Kun Pistohiekka Resortin upouudet tilat uusine palveluineen avautuivat kesäkuun puolivälissä, asiakkaat löysivät saman tien perille ilman isoja markkinointikampanjoita.

Pistohiekan uuden tulemisen takana on kolme mikkeliläistaustaista yrittäjä-investoria, joille Saimaa on rakasta mökkeilyseutua.

Pistohiekka Sauna Oy:n osakkaat Tomi Närhinen, Perttu Noponen ja Jarmo Valto aloittivat rakennushankkeet alueella lokakuussa 2021 vuokrattuaan kunnalta 30 vuodeksi maata.

Täysillä alusta saakka

Kesäsesongin alkuun valmistuivat ravintola, kaksi saunaa sekä kymmenen mökkiä.

”Vauhtia on riittänyt, ja tunnelma on ollut koko kesän rento. Mökit ovat olleet lähes täynnä. Ravintolassa on välillä ollut jonoa, jos kymmeniä ihmisiä on saapunut kerrallaan ilman varausta”, Tomi Närhinen kertoo. Matkailuala on hänelle uusi valtaus pankki- ja pelialan taloushallinnon johtotehtävien jälkeen.

Uuden matkailukeskuksen majoitus- ja ravintolapalveluita pyöritti kesän ajan operatiivisena johtajana ristiinalainen yrittäjä Jaana Orava vuosien kokemuksella. Pistohiekka Resortin nuoret työntekijät joutuivat saman tien tulikokeeseen ja selvisivät siitä Närhisen mukaan asiakkaiden antamilla kehuilla.

”Pistohiekka on koettu houkuttelevaksi työpaikaksi. Löysimme hyvin ihmisiä töihin Puumalasta, Ristiinasta ja Mikkelistä.”

Mökkejä tulee lisää

Asiakkaat ovat ensimmäisenä kesänä yöpyneet mökeissä usein vain vuorokauden, mikä on pitänyt siivousjoukot työn touhussa. Liinavaatteet kuuluvat vuokraan. Tiimillä on päivittäin keskimäärin neljä tuntia aikaa saada mökkien vaihdot ja siivoukset tehtyä.

Myös kaikki omistajat ovat painaneet läpi kesän töitä paikan päällä palvelemassa asiakkaita ja siivoamassa mökkejä.

”Se on ollut kivaa. Olemme saaneet asiakkailta positiivista palautetta siitä, että omistajat ovat näkyvillä tekemässä töitä”, juuri ennen haastattelua yhdeksää mökkiä siivoamassa käynyt Närhinen tuumii.

Suunnitelmissa on lisätä mökkien lukumäärää tulevaisuudessa. Kunnalta vuokratulla tontilla on tilaa vielä 6-10 uudelle mökille ja mahdollisuuksia on kokeilla myös muita majoituspalveluja, kuten vaikkapa luksustelttoja tai aittamajoitusta.

Tomi Närhinen toivoo, että alueen kehittämistä vauhdittamaan saataisiin tulevaisuudessa lisää majoitusinvestoreita.

”Meillä on valmis konsepti tehdä nopeasti uusia mökkejä. Meille sopisi oikein hyvin, jos tähän tulisi mukaan lisää majoitusinvestoreita. Olemme valmiita manageeraamaan myös heidän hankkeitaan. Tässä saa pääomalleen hyvän tuoton, kun voi hyödyntää ympärillä olevia valmiita palveluita.”

Asiakkaat ovat löytäneet myös kaksi maisemasaunaa, ja aurinkoisina päivinä päärakennuksen edustan hiekkarannalla on riittänyt väkeä. Rantaan rakennetaan vielä toinen uimalaituri omille asiakkaille.

Ohjelmatarjonta näkyville

Tiivistä yhteistyötä tehdään jo nyt alueella toimivien luontoyrittäjien kanssa. Lisää palveluja on suunnitteilla ensi kesäksi, ja niitä aletaan markkinoida piakkoin.

”Tänä kesänä tarjolla on ollut jo monipuolisesti erilaisia melontapalveluita. Tavoitteena on, että meillä olisi jatkossa näyttää asiakkaille valmis kalenteri erilaisista retkistä ja tapahtumista, jotta he pääsevät halutessaan luontoon ja liikkumaan vesille. Mitään huvipuistoa tästä ei tehdä, vaan tarjolla on maanläheisiä, luontoon liittyviä palveluja.”

Pistohiekka kuuluu saimaannorpan pesimäalueeseen, ja viiksekkäitä uimareita onkin näkynyt pitkin kesää asiakkaiden ilona.

”Ensi toukokuulle suunnittelemme myös norppamelontaretkiä.”

Alueen vetovoima kasvaa

Pistohiekka Resortin naapurissa palvelujaan kehittää Pistocamp, joka tarjoaa jatkossa 100 paikkaa karavaanareille. Ensi kesäksi Pistocamp investoi huoltorakennuksen palveluineen, yhteiskeittiön ja saniteettitilat.

”Teemme tiivistä yhteistyötä alueen toimijoiden kanssa. Tänne mahtuisi myös uusia ohjelmapalveluyrittäjiä tuomaan lisää palvelutarjontaa.”

Perinteikäs tanssilava on sekin jo herätelty henkiin.

Kunta rakentaa lähistölle ns. vanhan laivalaiturin paikalle uuden vierasvenesataman. Kunta kehittäjineen saa Närhiseltä pelkkää suitsutusta. Yrittäjän näkökulmasta Puumalan kunta on mahdollistanut toiminnalle vauhdikkaan alun. Kunta on rakentanut alueelle kunnallistekniikkaa, tiestöä ja ensi vuonna valmistuu venelaituri. Kunnalla on alueella 17 tonttia, josta Pistohiekka Resortille on vuokrattu kolme.

”Puumalan kunnassa kaikki yritystoiminnan kehittäjät kunnanjohtajasta alkaen tekevät upeaa työtä. Puumalassa osataan toteuttaa asioita, eikä minulla oikeastaan ole edes mitään parannusehdotuksia sinne suuntaan.”

Pistohiekan yrittäjät haluavat pitää paikan auki ympäri vuoden yritys- ja yksityistilaisuuksia varten. Ensi talvena tunnustellaan, miten asiakkaita riittää.

”Tälle kesälle odotukset olivat korkealla, ja huippusesonki meni odotusten mukaisesti. Nyt mietitään, miten tästä mennään eteenpäin.”

Närhisen Adverento Travel -yrityksellä on liikennelupa, mikä mahdollistaa vaikkapa opastettujen matkojen järjestämisen.

”Ehkä joku päivä voimme tarjota asiakkaille vaikka Saimaan-kierroksia yhdessä alueen muiden matkailuyritysten kanssa.”

Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Yksitoista vuotta Anttolan Kone ja Urheilu -yritystä sataman vieressä pyörittänyt Reea Vuorinen tietää, minkälaisia tuotteita ja huoltopalveluita vapaa-ajan asukkaat tarvitsevat. Viime vuosina lisääntynyt luontomatkailu on saanut yrityksen kasvattamaan vuokrauspalveluja.

Alkujaan porilainen Reea Vuorinen päätyi perheineen Anttolaan Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n asukashankintamarkkinoinnista innostuneena. Yrityskaupassa hän osti silloisen miehensä kanssa perinteisen rautakauppatyyppisen kaupan, jonka valikoima karsittiin jo alkuvuosina vastaamaan kysyntää.

”Tosi laajasta valikoimasta erikoistuimme kalastukseen, veneilyyn ja pienkoneisiin. Pari vuotta sitten palautimme valikoimiin pienrautakauppatavaraa, jota ei enää muualta Anttolasta saanut ostettua.”

Vuorisen kaupan suurin asiakaskunta ovat vapaa-ajan asukkaat. He odottavat saavansa mökkeilyynsä liittyviä tuotteita läheltä. Korona-aika muutti vapaa-ajan asunnoilla viihtyneiden ikärakennetta ja lisäsi yrityksen liikevaihtoa.

”Täällä on arviolta noin 3000 mökkiä, ja niistä yli puolet sijaitsee saarissa tai on vain kesäkäytössä. Korona-aika alensi mökkeilijöiden ikää, kun nuoremmatkin alkoivat yllättäen viihtyä mökeillä. Aika harva heistä osaa huoltaa mökkeilyyn ja veneilyyn liittyviä laitteita tai haluaa käyttää vähään vapaa-aikaansa siihen, joten he tuovat laitteet meille huoltoon. Huoltoruljanssi oli jo viime vuonna kova. Venemoottoreiden huolto alkaa jo varhain keväällä.”

Koska pieni myymälä ei pysty kilpailemaan isojen ketjujen kanssa hinnalla, palveluun pistetään kaikki paukut, mitä liikenee.

”Yritämme antaa asiakkaalle aina enemmän kuin mitä hän alkujaan tuli hakemaan. Se on ollut ajatukseni koko pitkän yrittäjän urani ajan.”

Välinevuokraus kasvussa

Luontomatkailun kasvu sai yrityksen aloittamaan uudenlaisia yhteistyökumppanuuksia, joiden ansiosta vuokralla on monipuolisesti erilaisia välineitä luonnossa ja vesillä liikkumiseen.

”Välitämme moottoriveneitä, kanootteja, kajakkeja, suppilautoja, paljuja ja sähköpyöriä. Ne ovat kaikki yhteistyökumppaneidemme omistuksessa olevia.”

Pyöriä yritys vuokraa myös muille anttolalaisyrityksille, jotka järjestävät sitten omia eripituisia retkiään asiakkailleen.

Anttolan satamasta pääsee veneellä puolessa tunnissa huimista maisemista tunnetulle Neitvuorelle. Reea Vuorinen pitää kunnia-asiana tarjota asiakkaille mahdollisuuksia luontomatkailuun.

”Pyrimme järjestämään omille asiakkaillemme toiveiden mukaisia melontaretkiä niin, että opastukset hoitaa yhteistyökumppani, kokenut luonto-opas. Jos meillä on aikaa, voimme viedä perheitä myös itsekin kalastusretkille, mikä on varsinkin ulkomaalaisille iso elämys.”

Kauppa toimii myös Alkon noutopisteenä. Yrityksen historiaan kuuluu matkailuneuvontana toimiminen. Siitä muistona on vieläkin palveluluukku liikkeen etuseinässä. Viime vuosina kauppa on ollut Anttolan Luontokeskus -palvelupiste.

”Viime vuonna tänne Anttolan keskustaan toivat väkeä Hop On, Hop Off -bussivuorojen takuulähdöt, joiden asiakkaat pääsivät täältä risteilemään Neitvuorelle tai voivat tutustua muuten Anttolaan. Tänne tulikin paljon väkeä Mikkelistä ja ympäri Suomen. On hienoa, että tänne saadaan pöhinää ja ihmiset näkevät, mitä täältä löytyy.”

Ketterä perheyritys

Reea Vuorisen oma tausta on alkujaan ravintola-alalta. Nykyään hän jakaa aikansa oman kaupan ja palkkatyön välillä. Hän vastaa Mikkelissä sijaitsevan huonekalumyymälän logistiikasta.

”Kun pyöritän tätä perheyrityksenä, haluan tarkastella asioita välillä vähän kauempaa. Talvella teen täyttä päivää palkkatöissä, ja kesäksi vähennän työtuntien määrää, että voin olla täällä enemmän.”

Työvoimaa löytyy omasta perhepiiristä joustavasti. Myös appiukko muutti viime vuonna Hyvinkäältä Mikkeliin vastaamaan myymälästä tarpeen mukaan.

”Ehdoton vahvuutemme on palvelu. Jos meillä on hyllyssä tarvittavat osat, huolto onnistuu maksimissaan kahdessa päivässä. Paineisiin tilanteisiin vastaamme tekemällä itse enemmän töitä. Käytännössä vuoden tulos tehdään kesällä.”

Talvikaudella kaupaksi käy kaikki pilkkimiseen ja hiihtoon liittyvä välineistö. Huoltoja tehdään myös luistimille ja suksille.

”Talvi eletään säästöliekillä. Toisaalta on kivakin, että talvella ehtii suunnitella asioita ja tehdä tilaukset ajoissa. Näin keväällä ei mitään muutoksia toimintaan enää voi tehdä. Korona-aika näytti, että monilla toimittajilla on ollut vaikeuksia toimittaa ajoissa veneilytarvikkeita tai elektroniikkaa. Mekin tilasimme perämoottorit jo viime vuonna ja nyt toimitukset tulevat sitten ripotellen.”

Lähipalveluja lapsiperheille

Mikkelin kaupungille Reea Vuorisella on terveisiä, että nyt taajamasta löytyy hyvä koulu ja päiväkotikin pullistelee lapsista. Hän esitti toiveen keskustan leikkipuistosta reilut 10 vuotta sitten, ja viime vuonna puisto valmistui sataman viereen. Taajamasta löytyvät muun muassa apteekki, ruokakauppa ja leipomo. Nyt yrittäjän toiveissa olisi saada palautettua lääkäri-, sairaanhoitaja- ja hammaslääkäripalveluja.

”Tänne on muuttanut paljon lapsiperheitä. Olisi tärkeää taata sujuva pääsy perusterveydenhuoltoon. Aiemmin täällä oli kouluterveydenhoitajan ja välillä lääkärilläkin vastaanotto. Olen miettinyt, että voisiko täällä olla lääkärillä päivystys edes joskus, kun aiemminkin olivat kaikki ajat varattuja. Tai voisiko joku yksityinen lääkäriyritys pitää täällä vastaanottoja niin, että niille pääsisi kaupungin palveluseteleillä?”

Anttolaan on julkista liikennettä päivittäin keskimäärin neljä bussivuoroa, joista osa on ns. maaseudun Waltti-liikenteen vuoroja. Mikkeliin hurauttaa autolla puolessa tunnissa.

”Päätin aikoinaan jäädä tänne asumaan, koska täällä on helppo kasvattaa lapset. Kalastan ja liikun luonnossa mielelläni. Kävelen mielelläni Hallavuorenreitillä katsellen maisemia. Täällä hiljaisuus on sellaista mindfulnessiä, ettei sitä saa mistään muualta. Kun katselee auringonnousuja ja -laskuja, se sykähdyttää aina.”

Kansi: Anttolan Kone ja Urheilun yrittäjä Reea Vuorinen
Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Käyttämättä jäänyt hirsirakennus voi saada uuden elämän, kun se puretaan ammattitaitoiseesti ja välitetään uuteen käyttöön.

Mikkeliläinen perinnerakentaja Harri Hokkanen tekee viimeistä kuormaa Kovalassa purettavan talon leveistä, hyväkuntoisista hirsistä. Hokkasen periaatteena on, että purkuhommiin ryhdytään, kun hirsille on tiedossa uusi käyttötarkoitus. Joskus hirret päätyvät uudisrakentamiseen, joskus niillä hyödynnetään vanhojen hirsirakennusten korjaamiseen.

”Tämä rakennus on kuulemma aikanaan ollut pappien käytössä. Vanhat hirret ovat todella hyvässä kunnossa. Osa hirsistä käytetään Mäntyharjulla korjausrakentamiseen, osasta syntyy sauna Otavaan ja jos mitä jää jäljelle, niin veistelen niistä grillikatoksen”, Hokkanen tuumii.

Hän arvostaa vanhoja paikallaan käsin tehtyjä hirsirakennuksia ja on rakentanut niiden hirsistä uusia, tunnelmallisia kohteita.

”Me suomalaiset olemme asuneet iät kaiket hirsirakennuksissa. Puu on hyvä, miellyttävä materiaali, sillä se sitoo kosteutta ja luovuttaa sitä, joten sisäilma on hyvä. Jos rakennus on ollut maasta irti ja sen katto on kunnossa, niin yleensä hirret eivät ole lahonneet. Tosin vaikka katto olisi vuotanut, siltikin rakennusta voi löytyä myös hyväkuntoista hirttä.”

Hokkanen muistuttaa, että hirsien kierrätys on myös ilmastoteko.

”Jos hirsirakennus lahoaa paikoilleen, sen puuosien varastoima hiilidioksidi vapautuu ilmakehään. Lahoavia hirsirakennuksia on surullista katsoa, kun tietää, että ne voisivat hyvin jatkaa elämäänsä jossain toisessa paikassa toisessa käyttötarkoituksessa. Kevään ja kesän aikana on taas tiedossa 2-3 hirsirakennuksen purku ja hirsien siirto uuteen käyttöön.”

Hokkanen muistuttaa, ettei kierrätyshirren käyttö mitään ilmaista ole, mutta uuden rakennuksen voi saada kilpailukykyiseen hintaan, varsinkin jos pystyy rakentamaan itse edes jonkin verran. Säästöä tulee myös, jos rakennuksessa ei ole vuorilaudoituksia tai pinkopahveja, joista aiheutuu ylimääräistä työtä ja jätemaksu.

”Purku-urakan hintaa huojentaa myös se, jollei purkuun tarvita nosturia, mutta isompia rakennuksia on hankalaa ja hidasta purkaa ilman koneapua. Jokainen kohde on erilainen, joten käyn paikan päällä ennen hinta-arvion tekemistä. Lähtökohta on, että kulut saadaan katettua ja itsellekin pitää palkkaa työstä jäädä. Suosin itse sellaista työskentelytapaa, että hirret siirtyvät purkupaikalta suoraan uuteen paikkaan, missä ne jalostetaan uudelleen. Näin vältytään varastointikuluilta. Toki hirsi säilyykin aina paremmin seinässä kuin pressujen alla jossain varastossa.”

Hän toivoisi, että omistajat raaskisivat luopua myös ilman käyttöä jääneistä hirsiladoista.

”Niiden hirret sopivat monenlaiseen uusiokäyttöön. Niistä voi tehdä vaikka piharakennuksia, rakoliitereitä, varastoja tai venevajoja. Olen kerran tehnyt riihen hirsistä savusaunankin. Melkein kaikki on mahdollista.”

Harri Hokkanen teki pitkän työuran Nokialla tuotekehitysinsinöörinä, mutta päätyi 12 vuotta sitten perustamaan ICT & Perinnerakentaja -nimisen toiminimen. Hirsirakentaminen alkoi kiinnostaa, kun hän oli opiskeluaikana kesätöissä alan osaajalla. Yrityksensä kautta hän tekee erilaisia hirsiin liittyviä toimeksiantoja uudisrakennuksista korjausrakentamiseen ja kierrätyshirsien uusiokäyttöön.

”Tällä seudulla mökkeilijät työllistävät toiminimeäni mukavasti. Teen kaikkea hirsirakentamiseen liittyvää laidasta laitaan. Viime vuodet tekeminen on keskittynyt enemmän tänne kotiseudulle, mutta vuosien varrella työmaita on riittänyt aina Turusta Sotkamoon.”

Harri Hokkanen tekee yhteistyötä toisen mikkeliläisen osaajan, Mikkelin Rakennus ja Saneeraus Oy:n Aki Kinnusen kanssa. Myös Kovalan kohteen purku-urakan yrittäjät hoitivat yhdessä.

Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Tämä artikkeli on tuotettu osana CityLoops: closing the material loops -hanketta, jota rahoittaa Euroopan unioni Horizon 2020 -ohjelmasta.

Mikkelin ja Pieksämäen puolivälissä sijaitseva Haukivuori tarjoaa työpaikkoja metallialan osaajille ja vetää tällä hetkellä uusine palveluineen lapsiperheitä. 

Yksi Haukivuoren vahvoista metallialan yrityksistä on perinteikäs Compitec Oy, jonka nykyinen toimitusjohtaja Teijo Puolakka osti liiketoimintakaupalla vuonna 2016. Ennen yrittäjäksi ryhtymistä hän ehti työskennellä vuosia suunnittelutehtävissä toisessa haukivuorelaisessa metallialan yrityksessä. 

”Olin ollut aikanaan kesätöissä Compitecissä. Innostuin, kun Martti Jormakka alkoi myydä yritystä. Rahaahan minulla ei ollut, mutta asiat järjestyivät.” 

Compitec Oy on tilaus- ja alihankintakonepaja, joka valmistaa puujalostusteollisuudelle laitteita, jotka se suunnittelee, valmistaa ja asentaa.  

”Itselläni on vahva suunnittelutausta, joten teemme ja kehitämme jalostetumpia laitteita etenkin puunjalostusteollisuudelle ja lämpölaitoksille. Olemme keskittyneet teknologiakumppanuuksien kehittämiseen eli toimitamme avaimet käteen -ratkaisuja isoille kumppaniyrityksillemme.” 

Yrityksen toimittamia laitteistoja löytyy eri puolilta maata. Yritys myös huoltaa ja kunnossapitää laitteistoja. Yritys työllistää tällä hetkellä 11 työntekijää ja muutama osaaja tekee töitä yrittäjäpohjalta etenkin koneistuksessa ja maalauksessa. Lisäksi vuokratyövoimaa on 1-2 henkilöä.  

”Rekrytoimme uusia osaajia. Uusin työntekijämme muutti tänne Hämeenlinnasta perheineen. Hyödynnämme myös oppisopimuskoulutusta. Meillä pärjää englannin kielellä.” 

Compitecin nykyinen tuotantorakennus alkaa jäädä pieneksi, ja uusia neliöitä tarvittaisiin. Tilannetta helpottaa, että suunnittelua voi nyt tehdä myös etänä. Yrityksellä on jo alihankkijoita Mikkelissä ja Pieksämäellä.  

”Työntekijöidemme liikkuminen on ongelma. Meillä käydään töissä Mikkelistä ja Pieksämäeltä. Polttoaineen hinnat ovat nousseet, eikä tänne pääse enää junalla, joten joudumme hakemaan esimerkiksi virolaisia vuokramiehiä Mikkelin asemalta.” 

Puolakan aikana yritys on tehnyt isoja investointeja muun muassa särmäys-, CNC- ja hitsauslaitteistoihin.  

”On ollut pakko investoida, että varmistamme oman kilpailukykymme ja pystymme valmistamaan asiakkaidemme toivomia laitteistoja. Meillä on omissa tiloissa myös maalaamo.” 

Korona-ajan lieveilmiöt eli komponenttien ja metalliraaka-aineen saatavuusongelmat näkyvät myös Compitecillä. Puolakka ehti kuitenkin ennakoida tilannetta ja hankkia terästä varastoon.   

”Raaka-aineiden hinnat ovat nousseet niin älyttömästi, että tuleeko jossain kohtaa stoppi, että yritysten ei enää kannata investoida?” 

Isoista projekteista Compitec on löytänyt itselleen sopivia lohkoja. 

”Kun pitää pystyä toimittamaan nopeasti yksittäisiä laitteita, sekaan mahtuu nopeammalla toimitusajalla, kunhan vakuudet saa kuntoon. Ennen tilattiin tännekin paljon Latviasta. Nyt täällä pärjää paikallinenkin toimija, kun tekee enemmän ja suunnittelee, valmistaa ja asentaa itse. Laadukkaalle työlle on vielä kysyntää.” 

Kasvua on näköpiirissä etenkin metsäpuolella. 

”Haluaisimme päästä ns. isojen poikien pöytiin. Seuraavina 3-4 vuotena näkymät ovat hyvät, jos markkinat aukeavat. Kasvun haasteena on lähinnä saada lisää pinta-alaa toimitiloihin.” 

Myös paikalliset kilpailutukset aiheuttavat ajoittain päävaivaa.  

”Kilpailutuksissa on välikäsiä, jotka saavat tarjouksensa läpi, vaikka työ teetetään kuitenkin meillä. Emme ole myöskään välttämättä päässeet kaikkiin kilpailutuksiin mukaan. Luulisi, että olisi kustannustehokkaampaa ottaa meidät kilpailutuksiin mukaan ilman väliporrasta ja sen katteita. Tähän voisi auttaa, jos kilpailutuksia tehtäisiin pienemmistä kokonaisuuksista.” 

Mikkelin kaupungille Puolakalla on käytännönläheisiä terveisiä. Työntekijöille pitää olla tarjolla kohtuuhintaisia asuntoja Haukivuorella. 

”Nyt vuokrataso on samatyyppinen kuin Mikkelissä. Joudumme etsimään asuntoja myös yksityisiltä markkinoilta.” 

Sekatavarakaupasta tuli olohuone

Kolme vuotta sitten Haukivuoren liikekeskustassa avasi lyhyen remonttitauon jälkeen uudelleen perinteikäs Wanha Osula, joka palvelee erikoistavaraliikkeenä ja kahvilana. Puodista löytyy räätälöity valikoima asiakkaiden toivomia mm. rakentamiseen, autoiluun ja kalastukseen liittyviä tuotteita sekä lahjatavaroita ja kodintekniikkaa. Tilaa on varattu myös paikallisten tuottajien ja jatkojalostajien tuotteille.  

”Lähialueen maatilojen tuotteita meillä on myynnissä sesongin mukaan”, jouluna 2019 kauppiaana yhteistyökumppaninsa kanssa aloittanut Sanna Saloviin kertoo.  

Lisäksi tarjotaan Matkahuollon ja Postin palveluja. Saman katon alta löytyvät myös Alkon ja Schenkerin noutopisteet. Kesäisin yritys pyörittää lisäksi Haukivuoren sataman kioskia. Asiakkaille toimitetaan tuotteita myös kotiinkuljetuksella. 

Tämän vuoden helmikuusta hän on omistanut yrityksen – Haukivuoren Sekatavarakauppa Oy:n – yhdessä sisarensa tyttären Kira Saloviinin kanssa. Lisäksi sisarentytär on työskennellyt yrityksessä vuoden alusta.  

”Olen alkujaan maatilan tyttö, eikä minulla ollut aiempaa yrittäjäkokemusta. Entinen yhtiökumppanini Jukka Niilo-Rämä auttoi kaupanteossa ja saimme apua myös Mikkelin kehitysyhtiö Miksein osaajilta.” 

Ympäri vuoden auki oleva palvelukokonaisuus vetää paikallisia asukkaita yhteisen olohuoneen tyyliin.  

”Nyt kun täältä meni pankki kiinni, vanhukset tulevat kyselemään meiltä apua vaikka siihen, että kännykkä ei toimi, miten voisi maksaa laskuja tai korjauttaa rollaattorin pyörät. Meillä on huolenaiheena, että vanhukset, etenkin muistisairaat, jäävät yksin.” 

Haukivuoren keskusta vetää tällä hetkellä palveluineen lapsiperheitä. Uutta koulua ja päiväkotia arvostetaan. Yrittäjältä lähtee Mikkelin kaupungin suuntaan terveisiä. 

”Tuntuu siltä, että syrjässä asuvat unohdetaan ja monia palveluja joutuu hakemaan kauempaa. Vaikkapa neuvolapalvelut pitää hakea kauempaa.” 

Mikkelin kaupunginvaltuutetut jalkautuvat tänä vuonna pinta-alaltaan laajan kaupungin eri puolilla toimiviin yrityksiin. Nyt Haukivuorelle toteutunut retki oli vuoden kolmas. Seuraava retki toteutetaan syyskuussa Anttolaan. Järjestelyistä vastaa Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy. 

Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Vilja-Suomi kohtaa täällä Haukivuorella Karja-Suomen, joten meiltä löytyy monipuolinen kirjo erikoistuneita maatiloja, Kalliolan luomun Elina Vauhkonen kertoi Mikkelin kaupunginvaltuutetuille järjestetyllä tutustumismatkalla.

Haukivuorella toimii etenkin maito-, vilja-, emolehmä-, erikoiskasvi- ja marjatiloja. Seutu on valtakunnallisestikin merkittävä ja monipuolinen luomutilojen keskittymä.

”Tuotannollinen monipuolisuus on vahvuutemme. Tavanomaisesti ja luomuna viljelevät tilat tekevät myös aidosti yhteistyötä. Jaamme hyviä käytäntöjä, hyödynnämme yhdessä esimerkiksi varasto- ja pakkaustiloja, laitteita ja työvoimaa, mikä korostuu etenkin vihannestiloilla. Katsomme yhdessä käytössä olevia resursseja.”

Luomuosaaminen vahvaa

Kotimaiset kuluttajat löytävät kauppojen hyllyiltä haukivuorelaistuotteita. Suuren osan kotimaan markkinoilla myynnissä olevasta parsakaalista ja jäävuorisalaatista tuottaa Vihannesyhtymä 3T Oy.

Kalliolan luomukotitila viljelee luomuna keräkaalia, lehtikaalia, purjosipulia sekä kelta- ja punasipulia. Tila hoitaa itse koko tuotantoketjun aina siemenestä valmiiseen tuotteeseen.

Merkittävä osa maan luomuporkkanoista ja -punajuurista tulee Lietlahden tilalta. Tilan isäntä Paavo Pulkkinen viljelee jo seitsemännessä polvessa noin 100 hehtaaria, josta 60 hehtaaria on tilan omia maita ja loput ovat vuokralla. Käytettävissä olevasta peltopinta-alasta viidennes on luomuviljelyssä.

”Tämä kuvastaa luomuviljelyn viiden vuoden viljelykiertoa. Täkäläisten peltojen vitsaus ovat kivet, joten kaikkialla ei voi viljellä juurikasveja.”

Reilun miljoonan euron liikevaihtoa pyörittävä tila työllistää ympärivuotisesti kuusi ihmistä ja kesällä pelloille 15 kausityöntekijää noin 1,5 kuukauden sesonkiajaksi. Tilalla on tuolloin kausityöntekijöinä etenkin ukrainalaisia ja venäläisiä.

Tilan luomuporkkanat myydään Pirkka-tuotemerkillä, jolle tila on maan ainoa luomuporkkanoiden toimittaja. Pulkkinen korostaa, että viljelijäyhteistyö on haukivuorelaistiloille elinehto.

”Meillä on Rautalammilla ja Kuhmoisissa kolme omaa sopimusviljelijää, jotka toimittavat porkkanansa tänne. Me pesemme, pakkaamme ja toimitamme ne eteenpäin.”

Satotasot vaihtelevat luomutiloillakin vuosittain. Viime syksynä porkkanasato jäi noin puoleen normaalista. Samalla kuluttajakysyntä laski korona-ajoista.

”Kotitaloudet kyllä ostavat luomua, ja se näkyi korona-aikana. Ammattikeittiöissä luomun käyttö on vielä marginaalista ja jalostuksessa luomu on lapsipuolen asemassa. Tuotannon kasvattamishalua minulla ei nyt ole, pikemminkin haluan keskittyä laatuasioihin.”

Tilalla viljellään vuosittain noin 17-18 hehtaarilla porkkanaa, kahdella hehtaarilla palsternakkaa ja punajuurta ja puolen hehtaarin aloilla mustajuurta ja juuripersiljaa. Tänä vuonna viljelymääriä ollaan pikemminkin alentamassa kuin lisäämässä.

”Polttoaineiden ja tuotantopanosten hinnat ovat nousseet. Tällä sektorilla ei nyt ole voittaja kukaan. Tuotteiden kysyntää voi vain arvailla.”

Tilalla on investoitu mittavasti muutaman vuoden välein. Pakkaus- ja varastotiloja on laajennettu, ja energiaomavaraisuutta on lisätty. Tilan mittavia pakkaus- ja varastotiloja hyödyntävät myös muut haukivuorelaistilat.

”Siinä on myös sosiaalinen aspekti. Maaseutuyrittäminen voi olla yksinäistä etenkin, jos rakentaa aitoja ympärilleen. Mielestäni elämää rikastuttaa, mitä enemmän muita pyörii samassa pihassa.”

Kaupungin suuntaan Paavo Pulkkisen toiveet ovat selkeitä.

”Rakentamiseen liittyvän lupaprosessin pitäisi toimia niin, ettei se muodosta kynnystä järkeville investoinneille ja yritysten liiketoiminnan kehittämiselle. Aika ajoin tulee tunne, että kehittäminen tarkoittaa vain Mikkelin ja sen keskustan kehittämistä ja sivutoimipisteet jätetään oman onnensa nojaan. Toki me täällä teemme omia juttujamme, emmekä odotakaan mitään erityistä. Olen iloinen veronmaksaja, jonka mielestä palvelut ovat äärimmäisen tärkeitä ja niihin käytettävät veroeurot ovat tarpeen, kunhan niitä ei käytetä hölmöilyihin.”

Kesäkukkiin erikoistuminen kannatti

Katajakankaan puutarhan kesäkukkatarjonta vetää nykyään asiakkaita jopa 80 kilometrin säteeltä. Puutarha myy paikan päältä kesäsesonkina noin 80 000 kesäkukkapurkkia ja noin 6500 kukka-amppelia.

”Vaikka olemme seudun suurin toimija, Suomen mitassa olemme pieni toimija alalla. Isot puutarhat voivat myydä yli miljoonakin purkkia kesäkukkia sesongissa. Tosin meillä on samanlaiset laitteet kuin isoillakin toimijoilla”, yrittäjänä vaimonsa Pian kanssa toimiva Harri Kohvakka sanoo.

Toukokuulta juhannukselle kestävän sesongin aikana tarvitaan kausityöntekijöitä. Korona-aikana työntekijöitä löytyi jopa helpommin kuin tavallisesti.

Kukat tulevat pieninä taimina puutarhalle, ja ne kasvatetaan niin, että ihannetilanteessa ruukkuun kosketaan vain 2-3 kertaa.

”Optimi olisi kaksi kertaa. Siihen melkein venymmekin, eikä siihen tarvita robotteja.”

Puutarha haluaa tehdä ostamisestä elämyksen asiakkailleen. Kaikki, mitä kasvihuoneista löytyy, on kaupan. Ostaminen ja maksaminen on tehty helpoksi, ja retken voi kruunata hörppäämällä itsepalvelukahviossa kahvit.

”Markkinoimme jonkin verran printtimediassa kauden alussa, iltapäivälehden verkkosivulla näymme ja sosiaalisessa mediassa. Tehokkain on kuitenkin puskaradio. Myymme asiakkaalle elämyksen kahteen kertaan. Ensin kun hän tulee ostoksille ja toisen kerran, kun hän lokakuussa huomaa, että amppeli on vielä ihan hyvässä kunnossa ja päättää noutaa seuraavan kesänkin kukkansa meiltä.”

Katajakankaan puutarha alkoi kehittyä Harri Kohvakan kotitilalle hänen isänsä opiskeltua Otavan puutarhaoppilaitoksessa luomuviljelyä 1970-luvun lopulla. Nyt toiminta pyörii isojen investointivuosien jälkeen toivotulla tasolla. Uusista investoinneista ei haaveilla, mutta hyödyntämällä nykyisiä tiloja tehokkaammin tuotantoa on mahdollista kasvattaa.

Kohvakan harrastuksiin kuuluu Mikkelin yrittäjien Haukivuoren alajaoston puheenjohtajuus. Mikkelin kaupungin suuntaan hänelle on vahva toive, että rakentamiseen liittyvät lupaprosessit ja taksoitukset olisivat kohtuullisia.

”Pitäisi muistaa, että esimerkiksi haja-asutusalueelle rakennettavan pihattonavetan rakennusluvan hinta ei voi olla 10 000 euroa, kuten kaupungin teollisuusalueelle rakennettavan hallin. Ruoskalla ei voi lyödä selkään niitä, jotka täällä yrittävät.”

Liikenneyhteydet pullonkaulana

Haukivuoren elinkeinorakenne on monipuolinen. Maatalouden lisäksi työpaikkoja on paljon metalliteollisuudessa. Molemmat toimialat työllistävät paljon ja kärsivät ajoittain työvoimapulasta. Työpaikat vetävät myös ulkomaalaistaustaisia kausityöntekijöitä ja vuokratyövoimaa.

”Haukivuori on kansainvälistynyt jo 1990-luvulta alkaen. Tällä hetkellä meillä on paljon ukrainalaisia täällä, kun monilla on siteitä paikkakuntaan kausityön kautta”, alueen edunvalvontatyössä Haukivuoren aluejohtokunnan sihteerinä toimiva Elina Vauhkonen sanoo. Isoimmat työllistävät yritykset tarvitsevat työntekijöilleen vuokra-asuntoja, eikä kohtuuhintaisten asuntojen löytyminen ole aina helppoa.

Positiivista virettä tulevaisuuteen ovat tuoneet etenkin uusi koulu ja päiväkoti.

”Meillä on täällä hyvä koulu, jossa ei ole sisäilmaongelmia. Uusi päiväkotimme on melkein täynnä, kun tänne on muuttanut korona-aikana uusia lapsiperheitä. Meillä on myös ihana kirjasto. Satama on kesällä olohuone. Liikuntapalveluitakin on tarjolla hyvin. BioHauki Oy, jalostaa täällä biokaasua, joten täällä voi tankata kaasuautonsa paikallisella biokaasulla.”

Yksi suurimmista murheista haukivuorelaisilla on, etteivät pikajunat ole enää vuosiin pysähtyneet Haukivuoren asemalla ahkerasta edunvalvontatyöstä huolimatta.

”On valtakunnallisesti iso kysymys, että junat pysähtyvät pienemmilläkin paikkakunnilla, eikä jätetä pysähtymättä kolmen minuutin ajansäästön takia. Olemme yrittäneet turhaan saada myös lisäbussivuoroja, jotta arkiasiointi helpottuisi. Kunpa saisimme tänne myös kevyen liikenteen väylän. Olisi kiva asia saada liikenneyhteydet kuntoon. Tulevaisuuden Suomesta kun rakennetaan ilmastoystävällistä.”

Mikkelin kaupunginvaltuustolle järjestetään seuraava tutustumisretki paikallisiin yrityksiin elokuussa. Käytännön järjestelyistä vastaa Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy.

Mikkelin kaupunginvaltuutetut tekivät kaupunginjohtaja Timo Halosen johdolla keskiviikkona 20.4. kevään 2022 toisen yritysvierailun mikkeliläisiin yrityksiin. Tällä kertaa vierailukohteina olivat Itä-Suomen Palvelutukku, Bierkühl, Matrel ja Kantolan Rengas.

Kaupunginjohtaja Timo Halosen mukaan vuoden 2022 tavoite on, että yritykset eri toimialoilta tulevat tutuiksi valtuutetuille. Vierailujen käytännön järjestelyistä vastaa Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy.

Matrel tuplasi henkilöstömäärän korona-aikana

Rantakylässä Naistingin teollisuusalueella sijaitseva Matrel Oy on vuonna 2011 perustettu sopimusvalmistukseen keskittyvä yritys. Perustajat Lasse Turunen ja Rauno Vuorikoski kertovat yrityksen viettävän juuri 10-vuotisjuhlavuottaan. Tällä hetkellä yritys työllistää vakituisesti 15 henkilöä.

”Olemme toimineet reilun 5 vuotta nykyisissä tiloissa Nostajantiellä ja tätä ennen toimimme Timpurinkadulla. Teimme Nostajantielle juuri viime kesänä 620 neliömetrin tehdaslaajennuksen ja tällä hetkellä meillä on 1850 neliötä toimitilaa”, Lasse Turunen kertoo.

Sopimusvalmistajana Matrel keskittyy valmistamaan tilaajan suunnitelmien ja tarpeiden mukaisia automaatiota ja elektroniikkaa sisältäviä laitteita. Yritys tarjoaa myös ohjaus- ja automaatiokeskusten kokoonpanoa.

”Testaamme ja valmistamme laitteet EU-direktiivien sekä asiakkaiden vaatimusten mukaisesti. Tärkeitä vientimarkkinoita valmistamillemme tuotteille ovat mm. Australia, Malesia, Indonesia ja Japani”, jatkaa Turunen.

Asiakkaiden kanssa yritys pyrkii strategiseen kumppanuuteen. Toimialla laatu on tärkeä tekijä ja kilpailuetu. Asiakkaat myös arvostavat Matrelin ketteryyttä pienempänä toimijana.

Yrityksen toimiala on sellainen, ettei osaajia löydy suoraan koulun penkiltä: automaatiokeskusten kokoonpanon osaajat on koulutettava itse. Usein joukon motivoituneimmat tekijät jatkavat Matrelilta insinöörikoulutukseen. Vuosi vuodelta osaavan työvoiman saatavuus muodostuu yritykselle suuremmaksi haasteeksi. Toisaalta naisten osuus toimialla kasvaa.

Kansainvälisten osaajien hyödyntämisessä Matrel näkee potentiaalia, mutta kokoonpanoon liittyvä dokumentaatio asettaa tähän oman haasteensa.

”Suurin osa asiakkaidemme toimittamasta dokumentaatiosta on suomeksi. Kansainvälisen osaajan tapauksessa meidän tulisi itse kääntää jatkuvasti päivittyvä dokumentaatio eri kielille, joka lisäisi toiminnan kustannuksia”, Turunen kertoo.

Koska sopivia osaajia ei saa suoraan, yritystä kiinnostaa esimerkiksi oppisopimusmalli. Nykyisessä oppisopimusmallissa koulutusvastuu ja korvaus eivät kuitenkaan kohtaa, vaan käytännössä oppisopimuksen mukaisesta koulutuksesta maksetaan työnantajalle koulutuskorvausta 120 euroa kuukaudessa. Summasta vähennetään verot. Mukana vierailulla oleva Etelä-Savon Kauppakamarin toimitusjohtaja Teppo Leinonen kertoo, että muutos asiaan on Kauppakamareiden yhteisellä edunvalvontalistalla. Esimerkiksi Saksan mallin mukainen vastuun ja korvauksen porrastus voisi olla toimivampi.

”Hyvälle toimitilalle löytyy kyllä käyttäjät”

”Muualta Suomesta soitellaan meille säännöllisesti ja luvataan valmiit toimitilat, jos lupaamme muuttaa”, Vuorikoski kertoo. Tähän mennessä tarjoukset eivät ole kuitenkaan kiinnostaneet ja yrityksellä on toimivat tilat ja hyvät työntekijät Mikkelissä.

”Mikä meidät täällä pitää, ehkä eniten kotiseuturakkaus”, Vuorikoski summaa.

Sekä Vuorikoski että Turunen ovat saaneet oppinsa aiemmin Environicsilla. Yrittäjät toivovat, että kaupungilla ymmärrettäisiin valmistavan teollisuuden tuoma arvo alueelle.

Toimitilojen osalta eletään kovassa kilpailussa. Myös Mikkelin kaupungissa hyvästä teollisesta tilasta on puutetta. Vuorikoski ja Turunen näkevät toimitilarakentamisen kaupungin sijoituksena tulevaisuuteen.

Myös virkamieskaupunki-imagosta pitäisi hellittää ja tehdä yrittämisen ilmapiiri helpommaksi.

”Mikkelin logistisesti hyvä sijainti on nyt ymmärretty teollisuudessa, mutta alueen elinvoima kasvaa vain, kun seudulle tulee ulkoa rahaa. Mikkeli tarvitsee vientiyrityksiä”, Turunen kertoo.

Teksti ja kuvat: Jukka Kumpusalo ja Päivi Kapiainen-Heiskanen