fbpx
kaksi miestä seisoo hymyillen mustat t-paidat päällään

Norolan palkittiin Mikkelin kehitysyhtiö Miksein Edelläkävijä-palkinnolla – kalastusvälineiden valmistaja on kasvanut keskimäärin 80 prosenttia vuodessa

Norolan Artisanlures Oy on saanut Vuoden 2024 Edelläkävijä -yrityspalkinnon. Palkinnon myöntänyt Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy perustelee valintaa yrityksen kasvulla, joka ei ole tapahtunut sattumalta, vaan on tulosta kovasta työstä ja jatkuvasta kehityksestä niin teknologiaan kuin myös hallitustyöskentelyyn panostaen. Norolanin edustajat vastaanottivat palkinnon Etelä-Savon yrittäjägaalassa 18.1.2024 Pieksämäellä.

Mikkeliläinen Norolan on kasvanut paikallisesta yrityksestä merkittäväksi toimijaksi kalastustarvikkeiden alalla. Menestyksen taustalla ovat asiakkaiden kuuntelu, innovatiivisuus ja tuotantoprosessien kehittäminen sekä hallitustyöskentelyyn panostaminen.

Yrityksen kansainvälistymispolku on ollut vaikuttava. Norolanin tuotteet ovat löytäneet tiensä kalastajien käsiin ympäri maailmaa. Yrityksen vuosittainen kasvu on ollut keskimäärin 80 prosenttia. Norolan toimii jo Pohjoismaissa ja laajentaa Euroopan markkinoille.

Kansainvälisillä markkinoilla suurimpia haasteita ovat paikallisten kalastuskulttuurien ja kalalajien erot. Norolan vastaa näihin haasteisiin kehittämällä tuotteitaan yhteistyössä asiakkaiden kanssa. Prototyypit testataan todellisessa käytössä eri markkinoilla, ja palautteen perusteella päätetään, siirretäänkö tuote sarjatuotantoon.

”Käymme jatkuvaa vuoropuhelua asiakkaiden kanssa. Tämä varmistaa, että tarjoamamme tuotteet vastaavat eri markkina-alueiden tarpeisiin,” kertoo Norolanin toimitusjohtaja Jyrki Kasanen.

Norolan haluaa palvella kaikkia kalastajia, olipa kyseessä juniori, mökkikalastaja tai ammattilainen. Yritys valmistaa kestäviä ja ympäristöystävällisiä välineitä, jotka tekevät kalastamisesta helppoa.

Norolanin menestyksen taustalla on yrityksen joustava toimintatapa. Kaikki tuotteet valmistetaan Suomessa, mikä mahdollistaa nopean reagoinnin asiakastarpeisiin. Tuotekehityksessä panostetaan myös tuotteen sieluun ja yksityiskohtiin: muotit veistetään käsityönä, jotta jokainen tuote heijastaa perinteikkään käsityön arvoja.

”Ylpeydellä voin sanoa, että Norolan toteuttaa käytännössä arvojamme perinteikkäästä käsityöstä ja puhtaasta kotimaisuudesta,” Kasanen lisää.

Vaikuttajamarkkinointi on keskeinen osa Norolanin strategiaa. Alan asiantuntijat Euroopassa ja Yhdysvalloissa ovat tärkeä kanava tuotteiden tunnettuuden lisäämiseksi kalastusyhteisöissä.

Edelläkävijä-palkinto on Norolanille erityinen tunnustus. ”Lämmittää mieltä saada tällainen tunnustus. Meillä on aina tiedetty, että teemme uutta omalla alallamme ja uskallamme kokeilla rohkeita toimintamalleja,” Kasanen toteaa.

Palkinnon myöntäneen kehitysyhtiö Miksein toimitusjohtaja Timo Paakki sanoo: ”Norolan ei vain seuraa trendejä, vaan luo niitä. Yrityksen kyky hyödyntää teknologiaa ja ketteriä liiketoimintamalleja viennin ja kasvun edistämiseksi tekee siitä alan suunnannäyttäjän, mikä on juuri sitä, mitä Edelläkävijä-palkinnolla halutaan tunnustaa.”

Lisätietoja

Jyrki Kasanen, toimitusjohtaja, Norolan Artisanlures Oy, puh. 050 9100 501

Timo Paakki, toimitusjohtaja, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy, puh. 040 809 1627

Norolan Artisanlures Oy on kalastustarvikkeiden valmistaja, joka yhdistää perinteisen käsityötaidon ja modernin teknologian. Yrityksen tuotteet suunnitellaan käyttäjien tarpeita kuunnellen. Norolan panostaa kotimaiseen tuotantoon, kestävyyteen ja innovaatioihin, jotka tekevät kalastuksesta helppoa ja elämyksellistä. Vuonna 2019 perustettu Norolan on kasvanut nopeasti alan toiseksi suurimmaksi toimijaksi Suomessa liikevaihdolla mitattuna. Yritys työllistää tällä hetkellä 10 työntekijää ja on sitoutunut jatkuvaan kasvuun ja kehitykseen. Lue lisää norolan.com.

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n Edelläkävijä-palkinto myönnetään vuosittain Mikkelissä toimivalle yritykselle, joka on kehittänyt toimintaansa aktiivisesti ja osoittanut uudistumiskykyä sekä vastuullisuutta. Palkinnon saajalta edellytetään kykyä hyödyntää markkinamuutoksia ja tarttua uusiin mahdollisuuksiin. Lisäksi yrityksen toiminnan tulee olla kannattavaa, ja sen on tavoiteltava kasvua ja kansainvälistymistä. Palkinto on tunnustus yritykselle, joka toimii suunnannäyttäjänä ja vastaa menestyksekkäästi nykypäivän liiketoiminnan haasteisiin. Palkinnon saajalla on oltava toimipaikka Mikkelissä.

partasuu mies silmälaseissa ja lippalakissa toisen silmän edessä viehe

Norolan nähdään Leijonan luola -sarjan helmikuussa alkavalla kaudella

Vastuullisesti valmistettuja kalastustuotteita tarjoava Norolan on vahvalla kasvu-uralla.  Mikkelissä toimiva yritys nähdään helmikuussa Nelosella alkavalla Leijonan luola -sarjan tuotantokaudella.  Vuonna 2019 perustettu Norolan on keskittynyt alusta asti kasvuun ja kansainvälistymiseen. Ohjelmasta haetaan valtakunnallista näkyvyyttä, joka tukee yrityksen strategiaa.

“Olemme kehittäneet alusta asti verkkokauppaa kansainvälisiä markkinoita varten. Verkkokauppa on ollut merkittävä kanava uusien asiakkaiden tavoittamisessa, ja se on herättänyt myös jälleenmyyjien kiinnostuksen”, Norolanin toimitusjohtaja Jyrki Kasanen kertoo yrityksen kasvustrategiasta.

Kasvu kansainvälisillä ja kotimaisilla markkinoilla

Norolanin liiketoiminta pohjautuu ainutlaatuiseen D2C (Direct-to-Consumer) -malliin, joka on kalastustuotealalla ennennäkemätön.

“Rakennamme Norolanista brändiä, joka tarjoaa kalastajille ja ulkoilijoille jotain täysin uutta. Emme tyydy vain seuraamaan trendejä. Tavoitteemme on luoda niitä ja toimia suunnannäyttäjänä alallamme”, Kasanen kuvailee.

Norolanin markkinointistrategia perustuu kahteen vaiheeseen: vahva digitaalinen läsnäolo verkkokaupan kautta ja jälleenmyyjäverkoston rakentaminen. Tällä hetkellä Norolanin tuotteita myy Suomessa oman verkkokaupan lisäksi useita alan erikoisliikkeitä sekä valtakunnalliset ketjut, kuten Prisma ja Tokmanni.

Ruotsissa Norolanilla on ruotsinkielinen verkkokauppa ja noin 30 jälleenmyyjää. Norjassa on norjankielinen verkkokauppa ja muutama jälleenmyyjä jonka osalta markkinointityö on käynnissä.

“Kevään aikana suunnitelmissa on laajentua Ranskan ja Saksan markkinoille”, Kasanen paljastaa.

Oma tuotekehitys kasvun moottorina

Yrityksen kasvun taustalla on vahva oma tuotekehitys. Kasanen, joka on itse intohimoinen kalastaja, kehitti ensimmäiset tuotteet omiin tarpeisiinsa. Nyt valikoimaan kuuluu sekä kesä-  että talvikalastukseen kehitettyjä uistimia, vaatteita ja muita kalastustuotteita.

“Tuotekehitys on meillä kaiken perusta”, Kasanen korostaa.

Norolanilla työskentelee tuotekehityksen parissa Tapani Tissari ja hänen tiiminsä, joka koostuu kokeneista alan ammattilaisista.

“Haluamme luoda tuotteita, jotka kestävät aikaa ja haastavat kertakäyttökulttuuria. Annamme myös asiakkaillemme 100-prosenttisen tyytyväisyystakuun”, Kasanen lisää.

Vastuullisuus ja kotimainen käsityö etusijalla

Norolanin liikevaihto on kasvanut viidessä vuodessa yli 800 000 euroon. Yrityksellä on seitsemän vakituista työntekijää, ja kiireaikoina työntekijämäärä nousee jopa 12:een. “Pidämme huolen, että tuotteemme valmistuvat vastuullisesti ja kotimaisena käsityönä. Tulevaisuudessa tulemme palkkaamaan lisää osaajia ja kehittämään alihankintaketjuamme”, Kasanen kertoo.

Leijonan luola tuo näkyvyyttä

Norolan on valittu mukaan helmikuussa Nelosella alkavalle kaudelle Leijonan luola -ohjelmaan, jonka nauhoitukset pidettiin joulukuussa.

“Meitä pyydettiin mukaan ohjelmaan jo pari vuotta sitten, mutta silloin ajankohta ei ollut oikea. Tänä vuonna yksi enkelisijoittajistamme vakuutti meidät ohjelman hyödyistä, ja päätimme hakea itse mukaan”, Kasanen kertoo.

Yritys on tällä hetkellä viimeistelemässä rahoituskierrostaan.

“Tavoitteemme on saada sopimukset uusien sijoittajien kanssa valmiiksi tammikuun aikana”, Kasanen lisää.

Leijonan luolan tuotantokausi alkaa televisiossa helmikuussa. Kasanen ei kuitenkaan tiedä, missä jaksossa Norolanin esiintyminen nähdään.

“Nauhoituksissa vietimme noin tunnin leijonien kanssa. Vaikka kysymykset olivat tiukkoja, tilanne oli opettavainen ja hauska. Lopputulosta emme voi paljastaa etukäteen”, Kasanen kertoo.

Lisätiedot

Jyrki Kasanen, sposti:  jyrki(at)norolan.com, puh. 050 910 0501, Norolan Artisanlures Oy, toimitusjohtaja, perustaja

https://norolan.com/

Marjo Niittuaho-Nastolin, sposti: marjo.niittuaho-nastolin(at)mikseimikkeli.fi, puh. 0400 361 615, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy, kehityspäällikkö,yritysrahoitus, startup-yritysten sparraaminen, Etelä-Savon pääomarahasto,  Fiban ry:n Mikkelin alueen yhteyshenkilö

Verstas VB -hanke (Venture Builder) varmistaa, että nuoret kasvuyritykset saavat parhaan mahdollisen avun ja tuen kasvuun. Hankkeen avulla autetaan yrityksiä kehittymään houkutteleviksi rahoituskohteiksi Etelä-Savon pääomarahastolle, muille sijoittajille sekä julkisille ja yksityisille rahoittajille. Hanketta rahoittaa Euroopan Unionin Aluekehitysrahasto, rahoituksen myöntänyt viranomainen on Etelä-Savon ELY-keskus.

Vasemmalla Eurolippu, jonka vieressä sinistä tekstiä värillinen lehti jonka vieressä tekstiä

Vaalea kolmikerroksinen talo

Vanhan kerrostalon uusi elämä jäi haaveeksi – Mikkelin kiertotalouskokeilu paljasti uudelleenkäytön haasteet ja mahdollisuudet

Mikkelissä toteutettu kiertotalouskokeilu osoittaa ympäristöystävällisten ratkaisujen potentiaalin rakennusalalla. Kaupungin vuokrataloyhtiö Mikalo Oy ja KIELO-hanke testasivat vuosina 2023–2024, miten kerrostalon purkumateriaalien uudelleenkäyttö voisi toimia käytännössä. Vaikka kustannushaasteet estivät kokeilun laajemman toteutuksen, hanke toi esiin kiertotalouden merkittävät ympäristöhyödyt ja alan kehitystarpeet.

Kokeilun idea: vanhan kerrostalon betonirakenteista uusi autokatos

Vihuritaival 7 C-D, vuonna 1979 rakennettu ja pitkään vajaakäytössä ollut Mikalo Oy:n omistama kerrostalo, valittiin kokeilun kohteeksi. Purkumateriaalit, kuten betonielementit, oli tarkoitus käyttää uudelleen uuden autokatoksen runkorakenteina. Katoksesta olisi tullut ekologinen lisä alueelle, jossa kaksi muuta saman tontin asuinkerrostaloa saneerattaisiin.

Alustavien laskelmien mukaan uudelleenkäytettävien betonirakenteiden hiilijalanjälki olisi ollut vain 5 % uuden betonin valmistukseen verrattuna. Uudelleenkäytetyt betonirakenteet autokatoksen rakentamisessa olisivat vähentäneet päästöjä jopa 8 800 kg CO₂e – määrä, joka vastaa yhden suomalaisen keskimääräistä hiilijalanjälkeä vuoden aikana. Vertailun vuoksi, saman määrän hiilidioksidia tuottaisi, jos sähkösauna lämmitettäisiin 933,6 kertaa. (Lähde: https://www.openco2.net/fi/co2-muunnin) On syytä huomioida, että valmis betoni karbonatisoituu, eli sitoo ilmakehästä hiilidioksidia itseensä, jolloin betonirakenteet voivat toimia hiilinieluna.

Uudelleenkäytöllä on merkittävät vaikutukset myös luontokadon torjunnassa, koska rakentamisessa tarvitaan vähemmän neitseellisiä raaka-aineita.

Kilpailutuksen tulokset: Tarjousten arvo ylitti hankintaan varatun määrärahan

Projekti eteni markkinavuoropuhelutilaisuuden jälkeen tarjouskilpailuun, jossa tarjoajille annettiin kaksi toteutusvaihtoehtoa: Vaihtoehto 1: Olemassa olevien rakenteiden hyödyntäminen autokatoksen runkona sekä kahden muun rakennuksen saneeraaminen sekä Vaihtoehto 2: Rakennuksen purkaminen ilman materiaalien uudelleenkäyttöä sekä kahden muun rakennuksen saneeraaminen.

Kustannukset nousivat kuitenkin ratkaisevaksi haasteeksi. Tarjouskilpailuun saatiin kaksi tarjousta ja joista molempien arvo ylitti hankintaan varatun määrärahan. Edullisinkin kiertotalousvaihtoehto oli hieman yli puolet kalliimpi kuin täysin uusista materiaaleista rakentaminen.

Toinen tarjoajista oli suhtautunut kiertotalouteen myönteisesti ja keksinyt myös muita uusio- ja uudelleenkäyttökohteita purkumateriaaleille, kun taas toinen tarjoajista oli lisännyt tarjoukseensa selvästi ”varmuuskerrointa”. Jatkoa ajatellen purku-urakka olisi hyvä kilpailuttaa erillisenä urakkana, sillä silloin tarjoajan ei tarvitse ostaa raskaspurkuun käytettävää kalustoa ja työtä alihankintana toiselta urakoitsijalta, jolloin kustannukset saadaan pidettyä alhaisempina. Jos tarjoajia olisi kannustettu lisäpistein myös edullisempien kiertotaloutta tukevien toteutusratkaisujen tarjoamiseen, olisi urakan hinta voinut laskea entisestään.

Kiertotalous rakentamisen uutena ansaintamallina – osaamisen kehitys avainasemassa

Kokeilun aikana järjestettiin markkinavuoropuhelu, johon osallistui paikallisia sekä ulkopaikkakuntalaisia rakennus- ja purkualan yrityksiä. Keskustelut paljastivat, että osaaminen ja valmiudet kiertotaloushankkeiden toteuttamiseen ovat vasta kehittymässä. Osa toimijoista näki kiertotalouden uutena ansaintamahdollisuutena.

Kokeilu osoitti, että uudelleenkäyttö vaatii alkuinvestointeja, mutta se tuo samalla uusia mahdollisuuksia alalle. Esimerkiksi erikoistuneita työtehtäviä, kuten purkumateriaalien kartoitusta, ehjänä purkamista, sen suunnittelua ja käytettyjen materiaalien jälleenmyyntiä, voitaisiin kehittää edelleen. Lisäksi markkinoiden kypsyminen ja alan toimijoiden osaamisen kasvattaminen käytännön kokeiluin voivat laskea kiertotalouden kustannuksia pitkällä aikavälillä. Kysyntä ja tarjonta käytetyille materiaaleille ei vielä täysin kohtaa, jolloin on etuna, jos työn tilaajalla on osoittaa materiaaleille uusi käyttökohde.

Kiertotalouden kautta kohti vastuullisempaa rakentamista

Vaikka projekti ei saavuttanut kaikkia tavoitteitaan, se avasi keskustelua kiertotalouden eduista ja haasteista, kannusti jatkamaan kiertotaloutta tukevien kilpailutuskriteereiden käyttöä ja rohkaisi alan toimijoita miettimään uusia ratkaisuja. Materiaalien uudelleenkäyttö ei pelkästään vähennä luonto- ja ympäristövaikutuksia, vaan se voi myös tuoda kunnille ja kaupungeille uusia mahdollisuuksia säästää hiilidioksidipäästöissä ja vähentää syntyvän jätteen määrää.

Mikalo Oy ja KIELO-hanke haastavat rakennus- ja purkualan yritykset sekä kuluttajat mukaan edistämään kiertotaloutta. Innovatiiviset kiertotalousratkaisut voivat piristää katukuvaa ja taantumasta kärsivää rakennusalaa positiivisten ympäristövaikutusten lisäksi.

Lisätietoa

Jenina Luotolampi, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy, KIELO-hankkeen projektipäällikkö, jenina.luotolampi@mikseimikkeli.fi, puh 050 3459 403.

Tommi Kuvaja, Mikalo Oy, toimitusjohtaja, tommi.kuvaja@mikalo.fi, puh 015 321 3535.

KIELO, Kiertotalousloikka rakennusmateriaalien uudelleenkäytön parantamiseksi Mikkelissä -hankkeessa edistetään purkumateriaalien uudelleenkäyttöä ja kierrätystä kehittämällä purkamisen, rakentamisen ja suunnittelun hankintakäytäntöjä sekä toteuttamalla uusien kiertotalousratkaisujen kokeiluja Mikkelin seudulla. Tavoitteena on edistää eteläsavolaisten rakennusalan toimijoiden kiertotalousosaamista, jotta he osaavat vastata 1.1.2025 voimaan astuneen rakennuslain vaatimuksiin tulevissa urakoissa. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu tutkii hankkeessa purkamisesta aiheutuvia ympäristövaikutuksia, joita on tähän mennessä vielä niukasti tutkittu. Lisätietoa hankkeesta: www.mikseimikkeli.fi/kielo. KIELO on Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun yhteinen ryhmähanke. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama ja tuen on myöntänyt Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.

Vasemmalla Eurolippu, jonka vieressä sinistä tekstiä värillinen lehti jonka vieressä tekstiä

Nainen silmälaseissa katsoo kameraan ja hänen kuvansa heijastuu peilistä.

Lähiöbaarista kasvoi monipuolinen kotiruokayritys

Kun Outi Aronen toteutti seitsemän vuotta sitten unelmansa ja osti lähibaarin, vähänpä hän arvasi, että koronavuosien haasteet kasvattaisivat yrityksen liikevaihdon moninkertaiseksi.

Aronen kuului itsekin Mikkelin Rantakylässä sijaitsevan ”Kyliksen” asiakkaisiin, joten kun omistajavaihdoksen aika koitti, hän otti lainan ja osti kaksikerroksisen rakennuksen alakerrasta baarin ja nimesi sen Cafe Bar Sokkalaksi.

”Pyöritin baaria alkuun liki yksin. Puoli vuotta ennen korona-aikaa aloin leipoa asiakkaille tyyliin pulla eurolla. Siitä se sitten lähti ja repesi käsistä. Kun korona-aika koitti, tein alussa esimerkiksi yhtenä päivänä vaan yhden jauhelihapastavuoan asiakkaalle ja siitä se lähti. Noutoruokaa alkoi mennä ja palkkasin lisää tekijöitä avuksi.”

Kotileivonnaisille löytyi markkinarako

Aronen pitää leipomisesta, mutta nyt muuttui leipomisen mittakaava. Keskiviikosta vakiintui makeiden ja suolaisten leivonnaisten myyntipäivä.

”Yksi asiakas neuvoi, miten tehdään riisikuoripiirakoita ja youtube-videolta opettelin tekemään kalakukkoa. Siihen asti olin mennyt kuudelta keskiviikkoaamuna leipomaan. Sitten aloitin leivontapäivän valmistelut jo tiistaiaamuna ja paistoin leivonnaisia baarin pienellä sähköuunilla koko yön.”

Riisikuoripiirakoista tuli myyntimenestys. Tänä vuonna jouluviikolla niitä rypytettiin jo yli 2000 kappaletta. Piirakkamyynti laajeni vuosi sitten Mikkelin torille, kun torikauppaa tekevä ja kehittävä Kaija Ahonen toivoi niitä valikoimiinsa. Leivonnaisia menee muutamalle paikalliselle ruokaravintolallekin.

”Koronavuosina opettelin myös leipomaan gluteenittomia tuotteita, joita leivotaan nyt tilauksesta tiistaisin.”

Kasvava kysyntä sai laajentamaan

Ensimmäisenä koronavuonna 2020 Aronen osti kiinteistön yläkerran ja remontoi siitä seuraavaksi vuodeksi lounas- ja tilausravintolatilan. Samalla tiimi sai käyttöönsä ammattikeittiön ja pystyi laajentamaan ateriapalvelujen tuottajaksi, kun Essotelta tiedusteltiin kiinnostusta siihen.

”Nyt kun baareissa ei enää käy ihmisiä entiseen tapaan, meidän mummot ja palvelukotiasiakkaat ovat todella tärkeitä. Keittiöstä tulee pääosa yrityksen tuloksesta. Elämme tekemällä käsityönä ruokaa ja leivonnaisia. Meillä on myös paljon pitopalvelutilauksia ja ravintolassamme vietetään erilaisia perhejuhlia. Vuokraamme ravintolaa joko pitopalvelulla tai ilman ja arkisin on tarjolla kotiruokalounasta.”

Kokit työskentelevät teollisuuskeittiössä.
Nykyään yrittäjä ei enää tee ruokaa keittiön puolella, vaan siitä vastaa keittiöpäällikkö tiimeineen. Kuvassa ovat työn touhussa ateriapalvelujen kuljettaja ja Jonna Hytönen ja lomatuuraaja Eija Karjalainen.

Vuosien varrella Outi Aronen on investoinut rohkeasti tiloihin ja palkannut lisää osaajia tiimiin.

”Olen laajentanut asteittain. Käytännössä olen ottanut henkilökohtaista lainaa ja maksanut sen pois ja sitten siirtynyt seuraavaan vaiheeseen. Kaikki koneet olen ostanut käytettynä eri puolilta maata. Kiinteistö on nyt oma. Siihen on tehty LVI-, sähkö-, ilmastointi- ja muut remontit. Hankintoja tehdessä alussa laskin, montako piirakkaa kuussa takaisinmaksu edellyttäisi. Seuraaviin investointeihin kuuluvat muun muassa aurinkopaneelit. Jos investointien yhteissummaa laskisi, niin kyllä se on yli 100 000 euroa tähän mennessä ollut.”

Vaikkei baari olekaan enää tekemisen keskiössä, siitä ei ole tarkoitus luopua.

”Unelmani on pienestä pitäen ollut omistaa oma baari. Nykyään baari on ns. etko-paikka, jossa käydään alkuillasta ja sieltä jatketaan sitten muualle. Baarissamme käy myös tunnettuja tähtiesiintyjiä, äskettäin hankittiin biljardipöytä, on karaoke- ja bingo-iltoja. Jos tekemistä olisi vähän vähemmän, voisimme tarjota kesäterassilla taas lapsille vohveleita ja järjestää erilaisia tapahtumia, mutta viime vuosina siihen ei ole enää ollut mahdollisuuksia.”

Hyvä tiimi auttaa jaksamaan

Yksinyrittäjänä aloittaneen Arosen tiimiin kuuluu tällä hetkellä kaksi täysiaikaista työntekijää, kolme osa-aikaista ja lisäksi ekstraajia. Uusi liiketoiminta luo uudenlaisia tehtävänkuvia. Esimerkiksi ateriapalvelu työllistää kahta osa-aikaista kuljettajaa.

”Kun on hyvät ihmiset ympärillä, voi heitellä ajatuksia ilmaan ja kehittää yhdessä uutta. Minulla on myös tärkeitä ystäviä, jotka toimivat koeyleisönä ja ovat mukana talkoissa. Täytyy olla kiitollinen, sillä omat tukijoukkoni ovat valtavan hyvät. Jos henkilökunta näkee, että olen väsymässä, he pistävät minut vapaalle.”

Vahvat osaajat ympärillä auttoivat myös keittiöinvestoinnin toteutuksessa.

”Metsään olisi menty ilman ravintolan keittiön tuntevia osaajia, jotka kertoivat, mitkä koneet pitää hankkia ja rakensivat keittiöstä toimivan. Kerran yksi iäkkäämpi asiakas kysyi, että mikä koulutus minulla on ruoanlaittoon. Vastasin, että olen äiti. Hän sanoi, että se riittää. Nykyään en enää ole keittiön puolella itse töissä, vaan siellä hommista vastaa keittiöpäällikkömme tiimeineen.”

Ravintolatila, jossa on pitkiä pöytiä ja tuoleja.
Cafe Bar Sokkalan yläkerta toimii arkisin lounasravintolana ja on vuokrattavissa erilaisten tilaisuuksien pitopaikaksi.

Ravitsemusalalla viime vuodet ovat olleet haastavia. Helpolla ei Aronenkaan arvioi päässeensä.

”Hirveän vaikeaa on ollut kolmisen vuotta, kun olen sammutellut tulipaloja. Tällä hetkellä meillä ei ole resursseja kasvaa enempää. Voimme ottaa korkeintaan yksittäisiä asiakkaita ateriapalveluihin ja pitopalvelukeikkoja.”

Kasvuun löytyy asiantuntijoita avuksi

Kasvuvaiheissa Aronen on hyödyntänyt Mikkelin kehitysyhtiö Miksein asiantuntijoita.

”Laajennusta suunniteltaessa mietittiin yhdessä asioita, vaikkei julkisia tukia ollutkaan saatavilla. Nyt olen Digiportaat-hankkeessa mukana, kun yrityksen nettisivut pitää uudistaa, tehdä nettikauppa ja varausjärjestelmä tiloille ja vuokrattavaksi tulevalle asunnolle. Toiminta on nyt ihan erilaista kuin 7,5 vuotta sitten ja sen pitää myös näkyä nettimarkkinoinnissa ja -myynnissä.”

Aronen tuumii, että ehkäpä koronaa voisi jopa pitää eräänlaisena onnenpotkuna yritykselle.

”Toisaalta luulen, että leipominen olisi kyllä voinut muutenkin lähteä käsistä, kun niin on käynyt aiemminkin. Uskon, että oma vahvuuteni yrittäjänä on mielikuvitus. Se, että on hulluutta sopivassa määrin ja vähän uhkarohkeuttakin välillä.”

Punahiuksinen mies pitää kädessää papereita ja istuu pöydällä, takana pöydän ääress istuu ihmisiä

Kaupparekisterilaki uudistuu – mitä yrittäjän tulee tietää?

Kaupparekisterilaki uudistui 30.12.2024 alkaen, ja tämä muutos toi mukanaan tärkeitä päivityksiä, jotka vaikuttavat erityisesti yksinyrittäjiin ja pienyrittäjiin. Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) painottaa, että muutosten tavoitteena on parantaa yritystietojen ajantasaisuutta ja edistää harmaan talouden torjuntaa.

Keskeisin muutos on vaatimus, että kaikkien kaupparekisteriin merkittyjen yritysten on jatkossa tehtävä säännöllinen ilmoitus tietojensa ajantasaisuudesta. Tämä koskee myös yksinyrittäjiä, jotka ovat rekisteröineet toiminimensä kaupparekisteriin. Ilmoitus on tehtävä vähintään kolmen vuoden välein. Jos yritys ei tee ilmoitusta, se voidaan poistaa rekisteristä.

Lisäksi kaupparekisteri uudistuu sähköisten palvelujen osalta. Uuden järjestelmän avulla tietojen päivittäminen ja ilmoitusten tekeminen on aiempaa sujuvampaa, ja yrittäjä voi hoitaa kaikki tarvittavat asiat yhdellä kirjautumisella.

Mitä jos yritys poistetaan kaupparekisteristä?

Uutena käytäntönä rekisteristä poistettu yritys voi hakea palauttamista kaupparekisteriin 1.1.2025 alkaen. Tämä tarjoaa yrityksille mahdollisuuden jatkaa toimintaansa ilman, että uutta rekisteröintiä tarvitsee tehdä.

Palauttamishakemukseen liittyvät tarkemmat ohjeet löydät PRH:n verkkosivuilta: Ohjeetyrityksen palauttamiseen kaupparekisteriin.

Miksi tietojen ajantasaisuus on tärkeää?

Ajantasaiset tiedot kaupparekisterissä hyödyttävät sekä yrittäjää että asiakkaita ja yhteistyökumppaneita. Rekisterin tiedot kertovat yrityksen luotettavuudesta ja ovat monille ensisijainen tietolähde yhteistyötä harkittaessa. Harmaan talouden torjunnan näkökulmasta ajantasainen rekisteri tuo läpinäkyvyyttä ja tasapuoliset toimintaedellytykset kaikille yrittäjille.

Miten toimia?

PRH suosittelee, että yrittäjät tarkistavat kaupparekisteriin merkityt tietonsa ja varmistavat niiden oikeellisuuden. Ensimmäinen ajantasaisuusilmoitus on tehtävä viimeistään vuoden 2026 loppuun mennessä.

Sähköiset palvelut ovat jo käytettävissä, joten tiedot voi päivittää helposti verkossa. PRH:n verkkosivuilla on tarkemmat ohjeet ja yhteystiedot, jos tarvitset apua.

Tarkista, että yrityksesi osoite- ja yhteystiedot ovat oikein. Varmista, että yrityksesi vastuualueet ja toimiala on kuvattu selkeästi. Merkitse myös kalenteriin muistutus seuraavasta ilmoituksesta.

Kaupparekisterilain muutos on askel kohti entistä läpinäkyvämpää ja luotettavampaa yritystoimintaa. Mikäli tarvitset lisätietoja tai apua käytännön asioissa, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n asiantuntijat auttavat mielellään+ linkki ajanvaraukseen.

Lisätietoa kaupparekisterilain muutoksesta löydät PRH:n verkkosivuilta: PRH.fi.

Lean-työpajassa perehdyttiin Toyotan työtapoihin

Mikkelin Tuskussa, Valkama Watergraftsin tallissa, järjestettiin lean-työpaja 17.-18.12.2024. Lean-ajattelun tavoitteena on jatkuva parantaminen, työn virtauksen optimointi ja resurssien tehokas hyödyntäminen. Menetelmä on alun perin kehitetty Toyota Production Systemissä, ja sitä voidaan soveltaa laajasti eri toimialoilla, kuten valmistuksessa, palveluissa, terveydenhuollossa ja IT-kehityksessä.

Tähän kolmanteen VerstasCO2-hankkeessa järjestettyyn lean-työpajaan osallistui yhteensä 16 työntekijää Casemet Oy:stä ja Harri Haavikko Oy:stä. Työpajan jälkeen osallistujilla on aiempaa parempi ymmärrys jatkuvan parantamisen periaatteista, työn virtaukseen vaikuttavista tekijöistä ja resurssitehokkaasta toimintatavasta. Osallistujilla on myös hyvät edellytykset antaa panoksensa työnantajayrityksensä toiminnan ja kilpailukyvyn kehittämiseen työn tekemisen ja sujuvuuden näkökulmasta. Lean-ajattelu auttaa organisaatioita parantamaan laatua, lyhentämään läpimenoaikoja, vähentämään kustannuksia ja lisäämään asiakastyytyväisyyttä. Asiantuntijana työpajassa toimi Harri Mähönen Suomen Osaamistalo Oy:stä.

VerstasCO2 on Euroopan Unionin osarahoittama hanke. Rahoituksen myöntänyt viranomainen on Etelä-Savon maakuntaliitto. Lisätietoja saa hankkeen projektipäällikkö Kimmo Haapealta (etunimi.sukunimi@mikseimikkeli.fi).

EU-logo

EU-logo

Sininen taivas, hanget jossa useita sinisävyisiä kuusipuita.

Joulurauhaa ja menestystä vuodelle 2025! Wishing you a peaceful Christmas and every success in 2025!

Lämmin kiitos kuluneesta vuodesta 🩵 On ollut ilo kohdata ja tehdä töitä yhdessä.

Joulutervehdyksenä ja kiitoksena haluamme jakaa kanssasi musiikkivideon, jonka Lontoon Philharmonia ja Musiikkijuhlat toteuttivat yhteistyössä Visit Mikkelin, Visit Saimaan ja Mikkelin kaupungin kanssa Tertin kartanossa viime elokuussa. Se on paitsi hieno tiimityön taidonnäyte, myös kauniin joulutunnelman luoja. Suo itsellesi pieni rauhoittumisen hetki kiireen keskellä ja katso kahden minuutin mittainen video YouTubessa.

Joulurauhaa sekä menestystä vuodelle 2025!

Yritysneuvonta on kiinni 23.–27.12. välisen ajan. Voit tehdä ajanvarauksen verkossa. Mikkelin matkailuneuvonta on suljettu 23.12.2024–6.1.2025 välisen ajan. Tavataan taas!

Warm thanks for the past year 🩵 It has been a true pleasure to connect and collaborate with you.

As a Christmas greeting and token of appreciation, we would like to share with you a music video created by London Philharmonia and Mikkeli Music Festival in collaboration with Visit Mikkeli, Visit Saimaa, and the City of Mikkeli. This special project was filmed at Tertti Manor last August.

The video is not only a brilliant display of teamwork but also a wonderful way to immerse yourself in the magic of the holiday season. Take a moment for yourself amidst the busyness and watch the two minute video on YouTube.

Wishing you a peaceful holiday season and every success in 2025!

Business consulting services are closed between 23-27 December, and travel advisory services are closed from 23 December to 6 January 2025. Looking forward to connecting again!

Kaksi miestä ja yksi nainen seisovat vierekkäin

Veistolla ulkomaalainen työvoima on ollut yrityskasvun pelastaja, koska kotimaiset työntekijät eivät riitä – ”Askel englannin kieleen kannattaa ottaa”

Kansainväliset työntekijät ovat olleet Veiston arkea Mäntyharjussa kaksi vuosikymmentä. Työvoimapulan keskellä englannin kieleen panostaminen ja huolellinen perehdytys ovat tuoneet positiivisia kokemuksia.  

Ensimmäinen on aina vaikein, kuten sanotaan. Lauseen allekirjoittaa täysin Veiston henkilöstöjohtaja Tommi Hämäläinen, jonka johdolla mäntyharjulainen metallialan konserniyhtiö Veisto palkkasi tehtaaseensa viisi vuotta sitten puhtaasti englanninkielisiä työntekijöitä.

Vaikka Veisto on kansainvälinen vientiyritys, jossa englanti on ollut vuosia toinen työkieli, oli vuosi 2019 käänteentekevä. Silloin rekrytoitiin ensimmäiset työntekijät, jotka puhuivat vain englantia eikä arjessa voitu enää toimia suomen kielellä.

– Kaikki piti kirjoittaa uusiksi eli kääntää englanniksi. Turvallisuusohjeet, työaikamääräykset, useiden koneiden käyttöohjeet ja niin edelleen. Mutta ei sitä tarvitse tehdä kuin kerran, Hämäläinen muistuttaa.

Veisto on 80-luvulta saakka toiminut kansainvälisesti ja tehnyt vientikauppaa ulkomaille. Konsernin Kanadan yhtiö on 30 vuotta vanha, joten sitä kautta ulkomaalaisista työntekijöistä on pitkä kokemus.
Koska valtaosa konepajatoiminnasta on Mäntyharjussa, ulkomaalaiset vieraat ja englannin kieli ovat olleet arkipäivää myös Mäntyharjun tehtaan työntekijöille.

– Se on tietenkin madaltanut kynnystä. Olemme aina sanoneet työntekijöille, että rohkeasti vaan juttusille, vaikka englanti olisi heikko, oli kyseessä sitten yritysvieras tai uusi työkaveri, Hämäläinen huomauttaa.
Mäntyharjun konepajalle ensimmäiset ulkomaalaiset työntekijät tulivat 20 vuotta sitten. Alkuvuodet työntekijät tulivat läheltä, kuten Virosta, jolloin pärjättiin arjessa suomen kielen avulla.

Tänä päivänä Veiston työntekijöissä on suomalaisten lisäksi 13 eri kansalaisuuden edustajia.
Intian lisäksi työntekijöitä on muun muassa Etelä-Afrikasta, Puolasta, Bosnia-Hertsegovinasta, Brasiliasta, Portugalista, Bangladeshista, Hollannista ja Iso-Britanniasta.

Veiston linja on ollut tiukka alusta saakka. Minkäänlaista kiusaamista tai rasistisia kommentteja ei hyväksytä, oli työntekijä mistä päin maailmaa tahansa.

Hämäläinen kehaisee, että Veiston työntekijät ovat hienosti vastanneet ”huutoon”. Vaikka ei oma englannin kieli ole vahva, hyvälle työkaverille on yritetty jutella.

– Meillä työpanos on painanut aina enemmän kuin kansalaisuus. Kun on nähty, että ihminen tekee hyvää työtä, on haluttu tutustua, Hämäläinen kiittää.

Englannin kieleen on panostettu Veistolla paljon

Virallisten asiakirjojen ja ohjeiden kääntämisen lisäksi on järjestetty esimerkiksi Esedun räätälöimä suomen kielen kurssi, jossa on 15 viikkoa opeteltu yleiskielen lisäksi työturvallisuuteen liittyvää sanastoa.
Perehdytykseen on laadittu tarkat ohjeet, joissa ensin käydään läpi yleiset asiat ja toisena työtehtävät – tarvittaessa englanniksi.

Lisäksi jokainen työskentelee ensiksi työparin kanssa niin kauan kuin on tarpeellista, oli sitten kotoisin mistä tahansa maailmalta.

– Toisille riittää päivä tai kaksi, toiset tarvitsevat enemmän aikaa, Hämäläinen kertoo.

Työturvallisuusasioihin on keskitytty perehdytyksessä vielä erikseen eikä kielimuuri riitä syyksi mihinkään.

– Turvallisuusasioissa ei ole koskaan oikomissyytä, Hämäläinen toteaa.

Ulkomaalaisten työntekijöiden rekrytointi on ollut pakollista, koska vuonna 2021 alkaneen yrityksen kasvun jälkeen ei kotimaisia työntekijöitä vain ole ollut riittävästi saatavilla.

Metalliala ei ole nuorten keskuudessa erityisen suosittu ja Etelä-Savossa väkeä on kovin vähän. Lisäksi valtakunnallinen työntekijätarve alalla on todella suuri ja osa eteläsavolaisista ammattilaisista karkaa töihin muualle Suomeen.

Veisto on aktiivinen oppisopisopimuskouluttaja ja tekee yhteistyötä Esedun kone- ja tuotantotekniikan opintolinjan kanssa, mutta tekijöitä ei silti riitä.

Myös ”vanhan” metallialan tutkinnon ihmiset kiinnostavat, koska silloin ei tarvitse aloittaa alusta.
– Kotimaisilla työntekijöillä saadaan ehkä kuitattua eläköitymiset, mutta lisätyövoimaksi se ei vaan riitä, Hämäläinen pahoittelee.

Tommi Hämäläinen korostaa, ettei ulkomaalainen työvoima ole itseisarvo vaan pakollinen pelastava tekijä, mikäli yritys haluaa kasvaa. Yksi uusi kone vaatii laskennallisesti aina kaksi uutta työntekijää.
– Kansainväliset työnhakijat ovat lisääntyneet koko ajan ja me otamme mielellämme töihin jokaisen ammattilaisen, oli kansalaisuus mikä tahansa.

Henkilöstöjohtaja Hämäläinen myöntää, että välillä muualta, erityisesti EU:n ulkopuolelta tulevien, työntekijöiden kanssa byrokratia on raskasta. Silti kahden viimeisen vuoden aikana Veisto on palkannut 40 uutta työntekijää, joista kolmannes eli toistakymmentä on ollut ulkomaalaisia.

– Me olemme saaneet ahkeria työntekijöitä ja mukavia ihmisiä työyhteisöömme. Ja kaikilla ovat työelämän perustaidot kunnossa.

Hämäläinen kannustaa kaikkia eteläsavolaisia yrityksiä miettimään, onko ensimmäinen askel ulkomaalaiseen tai englanninkieliseen työntekijään mahdollisuus ottaa.

– Meillä kokemukset ovat niin positiivisia, että kaikkia uskallan samaan suuntaan tönäistä. Kun on hyvä työntekijä, englannin kielestäkin selviää.

Kuvateksti: Veiston henkilöstöjohtaja Tommi Hämäläinen luotsaa kansainvälistä työntekijäjoukkoa, johon kuuluvat esimerkiksi CNC-koneistaja Aghil Nair Peethambaran ja tuotannonsuunnittelija Veda Venkataswamy.

Teksti ja kuvat: Tanja Rihu

Tässä juttusarjassa kerrotaan yrityksistä, jotka ovat rekrytoineet työntekijöitä useista eri kulttuureista ja maista. Juttusarjan on tuottanut Miksein hallinnoima Osaajaportti-hanke, joka yhdistää työnhakijat ja rekrytoivat yritykset tavoitteenaan tehdä Mikkelin seudusta entistä vetovoimaisempi työllisyysalue. Käytännössä hankkeella tuetaan alueen yritysten rekrytointiprosesseja ja niiden kehittämistä, yhdistetään työnhakijat ja työpaikat sekä rakennetaan uusia verkostoja tukemaan yritysten rekrytointia. Hanke on Euroopan Unionin osarahoittama ja rahoituksen myöntänyt viranomainen on Etelä-Savon ELY-keskus.

Vasemmalla Eurolippu, jonka vieressä sinistä tekstiä värillinen lehti jonka vieressä tekstiä

kirkkaiden värivalojen edessä ihmisten ylösnostettuja käsiä

Mikkelissä on tilaa uusille tapahtumille – hae mukaan kumppanuusmalliin!

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy kutsuu uusia ja innovatiivisia tapahtumaideoita mukaan Keula kohti Mikkeliä -hankkeen tapahtumakumppanuusmalliin. Malli tarjoaa tapahtumajärjestäjille rahoitusta, asiantuntijatukea ja verkostoja tapahtumien kehittämiseen. Hakemuksia otetaan vastaan jatkuvasti, mutta seuraavan haun määräaika on 20.12.2024 klo 15.

Projektipäällikkö Ville Hyyryläinen rohkaisee myös ideavaiheessa olevia tapahtumakonsepteja mukaan:

”Mikkelissä on hyvin tilaa uusille tapahtumille. Useimmat vakiintuneet toimijat ovat jo mukana, mutta nyt haluamme erityisesti tavoittaa uusia ideoita ja järjestäjiä. Jos mielessäsi on tapahtumaidea, joka voisi rikastuttaa alueen elämää, ota rohkeasti yhteyttä. Tarjoamme asiantuntijatukea, rahoitusta ja verkostoja, jotta hyvä idea voi muuttua toteutuneeksi tapahtumaksi.”

Mikkelin alueella tapahtumat voivat olla merkittävä elinvoimatekijä, jotka rikastuttavat kaupunkilaisten arkea, lisäävät alueen vetovoimaa ja vilkastuttavat matkailua. Kumppanuusmallin tavoitteena on tukea monipuolisten ja uudenlaisten tapahtumien syntyä koko alueella.

Hakeminen on yksinkertaista: riittää, että tapahtumakonsepti täyttää kumppanuusmallin ehdot, ja hakemukset arvioidaan ennalta määriteltyjen kriteerien mukaan. Tuki on avoinna niin kokeneille tapahtumajärjestäjille kuin uusille toimijoille.

”Haluamme tehdä tapahtumien järjestämisestä mahdollisimman sujuvaa ja tarjota konkreettista apua. Ideavaiheessakin kannattaa olla yhteydessä – joskus juuri se ensimmäinen sparraus vie idean eteenpäin!” Hyyryläinen kannustaa.

Lisätietoja ja hakuohjeet

Ville Hyyryläinen, projektipäällikkö, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy
ville.hyyrylainen@mikseimikkeli.fi | 0440 659 741.

Hankintailmoitus ja tarjouspyyntö
https://www.hankintailmoitukset.fi/fi/public/procurement/103984/notice/151291/overview

Keula kohti Mikkeliä -hankkeessa katse on pitkällä tulevaisuudessa. Hankkeen aikana tuotteistetaan miehittämättömän ilmailun koulutusympäristö, tuotteistetaan lentoyhteyksiä Mikkelin lentoasemalle tilauslento-operaattoreiden kanssa, ja perustetaan kumppanuusmalli suurempien tapahtumien tuottamiseksi Mikkelissä ja Mikkelin lentoasemalla. Hanketta rahoittava viranomainen on Etelä-Savon Maakuntaliitto / AKKE.

Monivärinen jousipyssy jonka alla tekstiä

Eteläsavolaiset yritykset tukemassa Ukrainan jälleenrakennusta ja tulevaisuuden kehittämistä

Ukrainan jälleenrakennus on mittaluokaltaan valtava hanke, jonka arvoa arvioidaan tällä hetkellä noin 500 miljardin dollarin suuruiseksi. Varsovassa järjestetty Rebuild Ukraine -näyttely kokosi yhteen elinkeinoelämän, valtioiden, alueiden ja kaupunkien edustajia etsimään ratkaisuja tähän historialliseen haasteeseen.

Näyttelyn keskiössä olivat rakentaminen, energiaratkaisut, terveydenhuolto ja muu yhteiskunnan kriittinen infrastruktuuri. Keskusteluissa korostuivat eurooppalaisten standardien mukaiset ratkaisut, jotka ovat välttämättömiä Ukrainalle matkalla kohti EU-jäsenyyttä.

Pohjoismaiden yritykset olivat vahvasti edustettuina, ja sadat yritykset Euroopasta ja Pohjois-Amerikasta esittäytyivät messukeskuksen halleissa. Tapahtuma tarjosi erinomaiset verkostoitumismahdollisuudet: osa yrityksistä löysi potentiaalisia kumppaneita ja jopa eteni tarjousvaiheeseen.

Mikkelin kehitysyhtiö Miksein hallinnoima ja EU:n osarahoittama Etelä-Savo Goes Global -vientihanke tarjosi eteläsavolaisille yrityksille mahdollisuuden osallistua tapahtumaan matalalla kynnyksellä.

Tämän mahdollisuuden hyödynsi lopulta kuusi yritystä: Savcor, M-H Rakenne, Riitek, PK-kanavat, CROOM sekä Tecwill, jotka olivat tutustumassa markkinaan, esittelemässä omaa tarjontaansa ja hakemassa yhteistyökumppaneita osana Miksein delegaatiota.

– Viennin edistäminen sotaa käyvään maahan on haasteellista, mutta on oltava liikkeellä nyt, jotta kauppasuhteet on luotu valmiiksi, kun jälleenrakentaminen lähtee toden teolla vauhtiin, toteaa projektipäällikkö Outi Suoninen Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:stä.

Kolme naista ja yksi mies talvitakit päällään seisovat vierekkäin taustalla iso rakennus

Miksein delegaatiossa mukana olivat myös Tuula Kokkonen Etelä-Savon maakuntaliitosta ja Team Finland -koordinaattori Karoliina Tilaeus Etelä-Savon ELY-keskuksesta. He keskittyivät keräämään tietoa Ukrainan jälleenrakentamisen mahdollisuuksista, verkostoista ja avautuvista EU-rahoitusmahdollisuuksista eteläsavolaisten yritysten ja kehittäjäorganisaatioiden hyödynnettäväksi.

Riitek Oy ja PK Kanavat Oy toimittavat tarvikkeita Ukrainan jälleenrakennukseen

Kaksi eteläsavolaista yritystä on jo mukana Ukrainan jälleenrakennusprojekteissa. Punkaharjulla sijaitseva Riitek Oy on toimittanut 8100 kpl kaminoita osana kansainvälisen hyväntekeväisyysjärjestön International Lions Clubin projektia.

Kaminat sopivat lämmityksen lisäksi erinomaisesti ruoanlaittoon ja tarjoavat konkreettista apua Ukrainassa sähkön ja kaasun jakeluhäiriöistä kärsiville kansalaisille. Kaminaprojektin merkityksellisyyttä kuvastaa se, että Riitek palkkasi kahdeksan uutta työntekijää, joista neljä Ukrainasta.

– Messuilla markkinoimme kaminaprojektia ja etsimme mahdollisia kumppaneita kaminoiden jälleenmyyjiksi Ukrainaan”, kertoo Riitekin toimitusjohtaja Topi Palsa.

Samaan kamiinaprojektiin osallistui myös pieksämäkeläinen PK Kanavat Oy, joka toimitti kamiinoihin savunpoistoputket.

– Savunpoistoputkia valmistivat oman henkilöstömme lisäksi kaksi paikallisen ammattioppilaitoksen opiskelijaa. Projektin kautta pystyimme myös tarjoamaan humanitääristä apua. Kartoitamme aktiivisesti Ukrainan ja lähialueen markkinoita sekä mahdollisia yhteistyökumppaneita, vaikka emme tällä kertaa päässeetkään Varsovaan paikan päälle, sanoo PK Kanavat Oy:n toimitusjohtaja Anneli Miettinen.

PK Kanavat valmistaa CE-merkittyjä, eurooppalaisten standardien mukaisia savunhallintakanavia. Alustavat yhteydenotot osoittavat, että alueella on kasvavaa kiinnostusta korkealaatuisille ja standardien mukaisille tuotteille.

MH-Rakenteen Ukraina-tiimi loi kontakteja Rebuild Ukraine -messuilla

Savonlinnalainen MH-Rakenne suunnittelee ja rakentaa laadukkaita liiketiloja, halleja ja asuinrakennuksia sekä kehittää omia rakentamisen tuotteita. Yritys on äskettäin kehittänyt mobiiliapplikaation työmaiden päivittäiseen laadunhallintaan, ja uuden sukupolven jätemoduli on proto-kehitysvaiheessa.

– Mobiiliapplikaatiomme sai hyvän vastaanoton jälleenrakennusmessuilla ja jätimme jo paikan päällä ensimmäiset kaksi tarjousta Norjaan sekä Ukrainaan”, kertoo Kari Haaja, MH-Rakennetta messuilla edustaneesta Cubierta Oy:stä.

Suomalainen osaaminen herätti paljon kiinnostusta messuilla. Cubierta valmistelee jo ensi vuoden osallistumista, sillä pk-yritykset pääsivät hyvin esille suurten yritysten, kuten Wärtsilän ja Valmetin, rinnalla.

Verkostojen merkitys korostuu Ukrainan jälleenrakennusmarkkinoilla

Menestyksekäs vientitoiminta Ukrainaan vaatii aktiivista verkostoitumista ja toimivia kumppanuuksia. Yrityskonsortioihin mukaan pääseminen on usein keskeinen edellytys, sillä kilpailu globaaleilla markkinoilla on kovaa.

Suomalaisyritysten tulee pystyä tarjoamaan aitoa lisäarvoa ja erottautumaan kilpailijoista. Yrityksen tuotteen tulee olla ’kunnossa’, mutta ihmiset valitsevat kauppakumppanit ja tekevät ostopäätökset.

– Eteläsavolaisten yritysten kannattaa rohkeasti kokeilla siipiään uusilla vientimarkkinoilla. Tässä työssä MikseiMikkeli auttaa kaikkia alueen yrityksiä, sanoo Outi Suoninen, joka vetää Mikseillä Etelä-Savo Goes Global -hanketta.

Rebuild Ukraine -näyttelyssä kävi selväksi, että potentiaalinen kumppani ei välttämättä sijaitse Ukrainassa, vaan esimerkiksi Puolassa tai Saksassa, jotka ovat erityisen aktiivisia Ukrainan projekteissa.  Nämä maat etsivät jatkuvasti alihankkijoita täydentämään konsortioiden tarjoamaa – tässä piilee suomalaisten pk-yritysten mahdollisuus.

Ihmisiä seisomassa messuseinien edessä

Rebuild Ukraine -näyttely järjestettiin 13.-14. marraskuuta 2024 Varsovassa. Business Finlandin Suomi-osastolla esittäytyi kaikkiaan yli 50 suomalaista yritystä. Etelä-Savosta Suomi-paviljongilla esittäytyivät myös Entos ja Moduls.

Sodasta huolimatta ilmapiiri oli rakentava ja positiivinen, uskoa löytyy sodan loppumiseen ja toiveet ovat jälleenrakentamisessa. Osa yrityksistä keskittyi tarjoamaan ratkaisuja välittömiin tarpeisiin, kun taas osalle projektit aukeavat, kunhan jälleenrakennus pääsee kunnolla vauhtiin ja Ukrainan infrastruktuuria ryhdytään toden teolla uudistamaan – ei vain jälleenrakentamaan.

Toiveissa on Ukrainan tuleva EU-jäsenyys, mikä edellyttää EU-standardit täyttäviä ratkaisuja. Suomalaiset yritykset osasivat hienosti hyödyntää verkottumisen mahdollisuudet Ukrainan jälleenrakentamiseen keskittyneessä tapahtumassa. Lisäksi kotimaisten yritysten kesken löytyi yhteistyömahdollisuuksia välillä yllättävistäkin suunnista. Suomalaiset pk-yritykset voivat hyödyntää EU-rahoitusohjelmia, kuten Finnpartnershipia ja Nefcoa, tukemaan osallistumistaan Ukrainan jälleenrakennusprojekteihin.

Etelä-Savo Goes Global -hankkeen keskiössä on eteläsavolaisten yrityksien vientivalmiuksien, vienninedistämistyön ja toimintamallien käytännönläheinen kehittäminen kokoamalla maakunnan keskeiset yritysten vientiä edistävät toimijat yhteen. Hankkeen tavoitteena on edistää yritysten kasvua ja kansainvälistymistä, kasvattaa vientiyritysten määrää ja viennin volyymia sekä edellisten kautta luoda uusia työpaikkoja maakuntaan. Hanke on Euroopan Unionin osarahoittama ja rahoituksen myöntänyt viranomainen on Etelä-Savon Maakuntaliitto.