fbpx
seisovan miehen toisen jalan alla on jalkapallo, mies seisoo tekonurmimaton päällä sisätiloissa

Dribla-aktiivisuusmattojen tuotanto pääsee vauhtiin Mikkelissä syksyllä: Etelä-Savon pääomarahasto ja kv. tähti Lukas Hradecký sijoittajiksi Driblaan

Neljän vuoden tuotekehityksen tuloksena valmistunut Dribla-aktiivisuusmatto on löytänyt ensimmäiset pääomasijoittajat. Tilausten toimitukset pääsevät vauhtiin loppusyksyllä, kun tuotantolinja Mikkelissä valmistuu. Nyt yritys etsii yhteistyökumppaneita jakeluun ja kansainvälistymiseen.

Uran ammattijalkapalloilijana koti- ja ulkomailla tehnyt Janne Moilanen sai idean aktiivisuusmatosta vuonna 2000, kun hän harjoitteli harjoituskartioilla kaatosateessa ennen ulkomaisen jalkapalloseuran testiä. Treeni oli mukava, mutta mieleen hiipi, että voisipa tätä tehdä sisätiloissa. Viime vuodet Moilanen on toteuttanut yrittäjänä erilaisia tapahtumia.

”Kun korona-aikana tuli lockdown ja tapahtumien järjestäminen hiljeni, mietin yöllä lapsia, jotka nauttivat liikunnasta, mutta kököttivät silloin sisällä. Toin tötsät olohuoneen matolle ja aloin kehitellä mattoideaani kodin harrastehuoneessa”, kolmen lapsen isä kuvaa.

Jo ensimmäinen idea oli lähellä lopullisen tuotteen toimintatapaa, mutta alkuun tuotekehitys vei kohti monimutkaisempaa toteutusta.

”Välillä tuntui kuin olisi pyramidisokkelossa, josta pitäisi osata ulos. Käytännössä testaamalla sitten huomasi, mitkä ratkaisut toimivat ja mitkä eivät. En tiennyt, että kehittelyvaihe voisi olla näin pitkä. Minulla oli visio, mutta tarvitsin ulkopuolista teknistä osaamista. Olen tinkimätön pienissä yksityiskohdissa. Päätin heti alussa, että tehdään tuote, jonka mikään yksityiskohta ei vaivaa minua. Tällä hetkellä tarvitaan startup-yrityksen kasvuun ja kansainvälistymiseen ulkopuolisia neuvoja ja apua.”

Tuotekehitykseen vauhtia ulkopuolisesta rahoituksesta

Alkuvaiheessa Moilanen kehitti tuotetta toisen osakeyhtiönsä, tapahtumatuotantoon keskittyneen Torisport Oy:n kautta. Kun yritys sai korona-avustusta, tuotekehitys pääsi kunnolla alkuun.

”Usko alkoi nousta. Tekniikkaa muutettiin ja yksinkertaistettiin. Tuotantokulut laskivat, ja tekemisestä tuli realistisempaa.”

Sitten yritys sai kehitysrahoitusta, johon toisen puolen oli oltava omarahoitusta.

”Se pisti miettimään, uskonko itseeni niin paljon, että uskallan lähteä tähän täysillä omalla riskillä. Se oli kaikki peliin -tilanne. Asiat etenivät 3-4 kuukauden sykleissä, ja tuote parani.”

Osakeyhtiöksi Moilanen vaihtoi Driblan yhtiömuodon viime syksynä. Hän toimii yrityksen keulakuvana ja toimitusjohtajana.

”Etsin aktiivisesti rahoitusta ja kuuntelin startup-yrittäjien podcasteja päästäkseni sisään tähän maailmaan. Lopulta joku vinkkasi, että ota yhteyttä Marjo Niittuaho-Nastoliniin Mikkelin kehitysyhtiö Mikseissä. Marjo olikin ensimmäisestä sekunnista alkaen innoissaan, ettei ollut 15 vuoteen nähnyt näin valmista projektia. Se antoi paljon uskoa. Marjon vinkistä hain Business Finlandin innovaatioseteliä ja patenttia kotimaahan. Tehtiin taas iso harppaus eteenpäin.”

Tuotantoketjuun löytyi alihankkijoita

Tuotantoketju alkoi hahmottua, ja kehittäjäpersoonien verkosto muodostua yrityksen ympärille. Aktiivisuusmaton käyttöpinnan, tekonurmimaton, valmistaa alajärveläinen Saltex Oy ja maton pohjakerroksen inkoolainen NMC Termonova. Sensorit tekee savonlinnalainen 3 K -elektroniikkatehdas, ja ohjelmistoratkaisut toteuttaa mikkeliläinen Metatavu Oy. Teknologiaa suojaavat kotelot valmistetaan jatkossa ruiskuvaluteknologialla.

”Kun kävin Metatavulla, näin miten koodarit olivat innostuneet kisaamaan matolla, joten siitä tuli uskoa, että kyllä tuote koukuttaa aikuisiakin käyttäjiä.”

Mattoja on nyt valmiina kolmea eri kokoa. Pienin Kids-matto soveltuu lapsille makuuhuonekäyttöön, Play-versio sopii harrastetiloihin ja olohuoneisiin ja Areena-mallia voidaan tehdä suurina pintoina tilauksesta.

Mattojen käyttäjille on valmiina yhdeksän erilaista peliä, joita pelataan älypuhelinsovelluksen avulla.  Matossa on erivärisiä valoja, jotka on ohjelmoitu eri pelien pelaamiseen. Maton sensorit reagoivat palloihin ja kosketukseen. Matolla liikutaan joko treenijalkineissa tai sukkasillaan.

”Matto tuo uutta liikkumiseen ja harjoitteluun kaikenikäisille. Meillä on myös kolme eritasoista muistipeliä, jotka sopivat lapsista ikäihmisille. Maton avulla voi kehittää omaa nopeuttaan, ketteryyttään, kehonhallintaansa ja jalkapallon lajitaitoja.”

Merkittäviä sijoituksia löytyi 1. rahoituskierrokselle

Rahoitusta etsiessään Janne Moilanen teki periaatepäätöksen, että hän voi luopua enintään 30 prosentista omistusta. Ensimmäiseksi sijoittajaksi löytyi sukulainen.

Toinen sijoittaja olikin sitten maailmanluokan tähti, Suomen jalkapallomaajoukkueen kapteeni, Bundesliigassa palkittu Lukas Hradecký, joka pelaa tällä hetkellä saksalaisen Leverkusenin joukkueen väreissä.

Toisella yrittämällä mukaan saatiin myös Etelä-Savon pääomarahasto.

”Sijoittajilla on nyt 17 prosentin osuus yhtiöstä. Päätimme, että 1. rahoituskierros on nyt ummessa. Jätimme 3-4 kuukautta aikaa sille, että saamme tuotantolinjan valmiiksi täällä Mikkelissä ja jälleenmyyjien kanssa saadaan tehtyä sopimukset.

Jälleenmyyjäverkostoon etsitään kansainvälisiä toimijoita

Mattojen toimitukset alkavat tilaajille Mikkelin Sammonkadulta loka-marraskuussa. Aktiivisuusmatoilla on avainlippu todentamassa, että tuotteiden kotimaisuusaste on liki sata prosenttia.

”Tuotannossa olemme nyt päässeet sellaiseen vauhtiin, että yhden maton pystyy kokoamaan 15 minuutissa. Osaan itsekin kasasta mattoja. Siitä on kovasti apua neuvottelutilanteissa, kun pystyn kuvaamaan jokaisen osan ja valmistusvaiheen asiakkaille.”

Dribla on löytänyt tuotteilleen ensimmäiset kotimaiset jälleenmyyjät. Ensimmäinen jälleenmyyjä on suomalainen voimailulaitteiden verkkokauppa dinox.fi. Alustava sopimus on olemassa suomalaisen urheiluvälinekaupan kanssa. Myös kotimainen kauppaketju on tuomassa tuotteita myyntiin.

”Ideana on, että tuotteita pääsisi kokeilemaan julkisissa paikoissa, esimerkiksi lasten sisäleikkipaikoissa ja niitä voisi myös tilata sieltä. Lisäksi yksi suurista lajiliitoista on kiinnostunut tuomaan tuotteita omaan nettikauppaansa, ja yksi alan kuntosaliketjuista on kiinnostunut yhteistyöstä. Lähitulevaisuudessa haluaisin saada viritettyä yhteistyötä isojen kansainvälisten toimijoiden kanssa, ja tässäkin on jo otettu ensiaskelia.”

Tukea lasten ja nuorten liikunnalle

Matoilla on vuoden takuu, ja yritys toimittaa uuden tilalle, jos jotain ongelmia ilmenee. Asiakkaille tarjotaan jatkossa mahdollisuus leasing-sopimuksiin.

”Lisäksi ajatuksena on, että esimerkiksi mattoja ostaneet urheiluseurat voisivat hankkia itselleen tuloja vuokraamalla mattoja vaikka omien seurojensa jäsenten syntymäpäiville. Olemme lähdössä seurakiertueelle eli käymme isojen kaupunkien suurimmissa jalkapalloseuroissa esittelemässä mahdollisuuksia. Olisi hienoa, jos etenkin junioriseurat ottaisivat tästä koppia. Kysyntää on myös kotitalouksissa, minkä takia olemme toistaiseksi yrittäneet pitää pienempien mattojen hinnat älypuhelimen hankintahinnoissa.”

Yritys on käynnistänyt myös Lahjoita liikettä lapsille -kampanjan, jotta yritykset innostuisivat hankkimaan ja lahjoittamaan aktiivisuusmattoja koululaisten ja päiväkotilasten käyttöön.

”Selvästi näkee, miten lapset innostuvat liikkumaan mattojen kanssa. Yrityksiä on jo innostunut hankkimaan niitä lasten ja nuorten käyttöön. Kampanjaan osallistuu muun muassa yksi pankkiryhmittymä ja yhden vakuutusyhtiön kanssa käydään parhaillaan neuvotteluja.”

Janne Moilanen muistuttelee itselleen, että nyt pitää ajatella isosti ja tähtäimen on oltava tiukasti kansainvälistymisessä.

”Nyt on se tilanne, että meitä ollaan kysymässä joka paikkaan ja pyydetään mattoja testiin. Täytyy pitää kirkas fokus kansainvälistymisessä. Tavoitteena on löytää strategisesti tärkeitä myyjiä, alan merkittäviä pelureita. Kansainvälistyminen olisi luontevaa aloittaa Saksasta, joka on valtava markkina, ja Lukas Hradevský pelaa siellä. Yhdysvalloissa soccer on rajussa kasvussa ja muun muassa naisten maajoukkue voitti olympialaiset, joten siellä on valtava buumi soccerin ympärillä. USA:n markkina on niin valtava, että olemme miettineet sitä alusta asti ja se kiinnostaa kovasti tässä vaiheessa.”

Lisätietoja:

www.dribla.fi

Kehityspäällikkö Marjo Niittuaho-Nastolin, yritysrahoitus, startup-yritykset, Etelä-Savon pääomarahasto: sposti: marjo.niittuaho-nastolin(at)mikseimikkeli.fi

Verstas VB -hanke (Venture Builder) varmistaa, että nuoret kasvuyritykset saavat parhaan mahdollisen avun ja tuen kasvuun. Hankkeen avulla autetaan yrityksiä kehittymään houkutteleviksi rahoituskohteiksi Etelä-Savon pääomarahastolle, muille sijoittajille sekä julkisille ja yksityisille rahoittajille. Hanketta rahoittaa Euroopan Unionin Aluekehitysrahasto, rahoituksen myöntänyt viranomainen on Etelä-Savon ELY-keskus.

EU-logo

värikäs lehti jonka vieressä tekstiä

Keskellä seisoo iso joukko ihmisiä, yläpuolella on mainostekstiä

Hyvää Yrittäjän päivää 5.9.

Hyvää Yrittäjän päivää sinulle, mikkeliläinen yrittäjä!

Yrittäjänä toimiminen ja työn tekeminen vaatii rutkasti rohkeutta, sinnikkyyttä ja rakkautta lajiin. Ilman yrittäjiä ei olisi tuotteita, palveluita tai työpaikkoja, ja teidän ansiostanne yhteiskuntamme pyörii.

Me täällä kehitysyhtiössä teemme kaikkemme, jotta sinulla olisi tukea, neuvoja ja resursseja, joiden avulla voit kehittää yritystäsi pitkälle tulevaisuuteen. Olitpa sitten vasta alkutaipaleella tai kokenut konkari, olemme täällä auttamassa sinua saavuttamaan tavoitteesi. Löydät meidät kaupungin virastotalosta.

Kiitos, että olet rohkeasti yhteiskunnan kivijalka ja luot hyvinvointia ympärillesi!

Timo Paakki
Toimitusjohtaja
Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy

Turvallisuuden tulevaisuus: Liiketoimintamahdollisuudet Itä-Suomessa

Nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa Itä-Suomen yrityksillä on ainutlaatuinen mahdollisuus hyötyä muuttuvista turvallisuusympäristöistä.

Hybriditapahtumassa tarkastellaan mm., kuinka Suomen NATO-jäsenyys, hybridiuhkien lisääntyminen, huoltovarmuus ja kriittisen infrastruktuurin turvallisuuden tarve luovat alueen yrityksille liiketoimintamahdollisuuksia yli toimialarajojen.

Tavoitteena on lisätä tietoisuutta ja avata keskustelua siitä, miten itäsuomalaiset yritykset voivat tarjota tuotteitaan ja palveluitaan rajavartiolaitoksen, puolustusvoimien, NATO:n ja sen 32 jäsenmaan puolustushallinnoille, jotka tarvitsevat ratkaisuja mm. kyberturvallisuuden, uusien teknologioiden ja kriisinkestävän infrastruktuurin saralla.

Tule mukaan kuulemaan, kuinka voit olla osa turvallisuuden tulevaisuutta ja hyödyntää uudet mahdollisuudet, sekä rahoitusvaihtoehdot omassa liiketoiminnassasi.

Tilaisuus järjestetään pe 20.9.2024 klo 10:00 alkaen Joensuun Tiedepuistolla, Temple of Challenge -tilassa (rak. 3A, 4. krs). Tilaisuuteen osallistuminen on mahdollista myös etäyhteyksillä Teamsin kautta.

Ohjelma:
9:30 – Kahvitarjoilut
10:00 – Tilaisuuden avaus
10:20 – Mitä NATO-hankinnat ovat?
Miten yritykset voivat osallistua kilpailutuksiin?
Yhdysvaltojen markkinat – oikotie NATO-apajille?
Liiketoimintamahdollisuudet NSPA:ssa (NATO:n hankintaportaali)
11:40 – Tuet ja rahoitusvaihtoehdot
12:00 – Lounas
13:00 – Yritysesimerkkejä
14:00 – Rajavartiolaitoksen katsaus tuleviin hankintoihin
14:30 Yhteenveto ja keskustelua
15:00 Kahvit ja vapaamuotoista verkostoitumista.

Tilaisuudessa kahvitarjoilu, joten ilmoita osallistumisesi viimeistään 16.9. täällä. Kerro ilmoittautuessa osallistutko paikanpäällä vai etänä.

Tilaisuuteen osallistuminen on maksutonta.

Lisätietoja tapahtumasta antaa:
Mervi Huttunen, Business Joensuu
mervi.huttunen@businessjoensuu.fi
050 408 9189

MikseiMikkelin puolesta tapahtumaa on toteuttamassa Etelä-Savo Goes Global -hanke, jossa keskiössä on eteläsavolaisten yrityksien vientivalmiuksien, vienninedistämistyön ja toimintamallien käytännönläheinen kehittäminen kokoamalla maakunnan keskeiset yritysten vientiä edistävät toimijat yhteen. Tavoitteena on edistää yritysten kasvua ja kansainvälistymistä, kasvattaa vientiyritysten määrää ja viennin volyymia sekä edellisten kautta luoda uusia työpaikkoja maakuntaan.

useita erilaisia logoja kahdessa rivissä

Mikkeli Water Week kokoaa yhteen vesialan osaajia – ilmoittaudu 8.9. mennessä mukaan Finnish Lakeland Forumiin

17.9. järjestettävä Finnish Lakeland Forum on osa Mikkeli Water Week -tapahtumakokonaisuutta, joka tuo monipuolisesti esiin puhtaan veden merkitystä ja mahdollisuuksia niin paikallisesti kuin globaalistikin. Se kokoaa vuosittain yhteen alan toimijat edistämään puhtaan järvialueemme elinvoimaa.

Tule nauttimaan monipuolisesta ohjelmasta, joka alkaa Mikkelin kaupunkikehitysjohtaja Jouni Riihelän avaussanoilla ja jatkuu maa- ja metsätalousministeri Sari Essayahin videotervehdyksellä ja Riku Rantalan puheenvuorolla. Päivän aikana kuullaan asiantuntijoiden puheenvuoroja muun muassa kalastuksesta, kestävästä vapaa-ajan asumisesta ja vesistömatkailusta. Ohjelmaa elävöittää Vilhonkadun kamariorkesterin musiikkiesitykset. Lisäksi osallistujille tarjotaan mahdollisuus verkostoitumiseen kahvitauon merkeissä. Päätössanat esittää Etelä-Savon maakuntajohtaja Pentti Mäkinen. Katso koko ohjelma.

Yhteistyön perustana on Mikkelissä maailman ympäristöpäivänä 5.6.2019 allekirjoitettu Finnish Lakeland Statement.

Ilmoittaudu mukaan 8.9. mennessä.

Mikä Mikkeli Water Week?

Mikkeli Water Week tarjoaa ajateltavaa ja elämyksiä niin alan ammattilaisille kuin paikallisille asukkaille. Ohjelmakokonaisuudessa on useita eri tapahtumia, mm. Finnish Lakeland Forum -seminaari ja kansainvälinen Emerging Trends in Water Treatment (ETWT) 2024 -konferenssi oheisohjelmineen. Luvassa on myös koululaisille suunnattua ohjelmaa.

Tapahtumaviikon järjestäjinä toimivat Blue Economy Mikkeli -osaamiskeskuksen perustajat: Mikkelin kaupunki, LUT-yliopisto, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu (Xamk), Mikkelin yliopistokeskus (MUC) ja Mikkelin kehitysyhtiö Miksei. Mikkeli Water Weekille on avattu tapahtumasivut, josta voi tutustua tarkempaan viikko-ohjelmaan.

Konsertti- ja kongressitalo Mikaelissa järjestetään päätapahtumat: 17.9. Finnish Lakeland Forum -seminaari sekä 18.–19.9. kansainvälinen ETWT-konferenssi huippupuhujineen. Pitkin tapahtumaviikkoa on myös erilaista ohjelmaa ympäri kaupunkia kuten tutustumiskäyntejä jätevedenpuhdistamolle ja kirjaston perheille suunnattu vesipäivä.

Lisätietoja

Juha Kauppinen
BEM-koordinaattori, BEM osaamiskeskus III-hanke
juha.kauppinen@mikkeli.fi
+358 40 162 6894
www.mikkeliwaterweek.fi

BEM osaamiskeskus III -hankkeella koordinoidaan Blue Economy Mikkeli -osaamiskeskuksen kehittämistä ja käynnistetään sen palvelutoiminta. BEM tukeutuu Mikkelin jätevedenpuhdistamon yhteyteen rakennettavaan
ainutlaatuiseen testaus- ja pilotointiympäristöön. Hankkeella toteutetaan Mikkelin kaupungin ja valtion välistä Innovaatiotoiminnan ekosysteemisopimusta, jonka teemana on yhdyskuntavesien kiertotalous.

BEM:n tavoitteena on kehittyä valtakunnallisesti tunnetuimmaksi ja kansainvälisesti merkittäväksi vesialan keskittymäksi, joka tuottaa uusia ratkaisuja vesihuollon ongelmiin sekä kotimaassa että ulkomailla. Hankkeen päätoteuttaja on Mikkelin kaupunki, joka toteutetaan yhteistyössä Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n kanssa. Hanketta rahoittavat Euroopan aluekehitysrahasto ja Mikkelin seutuvaliokunta. EU-rahoituksen myöntänyt viranomainen on Etelä-Savon maakuntaliitto.

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy luo elinvoimaa Mikkelin seudulle tukemalla yritysten, matkailun ja toimintaympäristön kehittymistä. Yhtiö palvelee vuosittain 1200 yritysasiakasta ja tarjoaa kokonaisvaltaista tukea Mikkeliin sijoittumisessa. Yhtiössä työskentelee hybridimallilla 40 eri alojen asiantuntijaa.

Artikkelikuva: Pihla Liukkonen / Kontrastia

Blue Economy Mikkeli ll hankkeen rahoittajat

 

 

 

aurinkokennoruudukkoon heijastaa taustalla näkyvä laskeva aurinko

Mikkeli avasi tarjouskilpailun Ropola-Viitakankaan aurinkovoima-alueesta

Mikkelin Haukivuorella sijaitseva määräala on kooltaan noin 57 hehtaaria, ja alue luovutetaan kokonaisuudessaan aurinkovoimakäyttöön. Tarjouskilpailun kautta valitaan toimija, jolle kaupunki myöntää varauksen määräalaan.

Kilpailutuksen voitto johtaa voittaneen tarjoajan tontin maksuttomaan varaukseen enintään 18 kuukauden määräajaksi, jona aikana voittaneella tarjoajalla on mahdollisuus solmia vuokrasopimus 45 vuoden ajaksi. Varaamisesta tehdään maankäyttöjohtajan viranhaltijapäätös.

Kilpailutus tapahtuu siten, että tarjoajat ilmoittavat tarjoamansa vuokrahinnan €/ha/vuosi. Pohjahinta on 408 €/ha/vuosi. Hinta muodostaa 80 % arviointiperusteista.

Lisäksi tarjoajilta pyydetään kuvaus taloudellisesta kyvystä toteuttaa aurinkovoimainvestointi, asiantuntijoiden osaamisesta ja kokemuksesta, yrityksen referensseistä sekä toteutussuunnitelmasta. Nämä yhdessä muodostavat laadullisen arviointiperusteen, jonka painoarvo arvioinnissa on 20 %.

Tarjouskilpailuun osallistutaan sähköisessä Cloudia-tarjousjärjestelmässä. Tarjousten jättöaika päättyy 30.9.2024 klo 15. Katso tarkemmat tiedot ja jätä tarjous:
https://tarjouspalvelu.fi/mikkeli/?tpg=f18780fb-e64f-4f00-a63a-a55e741c9f96

Lisätiedot
Topiantti Äikäs, maankäyttöjohtaja
Puh. 040 129 5152
topiantti.aikas@mikkeli.fi

 

Kuva: Istock

Mainos jossa tekstiä ja kolikoita

Talousneuvolasta tukea ja neuvoja talouden haasteisiin

Talousneuvolassa voit keskustella talous- ja velka-asioista anonyymisti ilman ajanvarausta. Saat tukea ja neuvoja talouden haasteisiin ja tarvittaessa monen eri alan asiantuntijan neuvot ja ohjeet yhdellä kertaa, ilman ajanvarausta. Pääset keskustelemaan mm. talous- ja velkaneuvojan, ulosoton asiantuntijan, sosiaaliohjaajan sekä Kelan palveluasiantuntijan kanssa.

Huolesi voivat liittyä esimerkiksi laskujen maksamiseen, velkaantumiseen, perintään, ulosottoon tai talouden tasapainottamiseen. Asiantuntijat auttavat Sinua löytämään ratkaisuja tilanteeseesi ja opastavat tarvittaessa myös eteenpäin.

Palvelu on tarkoitettu kaiken ikäisille, se on maksutonta ja luottamuksellista.

Talousneuvola on myös yrittäjille

Myös yrittäjät ovat tervetulleita Talousneuvolaan keskustelemaan henkilökohtaisesta taloudenhoidosta ja arjen raha-asioista.

Mikkelissä Talousneuvola on avoinna syksyn 2024 aikana kerran kuukaudessa. Seuraavat talousneuvolat ovat tiistaina 20.8 ja tiistaina 17.9. klo 12-15 paikkana Ohjaamo Mikkeli, Savilahdenkatu 24.

Muiden paikkakuntien talousneuvolat löytyvät talous- ja velkaneuvonnan sivuilta.

Apua talousasioissa saat myös talous- ja velkaneuvonnasta Etelä-Savon oikeusaputoimisto / Talous- ja velkaneuvonta p. 029 566 0345. Talous- ja velkaneuvojat vastaavat puheluihin arkisin klo 9-12. Asioimiseen liittyvä neuvonta arkisin klo 8-16.15. Kaikkien oikeusaputoimistojen yhteystiedot.

Yrittäjän talousapu -palvelu auttaa, neuvoo ja opastaa yrityksen taloushaasteissa ja maksuvaikeuksissa. Valtakunnallinen puhelinpalvelu p. 029 5024 880, arkisin klo 9-16.15. Lisätietoja ja yhteydenottolomake verkkosivuilla.

Muistathan, että myös yrittäjällä on oikeus moniin sosiaalietuuksiin. Lisätietoa Kelan etuuksista yrittäjille ja ohjeita erilaisiin tilanteisiin.

YritysAppro tulee taas!

Kaupunkisuunnistus Mikkelin YritysAppro järjestetään jälleen 25.9.2024. Yrityksille tämä on mainio tilaisuus päästä keskustelemaan korkeakouluopiskelijoiden kanssa rennossa ilmapiirissä tulevista työmahdollisuuksista tai opinnäytetöistä. Yritysten ilmoittautuminen on nyt avattu ja aikaa on 31.8. saakka.

Tapahtuma toteutetaan siten, että yritykset pitävät omia rastipisteitään, missä 4-6 henkilön joukkueet kiertävät klo 16-20.  Rastilla on joku pieni toiminnallinen tehtävä, joista suoriutumisen perusteella jaetaan palkinnot DOM Mikkelissä klo 20 alkaen. Jatkoilla myös tarjotaan opiskelijaosallistujille pizzailtapala. Rastin voi pitää yrityksen omalla toimipaikalla keskusta-alueella, ja kauempana sijaitseville yrityksille on varattu muutama yhteinen rastipaikka lähellä keskustaa. Yritysten osallistumismaksu on 90 € + alv ja yritysten tulee kaiken materiaalin osalta varautua toimimaan myös englanniksi.

Lisätiedot ja ilmoittautuminen https://yritysappro.fi/. Tapahtuman järjestävä yhteistyössä Mikkelin kehitysyhtiö Miksei, Mikkelin kaupunki, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk, LUT-yliopisto ja Mikkelin yliopistokeskus. Tapahtuman tuottajana toimii Saaraliu. Tervetuloa mukaan esittelemään yrityksesi toimintaa Mikkelin korkeakouluopiskelijoille!

Tiedustelut myös Mikkelin kehitysyhtiö Miksei:

Miia Korja,  puh. 0440 785 43 tai miia.korja@mikseimikkeli.fi
Mari Meriläinen, puh. 040 547 9716 tai mari.merilainen@mikseimikkeli.fi

Pitäisi rekrytoida – miten aloitan? Lue 6 vinkkiä

Mistä oikein aloitan, kun pitäisi rekrytoida? Jos et ole vähään aikaan etsinyt uutta työntekijää tai haluat petrata yrityksesi rekrytointia, nämä 6 vinkkiä ovat sinulle.

Pienyrittäjänä rekrytointi saattaa tuntua haastavalta, erityisesti jos yrityksessäsi ei ole HR-päällikköä ja hoidat rekrytoinnin ihan itse. Tämä blogikirjoitus antaa sinulle selkeät ohjeet siitä, miten aloitat rekrytointiprosessin, pidät hakijat ajantasalla ja varmistat, että löydät parhaan mahdollisen työntekijän.

1. Määrittele työtehtävä ja työnkuva

Ensimmäinen askel rekrytoinnissa on selvittää, mitä työtehtävää olet täyttämässä. Kirjoita ylös, mikä työtehtävä on kyseessä ja millainen työnkuva siihen liittyy. Tarkenna myös, mitä käytännössä odotat työntekijän tekevän päivittäin. Tämä auttaa sinua myöhemmin laatimaan selkeän ja houkuttelevan työpaikkailmoituksen. (Ja auttaa sinua tekemään tarkistuslistan perehdytystä varten.

2. Kerro palkkauksesta ja työsuhde-eduista

Päätä etukäteen, millaisen palkan ja työsuhde-edut olet valmis tarjoamaan. Tämä tieto on tärkeä sisällyttää työpaikkailmoitukseen, jotta hakijat tietävät, mitä odottaa ja voivat arvioida, onko tehtävä heille sopiva. Ole realistinen ja reilu kompensaation suhteen – hyvä palkka ja edut houkuttelevat päteviä hakijoita.

3. Selkeä rekrytointi-ilmoitus

Kun kirjoitat rekrytointi-ilmoituksen, kerro selkeästi, mitä yrityksesi tekee. Vaikka olisit tunnettu tekijä kaupungissa, paras hakija saattaa olla paluumuuttaja tai niin nuori, että yrityksesi ei ole ennalta tuttu. Älä siis oleta, että kaikki tietävät yrityksesi. Selkeä ja informatiivinen ilmoitus auttaa houkuttelemaan oikeita hakijoita.

4. Systemaattinen hakemusten käsittely

Kun saat hakemuksia, käy ne rivakasti läpi. Yksi hyvä tapa on jakaa hakemukset kolmeen pinoon: kyllä, ei, ehkä. Kyllä-pinosta valitset hakijat, jotka haastattelet. Tulosteet ovat helppoja lukea ja niihin voi kirjata marginaaliin kommentteja. Muista hävittää paperit jälkikäteen turvallisesti, jotta hakijoiden henkilötiedot pysyvät turvassa.

5. Ota yhteyttä kaikkiin hakemuksen lähettäneisiin

Kun olet tehnyt rekrytointipäätöksen haastattelujen jälkeen, ota yhteyttä myös niihin hakijoihin, joita et valinnut. Jos hakijoita on vain muutama, on ihan fiksu tapa soittaa jokaiselle henkilökohtaisesti. Sähköpostiviesti on myös hyvä, kunhan vain muistat vastata jokaiselle ja kertoa tilanteen.

Esimerkki kiitos ei -viestistä:

Hei!

Saimme sinulta työhakemuksen, lämmin kiitos siitä. Olemme nyt valinneet haastateltavat [TAI jatkoon menijät TAI uuden työntekijän] xxxxx-tehtävään. Vaikka hakemuksesi ei tällä kertaa menestynyt, haluamme kiittää sinua ajastasi ja kiinnostuksestasi yritystämme kohtaan.

Kesäterveisin,
[Omat yhteystietosi]

Valitettavan usein yritykset jättävät kiireessä nämä ei kiitos -viestit kirjoittamatta. Älä tee samaa virhettä – kohtelias viesti jättää hyvän vaikutelman ja saattaa kannustaa hyviä hakijoita hakemaan uudelleen tulevaisuudessa.

6. Sähköpostiosoite rekrytointia varten

Vinkkinä on ottaa käyttöön yrityksellesi oma rekrytointisähköpostiosoite, esimerkiksi rekry@yritysabc.fi. Tällaisen osoitteen saa yleensä samaan hintaan nykyiseen sähköpostisovellukseen.

Asenna automaattinen vastausviesti, jossa kiität hakemuksesta ja kerrot, että palaat asiaan mahdollisimman pian. Viesti voi olla esimerkiksi seuraava:

Hei ja kiitos hakemuksestasi. Palaamme asiaan mahdollisimman pian.

Jos sinulle herää kysymyksiä, voit soittaa numeroon 12345678 arkisin klo 8-16 välisenä aikana. 

Terveisin, Matti Meikäläinen, yrittäjä

Jos palkkaat työntekijöitä vain kausiluontoisesti, voit lisäksi kertoa siitä vaikkapa näin: Haemme nyt työntekijöitä erityisesti kesäkaudelle ja hakemusten käsittely voi kestää. Pyydämme ymmärrystä. Tai: Talvikaudella työtehtäviä ei ole tarjolla, joten vastaamme sinulle maaliskuun aikana, silloin alkaa selvitä kesäkauden tilanne.

Yhteenveto

Rekrytoinnin ei tarvitse olla monimutkaista, vaikka sinulla ei olisi henkilöstöasioiden osaajaa apunasi. Selkeä suunnitelma, hyvä viestintä ja hakijoiden kohtelias käsittely auttavat sinua löytämään oikean työntekijän yritykseesi.

Pidä nämä vinkit mielessäsi ja onnea rekrytointiprosessiin!

Teksti: Anna Virrantaus

Osaajaportti-hanke yhdistää työnhakijat ja rekrytoivat yritykset tavoitteenaan tehdä Mikkelin seudusta entistä vetovoimaisempi työllisyysalue. Käytännössä hankkeella tuetaan alueen yritysten rekrytointiprosesseja ja niiden kehittämistä, yhdistetään työnhakijat ja työpaikat sekä rakennetaan uusia verkostoja tukemaan yritysten rekrytointia. Yhteistyötä hankkeessa tehdään Mikkelin seudun työllisyyden kuntakokeilun ja TE-toimiston kanssa samalla vahvistaen muiden sidosryhmien osallisuutta kokonaisvaltaisesti. Hanketta rahoittava viranomainen on Elinkeino-, ympäristö- ja liikennekeskus ja hanke on Euroopan Unionin osarahoittama.

EU-logo    värillinen lehti jonka vieressä tekstiä

Kuluttajien kysyntään vastataan järjestämällä kaikille avoin käytettyjen rakennusmateriaalien pop up -myyntitapahtuma

Purku- tai saneerauskohteen irtaimiston ja rakennusmateriaalien jälleenmyynti on yksi kiertotalouden tuoma uusi liiketoimintamahdollisuus yrityksille. Tätä kokeillaan Mikkelissä konkreettisesti elokuun alussa Urheilupuiston koululla kaikille avoimessa käytettyjen rakennusmateriaalien pop up-myyntitapahtumassa.

Tapahtumassa kierrätyskeskus Uutta Elämää Group myy suoraan kohteesta yrityksille sekä yksityisille kuluttajille hyväkuntoisia rakennus- ja sisustusmateriaaleja edullisin hinnoin. Myytäviin tuotteisiin sisältyy rakennuksessa kiinteästi kiinni olevia tuotteita, kuten hyllyjä, sisäikkunoita, sisäväliovia, seinäpeilejä, liitu- ja tussitauluja, suihkukaappeja, suihkuväliseiniä, vessanpyttyjä, käsienpesualtaita sekä paljon muuta.

Pop up -myynti järjestetään Urheilupuiston koululla (Anni Swanin katu 6, 50100 Mikkeli) perjantaina 9.8.2024 klo 10–15. Ostajien tulee irrottaa tuotteet itse omin työkaluin sekä huolehtia niiden kantamisesta sekä kuljetuksesta pois rakennuksesta ja tontilta ostamisen jälkeen. Maksuvälineenä käy pankkikortti. Kohteessa on todettu sisäilmaongelmia. Tarkemmat lisätiedot tapahtumasta löytyy osoitteesta: www.mikseimikkeli.fi/tapahtumat

Rakennusmateriaalien uudelleenkäytöllä säästetään luonnonvaroja

Pop up -myyntikokeilun tarkoituksena on pidentää hyväkuntoisten rakennus- ja sisustusmateriaalien käyttöikää saattamalla niitä korkea-arvoisempaan käyttöön uusiin käyttökohteisiin sellaisenaan sen sijaan, että ne toimitettaisiin Metsäsairilan kierrätys- ja lajittelukeskukseen hyödynnettäväksi materiaalina.

”Meiltä kysellään säännöllisesti käytettyjen rakennusosien perään ja päätettiin vastata kysyntään järjestämällä pop up-myyntitapahtuma suoraan kohteesta.”, kertoo Pauliina Kuukka Uutta Elämää Groupilta.

”Rakentamisessa käytetään 50 % kaikista maailman luonnonvaroista. Rakennussektori tuottaa globaalisti noin 35 % kasvihuonekaasupäästöistä ja 30 % jätteestä. Lisäksi rakentamisen aiheuttama maankäyttö sekä raaka-aineiden kulutus vaikuttavat merkittävästi sekä luontoon että ilmastoon. Näiden haasteiden taklaamiseksi tulemme järjestämään ensimmäisten joukossa tämän kohteen tontin kilpailutuksen niin, että ostajan on keksittävä rakennuksen materiaaleille uutta käyttöä. Kohteen arvokas historia jatkuu myös ihmisten kotona pop up -myynnistä ostettujen tuotteiden mukana.” kertoo Kalle Räinä Mikkelin kaupungilta.

”Käytettyjen rakennusmateriaalien irrotus, kunnostus ja myynti ovat kiertotalouden tuomia uusia liiketoimintamahdollisuuksia paikallisille yrityksille. Esimerkiksi Päijät-Hämeessä ja pääkaupunkiseudulla toimiva kiertotalousoperaattori Risain Oy:n liiketoimintamalli perustuu purku- ja saneerauskohteiden irtaimiston ja rakennusosien myynnin edistämiseen sekä projektin tulosten raportointiin. Tämän tyyppiselle liiketoiminnalle olisi myös Etelä-Savossa kysyntää.”, kertoo KIELO-hankkeen projektipäällikkö Jenina Luotolampi Mikkelin kehitysyhtiö Mikseiltä.

Tapahtuma järjestetään yhteistyössä Mikkelin kaupungin, Uutta Elämää Groupin ja Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n kanssa. Tapahtuma on osa EU-rahoitteisen KIELO (Kiertotalousloikka rakennusmateriaalien uudelleenkäytön parantamiseksi Mikkelissä) -hankkeen toimenpiteitä sekä osa Mikkelin kiertotalouspäiviä.

Lisätiedot:

Jenina Luotolampi, projektipäällikkö, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy, puh. 050 345 9403, jenina.luotolampi@mikseimikkeli.fi

Kolme iloista miestä seisoo työvaatteissa lautapinojen edessä

Vientiyritys Misawa Homes of Finland toimii Mikkelissä, koska täällä on tarjolla energiaa ja luonnonvaroja

Tässä juttusarjassa esittelemme Mikkeliin sijoittuneita yrityksiä. Misawa Homes of Finlandin saha on toiminut Mikkelissä vuodesta 1994. Mikkeliin sijoittumisessa ratkaisivat tehokas energian saanti sahalaitokselle, laadukkaat luonnonvarat ja kaupungin johdon aktiivisuus. 

Misawa Homes of Finlandin saha Mikkelin Pursialassa on mikkeliläisittäin ja myös koko valtakunnan mittakaavassa harvinainen yritys.

Sahalla valmistetaan puutavaraa suomalaisesta kuusesta. Koko tuotanto, joka on pääasiassa erikoismittaista lankkua, viedään Japaniin jatkojalostettavaksi liimapuuksi, ja sitä käytetään pääosin Misawa Homes -yrityksen rakentamien pientalojen rungoissa.

Misawan saha perustettiin Mikkeliin vuonna 1994. Se oli aikanaan toinen japanilainen yhtiö Suomessa.

Toimitusjohtaja Hitoshi Hayashin mukaan yhtiö päätyi aikoinaan etsimään paikkaa sahalle Suomesta, sillä se ei saanut tarvitsemaansa laatua toimittajiltaan Pohjois-Amerikasta ja Kanadasta.

– Toimimme aiemmin Yhdysvalloissa ja Kanadassa, mutta tuolloin siellä oli epävakaat markkinat ja myös puutavaran hinta nousi. Tutkimme eri alueita, joilla voisimme toimia. Suomessa markkinoiden riski oli pienempi ja tarjolla oli laadukasta ja tasalaatuista puutavaraa, Hayashi sanoo.

Laadukkaan puun lisäksi sekin puolsi Suomeen tuloa, että puun korjuuketju oli tehokas ja puuta osattiin Suomessa käsitellä.

Misawa Homes of Finlandin tehdaspäällikkö Pasi Lähdelahti muistelee, että iso tekijä Misawan sijoittumisessa Mikkeliin 1990-luvulla oli se, että silloinen kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta ja apulaiskaupunginjohtaja Eero Kaitainen olivat yhtiön suuntaan aktiivisia.

– Mikkelissä tehtiin aktiivisesti töitä, jotta sahalle löytyisi hyvä paikka, Lähdelahti sanoo.

Paikka löytyi Pursialasta, jossa samalla paikalla oli aiemminkin sijainnut vanha saha, ja uuden sahan tarvitsema infrastruktuuri tontille kulkevine ratoineen oli valmiina.

Energiaa viereiseltä laitokselta, puumassaa energiaksi

Kolme merkittävää seikkaa ratkaisi Mikkeliin sijoittumisen.

Yksi tärkeimmistä syistä on yhteistyö Etelä-Savon Energian (Ese) kanssa, josta on ollut molemmille yhtiöille hyötyä. Misawa Homesin saha sijaitsee aivan Esen lämpölaitoksen vieressä.

– Käytämme Eseltä saatavaa sähkö- ja lämpöenergiaa, ja myymme meiltä puumassaa ja sahanpurua energiaksi Eselle, Hitoshi Hayashi kertoo.

Esen laitoksesta kulkee sahalle rakennettu putki, jota pitkin energia kulkee. Vastineeksi Misawa tuottaa puumassallaan noin 8–10 prosenttia Mikkelin lämpöenergiasta.

Toinen syy, jonka vuoksi Misawa halusi Mikkeliin, olivat luonnonvarat.

– 1990-luvulla kuusitukkia oli meilläpäin hyvin tarjolla, Pasi Lähdelahti sanoo.

Suomalaisen kuusen veroista ei kasva monessa paikassa maailmassa, ja Mikkelin ympäristössä sitä on ollut hyvin saatavilla.

Luonnonvaroista huolehtiminen on Misawalle erityisen tärkeää. Yhtiössä on ollut jo vuosien ajan tapana käydä istuttamassa puita Etelä-Savon metsiin yhdessä asiakkaidensa kanssa.

Kolmas ratkaiseva asia oli Mikkelin sijainti Suomen kartalla. Lähin merisatama on suhteellisen lähellä kaupunkia: Mikkelistä on vain noin 150 kilometrin matka Kotkan satamaan, jonne kuljetusliike vie valmiin puutavaran ja josta se lähtee aluksella merta pitkin ensin Saksaan ja sitten Japaniin.

Samat kolme syytä tuovat Misawa Homesille hyötyjä, joiden vuoksi sen kannattaa toimia Mikkelissä edelleen.

– Pystymme tuottamaan puutavaraa tehokkaasti ja tiukkojen laatuvaatimusten mukaisesti. Eteläsavolainen kuusi on vahvaa ja tasalaatuista, apulaisjohtaja Kengo Ara kehuu.

Kolme miestä istuu vierekkäin neuvottelupöydän äärellä, takanaan kaksi taulua
Tehdaspäällikkö Pasi Lähdelahti, toimitusjohtaja Hitoshi Hayashi ja apulaisjohtaja Kengo Ara pitävät Mikkeliä hyvänä paikkana toimia. – Pystymme tuottamaan täällä puutavaraa tehokkaasti ja tiukkojen laatuvaatimusten mukaisesti. – Japani ikääntyy ja uuden rakentaminen vähenee, eli myös tilaukset meiltä vähenevät. Seuraavien 30 vuoden haasteena onkin löytää uusia asiakkaita, sanoo toimitusjohtaja Hitoshi Hayashi (keskellä). Kuva Saku Niilo-Rämä

70 000 kuutiota puutavaraa Japaniin

Misawa Homes -yrityksellä on Japanissa seitsemän talotehdasta. Yritys on osa isoa Toyota-konsernia, johon kuuluvat muun muassa teräsvalmistaja, kuljetusyritys, vakuutusyhtiö ja tietokonepeliyritys.

Mikkelissä sahan tuotannon läpi kulkee keskimäärin 17 täysperävaunullisen rekan puumäärä vuorokaudessa. Kuusitukit lajitellaan ja sahataan erikoismittoihin. Laudat pinotaan, kuivataan puutavarakuivaamoissa Esen voimalaitoksen tuottamalla lämmöllä ja paketoidaan ennen kuljetusta Kotkaan ja siitä eteenpäin.

Erikoismittoihin sahattua lautaa käytetään Japanissa pääasiassa japanilaisten pientalojen rakentamiseen. Eteläsavolainen kuusi päätyy yleensä talon runkoelementteihin, joko lattioihin, seiniin tai kattoon piiloon verhoiltuna.

– Sahatavaraa käytetään jonkin verran myös laivojen rakentamisessa, Hayashi sanoo.

Misawa Homes of Finlandin toiminta on ollut pitkään hyvin vakaata. Kengo Ara esittelee yhtiön lukemia vuodelta 2022: tuolloin Mikkelin sahalta vietiin kaikkiaan 70 000 kuutiota puutavaraa Japaniin ja yhtiön liikevaihto oli reilut 21 miljoonaa euroa. Viime vuosina liikevaihto on ollut 22–24 miljoonaa euroa ja liikevoittoprosentti muutaman prosentin luokkaa.

Maaliskuussa neljä viikkoa kestäneet poliittiset lakot vaikuttivat kuitenkin myös Misawan sahan tuotantoon. Lakon takia tavaraa ei saatu lähtemään eteenpäin, varastot täyttyivät ja tuotanto jouduttiin keskeyttämään. Tuotannon henkilökunta jouduttiin jalkauttamaan huhtikuun alussa.

Työvoiman löytäminen melko haastavaa

Työntekijöitä Misawan sahalla on ollut perustamisesta lähtien keskimäärin 35. Suurimmillaan työntekijöiden määrä oli vuonna 1997, kun sahalla siirryttiin kahteen vuoroon ja työntekijöitä oli 40.

Tällä hetkellä sahalla on työntekijöitä noin 37. Kaksi johtajaa on työkomennuksella Japanista, muu henkilökunta tulee lähempää, Mikkelistä ja lähialueilta.

Pasi Lähdelahti tunnustaa, että Mikkeliin on melko haastavaa löytää työvoimaa.

– Nuoremmissa työntekijöissä vaihtuvuus on isompaa. Kun vanhempia työntekijöitä jää eläkkeelle, uutta yhtä pysyvää työvoimaa on haastavampaa löytää tilalle.

Misawa on käyttänyt rekrytoinneissa henkilövuokrausfirmaa, josta työntekijöitä on ollut ensin vuokralla ja sitten otettu vakituiseksi.

Tällä hetkellä sahalla ei ole virallisesti avoimia työpaikkoja, mutta jos sopivia tekijöitä löytyisi, yksi palkattaisiin heti huolto- ja kunnossapitotehtäviin.

– Tehtävässä tarvitaan erikoistaitoja, joita ei ole ihan kenellä tahansa, Pasi Lähdelahti sanoo.

Mikkelissä ei ole tällä hetkellä sahateollisuuden koulutusta, eikä Misawalla ole koettu tarpeelliseksi tehdä yhteistyötä mikkeliläisten oppilaitosten kanssa muulla tavoin.

Myös yhteistyö kaupungin kanssa on ollut melko vähäistä, sillä yhtiö on toiminut vakaasti eikä esimerkiksi isoja laajentumisia ole suunnitteilla. Misawalla ollaan silti erityisen ylpeitä yrityspalkinnosta, jonka Mikkelin kaupunki myönsi yhtiölle vuonna 2018.

– Juhlimme syksyllä 30-vuotisjuhliamme, ja kaupunginjohtaja on kutsuttu juhliin, Hitoshi Hayashi sanoo.

Seuraavien vuosien haasteena löytää uusia asiakkaita

Misawan tulevaisuus Mikkelissä näyttää melko pysyvältä. Tulevaisuudessa on kuitenkin isoja kysymysmerkkejä.

– Japani ikääntyy ja uuden rakentaminen vähenee, eli myös tilaukset meiltä vähenevät. Tämä on meille melko iso ongelma. Seuraavien 30 vuoden haasteena onkin löytää uusia asiakkaita, sanoo toimitusjohtaja Hitoshi Hayashi.

– Yhtiön johtaja kuitenkin tykkää todella paljon Misawan Mikkelin-yksiköstä ja haluaa säilyttää sen, hän lisää.

Hayashin mukaan esimerkiksi Yhdysvallat ja Australia ovat potentiaalisia maita, joista voisi olla mahdollista löytää uusia asiakasyrityksiä.

Talonrakennusala on kasvussa myös Iso-Britanniassa, jossa Hayashi on hiljattain käynyt työmatkalla markkinoimassa laadukasta suomalaista puutavaraa.

 

Teksti: Elina Jäntti

Kuvat: Saku Niilo-Rämä