fbpx

Kalakauppa etsii kehittäjää jatkajaksi

Heinäsen yrittäjäpariskunta on kehittänyt vuosia monipuolista ja hyvin suosittua tuotevalikoimaa Mikkelin kauppahallissa toimivaan kahvilamyymäläänsä. Nyt he haluavat väljentää omaa ajankäyttöään ja etsivät yritystoiminnalleen jatkajaa

Pariskunta aloitti Mikkelin vanhassa kauppahallissa 26 vuotta sitten tarjoamalla täytettyjä patonkeja ja eväsleipiä asiakkaiden toivomin täyttein.

”Se oli aikansa uusi brändi. Meillä kävi 450 ihmistä päivässä, ja jono oli pitkä. Olimme markkinajohtaja.”

Ideana oli rekisteröidä Eväsherkku tuotemerkiksi ja perustaa franchising-ketju.

”Meillä olikin franchising-yrittäjiä Tampereella, Jyväskylässä ja Lahdessa. Suunnitelmissa oli kouluttaa yrittäjiä 15 eri yksikköön yhteistyössä silloisen Ely-keskuksen kanssa”, pitkän uran valtakunnallisen päivittäistavaraketjun johtotehtävissä ja Venäjän-kaupassa aikanaan tehnyt Raimo Heinänen kertoo.

Oma jatkojalostus synnytti tuoteperheitä

Yrittäjäpariskunta pyöritti alkuvuosina kahta yritystä. Kommandiittiyhtiö vastasi kahvila-myymälöistä kauppahallissa ja rautatieasemalla. Osakeyhtiölle ostettiin paikallinen leipomo ja kalakauppa, jolla oli toimintaa Etelä-Suomessa.

”Kehitimme jalostusta ja nykyaikaistimme toimintaa.”

Sittemmin yritys keskittyi tekemään itse ns. kypsän puolen kalatuotteet ja alihankkijalta ostettiin kylmäsavutuotteet. Kauppahallin tiloissa sijaitsekin kaksi keittiötä ja ravintolatila.

”Valmistamme paikan päällä tuotteita uunissa ja pannulla. Savustus hoidetaan muissa tiloissa ja jalostamme itse kaikki myymämme tuotteet. Toimitamme tuotteita myös ravintoloille ja aikoinaan toimitimme jalostettuja kalatuotteita myös Viking Linelle. Se tarkoitti käytännössä sitä, että joka päivä käsittelimme laivayhtiötä varten noin 500 kiloa kalaa.”

Kalatiski

Lähiruoan puolestapuhuja

Heinäsen kalakauppa tunnetaan vahvana lähiruoan puolustajana. Kala ostetaan paikallisilta kalastajilta, jotka kalastavat lähialueen arvokalavesissä, kuten Saimaassa, Puulavedessä ja Kyyvedessä.

”Hankimme kalaa, joka on kasvanut makeissa, juomakelpoisissa vesissä. Asiakkaiden suosima kirjolohi kasvatetaan Puumalassa pääosin kasviproteiinia sisältävällä ja kotimaassa valmistetulla rehulla. Se pitää kalan rasvakoostumuksen ja maun erityisen hyvänä ja on ympäristöystävällistä.”

Kalatiskin lisäksi kauppahallin kahvilamyymälä vetää paljon ruokailijoita. Heille on tarjolla lounas- ja välipalatuotteita, kuten salaatteja, kalakeittoa sekä lämpimiä ruoka-annoksia. Ykköstuote on edelleen muikku. Sitä tarjoillaan lounasannoksissa ja myydään tiskistä tuoreena, savustettuna sekä erilaisissa mausteliemissä.

”Täksi kesäksi kehittelin tirrimuikkupaistoksen, joka on otettu hyvin vastaan. Meiltä löytyy myös tirriahventa ateriana tai mukaan ostettavaksi.”

Kalakukkojen suosio on siis edelleen vankka ja niitä tilataan pidempäänkin matkaan.

”Kalakukot ovat meille merkittävä artikkeli. Onpa kalakukkojamme tarjottu Kultarannan saunallakin.”

Heinästen kehittämät kalatuotteet tunnetaan hyvin Etelä-Suomessa. Yritys käykin Ruokamessuilla Helsingissä, Turussa ja Kauhajoella samoin kuin Silakkamessuilla.

”Helsingin kaupungille olemme toimittaneet makumuikkuja. Niitä meiltä löytyy 20 eri makua, joista suosituin on tällä hetkellä katajanmarja. Voimme myös toteuttaa asiakkaille toiveiden mukaan uusia makuja. Muikku on Euroopan halvin ruokakala. Sitä on helppo käsitellä ja sen ruodotkin pystyy kypsentämään pehmeiksi.”

Itse kehitettyihin kalatuotteisiin kuuluu myös kylmäsavustettu ilmakuivattu hauki, jolla on voitettu useita palkintojakin kalanjalostuskilpailuissa.

”Toimme ensimmäisenä Suomessa myyntiin kylmäsavustetun hauen. Se ilmakuivataan niin, että siitä tulee maukasta ja maitohappobakteerit pidentävät sen säilyvyysajan jopa kuukausiin. Presidentti Halosen kaudella ilmakuivattua haukeamme tarjottiin monissa tilaisuuksissa, ja se valittiin myös Helsingissä järjestetyn EU-huippukokouksen alkuruoaksi.”

Omaa uutta tuotekehitystä on myös lasipurkkeihin tehty suosittu kalasäilykesarja. Siihen kuuluvia tuotteita valmistetaan kuhasta, hauesta, muikuista ja lohesta eri makuvaihtoehtoina.

”Haluamme tehdä premium-tuotteita, joten emme ole lähteneet tekemään perinteisiä kalapurkkeja. Käytämmekin näissä uusissa säilyketuotteissa lasipurkkeja ja hyvin säilyvää etikkapohjaa tai rypsiöljyä, jotka voi hyödyntää myös ruoanlaitossa.”

Lähikalan käyttö voi kasvaa

Kalaraaka-aineesta ei ole pulaa Etelä-Savossa. Raimo Heinänen arvioi, että esimerkiksi muikun käytön voisi moninkertaistaa, jos kysyntää olisi.

Heinänen arvioi fileoineensa kalakauppiasvuosinaan noin miljoona kiloa kalaa. Muikkuja hän perkaa ja fileoi mielellään käsityönä, koska haluaa kalan maun ja rasvan säilyvän.

Heinäset ovat toimittaneet kalatuotteitaan myös erilaisiin tilaisuuksiin.

”Catering-puolella olisi suuret markkinat, jos sitä puolta haluttaisiin kasvattaa.”

Raimo Heinänen ideoi ja perusti Mikkelin kalamarkkinat yhdessä Lions Club Mikkeli Päämajan kanssa.

Kalayrittäjät etsivät innovatiivista jatkajaa

Heinäsen yrittäjäpariskunta etsii nyt jatkajaa työlleen, jotta saisivat väljennettyä omia aikataulujaan. Etsinnässä on yrittäjä, joka haluaa kehittää toimintaa eteenpäin.

”Olisi hienoa löytää yrittäjäpersoona, joka on elämänmyönteinen ja uskoo tulevaisuuteen. Yrittäjyys on hieno ammatti, jossa vain taivas on rajana. Olemme miettineet myös uudenlaista sukupolvenvaihdosta, joka olisi oppisopimuspohjainen. Mielelläni kouluttaisin jatkajayrittäjän”

Myynnissä on yrityksen liiketoiminta. Sen reseptiikka ja tuotevalikoima ovat laajat.

”Vuokrasopimus suositussa kauppahallissa on jatkuva. Asiakaskunta on vakiintunut ja kasvumahdollisuudet näyttävät hyviltä. Tekemisen raamit uudelle yrittäjälle ovat kunnossa.”

Vuodenkierron selkeät sesongit näkyvät kalakaupan arjessa: kolmen kuukauden kesäkausi sekä joulu ja muut monet juhlapyhät. Yrityksen verkkokaupassa voi tutustua tuotteisiin ja tehdä tilauksia, jotka toimitetaan sitten asiakkaille perille toiveiden mukaan.

Heinäset

Heinäset ovat vakuuttuneita, että kala on tulevaisuuden kasvuala. Heidän omakin liiketoimintansa on kasvussa.

”Tästä vuodesta tulee meille huippuvuosi. Myyntikehitys on ollut 20 prosenttia, mutta tuloskehitys sitäkin suurempi. Tuotteiden kysyntä kasvaa tasaisesti. Voidaan sanoa, että tästä tulee historiamme paras vuosi. Myös ulkomaalaisten asiakkaiden määrä täällä kauppahallissa on ollut selkeästi kasvussa.”

Yritys on vakiinnuttanut asemansa, ja yrityksen kalatuotteilla on hyvä ja edelleen kasvava maine.

”Vaimoni Päivi pitää huolen siitä, että myynnissä on aina hyvälaatuisia tuotteita. Hänestä näkyy, että hän on aina asiakkaan puolella.”

Heinäsillä nykyään käytössä oleviin kauppahallin tiloihin mahtuisi myös kalaravintola.

”Meillä oli aikanaan jo keittiömestarikin, mutta silloin hallissa ei ollut tarjolla riittäviä tiloja. Nyt käytössämme olevat tilat riittävät myös kalaravintolan pyörittämiseen.”

Jatkajalle yrittäjäpari lupaa kaiken tuen. Päivi Heinänen voi olla houkuteltavissa jatkamaan osa-aikaisena, ja Raimo Heinänen lupaa jakaa vuosien kokemuksensa alalta.

”Jos kalayrittäjyys kiinnostaa, kannattaa tulla käymään ja juttelemaan, niin päästään eteenpäin. Olemme avoimia jatkajan etsinnässä, emmekä peittele mitään. Ymmärrämme 30 vuoden yrittäjäkokemuksella yrittäjyyden kaikki puolet. Näemme, että tälle alalle tarvitaan hyviä yrittäjiä, ja että heillä on kaikki edellytykset menestyä. Toivon, että jatkaja veisi tätä asiaa eteenpäin ja olen valmis auttamaan siinä kaikin tavoin.”

Myös Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:ssä tunnetaan hyvin yritysten omistajanvaihdoksessa huomioitavat hyvin luottamuksellisetkin asiat.  Kehitysyhtiö tarjoaakin maksuttomia asiantuntijapalveluja niin yritysten ostoa harkitseville kuin myös yritysten myyjille. Vuosittain palveluja käyttävät monet kymmenet yritysten omistajanvaihdosasiakkaat ja yritykset vaihtavat sujuvasti omistusta.

D.O. Saimaa vauhdittaa lähiruoan kehittämistä

Etelä-Savossa on kehitetty maakunnan käyttöön D.O. Saimaa -alkuperämerkki, mikä näkyy myös Heinäsen kalakaupassa. Merkki takaa sen, että yritys myy läheltä löytyvistä raaka-aineista valmistamiaan ja kehittämiään tuotteita.

Raimo Heinänen uskoo lähiruokayrittäjien yhteistyöhön ja yhteiseen tuotekehitykseen. Hän on esimerkiksi ideoinut kylmäkonttien käyttöä.

”Kylmäkonttiin saisi kompaktisti rakennettua vaikka kylmäsavustusjärjestelmän, kunhan konttiin saadaan kiinteät vesi- ja sähköliittymät. Hinnaltaan yhden kontin käyttöönotto maksaisi vain pienen murto-osan siitä, mitä kiinteän rakennuksen rakentaminen maksaa. Tällä keinolla voitaisiin helposti lisätä vaikkapa catering-tilaisuuksien hoitamista. Jos käytössä olisi useita kylmäkontteja, niin silloin niissä voisi olla erilaisia toimintoja ja keittiötiloja. Uskon, että uudenlaisilla ajattelumalleilla voidaan kehittää kalan jalostustekniikkaa ja madaltaa kynnystä aloittaa, koska kustannukset jäävät hyvinkin mataliksi.”

Ainutlaatuinen on myös 110-vuotiassa rakennuksessa toimiva Mikkelin kauppahalli. Raimo Heinänen on toiminut myös Kauppahalliliiton puheenjohtajana.

”Täytyy muistaa, ettei meillä ole tässä maassa kuin seitsemän alkuperäistä kauppahallia jäljellä. Helsingissä halleja on kaksi ja sen lisäksi kauppahallit löytyvät vain Turusta, Tampereelta, Kuopiosta, Vaasasta ja täältä Mikkelistä. Sekin tekee kalakaupastamme erityisen. Aitoon kauppahalliin kuuluu monipuolinen kalakauppa.”

Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen.

Viva Electric Jets rakentaa tuotantolinjan Mikkeliin

Etelä-Savon ELY-keskus myönsi marraskuun puolivälissä sähköisten vesijettien kehittäjäyritykselle rahoituksen suunnitella, rakentaa ja ottaa käyttöön sarjavalmistuslinja Mikkelissä.

Vesijettien kehitystyötä on tehty vauhdikkaasti Mikkelissä vuoden ajan, ja prototyyppiä on esitelty messuilla ja erilaisissa tapahtumissa. Sarjavalmistukseen tulevassa vesijetissä on uusi runko, jota pystytään varustelemaan eri käyttäjäryhmien tarpeisiin.

”Tavoitteenamme on noin 200 vesijetin valmistus vuodessa Mikkelissä. Teemme ensin GT-version eli viimeisen päälle varustellun kilpaversion. Sen pohjalle voidaan rakentaa myös eri käyttötarkoituksiin, kuten viranomaisille tai huvi- ja kalastuskäyttöön sopivia versioita”, Viva Jets Oy:n toimitusjohtaja Timo Kronqvist sanoo.

ELY-keskuksen tekemän noin kolmensadantuhannen euron rahoituspäätöksen turvin käynnistetään sarjavalmistuslinjan rakentaminen. Hankkeen omarahoitusosuus on saatu kokoon jo aiemmin.

Sähköisten vesijettien piensarjavalmistus alkaa Mikkelissä vuoden 2025 aikana, ja seuraavana vuonna tuotantokapasiteetti toimii täysillä.

Vesijettien rungot yritys teettää alihankkijoillaan, jotta se voi keskittyä omaan, sähköiseen liikkumiseen liittyvään erikoisosaamiseensa sekä vesijettien varusteluun, testaukseen ja huoltoon.

”Käynnistämme piensarjavalmistusta rauhallisesti miettien, mitä valmistamme itse ja minkä hankimme alihankkijoilta. Eri käyttötarkoituksiin valmistettaviin laitteisiin hyödynnämme erilaisia sähkömoottoreita ja -akustoja sekä erikoiskomponentteja. Hyödynnämme Mikkelin sähköisen klusterin palveluita tuotannossamme.”

Yrityksellä on meneillään myös erillinen tuotekehityshanke, jossa kehitetään laitteen seuraavaa versiota, ja sille haetaan CE-merkintä, joka kertoo siitä, että tuote täyttää EU:n direktiivien ja asetusten vaatimukset.

Kun jettien valmistus pyörii täysillä, yritys työllistää Mikkelissä puolenkymmentä osaajaa.

Ennakkotilaukset kiinnostavat

Sähköisistä vesijeteistä on tehty jo noin 50 ennakkotilausta.

”Keräämme edelleen ennakkotilauksia kiinnostuneilta. Kevään aikana alamme myydä heille laitteita, kun toimitusajat vahvistuvat”, toimitusjohtaja Kronqvist kuvaa.

Kesällä 2025 yritys osallistuu messuille Monacossa ja seuraavana vuonna Düsseldorfissa Saksassa. Messuja hyödynnetään tilaisuutena esitellä tuotteet suurelle yleisölle.

”Ennakkotilauksen tehneitä kutsumme Mikkeliin tutustumaan laitteisiin. Haemme myös rahoitusta vauhdittamaan markkinointia ja myyntiä ulkomaille, missä päämarkkinamme ovat.”

Nimekkäitä sijoittajia mukana

Entinen Formula 1 -kuljettaja Mika Salo lähti jo alkuvaiheessa mukaan sijoittajaksi ja brändilähettilääksi. Toinen nimekkäistä brändilähettiläistä ja sijoittajista on jääkiekkovaikuttaja ja entinen pelaaja Jarmo Kekäläinen.

”Brändilähettiläillämme on hyvät kansainväliset verkostot, joiden kautta kuulemme vesijeteistä kiinnostuneista kohderyhmistä. Olemme erittäin tyytyväisiä, että meillä on nyt paikallisia tukijoita ja sijoittajia tulossa mukaan. Kerromme mielellämme sijoittamisesta kiinnostuneille tahoille lisää yhteistyömahdollisuuksista.”

Mikkeliin syntyi kevyen sähköisen liikkumisen klusteri

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy on koonnut Mikkeliin valtakunnallisen kevyen sähköisen liikkumisen klusterin.

Viva Jets Oy:n lisäksi klusteriin kuuluvat muun muassa sähköisten akustojen tuotantolinjan Mikkeliin tehnyt Aurora Powertrains, sähköveneitä kehittävä Valkama Watercrafts ja liikuteltavan DC-pikalatausaseman kehittänyt AMS Corporation. Mukana ovat myös eLyly-lumiskootterin kehittäjät.

Maan ensimmäisen sähköisen kevyen liikkumisen klusterin kokoajana on toiminut projektipäällikkö Marjo Niittuaho-Nastolin, joka on kehittämishankkeen avulla tukenut yrityksiä rahoituksen haussa, markkinoinnissa ja kansainvälistymisessä.

Klusteri ottaa mukaan uusia, sähköiseen kevyeen liikkumiseen tuotteita ja palveluita kehittäviä yrityksiä. Hanke päättyy heinäkuun lopussa 2025.

Sähköisen liikkumisen klusteri -hanke edistää yritysten, oppilaitosten, tutkimusyhteisön ja julkisorganisaatioiden välistä yhteistyötä. Hanketta osarahoittaa Euroopan Unionin Aluekehitysrahasto, rahoituksen myöntänyt viranomainen on Etelä-Savon ELY-keskus.

 

Lisätietoja:

Viva Jets Oy, toimitusjohtaja Timo Kronqvist, puh. 044 597 0609, sposti: timo.kronqvist(at)vivaelectricjets.com

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy, kehityspäällikkö Marjo Niittuaho-Nastolin, puh. 0440 361 615, sposti: marjo.niittuaho-nastolin(at)mikseimikkeli.fi

Jukurien osakeannin loppukiri käynnissä – vielä ehdit mukaan sinikeltaiseen Heimoon

Jukureilla on suuri merkitys Mikkelin aluetaloudelle. Siksi myös kehitysyhtiö kannustaa osallistumaan osakeantiin kaikkia, joille Mikkeli ja Mikkelin seutu ovat tärkeitä.

Jukurit HC Oy aloitti kesäkuussa osakeannin taloutensa tasapainottamiseksi. Osakeannilla kerättävillä varoilla on tarkoitus vahvistaa Jukurien omaa pääomaa sekä kassavaroja. Nyt osakeantia on jäljellä reilu kaksi viikkoa. Tällä hetkellä osakeannilla on kerätty yhteensä 253 000 euroa.

Tämä on hieno osoitus siitä, miten vahvasti Heimoyhteisö seisoo Jukurien ja sen tulevaisuuden takana. Jukureilla on kiistatta valtava merkitys koko alueelle ja Mikkelin kaupungille.  

”Olemme erittäin iloisia, että niin monet kannattajat ja yritykset haluavat olla mukana tukemassa Jukurien matkaa kohti tulevaisuuden menestystä. Hienoa, että osakeanti toteutuu ja haluamme kiittää tässä vaiheessa osakeantiin osallistuneita. Olette tärkeässä roolissa mahdollistamassa Liiga-kiekkoilun jatkumista Mikkelissä”, Jukurien toimitusjohtaja Antti Laakso kertoo.

”Jukurien merkitys Mikkelille ja koko talousalueelle on paljon jääkiekkoa suurempi asia. Jukurit tunnetaan valtakunnallisesti ja näkyvyyden lisäksi kotipelit tuovat meille matkailutuloa muualta Suomesta. Sen vuoksi koko seudun elinvoimalle on erittäin tärkeää, että Mikkelissä pelataan liigakiekkoa myös tulevaisuudessa. Nyt vain kaikki kynnelle kykenevät liittymään heimoon, kun siihen on mahdollisuus”, kannustaa Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n toimitusjohtaja Timo Paakki.

Osakeannin vähimmäistavoite 250 000 euroa saatiin kasaan lokakuun lopussa. Minimimerkintämäärän täyttyminen turvaa osaltaan tämän kauden taloudellista läpivientiä. Jukurien osakkaaksi sopivat niin yritykset kuin yksityishenkilötkin: minimimerkintämäärä on 10 osaketta, joiden hinta on 500 €.

Koska Jukurit tarjoaa nuorille jääkiekkoilijoille suoran pelaajapolun junioreista ammattilaiskiekkoon, liigajoukkueen taloudellinen vahvuus ja toiminnan jatkuvuus inspiroivat nuoria tavoitteelliseen harrastamiseen ja ammattilaisuuden saavuttamiseen. Osakeantiin osallistumalla tuet myös tätä kokonaisvaltaista kehitystä eteläsavolaisen jääkiekon parissa.

Jukurien hallitus päätti maanantaina 28.10.2024 järjestetyssä kokouksessaan jatkaa osakeantia marraskuun loppuun. Merkintäaikaa on vielä 30. marraskuuta saakka ja viimeinen maksupäivä on 14. joulukuuta. Ehdit vielä hyvin mukaan osakeannin loppukiriin. Osakeannin faktat löytyvät Jukurien kotisivuilta.

Lisätiedot:

Jukurit HC Oy, toimitusjohtaja Antti Laakso (0400 36 8492, antti.laakso@jukurit.fi)
Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy, toimitusjohtaja Timo Paakki (040 809 1627, timo.paakki@mikseimikkeli.fi)

ihmisiä istuu poytien ääressä katseet naiseen, jonka takana seinällä on esityskalvo.

Etelä-Savon toinen Omistajanvaihdosfoorumi kokosi Tanhuvaaraan laajan joukon asiantuntijoita

Lokakuun 15.-16. päivä pidettiin Etelä-Savon toinen alueellinen Omistajanvaihdosfoorumi. Päivien aikana alueen yritysten omistajanvaihdoksien parissa toimivat asiantuntijat kuulivat monia, asiantuntevia puheenvuoroja omistajanvaihdosteemasta, keskittyen yrityksen myyntikuntoisuuteen ja siihen millainen on ostettava yritys Etelä-Savossa.

Omistajanvaihdosfoorumi oli kokonaisuudessaan erittäin onnistunut ja tarjosi osallistujille arvokkaita työkaluja ja verkostoja omistajanvaihdosten helpottamiseksi Etelä-Savossa.

Asiantuntijoina olivat yrittäjä ja omistajanvaihdosammattilainen Sakari Oikarinen, Confidentum Oy, toimitusjohtaja Juha Rantanen, Suomen Yrityskaupat Oy, omistajanvaihdosasiantuntija Aila Hemminki, SeAMK, rahoituskonsultti Ilkka Partti, Partti Consulting Oy / Yritysrahoitus Kredit Oy sekä asianajaja ja varatuomari Kalle Ervasti, Asianajotoimisto Ervasti Oy.

Lisäksi tapahtumassa kuultiin mielenkiintoisia, paikallisia yritystarinoita yrittäjä Tiina Karvisen, Taide Hulikka sekä yrittäjä, tj Jani Pulkkisen, Lommoluuri toimesta.

Työpajoissa pureuduttiin omistajanvaihdoksen haastavimpiin aiheisiin. Työpajoissa käydyt keskustelut antoivat osallistujille lisää tietoa ja käytännön neuvoja, joka mahdollistaa sujuvamman yritysten jatkuvuuteen liittyvän neuvonnan alueella. Lisäksi aktiivinen verkostoituminen oli keskeisessä roolissa, sillä vapaamuotoiset keskustelut tuovat aina lisäarvoa päivien aikana käsiteltyihin aiheisiin.

Yrittäjille on olemassa useita maksuttomia neuvontapalveluita yrityksen myyntiin ja ostoon.  Annamme neuvoja omistajanvaihdosprosessiin ja tarvittaessa ohjaamme sinut verkostomme muiden asiantuntijoiden piiriin.

Yrittäjä, ole matalalla kynnyksellä yhteydessä omistajanvaihdosneuvojiin!

Kirsi Mättölä, puh. 0440 361 606,  kirsi.mattola@mikseimikkeli.fi

Tanja Puputti, puh.  0440 361 627, tanja.puputti@mikseimikkeli.fi

Heli Tavasti, puh. 050 350 2055, heli.tavasti@uusyrityskeskus.fi (ostajan neuvontaa)

Omistajanvaihdosneuvontaa tarjotaan MikseiMikkelin hallinnoimassa HELMI-hankkeessa, joka on Euroopan unionin osarahoittama.

Blue Economy Mikkeli ja veden kiertotalous

Entä jos – kiertotalous voisi luoda jätevesistä raaka-ainetta

Suomesta voisi tulla vesiosaamisen pikkujättiläinen, kun nyt vireillä olevat innovaatiot viedään maailmalle. Puhdas vesi ei ole meillekään enää luonnolahja, vaan vesien käsittely vaatii erityistä teknologiaa. Mikrobien avulla esimerkiksi jätevesistä saataisiin biojalostamoissa hyödyllisiä raaka-aineita.

Ruskea vaahto kuplii jäteveden pinnalla, kun ilmaa puhalletaan isoon selkeytysaltaaseen. Vesi virtaa kohti kalvosuodattimia. Niihin tarttuvat samean veden kiintoaineet. Mikkelin jätevedenpuhdistamon luolastossa on hyvä ilmanvaihto, sillä vedestä erotaan myös typpeä kaasuna ilmaan.

Puhdistettu vesi päätyy kirkkaana Saimaaseen eikä sisällä enää kuin hitusen typpeä lannoittamaan leviä ja vesikasveja. Denitrifikaatiobakteerien avulla jätevedestä kaasutettu typpi taas päätyy ilmakehään, mutta pitäisikö se kuitenkin ottaa talteen?

Toisaalla lannoitetehtaat kuluttavat energiaa sitomalla sähköllä ilmasta typpeä keinolannoitteisiin, joita viljelijät sitten levittävät peltoihinsa paremman sadon saamiseksi.

Mikrobien kykyyn luoda uusia raaka-aineita jätteistä on uskonut jo pitkään Elias Hakalehto. Sellutehtaan sivuvirrasta voisi mikrobien avulla biojalostamossa tuottaa raaka-aineita tai biopolttoainetta.

Tästä Hakalehdon yrityksellä on jo vahvaa näyttöä Tampereen Hiedanrannan puhdistushankkeesta.

– Mikrobien avulla voitaisiin puunjalostusteollisuuden sivuvirroista tuottaa maanparannusaineita, kemikaaleja ja energiakaasuja.

Hyödyntämisen sijaan järveen päätynyt sellutehtaan nollakuitu menee Tampereella kuitenkin tutkimusten jälkeen polttoon. Helpoin ja kukaties lyhyellä tähtäyksellä halvin keino voitti, ympäristö ehkä ei. Samalla ei syntynyt uuden taloudellisen toimeliaisuuden rakentumista jätteen muuttuessa raaka-aineeksi.

Kuten moni muukin ala, niin jätevedenpuhdistusteknologia on konservatiivista. Suuret valmistajat luottavat koeteltuun tekniikkaan eivätkä ole heti valmiita muutoksiin.

Uusia mahdollisuuksia

Mikkeliin ollaan kokoamassa pieniä vesialan yrityksiä ja startup-yrityksiä. Niille on tarjolla oma koetilansa EcoSairilan jätevedenpuhdistamon luolastossa. Tilaan johdetaan jätevettä suoraan prosessista, jolloin materiaali tarjoaa todellisen tutkimuskohteen innovaatioita etsiville pienille yrityksille.

Elias Hakalehdon pieni Finnoflag-kehitysyhtiö on vuosikymmenten ajan luonut mikrobeihin perustuvaa teknologiaa esimerkiksi vesijohtoveden laadun seurantaan. PMEU-laitteistot vahtivat vesijohtoverkkoon päätyvän veden laatua esimerkiksi Turun vesilaitoksella.

Jos veden laadussa ilmenee vikaa, mikrobiperusteinen laitteisto hälyttää etänä olevalle valvojalle.

Kiertotalouden pitäisi ottaa vauhtia teollisuudesta, jolla on mahdollisuuksia suurien massojen käsittelyyn. Tällöin päästäisiin Hakalehdon mielestä eroon saastuttamisesta ja päinvastoin puhdistettaisiin ympäristöä, kun puunjalostusteollisuuden jätteistä tulisi raaka-ainetta.

Tohtori Elias Hakalehto on Itä-Suomen ja Helsingin yliopiston dosentti, mutta on aina halunnut soveltaa tutkimustulokset nopeasti käytäntöön. Tällöin hidasliikkeinen puurtaminen akateemisella uralla ei kiinnostanut, vaan oma kehitysyhtiö on antanut väylän toimia.

– Kiertotalous ei ole taloudellisesti yhtään haastavampaa, vaan nämä ovat ihan järkevästi toteutettavia hankkeita.

Hakalehto ottaa esimerkiksi Intian, jossa kolmasosa osa pelloista on jo kemikalisoitunut  viljelykevottomaksi. Maan nykyinen poliittinen johto aikoo luopua lähivuosina myös keinolannoitteista.

Finnoflag on kymmenen vuoden ajan kehittänyt ratkaisua, jossa maaperässä itsenäisesti toimivat bakteerit pystyvät sitomaan typpeä kasvien käyttöön.

Näin kasvu voi olla jopa kaksinkertaista normaaliin verrattuna ja satotaso kohenee huomattavasti ilman kemiallisia lannoitetta. Tehokkaat bakteerit saadaan maaperään käyttämällä orgaanisia lannoitteita. Samalla keinolla voidaan ottaa eroosion köyhdyttämiä tai saasteiden pilaamia maita uudelleen käyttöön ja ravinnon tuotantoon.

– Poliittiset ja sosiaaliset ongelmat voidaan ratkaista mikrobien avulla, visioi Hakalehto.

Blue Economy Mikkeli ja veden kiertotalous
Jätevesistä kerätään kiintoaineita kalvosuodatukseen ja bakteerit haihduttavat typpeä ilmaan. Näin myös Mikkelin modernissa laitoksessa, missä aiotaan tuottaa myös puhdistettua vettä teollisuuden tarpeisiin. Nyt puhdistettu vesi virtaa Saimaaseen.

Blue Economy Mikkeli ja veden kiertotalous

Blue Economy Mikkeli ja veden kiertotalous

Mikkeliin keskittynyt uutta vesiosaamista

Uuden EcoSairilan vedenpuhdistamon maanalaisessa luolastossa ei lemua sakea jätevesi kuin muutamassa paikassa. Parin vuoden ikäinen puhdistamo pitää sisällään myös vesihuollon kiertotalouteen ja digitalisaatioon keskittyvän Blue Economy Mikkeli Osaamiskeskuksen ytimen.

Se tarjoaa yrityksille TKI- ja koulutuspalveluita sekä mahdollisuuden hyödyntää ainutlaatuista testaus- ja pilotointiympäristöä oman liiketoimintansa kehittämisessä. Hakalehdon Finnoflag aikoo olla yksi näistä yrityksistä.

Nyt pilotointiluolassa on menossa japanilaisen yrityksen testi, jossa etsitään tuloksia sen valmistamien kalvojen puhdistustehosta. Jätevesi pulppuaa pikkualtaassa ja sensorit tallentavat dataa talteen.

Tarkkailutason seinällä koreilevat vihkimistilaisuudessa olleiden viiden päättäjän kädenjäljet. Ensimmäinen niistä on silloisen elinkeinoministeri Mika Lintilän punaisena hohtava kämmenen kuva.

Mikkeli on solminut työ- ja elinkeinoministeriön kanssa innovaatiotoiminnan ekosysteemisopimuksen osaamiskeskuksen kehittämiseksi vuosille 2021–2027. Mikkeli on yksi Suomen Innokaupungeista, jotka toteuttavat kaupunkien ja valtion solmimia ekosysteemisopimuksia.

EcoSairilan alueella on muutakin jätteiden hyödyntämistä, mutta uutta teknologiaa hyödyntävä jätevedenpuhdistamo uusiovesilaitoksineen, biokaasulaitos sekä monipuoliset tutkimus-, kehitys- ja testiympäristöt muodostavat kattavan kokonaisuuden uuden vesiliiketoiminnan kehittämiseen.

Blue Economy Mikkeli ja veden kiertotalous
Mikkelin kaupungin projektipäällikkö Juha Kauppinen esittelee EcoSairilan puhdistamon koulutustilaa ja Blue Economy Mikkelin tavoitteita.

Blue Economy Mikkelin (BEM) tarkoitus on auttaa startup- ja pk-yrityksiä pääsemään alkuun uusien ideoiden ja innovaatioiden kehittämisessä ja kaupallistamisessa. Näitä ratkaisuja on tarkoituksena kaupallistamaa paikallisten yrityskehitysorganisaatioiden sekä kansainvälisten kumppanuuksien ja verkostojen avulla.

BEM kokoaa yhteen koulutusalan toimijoita, jotta voidaan tarjota erilaisia koulutuskokonaisuuksia ja tuotteita vesihuoltoon ja veden kiertotalouteen.

Blue Economy Mikkeli
LUT-yliopiston professori Amit Bhatnagar tutkii Mikkelissä levien mahdollisuuksia sitoa jäteveden epäpuhtauksia ja tekee yhteistyö uuden jätevedenpuhdistamon kanssa. (kuva: Markku Sandell)

EU-rahaa halutaan lisää

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei aikoo haalia Euroopan unionista yhä enemmän korvamerkitsemätöntä rahaa Etelä-Savoon. Tämä vaatii aktiivista rahoituslähteiden ja isojen EU-hankkeiden seurantaa.

Kasvavan rahoitushakuosaamisen uskotaan helpottavan onnistumia eurovirtojen ohjaamisessa maakuntaan.

Kaksi Blue Economy Mikkeli Water -klusteriin kuuluvaa vesialan yritystä sai viime vuonna merkittävän CircInWater innovaatiotukipäätöksen yhteishankkeelleen. Hankkeen tavoitteena on nopeuttaa älykkäiden vesiratkaisujen kehittämistä ja käyttöönottoa.

Asiantuntija Saija Tillgren kertoo, että pk-yritykset voivat tässä hankkeessa saada jopa sataprosenttisen tukirahoituksen uuden tuotteen, palvelun tai menetelmän kehittämiseen.

Bioresque on Finnoflagin ja Suomen Ekosovelluksen hanke, joka sai 100 prosentin tuen CircInWater -innovaatio-ohjelmasta, jota muiden eurooppalaisten partnereiden lisäksi on toteuttamassa MikseiMikkeli ja BEM.

Yritykset kehittävät BioResque-hankkeessa selluloosapohjaisesta sedimentistä mikrobien ja niiden entsyymien avulla kemikaaleja, kaasuja ja maanparannusainetta.

CircInWater-hankkeessa jaetaan myös 4000 osaamis- ja 2000 euron kansainvälistymisseteleitä. Jälkimmäisiä on jaossa kymmenen kappaletta pk-yrityksille, jotka ovat lähdössä lokakuun vesialan tapahtumaan New Orleansiin Yhdysvaltoihin.

Huoltovarmuus mikrobien varassa

Kriisitilanteissa Suomen ruoantuotanto joutuu koetukselle, jos keinolannoitteiden saatavuus häiriintyy tai katkeaa. Tämä nähtiin jo Ukrainan sodan alettua, kun osa maailman lannoiteteollisuudesta joutui sodan jalkoihin

Elias Hakalehto näkee bioteknologian tässä vaihtoehtona tuottaa viljelyn tarvitsemia maanparannusaineita ja lannoitteita.

Myös energian tuottamisessa mikrobit voisivat olla yksi ratkaisu. Biovedyn tuottaminen ei ole hankalaa, sillä eri biologiset prosessit tuottavat vetyä ja näitä voidaan kiihdyttää. Ongelmana on vedyn kerääminen ja talteenotto, mutta siihenkin etsitään Suomessakin uusia ratkaisuja.

– Ratkaisuja pitää määrätietoisesti kehittää ja silloin esimerkiksi vedenpuhdistuslaitokset muuttuisivat samalla energiaa tuottaviksi laitoksiksi. Ihmisen talous pitäisi sopeuttaa osaksi luonnon taloutta, Hakalehto sanoo.

Mikrobit ovat kaikkialla läsnä olevia, joten niiden tutkimusta voi hyödyntää monessa, kuten terveydenhoidossa, kiertotaloudessa, ravinnontuotannossa, ympäristönsuojelussa ja eri teollisuuden aloilla, hän kuvaa yrittäjyyttään.

Blue Economy Mikkeli
Mikrobit ovat ympärillämme näkymättöminä, mutta niiden vaikutus tuntuu monissa luonnon prosesseissa ja elintoiminnoissamme. Kuva: Tarmo Humppi

Tämä artikkeli on osa Blue Economy Mikkeli -artikkelisarjaa, joka on toteutettu BEM osaamiskeskus IlI -hankkeessa. Hanketta rahoittavat Euroopan aluekehitysrahasto ja Mikkelin kaupunki. EU-rahoituksen myöntänyt viranomainen on Etelä-Savon maakuntaliitto. Mikkeli on yksi Suomen Innokaupungeista, jotka toteuttavat kaupunkien ja valtion solmimia ekosysteemisopimuksia. Innokaupungit ovat uuden ajattelun tukijoita ja kirittäjiä, muutoksen edelläkävijöitä. 

Blue Economy Mikkeli ll hankkeen rahoittajat

 

 

 

eri värisiä ihmisen pään profiilikuvia

Yrityksen rekrytointipolku – näin onnistut ensimmäisessä rekrytoinnissasi

Rekrytointi on tärkeä hetki yritykselle, sillä oikean työntekijän löytäminen voi tuoda kaivattua osaamista ja vahvistaa yrityksesi kasvua. Hyvä rekrytointiprosessi vähentää virherekrytoinnin riskiä ja kustannuksia sekä parantaa yrityksen mainetta työnantajana.

Panostamalla rekrytointiin voit varmistaa, että sekä työnhakijat että nykyiset työntekijät kokevat yrityksesi houkuttelevaksi työpaikaksi. 31.10.2024 järjestetyssä koulutuksessa kävimme läpi koko yrityksen rekrytointipolkua, josta seuraavassa pääkohdat:

Rekrytointi alkaa tarpeen tunnistamisesta

Rekrytointiprosessin ensimmäinen vaihe on tunnistaa, millaista työntekijää tarvitset ja mikä on hänen roolinsa yrityksessä. Tämän pohjalta voit määritellä realistisen palkkatason ja työsuhde-edut.

Selkeä ja informatiivinen työpaikkailmoitus auttaa sinua tavoittamaan oikeat hakijat. Hakemusten nopea käsittely ja hyvä kommunikaatio hakijoiden kanssa osoittavat ammattimaisuutta ja arvostusta.

Valitse oikeat rekrytointikanavat

Rekrytointikanavat kannattaa valita huolella, sillä ne vaikuttavat suoraan siihen, millaisia hakijoita tavoitat.

Työmarkkinatori ja Duunitori tarjoavat maksuttomia työkaluja työnantajille. Oikotie Työpaikat ja LinkedIn puolestaan tarjoavat myös maksullisia ratkaisuja, jotka voivat laajentaa näkyvyyttäsi.

Älä unohda omaa verkostoasi – työntekijöilläsi ja yhteistyökumppaneillasi voi olla hyviä suosituksia.

Haastatteluun valmistautuminen on avainasemassa

Haastatteluissa pääset tutustumaan hakijoihin paremmin. Valmistaudu etukäteen miettimällä, mitä haluat hakijasta tietää.

Kysy esimerkiksi, mikä motivoi heitä hakemaan tehtävää ja millaisia haasteita he ovat ratkaisseet aiemmissa työtehtävissään. Huomioi myös, että on olemassa kysymyksiä, joita ei saa lain mukaan kysyä, kuten hakijan ikään tai perhesuhteisiin liittyvät asiat.

Hakijaviestintä luo mielikuvan yrityksestäsi

Hyvä hakijaviestintä luo positiivisen mielikuvan yrityksestäsi. Varmista, että jokainen hakija saa vastauksen hakemukseensa, oli se sitten myönteinen tai kielteinen. Tämä on erityisen tärkeää kaikkien hakijoiden kohdalla.

Kun olet haastattelujen jälkeen tehnyt valintasi, tarjoa työpaikkaa ensin puhelimitse ja vahvista se sitten kirjallisesti. Hyvä ja ammattimainen viestintä parantaa hakijoiden kokemusta ja lisää kiinnostusta yritystäsi kohtaan tulevaisuudessa.

Työsopimus sitoo molemmat osapuolia

Työsopimus on tärkeä asiakirja, joka määrittää sekä sinun että työntekijäsi oikeudet ja velvollisuudet. Siitä tulee selkeästi ilmetä muun muassa työsuhteen kesto, työtehtävät, palkka, työaika ja irtisanomisaika.

Hyvin laadittu työsopimus vähentää väärinkäsitysten riskiä ja luo luottamusta molempien osapuolten välille.

Rekrytointi on aina yhteistyötä

Rekrytoinnissa voi aina sattua virheitä, mutta ne ovat hyvä tilaisuus tarkistaa prosessia ja kehittää sitä. Esimerkiksi kannattaako pohtia, oliko työtehtävän kuvaus työpaikkailmoituksessa tarpeeksi selkeä?

Yksi onnistumisen avain on avoimuus. Kun annat realistisen kuvan työtehtävistä ja yrityksestä, löydät todennäköisemmin henkilön, joka sopii rooliin ja viihtyy. Jos työssä vaaditaan esimerkiksi itsenäistä päätöksentekoa tai aikaisia aamuherätyksiä, kerro näistä sekä ilmoituksessa että haastatteluissa. Näin hakija voi miettiä, sopiiko työ hänen tilanteeseensa.

Avoimuus toimii molempiin suuntiin. Kun hakija saa realistisen kuvan työpaikasta jo prosessin aikana, hän sopeutuu nopeammin ja pettymykset vähenevät. Usein pettymykset johtuvat siitä, että odotukset ja todellisuus eivät kohtaa – työ voi olla vaativampaa tai helpompaa kuin hakija odotti, tai työyhteisön kulttuuri voi poiketa aiemmista kokemuksista.

Rekrytointi on yhteistyötä. Työnantajan vastuulla on luoda ilmapiiri, jossa hakijat uskaltavat kysyä ja kyseenalaistaa. Tämä auttaa molempia osapuolia varmistamaan, että odotukset ovat selkeät ja ymmärretyt.

Kun prosessi perustuu avoimuuteen ja realistisiin odotuksiin, lopputuloksena on työntekijä, joka viihtyy ja tuo arvoa pitkällä aikavälillä.

Teksti ja kouluttaja: Anna Virrantaus

Osaajaportti-hanke yhdistää työnhakijat ja rekrytoivat yritykset tavoitteenaan tehdä Mikkelin seudusta entistä vetovoimaisempi työllisyysalue. Käytännössä hankkeella tuetaan alueen yritysten rekrytointiprosesseja ja niiden kehittämistä, yhdistetään työnhakijat ja työpaikat sekä rakennetaan uusia verkostoja tukemaan yritysten rekrytointia. Yhteistyötä hankkeessa tehdään Mikkelin seudun työllisyyden kuntakokeilun ja TE-toimiston kanssa samalla vahvistaen muiden sidosryhmien osallisuutta kokonaisvaltaisesti. Hanketta rahoittava viranomainen on Elinkeino-, ympäristö- ja liikennekeskus ja hanke on Euroopan Unionin osarahoittama.

harmaan rakennuksen päätyseinä, jonka keskellä korkea pystyrivi ikkunoita

Kiertotaloutta edistävät tontinluovutuskriteerit otetaan käyttöön Mikkelissä Urheilupuiston koulun alueen kehittämisessä – Markkinavuoropuheluun ilmoittautuminen päättyy 1.11.

Mikkelin kaupunki kutsuu toimijoita markkinavuoropuheluun Urheilupuiston koulun alueen kehittämiseen kumppanuuskaavamallilla. Tavoitteena on suunnitella alueen maankäyttöä yhdessä potentiaalisten toteuttajien kanssa. Markkinavuoropuhelut pidetään marraskuussa 2024 ja varsinainen kumppanuuskaavakilpailu on tarkoitus käynnistää vuoden 2024 lopussa.

Kilpailutuksen tavoitteena korkea laatu ja ympäristöystävällisyys

Alueen suunnittelussa painotetaan kaavallista käyttötarkoitusta ja kiertotaloutta. Kilpailun lähtökohtana on konsortiomainen rakennusliike-suunnittelutoimisto-yhteistyö. Tavoitteena on varmistaa tulevan asuinalueen korkeatasoinen arkkitehtoninen laatu ja luoda edellytykset korkealaatuiselle ja kaupunkikuvallisesti mielenkiintoiselle uudelle rakentamiselle Urheilupuiston kaupunkikuvaan, joka kunnioittaa tyttölyseon historiaa.

Kriteeristö kannustaa rakennusmateriaalien uudelleenkäyttöön

Kilpailutuksessa tullaan käyttämään uutta tontinluovutuskriteeristöä, joka on suunniteltu edistämään kiertotaloutta tonttien kilpailutuksissa. Kriteeristö on kehitetty ReCreate-hankkeen puitteissa vuonna 2023, ja sen kehittämiseen on osallistunut suomalaisia kaupunkeja ja rakennusliikkeitä. Kriteeristö julkaistiin Kiertotalous Pirkanmaan toimesta vuonna 2024 eikä sen käyttöä ole tiettävästi kokeiltu vielä missään muualla Suomessa.

Kriteeristö koostuu määrällisistä ja laadullisista kriteereistä, joita on yhteensä viisitoista. Näistä tontin omistaja valitsee kohteeseen soveltuvat kriteerit. Tämän jälkeen hakijat esittävät konseptitason suunnitelmansa ja täyttävät kriteeriexcel-taulukon perustuen suunnitelmaansa. Tontin omistaja arvioi hakijoiden ehdotukset ja valitut laadulliset kriteerit. Lopuksi eniten pisteitä saanut ehdotus voittaa ja saa jatkaa projektin suunnittelua sekä hakea rakennuslupaa.

Esimerkkinä määrällisestä kriteeristä voidaan mainita kriteeri numero kolme, jossa edellytetään, että tontille rakennettavissa rakennuksissa hyödynnetään muusta kuin betonista valmistettuja uudelleenkäytettyjä rakennusosia vähintään tietty määrä kilogrammoina. Ehdotusten uutuusarvoa ja innovatiivisuutta voidaan arvioida laadullisten kriteerien perusteella.

Yrityksille mahdollisuus uuden innovointiin ja erottautumiseen markkinoilla

Kiertotalouden huomioiminen tontinluovutuksessa vähentää hiilidioksidipäästöjä, hidastaa luontokatoa ja parantaa omavaraisuutta, mikä on linjassa kansallisten ja kansainvälisten ympäristötavoitteiden kanssa. Kriteeristön käyttö tarjoaa rakennusliikkeille ja suunnittelutoimistoille mahdollisuuden innovoida ja erottautua markkinoilla, samalla kun ne auttavat kaupunkeja ja kuntia saavuttamaan ilmastotavoitteensa. Kiertotalous voi tuoda taloudellisia säästöjä ja luoda uusia liiketoimintamahdollisuuksia paikallisille yrityksille.

Kilpailutus kiertotalouskriteerein on osa EU-rahoitteisen KIELO (Kiertotalousloikka rakennusmateriaalien uudelleenkäytön parantamiseksi Mikkelissä) -hankkeen toimenpiteitä. Hankkeeseen voit tutustua tarkemmin osoitteessa: www.mikseimikkeli.fi/kielo

Markkinavuoropuheluun ilmoittautuminen päättyy 1.11.

Kohteen toteutuksesta kiinnostuneita toimijoita pyydetään ilmoittautumaan ennakkoon marraskuussa pidettäviin markkinavuoropuhelutilaisuuksiin 1.11.2024 klo 16.00 mennessä sähköpostilla osoitteeseen kalle.raina@mikkeli.fi

Lisätietoa kriteeristöstä, kohteesta sekä uudelleenkäyttökelpoisista materiaalista löytyy Cloudian Tarjouspalvelusta osoitteesta: https://tarjouspalvelu.fi/UX/TP/SiirryTarjouspyyntoon/?tpId=531727&p=21

Lisätietoa

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy, Jenina Luotolampi, projektipäällikkö, puh. 050 345 9403, jenina.luotolampi@mikseimikkeli.fi

Mikkelin kaupunki, Kalle Räinä, asemakaavapäällikkö, puh. 044 794 2525, kalle.raina@mikkeli.fi

Mikkelin kaupunki, Topiantti Äikäs, maankäyttöjohtaja, puh. 040 1295152, topiantti.aikas@mikkeli.fi

Kiertotalousloikka rakennusmateriaalien uudelleenkäytön parantamiseksi Mikkelissä, KIELO-hankkeessa edistetään purkumateriaalien uudelleenkäyttöä ja kierrätystä kehittämällä purkamisen, rakentamisen ja suunnittelun hankintakäytäntöjä sekä toteuttamalla uusien kiertotalousratkaisujen kokeiluja Mikkelin seudulla. Tavoitteena on edistää eteläsavolaisten rakennusalan toimijoiden kiertotalousosaamista, jotta he osaavat vastata 1.1.2025 voimaan astuvan rakennuslain vaatimuksiin tulevissa urakoissa.

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu tutkii hankkeessa purkamisesta aiheutuvia ympäristövaikutuksia, joita on tähän mennessä vielä niukasti tutkittu.

KIELO on Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun yhteinen ryhmähanke. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama ja tuen on myöntänyt Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.

Kuva: Jenina Luotolampi.

Pihlajan lehtiä vihreällä taustalla

Etelä-Savon vetylaaksoselvitys hankkeen loppuseminaari 13.11. Mikkelissä

Etelä-Savon vetylaaksoselvitys -hankkeen loppuseminaari järjestetään 13.11.2024 klo 12-15, kokoushuone 3, Tuma talo, 1. krs, Sammonkatu 12, Mikkeli. Tervetuloa!

Etelä-Savon vetylaaksoselvitys -hankkeessa tarkasteltiin Etelä-Savon alueellisia mahdollisuuksia liittyen vihreään siirtymään, vedyn tuotantoon ja käyttöön, sekä näihin liittyviä perusrakenteisiin kuten energian siirtoon ja varastointiin.

Päivän aikana esittelemme hankkeen keskeisimmät tulokset ja keskustelemme Etelä-Savon alueen potentiaalista alla olevan agendan mukaisesti.

Loppuseminaarin ohjelma

11.00 Omakustanteinen lounasmahdollisuus, Ramin konditoria tuma-talon alakerrassa
11.30 Kahvitarjoilu
12.00 Tilaisuuden avaus, Pentti Mäkinen, Maakuntajohtaja, Etelä-Savon maakuntaliitto
12.10 Keynote–puheenvuoro, Tommi Göös, Project development manager, Ren-Gas
12.30 Hankkeen tulosten esittely, LUT
12.30 Tuuli- ja aurinkovoima teollisuuden tukijalkana
12.50 Vedyn tuotanto, käyttö ja sijoittuminen
13.10 Yritykset, toimijat ja visiot
13.30 Tauko 10-15 min, kahvitarjoilu
13.40 Yhteiskunnalliset vaikutukset
14:00 Kokemuksia muilta alueilta
14.15 Yhteenveto
14.30 Yleinen keskustelu ja kysymykset yleisöstä
15.00 Tilaisuus päättyy.

Ilmoittautuminen viimeistään 10.11.2024.

Ilmoittautumislinkki: https://link.webropolsurveys.com/S/29563918F1E0046B

Tervetuloa!

Tilaisuus on maksuton. Paikkoja rajoitetusti.

LUTin tapahtumasivut seminaarille löytyvät osoitteesta https://www.lut.fi/fi/tapahtumat/etela-savon-vetylaaksoselvitys-loppuseminaari

Lisätiedot: Jussi Heinimö, 040 544 0936, jussi.heinimo@mikseimikkeli.fi.

Tilaisuus on järjestetty yhteystyössä Mikkelin kehitysyhtiö Miksein hallinnoiman Investointien edistäminen Etelä-Savossa -hankkeen kanssa. Hanke on EU-osarahoittama ja rahoittava viranomainen on Etelä-Savon maakuntaliitto.

Vasemmalla Eurolippu, jonka vieressä sinistä tekstiä Monivärinen jousipyssy jonka alla tekstiä

kaksi työmiestä asentaa aurinkokennoa paikoilleen toisten aurinkokennojen viereen

Solinvest Oy suunnittelee aurinkovoimalaa ja akkuvarastoja Haukivuoren Ropolansuolle

Solinvest Oy on laajentamassa toimintaansa Mikkelissä. Yhtiö on varannut Mikkelin kaupungilta alueen uuden aurinkovoimalan toteuttamiseen. Varausoikeus koskee 57,7 hehtaarin aluetta Viitakankaalla, joka sijaitsee Haukivuoren Ropolansuolla.

Yhtiöllä on vuokrasopimus myös kahdeksan hehtaarin alueesta Ristiinassa, minne rakennetaan tulevan vuoden aikana aurinkovoimala ja akkuvarastoja.

Haukivuoren Ropolansuon Viitakankaan aluevarauksesta järjestettiin julkinen tarjouskilpailu.
Mikkelin kaupunki päätti 15.10.2024 alueen varaamisesta Solinvest Oy:lle aurinkovoimalan suunnitteluun ja toteutukseen.

Varausaika on 12 kuukautta, mitä voidaan erillisellä ilmoituksella jatkaa yhdeksän kuukauden ajan. Maanvuokrasopimus 45 vuodeksi laaditaan varausajan puitteissa ja samalla tarkastetaan alueen vuokrahinta. Varausoikeuden saajalla on päätöksen nojalla oikeus tehdä alueella luontoon, rakennettavuuteen ja muihin olosuhteisiin liittyviä selvityksiä. Selvityskustannukset ovat varaajan vastuulla. Hanke toteutetaan suunnittelutarveratkaisuna, koska varausalueella ei ole yleis- eikä asemakaavaa.

Mikkelin kaupunki ja kehitysyhtiö Miksei ovat vahvasti mukana edistämässä vihreän siirtymän ja uusiutuvan energian hankkeita, sillä yhteiskunta sähköistyy voimakkaasti.

– On tärkeää, että voimme vastata vihreän siirtymän haasteeseen luomalla mahdollisuuksia uusiutuvan energian hankkeille Mikkelissä. Näyttää siltä, että Pohjois-Mikkeliin ja Haukivuorelle on muodostumassa merkittävissä määrin aurinkoenergian tuotantoalueita, kertoo kaupungin maankäyttöjohtaja Topiantti Äikäs.

Kaupungin mukaan Solinvest Oy on osoittanut Ristiinan hankkeen kautta potentiaalia suunnitella ja toteuttaa uusiutuvan energian hankkeita.

– Solinvestillä on hyvää osaamista uusiutuvan energian tuotannon alalta. Yritys tekee oikeita asioita, ja heillä on vastuullinen toimintamalli vihreän siirtymän hankkeiden toteuttamiseksi, Äikäs toteaa.

Solinvest Oy kiinnostui Ropolansuon alueesta Ristiinan hankkeen kautta. Yhtiön tavoitteena on luoda Mikkelin alueelle pitkäaikaiset yhteistyösuhteet.

– Toimiva yhteistyö alueen toimijoiden kanssa helpottaa liiketoimintamme kehittämistä, Solinvestin kehitysjohtaja Miika Korsman näkee.

Yhtiössä arvostetaan, että Mikkelissä varattavaksi tuleville alueille on tehty alkukartoitukset, joiden avulla tarjotaan aurinkovoimaloille sopivia alueita.

– On hyvä, että aurinkovoimalan ja akkuvaraston voi sijoittaa alueelle, joka ei sovellu muuhun hyötykäyttöön, Korsman korostaa.

Ropolansuolle Solinvest Oy suunnittelee aurinkovoimalaa ja akkuvarastoja, mutta huomattavasti suuremmassa mittakaavassa kuin Ristiinassa.

– Alueen käyttö maksimoidaan, mutta kokoluokka ratkeaa vasta selvittelyjen jälkeen, Korsman vahvistaa.

Lisätiedot

Solinvest Oy
Miika Korsman
Kehitysjohtaja
miika.korsman@solacur.com
p. 0400 200 885

Mikkelin kaupunki
Topiantti Äikäs
Maankäyttöjohtaja
topiantti.aikas@mikkeli.fi
p. 040 129 5152

Solinvest Oy on uusiutuvan energian ja energia-alan innovaatioiden edelläkävijä, joka on erikoistunut aurinkovoimaloiden ja akkuvarastohankkeiden kehittämiseen. Yhtiö etsii jatkuvasti alueita ja hankkeita, jotka soveltuvat pitkäaikaisiin, vakaata tuottoa tarjoaviin sijoituksiin.

Aurinkoenergian ja akkuvarastoinnin yhdistelmällä Solinvest Oy luo pitkäjänteisiä ratkaisuja ja rakentaa yhdessä kumppaniensa kanssa tulevaisuutta, jossa energia on puhdasta, tehokasta ja älykkäästi hallittua.

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy toteuttaa Investointien edistäminen Etelä-Savossa EAKR-hanketta, jonka tavoitteena on hakea ja edistää investointeja Etelä-Savoon. Hanke on Euroopan Unionin osarahoittama ja rahoituksen myöntänyt viranomainen on Etelä-Savon maakuntaliitto.

Vasemmalla Eurolippu, jonka vieressä sinistä tekstiäMonivärinen jousipyssy jonka alla tekstiä

Mikkeli Water Week 2024

Ensimmäistä kertaa järjestetty Mikkeli Water Week kokosi osallistujia ympäri maailmaa 

Veden merkitys ja sen monimuotoisuus oli vahvasti esillä Mikkeli Water Week -tapahtumaviikolla. Puhtaan veden pääkaupungissa viikko toi esiin veden merkityksen erilaisten vesiteemaisten ohjelmanumeroiden muodossa. Asiantuntijoille suunnatut ohjelmakokonaisuudet toivat Mikkeliin osallistujia 12 maasta.

Yli sata tutkijaa, opiskelijaa ja yritysedustajaa keskusteli tapahtumassa siitä, miten puhtaan veden saatavuus varmistetaan nyt ja tulevaisuudessa.  Mikkeli Water Weekin ohjelma koostui useista eri tapahtumista: kansainvälisestä Emerging Trends in Water Treatment -konferenssista sekä Finnish Lakeland Forum -seminaarista oheisohjelmineen, opastetuista kierroksista vedenpuhdistamolla sekä koko perheen tapahtumapäivästä kaupungin kirjastolla.   

LUT-yliopiston järjestämä Emerging Trends in Water Treatment –konferenssi veti noin 100 osallistujaa 12 eri maasta. Edustettuina olivat Suomi, Etelä-Korea, USA, Viro, Liettua, Ruotsi, Nigeria, Iso-Britannia, Tšekki, Etelä-Afrikka, Intia ja Australia. Ohjelmassa olivat esillä uudet jäteveden käsittelytekniikat, haitta-aineiden poisto ja kiertotalouden ratkaisut. 

Finnish Lakeland Forum muistutti meitä järviluontomme perinnöstä ja puhtaan veden merkityksestä. Järvialueemme on meillä lainassa ja tehtävänämme on turvata alueen puhtaus ja monimuotoisuus myös tuleville sukupolville. 

Toimittaja, kirjailija sekä mm. Madventures-ohjelmasta tuttu Riku Rantala puhui seminaarissa Mikkelin Mikaelissa veden merkityksestä sekä Suomen että koko maailman kannalta. 

”Meillä Suomessa on mahdollisuus tehdä asioita, emme ole merkityksettömiä. Suomalainen järviluonto on poikkeuksellinen, pidetään siitä siis huolta. Meillä on erityinen vastuu.”, Rantala muistutti kamppailussa ilmastonmuutosta vastaan. 

Rantala myös painotti, että vesi ja sen puute luovat jännitteitä maailmalla. Kaikkien hävinneiden sivilisaatioiden taustalla on mm. ympäristökatastrofi, jota on voinut edeltää veden ja siten ravinnonkin puute sekä yhteiskunnallinen eriarvoistuminen.  

Finnish Lakeland Forum on yhteistyötä puhtaan järvialueemme puolesta. Forum kokoaan vuosittain alan toimijat yhteen edistämään alueen elinvoimaa. Yhteistyön perustaksi Mikkelissä allekirjoitettiin Järvi-Suomen peruskirja maailman ympäristöpäivänä 5.6.2019.  

Ensimmäistä kertaa järjestetty Mikkeli Water Week -tapahtumaviikko oli onnistunut ja saa jatkoa myös tulevina vuosina. Finnish Lakeland Forum järjestetään Mikkelissä syksyllä 2025 osana Mikkeli Water Weekiä. Kansainvälinen konferenssi järjestetään seuraavan kerran vuonna 2026. 

Mikkeli Water Week 2024

Mikkeli Water Week 2024

Mikkeli Water Week 2024

Mikkeli Water Week 2024

Mikkeli on vesiosaamisen pioneeri

Puhtaan veden pääkaupungissa on rakennettu kunnianhimoisesti ja pitkäjänteisesti osaamista veden ympärille. Se tarkoittaa koulutusta, tutkimusta ja kehitystä, joka tuottaa uusia vesihuollon ratkaisuja ja liiketoimintaa, lopputuloksena elinvoimaa ja hyvinvointia. Mikkeliin on myös rakennettu huippumoderni jätevedenpuhdistamo, joka purkuvedellään parantaa Saimaan veden laatua. Puhdistamon yhteydessä on ainutlaatuinen uuden vesitekniikan testausympäristö. Kehittämistoiminta on koottu kaupungin koordinoimaan Blue Economy Mikkeli (BEM) -osaamiskeskukseen. 

BEM kokoaa yhteen alan huippuasiantuntijat. Mikkelin vahvuudet ja panostus vesiosaamiseen tunnustetaan sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Elokuussa 2024 alkaneella BEM osaamiskeskus III -hankkeella toteutetaan Mikkelin kaupungin ja valtion välistä Innovaatiotoiminnan ekosysteemisopimusta. Vuosille 2021–2027 solmitun ekosysteemisopimuksen painopiste on yhdyskuntavesien kiertotalous. Blue Economy Mikkelin tavoitteena on kehittyä valtakunnallisesti tunnetuimmaksi ja kansainvälisesti merkittäväksi vesialan keskittymäksi, joka tuottaa uusia ratkaisuja vesihuollon ongelmiin sekä kotimaassa että ulkomailla. 

Mikkeli Water Week 2024

Mikkeli Water Week 2024

Syksyllä 2023 Mikkelissä käynnistyi vesiteknologian diplomi-insinöörikoulutus, joka kokoaa yhteen opiskelijoita ympäri maailmaa. Koulutus toteutetaan LUT-yliopiston Mikkelin alueyksikössä. Vesiteknologian osaajat ovat avainasemassa ratkaisemassa yhteiskunnalle elintärkeää kysymystä puhtaan veden riittävyydestä. Vedenpuhdistuksen lisäksi heillä on ymmärrys siitä, miten jäteveden sisältö saadaan puhdistusprosessien yhteydessä tuottamaan lisäarvoa: Jätevettä käsitellään resurssina ja raaka-aineena. Läheinen yhteistyö vedenpuhdistuksen toteuttajan kanssa mahdollistaa opiskelijoille näkymän modernin teknologian hyödyntämismahdollisuuksiin. 

Mikkelissä tehdään huippulaatuista vesitutkimusta LUT-yliopiston erotustekniikan osastolla sekä Mikkelin ammattikorkeakoulussa. LUT-yliopiston tutkimus painottuu erotustekniikkaan, vedenkäsittelymenetelmien kehittämiseen sekä resurssitehokkaiden teknologisten ratkaisujen ja liiketoimintamallien luomiseen. Yksikön moderneja erotustekniikan laitteistoja voidaan hyödyntää laboratorio- ja pilot-mittakaavassa. Biologinen vedenkäsittely, suuri levälaboratorio ja kattavat analyysimahdollisuudet ovat yksikön erikoisuuksia.

Myös Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk tarjoaa vesiosaamiseen ja asiantuntijuuteen liittyvää koulutusta. Esimerkiksi ympäristöteknologian koulutuksessa vesiosaaminen on yksi painopisteistä. Koulutus kattaa vesikemian, vesinäytteenoton, luonnonvedet, vesihuollon, vedenkäsittelyn ja puhtaan veden hankinnan. Kaikki Xamkin koulutukset hyödyntävät opetuksessaan ympäristölaboratoriota ja tekevät yhteistyötä tutkimus- ja kehittämistoiminnan kanssa.  

Tämä artikkeli on osa Blue Economy Mikkeli -artikkelisarjaa, joka on toteutettu BEM osaamiskeskus IlI -hankkeessa. Hanketta rahoittavat Euroopan aluekehitysrahasto ja Mikkelin kaupunki. EU-rahoituksen myöntänyt viranomainen on Etelä-Savon maakuntaliitto. Mikkeli on yksi Suomen Innokaupungeista, jotka toteuttavat kaupunkien ja valtion solmimia ekosysteemisopimuksia. Innokaupungit ovat uuden ajattelun tukijoita ja kirittäjiä, muutoksen edelläkävijöitä. 

Kuvat: Riikka Silkala

Blue Economy Mikkeli ll hankkeen rahoittajat