitsemän miljoonan euron tasolla. Kokonaisuudessaan meillä on tällä hetkellä suunnitelmissa yli 14 miljoonan investoinnit. Ne vahvistavat Mikkelin tehtaan asemaa konsernin lippulaivatehtaana”, Saahko kuvaa.
Mölnlycken tehtaat Mikkelin Pursialassa käsittävät yhteensä 40 650 neliömetrin alueen. Kuva: Mikko Kankainen
Jatkuvalla kehittämisellä on onnistuttu lisäämään tehtaan kustannustehokkuutta viiden vuoden aikana yli 20 miljoonalla eurolla.
”Kehittämistyötä on tehtävä koko ajan. Olemme pystyneet tehostamaan esimerkiksi materiaalien käyttöä ja prosessijätteen määrä on vähentynyt.”
Mikkelin tehdas on kaupunkikeskustan suurin tuotannollinen yksikkö ja merkittävä yritysverojen maksaja.
”Olemme tyypillisesti top 5:n joukossa yritysverojen maksajana.”
Työntekijöitä etsitään lisää
Mikkelin tehtaalla on kunnianhimoinen tavoite olla maailman paras työpaikka. Loppuvuonna on solmittu kuukausittain parisenkymmentä uutta työsopimusta.
”Kasvun esteenä on työvoimapula. Olemme pulassa, jollei tilanteeseen löydy ratkaisuja. Mikkeliin kaivattaisiin prosessiteollisuuden koulutustarjontaa. Haluaisimme saada luotua tiivistä yhteistyötä alueen oppilaitosten kanssa työvoimapulan ratkaisemiseksi”, henkilöstöpäällikkö Hanna-Leena Hone kertoo.
Itsekin Mikkeliin paluumuuttanut Hone on vastannut yksikön henkilöstöasioista vuodesta 2007. Nykyään hänelle kuuluvat myös Tanskan ja Norjan yksiköiden henkilöstöasiat.
”Koulutamme ihmisiä sairaalavalmisteiden tekijöiksi. Meillä pääsee oppimaan ammatin ja etenemään, vaikkei ihmisellä olisi lähtötilanteessa teknistä taustaa. Meillä on tarjolla myös paljon erilaisia tehtäviä laadunvalvonnassa ja hallinnossa. Työntekijämme voivat myös liikkua sisäisesti tehtävistä toisiin.”
Saahko ja Hone vakuuttavat, että henkilöstö on menestyksen ydin. Käytössä on useita työaikamuotoja, ja niitä kehitetään tukemaan jaksamista ja hyvinvointia.
”Kolmivuorotyö on vallitseva, mutta siihenkin voi tehdä pienehköjä muutoksia. Voi vaikka valita, aloittaako työt kuudelta vai seitsemältä.”
Mikkelin-tehtaalla viitisentoista vuotta tutkimus- ja tuotekehitystehtävissä työskennellyt Hanna Hämäläinen siirtyi tänä kesänä tuotantopäälliköksi. Hän kuvaa kehitystyötä jatkuvaksi prosessiksi, johon kaikilla on mahdollisuus osallistua.
”Meillä on meneillään muun muassa Tuunaa työsi -projekti eli keräämme vuosittain ideoita työntekijöiltä. Tänäkin vuonna niitä on tullut jo parisen tuhatta. Puolet ideoista on jo myös toteutettu. Yleensä ideoita on laidasta laitaan työnhyvinvoinnista teknisiin parannuksiin. Kunkin oma tiimi arvioi ideat ja jalostaa niitä. Ideat jaetaan kaikille samoin kuin parhaat käytännöt. Mikkeliläisten ideoita ja käytänteitä jalostamme ja jaamme koko konsernillekin.”
Mittausten mukaan Mikkelin yksikön työntekijöistä yli 90 prosenttia on sisäistänyt konsernin strategiat ja sen, että voi olla mukana kehittämistyössä.
”Meille on tärkeää oppiva henkilöstö ja positiivisen tunneilmaston kehittäminen. Haluamme, että ihmiset kokevat oman työnsä merkitykselliseksi ja mieltävät valmistavansa tuotteita, joilla pelastetaan ihmishenkiä.”
Seutu kaipaa yhdessä tekemistä
Kesällä eMBA-tutkinnon suorittanut Timo Saahko hämmästyi huomatessaan, miten tutkintoa suorittaneet kollegat eri puolilta olivat kuulleet eteläsavolaisten eripuraisuudesta.
”Kaupunkiakin voisi johtaa kuin yritystä. Nenät pitäisi saada näyttämään samaan suuntaan. Olisi selvitettävä, miten tulevaisuutta halutaan tehdä yhdessä, ettei energia mene hukkaan. Positiivisia asioita pitäisi tuoda esille ja rummuttaa. On luotava sellainen henki, että halutaan olla voittajia”, Saahko kannustaa.
Hanna-Leena Hone puolestaan toivoo tuotannollisten yritysten näkyvän nykyistä enemmän.
”Monet paikkakunnat mielletään edelleen ns. teollisuuspaikkakunniksi, vaikka niiltä on lakkautettu tuotannollisia yrityksiä. Toivoisin, että myös oppilaitokset heräisivät huomaamaan, että meillä täällä Mikkelissä on useita isoja toimijoita, jotka ovat tärkeitä ja kaipaavat yhteistyötä oppilaitosten kanssa.”
Tietoa Mölnlyckestä Mikkelissä:
perustettu toukokuussa 1970
työpaikkoja 540, joista 75 hallinnossa
13 osaajan tutkimus- ja tuotekehitystiimi
valmistaa noin 500 eri tuotetta
käytössä 50 tuotantolinjaa
liikevaihto tänä vuonna 132 miljoonaa euroa
investoi seuraavat viisi vuotta vuosittain noin 5-7 miljoonaa euroa
40 650 neliömetrin alue Pursialassa
konsernin pääkonttori Ruotsin Göteborgissa
Kansikuva: Mittavat investoinnit vahvistavat Mikkelin tehtaan asemaan konsernin lippulaivana, toimitusjohtaja Timo Saahko, tuotantopäällikkö Hanna Hämäläinen ja henkilöstöpäällikkö Hanna-Leena Hone kertovat.
Mikkeliläiset koululaiset saavat jatkossa lautaselleen lähialueen järvikaloista valmistettuja järvikalapihvejä.
Pihvit ovat syntyneet Järvi-Suomen Kalatuote Oy:n sekä Mikkelin ruoka- ja puhtauspalveluiden yhteistyönä.
Vuoden 2021 aikana pihveistä testailtiin ja maisteltiin erilaisia versioita.Tavoitteena oli kehittää ammattikeittiöille sopiva kotimaisesta kalasta valmistettu järvikalapihvi, joka on sopivan kokoinen, huomioi ravitsemussuositukset ja ennen kaikkea maistuu koululaisille.
Alkusyksyn 2021 aikana pihvejä maisteltiin ja annettiin palautetta neljällä eri koululla. Tuotekehityksen lopputulemana pihvit on nyt siirretty koulujen kiertävälle ruokalistalle vakiotuotteeksi.
Uudet pihvit sisältävät 75 prosenttia kalaa. Pihvien painosta 50 prosenttia on muun muassa Saimaalta ja Puulalta pyydettyä lahnaa ja 25 prosenttia kestävästi kasvatettua kirjolohta. Järvikalapihvit ovat askel kohti entistä vastuullisempaa ruokapalvelua: hankinta tukee aluetaloutta, edistää vesistöjen kuntoa ja lisää kotimaisten elintarvikkeiden käyttöä.
Järvi-Suomen Kalatuote Oy (ent. Puula-Särvin) on hirvensalmelainen pitkänlinjan kalanjalostamo, joka valmistaa monipuolisesti erilaisia kalajalosteita niin kuluttajille kuin ammattikeittiöille.
Lisätiedot:
Tuomas Pöyry, Järvi-Suomen Kalatuote Oy
Puh. 044 794 2262
Mia Hassinen, Mikkelin ruoka- ja puhtauspalvelut
Puh. 0500 359 518
Kansikuva: Työskentelyä Mikkelin ruoka- ja puhtauspalvelujen keittiössä. Kuva: Juuli Aschan
Käytämme verkkosivuillamme analytiikka- ja muita evästeitä tarjotaksemme sinulle parhaan mahdollisimman käyttökokemuksen. Oletamme että tämä on sinulle ok, mutta voit myös halutessasi kieltää evästeet. Halutessasi voit myös tutustua sivustomme rekisteri- ja tietosuojaselosteeseen.EvästeasetuksetHYVÄKSY
Evästeet & Evästeasetukset
Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n henkilötietolain (10 ja 24 §) ja EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (GDPR) mukainen rekisteri- ja tietosuojaseloste
Laadittu 20.8.2019. Viimeisin muutos 23.7.2020.
Tämä rekisteri- ja tietosuojaseloste koskee yhtiön verkkosivuja osoitteessa https://mikseimikkeli.fi.
Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy Y-tunnus: 0600598-8
Sammonkatu 12, 50130 Mikkeli
Osakeyhtiö on rekisteröity Suomen Kaupparekisteriin.
Osakeyhtiön omistajat ovat Mikkelin kaupunki, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu ja LUT-yliopisto.
Tekninen yhteyshenkilö:
Jukka Kumpusalo, viestintäpäällikkö
puh 044 794 5694
jukka.kumpusalo@mikseimikkeli.fi
Hallinto ja tietopyynnöt:
Maarit Randelin, hallintopäällikkö
puh. 0440 361 607
maarit.randelin@mikseimikkeli.fi
2. Rekisterin nimi
Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n verkkoportaali osoitteessa https://mikseimikkeli.fi
3. Oikeusperuste ja henkilötietojen käsittelyn tarkoitus
EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen mukaiset oikeusperusteet henkilötietojen käsittelylle tässä verkkoportaalissa ovat
Sopimus
Kun käytät palveluitamme, käsittelemme tietojasi perustuen sopimussuhteeseen. Käsittelemme vain tietoja, jotka ovat tarpeen sovitun palvelun toimittamista varten.
Rekisteröidyn suostumus Kun lähetämme sinulle sähköisiä markkinointiviestejä lupaasi perustuen tai kohdennamme sinulle mainontaa verkkopalveluissa, käsittelemme tietojasi suostumukseen perustuen.
Oikeutettu etu Mikkelin kaupungin ja Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n asiakastyön hoitaminen. Henkilötietojen käsittelyn tarkoitus on yhteydenpito asiakkaisiin, asiakassuhteen ylläpito, markkinointi tms. Tietoja ei käytetä automatisoituun päätöksentekoon tai profilointiin.
4. Rekisterin tietosisältö ja säännönmukaiset tietolähteet
Tässä verkkoportaalissa olevia henkilötietoja käsitellään vain siinä määrin kuin on tarpeen em. tarkoitusten toteuttamiseksi ja tavalla, jota rekisteröidyt voivat kohtuudella odottaa tietoja antaessaan.
Mikäli jätät kommentin, kommenttia ja sen metatietoa säilytetään toistaiseksi. Tämä tehdään siksi, että voimme tunnistaa ja hyväksyä seuraavat kommentit automaattisesti sen sijaan, että säilyttäisimme ne moderointijonossa.
Tallennamme rekisteröityneiden käyttäjien (jos sellaisia on) käyttäjäprofiilien tiedot. Kaikilla käyttäjillä on mahdollisuus nähdä, muokata ja poistaa omia henkilötietojaan milloin vain. Ainoastaan käyttäjänimeä ei voi muuttaa. Verkkosivuston ylläpitäjät voivat nähdä ja muokata käyttäjäprofiilien tietoja.
Tietoa kerätään myös seuraavin tavoin:
Yhteydenottolomakkeet Tässä verkkoportaalissa on yhteydenottolomakkeita, joilla kerätään nimitietoja, puhelinnumerotietoja sekä sähköpostiosoitetietoja. Täyttäessäsi yhteydenottopyyntölomakkeen Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n sivulla hyväksyt, että yhtiön edustaja ottaa sinuun yhteyttä käyttäen lomakkeella antamiasi tietoja. Yhteydenottolomakkeen lomakekentässä ilmoittamiasi tietoja ei tallenneta automaattisesti mihinkään yhtiön rekisteriin. Tietoja ei myöskään anneta kolmannelle osapuolelle ilman nimenomaista lupaasi.
Kommentit
Kun sivuston käyttäjät jättävät kommentteja sivustolle, keräämme kommenttilomakkeessa olevat tiedot, sekä käyttäjän IP-osoitteen ja selaimen versiotiedot roskaviestien tunnistamisen helpottamiseksi. Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy pidättää oikeuden valita, miltä osin kommentointi on sivustolla käytössä tai sulkea kommentointimahdollisuuden kokonaan pois.
Kun vierailijat jättävät kommentin tälle sivustolle keräämme tiedon, joka on näkyvissä kommentointikentissä, IP-osoitteen sekä selaimen versioon liittyvät tiedot. Sähköpostiosoitteesta luotu anonymisoitu hajautustieto (hash) voidaan lähettää Gravatar-palveluun, jotta tiedetään onko kommentoija palvelun käyttäjä. Gravatar-palvelun tietosuojaseloste löytyy osoitteesta https://automattic.com/privacy/.
Uutiskirjetilauslomakkeet Tällä sivustolla on Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n toimittamien uutiskirjeiden tilauslomakkeita, joilla kerätään nimitieto, organisaatiotieto sekä sähköpostiosoitetieto. Täyttäessäsi uutiskirjeen tilauslomakkeen ja tehdessäsi omakätisen uutiskirjetilauksen Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n ylläpitämällä sivustolla hyväksyt, että tietosi tallennetaan yhtiön sähköiseen uutiskirjejärjestelmään toistaiseksi, kunnes peruutat tilauksesi. Uutiskirjejärjestelmäpalvelut ovat osa yhtiön asiakas-ja sidosryhmärekisteriä ja palvelun tuottaa Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:lle Hakosalo Software Oy (kotipaikka Pori). Tutustu asiakas- ja sidosryhmärekisterin rekisteri- ja tietosuojaselosteeseen tästä.
Evästeet
Jos jätät kommentin sivustolle, voit valita nimen, sähköpostiosoitteen ja url-osoitteen tallennuksen evästeeseen. Tämä toiminto lisää käyttömukavuutta, koska lomaketta ei tarvitse täyttää jokaisella kerralla uudelleen kommenttia lisätessä. Evästetieto poistetaan selaimesta vuoden kuluttua.
Mikäli sinulla on tili ja kirjaudut sivustolle, asetamme väliaikaisen evästeen, joka päättelee tukeeko selaimesi evästeitä vai ei. Tämä eväste ei sisällä henkilötietoa ja se poistetaan kun selainikkuna suljetaan.
Kun kirjaudut sisään, asetamme useita evästeitä, jotka tallentavat kirjautumis- sekä näyttöasetuksesi. Kirjautumisevästeet poistetaan kahden vuorokauden kuluessa, näyttöasetuksiin liittyvät evästeet poistuvat vuoden päästä. Mikäli valitset “Muista minut” kirjautumisen yhteydessä, kirjautumistietojasi säilytetään kahden viikon ajan. Mikäli kirjaudut ulos, kirjautumiseen liittyvät evästeet poistetaan samassa yhteydessä.
Muilta sivustoilta upotettu sisältö
Tämän sivuston artikkelit voivat sisältää upotettua sisältöä (esimerkiksi videoita, kuvia, artikkeleita jne.). Toisilta sivustoilta tuodun upotetun sisällön avaaminen on verrattavissa siihen, että vierailija itse kävisi kolmannen osapuolen sivustolla.
Nämä sivustot voivat kerätä tietoa sinusta, käyttää evästeitä, upottaa kolmannen osapuolen seurantaevästeitä ja monitoroida vuorovaikutustasi upotetun sisällön kanssa, mukaan lukien vuorovaikutuksen seuranta jos ja kun olet kirjautunut käyttäjänä sivustolle.
Analytiikka
Käytämme tällä sivustolla Google LLC:n (kotipaikka Mountain View, Kalifornia, Yhdysvallat) markkinointi- ja kävijäseurantatyökaluja. Saapuessasi sivulle asetamme väliaikaisen evästeen, joka auttaa parantamaan kävijäkokemustasi. Evästeen avulla tarjoamme Sinulle myös kohdennettuja sisältöjä. Eväste poistetaan kahden vuoden päästä.
5. Tietojen säännönmukaiset luovutukset ja tietojen siirto EU:n tai ETA:n ulkopuolelle
Palvelun tarjoajana toimii Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy. Olemme osa Mikkelin kaupunkikonsernia. Tietojasi voidaan yhdistellä ja luovuttaa Mikkelin kaupungin käyttöön. Tietoja ei luovuteta säännönmukaisesti muille tahoille.
Tapahtumien ilmoittautumistietoja voidaan siirtää tapahtumien yhteisjärjestäjille ja julkisrahoitteisten projektien rahoittajille tai muille vastaaville julkishallinnon edustajille vain siinä määrin kuin on tarpeen.
Tietoja ei pääsääntöisesti luovuteta EU / ETA -maiden ulkopuolelle. Yksittäisissä tapauksissa yhteystietoja voidaan luovuttaa yhteistyökumppaneille.
Henkilötietoja ei luovuteta markkinointitarkoituksiin.
6. Rekisterin suojauksen periaatteet
Rekisterin käsittelyssä noudatetaan huolellisuutta ja tietojärjestelmien avulla käsiteltävät tiedot suojataan asianmukaisesti. Kun rekisteritietoja säilytetään Internet-palvelimilla, niiden laitteiston fyysisestä ja digitaalisesta tietoturvasta huolehditaan asiaankuuluvasti. Rekisterinpitäjä huolehtii siitä, että tallennettuja tietoja sekä palvelimien käyttöoikeuksia ja muita henkilötietojen turvallisuuden kannalta kriittisiä tietoja käsitellään luottamuksellisesti ja vain niiden työntekijöiden toimesta, joiden työnkuvaan se kuuluu.
7. Tarkastusoikeus ja oikeus vaatia tiedon korjaamista
Mikäli sinulla on käyttäjätili tälle sivustolle tai olet jättänyt kommentteja, voit pyytää koostetiedostoa omista henkilötiedoistasi, sisältäen kaiken henkilötiedon, jonka olet meille antanut. Voit myös pyytää henkilötietojesi poistoa.
Jokaisella rekisterissä olevalla henkilöllä on oikeus tarkistaa rekisteriin tallennetut tietonsa ja vaatia mahdollisen virheellisen tiedon korjaamista tai puutteellisen tiedon täydentämistä. Mikäli henkilö haluaa tarkistaa hänestä tallennetut tiedot tai vaatia niihin oikaisua, pyyntö tulee lähettää kirjallisesti rekisterinpitäjälle. Rekisterinpitäjä voi pyytää tarvittaessa pyynnön esittäjää todistamaan henkilöllisyytensä. Rekisterinpitäjä vastaa asiakkaalle EU:n tietosuoja-asetuksessa säädetyssä ajassa (pääsääntöisesti kuukauden kuluessa).
8. Muut henkilötietojen käsittelyyn liittyvät oikeudet.
Rekisterissä olevalla henkilöllä on oikeus pyytää häntä koskevien henkilötietojen poistamiseen rekisteristä (”oikeus tulla unohdetuksi”). Niin ikään rekisteröidyillä on muut EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen mukaiset oikeudet kuten henkilötietojen käsittelyn rajoittaminen tietyissä tilanteissa. Pyynnöt tulee lähettää kirjallisesti rekisterinpitäjälle. Rekisterinpitäjä voi pyytää tarvittaessa pyynnön esittäjää todistamaan henkilöllisyytensä. Rekisterinpitäjä vastaa asiakkaalle EU:n tietosuoja-asetuksessa säädetyssä ajassa (pääsääntöisesti kuukauden kuluessa).
Tarpeelliset evästeet ovat sivustomme toiminnan kannalta tärkeitä. Näiden evästeiden kieltäminen voi heikentää käyttökokemustasi tai estää sivustomme toiminnan oikein.
