Uudessa juttusarjassa esittelemme kansainvälisen osaajan ja eteläsavolaisen työnantajan välistä yhteiseloa. Brasiliasta lähtöisin oleva Ulisses Camargo rakastui Saimaan alueeseen ja työskentelee nyt mikkeliläisessä Mindhivessa tekoälyasiantuntijana ja tuotantopäällikkönä.

Järvimaisemissa Juvalla sijaitseva yli satavuotias vanha mylly. Se oli oikeastaan syy, jonka vuoksi Ulisses Camargo päätyi Etelä-Savoon ja siihen missä hän on nyt, kertomaan tarinaansa mikkeliläisen it-yrityksen Mindhiven sohvalle toimitusjohtaja Ville Venäläisen viereen.

Camargo oli opiskellut biologiaa ja muuttanut Brasilian Manauksesta Helsinkiin suorittamaan tohtorintutkintoaan vuonna 2012. Maisterintutkielmaansa varten hän nauhoitti kymmeniä tuhansia tunteja Amazonin alueen trooppisten lintujen ääniä. Tohtorintutkimus Helsingin yliopistossa jatkoi saman teeman parissa, mutta yhdisti data-analyysiä, ohjelmistokehitystä ja biologiaa: Camargo opetti tietokoneet tunnistamaan lintulajit äänten perusteella ja koodaamaan ne analysoitavaksi dataksi.

Väiteltyään tohtoriksi 2019 Camargo päätti muuttaa puolisonsa kanssa Saimaan alueelle, josta pariskunta oli jo hankkinut vapaa-ajan asunnokseen mökin – juvalaisen vanhan myllyn puutarhoineen.

– Olimme väsyneitä elämään Helsingissä. Sää oli tuulinen ja pimeää, ja halusimme kokeilla asua sisämaassa ja viljellä puutarhaa. Olemme aina rakastaneet Saimaan aluetta, Camargo kertoo.

Etelä-Savossa Camargo aloitti suomen kielen opinnot. Vuoden 2020 alussa hän tuli piipahtamaan Miksein tilaisuudessa, jossa oli tarkoitus verkostoitua muiden harjoittelu- ja työpaikkoja etsivien maahanmuuttajien kanssa ja löytää opintoihin sopiva harjoittelupaikka.

Tilaisuuden lopuksi Miksein edustaja esitteli Camargon Ville Venäläiselle, joka aivan sattumalta käveli Tuma-talon käytävällä vastaan.

– Kun ajelin tilaisuudesta kohti kotia, ajattelin, että Mindhive olisi oivallinen paikka tehdä työharjoittelu. Kotiin päästyäni Ville olikin jo lähettänyt minulle sähköpostia, Camargo muistelee hymyillen.

Työharjoittelujakso poiki Camargolle työpaikan tekoälyn ja data-analytiikan parissa.

Työkielenä on englanti

Ville Venäläisen näkökulmasta Camargon rekrytointiprosessi oli harvinaisen onnistunut.

– Etsimme tottakai koko ajan hyviä tyyppejä, ja Ulissesin kanssa kävi hyvä tuuri. Ulisses opetteli hommat kahdessa viikossa ja samalla testasimme, sopivatko ajattelutapamme yhteen, Venäläinen kertoo.

Mindhiven 13:sta työntekijästä noin kolmannes on syntyjään muualta kuin Suomesta. Yrityksen työkieleksi on strategisesti valittu englanti, jotta se mahdollistaa myös maahanmuuttavien asiantuntijoiden työllistymisen sekä samalla petaa toimintaa kansainvälisyyteen.

– Olemme etsineet meille töihin ihmisiä, jotka haluavat asua Suomessa, mutta kansalaisuudella ei ole väliä. En näe eroa syntyperäisten suomalaisten ja muiden välillä, vaan meillä ratkaisevat taidot ja asenne, Venäläinen sanoo.

Yrityksen kaikissa tilanteissa, myös asiakastapaamisissa, puhutaan englantia. Venäläisen mukaan moni suomenkielinen luulee, että ihmisillä on iso kynnys asioida englanniksi, mutta käytännön kokemus osoittaa toista.

– Kun asiakkaat tottuvat asioimaan englanniksi, se ei ole ongelma. Toki yrityksenä meidän pitää palvella asiakkaitamme, ja jos on asiakkaan toive, vaihdamme kielen tarvittaessa suomeksi, Venäläinen sanoo.

– Moni suomalainen on arka puhumaan englantia, vaikka kielitaito on oikeasti hyvä, Ulisses Camargo toteaa.

Hän muistuttaa leikillään: usein sanotaan, että maailman puhutuin työkieli on huono englanti.

Uusia näkökulmia ja ovia kansainvälisille markkinoille

Ulisses Camargo työskentelee Mindhivessa tekoäly- ja dataprojekteissa ja myös hallinnoi projekteja yhdessä tiimien kanssa. Työ on ollut antoisaa.

– Pidän startup-yrityksessä työskentelystä, koska voin aidosti vaikuttaa siihen, miten teemme asioita. Meillä kokeillaan asioita ja opitaan matkalla, ja rakenteet ovat joustavat, toisin kuin isoissa perinteisissä firmoissa. Tykkään myös työskennellä teknologian parissa ja ratkaista asiakkaiden ongelmia älykkään teknologian avulla, sillä se on lähtökohta myös koulutuksessani, Camargo sanoo.

Camargon osaaminen on laajentanut myös Mindhiven palveluita.

– Koska startupina uusiudumme koko ajan, Ulissesin myötä Mindhive on muuttunut hieman enemmän tekoäly-yritykseksi, Ville Venäläinen sanoo.

Venäläisen mukaan kansainväliset työntekijät tuovat yritykseen paitsi oman osaamisensa, myös mahdollisuuden laajentaa markkinoita.

– Suomalaisen yrityksen on helpompi kansainvälistyä ja kasvaa, jos rekrytoidaan ihmisiä, jotka ovat lähtöisin eri puolilta maailmaa. Kansainvälistyminen on myös meidän tavoitteemme: osa asiakkaistamme työskentelee kansainvälisesti ja teemme myös tuotteita, joille tavoittelemme globaaleja markkinoita, Venäläinen sanoo.

Camargo työskenteli aiemmin Helsingin yliopistolla tutkimusryhmässä, jonka jäsenet edustivat yli 60:ta eri kansallisuutta. Ryhmä menestyi erinomaisesti juuri diversiteetin vuoksi.

– Eri kansallisuuksista tulevat näkevät usein asiat eri näkökulmista, mikä on iso rikkaus. Muista kulttuureista tulevat voivat tarjota yrityksille näköalan kulttuuriinsa ja siten avata oven kyseisen maan markkinoille, Camargo sanoo.

”Luvat ja paperiasiat ovat vain byrokratiaa”

Nykyisin Venäläinen ja Camargo hoitavat Mindhiven rekrytoinnit yhdessä.

Rekrytointia ei tehdä aggressiivisesti ilmoittelemalla, vaan enemmänkin osaajien haku on eri paikoista etsimistä.

– Aggressiivinen rekrytointi ei ole tämän kaltaisessa yrityksessä järkevää, vaan on parempi jotenkin muuten yrittää löytää ihmisiä, jotka jo ovat alalla tai ainakin tuntevat alaa, Ville Venäläinen kertoo.

– Rekrytoinnin vaikein osa on löytää taitava ihminen, sillä alallamme on iso kilpailu osaajista. Onneksi etätyö mahdollistaa sen, että meillä työskentelee myös muualla Suomessa asuvia ihmisiä, Ulisses Camargo sanoo.

Yritykseen on löytynyt kansainvälisiä osaajia muun muassa Xamkin tietojenkäsittelyn ja ohjelmistotekniikan opiskelijoista, jotka ovat aloittaneet ensin harjoittelussa ja sitten työllistyneet. Ville Venäläisen mukaan työharjoittelun perusteella rekrytointi on usein tehokkaampaa kuin virallinen haastatteluihin perustuva prosessi: kun saa ihmisen kokeilemaan työtä vähän pidemmäksi aikaa, asenteen ja osaamisen saa paremmin selville kuin yksittäisessä työhaastattelussa.

– Olemme hakeneet meille sekä suomalaisia että kansainvälisiä opiskelijoita, ja erityisesti kansainväliset ovat pärjänneet varsin hyvin, Venäläinen sanoo.

Kansainvälisiä työntekijöitä voi löytyä myös Miksein avustuksella, joka voi yhdistää osaajat ja työpaikat.

Ulisses Camargon mukaan kansainvälisen työntekijän palkkaaminen voi olla yritykselle piirun verran työläämpää kuin natiivisuomalaisen, mutta muutoin prosessi ei ole erityisen hankala.

– Esimerkiksi oleskelulupien ja muiden paperiasioiden kuntoon saaminen ei ole vaikeaa, sillä neuvoja on saatavilla. Se on vain byrokratiaa, joka on hoidettavissa, Camargo sanoo.

Lisää palveluita englanniksi ja helpompia kieliopintoja

Ulisses Camargo on sujahtanut melko mutkattomasti töihin ja asumaan Etelä-Savoon. Mitä hänen mielestään pitäisi tehdä, jotta muutkin kansainväliset osaajat tulisivat alueelle ja työllistyisivät yrityksiin?

– Ihmisiä pitäisi tukea kielen kanssa. Pitäisi olla tukea siihen, että täällä voisi toimia ja työskennellä englanniksi. Yksi suurimmista esteistä on, että isotkin firmat toimivat suomen kielellä. Jos haluat kasvaa kansainväliseksi, täytyy operoida englanniksi ja myös tarjota palveluita englanniksi. Myös yhteiskunnan palveluita pitäisi olla laajemmin saatavilla englanniksi.

Camargo tietää omakohtaisesti, että suomen kielen opiskelu ei välttämättä onnistu arjen kiireissä. Hänellä on ollut koko ajan paljon työtä, ensin tohtoriopintojen, sitten työnhaun ja töiden parissa.

– Työelämässä oleville kielen opiskelu on hankalaa, koska kielikurssit ovat keskellä päivää. Iso ongelma on myös, että samoja suomen kielen kursseja tarjotaan sekä korkeasti että matalasti koulutetuille. Korkeasti koulutetuilla on usein ihan eri tavoitteet kielen oppimisessa kuin matalapalkka-aloille työllistyvillä. Tämä voisi olla yksi asia, jota pitäisi kehittää.

Camargo uskoo viihtyvänsä Etelä-Savossa myös tulevaisuudessa. Hänestä Mikkeli on hyvällä tavalla pieni kaupunki, jossa on paljon mahdollisuuksia. Yliopisto ja korkeakoulutus takaavat hyvän ilmapiirin.

– Haluaisin nähdä tämän alueen kehittyvän ja kasvavan, ja sitä varten teemme Mindhivessakin yhteistyötä esimerkiksi monen alueen yrityksen ja Xamkin kanssa, hän sanoo.

– Alueen kehittyminen avaa enemmän työmahdollisuuksia myös kansainvälisille työntekijöille. Itse haluaisin kehittää akateemista uraani ja kehittyä myös johtamisessa, mutta luulen, että voin kehittää näitä asioita myös Mindhivessa sitä mukaa kun yritys kasvaa.

Teksti ja kuvat: Elina Jäntti

Kansikuva: Ville Venäläinen (oikealla) ja Ulisses Camargo (vasemmalla) hoitavat Mindhiven rekrytoinnit yhdessä. Yritykseen on löytynyt kansainvälisiä osaajia muun muassa Xamkin tietojenkäsittelyn ja ohjelmistotekniikan opiskelijoista, jotka ovat aloittaneet ensin harjoittelussa ja sitten työllistyneet.

Katso myös Työvoimapula-aloihin liittyvä yritysselvitys Etelä-Savon maakunnan alueella.

HKScanin Mikkelin yksikössä Tikkalassa vietettiin 24.2.2023 yksikön 20-vuotissyntymäpäiviä. Nykyään 170 henkilöä työllistävä tuotantolaitos on vuosien saatossa kasvanut ruoka-alan moniosaajaksi.

”HKScan työllistää 7000 henkilöä seitsemässä maassa. Meillä on toimintoja Suomen lisäksi Ruotsissa, Tanskassa, Puolassa, Virossa, Latviassa ja Liettuassa”, Tikkalassa tehdaspäällikkönä toimiva Tero Pöntinen kertoo.

Pöntisellä itsellään on menossa nyt viides vuosi Mikkelin yksikön päällikkönä. Metsätalousinsinööriksi aikanaan kouluttautunut Pöntinen on tehnyt suurimman osan työurastaan metsäteollisuuden eri tehtävissä. Ruoka-alalle siirtyminen toi mukanaan kokeneelle johtajalle paljon uuden oppimista.

”Mikkelin yksikössä tuotannossa on leikkeleitä, valmisruokaa ja hampurilaisia. Yksin perushampurilaisia tehdään 1,2 miljoonaa kappaletta kuukaudessa. Mikkelissä valmistetaan noin 150 eri tuotetta”, Pöntinen kertoo tämän hetken lukuja.

”Viimeaikojen uutuuksia Mikkelin yksikössä ovat yhteistyö siemenpyörykkätuotteiden valmistuksessa Boltsi Oy:n kanssa ja Helsingin Kauppiaiden Panini tuotteiden valmistus. Pienemmät ruoka-alan yritykset pitävät meitä kiinnostavana kumppanina”, Pöntinen kertoo.

Ruokakomponentit tuovat kasvua Tikkalaan

Tällä hetkellä pula keittiöhenkilökunnasta johtaa Suomessa tilanteeseen, jossa ammattikeittiöissä käytetään entistä enemmän puolivalmisteita.

”Einesten sijaan puhumme ruokakomponenteista. Meillä Tikkalassa on suurikokoinen ammattikeittiö”, Pöntinen kertoo.

Ruokakomponentit ovat esimerkiksi kypsiä lihoja, kuten siipikarjan siipiä, sisäfileitä ja porsaan leikkeitä. Kysyntää ruoan laittamista helpottamaan on myös kotikeittiöissä ja tähän HKScan on tuonut valmiit kasviskomponentit Via Kasvimaa -tuotesarjaan.

”Näemme kasvua kypsissä siipikarjatuotteissa. Myös tarve osaavasta henkilöstöstä on kasvanut.”

Hyvän ruoan perusvaatimuksia ovat laatu ja turvallisuus

”Ammattikeittiössä olennaista on se, että tekeminen on aidosti laadukasta. Kun toimimme vastuullisessa työssä, jossa valmistamme suomalaisille ruokaa päivittäin, laadukkuus ja tuoteturvallisuus ovat ydinasioita”, Pöntinen kuvaa toimintaa yksikössä.

Laadun ja turvallisuuden vaatimukset näkyvät niin henkilöstön työnkuvissa kuin käytännön työssäkin. Laatu- ja ympäristövastaava Nina Tahko tuntee yksikön läpikotaisin. Tahko tuli taloon vuonna 2004 kesätöihin, eikä ole muita töitä tämän jälkeen kaivannut.

”Kävin välillä opiskelemassa laborantiksi ja ympäristöteknologian insinööriksi Mikkelin ammattikorkeakoulussa, mutta työn monipuolisuus ja hyvä työporukka ovat pitäneet minut HKScanilla”, Tahko kertoo.

HKScanin Mikkelin yksikössä on osaajia kaikenlaisista koulutustaustoista ja henkilöstö koulutetaan ja perehdytetään tehtäviin huolellisesti. Viime vuosina on kehitetty erityisesti digitalisaation ja turvallisuuden osaamista.

Esimerkiksi tuotantojärjestelmät ovat digitalisoituneet, jolloin käytännössä koko henkilöstöllä on oltava riittävä ATK-osaaminen. Muutoksista huolimatta työhön kuuluu edelleen vahva käsillä tekemisen leima.

Tehtiin mitä tahansa, kehittämisessä kulkevat aina mukana myös elintarvikealan erityispiirteet: vastuullisuus, tuoteturvallisuus ja laatu. Vuosien saatossa myös ympäristövastuullisuuden merkitys on kasvanut ja yksikössä on hiilineutraaliuteen tähtäävä Zero Carbon -ohjelma.

Tikkalassa on tarvetta osaajille

HKScanin Mikkelin yksikkö sijaitsee Tikkalassa Otavantien varressa noin 7 kilometriä Mikkelin kaupungista. Yhtiön rekrytoinnissa tulee jonkin verran vastaan se, miten työpaikalle pääsee ilman omaa autoa.

”Meidän toiveenamme on, että Mikkelin ja Otavan väliä liikennöivät linja-autovuorot saataisiin sovitettua vuorotyöhön sopiviksi,” Pöntinen kertoo.

Lähivuosina Tikkalaan tarvitaan eläköityvien työntekijöiden tilalle noin parikymmentä uutta työntekijää. Jo nyt henkilöstö tulee laajalta alueelta: Mikkelin keskusta-alueelta, Ristiinasta, Kangasniemeltä, Mäntyharjusta ja Juvalta. Tikkalan kesätyöpaikat ovat tällä hetkellä avoinna ja syksyä kohden tulee myös uusia ympärivuotisia rekrytointitarpeita.

”Suunnittelemme uusinvestointeja ja työvuorouudistuksia, joiden toteutuessa tarvitsemme uusia työntekijöitä. Tällä hetkellä tuotanto yksikössä toimii kahdessa vuorossa ja kolmannessa vuorossa yöaikaan tehdään tuotantotilojen pesu- ja siivoustöitä”, Pöntinen kertoo.

Tulevaisuuden haaveena on toiminta viikonloppuisin, johon ratkaisua haetaan mahdollisesti myös uudenlaisista työaikamalleista.

”Jos teet töitä viikonlopun, saat 42 tunnin palkan ja koko arkiviikon vapaata”, Pöntinen kertoo käytännön esimerkkinä.

Tikkalassa toivotaan, että prosessiteollisuuden osaajia osattaisiin Mikkelin seudulla arvostaa ja hakea myös muualta. Nykyaikaisen prosessiteollisuuden osaajat ovat moniosaajia.

”Osaavaa huippuporukkaa tarvittaisiin ehdottomasti alueelle enemmän. Toivoisin meidän Mikkelissä yhdessä miettivän, miten teollisen työn vetovoimaa saataisiin kasvatettua. Meillä on kuitenkin niin monipuolisesti erilaista teollisuutta alueella”, Pöntinen kertoo.

HKScan on 110-vuotias yhtiö, jonka taival alkoi lihantuottajien perustamasta Lounais-Suomen Osuusteurastamosta vuonna 1913. Aikojen saatossa yhtiö on muuttunut lihatalosta ruokakonserniksi. Kahdenkymmenen toimintavuoden jälkeen tulevaisuus nähdään myös Tikkalan yksiköstä käsin valoisana.

”Meillä on hyvin suunniteltu tuotantoyksikkö ja isot asiat kunnossa. Meillä on hyvä työporukka ja itsessään se, että valmistamme suomalaisille ruokaa päivittäin, tekee työstä merkityksellistä”, Nina Tahko summaa ajatuksensa.

Kun Miina Montonen-Fehrmann perusti Mikkeliin Verhoomo Vermiinan 13 vuotta sitten, hän otti kunnia-asiakseen kierrättää entisöinnistä yli jäävät materiaalit mahdollisimman tarkkaan.

Mikkelissä puualan artesaaniksi opiskellessaan Montonen-Fehrmann löysi oman juttunsa verhoilukurssilla. Valmistuttuaan hän meni liki kahdeksi vuodeksi oppisopimukseen alan yrittäjälle ja tämän lopetettua hän perusti oman yrityksen 24-vuotiaana.

”Minusta on hienoa, kun voin antaa uuden elämän huonekaluille ja ajoneuvoille. Koen, että verhoomot ovat kierrätyksen ytimessä yhdessä suutareiden ja ompelijoiden kanssa. Kierrätys ja ekologisuus ovat omassa tekemisessäni yksi iso painopiste.”

Hän muistuttaa, että vaikka verhoomot käyttävätkin uusia kankaita, kunnostettu huonekalu kuormittaa maapalloa aina vähemmän kuin uutena ostettu.

”Mikkelissäkin on alkanut nyt tekstiilikierrätys. Toivon todella, että myös yritykset pystyvät kierrättämään entistä tehokkaammin tekstiilejä. Vanhoista huonekaluista tulee erilaisia kuituja, joihin on voinut ajan saatossa tarttua esimerkiksi homeenhajua, mutta puhdistettuna ja käsiteltynä niistä saisi uutta raaka-ainetta. Esimerkiksi Paimiossa poistotekstiilien jalostuslaitoksessa kierrätetään, hyötykäytetään ja jalostetaan kuituja uusiokäyttöön.”

Hyvärunkoinen huonekalu kannattaa kunnostaa

Vermiina verhoilee ja entisöi asiakkailleen huonekaluja. Asiakaskuntaan kuuluu myös lukuisia eri alojen yrityksiä. Ensimmäinen yritysasiakas oli yrityksen alussa Mikkelin ravirata.

”Yrityksille sanoisin, että laadukkaan toimistotuolin verhoilu saattaa tulla edullisemmaksi kuin uuden hyvälaatuisen tuolin ostaminen. Verhoilu antaa uuden ilmeen yrityksen tiloille, kun huonekalut ovat muuten mieleisiä. Jos liitokset heiluvat, ne pystyy kiristämään kuntoon ja puuosia voi korjata. Olen kuitenkin nähnyt, että jopa Artekin tuoleja on heitetty pois, vaikka ne kannattaisi ehdottomasti verhoiluttaa ja entisöidä, koska niissä pysyy arvo. Nyrkkisääntö olisi mielestäni, että kysy aina ensin verhoilijalta ennen kuin heität arvohuonekaluja pois.”

Erityisen mielissään hän on siitä, että nuoretkin ovat löytäneet verhoomoiden asiakkaiksi.

”Yhä nuoremmat teettävät nykyään uusia verhouksia. He ovat ehkä saaneet perinnöksi huonekaluja tai tehneet vintage-löydön kirpputorilta. Nuoret ovat valveutuneita kierrättäjiä, ja kierrätys on trendikästä. Itse en ajattele tätä trendinä, kun tämä on ollut niin pitkään työtäni.”

Verhoomosta löytyy apu moneen

Yksityisasiakkaat ovat verhoomon suurin asiakasryhmä. Myös vapaa-ajan asukkaat ovat löytäneet palvelut.

”Mökeille verhoilutetaan huonekalujen lisäksi etenkin patjoja. Minulle voi lähettää vaikka kuvan etukäteen ja kysyä tarjouspyyntöä. Pystyn myös kyyditsemään tarvittaessa huonekaluja asiakkaille Mikkelin alueella. Minulla on asiakkaita myös Pieksämäen seudulla, Juvalla, Anttolassa, Ristiinassa ja Otavassa.”

Verhoilijamestari kunnostaa myös moottoripyörien satuloita ja tekee veneisiin patjoja ja penkkejä. Myös autojen penkkejä entisöidään paljon.

”Monesti nämä tehtävät saattavat näyttää asiakkaan silmissä helpommilta kuin ovatkaan. Uusissa hyvin sähköistetyissä autoissa voi olla turvatyynyjä ja elektroniikkaa penkeissä, joten ne täytyy pystyä irrottamaan, että pääsee verhoiluihin kiinni, mikä tuo omat haasteensa. Vaikka pystyn tekemään paljon itse, joihinkin työvaiheisiin hyödynnän alihankkijoita.”

Verhoomosta voivat asiakkaat ostaa myös omiin projekteihinsa metritavaraa kangaspakasta tai paloina.

”Tämäntyyppistä ulosmyyntiä on myös kansalaisopistojen harrasteryhmille.”

Mikkelin urheilupuiston kupeella sijaitsevan verhoomon tiloista löytyy myös pieni putiikki, jossa yrittäjä myy itse kunnostamiaan huonekaluja sekä ompelemiaan sisustustyynyjä, laukkuja ja lastenvaatteita.

”Olen erityisen ylpeä siitä, että yrittäjävuosina olen pystynyt saamaan kaksi lasta ja pitämään kesälomat. Yrittäjäurani aikana vuonna 2014 suoritin myös erikoisammattitutkinnon eli verhoilijamestarin tutkinnon. Asiakkaita on riittänyt mukavasti, vaikkei tällä alalla rikastumaan oikein pystykään. Haluan kannustaa muitakin naisia yrittäjyyteen ja antaa uskoa siihen, että äitiyden ja yrittäjyyden pystyy yhdistämään.”

Lisää kiertotaloudesta: EcoSairila.fi

Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen
Kansikuva: Verhoomo Vermiinan yrittäjä Miina Montonen-Fehrmann

Kolmella mantereella vientikauppaa tekevä mikkeliläinen Luxhammar etsii noin kymmentä uutta osaajaa Mikkeliin tai Lahteen suunnittelemaan, valmistamaan, asentamaan ja huoltamaan puun lämpökäsittelyyn räätälöitäviä uuneja ja niiden lämpövoimaloita.

Luxhammarin perustaja Tero Lallukalle tulee tänä vuonna täyteen neljännesvuosisata yrittäjänä. Hän teki aikanaan sen, mistä erilaisissa kehittämisstrategioissa haaveillaan eli oli tutkijana kehittämässä innovaatiota ja perusti sen kaupallistamiseen yrityksen, joka on kasvanut viime vuodet vauhdikkaasti ja kansainvälistynyt.

Mitään tasaisia kasvun vuosia eivät Lallukankaan yrittäjävuodet ole olleet. Välillä on tarvittu irtiottoa ja kasvurauhaa, että on saatu yritys nostettua uudelle tasolle.

”Olen yrittäjäperheestä. Vanhempani painottivat aina sitä, että on onni löytää yhteistyökumppaneita, jotka tuntevat yrityksen toimialan laaja-alaisesti ja joilla on aiempaa kokemusta. Olen itse päätynyt samaan, että silloin yrityksellä on erinomainen lähtötilanne.”

Puun lämpökäsittelyn tutkimiseen ja siihen tarvittavan uunin tuotekehitykseen syntyi aikanaan sopiva tuotekehitys- ja tutkimusympäristö, kun Mikkelin ammattikorkeakoulu ja YTI-tutkimuskeskus yhdistivät voimansa ja loivat Puupolin Mikkelin kaupungin vahvalla tuella.

Muistona niiltä vuosilta Lallukalla on kultainen kypärä, jonka hän sai tultuaan palkituksi vuoden 2013 Mikkelin seudun innovaattorina ja suomalaisen lämpöpuu-toimialan luojana. Palkinnon myönsi Innovaatio- ja teknologiakeskus Miktech.

”Pohjois-Amerikassa tituleeraavat minua vieläkin toimialan luojana.”

Uusi alku Miksein hautomosta

Tero Lallukan yrittäjyyden alkuvuosina alkoi lämpökäsittelyyn sopivien uunien valmistus Mikkelin Pursialassa yhteistyössä hollantilaisten yhteistyökumppaneiden kanssa. SWM-Wood jatkaa edelleen toimintaansa uusien omistajien luotsaamana lämpökäsitellen puuta asiakkailleen.

Vuoden 2000 jälkeen Lallukka keskittyi oman yrityksensä, Stellac Oy:n, kehittämiseen. Yritys onnistui pääsemään vauhtiin Pohjois-Amerikan markkinoilla. Mukaan saatiin kotimaisia sijoittajia, jotka valikoivat strategiaksi Pohjois-Amerikan valloituksen ja halusivat, että muut vientisuunnat, kuten Eurooppa ja Aasia, ajetaan alas.

”Siinä unohtui, että tällä toimialalla nousut ja laskut tapahtuvat eri mantereilla usein eri aikaan. Tuli vuosi 2008. Lehman Brothers -rahoitusyhtiö meni konkurssiin Pohjois-Amerikassa. Jäin Stellacista pois seuraavana vuonna. Kaksi vuotta myöhemmin yritykselle tuli konkurssi, ja uunien valmistus loppui Mikkelissä.”

Lallukka päätti ottaa hetkeksi etäisyyttä yrittäjyyteen ja sai sinä aikana idean, että uuneja pitäisi pystyä valmistamaan sarjatuotantona niin, että ne voidaan viedä asiakkaalle erikoiskuljetuksena ja koota haluttaessa myös paikan päällä. Rotariklubin jäsenyyden myötä löytyi uusi yhteistyökumppani, jolla oli sopiva tuotantolinja olemassa.

”Tarvittiin kuitenkin iso tuotekehityspanostus uutta lähtöä varten. Siinä saumassa Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:ltä, silloiselta Miktech Oy:ltä, otti yhteyttä Marjo Niittuaho-Nastolin. Hän pyöritti siihen aikaan täällä yrityshautomoa. Marjo hautoi uutta liikeideaa kanssani, kertoi rahoituslähteistä ja niin käynnistin Luxhammar Oy:n vuonna 2012 kokonaan uudella teknologialla, edistyneellä prosessiohjauksella sekä ohjelmistoilla.”

Lallukka arvioi, että kahden vuoden hautomojakso toi paljon sellaista tietoa ja rahoituslähteitä, joita hän ei yksin olisi huomannut. Tuotannon käynnistys uudelleen vaati rahoitusta ja vei oman aikansa ennen kuin uunitoimitukset toivat rahaa yrityksen kassaan. Kaikeksi onneksi Lallukka löysi mikkeliläisen, tutun sijoittajan, joka ryhtyi osakkaaksi ja takaamaan lainaa.

”Oli kuitenkin jotain, mihin en ollut osannut varautua eli yhtiökumppanini kuoli yllättäen ja samaan aikaan pankki vaati meiltä molemmilta osakkailta nimeä takauksiin. Siinä käytiin taas konkurssin partaalla. Yhtiökumppanin perikunta kun viimein suostui luopumaan omistuksesta, niin yhtiö saatiin taas käyntiin ja vauhtiin tutun yhteistyökumppanin ryhtyessä toiseksi osakkaaksi.”

Korona vauhditti kasvuun

Luxhammar myy asiakkailleen räätälöityjä uunitoimituksia kokoonpanoineen, asennuksineen, varaosineen ja huoltoineen. Paketteihin kuuluvat myös uunien toiminnan varmistavat lämpövoimalat.

Yksi merkittävä tuote ovat käsittelykaavat eli uuneille optimoidaan kaavat, joiden perusteella puuta voidaan lämpökäsitellä halutun kaltaiseksi. Käsittelykaavoille on kysyntää silloinkin, jos uunikauppa käy verkkaisemmin.

”Meillä on nyt olemassa käsittelykaavat yli 200 puulajille, ja niistä on käytössä noin 140 kaavaa eri puolilla maailmaa. Kaavoja pitää päivittää asiakkaiden toiveiden mukaan, kun käyttöön otetaan uusia puulajeja. Kaavoja päivittämällä on mahdollista nopeuttaa käsittelyaikoja. Esimerkiksi Uudessa-Seelannissa pystyttiin uusilla kaavoilla nopeuttamaan käsittelyaikaa niin, että tuotanto tuplaantui aiempaan verrattuna asiakkaan ryhdyttyä käyttämään Radiata-mäntyä.”

Luxhammar toimii Mikkelissä kahdessa toimipisteessä. Hallinto löytyy Molanderinmäeltä ja tuotekehitystä tehdään Rantakylässä. Valmistusta on Mikkelin lisäksi myös toisen osakkaan tuotantotiloissa Lahdessa.

Muutaman vuoden kesti, että yritys sai toimintansa pyörimään entiseen tapaan ja vientikauppa veti jälleen. Sitten korona-aika sulki Yhdysvaltojen rajat.

”Amerikkalaiset maksavat tilauksista ennakkomaksuja shekeillä. Kävin hakemassa yhtäkin shekkiä kolme kertaa, mutta sitten koronasäädökset sulkivat rajat ja neljäs shekin noutoreissu jäi tekemättä. Siinä käytiin vaikeassa tilanteessa.”

Lopulta korona-aika kuitenkin yllätti positiivisesti. Amerikkalaiset innostuivat rakentamaan lämpökäsitellystä puusta terasseja, lattioita, ikkunoita ja ovia.

”Puun hinta kaksinkertaistui, kun rakennusmateriaalien kysyntä räjähti. Puun tuottajille koitti paras aika. Toisaalta tuotekin oli jo tuttu ja olimme ennättäneet myydä lämpökäsitellyn puun tuottajille uuneja jo useampia vuosia.”

Hyvät kasvunäkymät

Ilmastonmuutoksen torjunta on laajentanut lämpökäsitellyn puun kysyntää maailmalla. Trooppisten puiden käyttöä pystytään korvaamaan lämpökäsitellyllä puulla.

”Tummalle puulle on vahvaa kysyntää. Lämpökäsitellyn puun raaka-aine voi olla kasvatusmetsässä kasvatettua vaaleaa puuta, josta saadaan käsittelyllä asiakkaan toivoman väristä, sään, lahon ja termiittien kestävää puuraaka-ainetta. Lämpökäsitellyllä puulla voi nykyään olla vaikka tammeen tai saarniin viittavia brändinimiä, joista ei voi edes päätellä alkuperäistä puulajia.”

Lämpökäsitellystä puusta ei liukene kemikaaleja ympäristöön, eikä se ole elinkaarensa missään vaiheessa ongelmajätettä. Lämpökäsittely tekee puusta myös antibakteerisen.

Lallukka esittelee Rantakylän testiympäristössä maan kanssa kontaktissa ollutta neljännesvuosisadan vanhaa laiturinosaa, jonka yläpuoli on patinoitunut, mutta alapuoli edelleen vaalea, eikä lahoa näy.

”Lämpökäsitellyn puun voi lopuksi vaikka polttaa. Se pysyy hieman kuivempana kuin tavanomainen puu, joten sen lämpöarvo on hiukan parempi.”

Jossain vaiheessa maailmanmarkkinoille tuli myös tee-se-itse -uuneja, mutta niistä ei muodostunut uhkaa tutuille tuotteille.

”Koronan myötä markkina on vain kasvanut.”

Tällä hetkellä Luxhammar toimittaa kahta tuotantoyksikköä kotimaahan. Toinen tulee Kerimäelle ja toinen Kotkan seudulle. Tilauskirjoissa näkyy myös kaksi uutta tilausta kotimaahan.

”Meillä on sekä vanhoja että uusia asiakkaita kotimaassa. He myyvät lämpökäsittelemäänsä puuta rakennuspuuseppien tuotteisiin, kuten ikkunoihin, oviin, terassien lattialaudoiksi, piharakennuksiin ja parketiksi.”

Vientiin menee tällä hetkellä uuneja, joissa lämpökäsitellään lehtipuuta parkettien, huonekalujen tai vaikkapa musiikki-instrumenttien raaka-aineeksi. Tehtaalla valmistellaan parhaillaan uunitoimituksia Filippiineille ja Malesiaan. Myös Tsekkeihin, Yhdysvaltoihin ja Saksaan on tilauskirjoissa tilauksia odottamassa.

Osaavia tekijöitä Mikkeliin ja Lahteen

Jokainen uunitoimitus tarvitsee oman projektipäällikön. Tero Lallukka toivookin vientimarkkinoiden kasvaessa löytävänsä nopeasti lisää projektipäälliköitä.

”Olisi hienoa kuulla puuinsinööreistä, joita kiinnostavat projektipäällikön tai suunnittelijan tehtävät. Työ on lämpökäsittelylaitteistojen suunnittelua, rakentamista ja projektien koordinointia. Tai tuotekehitystyötä laboratoriossamme. Yksi projekti kestää noin puolisen vuotta suunnittelusta asennukseen työmaalla. Käyttöönotto työmaalla vie 2-3 kuukautta. Tässä työssä pääsee myös matkustelemaan.”

Koneenrakennuksen insinöörejäkin tarvitaan suunnitteluun, tuotekehitykseen, valmistuksen ohjaukseen sekä projekteissa toimimiseen. Matkusteluakin riittää, mikäli työntekijällä on siihen mahdollisuus. Työtehtäviä on myös kemisteille.

Lisäksi Lallukka toivoo löytävänsä investointituotteita maailmalla kaupitelleita ammattilaisia, joilla olisi valmius tehdä vientikauppaa Keski-Euroopan, Pohjois-Amerikan ja Aasian suuntaan.

”Meillä on kolmella mantereella asiakkaita ja kova kysyntä tuotteille. Tällä hetkellä esimerkiksi Kanadassa olisi isot kasvumahdollisuudet.”

Kehittämistyö vaatii resursseja

Mikkelin päättäjille Lallukalla on terveisiä, että seutu tarvitsee lisää resursseja kehittämiseen.

”Luxhammar pääsi erinomaisesti käyntiin kiitos Miksein osaajien, kuten Marjo Niittuaho-Nastolinin ja Aki Hakalan. Suosittelen palveluita muillekin kasvu- ja tuotekehitysyrityksille. On tärkeää saada tälle alueelle lisää työpaikkoja. Päättäjien on kuitenkin muistettava, että kehittäjillä on oltava resursseja yritysten tukemiseen.”

Hän myös muistuttaa, että tutkimusten mukaan uudet työpaikat syntyvät pieniin yrityksiin. Uuden Etelä-Savon pääomarahaston hän arvioi pystyvän tukemaan yrityksiä niin, että alueelle syntyy uusia työpaikkoja.

”Pääomarahasto on todella hieno juttu, ja sitä kautta saadaan varmasti uusia työpaikkoja. Jollei yrityksiä saada menestymään täällä, niin alijäämiä on vaikea korjata. Yritysten perustamiseen, tänne saamiseen ja täällä olevien tukemiseen pitää löytyä resursseja.”

Lallukka toivoo oppilaitosten kehittävän ja ylläpitävän kansainvälistä vaihtoa, että alueelle saadaan uusia osaajia ja että valmistuvilla opiskelijoilla olisi kansainvälistä kokemusta.

”Meillä on ollut useita koulutettuja maahanmuuttajia ja opiskelun kautta tänne tulleita töissä ja kokemukset ovat olleet todella hyvät. Yritysten kannattaa kokeilla myös kansainvälisten osaajien työllistämistä.”

Luxhammar työllistää parhaillaan Mikkelissä kymmenisen ihmistä ja Lahden tuotantoyhtiö 60 työntekijää, jotka tekevät myös muuta tuotantoa. Tämän ja ensi vuoden aikana yhtiö haluaa löytää kymmenkunta uutta osaajaa Mikkeliin tai Lahteen.

Yhtiön liikevaihto on tänä vuonna muutaman miljoonan euron luokkaa. Ensi vuoden tavoitteeksi on asetettu kymmenen miljoonan euron liikevaihto, sillä tilauskanta on erinomainen.

Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Kansikuva: Tero Lallukka ja Kristian Krakau, joka tekee muun muassa tuotekehitystestejä.