fbpx
Kalliolan luomu

Haukivuori tunnetaan erikoisviljelystä

Vilja-Suomi kohtaa täällä Haukivuorella Karja-Suomen, joten meiltä löytyy monipuolinen kirjo erikoistuneita maatiloja, Kalliolan luomun Elina Vauhkonen kertoi Mikkelin kaupunginvaltuutetuille järjestetyllä tutustumismatkalla.

Haukivuorella toimii etenkin maito-, vilja-, emolehmä-, erikoiskasvi- ja marjatiloja. Seutu on valtakunnallisestikin merkittävä ja monipuolinen luomutilojen keskittymä.

”Tuotannollinen monipuolisuus on vahvuutemme. Tavanomaisesti ja luomuna viljelevät tilat tekevät myös aidosti yhteistyötä. Jaamme hyviä käytäntöjä, hyödynnämme yhdessä esimerkiksi varasto- ja pakkaustiloja, laitteita ja työvoimaa, mikä korostuu etenkin vihannestiloilla. Katsomme yhdessä käytössä olevia resursseja.”

Luomuosaaminen vahvaa

Paavo Pulkkinen
Merkittävä osa Suomen luomuporkkanoista ja -punajuurista tulee Lietlahden tilalta.

Kotimaiset kuluttajat löytävät kauppojen hyllyiltä haukivuorelaistuotteita. Suuren osan kotimaan markkinoilla myynnissä olevasta parsakaalista ja jäävuorisalaatista tuottaa Vihannesyhtymä 3T Oy.

Kalliolan luomukotitila viljelee luomuna keräkaalia, lehtikaalia, purjosipulia sekä kelta- ja punasipulia. Tila hoitaa itse koko tuotantoketjun aina siemenestä valmiiseen tuotteeseen.

Merkittävä osa maan luomuporkkanoista ja -punajuurista tulee Lietlahden tilalta. Tilan isäntä Paavo Pulkkinen viljelee jo seitsemännessä polvessa noin 100 hehtaaria, josta 60 hehtaaria on tilan omia maita ja loput ovat vuokralla. Käytettävissä olevasta peltopinta-alasta viidennes on luomuviljelyssä.

”Tämä kuvastaa luomuviljelyn viiden vuoden viljelykiertoa. Täkäläisten peltojen vitsaus ovat kivet, joten kaikkialla ei voi viljellä juurikasveja.”

Reilun miljoonan euron liikevaihtoa pyörittävä tila työllistää ympärivuotisesti kuusi ihmistä ja kesällä pelloille 15 kausityöntekijää noin 1,5 kuukauden sesonkiajaksi. Tilalla on tuolloin kausityöntekijöinä etenkin ukrainalaisia ja venäläisiä.

Tilan luomuporkkanat myydään Pirkka-tuotemerkillä, jolle tila on maan ainoa luomuporkkanoiden toimittaja. Pulkkinen korostaa, että viljelijäyhteistyö on haukivuorelaistiloille elinehto.

”Meillä on Rautalammilla ja Kuhmoisissa kolme omaa sopimusviljelijää, jotka toimittavat porkkanansa tänne. Me pesemme, pakkaamme ja toimitamme ne eteenpäin.”

Satotasot vaihtelevat luomutiloillakin vuosittain. Viime syksynä porkkanasato jäi noin puoleen normaalista. Samalla kuluttajakysyntä laski korona-ajoista.

”Kotitaloudet kyllä ostavat luomua, ja se näkyi korona-aikana. Ammattikeittiöissä luomun käyttö on vielä marginaalista ja jalostuksessa luomu on lapsipuolen asemassa. Tuotannon kasvattamishalua minulla ei nyt ole, pikemminkin haluan keskittyä laatuasioihin.”

Tilalla viljellään vuosittain noin 17-18 hehtaarilla porkkanaa, kahdella hehtaarilla palsternakkaa ja punajuurta ja puolen hehtaarin aloilla mustajuurta ja juuripersiljaa. Tänä vuonna viljelymääriä ollaan pikemminkin alentamassa kuin lisäämässä.

”Polttoaineiden ja tuotantopanosten hinnat ovat nousseet. Tällä sektorilla ei nyt ole voittaja kukaan. Tuotteiden kysyntää voi vain arvailla.”

Tilalla on investoitu mittavasti muutaman vuoden välein. Pakkaus- ja varastotiloja on laajennettu, ja energiaomavaraisuutta on lisätty. Tilan mittavia pakkaus- ja varastotiloja hyödyntävät myös muut haukivuorelaistilat.

”Siinä on myös sosiaalinen aspekti. Maaseutuyrittäminen voi olla yksinäistä etenkin, jos rakentaa aitoja ympärilleen. Mielestäni elämää rikastuttaa, mitä enemmän muita pyörii samassa pihassa.”

Kaupungin suuntaan Paavo Pulkkisen toiveet ovat selkeitä.

”Rakentamiseen liittyvän lupaprosessin pitäisi toimia niin, ettei se muodosta kynnystä järkeville investoinneille ja yritysten liiketoiminnan kehittämiselle. Aika ajoin tulee tunne, että kehittäminen tarkoittaa vain Mikkelin ja sen keskustan kehittämistä ja sivutoimipisteet jätetään oman onnensa nojaan. Toki me täällä teemme omia juttujamme, emmekä odotakaan mitään erityistä. Olen iloinen veronmaksaja, jonka mielestä palvelut ovat äärimmäisen tärkeitä ja niihin käytettävät veroeurot ovat tarpeen, kunhan niitä ei käytetä hölmöilyihin.”

Valtuustovierailu Haukivuorelle, Paavo Pulkkinen
Kaupunginvaltuutetut saivat Pulkkiselta viemisiksi porkkanoita.

Kesäkukkiin erikoistuminen kannatti

Katajakankaan puutarhan kesäkukkatarjonta vetää nykyään asiakkaita jopa 80 kilometrin säteeltä. Puutarha myy paikan päältä kesäsesonkina noin 80 000 kesäkukkapurkkia ja noin 6500 kukka-amppelia.

”Vaikka olemme seudun suurin toimija, Suomen mitassa olemme pieni toimija alalla. Isot puutarhat voivat myydä yli miljoonakin purkkia kesäkukkia sesongissa. Tosin meillä on samanlaiset laitteet kuin isoillakin toimijoilla”, yrittäjänä vaimonsa Pian kanssa toimiva Harri Kohvakka sanoo.

Mikkelin kaupunginvaltuuston vierailu Haukivuorelle 11.5.2022
Harri Kohvakka kertoo Katajakankaan puutarhan myyvän 95% tuotannosta lähikaupungeista tuleville asiakkaille.

Toukokuulta juhannukselle kestävän sesongin aikana tarvitaan kausityöntekijöitä. Korona-aikana työntekijöitä löytyi jopa helpommin kuin tavallisesti.

Kukat tulevat pieninä taimina puutarhalle, ja ne kasvatetaan niin, että ihannetilanteessa ruukkuun kosketaan vain 2-3 kertaa.

”Optimi olisi kaksi kertaa. Siihen melkein venymmekin, eikä siihen tarvita robotteja.”

Puutarha haluaa tehdä ostamisestä elämyksen asiakkailleen. Kaikki, mitä kasvihuoneista löytyy, on kaupan. Ostaminen ja maksaminen on tehty helpoksi, ja retken voi kruunata hörppäämällä itsepalvelukahviossa kahvit.

”Markkinoimme jonkin verran printtimediassa kauden alussa, iltapäivälehden verkkosivulla näymme ja sosiaalisessa mediassa. Tehokkain on kuitenkin puskaradio. Myymme asiakkaalle elämyksen kahteen kertaan. Ensin kun hän tulee ostoksille ja toisen kerran, kun hän lokakuussa huomaa, että amppeli on vielä ihan hyvässä kunnossa ja päättää noutaa seuraavan kesänkin kukkansa meiltä.”

Katajakankaan puutarha alkoi kehittyä Harri Kohvakan kotitilalle hänen isänsä opiskeltua Otavan puutarhaoppilaitoksessa luomuviljelyä 1970-luvun lopulla. Nyt toiminta pyörii isojen investointivuosien jälkeen toivotulla tasolla. Uusista investoinneista ei haaveilla, mutta hyödyntämällä nykyisiä tiloja tehokkaammin tuotantoa on mahdollista kasvattaa.

Kohvakan harrastuksiin kuuluu Mikkelin yrittäjien Haukivuoren alajaoston puheenjohtajuus. Mikkelin kaupungin suuntaan hänelle on vahva toive, että rakentamiseen liittyvät lupaprosessit ja taksoitukset olisivat kohtuullisia.

”Pitäisi muistaa, että esimerkiksi haja-asutusalueelle rakennettavan pihattonavetan rakennusluvan hinta ei voi olla 10 000 euroa, kuten kaupungin teollisuusalueelle rakennettavan hallin. Ruoskalla ei voi lyödä selkään niitä, jotka täällä yrittävät.”

Valtuustovierailu Haukivuorelle, Katajakankaan puutarha
Haukivuorella toivotaan virkamiehiltä ja päättäjiltä aktiivista liikenneyhteyksien kehittämistä, jotta asuminen ja yrittäjyys olisi mahdollisimman mutkatonta.

Liikenneyhteydet pullonkaulana

Haukivuoren elinkeinorakenne on monipuolinen. Maatalouden lisäksi työpaikkoja on paljon metalliteollisuudessa. Molemmat toimialat työllistävät paljon ja kärsivät ajoittain työvoimapulasta. Työpaikat vetävät myös ulkomaalaistaustaisia kausityöntekijöitä ja vuokratyövoimaa.

”Haukivuori on kansainvälistynyt jo 1990-luvulta alkaen. Tällä hetkellä meillä on paljon ukrainalaisia täällä, kun monilla on siteitä paikkakuntaan kausityön kautta”, alueen edunvalvontatyössä Haukivuoren aluejohtokunnan sihteerinä toimiva Elina Vauhkonen sanoo. Isoimmat työllistävät yritykset tarvitsevat työntekijöilleen vuokra-asuntoja, eikä kohtuuhintaisten asuntojen löytyminen ole aina helppoa.

Positiivista virettä tulevaisuuteen ovat tuoneet etenkin uusi koulu ja päiväkoti.

”Meillä on täällä hyvä koulu, jossa ei ole sisäilmaongelmia. Uusi päiväkotimme on melkein täynnä, kun tänne on muuttanut korona-aikana uusia lapsiperheitä. Meillä on myös ihana kirjasto. Satama on kesällä olohuone. Liikuntapalveluitakin on tarjolla hyvin. BioHauki Oy, jalostaa täällä biokaasua, joten täällä voi tankata kaasuautonsa paikallisella biokaasulla.”

Yksi suurimmista murheista haukivuorelaisilla on, etteivät pikajunat ole enää vuosiin pysähtyneet Haukivuoren asemalla ahkerasta edunvalvontatyöstä huolimatta.

”On valtakunnallisesti iso kysymys, että junat pysähtyvät pienemmilläkin paikkakunnilla, eikä jätetä pysähtymättä kolmen minuutin ajansäästön takia. Olemme yrittäneet turhaan saada myös lisäbussivuoroja, jotta arkiasiointi helpottuisi. Kunpa saisimme tänne myös kevyen liikenteen väylän. Olisi kiva asia saada liikenneyhteydet kuntoon. Tulevaisuuden Suomesta kun rakennetaan ilmastoystävällistä.”

Mikkelin kaupunginvaltuustolle järjestetään seuraava tutustumisretki paikallisiin yrityksiin elokuussa. Käytännön järjestelyistä vastaa Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy.

Ristiinan Kiviveistämön uusi yrittäjä Tero Haiminen ja luopuva yrittäjä Tapani Pippuri

Ristiinan kiviveistämö löysi jatkajan

Brahelinnan historiallisessa maisemassa vesitornin juurella jatkuu kiven veistäminen jo kolmannen yrittäjän voimin. Yrityskauppa syntyi tuttujen kesken yhdeksässä kuukaudessa.

Kun Tapani Pippuri päätyi kiviveistämön yrittäjäksi 22 vuotta sitten, hänellä oli takanaan hotelli- ja ravintola-alan koulutus ja työvuosia niin leipurina, kaupassa kuin kiinteistönvälittäjänäkin. Yrittäjyys kivialalla alkoi pohdituttaa häntä, kun yritys tuli myyntiin.

”Pisti miettimään, että miksen ryhtyisi yrittäjäksi, kun papereiden pyörittely ei enää kiinnostanut. Sitä ennen en ollut kuin heitellyt kiviä. Pystymetsästä aloitin, vaikka yrittäjyydestä muuten olikin aiempaa kokemusta.”

Viime kesänä veistämän pihaan tuli tuomaan postia tuttu mies, Tero Haiminen, joka puuskahti, että hommat postilla saisivat jo alkaa riittää.

”Sanoin Terolle, että heitä postin homma pois, ota rukkaset käteen ja tule tänne. Loppukesästä hän sitten palasi kysymään, että olitko tosissasi.”

Yhdeksän kuukautta meni, että Haiminen sai irrottauduttua palkkatöistään, perustettua osakeyhtiön ja hoidettua pankin kanssa yrityskaupan rahoituksen kuntoon. Kauppahinta saatiin määriteltyä helposti.

”Kilpailutin kolme pankkia lainasta. Otin lopulta henkilökohtaisen lainan, kun sain siten joustavat maksuehdot ja pidemmän maksuajan. Yrityskaupan toteutuksessa neuvoi Mikkelin Seudun Uusyrityskeskuksen toimitusjohtaja Heli Tavasti. Häneltä löytyi vastaus kaikkiin kysymyksiin.”

Yritys siirtyi Haimiselle vuodenvaihteen jälkeen. Kauppaan kuuluu herrasmiessopimus, että Pippuri jatkaa 6-12 kuukautta neuvomassa ja opastamassa, että siirtymä tapahtuu sujuvasti.

Palvelut tunnetaan

Liikeideana on olla paikallinen, monipuolinen ja palveleva yritys, josta löytyvät hautakivien lisäksi myös erilaiset pihakivet, ainekset muureihin sekä sisustuskivet.

”Hautakiviin liittyvät työt ovat tässä se syömähammas, josta tulee suurin tulovirta, muut ovat tässä vaiheessa murusia. Hautakiviin tilataan paljon lisänimiä ja kilpiä. Kuljetamme kiviä myös tänne veistämölle puhdistettavaksi ja kunnostettavaksi. Kultaamme nimiä ja oikaisemme kiviä”, Pippuri kuvaa.

Tilauksesta asiakkaille toimitetaan erilaisia kivilaatuja, kuten liuskekiviä. Käytössä oleva lasertekniikka mahdollistaa jopa valokuvien hyödyntämisen muistokivissä.

”Ajatuksena on alkaa tarjota enemmänkin kuvallisia muistokiviä etenkin lemmikkien hautausmaille”, Haiminen kertoo.

Kiviaines löytyy kotimaasta

Kiviveistämö käyttää kotimaista kiveä. Kiviaihiot tulevat pääosin Ylämaalta. Ristiinassa kivet pienennetään sopivan kokoisiksi, nimet kaiverretaan valmiiksi ja valmis kivi siirretään ja asennetaan toivottuun paikkaan.

”Musta kivi ja Mäntsälän punainen, jonka pinnassa on laineiden muotoa, ovat suosituimmat. Muotiasioita on aika vähän tällä alalla. Sen kyllä huomaa, että hautausmaiden uusilla osastoilla on vähän erimallisia kiviä ja lohkoreunuksia. Vanhoilla osastoilla kivet ovat mustia ja kantikkaita.”

Vuosituhannen vaihteessa hautakiviin alettiin tehdä paikkoja lyhdyille. Niitä tilataan edelleen, vaikkei ehkä enää yhtä paljon kuin vilkkaimpaan aikaan.

”Ongelma niissä on, että jos talvella puhdistaa harjalla kiveä ja sattuu kopauttamaan lyhdyn lasia, niin se saattaa mennä rikki eli huoltotarvetta voi tulla jonkin verran. Kynttilät tai kiven lämmönvaihtelut eivät lyhtyjen laseja riko.”

Sukuhautoihin teetetään nykyään myös nimilaattoja, jos vapaata tilaa uudelle kaiverrukselle ei enää ole. Ne tulevat veistämölle valimolta.

”Nimilaatat ovat suosittuja myös uurna-alueilla, missä kivet ovat pieniä.”

Ristiinan Kiviveistämön luopuva yrittäjä Tapani Pippuri vasemmalla ja uusi yrittäjä Tero Haiminen oikealla
Omistajanvaihdoksesta huolimatta Ristiinan kiviveistämön paikka, logo ja yhteystiedot säilyvät entisellään.

Kannattaa välttää sesonkiaikoja

Korona-aika siirsi asiakastapaamiset puhelimeen ja sähköpostin päähän. Kevään mittaan asiakkaat ovat taas palanneet kiviveistämölle.

”Vierailut ovat hyvinkin eripituisia. Eikä voi sanoa, mikä tyyli olisi se ainoa oikea, kun tämäntyyppisiä asioita hoidetaan”, Pippuri tuumii.

Varsinaista sesonkiaikaa ovat alkukesät äitienpäivältä juhannukselle ja toinen selkeä sesonki ajoittuu joulunseutuun.

”Sen huomaa, että kun kelit alkavat keväällä lämmetä, niin kyselijöitä on päivä päivältä enemmän. Jännää on, että vaikka olisi ollut koko talvi aikaa teettää kivi, niin äitienpäivän alla herätään tekemään tilausta ja silloin meillä on sesonki jo alkanut. Kesällä painetaan täyttä päivää, ja minulla on tässä ollut kesällä apumies töissä.”

Tero Haiminen aikoo selvittää, löytyisikö omasta perhepiiristä kesätyövoimaa avuksi vuoden kuluttua.

Tietotaito välittyi eteenpäin

Yritys siirtyi Tero Haimiselle maaliskuun lopussa. Asiakkaille yrityksen omistajan vaihtumisen ei pitäisi näkyä. Yrityksen nimen Ky muuttui Oy:ksi. Logot pysyvät entisinä, ja tuttu puhelinnumero säilyy käytössä.

”Ajatuksena meillä on ollutkin, että muutos olisi asiakkaan suuntaan mahdollisimman pieni. Molemmilla on se toive, että homma pysyy ennallaan taikka vähän myös kasvaisi ja että pysyttäisiin terveinä. Töitä kyllä piisaa, kun maakunnassa on tällainen ikärakenne.”

Veistämöltä jää kiviaineista uusiokäyttöön. Yksi paikallinen yrittäjä sitä hyödyntääkin, mutta muillekin sitä riittäisi raaka-aineeksi. Omaan tuoteperheeseen kuuluu vaikkapa Ristiina-kyltti, johon on kaiverrettu Astuvansalmen kalliomaalauksesta tuttuja piirroksia.

”Tämäntyyppisiä tuotteita pystyisimme tekemään talvisin hiljaisena aikana, jos olisi kysyntää.”

Asiakkaille entisellä ja nykyisellä yrittäjällä on sellaiset terveiset, että kannattaisi aika ajoittain kurkistaa, tarvitsisivatko oman suvun hautakivet huoltoa ja kunnostusta.

”Mielestämme on hyvä, että tällainen paikallinen palvelu on olemassa. Toivomme, että sitä käytetään myös jatkossa. Yrityskauppa varmisti, että tietotaito pysyy tällä seudulla.”

Lisätietoja:

Heli Tavasti, puh. 050 350 2055, sposti: heli.tavasti(at)uusyrityskeskus.fi

Pasi Laitinen, puh. 040 837 6257, sposti: pasi.laitinen(at)mikseimikkeli.fi

Kirsi Mättölä, puh. 0440 361 606, sposti: kirsi.mattola(at)mikseimikkeli.fi

Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen

EAKR-logot

Mikkelin kaupunginvaltuusto vierailulla Matrel Oy:ssä

Matrel tuplasi henkilöstömäärän korona-aikana

Mikkelin kaupunginvaltuutetut tekivät kaupunginjohtaja Timo Halosen johdolla keskiviikkona 20.4. kevään 2022 toisen yritysvierailun mikkeliläisiin yrityksiin. Tällä kertaa vierailukohteina olivat Itä-Suomen Palvelutukku, Bierkühl, Matrel ja Kantolan Rengas.

Kaupunginjohtaja Timo Halosen mukaan vuoden 2022 tavoite on, että yritykset eri toimialoilta tulevat tutuiksi valtuutetuille. Vierailujen käytännön järjestelyistä vastaa Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy.

Matrel tuplasi henkilöstömäärän korona-aikana

Rantakylässä Naistingin teollisuusalueella sijaitseva Matrel Oy on vuonna 2011 perustettu sopimusvalmistukseen keskittyvä yritys. Perustajat Lasse Turunen ja Rauno Vuorikoski kertovat yrityksen viettävän juuri 10-vuotisjuhlavuottaan. Tällä hetkellä yritys työllistää vakituisesti 15 henkilöä.

”Olemme toimineet reilun 5 vuotta nykyisissä tiloissa Nostajantiellä ja tätä ennen toimimme Timpurinkadulla. Teimme Nostajantielle juuri viime kesänä 620 neliömetrin tehdaslaajennuksen ja tällä hetkellä meillä on 1850 neliötä toimitilaa”, Lasse Turunen kertoo.

Sopimusvalmistajana Matrel keskittyy valmistamaan tilaajan suunnitelmien ja tarpeiden mukaisia automaatiota ja elektroniikkaa sisältäviä laitteita. Yritys tarjoaa myös ohjaus- ja automaatiokeskusten kokoonpanoa.

”Testaamme ja valmistamme laitteet EU-direktiivien sekä asiakkaiden vaatimusten mukaisesti. Tärkeitä vientimarkkinoita valmistamillemme tuotteille ovat mm. Australia, Malesia, Indonesia ja Japani”, jatkaa Turunen.

Asiakkaiden kanssa yritys pyrkii strategiseen kumppanuuteen. Toimialla laatu on tärkeä tekijä ja kilpailuetu. Asiakkaat myös arvostavat Matrelin ketteryyttä pienempänä toimijana.

Yrityksen toimiala on sellainen, ettei osaajia löydy suoraan koulun penkiltä: automaatiokeskusten kokoonpanon osaajat on koulutettava itse. Usein joukon motivoituneimmat tekijät jatkavat Matrelilta insinöörikoulutukseen. Vuosi vuodelta osaavan työvoiman saatavuus muodostuu yritykselle suuremmaksi haasteeksi. Toisaalta naisten osuus toimialla kasvaa.

Kansainvälisten osaajien hyödyntämisessä Matrel näkee potentiaalia, mutta kokoonpanoon liittyvä dokumentaatio asettaa tähän oman haasteensa.

”Suurin osa asiakkaidemme toimittamasta dokumentaatiosta on suomeksi. Kansainvälisen osaajan tapauksessa meidän tulisi itse kääntää jatkuvasti päivittyvä dokumentaatio eri kielille, joka lisäisi toiminnan kustannuksia”, Turunen kertoo.

Koska sopivia osaajia ei saa suoraan, yritystä kiinnostaa esimerkiksi oppisopimusmalli. Nykyisessä oppisopimusmallissa koulutusvastuu ja korvaus eivät kuitenkaan kohtaa, vaan käytännössä oppisopimuksen mukaisesta koulutuksesta maksetaan työnantajalle koulutuskorvausta 120 euroa kuukaudessa. Summasta vähennetään verot. Mukana vierailulla oleva Etelä-Savon Kauppakamarin toimitusjohtaja Teppo Leinonen kertoo, että muutos asiaan on Kauppakamareiden yhteisellä edunvalvontalistalla. Esimerkiksi Saksan mallin mukainen vastuun ja korvauksen porrastus voisi olla toimivampi.

Matrel Oy:n Lasse Turunen vasemmalla ja Rauno Vuorikoski oikealla
Matrel Oy:n perustajat Lasse Turunen ja Rauno Vuorikoski esittelevät valmistamaansa Genanon ilmanpuhdistuslaitetta.

”Hyvälle toimitilalle löytyy kyllä käyttäjät”

”Muualta Suomesta soitellaan meille säännöllisesti ja luvataan valmiit toimitilat, jos lupaamme muuttaa”, Vuorikoski kertoo. Tähän mennessä tarjoukset eivät ole kuitenkaan kiinnostaneet ja yrityksellä on toimivat tilat ja hyvät työntekijät Mikkelissä.

”Mikä meidät täällä pitää, ehkä eniten kotiseuturakkaus”, Vuorikoski summaa.

Sekä Vuorikoski että Turunen ovat saaneet oppinsa aiemmin Environicsilla. Yrittäjät toivovat, että kaupungilla ymmärrettäisiin valmistavan teollisuuden tuoma arvo alueelle.

Toimitilojen osalta eletään kovassa kilpailussa. Myös Mikkelin kaupungissa hyvästä teollisesta tilasta on puutetta. Vuorikoski ja Turunen näkevät toimitilarakentamisen kaupungin sijoituksena tulevaisuuteen.

Myös virkamieskaupunki-imagosta pitäisi hellittää ja tehdä yrittämisen ilmapiiri helpommaksi.

”Mikkelin logistisesti hyvä sijainti on nyt ymmärretty teollisuudessa, mutta alueen elinvoima kasvaa vain, kun seudulle tulee ulkoa rahaa. Mikkeli tarvitsee vientiyrityksiä”, Turunen kertoo.

Teksti ja kuvat: Jukka Kumpusalo ja Päivi Kapiainen-Heiskanen

Bierkuhl Oy:n Pentti Hiltunen kuvassa vasemmalla

Bierkühl toivoo, että kaupungin vetovoimaa saataisiin parannettua

Mikkelin kaupunginvaltuutetut tekivät kaupunginjohtaja Timo Halosen johdolla keskiviikkona 20.4. kevään 2022 toisen yritysvierailun mikkeliläisiin yrityksiin. Tällä kertaa vierailukohteina olivat Itä-Suomen Palvelutukku, Bierkühl, Matrel ja Kantolan Rengas. Tämä on artikkelisarjan toinen yritystarina.

Kaupunginjohtaja Timo Halosen mukaan vuoden 2022 tavoite on, että yritykset eri toimialoilta tulevat tutuiksi valtuutetuille. Toisella vierailulla läsnä olleet valtuutetut kiittivät erityisesti avointa ja suoraa keskustelua yrittäjien kanssa. Vierailujen käytännön järjestelyistä vastaa Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy.

Bierkühl toivoo, että kaupungin vetovoimaa saataisiin parannettua

Mikkelin Rantakylässä tulijoita tervehtivät Bierkühl Oy:n Pentti Hiltunen ja Sirkka Sikanen. Hiltunen toimii yrityksen toimitusjohtajana ja Sikanen BosCleantec-tuotteiden tuotepäällikkönä.

Vuonna 1992 perustettu Bierkühl Oy tunnetaan osaamisesta ja laadusta. Mikkelin Rantakylässä Pellonlaidalla sijaitseva yritys valmistaa tuotteita pääasiassa juomateollisuudelle. Yhtiön asiakkaita ovat mm. Carslberg, Hartwall, Olvi, AS A. Le Coq, Oras ja Metos. Vuodesta 2016 alkaen uusi aluevaltaus Bierkühlille on ollut myös Bos Cleantec -tuoteperhe, joka tarjoaa ratkaisuja alipaineistukseen, pölynhallintaan ja ilmanpuhdistukseen. Näitä tuotteita myydään mm. rakennusliikkeille, vuokraamoille, saneeraajille ja IV-liikkeille.

”Bierkühlin nimihän tuli aikanaan siitä, että eräs lakimies oli mukana perustamassa firmaa. Lakimiehen kanssa ajateltiin, että laitetaan saksankielinen nimi, niin se kuulostaa luotettavalta ja menee ostajille varmasti läpi”, Hiltunen kertoo virne suupielessään.

Tänään yritys työllistää 1800 neliömetrin tuotantotiloissaan itse 8 henkilöä ja teettää lisäksi osia alihankintana. Bierkühlin liikevaihto on noin 2 miljoonaa euroa. Noin kolmannes liikevaihdosta tulee viennistä. Myös Mikkeliin toimitetaan tuotteita esimerkiksi Matrel Oy:lle. Tulevaisuudessa kasvua tavoitellaan ns. vihreältä linjalta, eli Bos Cleantec -tuotteista.

”Pienenä yrityksenä meille tärkeää on hyvä työvoima. Meidän väki on moniosaajia. Toisaalta meillä on haasteena perehdytys, sillä pienessä yrityksessä perehdytys on iso asia ja satsaus”, Hiltunen kertoo.

Yritys on vuonna 2022 ottanut käyttöön uuden laserleikkauskoneen, joka oli malliaan ensimmäinen Suomeen tilattu. Investointi maksoi 600 000 euroa ja tähän saatiin myös ELY-tukea. Uudella laitteella valmistettuja tuotteita hyödynnetään omassa tuotannossa sekä myydään ulos muille alueen yrityksille.

Kuvassa keskellä ruutupaikassa Pentti hiltunen ja valkoisessa asussa Sirkka Sikanen
Vierailun yhteydessä katsastettiin myös Bierkuhlin tontti. Kuvassa keskellä Pentti Hiltunen ja Sirkka Sikanen.

Tulevaisuutta on alettava suunnittelemaan – ratkaisu muutaman vuoden kuluessa

Bos Cleantec -tuoteperhettä vetävä Sirkka on jäämässä Bierkühlilta lähiaikoina eläkkeelle. Työyhteisöä valmentavan ja ohjaavan Sirkan eläköityminen koetaan suurena menetyksenä yritykselle. Myös Hiltunen miettii omaa tulevaisuuttaan.

”Olen tällä hetkellä kaupunginjohtaja Timo Halosen ikäinen, eli 62-vuotias. Meidänkin yrityksen tulevaisuutta on alettava suunnittelemaan ja ratkaisu on tavoitteena löytää muutaman vuoden kuluessa. Yksi vaihtoehto olisi löytää yritykselle teollinen ostaja, joka osaa arvostaa yrityksen tuotteita, asiakkaita, hyvin pidettyä konekantaa ja henkilöstöä”, Hiltunen kertoo.

Äkkiseltään Pentti ei varmaankaan töistään luovu. Ainakin Sirkan puheiden perusteella Pentti suunnittelee ja piirtää edelleen itse tuotteita muiden töiden ohella.

Nyt akuuttina asiana ovat kuitenkin maailmanmarkkinat.

”Raaka-aineiden hinnat ovat ihan hullut, näin ei voi jatkua”, Pentti Hiltunen toteaa. Tällä hetkellä terästuotteiden hintoja saatetaan korottaa jopa kolmekin kertaa päivässä.

Terveisiä kaupungille

Vierailun varmistuttua Pentti oli laittanut terveisensä Mikkelin kaupungin päättäjille ylös. Viimeaikaisena kokemuksena on jäänyt harmittamaan tontin puustonraivaukseen haettu lupa, joka saamiseen meni 9 kuukautta.

Rantakylän seudulla Hiltunen kiinnittää huomiota Vanhan Otavantien ja Vanhamäentien risteykseen, joka on Vuolingon kasvaneen asukasmäärän, uuden koulun ja lisääntyneen raskaan liikenteen vuoksi vaarallinen. Risteykseen tulisi saada valot tai se tulisi muuttaa liikenneympyräksi.

Vaarallinen on myös Vanhamäentien ja Vuolingonkadun välinen kadunpätkä, jolla ei ole suojatietä eikä hyvää valaistusta. Reitti on suosittu liikenneväylä työmatkalaisten ja koululaisten keskuudessa.

Myös Vuolingon alikulkusillan korkeudesta pitäisi varoittaa liikennemerkein jo hyvissä ajoin Rantakylässä, sillä kuorma-autot eivät mahdu sillasta ali. Sillan kohdalla on alamäki, josta peruuttaminen pois raskaan liikenteen ajoneuvolla on vaarallista ja vaikeaakin eritoten talvipakkasilla. Samalla alueella Vanhamäentien ja Vuolingontien risteyksen valaistusta tulisi parantaa jalankulkijoiden turvallisuuden lisäämiseksi.

Edelleen Hiltunen listaa terveisiksi hulevesimaksujen määräytymisperusteet. Maksujen suuruutta kokonaisuutena Hiltunen ei näe ongelmana, vaan kyse on maksujen määräytymisen oikeudenmukaisuudesta. Esimerkiksi Jyväskylän mallia Hiltunen pitää parempana.

Kaupungin toiminnassa Hiltunen toivoo, että kaupungin vetovoimaa saataisiin parannettua. Hyviä hankkeita on saatava vietyä eteenpäin ja poliittista vääntöä näistä vähennettävä. Toiminta ja asiakasystävällisyyden taso pitäisi saada paremmaksi kuin naapurikunnissa.

Teksti ja kuvat: Jukka Kumpusalo

Itä-Suomen Palvelutukku Oy:n Tarja Kankkunen ja Jani Kaartinen

Palvelutukku Itä-Suomi Oy täyttää tänä vuonna 35 vuotta

Mikkelin kaupunginvaltuutetut tekivät kaupunginjohtaja Timo Halosen johdolla keskiviikkona 20.4.2022 kevään toisen yritysvierailun mikkeliläisiin yrityksiin. Tällä kertaa vierailukohteina olivat Palvelutukku Itä-Suomi, Bierkühl, Matrel ja Kantolan Rengas.

Kaupunginjohtaja Timo Halosen mukaan vuoden 2022 tavoite on, että yritykset eri toimialoilta tulevat tutuiksi valtuutetuille. Toisella vierailulla läsnä olleet valtuutetut kiittivät erityisesti avointa ja suoraa keskustelua yrittäjien kanssa. Vierailujen käytännön järjestelyistä vastaa Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy.

”Meillä on niin paljon osaamista ja uskoa paikallisuuteen”, vierailulla mukana ollut Katriina Noponen kertoo.

Tällä kertaa vierailukierros aloitettiin Palvelutukku Itä-Suomi Oy:stä, joka on yksityinen Itä-Suomen alueella toimiva elintarviketukku. Mikkelissä kotipaikkaansa pitävän palvelutukun toimipisteet ovat Mikkelissä ja Kuopiossa. Ovella valtuutettuja tervehtivät palvelutukun toimitusjohtaja Tarja Kankkunen sekä logistiikkapäällikkö Jani Kaartinen.

”Yrityksellämme tulee tänä vuonna täyteen 35 vuotta. Äitini perusti yrityksen vuonna 1987 ja itsellenikin tulee yrityksen palveluksessa 20 vuotta täyteen”, Tarja Kankkunen kertoo.

Palvelutukku Itä-Suomen asiakkaita ovat mm. erilaiset suurkeittiöt, lounasravintolat, kioskit, kahvilat ja leipomot.

”Toimimme kolmessa vuorossa 24 tuntia vuorokaudessa. Elintarvikkeiden toimitussykli on lyhyt ja useimmat yöllä saapuneet tavarat lähtevät heti aamulla asiakkaille”, Kaartinen kertoo.

Yrityksellä on tällä hetkellä palveluksessaan 15 vakinaista työntekijää. Omaa kuljetuskalustoa ei ole, vaan tuotteiden kuljetukseen asiakkaille käytetään paikallisten kuljetusliikkeiden kalustoa, jota tarvitaan 4–6 jakeluauton verran päivittäin.

”Aloitushetkellä olimme puhdas vihannestukku, mutta nykyään olemme täyden palvelun elintarviketukku, josta saa kaikkea mitä kokki tarvitsee”, Kankkunen kertoo. Yrityksen tuotevalikoimassa on tällä hetkellä noin 8000 tuotetta, esimerkiksi vehnäjauhoja valikoimassa on lähes 30 eri laatua.

Palvelutukun nykyiset tilat ovat valmistuneet vuonna 2011 ja uusin laajennus valmistui vuonna 2017. Jatkossakin laajennustarpeita mahdollisesti on ja keskustelua on kaupungin kanssa käyty hyvässä hengessä.

Viime vuonna yrityksen liikevaihto oli 6,9 miljoonaa euroa ja terminaalista lähti asiakkaille 1,65 miljoonaa kiloa tavaraa. Yrityksellä on noin 100–200 asiakastoimitusta päivässä.

Itä-Suomen Palvelutukun Jani Kaartinen ja Mikkelin kaupunginvaltuuston jäseniä
Jani Kaartinen kertoo Mikkelin kaupunginvaltuutetuille palvelutukun toiminnasta.

Tuotteiden jalostusvaatimukset kasvussa

Elintarvikkeiden jalostusvaatimukset ovat Kankkusen mukaan ajan saatossa kasvaneet. Ammattikeittiöiden keittiöhenkilökunnan vähentyessä käytetään yhä enemmän puolivalmisteita. Esimerkiksi multaperunaa ei ole toimitettu ammattikeittiöihin enää 15 vuoteen. Myös pakasteiden kysyntä on kasvussa.

Jo toistakymmentä vuotta Etelä-Savossa on ollut erilaisia hankkeita lähiruoan ja lähikalan käyttämisestä.

”Tällaiset aloitteet ovat kannatettavia, mutta julkisen keittiön vaateet säännöllisiin toimituksiin asettavat aikamoisen haasteen lähikalan tuotannolle. Kalan jalostusprosessi on myös kallis ja usein käyttöön tähtäävät hankkeet kaatuvat lopputuotteen hintaan. Vaikka olisi lähiruokaa, se ei saisi maksaa kovin paljoa enempää”, Kankkunen kertoo.

Ukrainan sodan aiheuttama hintojen nousupaine on vasta tulossa

Ukrainan sota on aiheuttanut globaalisti hintojen nousupainetta. Energian, viljojen ja lannoitteiden hinnat ovat nousseet merkittävästi. Jo viime kesänä viljasato oli huonoin tällä vuosituhannella. Ohrasato, joka on sika- ja nautatuotannon kannalta tärkeä, oli heikoin 50 vuoteen. Ukraina ja Venäjä ovat yhdessä maailman suurin viljan viejä. Nyt tavarat eivät virtaa ulos kummastakaan maasta. Esimerkiksi kotimaisen lihantuotannon rehu- ja lannoitekulut ovat 3–4 kertaistumassa viime vuoteen verrattuna. Muutos tuo lihan tuotantokuluihin 30 % nousupainetta.

”Näen positiivisena tällä hetkellä sen, että koko Suomi on mukana talkoissa ja toimitussopimuksia on avattu ja neuvoteltu tässä tilanteessa uudelleen”, Kankkunen kertoo. Kulunousut päätyvät kuitenkin lopulta kuluttajan maksettavaksi. Kevään ja kesän aikana ravintolaruoan kuluttajahinnoissa arvioidaan olevan noin 10–20 % nousupainetta.

Terveisiä Mikkelin kaupungille

”Kaupungin virkamiehille ja valtuutetuille haluaisin sanoa, että arvostakaa sitä, että on paikallinen tukku joka valikoimassaan suosii paikallisia tuottajia. Tällöin myös hiilijalanjälki pellosta pöytään on pieni ja paikallisten tuottajien osuus lautasella on mahdollisimman suuri”, Kankkunen toteaa.

Yrittäjällä on huoli Itä-Suomen väestökehityksestä. Väestö alueella vanhenee ja määrä vähenee. Tämä haastaa tulevaisuudessa kehittämään mm. palveluruokailun ratkaisuja.

Edelleen Kankkunen toivoo, että mikkeliläiset voivat hyvin ja että kesäasukkaat ovat kiinnostuneita alueesta ja sen palveluista. Näin myös paikallinen elintarviketuotanto säilyy elinvoimaisena.

Julkaisemme lähipäivinä kaikista keskiviikon 20.4. valtuustovierailun yrityksistä oman artikkelinsa.

Teksti ja kuvat: Jukka Kumpusalo

Katajakankaan puutarhan Pia ja Harri Kohvakka

Myymme onnistumisen iloa

Monen eteläsavolaisen kesä alkaa retkellä haukivuorelaisen Katajakankaan puutarhan kukkaloistoa ihastelemaan ja samalla mukaan lähtevät kesän kestävät kukkaset.

Puutarha sai alkunsa lypsykarjatilan sivuelinkeinona. Lihakarjasta luovuttiin vuonna 1984, ja sen jälkeen puutarhan kehittäminen pääsi vauhtiin. Sukupolvenvaihdoksessa vuonna 1990 yrittäjäksi tuli Harri Kohvakka, ja Pia Kohvakka aloitti vuonna 2000.

Kesäkukkiin erikoistunut puutarha alkaa heräillä talvihorroksesta helmikuussa. Kukkamyymälä avautuu toukokuussa, ja kesäsesonki jatkuu täydellä höyryllä juhannukseen saakka.

Mittavat investoinnit takana

Pariskunta investoi vuosien 2000-2010 aikana uusiin kasvihuoneisiin. Kymmenisen vuotta sitten rakennettiin myös oma haketta käyttävä lämpökeskus. Kaikkiaan investointeja tehtiin noin miljoonalla eurolla. Nykyään pihapiirissä on viisi kasvihuonetta kesäkukille. Yhdessä kasvihuoneista on osasto myös vihannesten ja hyötykasvien kasvatukseen.

”Meillä on yhteyksiä keskieurooppalaisiin kasvinjalostajiin, joilta saamme vinkkejä uusista lajikkeista ja viljelyohjeita”, Harri Kohvakka kertoo.

Taimet tulevat puutarhaan kotimaisilta välittäjiltä, ja kukkaset myydään aikanaan suoraan puutarhalta lähiseudun asukkaille ja mökkiläisille.

”Myymme 95 prosenttia tuotannosta lähikaupungeista tuleville asiakkaille täällä paikan päällä. Asiakkaita riittää, vaikka heidän on tultava tänne varta vasten. Meille tärkeintä ovat tuote ja sen laatu”, Harri Kohvakka tuumii.

Puutarhalla on kaksi oman alan laatusertifikaattia, jotka painottavat tuotannon ympäristöystävällisyyttä ja laaduntarkkailua. Vuonna 2012 yritys palkittiin maan parhaana kukkaviljelmänä.

”Olemme erikoistuneet myymään isoja kukka-amppeleita, jotka säilyvät kukkivina koko kasvukauden. Parasta markkinointia on, kun ihminen huomaa syksyllä terassilla istuessaan, että amppeli kukkii edelleen. Silloin syntyy ostopäätös, että ensi keväänä on taas tultava tänne meille ostamaan amppeli.”

Kukkien ostoreissusta halutaan tehdä mieleenpainuva elämys. Kasvihuoneesta numero neljä löytyy itsepalvelukahvila, jossa voi nauttia jäätelön tai hörpätä kahvin keskellä kukkaloistoa.

”Kahvila pyörii omillaan ja lisää ihmisten viihtyvyyttä. Olemme huomanneet, että kahvilassa istuskelu voi johtaa heräteostosten tekoon. Meillä on periaatteena, että kaikki esillä olevat kukat ovat myynnissä eli asiakas valitsee itse mitä haluaa ja kaikki työntekijämme osallistuvat asiakaspalveluun.”

Puutarhan kesäkauden valmistelu alkaa helmikuussa, kun Harri ja Pia Kohvakka alkavat ottaa kasvihuoneita käyttöön talven jäljiltä. Tänä vuonna maaliskuussa joukkoon liittyi yksi työntekijä ja kaksi työssäoppijaa. Sesonkiaikana palkkalistoilla on yli 10 ihmistä, joista työvuorossa on kerrallaan 5-7.

”Olemme saaneet hyvin työvoimaa. Meillä kaikki osallistuvat myös myyntiin, joten asiakkaita pitää pystyä palvelemaan suomeksi.”

Yrityksen liikevaihto on ollut viime vuosina noin 400 000 euroa.

Katajakankaan puutarhalla on viisi kasvihuonetta kesäkukille
Katajakankaan puutarhalla on viisi kasvihuonetta kesäkukille.

Trendit muuttuvat vähitellen

Kohvakoiden liikeideana on tarjota laaja valikoima kesäkukkia. Kannattavinta on myydä isoja amppeleita. Niiden valtakausi alkoi 1990-luvulla. Nykyään amppeleita myydään noin 6600 kappaletta. Kasvihuoneiden kukkivien kukkien amppelirivistöt ovat yksi niistä elämyksistä, joita Kohvakat haluavat tarjota asiakkailleen.

Puutarhassa ostajia odottaa alkukesästä 130 eri kasvilajia, ja niistä on tarjolla kaikkiaan yli 300 lajiketta.

”Yksittäisistä kesäkukista suosituin on pelargoni, josta meillä kasvatetaan lähemmäs 40 eri lajiketta. Niitä myydään kesässä noin 7500 purkkia.”

Kesäkukkien istutus on muuttunut viime vuosina. Enää asiakkaat eivät istuta kesäkukkiaan ulos kukkapenkkeihin, vaan kukkien annetaan kasvaa astioissa rakennetussa ympäristössä, kuten terasseilla.

Pia Kohvakka on huomannut, että kukkien ostoajankohta on aikaistunut. Kun kukat ostetaan rakennettuun ympäristöön, hallayöt eivät ole niin kohtalokkaita kesäkukille kuin kukkapenkeissä.

”Vielä 20 vuotta sitten toukokuussa myytiin kukista noin puolet. Nyt menee jo 85 prosenttia heti toukokuussa. Asiakkaat ostavat myös enemmän viherkasveja kuin aiemmin. Kun aloin 15 vuotta sitten kokeilla koristeheinien kasvatusta, silloin sitä vielä ihmeteltiin. Nykyään kukkia, viherkasveja, hopeaisia ja koristeheiniä yhdistellään rohkeammin.”

Suosikkiväritkin vaihtelevat. Tummanpunainen pelargoni ei enää käy kaupaksi entiseen malliin, vaan sen tilalle ovat tulleet vaaleanpunaiset ja valkoiset.

”Asiakkaat haluavat uusia, hemaisevan värisiä, vähän erikoisempia kukkasia.”

Yksi kesäkukkien ostajien kysymysten kestoaihe ovat hautakukat eli minkälaisia kukkasia kannattaisi istuttaa haudoille.

”Kesäbegonia on sitkein kestämään joka säässä, jollei paikka ole paahteinen. Haudoille kukat voi istuttaa laatikoihin, joissa on hyvä kasvualusta. Jos kukat istuttaa peltomultaan, maa tiivistyy, eivätkä kukkien juuret saa happea. Suurimmat virheet kukkien kanssa tekee ylipäätään, jos kasvualustaa ei valita oikein. Kun kasvin juuret voivat hyvin, kasvi voi hyvin.”

Hän muistuttaa myös, että kukkia ei kannata istuttaa liikaa, jos tietää, ettei ehdi hoitaa niitä.

”Kukkiahan istutetaan itselle iloksi. Jollei jonain kesänä ole aikaa niitä hoitaa, voi vaikka istuttaa vain yhden mieleisen, mutta hoitaa sen sitten hyvin. Kukista ei kannata tehdä riesaa itselleen.”

Mökkiläisille hän vinkkaa, että kukkia kannattaa istuttaa vaikka pataan, että ne pystyy kastelemaan kunnolla.

”Monet asiakkaat kyselevät kasvien hoitovinkkejä. Kun he haluavat pihasta kauniin, he myös yleensä noudattavat neuvoja. Kasveille kannattaa valita iso ruukku, oikea kasvupaikka ja laadukas kasvualusta. Haluamme myydä asiakkaillemme onnistumisen iloa.”

Katajakankaan puutarhan Harri Kohvakka ja amppelit
Isot amppelit ovat Katajakankaan puutarhan kannattavimpia tuotteita.

Turpeelle etsitään vaihtoehtoja

Kohvakat käyttävät kasvualustaa, jossa on 80 prosenttia vaaleaa rahkaturvetta ja 20 prosenttia rahkasammalta. Haukivuorellakin on turpeen nostoalueita, mutta niiltä nostetaan saraturvetta. Vaalea rahkaturve puolestaan nostetaan Länsi-Suomesta.

Katajakankaan puutarhalla halutaan olla etujoukoissa testaamassa turpeelle uusia vaihtoehtoja.

”Alamme testata ensimmäisten joukossa uudenlaista kasvualustaa, jossa on puolet rahkaturvetta. Meille on tulossa ensimmäisten joukossa kokeiluun myös biohajoava ruukku. On tärkeää, että jatkossakin ruukut pystytään täyttämään koneellisesti, ja ruukkujen hinta on järkevä”, Harri Kohvakka kertoo.

Hän on mukana alansa etujärjestön Kauppapuutarhaliitto ry:n toiminnassa. Tällä hetkellä edunvalvonnassa keskitytään kasvualustaan liittyviin asioihin.

”Kasvualusta on onnistuneen viljelyn perusta. Kasvien juurten hyvinvoinnista ei voida tinkiä. Turve ottaa hyvin veden vastaan ja vaikka ruukku olisi märkä, kasvien juurilta ei lopu ilmatila. Kokonaan turpeettomiin kasvualustoihin voi olla haastavaa siirtyä, mutta tutkimusta tehdään koko ajan.”

Haukivuorella on jo 1970-luvulta kehitetty erikoiskasvien viljelyä.
Haukivuorella on jo 1970-luvulta alkaen kehitetty erikoiskasvien viljelyä. Nyt aletaan ensimmäisten joukossa testaamaan uutta kasvualustaa, jossa on puolet rahkaturvetta.

Maakunnan strategiat toteutuvat

Yrittäjäjärjestössä aktiivisesti toimiva Harri Kohvakka muistuttaa alueen päättäjille, miten vahvaa alkutuotanto on Haukivuoren alueella.

”Meillä on kehitetty täällä jo 1970-luvulta alkaen erikoiskasvien viljelyä. Täällä on pystyviä avomaan vihanneksia viljeleviä yrityksiä. Esimerkiksi 3T on maan suurimpia parsakaalin tuottajayrityksiä. Alkutuotannon lisäksi täällä on merkittävää metallialan yrittäjyyttä.”

Maakunnan strategiset painopistealueet metsä, vesi ja ruoka kuuluvat seudun arkeen.

”Me elämme täällä strategioita todeksi toisin kuin torin laidalla tapahtuu. Uskon, että maatalouden omavaraisuus on tässä maassa ehdoton välttämättömyys, eikä edes vaihtoehto.”

Kohvakka toivoisi, että Mikkeli tarkastelisi esimerkiksi maatalousrakennusten rakennuslupien hinnoittelua reilummaksi.

”Jos rakennuksen kehikon hinta on 80 000 euroa ja rakennusluvasta joutuu maksamaan 10 000 euroa, niin onhan siinä epäsuhta. Lisäarvon tuottajia ei saisi vetää ruoskalla selkään, vaan lupien hintojen pitäisi perustua toteutuneisiin kustannuksiin. Muuten kyseessä on vero, ei maksu. Tapauskohtaista harkintaa pitäisi olla, kun joku haluaa tuoda lisäarvoa yhteiseen kakkuun tällä seudulla.”

Haukivuorella alkutuotannon yrityksissä on paljon työvoimaa. Paikkakunnalle tulee kesäksi paljon työntekijöitä ulkomaita myöten. Heitä on myös muuttanut pysyvästi paikkakunnalle.

”Täällä kuulee harrastusporukoissakin montaa vierasta kieltä. Meidänkin alallamme eri puolilla maata on jo yrittäjinä useita maahan muuttaneita ihmisiä. He aloittavat yleensä yrittäjinä yrityskaupan kautta. Yrityksen arvo on yrittäjän osaamisessa, joten jatkajan haastetta helpottaa, jos hän on ehtinyt olla yrityksessä töissä ennen omistajanvaihdosta. Jokainen uusi ihminen merkitsee asuinseudulleen uutta elinvoimaa.”

Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Pajatsalo-Portit Oy:n toimitusjohtaja Harri Väisänen

Valtaosa porttiyrityksen asiakkaista löytyy Etelä-Suomesta

Työ kuljettaa Pajatsalo-Portti Oy:n toimitusjohtaja Harri Väisästä pitkin maata asentamaan ja huoltamaan käsin valmistettuja metallisia portteja, aitoja ja kaiteita.

Kun yrityksen perustanut Pertti Pajatsalo kymmenisen vuotta sitten päätti siirtyä viettämään eläkepäiviä, hän myi yrityksensä Harri Väisäselle ja kahdelle hänen yhtiökumppanilleen. Nykyään Väisänen pyörittää omistajana ja toimitusjohtajana yritystä ja työllistää kaksi täysipäiväistä työntekijää.

”Ehdin olla yrityksen alihankkijana reilut kymmenen vuotta ennen kauppaa. Rakensin portteja ja pintakäsittelin niitä. Vain sähköön ja automaatioon liittyvään tekemiseen en puuttunut silloin.”

Otavan ytimessä sijaitsevan yritystalon uumenista löytyvät yrityksen tuotantotilat, joissa syntyvistä tuotteista peräti 90 prosenttia on portteja. Niitä valmistetaan mustasta ja ruostumattomasta teräksestä, sekä alumiinista. Metalli tilataan kotimaisilta tukkureilta.

”Kotimaisuusaste on tuotteissamme korkea.”

Ulkonäkö ratkaisee

Portteja tilataan etenkin Etelä-Suomeen taloyhtiöihin ja yksityisten omistamiin kiinteistöihin. Harri Väisänen suunnittelee itse portit asiakkaiden toivomusten pohjalta. Hän arvioi, että noin joka toinen asiakas tietää, mikä portin mallin pitää olla ja loput haluavat nähdä toteutettuja portteja ja valita niistä sopivan mallin.

”Design on aina ykkönen. Ensin mietitään asiakkaan kanssa, onnistuuko portin rakentaminen hänen toiveidensa mukaan niin, että se myös toimii. Porttien pitää olla sellaisia, että ne kestävät sukupolvelta toiselle. Pitää olla vankka tietämys siitä, mitä tekee, että uskaltaa sanoa asiakkaalle, että kyllä se toimii.”

Useissa pääkaupunkiseudun jugend-kerrostaloissa on otavalaisosaamisella syntyneitä portteja.

”Ne ovat haastavia kohteita, joissa pitää miettiä, mikä sopii kiinteistön ulkonäköön ja liittyy rakentamisajan tyyliin. Jos tallella on alkuperäisiä arkkitehdin piirtämiä kuvia, niistä on iso apu. Vanhojen arvokiinteistöjen porttien ulkonäkö pitää hyväksyttää myös kaupungin rakennusvalvonnalla ja tarvittaessa Museovirastolla.”

Käsin tehtyjä portteja tilataan Etelä-Suomeen myös yksityisten rakennuttamiin arvokiinteistöihin.

”Kun isolla rahalla rakennetaan, osataan vaatia laatua ja käsityötä, mutta ollaan siitä myös valmiita maksamaan.”

Yrityksen alkuvuosina Väisänen kokeili, että tarjolla olisi ollut muutamia vakiomalleja vakiomitoin.

”Yksinkertaisen malliston luominen ei kuitenkaan mennyt läpi. Asiakkailla on aina odotus, että valmis tuote on omannäköinen, eikä samanlaista tule naapuritontillekin.”

Tällä hetkellä liukuportit ovat suositumpia kuin perinteiset kaksioviset eli kaksilehtiset portit.

”Se on tietysti tilakysymyskin eli liukuportti jättää enemmän tilaa pihaan ja on malliltaan moderni. Kaksilehtisistä porteista saa vaikka kuinka koristeellisia. Olemme tehneet kaikkein koristeellisimmat portit isoihin kartanoihin. Yksi sellainen löytyy esimerkiksi Kymenlaaksosta Kirjokiven kartanosta.”

Harri Väisänen Pajatsalo-Portit Oy:stä
Yhä useammassa myytävässä portissa on nykyään myös automaatioratkaisu.

Automaatio tuli jäädäkseen

Automaatiota portteihin alettiin sisällyttää jo 1980-luvulla.

”Automaation merkitys on kasvanut koko ajan. Olen hankkinut itselleni automaatiopuolen osaamista. Nykyään tilaamme automatiikan tuotteisiimme Euroopasta ja teemme itse automaatiotyöt.”

Myös porttien huolto ja korjaaminen työllistävät yrittäjää. Vaikka portti kestäisikin vuosikymmeniä, siinä oleva automaatio vanhenee aikanaan.

”Joskus käy niin, että portin automaatio on toiminut niin kauan, ettei siihen enää löydy uusia osia, vaan automaatiojärjestelmä täytyy vaihtaa kokonaan.”

Osa asiakkaista teettää tuotteita myös mittatilauksena.

”Mökkiläisille tehdään jonkin verran turvallisuutta parantamaan portteja ja puomeja. Teräksestä teemme kaiteita ja aitoja kiinteistöihin.”

Uutena ideana muhii parhaillaan sisustamiseen liittyvien tuotteiden valmistus.

Puskaradio markkinoi

Harri Väisänen arvioi, että kun pääkaupunkiseudulta tulee yhteydenotto, soittaja on usein jo kuullut otavalaisyrityksestä ja sen tuotteista.

”Sen kyllä huomaa, että yritys tunnetaan. Tampereelta, Turusta tai Oulusta tulevat soitot ovat sellaisia, että joutuu enemmän kertomaan siitä, mitä olemme tehneet.”

Verkkokaupan yritys perusti Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n vetämän verkkokauppavalmennuksen aikana. Apuun saatiin viestintäpäällikkö Jukka Kumpusalolta, joka poikkesi muutaman kerran paikan päälläkin.

”Verkkokaupan kautta myymme puomeja. Verkkokaupassa käydään tyypillisesti katsomassa tarjontaa ja sitten laitetaan sähköpostia tai soitetaan. Nykyään hyödynnämme myös Facebookia ja Instagramia näkyvyyden saamiseksi. Puskaradiokin toimii niin hyvässä kuin pahassa.”

Yrityksellä on hyviä kokemuksia yhteistyöstä blogeja pitävien asiakkaiden kanssa.

”Esimerkiksi Espooseen rakennettiin isoa kivitaloa, johon tuli porttejamme. Perheen äiti kirjoitti rakentamisen vaiheista blogia ja mainosti siinä myös meitä mukana olleita yrityksiä. Huomioimme näkyvyyttä sitten hiukan hinnassa. Tieto meistä levisi hyvin sitä kautta ja saimme yhteydenottoja.”

Korona-aika on ollut yritykselle tasaisen kasvun aikaa.

”Kun ihmiset eivät ole matkustelleet niin paljoa, heillä on ollut aikaa pistää pihoja ja kiinteistöjä kuntoon. Meilläkin korona-aikana liikevaihto kasvoi parisenkymmentä prosenttia. Kun ennen koronaa liikevaihto jäi alle 300 000 euron, nyt on menty noin 330 000 eurossa.”

Apukäsiä kaivattaisiin

Kasvuvaraakin olisi, mutta sitä jarruttaa osaajapula.

”Oikean henkilön löytäminen tälle alalle on haasteellista. Töitä ei voi haalia enempää kuin mitä pystyy varmuudella toimittamaan. On pakko olla realistinen. Ihanne olisi, jos apukäsiä olisi tarjolla kesällä ja syksyllä. En kuitenkaan voi seisoa vieressä neuvomassa, vaan ihmisten pitäisi olla oma-aloitteinen ja hänellä pitäisi olla hallussa perusteet metallitöistä tai hänen pitäisi olla taustaltaan sellainen, joka on tottunut rassaamaan koneita nuoresta ja oppisi alalle helposti.”

Yritysten kehittäjäorganisaatioille hänellä olisi vinkki, että saisiko seudulle luotua jonkinlaisen alihankkijajärjestelmän, josta löytyisi tiukan paikan tullen ihmisiä avuksi. Mukana voisi olla jo eläköityneitäkin osaajia ja yrittäjiä.

”Ei kukaan yrittäjä jaksa loputtomiin mennä aamusta iltaan, kun bisnes pyörii pienessä mittakaavassa ja kassavirran on oltava tasaista ilman pahempia notkahduksia. Uskon, että tälläkin alueella voi pärjätä, kun perusasiat ovat hyvin hanskassa.”

Otavaa Harri Väisänen pitää logistisesti erinomaisena sijaintipaikkana. Seudulla on paljon pieniä pk-yrityksiä.

”Lähipalvelutkin pelaavat täällä. On lähipalveluposti, kauppoja, huoltoasemia ja vuokralle löytyy erilaisia asuntoja.”

Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Matrel Oy:n Lasse Turunen vasemmalla ja Rauno Vuorikoski oikealla

Korona vauhditti Matrel Oy:n kasvuun

Vuosi sitten valmistunut laajennusosa antoi sopimusvalmistukseen erikoistuneelle Matrel Oy:lle pelivaraa kasvaa ketterästi Mikkelissä Naistingin teollisuusalueella.

Kymmenisen vuotta sitten perustettu Matrel Oy valmistaa asiakkailleen automaatiota ja elektroniikkaa sisältäviä tuotteita. Yksi korona-ajan mikkeliläisistä menestystarinoista yrityksestä tuli, kun sen asiakkaan, Genano Oy:n, ilmanpuhdistimien myynti lähti rajuun kasvuun maailmalla.

”Ensimmäisenä koronavuonna 2020 liikevaihtomme kasvoi ennätykselliset 57 prosenttia. Noin 80 prosenttia asiakkaistamme on vientiyrityksiä. Heille valmistamamme tuotteet lähtevät täältä Mikkelistä eri puolille maailmaa”, toimitusjohtaja Lasse Turunen kuvaa.

Genanon osuus oli viime vuonna liki puolet Matrelin tuotannosta. Genanon laitteet puhdistavat sisäilman viruksista ja bakteereista. Laitteita ostetaan julkisiin tiloihin, ravintoloihin, sisäilmaongelmaisiin tiloihin ja etätyösuosituksen päätyttyä myös erilaisiin toimistotiloihin. Genanon ulkomaisiin asiakkaisiin kuuluu myös sairaaloita ja erilaisia laboratorioita, kuten hammaslääkärilaboratorioita.

Vuoden alusta mikkeliläisyritys on voinut myydä asiakasyrityksensä ilmanpuhdistimia palvelusopimuksin suoraan asiakkaille Etelä-Savon maakunnan alueella.

”Meiltä Mikkelistä laitteita löytyy jopa jäähallin pukuhuoneista ja rengasliikkeistä.”

Matrel tekee asiakkailleen laitevalmistusta, sähkömekaanista kokoonpanoa, ohjauskeskuksia, automaatio- ja logistiikkakeskuksia sekä erilaisia mittalaitteita. Asiakasyritysten toimialat liittyvät usein talo- ja prosessitekniikkaan, cleantech-alalle, lääketieteeseen sekä ympäristö- ja turvateknologiaan.

”Tavoitteena on räätälöity kokonaispalvelut. Teemme vuosittain tuotteita noin 20 eri asiakkaalle. Osa on vakioasiakkaita ja sen lisäksi toteutamme myös projektiluonteisia tilauksia. Etenkin automaatiopuolen tilaukset ovat kasvaneet merkittävästi viime vuosina. Valmistamme isojakin elektroniikkaa ja automaatiojärjestelmiä sisältäviä kaappeja infrahankkeisiin, kuten tunneleihin, metroihin tai rautateille.”

Laajennus mahdollistaa kasvun

Kesäkuussa 2021 toimitilat laajenivat, kun käyttöön otettiin uusi, reilun 600 neliön halli varastointiin ja kuljetusten hoitoon. Kaikkiaan investointi maksoi reilut miljoona euroa.

”Pystyimme laittamaan laajennuksen nopeasti vireille, kun meillä oli riittävän suuri tontti. Tontille jäi vieläkin rakennusoikeutta.”

Laajennukseen liittyen toteutettiin Ely-keskuksen rahoituksella kehittämishanke, jonka selvitysvaiheessa oli mukana Mikkelin kehitysyhtiö Miksein osaajista Kimmo Haapea.

”Samaan aikaan hallitukseemme tuli hallitusammattilainen monipuolistamaan näkemystämme. Kun olemme olleet kymmenen vuotta yrittäjinä Rauno Vuorikosken kanssa, halusimme mukaan ulkopuolisen henkilön sparraamaan ja haastamaan meitä.”

Yrityksen liikevaihto nousi korona-aikana yli neljään miljoonaan euroon. Tällä hetkellä yrityksessä työskentelee noin 15 työntekijää. Kokeneille alan työntekijöille löytyisi töitä.

”Meitä kiinnostavat kokeneet sähköautomaatioasentajat, jotka voisivat koota automaatiokeskuksia ja testata niiden toimintaa.”

Oppilaitosten työssäoppijoista on ajoittain löytynyt uusia työntekijöitä.

”Valitettavasti täällä ei kouluteta elektroniikkapuolen osaajia, jotka osaisivat lukea sähkökuvia ja työskennellä yleiskomponenttien kanssa. Olisi hienoa, jos oppilaitokset kiertäisivät selvittämässä koulutustarpeita ja toteuttaisivat toivottuja koulutuksia.”

Yritys tekee tiivistä yhteistyötä paikallisten ohutlevyvalmistajien kanssa.

”Paikallisilla yrityksillä on meille soveltuvaa laitekantaa. Joudumme ostamaan muualta lähinnä mankeloituja pyöreitä muotoja sisältäviä ohutlevyjä. Myös sähkötukkureilta saamme täällä hyvin tavaraa.”

Globaali tilanne vaikuttaa

Elektroniikkateollisuus kärvistelee tällä hetkellä komponenttipulan kanssa. Vakiotuotteidenkin hinnat saattavat nousta ennakoimattomasti viikoittain, eikä vahvistettuja tilauksia pystytä toimittamaan asiakkaille sovitussa aikataulussa.

”Tämänhetkinen tilanne tuo haasteita hinnoittelulle ja syö kannattavuutta. Uskon, että globaali poliittinen ilmapiiri tekee sen, että valmistusta tuodaan vähitellen takaisin. Suomi koetaan laajemminkin turvallisena valmistusmaana.”

Myös polttoaineiden hintojen nousu lisää vientituotteiden rahtikuluja.

”Polttoaineiden hinnat muuttuvat nyt viikoittain. Vientikauppaa on ajoittain hankaloittanut myös konttipula, ja konttien hinnat ovat jopa kaksikymmenkertaistuneet. Myös pula puuraaka-aineesta nostaa hintoja. Meillä tämä näkyy niissä tuotteissa, jotka pakataan vientiä varten koivuvanerilaatikoihin.”

Toinen yrityksen perustajista, operatiivinen johtaja Rauno Vuorikoski, on ostanut 30 vuotta komponentteja, mutta ei ole aiemmin nähnyt näin haastavaa tilannetta. Hän arvioikin, että ellei komponenttipula helpota, sillä voi olla vaikutuksia jopa yritysten kasvunäkymiin.

”Nyt on ihan hullu tilanne. Olemme tehneet maahantuojien kanssa kolmikantajärjestelyjä, että hinnat pysyisivät järkevinä. Aikatauluja ei pysty ennakoimaan ja etsin nyt osia eri puolilta maailmaa. Viimeksi löysin mitä etsin Italiasta.”

Turunen tuumii, että ihanteellista olisi, jos seudulle saataisiin lisää elektroniikkateollisuutta.

”Teollisen mittakaavan valmistusta, kuten hienomekaniikkavalmistajia, voisi olla enemmänkin, jotta saisimme omalta alueelta tarkkuusmekaniikan komponentteja.”

Matrel Oy:llä on toimitilat Rantakylässä Naistingin teollisuusalueella
Matrel Oy:n toimitilat sijaitsevat Mikkelin Rantakylässä Naistingin teollisuusalueella

Mikkelin seudulla on annettavaa

Jos Lasse Turunen saisi kehittää kaupungin elinkeinopolitiikkaa, hän varmistaisi, että Mikkelissä olisi aina vapaana noin 2000 neliön tila sijoittumista miettiville yrityksille.

”Pitäisi olla valmista tilaa yrityksille, joilla olisi mahdollisuus sijoittua tänne nopeasti. Jos tarjotaan vain tontteja, edessä on pitkä prosessi.”

Vuorikoski puolestaan pohdiskelee, että Mikkelin pitäisi hellittää virkamieskaupunki-imagosta, kuunnella tarkemmin yrittäjiä ja tehdä yrittämisen ilmapiiri helpommaksi.

”Niin saataisiin tälle seudulle lisää työpaikkoja ja pystyttäisiin nopeasti reagoimaan yritysten tarpeisiin. Jos yritykset eivät pysty laajentamaan toimitilojaan haluamallaan aikataululla, ne saattavat joutua ulkoistamaan tuotantoaan jopa naapurimaihin.”

Vientiyritysten kanssa tiivistä yhteistyötä tekevät yrittäjät muistuttavat, että alueen elinvoima kasvaa vain, kun seudulle tulee ulkoa rahaa. Mikkelissä ollaan ja pysytään vaikka ainakin kolme naapurikaupunkia markkinoi itseään aktiivisin yhteydenotoin.

”Tännekin pitäisi saada lisää yrityksiä, joilla on vientikauppaa. Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy tekee hyvää työtä etsiessään seudulle uusia yrityksiä. Mikkelin logistisesti keskeinen sijainti on nyt oivallettu laajemminkin, eli täältä on lyhyt matka joka ilmansuuntaan ja vain parisen tuntia vientisatamiin.”

Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen
Pääkuva: Matrel Oy:n perustajat toimitusjohtaja Lasse Turunen vasemmalla ja operatiivinen johtaja Rauno Vuorikoski oikealla.

Pellos Marin Oy:n toimitusjohtaja Jari Simola

Pellos Marin kehitti tuotteita veneilijöille

Porvoosta muuttanut Simolan perhe perusti 30 vuotta sitten Ristiinan Pellosniemelle Pellos Marin Oy:n, joka tarjoaa nykyään monipuolisia palveluja veneilijöille ja mökkiläisille.

Valtatie 13:n varrella sijaitseva yritys rajautuu Saimaaseen, joten asiakkaiden on helppoa kuljettaa veneensä talvisäilöön yrityksen rantaan. Alkujaan yritysideana oli myydä veneitä ja niihin liittyviä palveluita.

”Liikeidea on elänyt asiakkaiden tarpeiden mukaan. Isällä oli jo Porvoossa yritys, joka teki veneitä ja myi veneilytarvikkeita. Tänne muutettuamme kilpailu kuitenkin kiristyi ja veneiden myynti jäi vähemmälle. Sen sijaan laitureita alkoi mennä vauhdikkaasti kaupaksi ja teimme 100 veneelle talvisäilytystilat”, toimitusjohtaja Jari Simola kertoo.

Palveluja tarjolle

Nykyään asiakkaat odottavat entistä enemmän palveluita. Kun alkuvuosina joka kymmenes vene huollettiin talvisäilytyksen aikana, nyt huolletaan yhdeksän venettä kymmenestä.

”Nykyään teemme veneille kaikenlaisia huoltotoimia, mikä työllistää meitä sesongin ulkopuolella. Korjaamme myös veneiden pintoja ja paikkaamme pohjien reikiä.”

Yrityksen asiakkaista neljä viidestä tulee pääkaupunkiseudulta, joten sirpaleisen kohderyhmän tavoittaminen on haasteellista.

”Sen on tämän 30 vuoden aikana oppinut, että asiakkaat kaipaavat palvelupaketteja ja haluaisivat, että tieto kaikista palveluista löytyisi yhdestä osoitteesta, että kerralla saisi tilattua kaikki tarvittavat palvelut yhden luukun periaatteella.”

Veneiden koko kasvaa

Korona-aikana laitureiden myynti kasvoi entisestään.

”Sukupolvenvaihdokset lisääntyivät mökeillä, mökkikauppa kävi ja etätyötä tehtiin aiempaa enemmän. Laitureita meni hyvin kaupaksi. Tässä on vuosien aikana huomannut, että veneiden koko on kasvanut koko ajan. Veneet ovat yhä korkeampia ja leveämpiä, mikä on pannut meidätkin miettimään talvisäilytystilojen lisäämistä.”

Veneilijät ostavat nykyään yhä enemmän sähkömoottoreita. Sähkömoottoreiden vaihtamisesta onkin tullut yritykselle yksi uusi lisähuoltopalvelu.

”Sähkömoottorit sopivat hyvin hitaasti kulkeviin matkaveneisiin, joilla liikutaan päivässä 4-5 tuntia. Veneissä alkaa olla aurinkopaneelit katoilla ja sähkömoottoreiden akut ladataan sitten satamissa. Uskon, että muutamassa vuodessa polttoaineiden kallistuessa sähkömoottoreista tulee valtavirtaa.”

Venepaikkojen vuokraus kehittyy

Pellos Marin omistaa 40 prosenttia Navio Satamapalvelut Oy:stä, joka vastaa noin 1300 venepaikan vuokrauksesta Mikkelin kaupungin alueella, Anttolassa, Otavassa ja Haukivuorella.

Anttolassa yritys kehittää Lotjasaarta. Alueella on sähköt ja jätehuolto kunnossa ja taajaman palvelut löytyvät läheltä. Nykyään Lotjasaaren ulkokentällä on talvisäilytyspaikka 70 veneelle. Suunnitelmissa olisi rakentaa sinne lähivuosina veneiden talvisäilytykseen hallin.

”Talvisäilytyshalli on projekti, joka vaatisi kumppaneita. Uskon, että monta pientä on yhdessä vahvempi. Kokonaisuudessaankin tällä alueella erilainen yhteistyö olisi voimaa, että asioita päästäisiin kehittämään reilummin ja Saimaan alue näkyisi nykyistä paremmin veneilijöille.”

Simola uskoo, että veneilyssä piilee paljon kasvumahdollisuuksia. Lotjasaareenkin tulee koko ajan lisää asiakkaita ns. puskaradion kautta.

”Nyt kun merellä alkaa olla sinilevää, sieltä tulee veneilijöitä kokeilemaan, minkälaista Saimaalla olisi veneillä ja he jäävät sitten tänne. Mökeillä on paljon veneitä. Retkisatamia pitäisi saada tänne enemmän ja niitä pitäisi myös huoltaa, että ne houkuttelevat merellä veneilemään tottuneitakin.”

Yksityisten yritysten investoinnit alueella ilahduttavat Simolaa.

”Uusia palveluita syntyy. Pistohiekkaa kehitetään samoin kuin Sahanlahtea ja Kallioniemeä. Juuri sellaisia uusia palveluita tarvitaankin. Jos kunnat innostuisivat kehittämiseen, koko alueesta saataisiin vielä houkuttelevampi matkailijoille. Matkailusta hyötyvät kaikki, kun euro ja verotulot jäävät tänne alueelle.”

Myyntiosaaja hakusessa

Pellos Marin on perheomisteinen osakeyhtiö, mutta sen kyljessä toimii muitakin yrityksiä. Kokonaisuuteen kuuluva Touko Simola Oy tekee lujitemuovitöitä muun muassa teollisuuden alihankintana.

Pellos Marin valmistaa Pellmac septi- ja pilssi-imulaitteita Ristiinassa siinä määrin, että maan septitankeista valmistetaan noin puolet Ristiinassa. Yhtiön tuotteisiin kuuluvat myös Eko-Roope-kuivakäymälät.

”Septitankit ja kuivakäymälät käyvät kaupaksi ympäri maata, ja niiden katteet ovat kohdallaan. Näitä on kuitenkin tehty vähän sillä ajatuksella, että tehdään kun ehditään. Nyt pitäisi löytää joku yhteistyökumppani, joka voisi keskittyä niiden markkinointiin ja myyntiin.”

Toimitusjohtajaa itseään Ristiinassa ei läheskään joka viikko enää näy. Hän kiertää Kemi-Tornionlaakson alueella ja Ruotsissa toteuttamassa hydraulisia kalateitä Kalasydän Oy:lle.

”Patojen yli rakennettavat kalatiet ovat kasvava ala. Idea hydraulisiin kalaportteihin tuli siitä, kun kehittelimme laituripuolelle kellutusta”, sanoo aikanaan merkonomiksi valmistunut Simola, joka on ottanut teknisen puolen innovoinnin haltuun tekemällä.

Pellos Marin Oy:n Jari Simola ja taustalla yhtiön tuotantotilat
Pellos Marin Oy:n Jari Simola ja taustalla yhtiön tuotantotilat Ristiinan Pellosniemellä

Verkostoja rakentamaan

Aluekehittäjille ja yrittäjille Jari Simolalta löytyy useampikin helposti toteutettava idea.

”Yrittäjillä voisi olla jokin yhteinen alusta, vaikka FB-ryhmä, josta voisi kysellä, kuka pystyisi tekemään mitäkin. Sitä kautta kuulisi minkälaista osaamista missäkin on ja voisi verkostoitua lisää. Yrittäjät ovat usein tosi tiukoilla oman tekemisensä kanssa. Pitäisi olla myös maatalouslomittajatyyppinen järjestelmä, että tiukoilla tai sairaana ollessaan saisi osaavan ihmisen hoitamaan juoksevia asioita. Kaipaan myös Ristiinan entisen elinkeinoasiamiehen tapaa toimia. Hän soitti kerran vuodessa läpi kaikki yritykset ja kysyi, onko tarvetta investoida ja miten voisi auttaa.”

Yrityksen sijaintipaikkaa, Ristiinaa, Jari Símola pitää edelleen hyvänä valintana. Saimaa ja runsas mökkikanta takaavat asiakasvirtaa.

Pellos Marin työllistää nykyään laituritoimeksiantoihin 4-5 työntekijää ja venepaikkoja pyörittää 1-2 ihmistä. Kaikkiaan sulan maan aikaan töissä on 6-10 ihmistä.

”Yritys on nyt joustavan kokoinen. Olen halunnut aina päästä itsekin tekemään asioita ja pidän siitä, ettei aikani mene kokonaan paperihommien pyörittämiseen. Toki kasvukin kiinnostaisi, jos se ei toisi mukanaan lisää byrokratiaa.”

Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Ari Ripatti, Hits-Ari Ky

Koneyrittäjä ja -halli valmiina palvelukseen Otavassa

Viitostien tuntumasta löytyvät otavalaisen yrittäjä Ari Ripatin hitsaus- ja konehallit, joissa pääsee nyt kokeilemaan alan yrittäjyyttä, tekemään prototyyppejä ja toteuttamaan vaikka metallitaideprojekteja. Tilojen ja koneiden lisäksi yrittäjä lupaa opastaa alkuun.

Autonasentajaksi ja koneteknikoksi valmistuneella Ripatilla on takanaan kolmikymmenvuotinen taival yrittäjänä. Vuonna 1993 hän peruskorjasi kotitilansa navetasta hallin ja perusti Hits-Ari Ky:n.

”Olen tehnyt vuosien varrella kaikkea metalliin ja koneisiin liittyvää. Ensin yksin, mutta enimmillään meitä on ollut tässä töissä 15. Aikanaan työmaita oli ympäri maata, kun tehtiin yhtä aikaa montaa projektia.”

Elämäntyölle uusi suunta

Uusi konehalli nousi pihapiiriin 2000-luvun alussa. Sieltä löytyvät laitteet hitsaukseen ja konepajatyöskentelyyn. Liikuteltavat koneet ja työtasot mahdollistavat vaativienkin osien valmistuksen. Vielä pari vuotta sitten hallissa työskenteli yrittäjän lisäksi kolme työntekijää.

”Erikoistuimme kirkkaiden ja ruostumattomien metallien sekä alumiinin työstöön. Olemme tehneet täällä esimerkiksi kaikkiin maan rautateillä liikkuviin kaksikerroksisiin juniin tiettyjä osia.”

Kaksi vuotta sitten ennen korona-ajan alkua Ripatti odotti ns. varmoilla puheilla isoa tilausta, joka olisi taannut kahdeksi vuodeksi täyden tilauskirjan. Valtakunnan tason elinkeinopoliittiset päätökset kuitenkin hyydyttivät hankkeen, eikä tilausta tullut.

Korona hiljensi muun kysynnän ja aloitti talousvaikeudet. Samaan aikaan Ari Ripatti alkoi kärsiä rannenivelen tulehduksesta, mikä hankaloittaa voimaa vaativaa työskentelyä.

Tilanne on saanut Ripatin miettimään kone- ja hitsaushalleille vaihtoehtoista käyttöä.

”Tämä on elämäntyöni, enkä halua sen menevän hukkaan. Ihannetilanne voisi olla, että hallia käyttäisi 2-3 kaveria, jotka pystyvät toteuttamaan asiakkailleen yhteisen paketin. Voisin itse toimia tutorina eli jakaisin heille osaamistani. Hyvä porukka voisi liimautua yhteen toinen toistaan tukien ja perseelle potkien ja pyörittää vaikka yhdessä osuuskuntaa. Osuuskunta olisi mielestäni hyvä yritysmuoto aloittaville yrittäjille. Kun vero-, vakuutus- ja kirjanpitoasiat hoidetaan yhdessä, säästyy aikaa ja rahaa. Joukossa on aina enemmän voimaa.”

Ari Ripatti 2
Mikkelin Otavassa sijaitsevasta hallista löytyy kattava konekanta mm. prototyyppien ja yhteistyökumppaneiden käyttöön.

Halli sopii prototyyppien tekoon

Ripatti on ehtinyt olla vuosikymmenten varrella työstää monien pellepelottomien, alueen keksijöiden ja tuotekehittäjien, kanssa ideoita tuotteiksi. Yhdessä hankkeessa tehtiin lauttoja, toisessa kehitettiin puun polttoon soveltuvia uuneja, kolmannessa syntyi uuneja biohiilen polttoon ja neljännestä syntyi konenäköön liittyvä sovellus.

”Olen huono markkinoimaan itseäni, mutta minulla on poikkeuksellinen 3D-hahmotuskyky. Pystyn hahmottamaan helposti, miten eri toiminnot saadaan kytkeytymään toisiinsa. Tätä kykyä haluaisin hyödyntää jatkossakin erilaisissa suunnittelu- ja tuotekehityshankkeissa. Olen tehnyt monenlaisten ihmisten kanssa yhteistyötä, ja se kiinnostaa edelleen.”

Ripatin hallissa on valmistettu prototyyppejä alueen isoille konepajayrityksille. Hän tarjoaa halleja jatkossakin yhteistyöyritysten käyttöön.

”Monessa yrityksessä tehdään omaa tuotekehitystä. Täällä on aiemminkin tehty ja testattu prototyyppejä, esivalmisteltu tuotteita yhteistyöyritysten tuotantoon ja tehty tuotantoketjussa tarvittavia osia. Tällaista yhteistyötä voisi tehdä jatkossakin joustavasti.”

Ripatin hallille ovat löytäneet myös taidekäsityöyrittäjät kuin taiteilijat. Metallista on tehty käsityöyrityksille tuotteiden prototyyppejä ja toteutettu teoksia taiteilijan vision pohjalta.

Osaajapula iski maakuntaan

Ripatti kehitti aikanaan alaa laajemminkin Etelä-Savon teknologiateollisuuden yrittäjäporukan kanssa. Yrittäjät halusivat edistää oppilaitostyötä ja tekivät hartiavoimin töitä, että kone- ja metallialan perus- ja teknikkokoulutukset olisivat säilyneet maakunnassa.

”Teimme selvityksiäkin osoittaaksemme, että koulutusta tarvittiin. Nyt alan osaajat eläköityvät ja yritysten on vaikea saada palkattua uusia osaajia. Tämä kyllä tiedettiin ja nähtiin jo 15 vuotta sitten. Hitsareita, koneenkäyttäjiä ja suunnittelijoita vielä löytyy, mutta tuotantoon kaivataan ns. välivouhkia, teknikkotyyppisiä osaajia.”

Ripatti haluaisi hyödyntää omaa osaamistaan myös uusien alalle tulevien osaajien kouluttamiseen niin oppilaitoksen seinien sisällä kuin omissa halleissaankin.

”Jos ihminen on niin hullu, että hänellä on halu kokeilla tämän alan yrittäjyyttä, niin tässä se onnistuisi matalalla kynnyksellä ilman, että täytyy hankkia laitteita tai tiloja. Voin vuokrata joustavasti halleista tilaa. Käytössä on laitekanta ja mestari-kisälli -tyyppinen yhteistyökin onnistuu. Toki kaikki on myös myytävänäkin, jos sellainen vaihtoehto kiinnostaa, sillä en tosiaankaan halua hallien tai laitteiden menevän hukkaan.”

Rahoittajille kiinnostavia hankkeita

Ripattia itseään kiinnostaa tällä hetkellä myös ongelmien ratkaisu suurissa, haastavissa tuotekehityshankkeissa. Hän on kehittänyt verkostojensa kanssa muun muassa vedensekaisten hiilivetyjen puhdistusjärjestelmää, joilla pystytään torjumaan maavallilla erotettuihin jätealtaisiin liittyvät riskit. Toinen hautumassa oleva ratkaisu liittyy jatkuvatoimiseen biohiiliuuniin. Kolmas idea tuottaa sahateollisuudelle uudentyyppisen tuotteen.

”Näihin kaikkiin liittyy valtava potentiaali. Minulla olisi tarjota ratkaisuja, mutta yksin olen liian pieni toimija isoihin pöytiin, joten toivoisin löytäväni pääomasijoittajia ja kumppanuuksia, joiden kanssa asioita voisi viedä eteenpäin.”

Katso yhteystiedot: https://www.hits-ari.fi/

Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen