Suomen Yrittäjät mittaa jälleen kuntien onnistumista yrittäjyyden edistämisessä. Kuntabarometrissä kartoitetaan yrittäjien mielipiteitä kotikuntansa yrittäjämyönteisyydestä. Kyselyyn voi vastata helmi-maaliskuussa.

Suomen Yrittäjät on mitannut kuntien elinkeinopolitiikan onnistumista joka toinen vuosi. Nyt tulosten raportointi uudistuu ja vertailumahdollisuudet paranevat.

− Jatkossa kuka tahansa voi avoimesti verkossa vertailla valitsemiensa kuntien tuloksia keskenään kysymyskohtaisesti. Näin käyttäjä pystyy rankkaamaan parhaiten menestyneet kunnat esimerkiksi julkisia hankintoja käsittelevissä kysymyksissä, kertoo Suomen Yrittäjien kunta- ja elinkeinoasioiden päällikkö Tanja Matikainen.

Kysely on tärkeää palautetta kunnalle

Kyselyn avulla kunnat saavat yrittäjiltä tärkeää palautetta toiminnastaan. Yrittäjäyhdistykset puolestaan saavat tietoa siitä, mihin asioihin heidän pitää jäsentensä puolesta kunnassa vaikuttaa. Myös Mikkelin kehitysyhtiö Mikseissä kyselyn tulokset luetaan tarkasti.

Vuonna 2018 kyselyyn vastasi Mikkelissä 79 vastaajaa ja 2020 kyselyyn vastasi 104 yrittäjää, eli 2,7 % yrittäjistä.

− Mikäli vastausprosentti jää kyselyssä alhaiseksi, myös kyselyn luotettavuus kärsii. Tästä syystä on erityisen tärkeää, että alueen yritykset käyttäisivät sen 10 minuuttia ajastaan vastatakseen kyselyyn, viestintäpäällikkö Jukka Kumpusalo MikseiMikkelistä kertoo.

Kyselyn vastausaika on 1.2.−31.3.2022. Siihen voi vastata suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Tulokset julkistetaan Kunnallisjohdon seminaarissa keskiviikkona 18. toukokuuta.

Kyselytutkimuksen tulokset toimitetaan kunnille ja yrittäjäyhdistyksille. Ne ovat myös avoimesti verkossa nähtävillä. Kyselyn toteuttaa Iro Research Oy.

Yrittäjä, siirry vastaamaan kyselyyn tästä linkistä.

Keväällä avautui maakuntaradion entisissä tiloissa Mikkeli-Karage, yrittäjyyden synnytysosasto, tapahtuma-areena ja kohtaamispaikka. Karagen vetäjä Veera Ullah kuuntelee herkällä korvalla käyttäjien toiveita.

Karage perustettiin, kun huomattiin, ettei kaupungista löydy startup-yrityksille sopivaa alkuvaiheen esihautomo- ja verkostoitumispaikkaa.

”LUT tutki paikallisen yrittäjyysekosysteemin kattavuutta ja huomattiin, että täältä puuttuu esihautomotyyppinen toiminta, missä omaa ideaa voi kehittää yritystoiminnaksi. Syntyi Karage, joka tarjoaa tilat eri taustoista tulevien ihmisten kohtaamisille. Täällä yrittäjyydestä kiinnostuneet ihmiset pääsevät pallottelemaan ideoitaan myös yhdessä yritysneuvojien kanssa joko fyysisesti paikan päällä tai virtuaalisesti”, Ullah sanoo.

Toiminta-alustaa rakentamaan lähti laaja joukko oppilaitoksia ja yrittäjyyttä tukevia kehittäjäorganisaatioita ajatuksena edistää opiskelijayrittäjyyttä. Mukana perustamisessa ovat olleet MikseiMikkelin lisäksi muun muassa Xamk, Esedu, Mikkelin yliopistokeskus, Etelä-Savon kauppakamari, Etelä-Savon yrittäjät, Osuuspankki ja Osuuskauppa Suur-Savo.

”Oppilaitoksissa opiskelee paljon myöhemmällä iällä aloittaneita opiskelijoita ja alanvaihtajia, joten opiskelijayrittäjyys ei välttämättä viittaa vain iältään nuoriin ihmisiin. Opiskelijayrittäjyyttä ja startup-kulttuuria pystyy hyvin edistämään molempia rinnan. Tavoitteenamme on rakentaa täällä erilaisia polkuja yrittäjyyteen. Taustayhteisömme toivovat, että myös senioriyrittäjyys eli jo eläkkeelle jääneiden ihmisten yrittäjyysideat alkaisivat jalostua täällä.”

Mikkelin malli hioutuu

Alusta asti on tiedostettu, että uudentyyppisen toimintakulttuurin syntyminen vie 2-3 vuotta, ja vasta sen jälkeen nähdään tuloksia.

Korona-ajasta huolimatta Karagen ovia on pidetty auki jäsenille. Tällä hetkellä jäsenyys on maksuton. Jäsen saa itselleen avaimen, jolla pääsee käyttämään tiloja. Tiistai-iltapäivisin on tavattavissa yritysneuvoja ilman ajanvarausta. Ylen peruina tiloissa on äänieristettyjä studioita, jotka sopivat hyvin neuvottelutiloiksi jo toimiville yrityksillekin.

”Korona on jarruttanut tilojen käyttöä, mutta silti täällä on ehditty järjestää tapahtumia niin paikan päällä kuin verkon varassa. Tilan ovat löytäneet vaikkapa Aalto-yliopiston englanninkielisen ohjelman opiskelijat, jotka tekevät täällä opiskelijaprojektejaan. Täällä käy myös juuri yrittäjinä aloittaneita ihmisiä ja jo yrittäjinä toimivia.”

Kävijät ovat yleensä yli 20-vuotiaita, mutta ovet ovat auki myös 2. asteen opiskelijoille.

Veera Ullah tekee töitä sen eteen, että ensi keväänä tiloilla olisi entistä enemmän käyttöä, mikäli koronarajoitukset eivät sitä estä.

”Etäopetuksessa olevia opiskelijoita on ollut aika hankala tavoittaa. Olen kuitenkin käynyt puhumassa opiskelijoille lähiopetuksena järjestetyillä kursseilla. Esimerkiksi Esedulta on käynyt paljon opiskelijoita tutustumassa täällä. Haluaisin kuulla, miten ihmiset toivovat Karagea ja sen tiloja kehitettävän. Toivoisin tänne myös luovien alojen ihmisiä verkostoitumaan ja toimimaan.”

Tilaa tuulettaa ideoita

Veera Ullah vakuuttaa, että Karagen kävijälle ei luoda paineita yrityksen perustamiseen, vaikka siihen tarjotaankin monipuolisesti tukea.

”Tämä on tila, jossa voi kokeilla vaikkapa NY- eli nuori yrittäjyys -toimintaa ja luoda itselleen yrittäjyyteen liittyvää verkostoa.”

Karageen saa yhteyden Instagram-sivuston kautta tai ottamalla suoraan yhteyttä Veera Ullahiin.

”Parhaita hetkiä tähän mennessä ovat olleet, kun parisenkymmentä ihmistä tekee yhtä aikaa omia juttujaan ja käy hedelmällisiä keskusteluja. Tapahtumiin tänne mahtuu kerrallaan jopa 40-50 ihmistä. Emme kilpaile kaupallisesti toimivien tahojen kanssa.”

Karagen kehittämiseen pyritään jatkossa hakemaan hankerahoitusta niin, että vastaavia esihautomoympäristöjä olisi myös Savonlinnassa ja Pieksämäellä tukemassa maakunnan kaupunkien elinvoimaisuutta.

Pieksämäellä asuva, yhteiskuntatieteiden maisterin tutkintoaan viimeistelevä Veera Ullah toimii paikallisen yrittäjäjärjestön varapuheenjohtajana ja vetää nuorkauppakamarin paikallisosastoa.

Palkkatyön ohessa hän toimii yrittäjänä. Ensimmäisen koronavuoden alussa hän oli perustamassa tapahtumatuotantoon, kuten messujen järjestämiseen, keskittyvää yritystä.

Karagesta hän haluaa luoda kaikille avoimen toimintaympäristön, joka on jo lähtökohtaisesti kansainvälinen.

”Haluaisin Karagesta kehittyvän paikan, jossa kansainväliset osaajatkin tuntevat itsensä tervetulleiksi. Omassa sisäisen viestinnän kanavassamme käytämme jo pelkästään englannin kieltä. Parhaimmillaan Karage voi olla yksi niistä yhteisöistä, jotka sitouttavat tänne jo muuttaneita tai täällä opiskelevia jäämään tänne. Vaikka kehittäminen on vasta alussa, meillä on isoja haaveita tukea alueen elinvoimaisuutta.”

Kansikuva: Veera Ullah kehittää Karagesta kaikille yrittäjyydestä kiinnostuneille avointa toimintaympäristöä Ylen maakuntaradion entisissä tiloissa Maaherrankadun varrella.

Teksti ja kuva: Päivi Kapiainen-Heiskanen

”Alueen elinvoima kasvaa, kun yritykset toimivat kannattavasti ja sen eteen me mikseiläiset teemme töitä. Meille ovat aina tervetulleita uudet ideat siitä, miten voimme palvella yrityksiä entistä paremmin”, palvelujohtaja Mari Meriläinen Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:stä sanoo.

Mikseissä ensin yritysneuvojana ja nyt palvelujohtajana yhteensä 2,5 vuotta työskennellyt Meriläinen hankki kokemusta johtamisesta työskennellessään valtakunnallisen myyntiyrityksen yli 60 työntekijän esimiehenä. Miksein palvelujohtajan työ on käytännössä tiimin vetämistä ja palveluketjujen varmistamista.

”Korona-aikana otimme käyttöön yleisen yrityspalvelunumeron, jonka kautta saa toimistotyöaikana yhteyden yritysneuvojaamme. Numero jäi meillä pysyvästi käyttöön. Toki myös minuun voi ottaa yhteyttä ja ohjaan sitten asioita eteenpäin asiantuntijoillemme heidän asiantuntemuksensa mukaan”

Lähivuosina Miksein rooli alueen elinvoiman kasvattajana korostuu entisestään. Tärkeimpinä haasteina Meriläinen pitää, että kasvuyrityksiä onnistutaan tukemaan ja kehitysyhtiön asiakaspohjaa saadaan laajenemaan entisestään.

”Käytännönläheisenä ihmisenä näen, että alueen elinvoima kasvaa, kun yritykset toimivat kannattavasti, niiden liikevaihto ja jalostusarvo kasvavat ja sillä sitä kautta syntyy niitä kaivattuja uusia työpaikkoja. Liiketoiminnan kehittämisessä tärkeintä on luottaa omiin vahvuuksiin ja kasvaa kannattavasti.”

Rahoituksesta kysytään paljon

Meriläinen tietää asiakaspalautteen perusteella, että asiakasyritykset ovat tyytyväisiä Mikseistä saamaansa palveluun. Hän toivoo, että yhä useammat eri kokoiset yritykset innostuisivat hyödyntämään neuvontapalveluja elinkaarensa eri vaiheiden haasteisiin.

”Kaikenlainen yrityksissä oleva kasvupotentiaali pitää saada muuttumaan tuloksiksi. Seudun menestyminen edellyttää, että yritykset investoivat ja tuottavat parempaa tulosta.”

Yrityksille on tarjolla erilaisia rahoitusmuotoja uuden liiketoiminnan kehittämiseen ja investointeihin. Miksein kautta löytyy vankkaan kokemukseen perustuvaa rahoitusneuvontaa siitä, mistä rahoitusta kannattaa hakea kehittämiseen ja miten.

”Rahoituksesta kysytään meiltä paljon. Jos pankista ei saa rahoitusta, niin usein meiltä kysytään, mistä muualta sitä voisi hakea. Nyrkkisääntö on, että uuden liiketoiminnan kehittämiseen, uusiin investointeihin ja yrityksen kehittämiseen samoin kuin kansainvälistymiseen löytyy erilaisia rahoituslähteitä.”

Ennen nykyisiä tehtäviään Meriläinen tuki omistajanvaihdosta pohtivia yrittäjiä omistajanvaihdoshankkeissa, jotka auttavat myyjiä ja ostajia löytämään toisensa.

”Luopujat tuntevat jo palvelumme, mutta yrityksen perustamista tai ostamista harkitsevat eivät välttämättä ole tutustuneet listaan, josta löytyy myynnissä olevia yrityksiä. Lisäksi neuvojillamme on tietoa ns. hiljaisessa myynnissä olevista yrityksistä eli heiltä kannattaa kysyä, ellei sopivaa yritystä näy julkisessa myynnissä.”

Yrittäjämäinen kehittäjäyhteisö

Miksein palkkalistoilla työskentelee tällä hetkellä noin 40 asiantuntijaa. Heiltä löytyy tukea yritysten elinkaaren eri haasteisiin ja monipuolista hankeosaamista. Meriläinen kokeekin olevansa juuri oikeassa paikassa töissä.

”Omat arvoni eivät ole ristiriidassa sen kanssa, mitä teen. Omaan yrittäjämäisen ajattelutavan ja asenteen elämään, ja työyhteisöni jakaa samat arvot. Uskon, että yrittäjyys on yhteiskunnassa kaiken hyvän perusta eli yritykset luovat työpaikkoja ja sitä kautta syntyy ihmisille toimeentuloa ja kunnalle verotuloja, joilla voidaan ylläpitää palveluja.”

Vain joka neljännen mikseiläisen palkka sisältyy tällä hetkellä kaupungin budjettirahoitukseen. Loput työskentelevät hankerahoituksella eli he kotiuttavat maakunnan ulkopuolelta kehittämisrahoitusta seudulle. Yritysneuvojat työskentelevät Tuma-talossa Sammonkadulla ja matkailun kehittäjät ovat siirtymässä keskustan tiloista kaupungin virastotalolle alkuvuonna.

”Hankerahoitus on kehittämistyössä sekä siunaus että kirous. Hankkeiden toteuttamista ohjaa omistajan tilauksen lisäksi väistämättä myös se, millaisiin hankkeisiin rahoitusta milläkin ohjelmakaudella on saatavissa, eikä ns. perusyritysneuvontaa voi koskaan tehdä hankkeilla.”

”Mutta kun saamme tänne hankerahoitusta, pystymme tukemaan laajemmalla rintamalla yritysten kasvua ja sitä kautta lisäämään seudun elinvoimaa. Hankkeilla taas käynnistetään uutta toimintaa, ja ne ovat kestoltaan tyypillisesti määräaikaisia. Laajana rintamana toimiminen ja uusien toimintatapojen kehittäminen eivät kuitenkaan ole vain tahdosta kiinni, vaan kehittämistyöhön täytyy olla resursseja. Siinä mielessä hankerahoitus on meille siunaus.”

Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Näiden 15 vuoden aikana, jotka olen tukenut startup-yritysten kasvua, keskimäärin joka kuukausi on syntynyt uusi startup-yrityksen kriteerit täyttävä kasvuyritys, projektipäällikkö Marjo Niittuaho-Nastolin MikseiMikkelistä sanoo.

Mikkelin seudulla on pidetty rimaa korkealla startup-yrityksiä määriteltäessä. Kovaa kasvua odotetaan yrityksiltä, joiden liikeidea on skaalautuva eli tuotetta tai palvelua pystytään monistamaan kustannustehokkaasti. Lisäksi osakeyhtiömuotoinen yritys tähtää alusta saakka kansainvälisille markkinoille, ja sen ydintiimiin kuuluu vähintään kaksi, mutta yleensä 3-4 koulutettua ja kokenutta perustajajäsentä.

Kun aloittava yritys on hakenut alkuvaiheen tuen Mikkelin Seudun Uusyrityskeskuksesta, seuraavaksi kasvua havittelevista yrityksistä ottaa kopin Marjo Niittuaho-Nastolin. Kasvuyrityksen alkuvaiheessa hän syventyy yrityksen idean ja tiimin mahdollisuuksiin.

”Toimin usein kuin henkilökohtainen avustaja ensimmäisen vuoden ajan eli minulle soitetaan liki päivittäin. Tavoitteeni on, että kun päästän irti, yritys pärjää.”

Mikkelin seudulla syntyy uusia startup-yrityksiä etenkin ICT-alalle ohjelmistokehitykseen. Toinen merkittävä ryhmä ovat erilaiset tuotannolliset yritykset, joilla on oma suojattu tuote. Viime aikoina myös ICT-alan yritykset ovat suojanneet kehittämiään ohjelmistoja.

”Esimerkiksi Saimaa Solutions Oy:llä on pikkupatentti dronepalveluun liittyvään ohjelmistoon. Savonlinnalainen eLive Ecosystem Oy on suojannut uniapnean ennaltaehkäisyyn liittyvän laitteistonsa. Patentin tai pikkupatentin ovat hankkineet myös Suomen LVI-kotelo ja pieksämäkeläinen, unimunan kehittänyt GoSleep.”

Pääomarahasto lisää vetovoimaa

Eteläsavolaisten startup-yritysten neuvontaa on toteutettu EU-hankkeiden rahoituksella. Niittuaho-Nastolin teki vuosia työtä, jotta maakuntaan saatiin perustettua Etelä-Savon pääomarahasto vauhdittamaan nopean kasvun yrityksiä, jotka tekevät omaa vahvaa tuotekehitystä kehittäessään markkinoille tuotteita.

”Etelä-Savon pääomarahasto parantaa maakunnan imagoa, kohottaa brändiä ja lisää vetovoimaa. Se kiinnostaa yrityksiä, jotka pohtivat tänne sijoittumista. Tällä hetkellä on menossa neuvottelut useiden yritysten kanssa, joita sijoittuminen Mikkeliin kiinnostaa, mikäli rahoitus järjestyy ja yritykset pystyvät hyödyntämään ELY-keskuksen tukia. Erityisen tärkeää pääomarahoitus on silloin tuotekehitysvaiheessa, kun liikevaihtoa ei vielä kerry.”

Rahaston ensimmäinen sijoitus tehtiin vuonna 2021 mikkeliläiseen Metatavu Oy:hyn, joka kehittää avoimen lähdekoodin ohjelmistoratkaisuja asiakasyrityksilleen. Parhaillaan viitisentoista yritystä neuvottelee mahdollisuudesta saada rahastosta pääomarahoitusta.

Kasvu ottaa oman aikansa

Etelä-Savosta löytyy useita kiinnostavia kasvuyrityksiä. Niittuaho-Nastolin on kollegoineen ollut jo pidempään mukana muun muassa Observis Oy:n, Mindhive Oy:n, OiOi Oy:n, Harri Haavikko Oy:n ja Visla Solutions Oy:n kasvutarinoissa.

”Usein nopeasti kasvavaa yritystä luotsaa työtä pelkäämätön yrittäjä. Jokainen startup-yritys kasvaa omia polkujaan pitkin ja tarvitsee kasvuunsa oman ajan. Tyypillistä kuitenkin on, että ensimmäisenä vuonna yritys hakee rahoitusta eri lähteistä liki kokopäivätoimisesti voidakseen käynnistää tuotekehityksen.”

Kasvuyritykset kaipaavat neuvontaa etenkin erilaisista rahoitusvaihtoehdoista.

”Oma profiilini on sellainen, että yrittäjät soittavat halutessaan kattavasti tietoa eri rahoitusvaihtoehdoista. Saan tällaisia puheluita päivittäin. Mielestäni yrittäjillä täytyy olla ilmaiseksi saatavilla neuvontaa, jossa tarkastellaan rahoitusvaihtoehtoja kokonaisuutena. Pidän lähes päivittäin yhteyttä myös Ely-keskukseen, sillä me teemme MikseiMikkelissä rahoitushakemusten esikarsintaa ja varmistamme, että hakemusten laatu pysyy hyvänä.”

Jos tuote tai palvelu saadaan nopeasti myyntikuntoon, yrityksen on päätettävä, mihin se laittaa seuraavaksi resurssinsa.

”Jos toisena vuonna tuote on myyntikunnossa, alkaa kaupallistamisvaihe. Silloin alkuvaiheen rahoitus on yleensä käytetty ja pitää päättää, pistetäänkö paukut toiseen rahoituskierrokseen vai keskitytäänkö myyntiin. Usein mielestäni olisi helpompaa keskittyä tuotteen myyntiin.”

Marjo Niittuaho-Nastolin sanoo tekevänsä töitä yritysten kanssa, joilla on periaatteessa hyvät mahdollisuudet saada rahoitusta. Hän muistuttaa, että tällä hetkellä etenkään palvelualan yrityksillä ei usein ole muita vaihtoehtoja kuin hakea rahoitusta pankista.

Yrittäjät ovat kokenutta porukkaa

Eteläsavolaisille startup-yrityksille on tyypillistä, että niitä perustavat insinöörit ja diplomi-insinöörit, joilla on pitkä kokemus palkkatöistä, innostusta omien liikeideoiden kehittelyyn sekä rohkeutta irtisanoutua ja heittäytyä yrittäjiksi.

”Meillä on myös paljon sarjayrittäjiä, joilla on sormensa pelissä monissa yrityksillä. Joskus jostain yrityksestä lähtee paljon ihmisiä yrittäjiksi, mikä kertoo yrittäjämäisestä tekemisestä. Tällaisia yrityksiä ovat olleet esimerkiksi Savcor tai Environics.”

Kasvuyrityksiltä odotetaan nopeaa kansainvälistymistä. Niittuaho-Nastolin kuitenkin muistuttaa, että kansainvälistyminen edellyttää yleensä paljon rahaa, ja yrityksessä pitää olla intohimoa kansainväliseen markkinointiin. Yrityksen voi yllättää se, miten paljon myyntimatkat tai messuille osallistuminen maksavat.

”Usein voisikin olla helpompaa valloittaa ensin kotimaan markkinat. Toisaalta vaikkapa ohjelmointiyritysten on helppo myydä tuotteitaan verkossa ja tehdä niistä kieliversioita.”

Niittuaho-Nastolin muistuttaa, että vaikka rahoittajatkin tekevät neuvontatyötä, heillä ei ole velvollisuutta tai kokemustakaan kertoa laajemmin kaikista rahoitusmahdollisuuksista.

”Minulle on kertynyt paljon hiljaista tietoa rahoituksesta ja yritysten kokemuksista. Työni rikkaus on olla koko ajan tekemisessä erilaisten asioiden kanssa. Kun oppii uutta, sitä voi hyödyntää ja jalostaa asiakasyrityksille avuksi. Samalla pystyy varoittelemaan asioista, joiden kanssa muut ovat joutuneet pettymään.”

Hänestä on erittäin tärkeää, että eteläsavolaiset startup-yritykset myös näkyvät mediassa.

”Kun mediassa on juttuja startup-yrityksistä, se luo mielikuvaa, että alue on aallonharjalla. Kun alueen ulkopuolellekin näkyy, mitä täällä tapahtuu, alue alkaa kiinnostaa. Syntyy uutta yritystoimintaa, elinvoimaa ja työpaikkoja.”

Teksti ja kansikuva: Päivi Kapiainen-Heiskanen, kuva otettu kesällä 2021

Yrityskaupassa voi saada valmiin tilauskannan jopa moneksi kuukaudeksi ja sitä kautta lentävän lähdön yrittäjyyteen, Miksein yritysneuvoja Pasi Laitinen sanoo.

Syntyjään mikkeliläisen Laitisen uralle mahtuu ammattimetsurin työn ja liiketalouden maisteritutkinnon jälkeen vuosien kokemus johtotehtävissä eri toimialojen kv. yrityksissä.

Kasvuun yrityskaupalla

Etelä-Savon maakunta on hänelle varsin tuttu ja vuosien varrella hän on asunut myös Savonlinnassa, Mäntyharjulla ja jo vuosia Hirvensalmella. Muutaman sapattivuoden jälkeen Laitinen jakaa nyt osaamistaan Mikkelin kehitysyhtiö Mikseissä kahdessa eri roolissa. Rebuild Business -hankkessa hän vauhdittaa maakunnassa yrityskauppoja ja -ostoja.

”Jos harkitsee yrityksen ostoa, pyydettyyn hintaan ei kannata heti jumiutua. Yleensä yrittäjät haluavat, että yritys menestyy jatkossakin, eikä siksi myyntihinta välttämättä ole lopulta kovin kallis. Usein luopuvat yrittäjät ovat myös mielellään jatkajan tukena alkuvuosina.”

Miksei ylläpitää listausta, jossa myynnissä olevat eri toimialojen yritykset ovat esillä. Osa yrityksistä on myös ns. hiljaisessa myynnissä, joten niistä kannattaa kysyä suoraan yritysneuvojilta.

”Myöskään ns. hiljaiset ostajat eivät halua tietojaan näkyville. Tässä maakunnassa voisi olla nykyistä enemmän yrityksiä, jotka kasvavat yritysostoin. Kun yrityksen koko kasvaa, tehokkuus lisääntyy. Iso yritys on myös vakaampi. Yritysosto on myös hyvä keino laajentua tänne Etelä-Savoon.”

Yrityskaupan toteutuminen vie oman aikansa, joten liikkeelle kannattaa lähteä ajoissa. Joitakin nyrkkisääntöjä on.

”Kun yritystoiminta kasvaa, toiminimen yritysmuodon muuttamista kannattaa harkita. Osakeyhtiömuotoinen yritys maksaa hyvänä vuonna alemman veroprosentin mukaan veroja kuin toiminimi, jolla ei välttämättä jää taseeseen reserviä mahdollisia huonoja vuosia varten.”

Matkailuun lisää vetovoimaa

Osan työajastaan Pasi Laitinen vauhdittaa eri kokoisten matkailuyritysten kasvua.

”Meillä on täällä vetovoimaisia kohteita, kuten Kenkävero, Muisti ja ruokamatkailuyrityksiä. Nyt ei saisi ajatella nurkkakuntaisesti, vaan kannattaa luoda yhdessä kasvun ajureita ja veturiyrityksiä. Tämä on mahdollista lähivuosina vaikka Kenkäveronniemessä.”

Kun yhdessä pyritään parasta mahdollista tulosta kohti, Laitinen muistuttaa, että se vaatii niin asukkailta, kaupungilta, oppilaitoksilta, edunvalvojilta kuin yrityksiltä uudenlaista kaverin auttamisen asennetta, jolla etsitään ratkaisuja ongelmien sijaan.

”Koko homma on kiinni yhteistyöstä. Siitä, että halutaan positiivisen kautta parempaa. Se voi olla sitä, että suositellaan naapurin palveluita ja vaikka majoituspalvelut myyvät muiden tarjontaa, kuten kalastus- tai eräopaspalveluita, jolloin asiakkaan odotukset ylitetään ja hänet saadaan palaamaan Mikkelin seudulle. Puumalassa ja Savonlinnassa näkyy jo, minkälainen voima siinä on, kun yritykset haluavat kasvaa yhdessä.”

Matkailun kehittäminen on myös sitä, että alueella laitetaan olemassa olevia rakenteita kuntoon. Pinnan alla on menossa parhaillaankin prosesseja, joilla vaikkapa Astuvansalmen kalliomaalaukset saataisiin edistämään matkailua.

Pasi Laitinen muistuttaa, että matkailuyritys saa markkinointiin lisää näkyvyyttä ja vertaistukea, kun se liittyy vaikkapa Mikkelin Seudun Matkailupalvelut ry:n jäseneksi. Jäsenmaksu on porrastettu yrityksen koon mukaan

”Alueen kunnat maksavat 80 prosenttia budjetista, jolloin yritykset saavat sijoittamalleen summalle viisinkertaisen hyödyn. Myös koko Miksein asiantuntijajoukko on viritetty avuksi, kun alueen yritykset haluavat kasvattaa myyntiään ja pistää kuntoon digiosaamistaan.”

Hän toivoisi näkevänsä myös pienten matkailuyritysten yhdistyvän yrityskaupoilla tai toimivan verkostoina.

”Jos vaikka useampi eräopas toimisi yhdessä, jokainen voisi erikoistua ja hallintoon voitaisiin käyttää samoja resursseja, kuten yhteistä myyntihenkilöä tai nettikauppaa.”

Jotta yhteinen kehittäminen pääsee vauhtiin, hän toivookin, että yritykset innostuisivat ottamaan rohkeasti yhteyttä ja hyödyntämään ulottuvilla olevia mahdollisuuksia.

”Toivon erityisesti, että yhteyttä ottaisivat yritykset, joilla on haasteita ja halua kehittyä, niin laitetaan asioita liikkeelle yhdessä.”

Lisätietoja:

Yrityskaupat, liiketoiminnan kehittäminen ja matkailun kehittäminen:
Pasi Laitinen, puh. 040 837 6257, sposti: pasi.laitinen(at)mikseimikkeli.fi

Yrityskaupat ja liiketoiminnan kehittäminen:
Kirsi Mättölä, puh. 0440 361 606, sposti: kirsi.mattola(at)mikseimikkeli.fi

Yrityskaupat (ostajat, aloittavat yritykset):
Heli Tavasti, puh. 050 350 2055, sposti: heli.tavasti(at)uusyrityskeskus.fi

Teksti ja kuva: Päivi Kapiainen-Heiskanen