Suomalaisten mökit sijaitsevat usein alueilla, joille julkinen liikenne ei ulotu. Mökkimatkat taittuvatkin yleensä henkilöautoilla.
Etelä-Savossa on selvitetty ratkaisuja ja malleja, joilla voidaan edistää kestävää liikkumista vapaa-ajanasunnolle. Paras kokonaisuus syntyy yhdistämällä eri keinoja.
”Etelä-Savon vapaa-ajanasukkaista suurin osa asuu pääkaupunkiseudulla, ja moni heistä tarvitsee autoa lähinnä mökkiseudullaan”, projektipäällikkö Tuula Pihkala Mikkelin kehitysyhtiö Mikseistä kertoo.
Jos auton voisi jättää mökkipaikkakunnalle julkisen liikenteen saavutettaviin, pidemmät matkat kotoa mökkiseudulle voisi kulkea junalla tai linja-autolla. Tämä edellyttäisi muun muassa harkitusti sijoitettuja liityntäpysäköintialueita sekä niitä täydentäviä liikkumis- ja matkustajapalveluita.
”Liityntäpysäköinti lyhentäisi mökkimatkan autolla kuljettavaa osuutta ja vähentäisi päästöjä. Samalla se tukisi joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä ja kehittämistä kaupunkien ulkopuolella sekä vaikuttaisi maaseudun asuttuna pitämiseen. Hyödyt olisivat siis ekologisia, taloudellisia ja sosiaalisia.”
”Suomessa ei ole vielä kokeiltu vapaa-ajan asumiseen liittyvää liityntäpysäköintiä, ja olisikin hienoa testata mallia ensimmäisenä Etelä-Savossa. Viime vuoden lopulla toteuttamassamme mökkimatkakyselyssä 17 % vastaajista kertoi olevansa kiinnostunut ajatuksesta”, Pihkala lisää.
Nopeasti suosiotaan lisääville sähköautoille tarvitaan kattava latausverkosto ja kaasuautoille tankkauspisteitä
Ajoneuvokannan uudistuminen on keskeisessä roolissa kestävän liikkumisen edistämisessä. ETVA-hankkeen mökkimatkakyselyn mukaan 10 % vapaa-ajanasukkaista käyttää muuta kuin polttomoottoriautoa ja 38 % aikoo vaihtaa sähkö- tai kaasuautoon lähivuosina tai tulevaisuudessa.
Täyssähkö- ja hybridiautojen käytettävyys riippuu pitkälti latausmahdollisuuksista. Julkinen latausinfra on laajentunut nopeasti varsinkin taajamissa, mutta taajaman ulkopuolellekin tarvitaan riittävästi latauspisteitä. Yksityiset latauspisteet voisivat tarjota ratkaisun, jos niitä tuotaisiin laajemman käyttäjäjoukon ulottuville jakamistalouden idealla. Tämä herättää sähköautoilijoissa kiinnostusta: 17 % voisi jakaa vapaa-ajanasuntonsa latauspistettä maksua vastaan, ja 40 % olisi halukkaita käyttämään naapurin latauspistettä maksua vastaan.
Myös kaasuautojen tankkausverkoston kattavuutta on kyselyn mukaan vahvistettava. Etelä-Savon vapaa-ajanasukkaiden mökkimatkan varrella on monia tankkausasemia, mutta verkosto on vielä harva – Etelä-Savossa kaasuauton voi tankata vain Pertunmaalla ja Mikkelissä. Mökkimatkakyselyssä kaasuauton tankkausasemaa toivottiin erityisesti Savonlinnan seudulle.
Monipuolinen keinovalikoima tukemaan kestävää liikkumista
Kestävän liikkumisen kehittäminen varmistaa osaltaan vapaa-ajan asumisen tulevaisuutta. Liityntäpysäköinti, joukkoliikenteen toimintaedellytysten parantaminen sekä lataus- ja tankkausverkon kehittäminen ovat keinoja, joiden jatkokehityksessä on paljon potentiaalia. Rinnalle tarvitaan muitakin toimia, kuten lisää tietoa aiheesta ja vapaa-ajanasukkaiden kannustamista pohtimaan asioita omalla kohdallaan.
Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy luo työtä mikkeliläisille tukemalla yritysten kehitystä, kasvua ja vientiä. Miksei palvelee yrittäjiä liiketoimintasuunnitelman laatimisvaiheesta alkaen, kaikissa kehitysvaiheissa. Asiantuntijamme auttavat yrityksiä sijoittumaan, löytämään työvoimaa, kehittämään liiketoimintaa sekä luomaan kansallisia ja kansainvälisiä verkostoja. Lisää meistä www.mikseimikkeli.fi
ETVA – Etelä-Savon vapaa-ajan asumiseen liittyvän kestävän liikkumisen selvittäminen, edistäminen ja ohjaaminen -hanketta rahoittaa Etelä-Savon maakuntaliitto Alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukeminen (AKKE) -määrärahasta. Lisää tietoa hankkeesta ja vapaa-ajan asumisesta Etelä-Savossa www.laiturilla.fi sekä Facebookissa ”Laiturilla – mökkeilijän asialla” ja Instagramissa @laiturilla.fi.
D.O. Saimaan hankkeessa selvitettiin Etelä-Savon vapaa-ajanasukkaiden halukkuutta työskennellä mökkiseudulla.
Etelä-Savo ja Saimaan seutu ovat suosittua matkailualuetta etenkin kesäkaudella. Samaan aikaan kausityövoiman saatavuus aiheuttaa haasteita etenkin ravintola- ja matkailualan yrityksille.
Vapaa-ajanasukkaiden potentiaalia työvoimapulan ratkaisemisessa selvitettiin joulu-tammikuussa verkkokyselyllä, johon vastasi yhteensä 271 Etelä-Savossa mökkeilevää henkilöä. Vastaajista 85 % oli työikäisiä 31-64-vuotiaita. Lähes puolella vastaajista mökkeily painottuu Etelä-Savon tärkeimmän matkailusesongin ympärille huhti-lokakuulle.
Kyselyn vastaajista 86 % kertoi olevansa kiinnostunut työskentelystä mökkiseudulla. Puolet vastaajista oli kiinnostunut osa-aikaisesta, sesonkiluonteisesta tai satunnaisesta työstä. Vastaajista 11,2 % työskenteli ravintola- ja matkailualalla.
”Kyselyn tulos on positiivinen: mökkeilijöillä on paljon potentiaalia työvoimatilanteen helpottamiseen. Vastaajilta saatiin palautetta toimista, joilla työskentelyä mökkipaikkakunnalla voitaisiin edistää”, projektipäällikkö Miia Korja kertoo.
”Vapaa-ajanasukkaat toivovat muun muassa aktiivisuutta rekrytoinneissa sekä ratkaisuja työpaikalle liikkumiseen erityisesti nuorille kesätyöntekijöille”, Korja jatkaa.
Suurella osalla vastaajista oli jo aikaisempaa kokemusta työskentelystä mökkiseudulla: lähes puolet kertoi tekevänsä etätyötä mökillä. Lähityötäkin oli tehnyt noin 10 % vastaajista. Pieni osa halusi kuitenkin selkeästi pitää mökin vapaa-ajanviettopaikkana eikä yhdistäisi mökkeilyä työntekoon.
Nuorissa ja eläkeläisissä lisäpotentiaalia
Mökkitalouksien nuoret tunnistettiin varteenotettavaksi kohderyhmäksi, sillä heitä voisi kiinnostaa kesätyö matkailu- ja ravintola-alalla. Esimerkiksi Ristiinan nuori kesäasukas SofiaBrohez on työskennellyt mökkiseudullaan muun muassa Uikkalan jäätelökioskilla.
”Suosittelen muillekin työskentelyä mökkiseudulla, jos sieltä löytyy itselle mieleinen työpaikka. Työskentely on rauhallista ja töiden jälkeen on mukava palata nauttimaan mökkielämästä. Parhaimpia puolia mökkiseudulla työskentelyssä on se, että tuttujen vakioasiakkaiden kanssa vaihdetaan päivän kuulumiset”, kertoo Sofia Brohez.
Toinen potentiaalinen ryhmä ovat eläkeläiset, joita oli 13 % kyselyyn vastanneista.
Matkailualalla työmahdollisuuksia D.O. Saimaa We Support -yrityksissä
D.O. Saimaa We Support -yritykset tarjoavat joustavia työmahdollisuuksia ravintola- ja matkailualalla esimerkiksi ruoanvalmistus-, tarjoilu- tai asiakaspalvelutehtävissä. Lisätietoa ja tiedot avoimista tehtävistä löytyvät D.O. Saimaan verkkosivuilta.
Kaikissa D.O. Saimaa We Support -yrityksissä arvostetaan yksilöllisyyttä ja hyvää makua sekä käytetään D.O. Saimaa -laatumerkin saaneiden paikallisten pientuottajien ja viljelijöiden parhaita tuotteita. D.O. -merkki on Euroopassa tunnettu laatumerkki, joka edellyttää korkeiden laatuvaatimusten täyttymistä. Lyhenne D.O. tulee englannin kielen sanoista ”designation of origin”. D.O. Saimaa on Suomen ensimmäinen alueellinen alkuperä- ja laatumerkki.
Miia Korja, projektipäällikö
Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy
Puh. 050 5161 481
miia.korja@mikseimikkeli.fi
D.O. Saimaa – osaavan työvoiman saatavuus ja työvoiman alueellinen liikkuvuus ja työhyvinvoinnin lisääminen -hanketta rahoittaa Etelä-Savon maakuntaliitto Alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukeminen (AKKE) – määrärahasta. Lisää tietoa hankkeesta ja D.O. Saimaa -alkuperämerkistä www.dosaimaa.fi sekä työskentelystä mökkiseudulla www.laiturilla.fi/tyoskentely-mokkiseudulla
Mikkelin kaupungin verokertymä vuodelta 2022 ylitti talousarvion 9,6 miljoonalla eurolla. Positiivinen yllätys selviää kaupungin eilen julkaisemasta tilinpäätöksestä.
Kertymään vaikutti talouden elpyminen ennakoitua nopeammin, vaikka Ukrainan sota varjostikin elinkeinoelämän toimintaympäristöä. Vuoden 2022 osalta kaupungin yhteisöverotuotot kasvoivat ennakoituun nähden 7 prosentilla, kunnallisveron tuotot 5 prosentilla ja kiinteistöverotuotot 6 prosentilla.
Myös työllisyysasteen kasvu vauhditti talouden elpymistä. Mikkelissä oli tammikuussa 8 prosenttia vähemmän työttömiä työnhakijoita kuin vuotta aiemmin.
-Yritysten toimintaympäristö on ollut haastava, ja tätä vasten viime vuoden kehitys oli vähintäänkin torjuntavoitto. Kiinteistöverotuoton kasvussa kyse on suurelta osin verotusarvon perusteena olevan indeksin muutoksesta, mutta muilta osin olemme nähneet aitoa kasvua, kehitysyhtiön toimitusjohtaja Timo Paakki arvioi.
Mikkeliläisten ennakonpidätyksen alaiset ansiotulot kasvoivat viime vuonna 56 miljoonalla eurolla kokonaissumman ollessa 1,263 miljardia euroa.
HKScanin Mikkelin yksikössä Tikkalassa vietettiin 24.2.2023 yksikön 20-vuotissyntymäpäiviä. Nykyään 170 henkilöä työllistävä tuotantolaitos on vuosien saatossa kasvanut ruoka-alan moniosaajaksi.
”HKScan työllistää 7000 henkilöä seitsemässä maassa. Meillä on toimintoja Suomen lisäksi Ruotsissa, Tanskassa, Puolassa, Virossa, Latviassa ja Liettuassa”, Tikkalassa tehdaspäällikkönä toimiva Tero Pöntinen kertoo.
Pöntisellä itsellään on menossa nyt viides vuosi Mikkelin yksikön päällikkönä. Metsätalousinsinööriksi aikanaan kouluttautunut Pöntinen on tehnyt suurimman osan työurastaan metsäteollisuuden eri tehtävissä. Ruoka-alalle siirtyminen toi mukanaan kokeneelle johtajalle paljon uuden oppimista.
”Mikkelin yksikössä tuotannossa on leikkeleitä, valmisruokaa ja hampurilaisia. Yksin perushampurilaisia tehdään 1,2 miljoonaa kappaletta kuukaudessa. Mikkelissä valmistetaan noin 150 eri tuotetta”, Pöntinen kertoo tämän hetken lukuja.
”Viimeaikojen uutuuksia Mikkelin yksikössä ovat yhteistyö siemenpyörykkätuotteiden valmistuksessa Boltsi Oy:n kanssa ja Helsingin Kauppiaiden Panini tuotteiden valmistus. Pienemmät ruoka-alan yritykset pitävät meitä kiinnostavana kumppanina”, Pöntinen kertoo.
Tuotteiden koemaisto meneillään. Kuvassa vasemmalla Miksein palvelujohtaja Mari Meriläinen, keskellä Tikkalan yksikön laatu- ja ympäristövastaava Nina Tahko ja oikealla tehdaspäällikkö Tero Pöntinen.
Ruokakomponentit tuovat kasvua Tikkalaan
Tällä hetkellä pula keittiöhenkilökunnasta johtaa Suomessa tilanteeseen, jossa ammattikeittiöissä käytetään entistä enemmän puolivalmisteita.
”Einesten sijaan puhumme ruokakomponenteista. Meillä Tikkalassa on suurikokoinen ammattikeittiö”, Pöntinen kertoo.
Ruokakomponentit ovat esimerkiksi kypsiä lihoja, kuten siipikarjan siipiä, sisäfileitä ja porsaan leikkeitä. Kysyntää ruoan laittamista helpottamaan on myös kotikeittiöissä ja tähän HKScan on tuonut valmiit kasviskomponentit Via Kasvimaa -tuotesarjaan.
”Näemme kasvua kypsissä siipikarjatuotteissa. Myös tarve osaavasta henkilöstöstä on kasvanut.”
Hyvän ruoan perusvaatimuksia ovat laatu ja turvallisuus
”Ammattikeittiössä olennaista on se, että tekeminen on aidosti laadukasta. Kun toimimme vastuullisessa työssä, jossa valmistamme suomalaisille ruokaa päivittäin, laadukkuus ja tuoteturvallisuus ovat ydinasioita”, Pöntinen kuvaa toimintaa yksikössä.
Laadun ja turvallisuuden vaatimukset näkyvät niin henkilöstön työnkuvissa kuin käytännön työssäkin. Laatu- ja ympäristövastaava Nina Tahko tuntee yksikön läpikotaisin. Tahko tuli taloon vuonna 2004 kesätöihin, eikä ole muita töitä tämän jälkeen kaivannut.
”Kävin välillä opiskelemassa laborantiksi ja ympäristöteknologian insinööriksi Mikkelin ammattikorkeakoulussa, mutta työn monipuolisuus ja hyvä työporukka ovat pitäneet minut HKScanilla”, Tahko kertoo.
HKScanin Mikkelin yksikössä on osaajia kaikenlaisista koulutustaustoista ja henkilöstö koulutetaan ja perehdytetään tehtäviin huolellisesti. Viime vuosina on kehitetty erityisesti digitalisaation ja turvallisuuden osaamista.
Esimerkiksi tuotantojärjestelmät ovat digitalisoituneet, jolloin käytännössä koko henkilöstöllä on oltava riittävä ATK-osaaminen. Muutoksista huolimatta työhön kuuluu edelleen vahva käsillä tekemisen leima.
Tehtiin mitä tahansa, kehittämisessä kulkevat aina mukana myös elintarvikealan erityispiirteet: vastuullisuus, tuoteturvallisuus ja laatu. Vuosien saatossa myös ympäristövastuullisuuden merkitys on kasvanut ja yksikössä on hiilineutraaliuteen tähtäävä Zero Carbon -ohjelma.
Kariniemen Kananpojan nuggetit on suosikkiruoka monissa suomalaisissa kotitalouksissa.
Tikkalassa on tarvetta osaajille
HKScanin Mikkelin yksikkö sijaitsee Tikkalassa Otavantien varressa noin 7 kilometriä Mikkelin kaupungista. Yhtiön rekrytoinnissa tulee jonkin verran vastaan se, miten työpaikalle pääsee ilman omaa autoa.
”Meidän toiveenamme on, että Mikkelin ja Otavan väliä liikennöivät linja-autovuorot saataisiin sovitettua vuorotyöhön sopiviksi,” Pöntinen kertoo.
Lähivuosina Tikkalaan tarvitaan eläköityvien työntekijöiden tilalle noin parikymmentä uutta työntekijää. Jo nyt henkilöstö tulee laajalta alueelta: Mikkelin keskusta-alueelta, Ristiinasta, Kangasniemeltä, Mäntyharjusta ja Juvalta. Tikkalan kesätyöpaikat ovat tällä hetkellä avoinna ja syksyä kohden tulee myös uusia ympärivuotisia rekrytointitarpeita.
”Suunnittelemme uusinvestointeja ja työvuorouudistuksia, joiden toteutuessa tarvitsemme uusia työntekijöitä. Tällä hetkellä tuotanto yksikössä toimii kahdessa vuorossa ja kolmannessa vuorossa yöaikaan tehdään tuotantotilojen pesu- ja siivoustöitä”, Pöntinen kertoo.
Tulevaisuuden haaveena on toiminta viikonloppuisin, johon ratkaisua haetaan mahdollisesti myös uudenlaisista työaikamalleista.
”Jos teet töitä viikonlopun, saat 42 tunnin palkan ja koko arkiviikon vapaata”, Pöntinen kertoo käytännön esimerkkinä.
Tikkalassa toivotaan, että prosessiteollisuuden osaajia osattaisiin Mikkelin seudulla arvostaa ja hakea myös muualta. Nykyaikaisen prosessiteollisuuden osaajat ovat moniosaajia.
”Osaavaa huippuporukkaa tarvittaisiin ehdottomasti alueelle enemmän. Toivoisin meidän Mikkelissä yhdessä miettivän, miten teollisen työn vetovoimaa saataisiin kasvatettua. Meillä on kuitenkin niin monipuolisesti erilaista teollisuutta alueella”, Pöntinen kertoo.
HKScan on 110-vuotias yhtiö, jonka taival alkoi lihantuottajien perustamasta Lounais-Suomen Osuusteurastamosta vuonna 1913. Aikojen saatossa yhtiö on muuttunut lihatalosta ruokakonserniksi. Kahdenkymmenen toimintavuoden jälkeen tulevaisuus nähdään myös Tikkalan yksiköstä käsin valoisana.
”Meillä on hyvin suunniteltu tuotantoyksikkö ja isot asiat kunnossa. Meillä on hyvä työporukka ja itsessään se, että valmistamme suomalaisille ruokaa päivittäin, tekee työstä merkityksellistä”, Nina Tahko summaa ajatuksensa.
Kun Miina Montonen-Fehrmann perusti Mikkeliin Verhoomo Vermiinan 13 vuotta sitten, hän otti kunnia-asiakseen kierrättää entisöinnistä yli jäävät materiaalit mahdollisimman tarkkaan.
Mikkelissä puualan artesaaniksi opiskellessaan Montonen-Fehrmann löysi oman juttunsa verhoilukurssilla. Valmistuttuaan hän meni liki kahdeksi vuodeksi oppisopimukseen alan yrittäjälle ja tämän lopetettua hän perusti oman yrityksen 24-vuotiaana.
”Minusta on hienoa, kun voin antaa uuden elämän huonekaluille ja ajoneuvoille. Koen, että verhoomot ovat kierrätyksen ytimessä yhdessä suutareiden ja ompelijoiden kanssa. Kierrätys ja ekologisuus ovat omassa tekemisessäni yksi iso painopiste.”
Hän muistuttaa, että vaikka verhoomot käyttävätkin uusia kankaita, kunnostettu huonekalu kuormittaa maapalloa aina vähemmän kuin uutena ostettu.
”Mikkelissäkin on alkanut nyt tekstiilikierrätys. Toivon todella, että myös yritykset pystyvät kierrättämään entistä tehokkaammin tekstiilejä. Vanhoista huonekaluista tulee erilaisia kuituja, joihin on voinut ajan saatossa tarttua esimerkiksi homeenhajua, mutta puhdistettuna ja käsiteltynä niistä saisi uutta raaka-ainetta. Esimerkiksi Paimiossa poistotekstiilien jalostuslaitoksessa kierrätetään, hyötykäytetään ja jalostetaan kuituja uusiokäyttöön.”
Vermiina verhoilee ja entisöi asiakkailleen huonekaluja. Asiakaskuntaan kuuluu myös lukuisia eri alojen yrityksiä. Ensimmäinen yritysasiakas oli yrityksen alussa Mikkelin ravirata.
”Yrityksille sanoisin, että laadukkaan toimistotuolin verhoilu saattaa tulla edullisemmaksi kuin uuden hyvälaatuisen tuolin ostaminen. Verhoilu antaa uuden ilmeen yrityksen tiloille, kun huonekalut ovat muuten mieleisiä. Jos liitokset heiluvat, ne pystyy kiristämään kuntoon ja puuosia voi korjata. Olen kuitenkin nähnyt, että jopa Artekin tuoleja on heitetty pois, vaikka ne kannattaisi ehdottomasti verhoiluttaa ja entisöidä, koska niissä pysyy arvo. Nyrkkisääntö olisi mielestäni, että kysy aina ensin verhoilijalta ennen kuin heität arvohuonekaluja pois.”
Erityisen mielissään hän on siitä, että nuoretkin ovat löytäneet verhoomoiden asiakkaiksi.
”Yhä nuoremmat teettävät nykyään uusia verhouksia. He ovat ehkä saaneet perinnöksi huonekaluja tai tehneet vintage-löydön kirpputorilta. Nuoret ovat valveutuneita kierrättäjiä, ja kierrätys on trendikästä. Itse en ajattele tätä trendinä, kun tämä on ollut niin pitkään työtäni.”
Verhoomo Vermiinasta voi ostaa omiin projekteihin kangasta vaikkapa metritavarana kangaspakasta tai paloina.
Verhoomosta löytyy apu moneen
Yksityisasiakkaat ovat verhoomon suurin asiakasryhmä. Myös vapaa-ajan asukkaat ovat löytäneet palvelut.
”Mökeille verhoilutetaan huonekalujen lisäksi etenkin patjoja. Minulle voi lähettää vaikka kuvan etukäteen ja kysyä tarjouspyyntöä. Pystyn myös kyyditsemään tarvittaessa huonekaluja asiakkaille Mikkelin alueella. Minulla on asiakkaita myös Pieksämäen seudulla, Juvalla, Anttolassa, Ristiinassa ja Otavassa.”
Verhoilijamestari kunnostaa myös moottoripyörien satuloita ja tekee veneisiin patjoja ja penkkejä. Myös autojen penkkejä entisöidään paljon.
”Monesti nämä tehtävät saattavat näyttää asiakkaan silmissä helpommilta kuin ovatkaan. Uusissa hyvin sähköistetyissä autoissa voi olla turvatyynyjä ja elektroniikkaa penkeissä, joten ne täytyy pystyä irrottamaan, että pääsee verhoiluihin kiinni, mikä tuo omat haasteensa. Vaikka pystyn tekemään paljon itse, joihinkin työvaiheisiin hyödynnän alihankkijoita.”
Verhoomosta voivat asiakkaat ostaa myös omiin projekteihinsa metritavaraa kangaspakasta tai paloina.
”Tämäntyyppistä ulosmyyntiä on myös kansalaisopistojen harrasteryhmille.”
Mikkelin urheilupuiston kupeella sijaitsevan verhoomon tiloista löytyy myös pieni putiikki, jossa yrittäjä myy itse kunnostamiaan huonekaluja sekä ompelemiaan sisustustyynyjä, laukkuja ja lastenvaatteita.
”Olen erityisen ylpeä siitä, että yrittäjävuosina olen pystynyt saamaan kaksi lasta ja pitämään kesälomat. Yrittäjäurani aikana vuonna 2014 suoritin myös erikoisammattitutkinnon eli verhoilijamestarin tutkinnon. Asiakkaita on riittänyt mukavasti, vaikkei tällä alalla rikastumaan oikein pystykään. Haluan kannustaa muitakin naisia yrittäjyyteen ja antaa uskoa siihen, että äitiyden ja yrittäjyyden pystyy yhdistämään.”
Mikkelin ensimmäinen kiertotalouspäivä tarjosi käytännönläheisiä kierrätysvinkkejä ja tietoiskuja. Yleisö löysi hyvin tapahtuman.
Arjen kiertotalous -teemapäivän toiminnallisissa esittelypisteissä pystyi naputtelemaan itselleen vaikkapa linnunpöntön, hoitamaan kenkiään ja vaatteitaan tai korjauttamaan leluja.
Jo eläkkeellä oleva luokanopettaja Sirkka Kellokumpu on harjaantunut kierrättäjä, mutta hänkin sai opeteltua uuden taidon.
”Olen taitellut pieniä jätepusseja sanomalehdistä, mutta nyt opin taittelemaan myös ison pussin. Yksi kierrätysnikseistäni on, että vien vanhat pyyhkeet ja lakanat löytöeläintaloon uuteen käyttöön. Minua kiinnostavat myös uudet tavat korjata ja huoltaa vaatteita.”
Vaatteiden korjauspisteelle pystyi tuomaan paikattavaa tai parsittavaa. Psykofyysinen fysioterapeutti Marja Hokkanen on valmistunut Esedusta mittatilausompelijaksi ja nyt hän täydentää opintojaan kaavoitus- ja sisustustekstiiliosaamisella. Hän huomasi päivän mittaan, että etenkin vaatelaastarin käyttö kiinnostaa ihmisiä.
”Käyttö onkin helppoa. Poistetaan liimapaperi ja harjataan laastaria lusikalla paikattavassa kohdassa minuutin ja kaksi. Useimmille ihmisille vaatelaastari oli uusi tuttavuus.”
Mekstiili-hankkeen projektipäällikkö Kati Jordan Xamkilta toivoo käyttäjiltä vinkkejä, minkälaista käyttöä poistotekstiileistä valmistetulla raaka-aineilla voisi olla.
Poístotekstiilit voi nyt kierrättää
Mikkelissä on nyt alkanut myös poistotekstiilien keräys. Poistotekstiilien kierrätyspisteisiin voi tuoda rikkinäisiä, tahraisia ja vaikka vetoketjullisiakin poistotekstiilejä, kunhan ne ovat kuivia, eivätkä homeisia.
Kierrätykseen ei kuitenkaan oteta vöitä, kenkiä, huonokuntoisia peittoja, mattoja, toppavaatteita, alusvaatteita tai sukkia. Kierrätettävät poistotekstiilit neuvotaan pakkaamaan muovipusseihin, joista ilma puristetaan pois ennen pussien sulkemista.
Poistotekstiilejä voi viedä keskustan ostoskeskusten alakerroista löytyviin, farkkukankaisilla suojilla somistettuihin rullakoihin. Kierrätyspisteitä löytyy myös Kiepistä, pienjäteasemilta sekä ViaDia Mikkeli ry:n neljästä yksiköstä.
”Haluaisimme löytää uusia käyttökohteita poistotekstiileille eli mielellämme kuulisimme paikallisilta käsityöläisiltä ja harrastajilta, minkälaisille poistotekstiileistä tehdyille raaka-aineille olisi käyttöä”, Xamkin Mekstiili-hankkeen projektipäällikkö Kati Jordan toivoo.
Varsinaiset yleisöryntäykset nähtiin Esedun järjestämissä kahdessa kierrätysmuotinäytöksessä. Lavalla ihasteltiin jopa 1930-luvulta säilyneitä, edelleen muodikkaita asuja. Esedun opiskelijat esittelivät vanhoista vaatteista tai niiden materiaaleista valmistamiaan asukokonaisuuksia kyseisen aikakauden musiikin soidessa taustalla.
Moni asukokonaisuus herätteli katsojissa muistoja omasta nuoruudesta. Hyvistä materiaaleista valmistetut vaatteet ovat säilyneet käyttökelpoisina vuosikymmenestä toiseen. Yksi mieleenpainuva uusi oivallus oli kierrätetyistä perunalastupusseista valmistettu takki.
Pirtin kehräämö valmistaa kierrätysvillalankaa
Uusi mikkeliläinen erikoisuus on Pirtin kehräämön valmistama villalanka, josta kierrätysvillaa on 30 prosenttia ja loput 70 prosenttia ovat suomenlampaan villaa.
Mekstiili-hankkeen tiimi arvuutteli kävijöiltä, miltä mistäkin poistotekstiilistä valmistettu uusi kuitu näyttää. Tutkijana hankkeessa työskentelevä Lotta Pirinen huomasi, että ihmisiä kiinnostaa erityisesti se, että kierrätysvillasta on valmistettu lankaa.
”Kävijät ovat yllättyneet, kun ovat nähneet ensimmäistä kertaa kierrätysvillasta tehtyä lankaa ja miettivät sille käyttöä. Omakin työni liittyy siihen, että etsin poistotekstiileistä valmistetuille kuiduille jatkokäyttöä.”
Esedun Vintaget kiertoon -muotinäytös oli yleisön suosikki.
Nuorille muoti on osa identiteettiä
Nuoret ovat ympäristötietoisia, mutta toisaalta juuri heillä on suuri houkutus hankkia halpaa pikamuotia. Muoti on nuorille yksi itseilmaisun keino.
Nuorisovaltuuston puheenjohtaja Anni Lahtinen tunnistaa, että nuoret suosivat pika- ja ultrapikamuotia, vaikka tietävätkin sen haitat ympäristölle ja ihmisoikeuksille. Ultrapikamuoti tarkoittaa sitä, että trendikäs vaate saattaa olla muodikas vaikka vain kuukauden. Toisaalta nuoret suosivat kirpputoreja ja kierrättävät vaatteitaan myymällä niitä eteenpäin.
”On jopa trendikkäämpää ostaa käytetty vaate kuin täysin uusi vaate.”
Hän vakuuttaa, että ympäristö- ja ilmastoasiat ovat laajasti esillä peruskoulun ja lukion eri oppiaineiden tunneilla. Kouluissa on tarjolla kasvisruokaa ja se tekee hyvin kauppansa.
”Meille puhutaan ympäristöystävällisistä ratkaisuista, eettisyydestä ja ympäristövastuusta. Niitä tuputetaan meidän päähän. Tietoa meiltä kyllä löytyy”, Lahtinen tuumi.
Filosofiasta kiinnostuneena hän on pohtinut ihmisen valintojen taustoja.
”Filosofi Jean-Paul Sartre puhuu siitä, että ihminen on väistämättömästi vapaa. Hänestä on huonoa uskoa, jos ihminen syyttää muita omista teoistaan ja päätöksistään.”
Uutta elämää tavaroille ja toimintakykyä ihmisille
Uutta Elämää Groupin monipuolinen lippulaivamyymälä löytyy nykyään Raviradantieltä, ja rakentajille sopivia materiaaleja myydään muutamana päivänä viikossa Karkialammen yksikössä.
”Me liikutamme tavaraa ja ihmisiä ja tuotamme elämyksiä. Kun meille tulee myymälään, kokee elämyksen”, toiminnanjohtaja Ville Luukkanen kuvasi.
Hän saapui tapahtumaan käytyään ensin myymälässä varustautumassa kuin olisi lähdössä eräretkelle luontoon pidemmäksi aikaa. Myymälästä löytyivät niin vaatteet, lukemista, elektroniikkaa, erähattu kuin mikkeliläisessä Rendel-elokuvassa käytettyä rekvisiittaakin.
Uutta elämää -myymälä kierrättää materiaaleja, valmistaa niistä uusia tuotteita ja antaa ihmisille mahdollisuuden kokeilla omien voimien mukaan paluuta työelämään. Mottona on, että tavaroiden liikutus lisää ihmisten työkykyä ja toimintakykyä.
Juha Kauppinen näkee jo, että mikkeliläisellä vesiosaamisella pystytään ratkomaan globaalin vesipulan ongelmia.
Kiertotalouden edelläkävijäkaupungiksi
Mikkelissä kiertotalouden uusien ratkaisujen keskiössä on EcoSairilan alue. Työkaluina ovat kansainvälistäkin kiinnostusta jo herättäneet kehitysalustat.
Vesiosaamiskeskus BEM eli Blue Economy Mikkeli rakentaa osaamista ja yrittäjyyttä vihreän vesitalouden ympärille. Vihreän kiertotalouden osaamiskeskittymä GEM hyödyntää materiaalien kierrätystä.
Kaupunkikehitysjohtaja Jouni Riihelä uskoo, että kiertotalous luo edellytyksiä hyvälle elämälle, kun seudulle syntyy lisää työpaikkoja ja yrityksiä, kehitetään uusia koulutuksia ja toteutetaan tutkimushankkeita.
Mikkeli haluaa olla puhtaan veden pääkaupunki, koordinaattori Juha Kauppinen muistutteli. Hän näkee, että Mikkeli voi olla ratkomassa jopa globaaleja vesiongelmia, kun puhtaan juomaveden saanti uhkaa jakautua yhä epätasa-arvoisemmin maapallolla erilaisten sään ääri-ilmiöiden lisääntyessä.
Uusi jätevedenpuhdistuslaitos on luonut kaupunkiin ainutlaatuisen kehitysympäristön, jossa voidaan tehdä uusiovettä teollisuuden tarpeisiin ja kierrättää se takaisin puhdistuslaitokseen. Yrityksille on myös luotu testiympäristö, jossa voi testata omia sovelluksia suurilla vesimäärillä. Ensimmäinen asiakasyritys löytyi Japanista. Mukana kehitystyössä on myös mikkeliläisyrityksiä, kuten Mipro, joka kehittää digitaalisia palveluja ja ratkaisuja.
Mikkelin kehitysyhtiö Miksein kiertotaloustiimin vetäjä Kimmo Haapea oli toteuttamassa laajaa eurooppalaista Cityloops-hanketta, jossa testattiin uusia tapoja kierrättää rakennusten purkujätettä. Esimerkiksi Pankalammen terveyskeskuksen purkutyömaalta pystyttiin kierrättämään ilmalämpöpumppuja, teräksisiä paloportaita ja paneeleja. Murskatusta betonista ja tiilistä saatiin maanrakennusainesta.
Haapea vinkkasi, että rakentajien kannattaa käydä kurkistamassa Karkialammella vanhassa sotilaskodissa sijaitsevan Uutta elämää -myymälän valikoimia, koska sieltä saattaa löytyä kierrätettyjä materiaaleja remontointiin ja rakentamiseen.
Arjen kiertotalouspäivä kuului Mikkelin Kiertotalouspäivät 2023 -tapahtumakokonaisuuteen ja toimi Kiertotalouspäivien aloitustapahtumana. Mikkelin kiertotalouspäiviä valmistellaan laajassa yhteistyössä Mikkelin kaupungin, MikseiMikkelin, seudun kuntien, sekä koulutus-, tutkimus- ja kehitysorganisaatioiden kanssa. Vuoden mittaan tapahtumissa esitellään kiertotaloutta eri sektoreiden ja toimijoiden näkökulmista.
Seuraavat kiertotalouspäivätapahtumat julkaistaan lähiaikoina. Kevään mittaan oma tapahtuma järjestetään yrityksille Sodan ja rauhan keskus Muistissa. Toukokuussa pidetään kaikille avoin teemapäivä Mäntyharjulla.
Etelä-Savon Energia Oy ja Nordic Ren-Gas Oy (Ren-Gas) ovat allekirjoittaneet hankekehityssopimuksen uusiutuvaa metaania, vihreää vetyä ja kaukolämpöä tuottavan Mikkelin Power-to-Gas-tuotantolaitoksen osalta. Lisäksi Ren-Gas on varannut hankkeelle soveltuvan tontin Pursialan teollisuusalueelta.
Pursialan voimalaitoksen yhteyteen suunniteltu Power-to-Gas-laitoshanke etenee Mikkelissä erinomaisessa yhteistyössä Ren-Gasin ja Etelä-Savon Energian kesken. Allekirjoitetussa hankekehityssopimuksessa sovitaan hankkeen seuraavien vaiheiden edistämisestä ja toimintamallista mm. Pursialan voimalaitoksen savukaasujen hyödyntämiseksi, sekä hiilidioksidivapaan kaukolämmön toimittamiseksi Mikkelin kaukolämpöverkkoon.
Ren-Gas on sopinut soveltuvan tontin vuokraamisesta hankkeelle Pursialan teollisuusalueelta. Ren-Gas on hankkeen päävastuullinen kehittäjä, joka vie Mikkelin Power-to-Gas-hankkeen kohti lopullista investointipäätöstä ja laitoksen rakennutusta. Hankkeen luvitus on aloitettu ja tavoitteena on kaupallisen tuotannon aloittaminen vuoden 2026 loppuun mennessä.
Mikkelin Power-to-Gas-laitos tulee tuottamaan uusiutuvaa synteettistä metaania, vihreää vetyä ja prosessilämmöstä tuotettua kaukolämpöä. Laitoksen kokoluokka on sähköteholtaan yli 50 MW ja laitos tuottaa noin 12 000 tonnia synteettistä metaania vuodessa. Uusiutuvan synteettisen kaasun valmistusta varten tullaan Pursialan voimalaitokselta ottamaan talteen vuosittain merkittävä määrä hiilidioksidia. Power-to-Gas-laitoksessa syntyvä prosessilämpö puolestaan hyödynnetään Mikkelin kaukolämpöverkossa. Tämä prosessilämmön talteenotto ja hyödyntäminen vähentää polttoon perustuvaa kaukolämmön tuotantoa Mikkelissä.
Allekirjoitettu hankekehityssopimus on jatkoa yhtiöiden toteuttamalle esiselvitykselle sekä toteuttavuusanalyysille, jossa arvioitiin hankkeen teknistaloudellista toteuttavuutta. Analyysi osoitti, että Pursialan voimalaitosalue on soveltuva sijainti suunnitellulle Power-to-Gas-hankkeelle, ja analyysin tulokset tukevat vahvasti hankkeen jatkokehitystä kohti rakentamista. Energiaomavaraisuuden rooli Euroopassa on korostunut, ja kysyntä puhtaalle kaasulle on lisääntynyt merkittävästi, mikä luo vahvan markkinaympäristön kotimaisille uusiutuville kaasupolttoaineille.
”Halu viedä Power-to-Gas- hanketta eteenpäin Mikkelissä on ollut erittäin vahvaa alusta asti kaikkien osapuolten osalta. Yhteistyö Etelä-Savon Energian ja Mikkelin kaupungin kanssa on ollut kerrassaan mahtavaa, ja ratkaisukeskeisyys hankkeen edistämiseksi on ollut koko ajan tekemisessä mukana. Olen todella iloinen, että allekirjoitetun hankekehityssopimuksen myötä voimme viedä Mikkelin Power-to-Gas- hanketta eteenpäin, ja saamme jatkaa loistavaa yhteistyötä Etelä-Savon Energian ja Mikkelin alueen muiden toimijoiden kanssa.”, kommentoi Nordic Ren-Gas Oy:n toimitusjohtaja Saara Kujala.
”On hienoa, että näin merkittävä vetytalouden projekti etenee Mikkelissä. ”Tämä on meille tärkeä hanke ympäristöystävällisen ja kilpailukykyisen kaukolämmön turvaamiseksi Mikkelissä myös tulevaisuudessa. Yhteistyö Ren-Gasin kanssa on ollut esimerkillistä, ja on hienoa jatkaa syventyvää yhteistyötämme hankkeen seuraavissa vaiheissa.”, totesi Etelä-Savon Energian toimitusjohtaja Erkki Karppanen
Ren-Gasin ja Etelä-Savon Energian yhteistyö alkoi vuoden 2021 syksyllä hankkeen esiselvityksellä ja jatkui vuoden 2022 aikana toteuttavuusanalyysilla. Tavoitteena on aloittaa rakentaminen Mikkelissä vuoden 2024 aikana ja kaupallinen tuotanto vuoden 2026 loppuun mennessä. Lisätietoa hankkeesta ja sen edistymisestä löydät Ren-Gasin nettisivuilta osoitteesta: www.ren-gas.com/projekti/mikkeli
Ren-Gas Oy on puhtaan energian toteuttaja, joka rakennuttaa Suomeen hajautetun puhtaiden P2X-kaasupolttoaineiden tuotantoverkoston raskaalle maantieliikenteelle. Ren-Gasin tuottamat uusiutuvat polttoaineet tulevat vähentämään fossiilisen dieselpolttoaineen käyttöä raskaassa liikenteessä n. 250 miljoonaa litraa vuodessa, vastaten noin viidesosaa raskaan liikenteen polttoaineen kulutuksesta. Syntyvällä puhtaalla polttoaineella voidaan vähentää yli miljoona tonnia hiilidioksidia vuodessa liikenne- ja energiasektorilla. P2X-polttoaineidensa energialähteeksi Ren-Gas hankkii kotimaista tuulivoimaa.
Etelä-Savon Energia Oy (ESE) on Mikkelin kaupungin omistama energiakonserni, jonka juuret ulottuvat vuoteen 1900. ESEn liiketoiminnat liittyvät sähköntuotantoon sekä kaukolämmön tuotantoon ja jakeluun. ESE-Verkko Oy vastaa sähkönjakelusta ja sähköverkon kunnossapidosta omalla jakelualueellaan Mikkelin kantakaupungissa ja välittömässä läheisyydessä. ESE-Tekniikka Oy tuottaa asiantuntevaa sähköurakointi- ja huoltopalvelua jakeluverkkoyhtiöille, aluesähköistykseen, aluevalaistukseen sekä teollisuuskiinteistöille. Vuonna 2022 konsernin yhtiöt tuottivat noin 68 miljoonan euron liikevaihdon ja työllistivät noin 90 henkilöä.
Kolmella mantereella vientikauppaa tekevä mikkeliläinen Luxhammar etsii noin kymmentä uutta osaajaa Mikkeliin tai Lahteen suunnittelemaan, valmistamaan, asentamaan ja huoltamaan puun lämpökäsittelyyn räätälöitäviä uuneja ja niiden lämpövoimaloita.
Luxhammarin perustaja Tero Lallukalle tulee tänä vuonna täyteen neljännesvuosisata yrittäjänä. Hän teki aikanaan sen, mistä erilaisissa kehittämisstrategioissa haaveillaan eli oli tutkijana kehittämässä innovaatiota ja perusti sen kaupallistamiseen yrityksen, joka on kasvanut viime vuodet vauhdikkaasti ja kansainvälistynyt.
Mitään tasaisia kasvun vuosia eivät Lallukankaan yrittäjävuodet ole olleet. Välillä on tarvittu irtiottoa ja kasvurauhaa, että on saatu yritys nostettua uudelle tasolle.
”Olen yrittäjäperheestä. Vanhempani painottivat aina sitä, että on onni löytää yhteistyökumppaneita, jotka tuntevat yrityksen toimialan laaja-alaisesti ja joilla on aiempaa kokemusta. Olen itse päätynyt samaan, että silloin yrityksellä on erinomainen lähtötilanne.”
Puun lämpökäsittelyn tutkimiseen ja siihen tarvittavan uunin tuotekehitykseen syntyi aikanaan sopiva tuotekehitys- ja tutkimusympäristö, kun Mikkelin ammattikorkeakoulu ja YTI-tutkimuskeskus yhdistivät voimansa ja loivat Puupolin Mikkelin kaupungin vahvalla tuella.
Muistona niiltä vuosilta Lallukalla on kultainen kypärä, jonka hän sai tultuaan palkituksi vuoden 2013 Mikkelin seudun innovaattorina ja suomalaisen lämpöpuu-toimialan luojana. Palkinnon myönsi Innovaatio- ja teknologiakeskus Miktech.
”Pohjois-Amerikassa tituleeraavat minua vieläkin toimialan luojana.”
Mikkelin Rantakylässä tehdään tuotekehitystyötä testiuunien avulla. Vasemmalla Kristian Krakau ja oikealla Tero Lallukka.
Uusi alku Miksein hautomosta
Tero Lallukan yrittäjyyden alkuvuosina alkoi lämpökäsittelyyn sopivien uunien valmistus Mikkelin Pursialassa yhteistyössä hollantilaisten yhteistyökumppaneiden kanssa. SWM-Wood jatkaa edelleen toimintaansa uusien omistajien luotsaamana lämpökäsitellen puuta asiakkailleen.
Vuoden 2000 jälkeen Lallukka keskittyi oman yrityksensä, Stellac Oy:n, kehittämiseen. Yritys onnistui pääsemään vauhtiin Pohjois-Amerikan markkinoilla. Mukaan saatiin kotimaisia sijoittajia, jotka valikoivat strategiaksi Pohjois-Amerikan valloituksen ja halusivat, että muut vientisuunnat, kuten Eurooppa ja Aasia, ajetaan alas.
”Siinä unohtui, että tällä toimialalla nousut ja laskut tapahtuvat eri mantereilla usein eri aikaan. Tuli vuosi 2008. Lehman Brothers -rahoitusyhtiö meni konkurssiin Pohjois-Amerikassa. Jäin Stellacista pois seuraavana vuonna. Kaksi vuotta myöhemmin yritykselle tuli konkurssi, ja uunien valmistus loppui Mikkelissä.”
Lallukka päätti ottaa hetkeksi etäisyyttä yrittäjyyteen ja sai sinä aikana idean, että uuneja pitäisi pystyä valmistamaan sarjatuotantona niin, että ne voidaan viedä asiakkaalle erikoiskuljetuksena ja koota haluttaessa myös paikan päällä. Rotariklubin jäsenyyden myötä löytyi uusi yhteistyökumppani, jolla oli sopiva tuotantolinja olemassa.
”Tarvittiin kuitenkin iso tuotekehityspanostus uutta lähtöä varten. Siinä saumassa Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:ltä, silloiselta Miktech Oy:ltä, otti yhteyttä Marjo Niittuaho-Nastolin. Hän pyöritti siihen aikaan täällä yrityshautomoa. Marjo hautoi uutta liikeideaa kanssani, kertoi rahoituslähteistä ja niin käynnistin Luxhammar Oy:n vuonna 2012 kokonaan uudella teknologialla, edistyneellä prosessiohjauksella sekä ohjelmistoilla.”
Lallukka arvioi, että kahden vuoden hautomojakso toi paljon sellaista tietoa ja rahoituslähteitä, joita hän ei yksin olisi huomannut. Tuotannon käynnistys uudelleen vaati rahoitusta ja vei oman aikansa ennen kuin uunitoimitukset toivat rahaa yrityksen kassaan. Kaikeksi onneksi Lallukka löysi mikkeliläisen, tutun sijoittajan, joka ryhtyi osakkaaksi ja takaamaan lainaa.
”Oli kuitenkin jotain, mihin en ollut osannut varautua eli yhtiökumppanini kuoli yllättäen ja samaan aikaan pankki vaati meiltä molemmilta osakkailta nimeä takauksiin. Siinä käytiin taas konkurssin partaalla. Yhtiökumppanin perikunta kun viimein suostui luopumaan omistuksesta, niin yhtiö saatiin taas käyntiin ja vauhtiin tutun yhteistyökumppanin ryhtyessä toiseksi osakkaaksi.”
Hollantilaiset ovat oivaltaneet, että lämpökäsittelyllä puisista puutarhahollannikkaista saa vedenkestävät.
Korona vauhditti kasvuun
Luxhammar myy asiakkailleen räätälöityjä uunitoimituksia kokoonpanoineen, asennuksineen, varaosineen ja huoltoineen. Paketteihin kuuluvat myös uunien toiminnan varmistavat lämpövoimalat.
Yksi merkittävä tuote ovat käsittelykaavat eli uuneille optimoidaan kaavat, joiden perusteella puuta voidaan lämpökäsitellä halutun kaltaiseksi. Käsittelykaavoille on kysyntää silloinkin, jos uunikauppa käy verkkaisemmin.
”Meillä on nyt olemassa käsittelykaavat yli 200 puulajille, ja niistä on käytössä noin 140 kaavaa eri puolilla maailmaa. Kaavoja pitää päivittää asiakkaiden toiveiden mukaan, kun käyttöön otetaan uusia puulajeja. Kaavoja päivittämällä on mahdollista nopeuttaa käsittelyaikoja. Esimerkiksi Uudessa-Seelannissa pystyttiin uusilla kaavoilla nopeuttamaan käsittelyaikaa niin, että tuotanto tuplaantui aiempaan verrattuna asiakkaan ryhdyttyä käyttämään Radiata-mäntyä.”
Luxhammar toimii Mikkelissä kahdessa toimipisteessä. Hallinto löytyy Molanderinmäeltä ja tuotekehitystä tehdään Rantakylässä. Valmistusta on Mikkelin lisäksi myös toisen osakkaan tuotantotiloissa Lahdessa.
Muutaman vuoden kesti, että yritys sai toimintansa pyörimään entiseen tapaan ja vientikauppa veti jälleen. Sitten korona-aika sulki Yhdysvaltojen rajat.
”Amerikkalaiset maksavat tilauksista ennakkomaksuja shekeillä. Kävin hakemassa yhtäkin shekkiä kolme kertaa, mutta sitten koronasäädökset sulkivat rajat ja neljäs shekin noutoreissu jäi tekemättä. Siinä käytiin vaikeassa tilanteessa.”
Lopulta korona-aika kuitenkin yllätti positiivisesti. Amerikkalaiset innostuivat rakentamaan lämpökäsitellystä puusta terasseja, lattioita, ikkunoita ja ovia.
”Puun hinta kaksinkertaistui, kun rakennusmateriaalien kysyntä räjähti. Puun tuottajille koitti paras aika. Toisaalta tuotekin oli jo tuttu ja olimme ennättäneet myydä lämpökäsitellyn puun tuottajille uuneja jo useampia vuosia.”
Hyvät kasvunäkymät
Ilmastonmuutoksen torjunta on laajentanut lämpökäsitellyn puun kysyntää maailmalla. Trooppisten puiden käyttöä pystytään korvaamaan lämpökäsitellyllä puulla.
”Tummalle puulle on vahvaa kysyntää. Lämpökäsitellyn puun raaka-aine voi olla kasvatusmetsässä kasvatettua vaaleaa puuta, josta saadaan käsittelyllä asiakkaan toivoman väristä, sään, lahon ja termiittien kestävää puuraaka-ainetta. Lämpökäsitellyllä puulla voi nykyään olla vaikka tammeen tai saarniin viittavia brändinimiä, joista ei voi edes päätellä alkuperäistä puulajia.”
Lämpökäsitellystä puusta ei liukene kemikaaleja ympäristöön, eikä se ole elinkaarensa missään vaiheessa ongelmajätettä. Lämpökäsittely tekee puusta myös antibakteerisen.
Lallukka esittelee Rantakylän testiympäristössä maan kanssa kontaktissa ollutta neljännesvuosisadan vanhaa laiturinosaa, jonka yläpuoli on patinoitunut, mutta alapuoli edelleen vaalea, eikä lahoa näy.
”Lämpökäsitellyn puun voi lopuksi vaikka polttaa. Se pysyy hieman kuivempana kuin tavanomainen puu, joten sen lämpöarvo on hiukan parempi.”
Jossain vaiheessa maailmanmarkkinoille tuli myös tee-se-itse -uuneja, mutta niistä ei muodostunut uhkaa tutuille tuotteille.
”Koronan myötä markkina on vain kasvanut.”
Tällä hetkellä Luxhammar toimittaa kahta tuotantoyksikköä kotimaahan. Toinen tulee Kerimäelle ja toinen Kotkan seudulle. Tilauskirjoissa näkyy myös kaksi uutta tilausta kotimaahan.
”Meillä on sekä vanhoja että uusia asiakkaita kotimaassa. He myyvät lämpökäsittelemäänsä puuta rakennuspuuseppien tuotteisiin, kuten ikkunoihin, oviin, terassien lattialaudoiksi, piharakennuksiin ja parketiksi.”
Vientiin menee tällä hetkellä uuneja, joissa lämpökäsitellään lehtipuuta parkettien, huonekalujen tai vaikkapa musiikki-instrumenttien raaka-aineeksi. Tehtaalla valmistellaan parhaillaan uunitoimituksia Filippiineille ja Malesiaan. Myös Tsekkeihin, Yhdysvaltoihin ja Saksaan on tilauskirjoissa tilauksia odottamassa.
Luxhammar Oy on tuotekehittänyt käsittelykaavat yli 200 puulajille.
Osaavia tekijöitä Mikkeliin ja Lahteen
Jokainen uunitoimitus tarvitsee oman projektipäällikön. Tero Lallukka toivookin vientimarkkinoiden kasvaessa löytävänsä nopeasti lisää projektipäälliköitä.
”Olisi hienoa kuulla puuinsinööreistä, joita kiinnostavat projektipäällikön tai suunnittelijan tehtävät. Työ on lämpökäsittelylaitteistojen suunnittelua, rakentamista ja projektien koordinointia. Tai tuotekehitystyötä laboratoriossamme. Yksi projekti kestää noin puolisen vuotta suunnittelusta asennukseen työmaalla. Käyttöönotto työmaalla vie 2-3 kuukautta. Tässä työssä pääsee myös matkustelemaan.”
Koneenrakennuksen insinöörejäkin tarvitaan suunnitteluun, tuotekehitykseen, valmistuksen ohjaukseen sekä projekteissa toimimiseen. Matkusteluakin riittää, mikäli työntekijällä on siihen mahdollisuus. Työtehtäviä on myös kemisteille.
Lisäksi Lallukka toivoo löytävänsä investointituotteita maailmalla kaupitelleita ammattilaisia, joilla olisi valmius tehdä vientikauppaa Keski-Euroopan, Pohjois-Amerikan ja Aasian suuntaan.
”Meillä on kolmella mantereella asiakkaita ja kova kysyntä tuotteille. Tällä hetkellä esimerkiksi Kanadassa olisi isot kasvumahdollisuudet.”
Eräs kansainvälinen asiakas haluaa valmistaa parkettia lämpökäsitellystä puusta, jonka koloja voidaan täyttää eri värisillä materiaaleilla tai jopa kullata.
Kehittämistyö vaatii resursseja
Mikkelin päättäjille Lallukalla on terveisiä, että seutu tarvitsee lisää resursseja kehittämiseen.
”Luxhammar pääsi erinomaisesti käyntiin kiitos Miksein osaajien, kuten Marjo Niittuaho-Nastolinin ja Aki Hakalan. Suosittelen palveluita muillekin kasvu- ja tuotekehitysyrityksille. On tärkeää saada tälle alueelle lisää työpaikkoja. Päättäjien on kuitenkin muistettava, että kehittäjillä on oltava resursseja yritysten tukemiseen.”
Hän myös muistuttaa, että tutkimusten mukaan uudet työpaikat syntyvät pieniin yrityksiin. Uuden Etelä-Savon pääomarahaston hän arvioi pystyvän tukemaan yrityksiä niin, että alueelle syntyy uusia työpaikkoja.
”Pääomarahasto on todella hieno juttu, ja sitä kautta saadaan varmasti uusia työpaikkoja. Jollei yrityksiä saada menestymään täällä, niin alijäämiä on vaikea korjata. Yritysten perustamiseen, tänne saamiseen ja täällä olevien tukemiseen pitää löytyä resursseja.”
Lallukka toivoo oppilaitosten kehittävän ja ylläpitävän kansainvälistä vaihtoa, että alueelle saadaan uusia osaajia ja että valmistuvilla opiskelijoilla olisi kansainvälistä kokemusta.
”Meillä on ollut useita koulutettuja maahanmuuttajia ja opiskelun kautta tänne tulleita töissä ja kokemukset ovat olleet todella hyvät. Yritysten kannattaa kokeilla myös kansainvälisten osaajien työllistämistä.”
Luxhammar työllistää parhaillaan Mikkelissä kymmenisen ihmistä ja Lahden tuotantoyhtiö 60 työntekijää, jotka tekevät myös muuta tuotantoa. Tämän ja ensi vuoden aikana yhtiö haluaa löytää kymmenkunta uutta osaajaa Mikkeliin tai Lahteen.
Yhtiön liikevaihto on tänä vuonna muutaman miljoonan euron luokkaa. Ensi vuoden tavoitteeksi on asetettu kymmenen miljoonan euron liikevaihto, sillä tilauskanta on erinomainen.
Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen
Kansikuva: Tero Lallukka ja Kristian Krakau, joka tekee muun muassa tuotekehitystestejä.
Mikkelin kaupungin syntymäpäiväviikon perjantaina 10.3.2023 on mahdollisuus päästä tutustumaan Mikkelin jätevedenpuhdistamoon.
Päivitys 24.2: Kierrokset ovat täynnä.
Lähtö kierroksille tapahtuu linja-autolla Mannerheimintien varresta, Matkahuollon torin puoleiselta tilausajopysäkiltä. Kierros matkoineen kestää hieman alle kaksi tuntia. Kierroksille on rajoitettu määrä paikkoja ja paikat varataan etukäteen verkossa.
Ilmoittautuminen päättyy perjantaina 3.3.2023 tai heti kun kierrokset täyttyvät. (Päivitys 24.2.2023: Kaikki kierrokset ovat nyt täynnä, ilmoittautuminen on päättynyt)
Perjantain aikana kierroksia järjestetään yhteensä neljä kappaletta. Kierrokset alkavat Mannerheimintien varresta, Matkahuollon torin puoleiselta tilausajopysäkiltä kahden tunnin välein. Kierrokselle ei ole mahdollista osallistua omalla autolla, vaan kaikkien osallistujien tulee hyödyntää maksutonta yhteiskuljetusta.
Kierroksen aikana kaupunkilaiset pääsevät tutustumaan nykyaikaiseen jäteveden käsittelyprosessiin. Mikkelin uusi jätevedenpuhdistamo on kiinnostanut alan asiantuntijoita maailmanlaajuisesti ja laitokselle onkin järjestetty useita kymmeniä asiantuntijoiden ryhmävierailuja. Synttäriviikon vierailut ovat kuitenkin poikkeuksellisia, sillä nyt kaikilla kaupunkilaisilla on mahdollisuus tutustua uudenaikaiseen jätevedenpuhdistamoon asiantuntijoiden avustuksella. Esillä on myös Blue Economy Mikkeli -vesiosaamiskeskus ja puhdistamon operointia hoitava Operon.
Puhdistamokierroksella joudutaan liikkumaan portaissa, joten se ei sovi liikuntarajoitteisille. Kierroksen aikana on tärkeää noudattaa oppaiden ohjeita.
Jätevedenpuhdistamokierrokset pe 10.3.2023 klo 9.00, 11.00. 13.00 ja 15.00. Kierroksille voi osallistua vain ennakkoon ilmoittumalla osoitteessa www.mikkeli.fi/puhdistamokierrokset. Ilmoittautuminen alkaa torstaina 23.2.2023 klo 10.00. Paikkoja kierroksille on rajallinen määrä. Muutokset mahdollisia.
Mikkelin seudun arvosana laski seutukuntien joukossa sijalta 21 sijalle 23. Arvosana on laskenut vuodesta 2019 lähtien. Arvosana heikkeni elinkeinopolitiikan, saavutettavuuden, kuntatalouden ja yritysilmaston osa-alueilla.
Suurin nousija valtakunnallisessa rankingissa oli Kajaanin seutukunta, jonka sijoitus nousi 5 sijaa.
”Rankingissa on kokonaisuudessaan nähtävissä kuilu Itä-Suomen ja Länsi-Suomen välillä”, Elinkeinoelämän Keskusliiton Jari Huovinen kertoo.
”EK Kuntarankingissa on kyse kestävyyslajista, jossa koko laivan kääntäminen edellyttää määrätietoisia toimia ja toistoja”, Huovinen kuvaa kuntarankingissa säännöllisesti menestyviä seutukuntia.
Vetovoimaisen keskuskaupungin rooli korostuu seutukuntien kokonaisarvosanoissa. Elinvoimaisessa kunnassa toimijat ovat toisistaan vahvasti riippuvaisia.
”Kenttä on puhunut: yrittäjät ja yritykset ovat mielipiteensä esittäneet”, yrittäjä Tuomas Pere kertoo.
Yrittäjävaltuuskunnan puheenjohtajana ja EK:n hallituksen varapuheenjohtajana toimiva toimiva Pere korostaa kuntapäättäjien roolia myönteisen yritysilmapiirin ja paikkakunnan elinvoiman rakentajana. Kun päätöksiä tehdään, on tärkeää pohtia, miten eri vaihtoehdot vaikuttavat elinkeinoelämään alueella.
”Seutukunnan menestyminen ja kasvu on usean tekijän summa. Yritysten ja elinkeinoelämän toimintaedellytysten varmistaminen edellyttää kaikkien sidosryhmien, erityisesti kuntien luottamushenkilöiden, kuntaorganisaatioiden ja yrittäjäjärjestöjen saumatonta yksituumaisuutta ja yhteistyötä”, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n toimitusjohtaja Timo Paakki kertoo.
”Vaikuttaa siltä, että poliittisen päätöksenteon ja yrityskentän näkemykset ovat eriytyneet toisistaan. Tulosten perusteella on mielestäni tarpeen arvioida, mitä teemme jatkossa eri tavalla. Nyt tarvitaan yhteinen näkemys ja suunta, joka ohjaa tekemistä”, Paakki jatkaa.
EK Kuntaranking -kyselyyn vastaajat ovat Suomessa toimivia työnantajayrityksiä. Kohderyhmän yrityksissä työskentelee noin 94 % Suomen työllisistä.
Kansikuva: Pintos Oy:n yrittäjä Tuomas Pere on Yrittäjävaltuuskunnan puheenjohtaja ja EK:n hallituksen varapuheenjohtaja.
KORJAUS: Alkuperäisessä uutisessamme todettiin Mikkelin seudun sijoituksen laskeneen vuodesta 2017 lähtien. Sijoitus on kuitenkin laskenut vasta vuodesta 2019 lähtien. Sijoitukset olivat: 17 (2015), 14 (2017), 18 (2019), 21 (2021) ja 23 (2023). Yhteensä seutukuntia on 25.
Käytämme verkkosivuillamme analytiikka- ja muita evästeitä tarjotaksemme sinulle parhaan mahdollisimman käyttökokemuksen. Oletamme että tämä on sinulle ok, mutta voit myös halutessasi kieltää evästeet. Halutessasi voit myös tutustua sivustomme rekisteri- ja tietosuojaselosteeseen.EvästeasetuksetHYVÄKSY
Evästeet & Evästeasetukset
Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n henkilötietolain (10 ja 24 §) ja EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (GDPR) mukainen rekisteri- ja tietosuojaseloste
Laadittu 20.8.2019. Viimeisin muutos 23.7.2020.
Tämä rekisteri- ja tietosuojaseloste koskee yhtiön verkkosivuja osoitteessa https://mikseimikkeli.fi.
Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy Y-tunnus: 0600598-8
Sammonkatu 12, 50130 Mikkeli
Osakeyhtiö on rekisteröity Suomen Kaupparekisteriin.
Osakeyhtiön omistajat ovat Mikkelin kaupunki, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu ja LUT-yliopisto.
Tekninen yhteyshenkilö:
Jukka Kumpusalo, viestintäpäällikkö
puh 044 794 5694
jukka.kumpusalo@mikseimikkeli.fi
Hallinto ja tietopyynnöt:
Maarit Randelin, hallintopäällikkö
puh. 0440 361 607
maarit.randelin@mikseimikkeli.fi
2. Rekisterin nimi
Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n verkkoportaali osoitteessa https://mikseimikkeli.fi
3. Oikeusperuste ja henkilötietojen käsittelyn tarkoitus
EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen mukaiset oikeusperusteet henkilötietojen käsittelylle tässä verkkoportaalissa ovat
Sopimus
Kun käytät palveluitamme, käsittelemme tietojasi perustuen sopimussuhteeseen. Käsittelemme vain tietoja, jotka ovat tarpeen sovitun palvelun toimittamista varten.
Rekisteröidyn suostumus Kun lähetämme sinulle sähköisiä markkinointiviestejä lupaasi perustuen tai kohdennamme sinulle mainontaa verkkopalveluissa, käsittelemme tietojasi suostumukseen perustuen.
Oikeutettu etu Mikkelin kaupungin ja Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n asiakastyön hoitaminen. Henkilötietojen käsittelyn tarkoitus on yhteydenpito asiakkaisiin, asiakassuhteen ylläpito, markkinointi tms. Tietoja ei käytetä automatisoituun päätöksentekoon tai profilointiin.
4. Rekisterin tietosisältö ja säännönmukaiset tietolähteet
Tässä verkkoportaalissa olevia henkilötietoja käsitellään vain siinä määrin kuin on tarpeen em. tarkoitusten toteuttamiseksi ja tavalla, jota rekisteröidyt voivat kohtuudella odottaa tietoja antaessaan.
Mikäli jätät kommentin, kommenttia ja sen metatietoa säilytetään toistaiseksi. Tämä tehdään siksi, että voimme tunnistaa ja hyväksyä seuraavat kommentit automaattisesti sen sijaan, että säilyttäisimme ne moderointijonossa.
Tallennamme rekisteröityneiden käyttäjien (jos sellaisia on) käyttäjäprofiilien tiedot. Kaikilla käyttäjillä on mahdollisuus nähdä, muokata ja poistaa omia henkilötietojaan milloin vain. Ainoastaan käyttäjänimeä ei voi muuttaa. Verkkosivuston ylläpitäjät voivat nähdä ja muokata käyttäjäprofiilien tietoja.
Tietoa kerätään myös seuraavin tavoin:
Yhteydenottolomakkeet Tässä verkkoportaalissa on yhteydenottolomakkeita, joilla kerätään nimitietoja, puhelinnumerotietoja sekä sähköpostiosoitetietoja. Täyttäessäsi yhteydenottopyyntölomakkeen Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n sivulla hyväksyt, että yhtiön edustaja ottaa sinuun yhteyttä käyttäen lomakkeella antamiasi tietoja. Yhteydenottolomakkeen lomakekentässä ilmoittamiasi tietoja ei tallenneta automaattisesti mihinkään yhtiön rekisteriin. Tietoja ei myöskään anneta kolmannelle osapuolelle ilman nimenomaista lupaasi.
Kommentit
Kun sivuston käyttäjät jättävät kommentteja sivustolle, keräämme kommenttilomakkeessa olevat tiedot, sekä käyttäjän IP-osoitteen ja selaimen versiotiedot roskaviestien tunnistamisen helpottamiseksi. Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy pidättää oikeuden valita, miltä osin kommentointi on sivustolla käytössä tai sulkea kommentointimahdollisuuden kokonaan pois.
Kun vierailijat jättävät kommentin tälle sivustolle keräämme tiedon, joka on näkyvissä kommentointikentissä, IP-osoitteen sekä selaimen versioon liittyvät tiedot. Sähköpostiosoitteesta luotu anonymisoitu hajautustieto (hash) voidaan lähettää Gravatar-palveluun, jotta tiedetään onko kommentoija palvelun käyttäjä. Gravatar-palvelun tietosuojaseloste löytyy osoitteesta https://automattic.com/privacy/.
Uutiskirjetilauslomakkeet Tällä sivustolla on Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n toimittamien uutiskirjeiden tilauslomakkeita, joilla kerätään nimitieto, organisaatiotieto sekä sähköpostiosoitetieto. Täyttäessäsi uutiskirjeen tilauslomakkeen ja tehdessäsi omakätisen uutiskirjetilauksen Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n ylläpitämällä sivustolla hyväksyt, että tietosi tallennetaan yhtiön sähköiseen uutiskirjejärjestelmään toistaiseksi, kunnes peruutat tilauksesi. Uutiskirjejärjestelmäpalvelut ovat osa yhtiön asiakas-ja sidosryhmärekisteriä ja palvelun tuottaa Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:lle Hakosalo Software Oy (kotipaikka Pori). Tutustu asiakas- ja sidosryhmärekisterin rekisteri- ja tietosuojaselosteeseen tästä.
Evästeet
Jos jätät kommentin sivustolle, voit valita nimen, sähköpostiosoitteen ja url-osoitteen tallennuksen evästeeseen. Tämä toiminto lisää käyttömukavuutta, koska lomaketta ei tarvitse täyttää jokaisella kerralla uudelleen kommenttia lisätessä. Evästetieto poistetaan selaimesta vuoden kuluttua.
Mikäli sinulla on tili ja kirjaudut sivustolle, asetamme väliaikaisen evästeen, joka päättelee tukeeko selaimesi evästeitä vai ei. Tämä eväste ei sisällä henkilötietoa ja se poistetaan kun selainikkuna suljetaan.
Kun kirjaudut sisään, asetamme useita evästeitä, jotka tallentavat kirjautumis- sekä näyttöasetuksesi. Kirjautumisevästeet poistetaan kahden vuorokauden kuluessa, näyttöasetuksiin liittyvät evästeet poistuvat vuoden päästä. Mikäli valitset “Muista minut” kirjautumisen yhteydessä, kirjautumistietojasi säilytetään kahden viikon ajan. Mikäli kirjaudut ulos, kirjautumiseen liittyvät evästeet poistetaan samassa yhteydessä.
Muilta sivustoilta upotettu sisältö
Tämän sivuston artikkelit voivat sisältää upotettua sisältöä (esimerkiksi videoita, kuvia, artikkeleita jne.). Toisilta sivustoilta tuodun upotetun sisällön avaaminen on verrattavissa siihen, että vierailija itse kävisi kolmannen osapuolen sivustolla.
Nämä sivustot voivat kerätä tietoa sinusta, käyttää evästeitä, upottaa kolmannen osapuolen seurantaevästeitä ja monitoroida vuorovaikutustasi upotetun sisällön kanssa, mukaan lukien vuorovaikutuksen seuranta jos ja kun olet kirjautunut käyttäjänä sivustolle.
Analytiikka
Käytämme tällä sivustolla Google LLC:n (kotipaikka Mountain View, Kalifornia, Yhdysvallat) markkinointi- ja kävijäseurantatyökaluja. Saapuessasi sivulle asetamme väliaikaisen evästeen, joka auttaa parantamaan kävijäkokemustasi. Evästeen avulla tarjoamme Sinulle myös kohdennettuja sisältöjä. Eväste poistetaan kahden vuoden päästä.
5. Tietojen säännönmukaiset luovutukset ja tietojen siirto EU:n tai ETA:n ulkopuolelle
Palvelun tarjoajana toimii Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy. Olemme osa Mikkelin kaupunkikonsernia. Tietojasi voidaan yhdistellä ja luovuttaa Mikkelin kaupungin käyttöön. Tietoja ei luovuteta säännönmukaisesti muille tahoille.
Tapahtumien ilmoittautumistietoja voidaan siirtää tapahtumien yhteisjärjestäjille ja julkisrahoitteisten projektien rahoittajille tai muille vastaaville julkishallinnon edustajille vain siinä määrin kuin on tarpeen.
Tietoja ei pääsääntöisesti luovuteta EU / ETA -maiden ulkopuolelle. Yksittäisissä tapauksissa yhteystietoja voidaan luovuttaa yhteistyökumppaneille.
Henkilötietoja ei luovuteta markkinointitarkoituksiin.
6. Rekisterin suojauksen periaatteet
Rekisterin käsittelyssä noudatetaan huolellisuutta ja tietojärjestelmien avulla käsiteltävät tiedot suojataan asianmukaisesti. Kun rekisteritietoja säilytetään Internet-palvelimilla, niiden laitteiston fyysisestä ja digitaalisesta tietoturvasta huolehditaan asiaankuuluvasti. Rekisterinpitäjä huolehtii siitä, että tallennettuja tietoja sekä palvelimien käyttöoikeuksia ja muita henkilötietojen turvallisuuden kannalta kriittisiä tietoja käsitellään luottamuksellisesti ja vain niiden työntekijöiden toimesta, joiden työnkuvaan se kuuluu.
7. Tarkastusoikeus ja oikeus vaatia tiedon korjaamista
Mikäli sinulla on käyttäjätili tälle sivustolle tai olet jättänyt kommentteja, voit pyytää koostetiedostoa omista henkilötiedoistasi, sisältäen kaiken henkilötiedon, jonka olet meille antanut. Voit myös pyytää henkilötietojesi poistoa.
Jokaisella rekisterissä olevalla henkilöllä on oikeus tarkistaa rekisteriin tallennetut tietonsa ja vaatia mahdollisen virheellisen tiedon korjaamista tai puutteellisen tiedon täydentämistä. Mikäli henkilö haluaa tarkistaa hänestä tallennetut tiedot tai vaatia niihin oikaisua, pyyntö tulee lähettää kirjallisesti rekisterinpitäjälle. Rekisterinpitäjä voi pyytää tarvittaessa pyynnön esittäjää todistamaan henkilöllisyytensä. Rekisterinpitäjä vastaa asiakkaalle EU:n tietosuoja-asetuksessa säädetyssä ajassa (pääsääntöisesti kuukauden kuluessa).
8. Muut henkilötietojen käsittelyyn liittyvät oikeudet.
Rekisterissä olevalla henkilöllä on oikeus pyytää häntä koskevien henkilötietojen poistamiseen rekisteristä (”oikeus tulla unohdetuksi”). Niin ikään rekisteröidyillä on muut EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen mukaiset oikeudet kuten henkilötietojen käsittelyn rajoittaminen tietyissä tilanteissa. Pyynnöt tulee lähettää kirjallisesti rekisterinpitäjälle. Rekisterinpitäjä voi pyytää tarvittaessa pyynnön esittäjää todistamaan henkilöllisyytensä. Rekisterinpitäjä vastaa asiakkaalle EU:n tietosuoja-asetuksessa säädetyssä ajassa (pääsääntöisesti kuukauden kuluessa).
Tarpeelliset evästeet ovat sivustomme toiminnan kannalta tärkeitä. Näiden evästeiden kieltäminen voi heikentää käyttökokemustasi tai estää sivustomme toiminnan oikein.
