Mikkeli edellyttää Urheilupuiston koulun tonttimyynnin kilpailutuksessa purkumateriaaleille uutta käyttöä

Mikkelissä kaksi vuotta pyörinyt kiertotalouden kehittämishanke KIELO on saanut aikaan konkreettisia muutoksia kaupungin toimintatapoihin.

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun yhteishanke on selvittänyt rakennusmateriaalien uudelleen käyttöä ja kehittänyt toimintamalleja siihen, miten purkumateriaalit voivat päätyä murskauksen sijaan ehjänä uuteen käyttöön.

Mikkelin kaupunki päätti Spolia Design Oy:n tekemien selvitysten innostamana, että Urheilupuiston koulun tonttimyynnin kilpailutuksessa suurin painoarvo on sillä, miten ostaja aikoo käyttää uudelleen rakennuksen vanhat materiaalit. Myös Kenkäveron entisen jätevedenpuhdistamon eli Puhistamon kilpailutuksissa vanhojen materiaalien uusista käyttökohteista voi saada lisäpisteitä. Lisäksi kaupunki etsii parhaillaan kilpailutuksella kiertotalousoperaattoreita, jotka kartoittavat Mikkelin muista purkukohteista materiaaleille uusia käyttömahdollisuuksia.

– Muutokset lähtevät aina liikkeelle isoista toimijoista, kuten julkisyhteisöistä. Mikkeli näyttää hienoa esimerkkiä, sanoo KIELO-hankkeen projektipäällikkö Jenina Luotolampi.

Kiertotalouden kehittämishankkeessa asiantuntijana on toiminut Spolia Design Oy.
Yritys on selvittänyt Urheilupuiston koulun ja tulevan Puhistamon purkumateriaalien kelpoisuutta uudelleen käyttöön.

Kiertotalousasiantuntija Petri Salmi vahvistaa, että Urheilupuiston koulusta käyttöön sopivat esimerkiksi seinätiilet ja liimapuurakenteet. Vaikka koulurakennus on ollut vuosia tyhjillään ja kärsinyt sisäilmaongelmista, kumpikaan ei ole este materiaalien uudelle käytölle ulkorakenteissa.

Salmi tunnistaa, että monet vastaavassa kunnossa olevat rakennukset puretaan maan tasalle ja kaikki murskataan maanrakennusaineiksi.

– Sisäilmaongelma ei automaattisesti tarkoita, ettei teräsrakenteita tai ulkovuorauksen materiaaleja voisi käyttää uudelleen. Urheilupuiston koulu on aito esimerkki, Salmi sanoo.

Kiertotalouden kehittämishankkeen taustalla on uudistunut rakentamislaki, joka kiristää rakentamisen ympäristövaatimuksia. Energiatehokkuuden lisäksi on kiinnitettävä huomiota nimenomaan rakennusmateriaalien valmistamisesta aiheutuviin päästöihin.

– Rakennusmateriaalien uudelleenkäyttö on tehokas keino pienentää hiilijalanjälkeä ja täyttää ilmastovaatimukset, Salmi huomauttaa.

Sekä Salmi että Luotolampi uskovat, että rakennusmateriaalien uudelleenkäyttö tuo paikkakunnalle lisää työtä. Mikkelin seudulta löytyy paljon rakentajia, joilla on osaavaa työvoimaa ja sopivia toimitiloja rakennusmateriaalien irrottamiseen purkukohteista ja tarvittavaan kunnostustyöhön.

– Väylät ja keinot kiertotalouden hyödyntämiseen ja rakennusmateriaalin uudelleenkäyttöön varmasti löytyvät, jos vain on riittävästi tahtoa, Petri Salmi sanoo.

Teksti ja kuvat: Tanja Rihu, Rihun riimit ja ruudut

Artikkeli ja toimenpiteet ovat osa KIELO – Kiertotalousloikka rakennusmateriaalien uudelleenkäytön parantamiseksi Mikkelissä -hankkeen toimenpiteitä. KIELO-hanke on Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun yhteinen ryhmähanke. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama ja tuen on myöntänyt Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Lisätietoa hankkeesta: www.mikseimikkeli.fi/kielo

KIELO-hankkeessa kartoitettiin Mikkelin seudun purkukohteista uudelleenkäyttöön sopivia rakennusmateriaaleja ja niille uusia käyttökohteita. Kiinnostavaan uudelleenkäyttökokeiluun päästiin, kun entisen sähkölaitoksen hyväkuntoiset teräsportaat päätettiin ottaa käyttöön Puijon Romun uusissa toimitiloissa. Onnistunut yhteistyö paikallisten eri toimijoiden välillä, alhaiset kustannukset ja saavutetut säästöt hiilidioksidipäästöissä kannustavat jatkamaan uudelleenkäyttöä.

Kokeilu käynnistyi, kun KIELO-hankkeen projektipäällikkö tunnisti purkupäätöksen saaneesta entisen sähkölaitoksen rakennuksesta potentiaalisesti uudelleenkäyttöön soveltuvat teräsportaat.

Koska portaiden käyttökelpoisuus oli selvästi havaittavissa, päätettiin hankkeessa ryhtyä etsimään niille uutta käyttökohdetta. Puijon Romu ilmoitti kiinnostuksestaan hyödyntää ne omissa uusissa toimitiloissaan, josta puuttuivat portaat.

Kun sopivuus uuteen käyttökohteeseen oli varmistettu, tehtiin portaista kaupat Mikkelin kierrätyskeskus Uutta Elämään kanssa. Purkutyö toteutettiin yhteistyössä paikallisen rakennusliike OW-Yhtiöt Oy:n ja kohteen purku-urakoitsijaksi valikoituneen Purkupiha Oy:n kanssa.

Irrotuksen jälkeen portaat toimitettiin Alfacom Oy:lle, jossa ne kunnostettiin ja maalattiin ennen asennusta. Koska korkeus ei täysin vastannut uutta käyttötarvetta, portaiden alapäähän lisättiin kolme uutta askelmaa ja kantavuus varmennettiin uusilla kantavilla teräspilareilla. Portaiden ylätasanne ja käsijohteet olivat peräisin entiseltä paperitehtaalta ja itse portaat entiseltä sähkölaitokselta.

Rakennusvalvonta hyväksyi portaat käyttöön ilman ongelmia, mikä osoittaa, että uudelleenkäytettävien teräsrakenteiden käyttö on mahdollista.

Kustannukset yllättivät positiivisesti, sillä uudelleenkäytetyt portaat tulivat tilaajalle huomattavasti edullisemmiksi kuin uusien vastaavien hankinta. Kokeilu osoitti, että teräsrakenteiden uudelleenkäyttö voi olla paitsi ekologinen, myös taloudellisesti kannattava vaihtoehto.

Miksi teräsrakenteiden uudelleenkäyttö kannattaa?

Teräksen valmistus on erittäin energiaintensiivinen prosessi, joka kuluttaa runsaasti luonnonvaroja ja aiheuttaa merkittäviä päästöjä. Rautamalmista valmistettu uusi teräs tuottaa noin 1,8–2,5 tonnia CO₂ per 1000 kg, kun taas kierrätysteräksen sulattaminen sähkökaariuuneissa vähentää päästöt 0,3–0,7 tonniin CO₂. (Ruukki Construction Oy, 2021.)

Ympäristöministeriön Rakennuksen vähähiilisyyden arviointimenetelmä  -julkaisun mukaan uudelleenkäytettävien rakennusosien hiilijalanjälki on 0 kgCO₂e (A1-A3) uudessa rakennuksessa. Eli uudelleenkäytön avulla voidaan pienentää merkittävästi uuden rakennuskohteen hiilijalanjälkeä ja vähentää neitseellisten luonnonvarojen kulutusta.

Teräksen tuotantoon liittyvä kaivostoiminta aiheuttaa ympäristöhaittoja, kuten vesistöjen saastumista ja elinympäristöjen tuhoutumista. Sosiaalisesti terästuotanto voi heikentää työoloja, syrjäyttää paikallisyhteisöjä ja lisätä epäinhimillistä työvoiman hyväksikäyttöä. (Finnwatch, 2024.) Teräksen uudelleenkäyttö toimii ratkaisuna näihin haasteisiin.

KIELO-hankkeen ja Puijon Romun kokeilu osoitti, että käytettyjen teräsrakenteiden hyödyntäminen voi tuoda myös kustannussäästöjä ja edistää työllisyyttä.

Miten voisin hyödyntää käytettyjä teräsrakenteita omassa projektissani?

Teräs on monipuolinen ja pitkäikäinen materiaali, jonka uudelleenkäyttömahdollisuudet ovat lähes rajattomat. (Teräsrakenneyhdistys, s.a.) Pilarit ja palkit sellaisenaan soveltuvat usein uudelleenkäyttöön, kunhan niiden kelpoisuusominaisuudet on asianmukaisesti varmennettu. Teräspalo-ovista kannattaa selvittää etteivät ne sisällä terveydelle haitallista asbestia.

Erityisesti kantavissa rakenteissa käytettävän materiaalin turvallisuus kannattaa varmistaa alkuperäisten tuotedokumenttien, aistinvaraisen arvioinnin tai teknisten testien (testaus, laskenta) avulla.

Teräsrakenteet ovat kiitollisia materiaaleja uudelleenkäytön näkökulmasta, sillä liitokset ovat usein pulttiliitoksia, terästä on helppo leikata ja hioa kulmahiomakoneella ja pintakäsittelyksi riittää usein pelkkä maalaus.

Turvallisuus ja kestävyys – miten varmistaa materiaalien laatu?

Uudelleenkäytettävän teräksen turvallisuus voidaan varmistaa jo purkutyömaalla erilaisten testausmenetelmien avulla. Tuloksia verrataan alkuperäisiin rakennepiirustuksiin, ja tarvittaessa voidaan suorittaa lisätestauksia tai laskelmia. Helsingin kiertotalousklusteri on kehittänyt työkalun, joka auttaa uudelleenkäyttäjää ja rakennusvalvontaa määrittämään, millä toimenpiteillä rakennustuotteet voidaan todeta turvallisiksi ja toimiviksi uusissa käyttökohteissaan. Työkaluun pääset tutustumaan tästä linkistä.

Lisätietoja työmaatestauksista ja kelpoisuudenosoitusmenetelmistä saat esimerkiksi Rasek Consulting Oy:n Antti Koposelta p. +358 50 414 0082 anttiantero.koponen@gmail.com.

Mistä käytettyjä teräsrakenteita voi hankkia?

Uudelleenkäytettävää terästä löytyy useasta purkukohteesta, sillä teräs on yleisesti käytössä oleva rakennusmateriaali. Suomessa ei vielä ole kattavaa jälleenmyyntiverkostoa käytetyille teräsrakenteille.

Kannattaa tutustua esimerkiksi materiaalitori.fi, Huutokaupat.com, Tori.fi ja huutomylly.fi, spolia.store.fi, purkutori.fi tai kysellä suoraan purku-urakoitsijoilta.

Alalle tarvittaisiin lisää toimijoita, jotka voisivat erikoistua käytettyjen rakennusmateriaalien myyntiin ja kunnostukseen.

Käytettyjen rakennusmateriaalien ehjänä irrotukseen, kunnostukseen ja myyntiin liittyvistä liiketoimintamahdollisuuksista voit ottaa matalalla kynnyksellä yhteyttä KIELO-hankkeen projektipäällikköön Jenina Luotolampeen jenina.luotolampi@mikseimikkeli.fi tai p. +358 50 3459 403.

Teksti ja kuvat: Jenina Luotolampi, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy

Artikkeli ja kokeilu on osa KIELO – Kiertotalousloikka rakennusmateriaalien uudelleenkäytön parantamiseksi Mikkelissä -hankkeen toimenpiteitä. KIELO-hanke on Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun yhteinen ryhmähanke. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama ja tuen on myöntänyt Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.