fbpx
Joukko ihmisiä seisoo ison kallioseinämän edessä

Mikkelin matkailuyrittäjät hakivat oppia Ranskasta – kalliotaide ja kulttuurimatkailu keskiössä

Päämaja – Mikkelin matkailun kehittämishankkeen yrittäjät osallistuivat marraskuussa 2024 opintomatkalle Ranskan Ariègen alueelle. Matkan tavoitteena oli syventyä kalliotaidekohteiden hyödyntämiseen matkailussa, vahvistaa yhteistyötä kansainvälisissä verkostoissa sekä ammentaa ideoita kestävän kulttuurimatkailun kehittämiseen. Mukana matkalla olivat Uhkua Oy, Yöveden Ateljeekoti, Savo Nature Oy, RIB-Saimaa, sekä Mikkelin oppaitten Helena Partanen ja Elsi Heimonen-Kerkelä.

Viisipäiväisen matkan aikana yrittäjäryhmä vieraili Bédeilhacin ja Niauxin esihistoriallisissa luolissa, joissa sijaitsee jopa 14 000 vuotta vanhaa kalliotaidetta. Lisäksi ohjelmassa oli osallistuminen Prehistoric Rock Art Trails (PRAT) -verkoston seminaariin ja vuosikokoukseen, jossa keskusteltiin kalliotaiteen matkailullisesta potentiaalista ja kansainvälisestä yhteistyöstä.

Uusia oivalluksia, verkostoitumista ja yhteistyömahdollisuuksia

Matkalta saadut opit vahvistivat suomalaisten kalliotaidekohteiden, kuten Astuvansalmen kalliomaalausten, merkitystä osana eurooppalaista kulttuuriperintöä. Yrittäjät näkivät erityisesti tarinallistamisen ja kohderyhmäajattelun keskeisinä tekijöinä kulttuurimatkailun kehittämisessä.

”Matka kirkasti ajatusta siitä, miten voimme hyödyntää kalliotaidetta osana matkailupalveluita. Esimerkiksi opastettujen kierrosten tarinankerrontaa ja visuaalista esitystapaa voisi kehittää vastaamaan eurooppalaisia esimerkkejä”, kertoo Katja Antonoff Yöveden Ateljeekodista.

Matkan yksi keskeinen tavoite oli myös yrittäjien keskinäinen verkostoituminen ja tutustuminen, jotta yhteistyön aloittamisen kynnys madaltuisi. Yrittäjät kokivat, että tiivis yhdessäolo matkalla mahdollisti uudenlaisen keskustelun ja loi pohjaa konkreettisille yhteistyökuvioille.

”Yrittäjien yhteistyö tiivistyi ja päästiin jo konkretiaan. Olemme aiemmin keskustelleet yhteistyöstä, mutta arjen kiireissä yhteinen aika on ollut kortilla. Nyt saimme rauhassa ideoida ja jo suunnitella uusia matkailutuotteita yhdessä”, kertoo Asta Aalto Uhkua Oy:sta.

Lisäksi matkalla syntyi konkreettisia ideoita yhteistyöhön. Yrittäjät pohtivat esimerkiksi yhteispakettien kehittämistä, joissa yhdistetään kulttuuri-, historia- ja luontomatkailu sekä digitaalisten esitystapojen hyödyntämistä suomalaisissa kalliotaidekohteissa.

Kansainvälinen verkostoituminen avaa ovia

Päämaja-hanke vahvisti rooliaan eurooppalaisessa kalliotaideverkostossa, kun Tarja Pönniö-Kanerva valittiin PRAT-verkoston hallitukseen kaudelle 2025–2028. Tämä tarjoaa Mikkelin alueen matkailulle entistä paremmat mahdollisuudet näkyvyyteen kansainvälisillä markkinoilla.

”Matka osoitti, että Astuvansalmen kaltaisille kohteille on kiinnostusta myös kansainvälisesti. Yhteistyö muiden eurooppalaisten toimijoiden kanssa auttaa meitä tuomaan esiin kalliotaiteen arvoa ja kehittämään kestävää matkailua”, toteaa Pönniö-Kanerva.

Seuraavat askeleet

Matkan kokemukset tukevat Päämaja-hankkeen tavoitteita kehittää Mikkelin alueen kulttuurimatkailua ja lisätä kansainvälistä vetovoimaa. Yrittäjät aikovat hyödyntää opintomatkalta saatuja oivalluksia uusien palveluiden kehittämisessä ja kansainvälisen markkinoinnin suunnittelussa.

”Kesälle 2025 syntyi uusia takuulähtöisiä tuotteita, joissa yhdistyy usean yrittäjän palvelut Ristiinassa – opastuspalvelut, kuljetuspalvelut ja lähiruokaelämys Saimaan saaressa. Lisäksi verkosto tarjoaa muun muassa majoituspalveluja. Ristiinaan on syntynyt vetovoimainen kalliotaiteesta ja Saimaan upeasta luonnosta ammentava matkailudestinaatio”, iloitsee Mikkelin matkailujohtaja Maisa Häkkinen.

Lisätietoja

Tarja Pönniö-Kanerva
projektipäällikkö, Päämaja-hanke
Mikkelin matkailun kehittämishanke
tarja.ponnio-kanerva@mikseimikkeli.fi

Päämaja – Mikkelin matkailun kehittämishanke on Mikkelin kehitysyhtiö Miksein ja Sodan ja rauhan keskus Muistin ryhmähanke, jossa kehitetään Mikkelin historiaan ja kulttuuriperintöön perustuvaa uutta ja kestävää matkailuliiketoimintaa. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama ja Etelä-Savon maakuntaliiton valvoma hanke.

Tummahiuksinen mies seisoo päällään harmaa huppari.

Lääkehävikki ja lääkkeiden saatavuushäiriöt voidaan saada hallintaan

Viime vuonna perustettu mikkeliläisyritys, Medscion Oy, sai tammikuussa valmiiksi Hävikkitutka-sovelluksen, joka vähentää lääkehävikkiä ja tuo siten hyvinvointialueille kustannussäästöjä. Nyt etsitään rahoitusta lääkkeiden saatavuushäiriöitä ratkovan sovelluksen kehittämiseen.

Mikkelin keskussairaalan sairaala-apteekin proviisori Juha Hyyryläisellä on takanaan 10 vuotta kokemusta farmasia-alalta julkisella puolella. Idea oman yrityksen perustamisesta ja alan kaipaamista työkaluista nojaa vahvasti hänen omaan kokemukseen.

”Olen ollut kolme kertaa asiantuntijana 150 miljoonan euron lääkehankintakierroksilla, vedän kliinisen farmasian tiimiä ja älylääkekaappiprojektia sekä toimin tutkimuslääkevastaavana ja turvallinen lääkehoito ja lääkeneuvottelukunnan työryhmän jäsenenä. Olen myös ollut suunnittelemassa Mikkelin keskussairaalan uudisosien hankkeita lääkehuollon osalta. Mikkeli on loistava näköalapaikka kehittää uusia sovelluksia alalle.”

Lääkkeiden saatavuusongelmat hallintaan

Viime vuosina terveydenhuollon julkisella puolella kustannusten hillinnästä on tullut entistä tärkeämpää. Hyyryläinen lähti ideoimaan yhtiölleen sovelluksia, jotka toisivat lääkkeiden saatavuuteen tehokkuutta ja lääkkeiden hävikki vähenisi. Hän korostaa, ettei aina ole syytä tehdä niin kuin on tehty ennen.

”Oma näkökulmani kehittämiseen on tekninen. Prosesseissa olisi paljon tehostettavaa. Esimerkiksi kun lääkkeiden saatavuudessa on häiriöitä, korvaavan valmisteen selvitystyö vie paljon työaikaa, kun työ tehdään kaikissa sairaala-apteekeissa jokaisella hyvinvointialueella erikseen. Käytännössä työprosessit ovat samanlaisia ja työkaluina käytetään excel- ja word-taulukoita ja sähköpostia. Tietoa kaivetaan 5-6 eri tietolähteestä, eikä yhtenäistä tietoa ole. Julkisella puolella meillä on mahdollista korvata tuotepuutteita farmaseuttisesti riittävän samankaltaisilla tuotteilla eli voimme soveltaa tiedon perusteella.”

Kehitteillä oleva sovellus kokoaa tietoa lääkeyrityksistä, tukuista ja viranomaistahoilta yhteen paikkaan, tekee selvitystyötä varten käyttäjälle ehdotuksia automaattisesti, jolloin saatavuushäiriöitä voitaisiin hallita tehokkaammin ja myös dokumentoida paremmin.

”Tällä hetkellä jopa 1-4 ihmisen työpanos kussakin sairaala-apteekissa kuluu saatavuushäiriöiden selvittelyyn ja ennakointiin. Sovelluksemme toisi sairaala-apteekkien arkeen mittavan työajan säästön.”

Medscion Pharma Solutions Oy etsii parhaillaan rahoittajia sovelluksen kehittämiseen. Juha Hyyryläinen kuulee mielellään asiasta kiinnostuneista sijoittajista, säätiöistä ja muista rahoituslähteistä.

Hävikkitutka tuo kustannussäästöjä

Tammikuussa 2025 yritys sai valmiiksi Hävikkitutka-sovelluksen. Lääkehävikin vähentämiseen on kehotettu jo pitkään. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea on sairaala-apteekkeja ja lääkekeskuksia koskevassa määräyksessään huomioinut lääkehävikin jo vuonna 2012. Sosiaali- ja terveysministeriö on vuodesta 2017 ohjeistanut samaan. Myös EU-tasolta tulee sama viesti. Lääkehävikki on merkittävä kansantaloudellinen ongelma myös Suomessa.

”Arvio on, että noin viisi prosenttia julkisen terveydenhuollon lääketukuista ostettavista lääkkeistä päätyy hävikiksi. Laskennallisesti tämä vastaa sitä, että lääkkeitä vanhenee noin 45 miljoonalla eurolla vuodessa hyllyyn. Mielestäni on tärkeää muistaa myös se, että hävikiksi päätyvien lääkkeiden koko elinkaari on ollut turha aina valmistuksesta, kuljetuksiin, varastointiin, hyllytykseen ja hävitykseen. Kun lääkehävikki pienenee, rahaa säästyy ja luonto kiittää.”

Medscionin kehittämä Hävikkitutka-sovellus tuo nykytilanteeseen kolme parannusta. Sen avulla on helppoa raportoida lääkehävikistä, tunnistaa lääkehävikin kulut ja ennakoida mahdollista tulevaa hävikkiä.

”Hävikkitutkan tiedon varassa on helpompi nähdä, pitäisikö tiettyjen lääkkeiden hyllyvarastomääriä pienentää, minkälaisia kustannuksia hävikistä muodostuu ja miten voidaan ennakoida tulevia lääkkeiden käyttötarpeita paremmin.”

Sovellus on herättänyt alalla kiinnostusta, ja ensimmäisiä sopimuksia solmitaan parhaillaan.

Ketterä tiimi haluaa kasvaa lähialueilla

Medscion toimii ketterästi kolmen osakkaan työnjaolla. Toimitusjohtaja Juha Hyyryläinen innovoi, myy ja markkinoi. Teknologiapäällikkö Simo Haatainen vastaa teknisestä tuotekehityksestä. Asiantuntijana toimii tohtori Tuomas Mansikkala, Oulun yliopiston postdoc-tutkija ja 14WORLD-tohtoriohjelman datavastaava.  Yritys hyödyntää tekoälyä osana tuotekehitystään.

Medscion haluaa kehittää terveydenhuollon julkiselle puolelle uusia innovaatioita, jotka tuovat kustannustehokkuutta ja säästävät työaikaa. Juha Hyyryläinen toivookin, että hyvinvointialueiden päättäjät eri puolilla maata muistaisivat, että säästöpaineidenkin aikana kannattaa edistää uusia asioita, jotka tuovat tehokkuutta toimintaan.

”Jos hyvinvointialue investoi 10 000 euroa ja saa sillä 200 000 euron vuosisäästöt, miksei sitä investointia voisi tehdä”, hän havainnollistaa.

Yritys haluaa ensin saada Hävikkitutkan ja lääkkeiden saatavuusongelmia ratkovan sovelluksensa käyttöön kotimaassa ja sen jälkeen on luontevaa laajentaa kansainvälisesti.

”Sairaala-apteekkien jälkeen tähtäämme avoapteekkipuolelle. Meillä on Suomessa yli 600 avoapteekkia ja niillä on sivuapteekkeja. Yksi markkina-alueistamme on siellä. Kun saamme tehtyä proof of concept -prosessit kotimaassa, sitten on luontevaa lähteä laajentumaan Pohjoismaihin ja Baltiaan, joissa on samantyyppisiä toimintamalleja kuin täällä meillä. Keski-Eurooppaa varten on sitten jo tehtävä iso markkinaselvitys, sillä siellä käytänteet ovat erityyppisiä.”

Yrityksen perustamisvaiheessa Juha Hyyryläinen koki saaneensa arvokasta käytännön tietoa Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n Marjo Niittuaho-Nastolinilta, joka on erikoistunut luotsaamaan startup-yrityksiä niiden tuotekehityksessä, rahoituksessa, kasvussa ja kansainvälisyydessä.

”Sain Miksei Oy:n Marjolta arvokkaita neuvoja yrityksen alkumetreille, osakaskäytänteisiin, osakeantiin ja rahoitusasioihin. Aikanaan varmasti saamme myös kansainvälistymiseen liittyen tukea.”

Lisätiedot

Juha Hyyryläinen
toimitusjohtaja, Medscion Oy
puh. 040 840 4208, juha.hyyrylainen(at) medscion.fi

Marjo Niittuaho-Nastolin
kehityspäällikkö, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy
puh. 0440 361615, marjo.niittuaho-nastolin(at)mikseimikkeli.fi

Miksein hallinnoima Verstas VB -hanke (Venture Builder) varmistaa, että nuoret kasvuyritykset saavat parhaan mahdollisen avun ja tuen kasvuun. Hankkeen avulla autetaan yrityksiä kehittymään houkutteleviksi rahoituskohteiksi Etelä-Savon pääomarahastolle, muille sijoittajille sekä julkisille ja yksityisille rahoittajille. Hanketta rahoittaa Euroopan Unionin Aluekehitysrahasto, rahoituksen myöntänyt viranomainen on Etelä-Savon ELY-keskus.

mies seisoo keltaisessa takissa ja pipo päässä järvellä mustassa vesijetissä

Etelä-Savon pääomarahastolta merkittävä sijoitus mikkeliläisyritykseen: Sähköisiä vesijettejä kehittävä ja valmistava Viva Jets Oy sai pääomasijoituksen

Sähköisten vesijettien kehittämisen edelläkävijäyrityksiin kuuluva Viva Jets Oy (Viva Electric Jets) on saanut merkittävän sijoituksen Etelä-Savon pääomarahastolta (South Savo Growth Fund Ky). Rahoituksen turvin yritys voi nopeuttaa kestävästi ja ympäristöystävällisesti tuotettujen sähköisten vesijettien kehitystyötä ja tuotannon käynnistämistä.

”Ilahduimme Etelä-Savon pääomarahaston sijoituksesta. Etelä-Savon pääomarahasto on merkittävä pääomasijoittaja, joka tukee innovatiivisia startup-yrityksiä maakunnan alueella. Sijoitus kertoo luottamuksesta tavoitteeseemme luoda uudenlaista liiketoimintaa kevyen sähköisen vesillä liikkumisen toimialaan. Tämä sijoitus auttaa meitä tavoitteessamme käynnistää sarjatuotanto Mikkelissä. Olemme kiitollisia sijoittajillemme luottamuksesta ja tuesta. Jatkamme sähköiseen vesillä liikkumiseen liittyvää tuotekehitystä, ja olemme siten luomassa entistä kestävämpää tulevaisuutta alalle”, Viva Jets Oy:n toimitusjohtaja Timo Kronqvist sanoo.

Viva Jets aloittaa uuden sukupolven tuotteiden testauksen ensi kesänä, ja jeteistä kiinnostuneet voivat alkaa tehdä ennakkovarauksia.

Viva Jets on jo aiemmin saanut mukaan kehitystyöhön yksityisiä sijoittajia, ELY-keskuksen (TEM, työ- ja elinkeinoministeriö) ja Suur-Savon energiasäätiön.

Viva Jets Oy on Mikkelissä toimiva yritys, joka haluaa osaltaan mullistaa kevyen sähköisen vesillä liikkumisen toimialan tuomalla kuluttajille omaan suunnitteluun ja teknologiaan perustuvia tuotteita, ns. vesijettejä, jotka soveltuvat niin kuluttajien kuin viranomaisten käyttöön. Yhtiön tuotekehityksen tavoite on vähentää ympäristön kuormitusta kehittämällä äänettömiä, tilavia, tehokkaita ja kustannusedullisia ratkaisuja kevyeen sähköiseen vesillä liikkumiseen.

Klusteriyhteistyö vauhdittaa kasvua

Viva Jets kuuluu Etelä-Savoon muodostuneeseen kevyen sähköisen liikkumisen klusteriin, jonka yritykset kehittävät omia tuoteperheitään tavoitteenaan kasvaa ja kansainvälistyä hyödyntäen synergioita muiden klusteriyritysten kanssa. Vuoden 2024 helmikuussa alkanut hanke päättyy heinäkuun lopussa 2025.

ELY-keskuksen osarahoittamaa hanketta Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:ssä koordinoiva Marjo Niittuaho-Nastolin on vaikuttunut klusteriyritysten tuotekehityksestä ja valmiuksista kansainvälisille markkinoille.

”Luonto ja matkailijat kiittävät, kun sähköisestä kevyestä liikkumisesta tulee vesillä pian uusi normaali. Sähköisen liikkumisen klusteri edistää yritysten, oppilaitosten, tutkimusyhteisön ja julkisorganisaatioiden välistä yhteistyötä ja kehittää uudenlaisia innovaatioita, tuotteita ja palveluita Etelä-Savon maakuntaan. Viva Jets on yksi sähköisen kevyen liikkumisen edelläkävijäyrityksistämme, joka on alusta saakka herättänyt kiinnostusta myös kansainvälisesti”, kehityspäällikkö Marjo Niittuaho-Nastolin Mikkelin kehitysyhtiö Mikseistä kuvaa.

Niittuaho-Nastolin oli myös edistämässä Etelä-Savon pääomarahaston (South Savo Growth Fund Ky) perustamista. Rahasto sijoittaa voimakasta kasvua ja kansainvälistymistä hakeviin nuoriin siemen- ja kasvuvaiheen yrityksiin, joilla on yhteys Etelä-Savoon. Rahaston sijoittajiin kuuluu Etelä-Savon ELY-keskus ja alueen merkittäviä yrityksiä sekä sijoittajia sekä Mikkelin, Pieksämäen ja Savonlinnan kaupungit.

Lisätiedot:

Timo Kronqvist, toimitusjohtaja, Viva Jets Oy
timo.kronqvist(at)vivajets.com
puh. 044 597 0609

Marjo Niittuaho-Nastolin, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy
marjo.niittuaho-nastolin(at)mikseimikkeli.fi
puh. 0440 361 615

Etelä-Savon sähköisen liikkumisen klusteri edistää yritysten, oppilaitosten, tutkimusyhteisön ja julkisorganisaatioiden välistä yhteistyötä. Hanketta rahoittava viranomainen on Etelä-Savon Elinkeino-, ympäristö- ja liikennekeskus (ELY) ja hanke on Euroopan aluekehitysrahaston osarahoittama.


Vasemmalla Eurolippu, jonka vieressä sinistä tekstiä värillinen lehti jonka vieressä tekstiä

Mikkelin kaupunki kilpailuttaa kiertotalousoperaattorin palveluita – Hae mukaan puitesopimustoimittajaksi!

Mikkelin kaupunki on käynnistänyt kilpailutuksen, jonka tavoitteena on muodostaa puitesopimus kiertotalousoperaattoripalveluista kaupungin purku-, saneeraus- ja rakennuskohteisiin. Tämä avaa alan toimijoille mahdollisuuden osallistua kaupungin kestävän kehityksen edistämiseen sekä kiertotalouden integroimiseen rakennus- ja purkuprosesseihin.

Kaupunki hakee asiantuntevia kumppaneita muun muassa:

– Hyväkuntoisten irtaimiston ja rakennusosien uudelleenkäytön kartoitukseen
– Em. tuotteiden jälleenmyynnin organisointiin
– Uudelleenkäytöstä saatujen hyötyjen raportointiin ympäristötilinpäätöstä varten, mm. hiilijalanjälki- ja hiilikädenjälkilaskelmat
– Uudelleenkäyttöä palveleviin lisätutkimuksiin mm. rakenteideiden lujuusmittaukset

Kilpailutuksen kautta Mikkelin kaupunki haluaa vahvistaa kiertotalouden roolia rakentamisen ja purkamisen prosesseissa. Hankinnan palveluita voivat tarvittaessa hyödyntää myös Mikkelin kaupunkikonsernin enemmistöomisteiset yhtiöt, kuten Mikalo Oy, Kiinteistökehitys Naistinki Oy ja Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy.

Puitejärjestelyyn valitaan enintään neljä toimittajaa, ja toimeksiannot jaetaan ensisijaisesti etusijajärjestyksen perusteella. Lisäksi tilaajalla on mahdollisuus järjestää minikilpailutuksia tai erilliskilpailutuksia, mikäli toimeksiannon erityispiirteet sitä edellyttävät.

Lisätiedot ja tarjouspyyntö löytyvät osoitteesta: https://tarjouspalvelu.fi/UX/TP/SiirryTarjouspyyntoon/?tpId=545719&p=21

Tarjoukset on jätettävä 28.2.2025 klo 12.00 mennessä Tarjouspalvelu Cloudian kautta.

 

Kilpailutus on osa KIELO – Kiertotalousloikka rakennusmateriaalien uudelleenkäytön parantamiseksi Mikkelissä -hankkeen toimenpiteitä. KIELO-hanke on Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun yhteinen ryhmähanke. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama ja tuen on myöntänyt Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.

 

vaaleahiuksinen nainen pinkissä jakussa takanaan jättimäinen konferenssitila ja eu-maiden lippuja

Elsi Katainen kannustaa itäsuomalaisia yrittäjiä tarttumaan EU-rahoituksen mahdollisuuksiin

Europarlamentaarikko Elsi Katainen vierailee Mikkelissä perjantaina 21. helmikuuta 2025. Vierailunsa aikana Katainen korostaa suoran EU-rahoituksen tarjoamia mahdollisuuksia erityisesti itäsuomalaisille yrityksille ja toimijoille. Hän kannustaa alueen yrittäjiä aktivoitumaan, osallistumaan kansainvälisiin konsortioihin ja hyödyntämään EU:n tarjoamia rahoitusinstrumentteja.

”EU-rahoitus voi avata merkittäviä mahdollisuuksia alueen yrityksille ja toimijoille. On tärkeää, että yritykset uskaltavat lähteä mukaan kansainvälisiin hankkeisiin ja konsortioihin. Menestyksekäs rahoituksen hakeminen vaatii yhteistyötä, strategista suunnittelua ja sitkeyttä, mutta se voi myös tuoda aivan uudenlaisia kasvumahdollisuuksia ja resursseja”, Katainen toteaa.

Katainen nostaa esiin myös konkreettisia tapoja, joilla MEP voi tukea alueen toimijoita: ”Europarlamentaarikot voivat auttaa löytämään oikeat kontaktit ja varmistaa, että itäsuomalaiset erityispiirteet tulevat huomioiduiksi rahoitusohjelmien ehdoissa. Voimme toimia sillanrakentajina ja viestinviejinä EU:n instituutioiden ja paikallisten toimijoiden välillä.”

Vierailun yhteydessä järjestetään EU-rahoituskoulutus 21. helmikuuta, joka tarjoaa Etelä-Savon yrityksille ja muille toimijoille konkreettisia vinkkejä ja näkökulmia EU-rahoituksen hakemiseen.

EU-rahoituskoulutuksen tavoitteena on vahvistaa Etelä-Savon toimijoiden valmiuksia hakea ja hyödyntää EU-rahoitusta. Europarlamentaarikko Katainen on mukana aamu- ja iltapäiväkoulutuksissa kummassakin tilaisuudessa puolen tunnin ajan, jolloin osallistujilla on mahdollisuus esittää hänelle kysymyksiä.

Lisätiedot

Toni Viljamaa, Elsi Kataisen kotimaan avustaja, 044 215 6246, toni.viljamaa@la.europarl.europa.eu.

Saija Tillgren, projektipäällikkö, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy, 050 387 2691, saija.tillgren@mikseimikkeli.fi.

Lisätietoa EU-rahoituskoulutuksesta

EU-rahoituksen hyödyntäminen edellyttää strategista suunnittelua ja yhteistyötä. Yritykset voivat hakea rahoitusta itsenäisesti tai osana kansainvälisiä konsortioita. Tehokas EU-rahoituksen saaminen vaatii syvempää tietoa rahoitusohjelmien vaatimuksista sekä toimijoiden välistä yhteistyötä. 21.2. aikana järjestetään kaksi koulutustilaisuutta: aamutilaisuus klo 9–11 on suunnattu aluehallinnon, oppilaitosten, kolmannen sektorin ja elinkeinotoiminnan edustajille, ja iltapäivätilaisuus klo 13–15 on suunnattu yrityksille.

Tilaisuus on maksuton ja sen järjestävät MikseiMikkelin hallinnoima Kv-rahoitus haltuun -hanke sekä Europe Direct Etelä-Savo. Lisätiedot: saija.tillgren@mikseimikkeli.fi sekä koulutuksen ilmoittautumissivulla.

Miksein hallinnoimalla Kv-rahoitus haltuun -hankkeella tuetaan osaamisverkostojen syntymistä, yhteistyön kehittymistä ja strukturointia, alueen TKI-toimijoiden yhteistyötä ja eri organisaatioiden osaamisten ja kyvykkyyksien yhteen kokoamista sekä kytkeytymistä kansallisiin ja kansainvälisiin osaamisverkostoihin. Hankkeessa vahvistetaan pk-yritysten innovaatiokyvykkyyttä sekä mahdollisuutta hyödyntää suoria kv-rahoituksia ja klusteriyhteistyön kautta avautuvia rahoitustukia. Hankkeelle rahoituksen myöntänyt viranomainen on Etelä-Savon maakuntaliitto/AKKE.

Näkymä ilmasta maa-alueeseen, etualalla maantie, taustalla järvimaisema

Mikkelin kaupunki aloittaa markkinavuoropuhelut Puhistamosta

Mikkelin kaupunki kutsuu sidosryhmiä markkinavuoropuheluun keskustelemaan käytöstä poistetun Kenkäveron jätevedenpuhdistamon alueen kehittämisestä matkailun, vapaa-ajan ja liiketoiminnan tarkoituksiin. Mikkelin kaupunki ja Mikkelin kaupungin kehitysyhtiö Miksei Oy käyttävät alueesta työnimeä ”Puhistamo”.

Markkinavuoropuhelu koostuu neuvotteluista, jotka käydään kahdenkeskisinä. Neuvottelut kestävät kaksi tuntia, ja ne voidaan järjestää joko Teams-yhteyden kautta tai paikan päällä Mikkelissä. Neuvotteluiden sisältö on luottamuksellista eli yritysten tai konsortioiden esille tuomia asioita käsitellään liikesalaisuuksina.

Ilmoittautuminen neuvotteluihin

Lähetä sähköposti osoitteeseen ilkka.liljander@mikseimikkeli.fi viimeistään 14.3.2025. Sisällytä sähköpostin otsikkoon teksti ”Kenkäveron alueen kehittäminen”. Neuvottelut järjestetään viikoilla 12, 13 ja 14.

Lisätietoja Puhdistamosta PUHISTAMO – Investment Opportunity by Lake Saimaa – Mikkeli

Punatiilinen talo jolla valkoinen ylin kerros ja katto

Kiertotalous voi nostaa tai laskea purku-urakan hintaa 10 prosenttia

Mikkelissä toteutetussa purku-urakan kilpailutuksessa testattiin kiertotaloutta tukevia kilpailutuskriteereitä, kannustaen purku-urakoitsijoita etsimään purkumateriaaleille uusia käyttökohteita. Mikkelin opiskelija-asunnot Oy:n ja KIELO-hankkeen toteuttama opiskelija-asuntolan purkuhankkeen kilpailutus toi esille uusia mahdollisuuksia ja haasteita, jotka voivat mullistaa purkualan käytäntöjä tulevaisuudessa.

Kokeilun tulokset osoittivat, että kiertotalouden huomioiminen voi joko nostaa tai laskea purku-urakan hintaa noin 10 prosenttia, mikä oli vähemmän kuin alun perin oli ajateltu. Hinnan muodostuminen riippui esimerkiksi materiaalien jatkokäytön mahdollisuuksista ja logistiikan järjestelyistä. Opiksi jatkoa ajatellen, että itse tarjouspyynnön huolellinen laatiminen ja kiertotalousasiantuntijan asiantuntemus helpottaa työn tilaajaa uusien hankintakäytäntöjen omaksumisessa.

Kiertotalouspurku opiskelija-asuntolassa Mikkelissä

Kokeilun kohteena oli Mikkelin opiskelija-asunnot (MOAS) Oy:n omistama vajaakäytölle jäänyt opiskelija-asuntola, joka koostui neljästä 1980–1990-luvulla rakennetusta kolmikerroksisesta luhtitalosta. Kohteesta kartoitettiin uudelleenkäyttöön soveltuvat rakennusmateriaalit, kuten hyväkuntoiset tiilet ja kattotiilet. Alkuperäiskunnossa olleista sisätilojen materiaaleista ei tunnistettu uudelleenkäyttökelpoista materiaalia.

Markkinavuoropuhelu eduksi, kun kilpailutetaan uutta

Markkinavuoropuhelu, eli kaikille avoin keskustelutilaisuus tulevasta hankinnasta, ennen kilpailutuksen aloittamista potentiaalisten tarjoajien kanssa oli keskeinen osa hankinnan onnistumista. Purku-urakan hankintaa ilman uutta käyttökohdetta puretuille materiaaleille ei MOAS Oy ollut aiemmin tehnyt.

Purku-urakka kilpailutettiin kahdella eri tarjousvaihtoehdolla: perinteinen purku ilman materiaalien uudelleenkäyttöä ja kiertotalousratkaisuja sisältävä purku. Tarjousvaihtoehtoihin sisällytettiin laadullisia kriteereitä, kuten tarjoajan referenssejä aiemmista kiertotalousratkaisuista sekä uusista innovatiivisista materiaalien hyödyntämisratkaisuista. Tarjousten arvioinnissa käytettiin apuna kiertotalousasiantuntijaa, koska työn tilaajalle voi olla haastavaa määritellä esimerkiksi ratkaisujen uutuusarvoa.

Kilpailutuksesta saadut tulokset yllättivät positiivisesti

Markkinavuoropuhelu, saadut tarjoukset sekä yrityksille jälkikäteen tehdyt haastattelut osoittivat, että purku-urakoitsijat suhtautuvat pääosin myönteisesti kiertotalouskriteereihin ja ovat valmiita kehittämään toimintaansa niiden mukaisesti. Jätteiden lajittelu eri jätejakeisiin ja tieto betonimurskeen hyödyntämisestä maanrakentamisessa oli tuttua, mutta materiaalien korkea-arvoisempi uudelleenkäyttö sellaisenaan uusissa käyttökohteissa oli vieraampi ajatus. Toisaalta joillakin yrityksillä oli yhteistyökumppaneita tai oma verkkoalusta esimerkiksi käsienpesualtaiden jälleenmyyntiin.

Useassa vastauksessa korostui, että vastuun siirtäminen purku-urakoitsijalle puretun materiaalien uusien käyttökohteiden etsimiseksi on kohtuuton vaatimus. Sillä moni purkuliike ei tee uudis- tai korjausrakentamista eikä purku-urakoissa ole varattuna riittävästi aikaa uusien käyttökohteiden etsimiseen. Tarjoajat toivoivat kilpailutuksiin läpinäkyvyyttä ja reiluja sekä yhteisiä pelisääntöjä kaikille.

Saatujen tarjousten perusteella kiertotaloustoimenpiteet voivat joko nostaa tai laskea purku-urakan hintaa noin 10 prosenttia. Tämä riippui esimerkiksi materiaalien jatkokäytön mahdollisuuksista ja logistiikan järjestelyistä. Osa tarjonneista ei nähnyt materiaalien korkea-arvoisempaa uudelleenkäyttöä tärkeänä nostaen kiertotaloustoteutuksen hintaa reilusti yläkanttiin.

Kilpailutuksessa ratkaisevaksi tekijäksi osoittautui hinta, jonka vuoksi kaikki kiertotalousvaihtoehdon sisältäneet tarjoukset hylättiin. Syynä hylkäämiselle oli, että tarjoukset ylittivät hankinnalle asetetun määrärahan. Työn tilaajan tulisikin jatkossa varautua purkukustannusten hienoiseen nousuun.

Lainsäädäntö ja käytännön kokemukset tulevat lisäämään uudelleenkäyttöä

Purkumateriaalien uudelleenkäytön merkitys kasvaa entisestään, kun 1.1.2026 voimaan astuva uusi rakentamislainsäädäntö velvoittaa laskemaan uusien rakennusten hiilijalanjäljen. Uudelleenkäytettävät rakennusosat, kuten tiilet, voivat pienentää uuden rakennuksen hiilijalanjälkeä merkittävästi, sillä ympäristöministeriön Rakennuksen vähähiilisyyden arviointimenetelmä -julkaisun mukaan uudelleenkäytettävien rakennusosien hiilijalanjälki on nolla. Voidaan siis olettaa, että vastaavia kiertotalouskilpailutuksia tullaan tekemään jatkossa eri puolella Suomea, jotta materiaalit saadaan nykyistä paremmin korkea-arvoisempaan uudelleenkäyttöön.

”Vaikka tämän kohteen tiilet eivät päätyneetkään uuteen muurausprojektiin jossain muualla, olen tyytyväinen, että meidän kokeilustamme oppinut Kiertotalous Pirkanmaa sekä Oriveden ja Nokian ehjänä purku-pilotit onnistuivat omassa hankinnassaan löytämään uusia korkea-arvoisempia käyttökohteita heidän purkumateriaaleilleen. Toivon, että muut kiinteistönomistajat lähtevät yhtä ennakkoluulottomasti kuin MOAS Oy kehittämään omia hankintaprosessejaan tulevaisuuden tarpeita vastaaviksi.”, toteaa KIELO-hankkeen projektipäällikkö Jenina Luotolampi.

Kokeilu nosti esiin, että kiinteistöjen omistajien sekä purku- ja rakennusalan yritysten tietoisuutta on lisättävä ehjänä purkamisen ympäristöhyödyistä sekä antaa mahdollisuuksia käytännön kokemuksen kerryttämiseen. Yhtenä ratkaisuna voisi olla myös purku-urakoitsijoiden nykyistä parempi verkostoituminen uudisrakentajien kanssa kohtaanto-ongelmien ratkaisemiseksi. Tiedon ja kokemuksen lisääntyminen tulee vähentämään purkumateriaalien uudelleenkäyttöön liittyviä ennakkoluuloja ja edistämään niiden korkealaatuisempaa uudelleenkäyttöä.

Lisätietoa

Jenina Luotolampi, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy, KIELO-hankkeen projektipäällikkö, s.posti: jenina.luotolampi@mikseimikkeli.fi, puh. 050 3459 403

Tommi Kuvaja, Mikalo Oy, toimitusjohtaja, s.posti: tommi.kuvaja@mikalo.fi, puh. 015 321 3535

Miksein hallinnoimassa KIELO, Kiertotalousloikka rakennusmateriaalien uudelleenkäytön parantamiseksi Mikkelissä -hankkeessa edistetään purkumateriaalien uudelleenkäyttöä ja kierrätystä kehittämällä purkamisen, rakentamisen ja suunnittelun hankintakäytäntöjä sekä toteuttamalla uusien kiertotalousratkaisujen kokeiluja Mikkelin seudulla. Tavoitteena on edistää eteläsavolaisten rakennusalan toimijoiden kiertotalousosaamista, jotta he osaavat vastata 1.1.2025 voimaan astuneen rakennuslain vaatimuksiin tulevissa urakoissa.

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu tutkii hankkeessa purkamisesta aiheutuvia ympäristövaikutuksia, joita on tähän mennessä vielä niukasti tutkittu. Lisätietoa hankkeesta: www.mikseimikkeli.fi/kielo

KIELO on Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun yhteinen ryhmähanke. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama ja tuen on myöntänyt Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.

Vasemmalla Eurolippu, jonka vieressä sinistä tekstiä värillinen lehti jonka vieressä tekstiä

laiturilla

Laiturilla – Energiainfo mökkeilijöille: webinaarisarja jatkuu 13.2.2025, 6.3.2025, 3.4.2025 ja 24.4.2025

Suositut energiawebinaarit mökkeilijöille jatkuvat! Syksyllä järjestämämme webinaarisarja saa jatkoa keväällä 2025 ajankohtaisista aiheista: rakenteet ja puulämmitys, uudistunut rakentamislaki, ilmanvaihto ja lämmitystavat sekä aurinkosähkö ja sähköttömät mökit.

Neljä tunnin pituista webinaaria järjestetään Teams-yhteydellä helmi-huhtikuussa. Joka kerralla saamme kuulla asiantuntijaesiintyjiä, joilla on tietoa, kokemusta ja näkemystä illan aiheista. Tilaisuuden lopuksi on mahdollisuus esittää kysymyksiä ja keskustella.

Ilmoittaudu mukaan:

to 13.2.2025 klo 16.30–17.30 Rakenteet ja puulämmitys

Mökin rakenteilla on keskeinen merkitys energiatehokkuuden kannalta. Mitä on hyvä ottaa huomioon ja miten rakenteiden energiatehokkuutta voi parantaa? Tarjoamme tietoa myös rakenteiden kunnon kevyistä mittausvälineistä. Toisena aiheena on puun poltto ja tulisijat sekä asiaa polttopuumarkkinoista.

to 6.3.2025 klo 16.30–17.30 Uudistunut rakentamislaki

Uudistunut rakentamislaki tuo monia mahdollisuuksia vapaa-ajanasukkaillekin, kun pienten piharakennusten lupamenettely kevenee ja niiden rakentaminen on jatkossa mahdollista omalla ilmoituksella ilman rakentamislupaa. Mitä on syytä ottaa huomioon ja mikä on rakentajan vastuu?

to 3.4.2025 klo 16.30–17.30 Ilmanvaihto ja lämmitystavat

Tarjolla tietoa mökin ilmanvaihdon perusteista ja toimintaperiaatteista. Millä ratkaisuilla mahdollistetaan hyvä sisäilma mökillä paitsi energiatehokkuuden myös terveyden ja hyvinvoinnin näkökulmasta?

to 24.4.2025 klo 16.30–17.30 Aurinkosähkö ja sähkötön mökki

Myös sähköttömällä mökillä on tärkeää huomioida energiatehokkuus. Tietoa aurinkosähköjärjestelmän hankinnasta off grid -mökille sekä kokemuspuheenvuoro mökkeilystä ja työnteosta sähköttömällä mökillä. Esittelyssä kotimainen aurinkoilmalämmitin.

 

Tilaisuuksien tarkemmat tiedot täältä. Ohjelma tarkentuu helmikuun aikana.

Energiawebinaarit ovat avoimia kaikille mökkeilyä harrastaville ja mökkeilystä kiinnostuneille.

 

Energiainfo mökkeilijöille

 

Webinaarit järjestää Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n hallinnoima Laiturilla 3 – vapaa-ajan asumisen energiankulutus ja hiilijalanjälki -hanke. Hanke tarjoaa Etelä-Savon vapaa-ajanasukkaille maksutonta energianeuvontaa myös puhelimitse ja sähköpostitse, katso tarkemmat tiedot ja energianeuvonnan yhteystiedot täältä.

Syksyn 2024 webinaarisarjan tallenteet voit katsoa täältä. Aiheina olivat aurinkosähköä mökille, mökin talvilämmitys sekä energiatehokkuus ja sähkösopimukset mökille.

Tervetuloa mukaan!

 

Lisätiedot:

Tuula Pihkala, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy, p. 0440 361 603, tuula.pihkala@mikseimikkeli.fi

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy luo työtä mikkeliläisille tukemalla yritysten kehitystä, kasvua ja vientiä. Miksei palvelee yrittäjiä liiketoimintasuunnitelman laatimisvaiheesta alkaen, kaikissa kehitysvaiheissa. Asiantuntijamme auttavat yrityksiä sijoittumaan, löytämään työvoimaa, kehittämään liiketoimintaa sekä luomaan kansallisia ja kansainvälisiä verkostoja. Lisää meistä www.mikseimikkeli.fi

Laiturilla 3 – vapaa-ajan asumisen energiankulutus ja hiilijalanjälki -hanketta rahoittavat Euroopan aluekehitysrahasto ja Mikkelin seutuvaliokunta, EU-rahoituksen myöntänyt viranomainen on Etelä-Savon maakuntaliitto. Lisää tietoa hankkeesta ja vapaa-ajan asumisesta Etelä-Savossa www.laiturilla.fi sekä Facebookissa ”Laiturilla – mökkeilijän asialla” ja Instagramissa @laiturillafi.

Laiturilla-hankkeen logot

julisteita pylväässä, ihmisiä istuu penkeillä ja katuvilinän taustalla näkyy kirkontorni

Kestätkö tuhat päivää kriisissä? Mikkelissä nivoutuu yhteen yksityinen, julkinen ja viranomaistoiminta

Tiedätkö, kuinka selvitä tuhat päivää kriisissä? Me Mikkelissä, kansainvälisessä kokonaisturvallisuuden päämajakaupungissa, tiedämme miten kansalaisyhteiskunta selviäisi pandemiasta, hybridioperaatiosta tai jopa sodasta.

Mikkelin kaupunginjohtaja Janne Kinnunen on julistanut Mikkelin kansainväliseksi kokonaisturvallisuuden päämajakaupungiksi. Julistus ei ole katteeton. Mikkelissä on monia kokonaisturvallisuuteen liittyvien alojen toimijoita sekä tarvittavaa kovan luokan osaamista. Seudullamme ja maakunnassa on tehty vuosikymmeniä läheistä viranomaisten keskinäistä yhteistyötä menestyksekkäästi ja muille oppia tarjoten.

”Mikkeli on astunut uuteen aikaan Nato-kaupunkina”, Janne Kinnunen kuvailee. 

Naton maavoimien alaesikunnan läsnäolon välittömät vaikutukset ovat näkyvissä jo nyt, mutta pohjatyö on tehty jo vuosia aiemmin. 

”Olemme ylpeitä alueemme turvallisuusalan osaamisesta. Savo Defence -klusteriin kuuluu jo yli 40 yritystä,” kertoo Kinnunen.

Savo Defence -klusterin yrityksien tuotteet ovat pitkälti kaksikäyttötuotteita, joten niiden avulla on mahdollisuus laajentaa myös tavallista, siviilikäytön markkinaa. Tuote, joka on hyödyllinen sekä normaali- että poikkeusoloissa, on kustannustehokas yksilölle ja yhteisölle.

Arjen tasolla Mikkelin erityisosaaminen näkyy muun muassa Blue Economy -vesiturvallisuudessa, Green Economy -hankkeissa sekä ruokaturvallisuuden edistämisessä Etelä-Savon elintarviketalouden kehittämistoimijoiden kanssa. Huoltovarmuus on hyvissä käsissä. 

”Mikkeli on valmiina toimimaan Suomen kokonaisturvallisuuden kehittämisessä, mikä vahvistaa asemaamme myös kansainvälisenä päämajakaupunkina. Turvallisuus tehdään yhdessä – tervetuloa kaikki toimijat rakentamaan turvallista, kansainvälistä tulevaisuutta Mikkeliin ja siten koko Suomeen,” Kinnunen lisää.

Mikkelissä nivoutuvat yhteen yksityinen liiketoiminta sekä julkinen ja viranomaistoiminta.

Turvalaitteiden kanssa alansa huippukehitystyötä tekevä Mipro on raideliikenteen ja teollisuuden järjestelmiin erikoistunut asiantuntijayritys. Turvallisuusteknologian yritys Bertin Environics kehittää ja valmistaa kemiallisten, biologisten ja säteilevien aineiden (CBRNE) ilmaisimia ja järjestelmiä. Mikkelistä maailmalle on ponnistanut myös Observis, joka tarjoaa kansainvälisen tason tilannekuvaratkaisuja ja järjestelmäintegraatioita.

Mikkeliläiset yritykset ovat aallonharjalla: Turvallisuuden edelläkävijät luovat liiketoiminnallaan turvallista pohjaa maallemme, eikä osaaminen pysähdy epävarmoinakaan aikoina. 

Julkisuudessakin on ollut esillä, miten hyvin huoltovarmuus ja kokonaisturvallisuus on Suomessa hoidettu verrattuna globaalissa mittakaavassa. Huomionarvoista on, että Mikkelissä ja Etelä-Savossa on pitkään kehitetty viranomaisten ja elinkeinoelämän yhteistoiminnan muotoja. Kansallisen kehittämistyön lisäksi Mikkelissä on järjestetty eurooppalaisen tason viranomaisyhteistyöharjoituksia, joissa julkisen sektorin toimijat harjoittelevat yritystemme kehittämien innovaatioiden ja tuotteiden avulla. 

Kysymys yhä kuuluukin: Kestätkö sinä ja ympäröivä yhteisösi tuhat päivää kriisiä? Me suomalaiset olemme kriisinkestävä kansakunta – se on hyvä pohja varautumiselle. Mikkeli on aina ollut hereillä. Jo historiamme päämajakaupunkina velvoittaa meidät siihen ja nyt se ei ole enää historiaa. Olemme myös nykyajan kokonaisturvallisuuden päämajakaupunki. Aina hereillä ja valmiina. 

Kiinnostuitko yhteistyöstä kansainvälisen kokonaisturvallisuuden päämajakaupungin kanssa?

Ota yhteyttä

Olli Marjalaakso, kehitysjohtaja, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy, 045 317 2651, olli.marjalaakso@mikseimikkeli.fi

Heikki Silvennoinen, erityisasiantuntija, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy, 050 306 6768, heikki.silvennoinen@mikseimikkeli.fi

 

Sinisella ja vihreällä pohjalla on tekstiä

RekryON-tapahtuma tuo työnantajat ja työnhakijat yhteen Mikkelissä 6.2.2025

Mikkelin Kauppakeskus Stellan Tähtitorilla järjestettävä RekryON-tapahtuma tarjoaa Etelä-Savon alueen työnantajille ja työnhakijoille mahdollisuuden kohdata kasvotusten torstaina 6. helmikuuta klo 13–17. Tapahtuma on maksuton ja avoin kaikille kiinnostuneille.

RekryON on hyväksi havaittu tilaisuus koota yhteen alueen työnantajat, työnhakijat ja opiskelijat. Työnantajat esittelevät avoimia työpaikkojaan, osa-aikaisia ja kausityöpaikkoja sekä tarjoavat tietoa harjoittelu- ja opinnäytetyömahdollisuuksista. Työnhakijoilla on puolestaan mahdollisuus keskustella suoraan rekrytoivien yritysten edustajien kanssa ja löytää uusia uramahdollisuuksia.

– Elinvoiman kasvattaminen Mikkelissä vaatii sen, että yritykset löytävät työntekijöitä. RekryON on vaivaton tilaisuus tutustua kerralla viiteenkymmeneen eri alan toimijaan, kertoo asiakkuuskoordinaattori Miia Korja Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:stä.

RekryON-tapahtumaan osallistuu yrityksiä useilta eri toimialoilta, kuten teollisuudesta, kaupan alalta, matkailusta, hyvinvointipalveluista sekä IT- ja teknologia-alalta. Tänä vuonna mukana on myös vuodenvaihteessa toimintansa aloittanut Mikkelin seudun työllisyyspalvelut, joka esittäytyy tapahtumassa ensimmäistä kertaa. Lisäksi lavalla haastatellaan yritysten edustajia ja jaetaan LinkedIn-vinkkejä.

RekryON järjestetään Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n hallinnoiman Osaajaportti-hankkeen ja Mikkelin seudun työllisyyspalvelujen yhteistyönä. Tapahtuman yhteistyökumppanina toimii Osuuskauppa Suur-Savo.

Lisätiedot

Miia Korja, asiakkuuskoordinaattori, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy, puh. 0440 785 436, miia.korja@mikseimikkeli.fi

Saara Liukkonen, tapahtuman tuottaja, SaaraLiu, puh. 040 502 0583, saaraliu@saaraliu.fi

www.rekryon.fi
www.facebook.com/rekryon
www.instagram.com/rekryon

Miksein hallinnoima Osaajaportti-hanke yhdistää työnhakijat ja rekrytoivat yritykset tavoitteenaan tehdä Mikkelin seudusta entistä vetovoimaisempi työllisyysalue. Käytännössä hankkeella tuetaan alueen yritysten rekrytointiprosesseja ja niiden kehittämistä, yhdistetään työnhakijat ja työpaikat sekä rakennetaan uusia verkostoja tukemaan yritysten rekrytointia. Yhteistyötä hankkeessa tehdään Mikkelin seudun työllisyyden kuntakokeilun ja TE-toimiston kanssa samalla vahvistaen muiden sidosryhmien osallisuutta kokonaisvaltaisesti. Hanke on Euroopan Unionin osarahoittama ja rahoituksen myöntänyt viranomainen on Etelä-Savon ELY-keskus.