Mikkelin seutu hakee osaajia ja uusia asukkaita REKRY 2020 -messuilla 21. tammikuuta. Jyväskylän Paviljonkiin rakennettava seudun yhteisosasto tarjoaa kävijöille Mikkelin seudun mahdollisuuksista.
Seudun toimijat lähtevät matkaan Savonlinjan saunabussilla. Esillä osastolla ovat Mikkelin seudun työpaikat, koulutustarjonta, yrittäjyys ja asuminen. Retkeä koordinoi Mikkelin seudun muuttajahanke Solmu yhteistyössä Mikkelin kehitysyhtiö Miksein kanssa.
-Ajamme saunabussin halliin sisälle ja rakennamme osastomme sen ympärille. Toivomme mukaan vielä yrityksiä: mukaan lauteille mahtuu mukaan viisi ensimmäiseksi ilmoittautunutta Mikkelin seudun yrityksen edustajaa, muuttajahankkeen Mira Myyryläinen kertoo.
Julkisorganisaatiot matkassa ovat Essote, Mikalo, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk, Etelä-Savon ammattiopisto Esedu ja Etelä-Savon TE-palvelut. Koossa on siis melkoinen ryhmä lyömässä löylyä Mikkelin seudun puolesta.
Saunottelun tavoitteena on lisätä Mikkelin seudun näkyvyyttä valtakunnallisesti, esitellä seudulla asumista, työskentelyä, yrittämistä ja opiskelua sekä saada alueelle uusia osaajia.
Osaavan henkilökunnan rekrytoiminen on monissa yrityksissä nyt kasvun esteenä.
-Jotta Mikkelin seudun mahdollisuudet saadaan kattavasti esille, toteutamme tammikuussa kyselyn seudun työnantajille avoimista tai piakkoin avautuvista työpaikoista.
-Kun työpaikat, yrittäjyys ja koulutus tuodaan tarjottimelle kokonaisuutena asuntojen kanssa, on uutta suuntaa hakevan helppo siirtää elämänsä Saimaalle, Myyryläinen toteaa.
Tervetuloa tapaamaan Mikkelin seudun väkeä Jyväskylän Paviljonkiin!
Lisätiedot:
Mira Myyryläinen
Mikkelin seudun muuttajahanke
Puh. 040 129 4906
mira.myyrylainen@mikkeli.fi www.eroakiireesta.fi/rekry2020
Maan ainoa hanhitila, Hauhalan Hanhifarmi, sai viime syksynä tuotteensa Prisman valikoimiin ja otti käyttöön D.O. Saimaa -alkuperämerkin.
Virpi ja Antti Rantalainen ovat kehittäneet jo 23 vuotta Mikkelin Anttolan Hauhalassa sijaitsevaa hanhitilaansa. Agrologeiksi opiskellut pariskunta otti Antin kotitilalle ensin hanhia lemmikeiksi. Vuonna 1997 tuli ensimmäinen tuotantopolven poikaserä, noin 700 lintua. Koko tuotantoketju rehun kasvatuksesta markkinointiin on yrittäjäpariskunnan omissa käsissä.
Hanhitilan alkuvuosina tehtiin tiuhaa tahtia merkittäviä investointeja. Oma teurastamo rakennettiin jo vuonna 1999 entiseen konehalliin ja sitä on laajennettu vuosien varrella parikin kertaa. Pakastamo rakennettiin vuonna 2004. Siitä kahden vuoden kuluttua tehtiin linnuille uusi kasvatushalli ja rehusekoittamo. Jätevedenpuhdistamo valmistui 2007. Sen jälkeen pihapiiriin on noussut vielä lämpökeskus ja sen yhteyteen on teurastamolta siirretty höyhenkuivuri. Navetan vintillä on nykyään hautomo, ja emolinnuilla on oma hallinsa.
Nykyään poikasia haudotaan vuosittain noin 5000-6000. Ne kasvavat oman tilan vehnällä kauralla. Viljaa viljellään noin 35 hehtaarilla, josta 11 on omia peltoja ja loput vuokramaita. Rehu valmistetaan omassa rehusekoittamossa. Ostorehua käytetään vain muniville emoille ja pikkupoikasille, ja sekin teetetään rehutehtaalla tilan oman reseptin mukaan.
”Olemme viilanneet omia rehusekoituksia vuosien varrella”, Virpi ja Antti tuumivat.
Rehustukseen liittyy myös yksi tilan innovaatioista. Tila tuottaa ns. vaaleaa hanhenmaksaa eettisesti. Osalla hanhista maksa alkaa rasvoittua luonnonmukaisesti, kun niiden ahmimisvietti herää syksyisin ennen muuttomatkaa. Etenkin ranskalaistiloja on arvosteltu siitä, että ne pakkosyöttävät hanhia vaalean maksan tuottamiseksi. Rantalaiset kehittivät jo vuosia sitten rehuseoksen, joka laukaisee luontaisesti tämän hanhille tyypillisen tavan ruokailla syksyisin.
”Eettinen hanhenmaksa käy hyvin kaupaksi. Kuluttajille suoraan sitä myyvät myös Anton&Anton ja Disa´s Fish -ketjut. Osa kuluttajista haluaa ostaa pakastettua raakaa hanhenmaksaa valmistaakseen sen itse. Ympäri vuoden meillä on myynnissä myös valmiita hanhipateita kuluttajille.”
Tuotteita saa koko maasta
Hanhen liha ja maksa leikataan ja pakastetaan kotitilalla, mistä se matkaa esimerkiksi Inexin tukun kautta asiakkaille pakastettuna. Hanhitilan tuotteita, kuten pakastettua lihaa ja erilaisia maksatuotteita, on tarjolla eri puolilla maata ravintoloissa ja herkkupuodeissa.
Yksi merkittävistä asiakkaista oli Stockmannin Herkku. Sen siirryttyä S-ryhmälle, viime vuonna Rantalaiset alkoivat hieroa uutta sopimusta kauppaketjun kanssa.
”Kerroin neuvotteluissa, mitä tuotteita meillä olisi tarjota pakasteina Inexin tukun kautta ja sen pohjalta syntyivät ensimmäiset tilaukset”, Virpi Rantalainen kuvaa.
Yhteistyön aloittaminen edellytti Synkka-järjestelmän käyttöä. Eri kaupparyhmien yhteiskäytössä olevasta järjestelmästä on löydyttävä tuoteselostetiedot, ravintosisällöt, tuotteiden eri nimivaihtoehdot, pakkausten mitat, EAN-koodit sekä tuotteen ja sen pakkausten sisältämien osien painotiedot. Järjestelmän käyttöä opetetaan kaksi erillistä koulutuspäivää.
”Toisena päivänä käytiin läpi tuotetietojen oikeellisuutta ja toisena tuotetietojen syöttöä. Tietojen keräys on aika iso ponnistus ja siihen on varattava viikon verran työaikaa. Tietojen syöttö järjestelmään on mahdollista ulkoistaa ja niin mekin teimme.”
D.O. Saimaa herättää odotuksia
Rantalaiset ovat osallistuneet ahkerasti erilaisiin kehittämishankkeisiin. Yleensä he miettivät jo valmiiksi kysymykset asiantuntijoille, jotta saavat varmasti kaipaamansa tiedon.
Viime syksynä yritys lähti mukaan D.O. Saimaa -alkuperämerkin käyttäjäksi ja odotukset ovat korkealla. Rantalaiset odottavat saavansa uusia reseptejä jaettavaksi kuluttajille ja ravintola-asiakkaille, uudenlaisia työkaluja markkinointiin sekä korkealaatuisia kuvia tukemaan markkinointia.
On tarkkaa puuhaa säätää savutettuun hanhifileeseen haluttu suolapitoisuus ja kypsyysaste ennen kuin resepti julkaistaan kuluttajille.
Tilan kummikeittiömestari Marjatta Pohjola neuvoi jo vuosia sitten kädestä pitäen, miten ravintoloissa tehdään pateeta. Myös D.O. Saimaan nimikkokeittiömestari Ilkka Arvola on tuttu yhteistyökumppani.
”Olisi hienoa, jos Ilkka voisi joskus vaikka tehdä eri tilojen aineksista annoksia, ammattikuvaaja kuvaisi ja saisimme kuvia käyttöömme. Vaikka tiedämme valmistuksen perusniksit, olisi kiva kuulla, minkälaiset lisäkkeet tai kastikkeet ovat trendikkäitä. Ruoka- ja annoskuvia tarvitaan paljon markkinointiin, mutta laadukkaiden ruokakuvien teettäminen on kallista.”
Yksi viime vuoden huippuhetkistä Rantalaisille oli Kokit ja Farmarit -tapahtuma Finlandia-talossa. Keittiömestari Timo Lepistö pyysi hanhitilan tuotteita valmistaakseen niistä alkuruokaa tapahtuman illallisvieraille.
”Sitten hän kertoi raaka-aineesta ja valmistamastaan ruoasta. Olimme esiintymislavalla yhdessä ja pääsin kertomaan raaka-aineesta ja tilastamme ja hän kertoi ruokalajin valmistamisesta. Onneksi Hauhala esiteltiin ensimmäisenä, ettei tarvinnut jännittää koko iltaa”, Virpi tuumii.
Itse hän on ideoinut ajatusta Herkuttelevista lähiruokatuottajista eli tuottajat opettelisivat tekemään yhdessä ruokaa toistensa raaka-aineista ja oppisivat siinä samalla ravintolaslangia.
Paikallisista verkostoistakin riittää uutta ammennettavaa. Vuosi sitten Virpi tapasi Mikkelissä järjestetyssä tilaisuudessa Opa Muurikka Oy:n ihmisiä ja kuuli, että yritykseltä on tulossa savustuslaite, jonka lämpötilaa voi säätää.
”Meillä oli jo olemassa kotisivuilla savustusohje, jonka teki Finlandia-talon Mika Heiskanen. Savustus on nyt trendikästä. Innostuin, että uusi laite ratkaisee lihan savustukseen liittyneen ongelman. Testailemme nyt savustuslaitetta Antin kanssa innolla. Ennen kuin julkaisemme reseptejä, kokeilemme ja säädämme niitä yleensäkin kyllästymiseen asti.”
Virpi ja Antti Rantalainen testailevat parhaillaan hanhifileen savustusta Opa Muurikka Oy:n uudella savustuslaitteella.
Rantalaiset ovat innostuneet Saimaan alueen ruokamatkailun kehittämisestä. Jo nyt hanhi on raaka-aineena monissa alueen ravintoloissa ja kuluttajille myydään tuotteita myös paikallisissa kaupoissa ja kahviloissa.
Sosiaalisen median kanavissa hanhitila on näkynyt puolisentoista vuotta. Esimerkiksi Facebookin kautta kerrotaan mistä ihmiset voivat tuotteita löytää.
”Some helpottaa viestimistä kuluttajien suuntaan, vaikka tulokset ovat vaikeasti mitattavia.”
Kannattavuus pidettävä mielessä
Vienti ei Rantalaisia tällä hetkellä suuresti kiinnosta. Pakastettujen tuotteiden vienti on logistisesti hankalaa ja siitä tulee lisähintaa tuotteille. Myöskään pitkät messumatkat eivät saa heitä innostumaan.
”On pakko miettiä, mikä on taloudellisesti järkevää. Messureissuun voi kulua 10 päivää. Jos voin käyttää sen ajan markkinointiin kotimaassa, saan varmasti parempaa tulosta tehtyä, vaikka vain joka kymmenes yhteydenotto tärppäisi.”
Joskus jo aiemmin solmitut yhteydet voivat synnyttää aivan uusia kumppanuuksia. Tällainen iloinen yllätys oli viime vuonna, kun hanhitilan tuotteita pyydettiin myyntiin japanilaisen designin lippulaivan, Mujin, myymälään Helsingin Kamppiin.
”Itse emme kyllä ole vieläkään ehtineet kurkistamaan myymälää.”
Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen
Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy luo työtä mikkeliläisille tukemalla yritysten kehitystä, kasvua ja vientiä. MikseiMikkeli palvelee yrittäjiä yritystoiminnan aloittamisesta alkaen, kaikissa kehitysvaiheissa.
D.O. Saimaa -hankkeen tavoitteena on edistää Suomen ja Saimaan alueen ruokakulttuuria ja gastronomiaa sekä nostaa Saimaan alue tunnetuksi ja vetovoimaiseksi ruokamatkailualueeksi kotimaassa ja kansainvälisesti. Hankkeessa on mukana kuntia ja toimijoita Mikkelin, Savonlinnan ja Varkauden seuduilta. Hanketta rahoittaa Euroopan aluekehitysrahasto.
Nyt on aika hakea kesäksi työntekijöitä ja töitä. Viime vuonna Etelä-Savossa ilmoitettiin TE-palveluissa noin 1800 työpaikkaa ja tänä vuonna työpaikkoja arvioidaan tulevan tarjolle lähes saman verran.
Suurin osa kesätyöpaikoista on avoinna palveluiden toimialoilla kuten kauppa, ravitsemistoiminta (baarit, kahvilat, huoltoasemat, pitopalvelut) ja matkailu. Kiinteistönhoidon ja viherrakentamisen töitä (puisto- ja puutarhatyöt) on myös paljon.
Myös teollisuus tarjoaa Etelä-Savossa kesätyöpaikkoja, joskin teollisuuden osuus on ollut viime vuodet vähenemään päin.
Sosiaali- ja terveydenhuollon työvoiman kysyntä on runsasta. Kuntayhtymät ja yksittäiset kunnat ovat koko maakunnassa merkittävä kesätyöpaikkojen tarjoaja, kertoo palvelujohtaja Kari Joutsalainen Etelä-Savon TE-toimistosta.
Työnhakuun monipuoliset verkkopalvelut www.te-palvelut.fi ja Työmarkkinatori
Erilaiset Internet-palvelut ovat kesätyönvälityksen keinoja. Useilla työnantajilla on omat verkkosivut, joiden kautta voi hakeutua töihin. Työnhakijoilla on hyvät valmiudet verkkopalveluiden käyttöön. Erityisesti nuoret ovat kiinnostuneita käyttämään verkkopalveluita.
www.te-palvelut.fi – työnvälityssivuston Avoimet työpaikat – palvelu on hyvä kanava työnantajille ilmoittaa avoimista työpaikoistaan. Avoimet työpaikat – palvelu näyttää samalla kesätyönhakijoille laajan ja monipuolisen valikoiman tarjolla olevista työmahdollisuuksista.
Myös Työmarkkinatori, https://kokeile.tyomarkkinatori.fi/Etusivu, on hyvä väline työnhakuun. Työmarkkinatori on KEHA-keskuksen sekä työ- ja elinkeinoministeriön toteuttama uudenlainen työelämäpalvelu, joka rakentuu vaiheittain vuoteen 2021 mennessä. Työmarkkinatori tarjoaa julkisille, yksityisille ja kolmannen sektorin työelämä- ja koulutuspalveluiden tarjoajille sekä eri työnvälitysalustojen työpaikoille yhteisen palvelun.
Työmarkkinatorin uudistettu versio julkaistiin syyskuussa 2019. Työmarkkinatorilla työnhakija voi kirjautua ja julkaista työnhakuprofiilin, jonka perusteella hän saa ehdotuksia työpaikoista, jotka vastaavat hakijan osaamista ja toiveita. Työtä hakeva voi myös selata kaikkia palvelussa olevia työpaikkoja ilman kirjautumista.
Työnantaja voi tehdä työpaikkailmoituksen, tarkastella osaamiseltaan parhaiten ilmoitukseen osuvia työnhakijoita sekä lähettää heille viestejä. Työnantaja voi myös etsiä hakusanoilla osaajaa ilman työpaikkailmoituksen julkaisemista. Myös TE-palveluiden Avoimet työpaikat -palveluun ilmoitetut työpaikat siirtyvät automaattisesti Työmarkkinatorille.
Työelämän ja osaamisen kehittämisen palveluita tarjoavat voivat tutustua yhteistyökumppaniksi liittymisen ehtoihin. Liittyminen tuli mahdolliseksi loppuvuodesta 2019.
Näiden lisäksi kaikille käyttäjille on tarjolla valmiiksi koottua tietoa ja palveluita työelämän eri tilanteisiin. Ammatinvalintaan apua tarjoavat ammattien ja ammattialojen kuvaukset sekä eri alojen ammattilaisten haastattelut.
Rekrytointi- ja koulutusmessuja Pieksämäellä, Savonlinnassa ja Mikkelissä
Työnhaussa on edelleen tärkeää henkilökohtainen kontakti työnantajan ja työnhakijan välillä. Tulevina viikkoina järjestetään useita rekrytointimessuja Etelä-Savossa. Messuilla on tarjolla paljon töitä sekä tietoa koulutusmahdollisuuksista. Etelä-Savon TE-toimisto osallistuu näihin messuihin. Asiantuntijamme ovat paikalla antamassa työnhakuun liittyvää neuvontaa ja te-palvelut.fi verkkopalvelun ohjeistusta. Esillä on myös EURES.
Pieksämäellä järjestetään keskiviikkona 29.1.2020. Rekry IN 2020 työ- ja koulutusmessut Veturitalleilla, Tallikankaankatu 3. Messut kestävät neljä tuntia, klo 12.00–16.00 välisen ajan. Työnhakijoita on aiempina vuosina käynyt keskimäärin 250 ja työnantajia on ollut noin 10 -15.
Savonlinnassa järjestetään Duunipörssi lauantaina 1.2.2020 klo 10 – 14 Lyseon lukion juhlasalissa. Työnhakijoita on aiempina vuosina käynyt keskimäärin 500.
Mikkelissä järjestetään etenkin kesä-ja kausitöihin painottuvat RekryON 2020 messut torstaina 6.2.2020 kello 12-16 Mikkelin kaupunginkirjaston Mikkeli-salissa. Työnhakijoita on aiempina vuosina käynyt keskimäärin n. 2000 ja työnantajia on ollut noin 80.
Tiedote: Etelä-Savon TE-toimisto
Lisätietoja:
palvelujohtaja Kari Joutsalainen, puh 0295 044 054, kokonaisuus
asiantuntija Ragnar Luur, puh 0295 044048, Mikkelin messut
Kaupunginjohtaja Timo Halonen kertoo joulukuun videoblogissaan valtuuston hyväksymästä talousarviosta sekä päättyneistä YT-neuvotteluista. Samalla kaupunginjohtaja kuitenkin muistuttaa, että vaikka taloudellisesti aika on tiukkaa, tehdään kaupungissa paljon hienoa kehittämistyötä, josta osoituksena ovat kaksi kaupunkiin myönnettyä KunTeko-palkintoa. Lopuksi kaupunginjohtaja toivottaa rauhaisaa joulun aikaa kaikille.
MikseiMikkelin tuoreesta haastattelututkimuksesta selviää, että jopa yli puolet eteläsavolaisten rakennustuotealan ja suunnitteluyritysten liikevaihdosta tulee oman talousalueen ulkopuolelta.
Etelä-Savossa toimii myös alan yrityksiä, joiden liikevaihto tulee liki kokonaan maakunnan ulkopuolelta. Haastattelututkimuksen tehneen Aki Hakalan mukaan kymmenen suurinta alan yritystä tekivät viime vuonna yhteensä 160 miljoonan liikevaihdon. Maakunnan osaaminen on kysyttyä kasvukeskuksien ja pääkaupunkiseudun rakennuskohteissa.
Perinteikäs pieksämäkeläinen Rakennusliike U. Lipsanen Oy on erikoistunut julkisten tilojen ja liiketilojen rakentamiseen ja saneeraukseen. Yrityksellä on tälläkin hetkellä kohteita Etelä-Savon lisäksi Pohjois-Savossa, Keski-Suomessa, Etelä-Karjalassa ja Etelä-Suomessa.
”Menemme hankkeiden perässä, mutta pyrimme saamaan läheltä mahdollisimman monta kohdetta. On kuitenkin ollut vuosia, kun meillä on ollut todella vähän kohteita rakenteilla Etelä-Savossa”, kymmenen vuotta toimitusjohtajana toiminut Antti Lipsanen kertoo.
Yrityksellä on toimipisteet Pieksämäellä, Jyväskylässä sekä Mikkelissä.
”Keski-Suomessa meillä on paljon kohteita. Siellä talouskasvu on vahvaa, ja siellä rakennetaan paljon teollisuuskohteita ja julkista rakentamista.”
Yrityksellä on tällä hetkellä palkkalistoillaan 90 työntekijää, mikä on suurin määrä sitten 1980-luvun.
”Meillä on hyvä porukka innokkaita ja sitoutuneita tekijöitä.”
Yrityksen liikevaihto on ollut viime vuodet kovassa kasvussa. Viime vuonna yrityksen liikevaihto oli noin 50 miljoonaa, tänä vuonna se laskee reiluun 30 miljoonaan ja nousee taas ensi vuonna noin 50 miljoonaan euroon.
Maakunnan julkisten kohteiden kilpailuttajille Antti Lipsasella on vahva viesti.
”Jos kilpailutukset perustuvat elinkaarimalliin eli rakentamiseen sidotaan rakennuksen ylläpitovastuu 25 vuodeksi, se tiputtaa kilpailutuksesta pois alueelliset rakennusliikkeet.”
Hän muistuttaa, että jokainen paikallisesti toteutettu rakennushanke kertauttaa veroeurot omassa maakunnassa.
”Meidän paikallisissa kohteissamme on aina paljon pieksämäkeläisiä yrityksiä, mikä jättää veroeurot omaan paikkakuntaan ja antaa paikallisille yrityksille referenssejä hakeutua vastaaviin kohteisiin muualla.”
Paikalliset yritykset, joista osa on perheyrityksiä, ovat alueellaan tuttuja, kasvollisia yrityksiä.
”Jos tulee tarvetta, tietää, ketä toimitusjohtajaa voi vetää kravatista, mutta multikansallisesta yrityksestä et löydä ketään.”
Toimitusjohtaja Timo Suutarinen ja tehtaanjohtaja Janne Vilve suunnittelevat jo Tikkalan tehtaan laajennusta. Kuva: Päivi Kapiainen-Heiskanen
Suutarinen kehittyy – innovaatioilla iso merkitys
Vuonna 1951 Väinö Suutarisen perustama puutavaran kuljetusyritys on lähes 70 vuodessa kehittynyt rakentamisen monialayritykseksi. Nykyään Suutarinen yhtiöiden alla toimii Mäntyharjusta ja Mikkelistä käsin kolme yhtiötä: Maarakennus Suutarinen Oy, Sora ja Betoni V. Suutarinen Oy sekä SBS Betoni Oy.
Yritysten liikevaihto oli viime vuonna jo yli 51 miljoonaa euroa, josta lähes 70 prosenttia kertyi maakunnan ulkopuolelta.
Yritystä johtaa tällä hetkellä jo toinen ja kolmas sukupolvi, toimitusjohtaja Timo Suutarinen yhdessä poikiensa Juho Suutarisen ja Markus Suutarisen kanssa. Juho Suutarinen vastaa tehdaspäällikkönä Sora ja Betoni V. Suutarinen Oy:n Suomenniemen tehtaan tuotannosta sekä osin SBS Betoni Oy:n Mikkelin Tikkalan tehtaasta, ja Markus Suutarinen puolestaan vastaa työpäällikkönä Maarakennus Suutarinen Oy:n talonrakennuksen ja maarakennuksen rakennustoiminnoista, joista viimeisin kohde Mikkeliin toteutettu Essoten Perhetalo.
SBS Betoni Oy valmistaa betonielementtejä koko maan tarpeisiin. Viimeaikaisia merkittäviä kohteita ovat olleet muun muassa Tripla-kauppakeskus Helsingissä ja Isonpellontien asuinkortteli Vantaan Pukinmäessä.
Mikkelin Tikkalassa toimiva elementtitehdas on maan suurin betoniseinäelementtejä valmistava tehdas, jossa pystytään valmistamaan kaikkia seinäelementtejä, erityisesti vaativia graafisia julkisivuelementtejä. Tehdastoimintoja kehitetään jatkuvasti mm. omilla automaatio- ja logistiikkaratkaisuilla.
Tehdasta on tarkoitus laajentaa vuosina 2021-23.
Suutarinen yhtiöt etsivät kasvua kehittämällä jatkuvasti uusia innovaatioita. ”Tikkalan elementtitehtaalla meillä on maan ainoa portaalirobotti, joka asettaa muottilaidat paikoilleen. Teemme täällä itse myös raudoitteet ja raudoiteverkot, joiden valmistuksesta määrämittaisena aukkoineen vastaa hitsausrobotti.
Lisäksi Tikkalassa on elementtien säilytyksessä robottijärjestelmä”, toimitusjohtaja Timo Suutarinen kertoo. Tehtaalla toimii myös Timo Suutarisen innovaatio, kolme patenttia saanut betonielementtien siirtojärjestelmä. Sen avulla pystytään siirtämään elementtejä selvästi aiempaa tehokkaammin ja ennen kaikkea turvallisemmin.
Tikkalan tehtaan betonielementtituotannossa voidaan valmistaa erikoisempiakin elementtipintoja, joilla rakennusten julkisivujen värimaailma saadaan monimuotoiseksi ja eläväksi.
Viime kesänä Taidekeskus Salmelaan pystytettiin emeritusprofessori Juhani Pallasmaan suunnittelema Tikkalan tehtaalla graafisena betonina toteutettu ympäristötaideteos, joka toimii ulkoilmakonserttialueen akustisena heijastuspintana.
Suutarinen yhtiössä kehitettiin oma passiivienergiatalomallisto jo vuosia sitten, mutta viime vuodet sen markkinointi on ollut vähäisempää. ”Olimme kymmenen vuotta aikaamme edellä.”
Suutarinen yhtiöiden palkkalistoilla on tällä hetkellä 200 osaajaa. Työpaikkoja yrityksessä on avoinna koko ajan niin työntekijöille kuin työnjohdolle. Yritys on kouluttamassa parhaillaan päättyvässä Rekry-koulutuksessa yhdessä Ely-keskuksen ja työvoimahallinnon kanssa kuorma-autonkuljettajia.
”Tällä seudulla on pulaa myös rakennusmestareista, rakennusinsinööreistä ja diplomi-insinööreistä. Rakennusmestari- ja insinöörikoulutus olisi perusteltua tälle seudulle, koska täällä on LVI-insinöörikoulutustakin. Kokonaisuus palvelisi alueen rakennusliikkeitä ja rakennustuoteteollisuutta ja sitä kautta koko maakuntaa”.
Kiitoksia Timo Suutarinen antaa Mikkelin kaupungille päätöksestä, ettei kaupunki kilpailuta rakennushankkeita elinkaarihankkeina, vaan jatkossakin kilpailutus järjestetään niin, että se antaa mahdollisuuden myös paikallisille yrityksille tarjota kohteita.
”Käytännössähän paikallinen perheyritys voi olla pidempään pystyssä kuin iso muualla toimiva yritys, joka urakkatarjousvaiheessa antaisi kohteelle 25 vuoden takuun.”
Mikko ja Jussi-Pekka Viskari kasvattavat yritystä Etelä-Suomessa ja haluavat laajentaa räätälöityyn palveluasumiseen. Kuva: Päivi Kapiainen-Heiskanen
FH Invest laajenee Etelä-Suomessa
Mikkeliläinen FH Invest rakennuttaa ja kehittää kiinteistöjä eri puolilla Kaakkois- ja Etelä-Suomea. Suuren osan rakennushankkeista toteuttaa sen sisaryritys FH Rakentajat.
Nyt jo toisessa polvessa toimivan Viskareiden perheyrityksen pääkonttori löytyy Mikkelin ydinkeskustasta. Omat toimipisteet yrityksellä on nykyään myös Porvoossa ja Kouvolassa.
Yritys on rakennuttanut vuosien varrella toimitiloja, kerrostaloja, rivitaloja ja omakotitaloja eri puolille maata. Jatkossa yritys toteuttaa entistä enemmän kohteita Uudellamaalla. Ensi vuonna rakennetaan muun muassa Porvoossa, Hyvinkäällä, Järvenpäässä ja Vantaalla.
Viskarien yritysten palveluksessa on tällä hetkellä 45 henkilöä, ja konsernin yhteenlaskettu liikevaihto on 40 miljoonaa euroa. Liikevaihdosta noin 80-90 prosenttia tulee kotimaakunnan ulkopuolelta.
”Meidät on otettu kotimaakuntamme ulkopuolella avokäsin vastaan. Meidät lämpimästä vastaanottaneet kunnat lisäävät halukkuuttamme kasvattaa ja synnyttää toimintaa kyseisellä alueella. Ulkopaikkakunnat ovatkin tarjonneet yrityksellemme hyvän mahdollisuuden kasvattaa liiketoimintaamme”, toimitusjohtaja Mikko Viskari ja talousjohtaja Jussi-Pekka Viskari tuumivat.
Yritys haluaa tehdä tiivistä yhteistyötä julkishallinnon ja rahoittajien kanssa niillä paikkakunnilla, joille se suunnittelee kohteita ja joilla se kartuttaa tonttivarantoaan. Uutena aluevaltauksena Viskarit suunnittelevat palveluasuntojen rakentamista.
”Pienemmät kaupungit ja kunnat joutuvat ottamaan nyt isoa roolia, jos halutaan, että niille rakennetaan uudiskohteita. Paikkakuntien välillä voisi tässä olla myös kilpailua ja paikallisesti voitaisiin sitoutua ostamaan vaikka osa osakkeista.”
Kotikaupungissa Mikkelissä on rakenteilla yksi kerrostalo ja rivitalo. Yritys on rakennuttanut kohteita kotimaakunnassa myös pienempiin taajamiin.
”Tykkään tehdä töitä täällä, se on samalla kotiseutupolitiikkaa ja vastuun kantoa. Olemme tehneet oman osuutemme pienemmilläkin paikkakunnilla”, Mikko Viskari sanoo.
Viskarit näkevät Saimaan merkittävänä kilpailuetuna alueen kaupungeille ja kunnille. Jos alue saa Unescon Geopark-statuksen lähivuosina, se vauhdittanee luontomatkailua.
”Nyt näkyy, että kunnat alkavat myös kilpailla toistensa kanssa, mutta jos halutaan Saimaata ylös, se vaatii isoja investointeja.”
Tampereelle Mättölä on rakentanut muun muassa Koja Oy:lle puhallintehtaan, joka oli kooltaan 105 000 m3. Kuva: Rakennusliike Mättölä
Mättölä rakentaa naapurimaakunnissa
Perinteikkään mäntyharjulaisen rakennusliikkeen tarina alkoi jo vuonna 1961 ns. vanhan paloaseman rakentamisesta. Nykyään Veikko Mättölän perustaman yrityksen liikevaihdosta noin puolet tulee kotimaakunnan ulkopuolelta. Tänä ja ensi vuonna liikevaihdon arvioidaan olevan noin 13 miljoonaa euroa.
Pääkonttori sijaitsee Mäntyharjun keskustassa, mutta omat toimistot yrityksellä on myös Espoossa ja Hollolassa. Yritys rakentaa kohteita Etelä-Savon lisäksi pääkaupunkiseudulla, Kymenlaaksossa ja Päijät-Hämeessä.
Tällä hetkellä työn alla on teollisuuskiinteistön laajennus Vantaalla, asuinkerrostaloja nousee Helsinkiin kaksi, Anttolaan rakennetaan liikuntahallia ja Mikkelissä saneerataan Osuuspankin tiloja. Mäntyharjulla valmistuu kohde Woikoski Oy:lle.
Yritys työllistää 40 työntekijää ja käyttää sen lisäksi aliurakoitsijoita.
”Aliurakoitsijat antavat joustoa, kun kohteet vaihtuvat ja sijaitsevat eri puolilla”, toimitusjohtajasta hallituksen puheenjohtajaksi siirtynyt Jukka Mättölä kuvaa.
Onnistuneista kilpailutuksista kotimaakunnassa hän nostaa esille Mikkelin keskussairaalan urakan, jossa pystyi olemaan mukana useita eri rakennusliikkeitä.
”Tämänkokoisilla rakennusliikkeillä voi julkisella puolella olla se ongelma, että tilaajien rakennusliikkeille asettamat edellisten vuosien liikevaihtovaateet nousevat liian korkeiksi, samoin kuin ylipitkät, jopa vuosikymmeniä pitkät, takuuajan vaateet. Kun pienet tippuvat urakkakilpailusta, tarjoajia on vähemmän, mikä nostaa hintatasoa.”
Mättölä etsii koko ajan palkkalistoilleen rakennusalan insinöörejä, rakennusmestareita, kirvesmiehiä ja mittamiehiä.
”Jos kotimaakunnassa olisi riittävän laajaa ja monipuolista koulutusta, se auttaisi. Pulaa koulutetuista ammattilaisista on ollut koko tämän vuosikymmenen ajan.”
Jukka Mättölä on huomannut, ettei rakennusala aina saa sitä painoarvoa, mikä sille kuuluisi yhteiskunnallisessa keskustelussa.
”Rakentamisen ympärillä pyörii paljon taloudellista toimintaa ja sen varaan rakentuu teollisuutta, kuten hissiteollisuutemme. Rakentaminen on aina tulevaisuuden ala, eikä tältä alalta tekeminen lopu.”
Teksti: Päivi Kapiainen-Heiskanen, Timo Suutarinen
Mikkeli aloittaa yhdessä kuuden muun Euroopan kaupungin kanssa hankkeen, jonka tavoitteena on edistää rakennus- ja purkujätteen ja orgaanisen jätteen kiertotaloutta. Juuri käynnistettyyn EU:n rahoittamaan CityLoops-hankkeeseen osallistuu 28 kumppania. Mukana ovat Høje-Taastrup ja Roskilde Tanskasta, Apeldoorn Alankomaista, Bodø Norjasta, Porto Portugalista ja Sevilla Espanjasta.
Rakennus- ja purkujäte muodostaa suurimman osan Euroopan jätteistä. 32 prosenttia kaikesta ETA-alueella vuonna 2012 syntyneestä jätteestä oli peräisin rakennus- ja purkutoiminnasta ja 27 prosenttia kaivostoiminnasta ja louhinnasta. Rakennusala on taloudellisesti tärkeä, sillä sen osuus arvonlisäyksestä on keskimäärin 5–13 prosenttia.
EU:n rahoittamassa CityLoops-hankkeessa seitsemän kaupunkia kehittävät yhdessä lähestymistapoja kiertotalouden sisällyttämiseksi kaupunkien suunnittelu- ja päätöksentekoprosesseihin. Tavoitteena on edistää siirtymistä kohti kiertotaloutta.
Rakennus- ja purkujäte ja orgaaninen jäte muodostavat kaksi merkittävintä kaupunkien materiaalivirtaa, joilla on huomattavia ympäristövaikutuksia Euroopan kaupungeissa.
Hankkeen kolmessa eri vaiheessa kaupungit tekevät kartoituksia, osallistavaa suunnittelua, arviointia ja vertailevat eri lähestymistapoja. Kokeilujen kautta haetaan parhaat toimintamallit. Kolmannessa vaiheessa parhaat käytännöt pyritään skaalaamaan Euroopanlaajuiseen levitykseen.
Lisäksi hankkeessa selvitetään, miten julkisen sektorin hankinnat voivat luoda markkinoita uusille kiertotalouden tuotteille ja ratkaisuille.
Hanke näkyy tulevina vuosina Mikkelissä kuntalaisille ja päättäjille mm. erilaisina valistuskampanjoina ja ohjeina. Kaupungit allekirjoittivat myös yhteisen kiertotalousjulistuksen.
CityLoops-kaupunkien ja Vallès Occidentalin (Espanja) – yksi hankkeen ”seuraajista” yhdessä Murcian (Espanja) kanssa – poliittiset edustajat kokoontuivat lokakuun lopulla allekirjoittamaan kiertotaloutta edistävien kaupunkien julistuksen. Mikkelin osalta julistuksen allekirjoitti kaupunginjohtaja Timo Halonen.
Julistuksen allekirjoittamisen myötä kaupungit sitoutuvat parantamaan kiertotaloutta poliittisin ja sääntelyllisin keinoin, käynnistämään innovatiivisia pilotti- ja demonstraatiotoimia lupaavimpien ratkaisujen löytämiseksi, jakamaan tietoa muiden kanssa ja rakentamaan kiertotaloutta edistävien kaupunkien laajemman yhteenliittymän keskeisten sidosryhmien ja aloitteiden kanssa Euroopassa.
CityLoops on EU:n Horisontti 2020 -ohjelman täysin rahoittama hanke. Hankkeen kokonaisbudjetti on 10 miljoonaa euroa, josta Mikkelin osuus on 1,3 miljoonaa euroa.
Yksi verkkokauppojen vuoden kiivaimmista myyntipäivistä, Black Friday, on lähtenyt hyvin käyntiin Mikkelin seudulla. Kauppaa varjostanut postialan lakko saatiin päätökseen viime hetkellä keskiviikkoaamuna. Lakon vaikutukset hiipuvat ja kaupankäynti on palaamassa ennalleen.
-Mikkelin seudun verkkokauppiailla myynti oli lakon aikana näkemieni myyntilukujen perusteella 4-20 % tavanomaista heikompaa. Tuotteita katseltiin paljon, mutta myyntiä ei saatu aikaan, toteaa verkkokauppaan erikoistuneena yritysneuvojana toimiva Jukka Kumpusalo Mikkelin kehitysyhtiö Mikseistä.
-Toki poikkeuksiakin on, kasvu-uralla olevat yritykset jatkoivat myyntinsä kasvattamista lakosta huolimatta.
Black Fridayn kaupallinen historia on peräisin Yhdysvalloista. Kiitospäivän jälkeisen perjantain nimeksi vakiintui 1950-luvulla Black Friday. Päivä on tullut tunnetuksi Suomessa erityisesti verkkokauppojen alennuspäivänä. Viime vuosina alennuspäivä on kuitenkin levinnyt koko kaupan alalle.
-Vielä hieman tuntemattomampi kaupan päivä Suomessa on Singles’ day, jota vietetään 11. marraskuuta. Kaupallisesti Singles’ day on kokonaismyynnin arvoltaan maailman suurin sesonkipäivä, vielä Black Fridaytakin merkittävämpi, Kumpusalo toteaa.
Singles’ day on merkittävä ostospäivä erityisesti Aasiassa.
Black Friday lähti vauhdikkaasti liikkeelle
-Niiden keskustelujen perusteella, joita olen kauppiaiden kanssa jo kerennyt käymään, Black Friday on lähtenyt mukavasti liikkeelle. Pari asiakastamme teki jo aamuun klo 11 mennessä viime vuoden myynnin. Yleisesti näyttää kuitenkin siltä, että päivä on lähtenyt viime vuoden tasolla liikkeelle. Postilakon vaikutus siis hiipuu hiljalleen.
-Jos edellisten vuosien merkit pitävät paikkansa, tänäänkin tehdään verkkokaupoissa 2-5 kertainen myynti tavanomaiseen kaupan päivään verrattuna. Tunnetuilla brändeillä myyntipiikki on tyypillisesti voimakkaampi. Myyntipiikki jatkuu vielä viikonlopun yli.
Puuni Oy luo kotimaisia hiilinieluja istuttamalla metsää kuntien joutomaille. Asiakkaita ovat yritykset, joille päästöjen kompensointi tuo merkittävää kilpailuetua. Mikkelin kaupunki on ensimmäinen kunta, joka lähti mukaan uuden liiketoiminnan kehittämiseen.
Mikkeliläinen start-up-yritys Puuni on kehittänyt päästökompensointiin menetelmän, jossa yritykset voivat vähentää oman toimintansa hiilijalanjälkeä lisäämällä kotimaisia hiilinieluja.
Tavallisesti päästökompensoinnilla tarkoitetaan hiilidioksidipäästöistä maksettavaa vapaaehtoista hyvitysmaksua, jolla rahoitetaan erilaisia päästöjä vähentäviä toimia, esimerkiksi muutetaan teollista prosessia vähempipäästoiseksi tai rahoitetaan uusiutuvan energian hankkeita jossain päin maailmaa.
Puuni tarttuu päästökompensointiin konkreettisemmin toimin: se metsittää Suomessa kuntien omistamia joutomaita, esimerkiksi viljelykäytöstä poistuneita pakettipeltoja.
– Maailmalta ostetun hiilidioksidikompensaation vaikuttavuus voi jäädä yrityksille usein epäselväksi. Puuni tekee todellista kompensaatiota, jota voi myös seurata. Poistamme hiilidioksidia ilmakehästä uudelleenmetsittämällä kuntien joutomaita yhdessä suomalaisten yritysten kanssa, kertoo Puuni Oy:n toimitusjohtaja Joona Puhakka.
Vapaaehtoisia hyvitysmaksuja tarjoavien yritysten määrä ja markkinan koko kasvaa paitsi maailmalla, myös Suomessa. Useampi kotimainen yritys myy myös uudelleenmetsitystä. Puuni on kuitenkin alalla ensimmäinen toimija, joka metsittää nimenomaan kuntien maita.
Joona Puhakan mukaan Puunin menetelmä on poikkeuksellisen kestävä.
– Puuni istuttaa metsää kuntien maille, mikä on pitkäaikaista toimintaa, sillä metsitämme maan sadan vuoden ajaksi, Puhakka sanoo.
– Teemme uudelleenmetsitystä esimerkiksi pakettipelloille, maanläjityspaikoille ja jätemaille, joilla metsä ei kasva luontaisesti. Syntyy konkreettisesti uutta metsää eli uusia hiilinieluja. Istutuksessa työllistämme kotimaisia metsähoitoyhdistyksiä ja kuntien työntekijöitä. Puunin päästökompensaatiojärjestelmä on läpinäkyvä: asiakas saa satelliittikuvineen ja koordinaatteineen tarkat tiedot siitä, missä hiilinielu sijaitsee.
Puuni Oy:n asiakkaita ovat yritykset, jotka haluavat hallita hiilijalanjälkeään. Päästöjen kompensointi on monelle yritykselle merkittävä kilpailuetu.
– Nykyään asiakkaat, henkilökunta ja sijoittajat vaativat yrityksiltä hiilineutraaliutta, Joona Puhakka toteaa.
Puuni määrittää asiakkaan hiilijalanjäljen standardoitujen laskelmien perusteella, ja tarjoaa asiakkaalle päästövähennysten ja hiilistrategian suunnittelua. Mikäli asiakas tavoittelee hiilineutraalisuutta, Puuni tarjoaa mahdollisuutta kompensaatioon.
Puunin ensimmäinen kunta-yhteistyökumppani Suomessa on Mikkelin kaupunki. Puunilla on Mikkelin kaupungin kanssa sopimus 3,8 hehtaarin maa-alasta, joka siirretään päästökompensaation käyttöön.
– Neuvotteluissa on huomattavia määriä lisää maa-alueita Suomessa. Myös kansainväliset kasvutavoitteemme ovat kovat. Olemme avanneet keskustelua esimerkiksi Ruotsin ja Intian suuntaan, ja tavoitteena on toimia maailmanlaajuisesti. Markkina on tällä hetkellä erittäin kuuma, Puhakka sanoo.
Puuni Oy on vuonna 2019 Mikkeliin perustettu kasvava yritys, jossa työskentelee tällä hetkellä neljä työntekijää. Yrityksen kehittämisestä vastaa hallituksen puheenjohtaja Joona Puhakka. Yritysten hiilijalanjälkien laskennasta ja hiilinielujen kehittämisestä vastaa biokemisti Juha Siitonen, Puuni Oy:n teknologiasta ja sen kehittämisestä ohjelmistokehityksen ammattilainen Petri Kämäräinen ja liiketoiminnan kehittämisestä metsänhoitaja Teemu Saramäki.
Kuva: Puuni Oy:n perustajajäsen Juha Siitonen (vasemmalla) luovutti Slush-tapahtuman yhteydessä pidetyn pokeriturnauksen voittajalle 30 tonnin päästökompensaatiokiintiön. Turnauksen voitti ArcticStartupin toimitusjohtaja Jan Ameri. Riskirahoitusyhtiö OpenOcean osti kompensaation Puunilta.
Vesilaitoksen johtaja Samuel Makoti vastaa puheluun kesken Mikkelin vierailun. Yksi eteläafrikkalaisen Polokwanen kaupungin vedenpumppaamoista on jälleen jouduttu pysäyttämään pohjaveden pinnan alhaisen tason vuoksi. Vesihuolto katkeaa osalta kaupungin asukkaista. Katkokset ovat tuttuja Limpopon provinssissa, jossa asuu lähes 6 miljoonaa asukasta.
Etelä-Afrikan vesikriisi nousi maailman tietoisuuteen vuonna 2017, kun lähes kaksi vuotta jatkunut kuiva kausi ehdytti maan vesivarannot. Vedenjakelun infrastruktuuria ei ollut suunniteltu vallitseviin oloihin. Kapkaupungissa, joka on yksi Etelä-Afrikan kolmesta pääkaupungista, vedenjakelua jouduttiin säännöstelemään pahimmillaan 25 litraan päivässä asukasta kohden. Vastaava tilanne koettiin viimeksi vuonna 1933.
Kuivuuden ohella syy Etelä-Afrikan vesipulaan on nopea väestömäärän kasvu kaupungeissa. Viimeisen 20 vuoden aikana yksin Kapkaupungin väestömäärä kasvoi 71 prosenttia.
-Väestömäärän kasvu Etelä-Afrikan kaupungeissa suuri haaste erityisesti veden riittävyydelle ja laadulle. Maassa on toimiva vesi-infrastruktuuri, mutta vanhentuneiden jätevedenpuhdistamoiden sekä muun vesihuollon infran ja osaamisen taso eivät riitä kasvavan väestön tarpeisiin, kertoo mikkeliläisen vesihuollon ratkaisuja tarjoavan Operon Groupin Mikko Laitinen.
Vesihuollon infrastruktuuri Polokwanessa vaatii väestönkasvun ja kuivuuden vuoksi päivitystä. Kuva: Jyri Koivisto / Operon Group
Ratkaisua maan vesihaasteeseen etsitään Suomesta
Eteläafrikkalaisen Polokwanen kaupungin virkamies- ja luottamusjohto sekä vesihuollon asiantuntijat tutustuivat Mikkelissä suomalaiseen vesiosaamiseen marraskuussa 2019. Polokwane on muiden Etelä-Afrikan kaupunkien tavoin suurissa vaikeuksissa vedensaannin turvaamiseksi asukkailleen. Tästä syystä alueella on käynnistetty laaja vesihuollon uudistamisen ohjelma.
-Tällä hetkellä maassa pohditaan uudelleen koko vesihuollon järjestämistä. Erityisesti jäteveden käsittelyteknologiat ja uusioveden tuotanto kiinnostavat, kertoo EcoSairilan ohjelmakoordinaattori Panu Jouhkimo Mikkelin kehitysyhtiö Mikseistä.
Mikkeli valikoitui vierailukohteeksi, sillä kaupunkiin rakennettava uusi puhdistamo sekä Mikkeliin keskittynyt vesialan tutkimus ja osaaminen herättää mielenkiintoa ja sen merkittävyys on tunnistettu kansallisesti sekä kansainvälisesti.
Mikkelissä vierailijoita kiinnosti koko vesihuollon järjestäminen, mutta erityisesti uusi jäteveden käsittelyteknologia ja uusioveden tuotanto, jota rakennetaan EcoSairilaan Mikkelin uuden puhdistamon yhteyteen. Myös lietteen hyödyntäminen biokaasuksi ja edelleen sähköksi sekä vesihuollon asiantuntijoiden koulutus herättivät paljon keskustelua.
Paikallisia yrityksiä oli ohjelmassa mukana Operon Group Oy, Mipro Oy ja Nanopar Oy. Tutkimus- ja koulutusyhteistyötä tarjosivat LUT yliopisto, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu ja Etelä-Savon ammattiopisto.
-Mikkelillä on tässä oivallinen mahdollisuus rakentaa kumppanuutta Polokwanen kaupungin kanssa. Yrityksillämme on ratkaisuja, joita siellä kipeästi kaivataan. Meillä on myös valmius kouluttaa vesihuollon uudistamiseen osaajia, eli tehdä koulutusvientiä, kertoo Panu Jouhkimo MikseiMikkelistä. Vieraat olivat vaikuttuneita siitä, miten pitkällä pilottilaitoksella ollaan veden uusiokäytön kehittämisessä.
Polokwanen alueelta vieraili vesihuollon delegaatio Mikkelissä marraskuussa 2019
Miljardiluokan investointien lisäksi Etelä-Afrikka tarvitsee osaamista
Vuonna 2020 Etelä-Afrikan väestömäärä ylittää 60 miljoonaa ihmistä. Kohta kolme vuotta kestänyttä vesikriisiä pyritään ratkaisemaan aktiivisesti ja maailmalta haetaan nyt parhaita ratkaisuja.
Mikkelissä suomalaista vesiosaamista aiotaankin tehdä tunnetuksi Water Operator Partnership -mallilla, jonka toteuttamiseen Maa- ja metsätalousministeriö tarjoaa rahoitusta. Mallissa suomalainen vesihuoltolaitos toimii toisessa maassa toimivan laitoksen kumppanina. Tavoitteina ovat mm. yhteinen oppiminen ja johtamisen vahvistaminen. Yhteistyö mahdollistaa monitasoisten kumppanuuksien syntymisen ja luo pohjaa myös suomalaisten teknologiayritysten liiketoiminnalle.
-Näemme, että Mikkelillä on tässä oivallinen mahdollisuus rakentaa kumppanuutta Polokwanen kaupungin kanssa. Meillä on valmius kouluttaa vesihuollon uudistamiseen osaajia, eli tehdä koulutusvientiä. Myös yrityksillämme on ratkaisuja, joita siellä kipeästi kaivataan. Vieraamme olivat vaikuttuneita siitä, miten pitkällä olemme veden uusiokäytön kehittämisessä pilottilaitoksella. Meillä on tässä käsissämme vientituote, jolla ratkaistaan globaaleja ilmastonmuutoksen ja väestökasvun mukanaan tuomia haasteita.
Maa- ja metsätalousministeriö on valinnut Etelä-Afrikan yhdeksi vesihuollon kehittämisen yhteistyöalueeksi. Mikkelin vesiosaaminen on ollut edustettuna myös ministeriön delegaation matkassa Etelä-Afrikassa. Vierailua ennen mikkeliläinen Aquazone Oy rakensi Polokwanen alueelle yhteistyöverkostoa. Yhteistyöhankkeiden rahoitusmahdollisuuksia selvitetään yhdessä ministeriön kanssa.
EcoSairilan ja vesiliiketoiminnan kehittämistä tukee Euroopan aluekehitysrahasto Etelä-Savon maakuntaliiton myöntämällä rahoituksella.
Mikkelin Kenkäverossa järjestettiin 18. marraskuutta Omistajanvaihdosinfo, johon osallistui lähes 50 yrittäjää Mikkelin seudulta. Tilaisuudessa käsiteltiin oman yrityksen arvon määrittämisen lisäksi yrityksen myyntitilannetta ja tästä mahdollisesti aiheutuvia yritysjärjestelyjä.
-Kokemuksemme mukaan myyjä arvioi usein yritystään tunneperäisesti, kun taas ostaja lähestyy yritystä lukujen kautta. Rahoittaja puolestaan arvioi, pystyykö ostettava yritys maksamaan omalla tulovirrallaan lainan takaisin 3-5 vuoden aikana. Näkökulmaerot aiheuttavat usein tulkintaerimielisyyksiä, Mikkelin kehitysyhtiö Mikseissä omistajanvaihdoksiin erikoistunut yritysneuvoja Mari Meriläinen toteaa.
Omistajanvaihdosinfossa asiantuntijana puhunut KHT Sinikka Hiidenmaa Tilintarkastus Inkeröinen & Himanen Oy:stä totesi, että yrityksen arvonmääritys ei ole sama kuin kauppahinta. Arvonmäärityksellä saadaan arvo kauppaneuvottelujen pohjaksi. Eri laskentatavoilla päädytään usein erilaisiin arvoihin, ja oikea kauppahinta muodostuu vasta neuvottelun tuloksena. Myyjän ja ostajan yhteinen näkemys on lopulta yrityksen oikea arvo.
Kannattava liiketoiminta löytää ostajansa
Asiantuntijoiden vinkki yrityskauppaa harkitseville myyjille on selkeä: parhaan hinnan yrityksestä saa silloin, kun toiminta on kasvusuunnassa. Jos yritys kamppailee kannattavuuden kanssa, ostajan löytäminen on selvästi haastavampaa.
Myyjän ja ostajan kannattaa myös keskustella siitä, mitä kaupan kohteena on. Myydäänkö koko yritys vai osa siitä liiketoimintakauppana? Joissain tapauksissa yritystä voidaan yritysjärjestelyn avulla muokata ostajalle kiinnostavammaksi. Tyypillisesti yritys muokataan yritysjärjestelyin esimerkiksi liiketoiminnan sisältäväksi yhtiöksi ja erilliseksi kiinteistöyhtiöksi.
Lähes 1500 yritystä ilman jatkajaa
Mikkelin seudulla on tällä hetkellä noin 4900 yritystä, joista 2350 yrityksessä päättäjä on yli 55-vuotias. Näistä yrityksistä noin 64 prosentilla ei ole jatkajaa tiedossa.
-Etelä-Savossa yritysmarkkinat ovat pitkään toimineet hiljaisesti: yrittäjä pyrkii usein hakemaan liiketoiminnalleen jatkajan omasta kontaktiverkostostaan tai asiakaskunnastaan, Mari Meriläinen toteaa. Moni yrittäjä ei myöskään tule ajatelleeksi yrityksen myymistä vaihtoehtona, vaan suunnittelee yksinkertaisesti lopettavansa yrityksen saavuttaessaan eläkeiän.
MikseiMikkeli auttaa myyjiä ja ostajia yrityskauppaan liittyvissä tilanteissa. Yhtiöllä on tällä hetkellä yli 90 omistajanvaihdosasiakasta, joista noin kolmannes myy yritystään julkisesti. Viimeisen puolen vuoden aikana MikseiMikkeli on ollut apuna kuudessa yrityskaupassa. Tällä hetkellä 16 asiakasta käy aktiivisia yrityskauppaneuvotteluja.
Lisätiedot:
Mari Meriläinen, yritysneuvoja Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy Puh. 040 547 9716
mari.merilainen@mikseimikkeli.fi
Mikkelin kehitysyhtiö Miksein omistajanvaihdosneuvonta tuotetaan Enter to Business -hankkeen kautta. Hanketta rahoittaa Euroopan aluekehitysrahasto. Rahoituksen myöntänyt viranomainen on Etelä-Savon maakuntaliitto.
Käytämme verkkosivuillamme analytiikka- ja muita evästeitä tarjotaksemme sinulle parhaan mahdollisimman käyttökokemuksen. Oletamme että tämä on sinulle ok, mutta voit myös halutessasi kieltää evästeet. Halutessasi voit myös tutustua sivustomme rekisteri- ja tietosuojaselosteeseen.EvästeasetuksetHYVÄKSY
Evästeet & Evästeasetukset
Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n henkilötietolain (10 ja 24 §) ja EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (GDPR) mukainen rekisteri- ja tietosuojaseloste
Laadittu 20.8.2019. Viimeisin muutos 23.7.2020.
Tämä rekisteri- ja tietosuojaseloste koskee yhtiön verkkosivuja osoitteessa https://mikseimikkeli.fi.
Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy Y-tunnus: 0600598-8
Sammonkatu 12, 50130 Mikkeli
Osakeyhtiö on rekisteröity Suomen Kaupparekisteriin.
Osakeyhtiön omistajat ovat Mikkelin kaupunki, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu ja LUT-yliopisto.
Tekninen yhteyshenkilö:
Jukka Kumpusalo, viestintäpäällikkö
puh 044 794 5694
jukka.kumpusalo@mikseimikkeli.fi
Hallinto ja tietopyynnöt:
Maarit Randelin, hallintopäällikkö
puh. 0440 361 607
maarit.randelin@mikseimikkeli.fi
2. Rekisterin nimi
Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n verkkoportaali osoitteessa https://mikseimikkeli.fi
3. Oikeusperuste ja henkilötietojen käsittelyn tarkoitus
EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen mukaiset oikeusperusteet henkilötietojen käsittelylle tässä verkkoportaalissa ovat
Sopimus
Kun käytät palveluitamme, käsittelemme tietojasi perustuen sopimussuhteeseen. Käsittelemme vain tietoja, jotka ovat tarpeen sovitun palvelun toimittamista varten.
Rekisteröidyn suostumus Kun lähetämme sinulle sähköisiä markkinointiviestejä lupaasi perustuen tai kohdennamme sinulle mainontaa verkkopalveluissa, käsittelemme tietojasi suostumukseen perustuen.
Oikeutettu etu Mikkelin kaupungin ja Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n asiakastyön hoitaminen. Henkilötietojen käsittelyn tarkoitus on yhteydenpito asiakkaisiin, asiakassuhteen ylläpito, markkinointi tms. Tietoja ei käytetä automatisoituun päätöksentekoon tai profilointiin.
4. Rekisterin tietosisältö ja säännönmukaiset tietolähteet
Tässä verkkoportaalissa olevia henkilötietoja käsitellään vain siinä määrin kuin on tarpeen em. tarkoitusten toteuttamiseksi ja tavalla, jota rekisteröidyt voivat kohtuudella odottaa tietoja antaessaan.
Mikäli jätät kommentin, kommenttia ja sen metatietoa säilytetään toistaiseksi. Tämä tehdään siksi, että voimme tunnistaa ja hyväksyä seuraavat kommentit automaattisesti sen sijaan, että säilyttäisimme ne moderointijonossa.
Tallennamme rekisteröityneiden käyttäjien (jos sellaisia on) käyttäjäprofiilien tiedot. Kaikilla käyttäjillä on mahdollisuus nähdä, muokata ja poistaa omia henkilötietojaan milloin vain. Ainoastaan käyttäjänimeä ei voi muuttaa. Verkkosivuston ylläpitäjät voivat nähdä ja muokata käyttäjäprofiilien tietoja.
Tietoa kerätään myös seuraavin tavoin:
Yhteydenottolomakkeet Tässä verkkoportaalissa on yhteydenottolomakkeita, joilla kerätään nimitietoja, puhelinnumerotietoja sekä sähköpostiosoitetietoja. Täyttäessäsi yhteydenottopyyntölomakkeen Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n sivulla hyväksyt, että yhtiön edustaja ottaa sinuun yhteyttä käyttäen lomakkeella antamiasi tietoja. Yhteydenottolomakkeen lomakekentässä ilmoittamiasi tietoja ei tallenneta automaattisesti mihinkään yhtiön rekisteriin. Tietoja ei myöskään anneta kolmannelle osapuolelle ilman nimenomaista lupaasi.
Kommentit
Kun sivuston käyttäjät jättävät kommentteja sivustolle, keräämme kommenttilomakkeessa olevat tiedot, sekä käyttäjän IP-osoitteen ja selaimen versiotiedot roskaviestien tunnistamisen helpottamiseksi. Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy pidättää oikeuden valita, miltä osin kommentointi on sivustolla käytössä tai sulkea kommentointimahdollisuuden kokonaan pois.
Kun vierailijat jättävät kommentin tälle sivustolle keräämme tiedon, joka on näkyvissä kommentointikentissä, IP-osoitteen sekä selaimen versioon liittyvät tiedot. Sähköpostiosoitteesta luotu anonymisoitu hajautustieto (hash) voidaan lähettää Gravatar-palveluun, jotta tiedetään onko kommentoija palvelun käyttäjä. Gravatar-palvelun tietosuojaseloste löytyy osoitteesta https://automattic.com/privacy/.
Uutiskirjetilauslomakkeet Tällä sivustolla on Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n toimittamien uutiskirjeiden tilauslomakkeita, joilla kerätään nimitieto, organisaatiotieto sekä sähköpostiosoitetieto. Täyttäessäsi uutiskirjeen tilauslomakkeen ja tehdessäsi omakätisen uutiskirjetilauksen Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n ylläpitämällä sivustolla hyväksyt, että tietosi tallennetaan yhtiön sähköiseen uutiskirjejärjestelmään toistaiseksi, kunnes peruutat tilauksesi. Uutiskirjejärjestelmäpalvelut ovat osa yhtiön asiakas-ja sidosryhmärekisteriä ja palvelun tuottaa Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:lle Hakosalo Software Oy (kotipaikka Pori). Tutustu asiakas- ja sidosryhmärekisterin rekisteri- ja tietosuojaselosteeseen tästä.
Evästeet
Jos jätät kommentin sivustolle, voit valita nimen, sähköpostiosoitteen ja url-osoitteen tallennuksen evästeeseen. Tämä toiminto lisää käyttömukavuutta, koska lomaketta ei tarvitse täyttää jokaisella kerralla uudelleen kommenttia lisätessä. Evästetieto poistetaan selaimesta vuoden kuluttua.
Mikäli sinulla on tili ja kirjaudut sivustolle, asetamme väliaikaisen evästeen, joka päättelee tukeeko selaimesi evästeitä vai ei. Tämä eväste ei sisällä henkilötietoa ja se poistetaan kun selainikkuna suljetaan.
Kun kirjaudut sisään, asetamme useita evästeitä, jotka tallentavat kirjautumis- sekä näyttöasetuksesi. Kirjautumisevästeet poistetaan kahden vuorokauden kuluessa, näyttöasetuksiin liittyvät evästeet poistuvat vuoden päästä. Mikäli valitset “Muista minut” kirjautumisen yhteydessä, kirjautumistietojasi säilytetään kahden viikon ajan. Mikäli kirjaudut ulos, kirjautumiseen liittyvät evästeet poistetaan samassa yhteydessä.
Muilta sivustoilta upotettu sisältö
Tämän sivuston artikkelit voivat sisältää upotettua sisältöä (esimerkiksi videoita, kuvia, artikkeleita jne.). Toisilta sivustoilta tuodun upotetun sisällön avaaminen on verrattavissa siihen, että vierailija itse kävisi kolmannen osapuolen sivustolla.
Nämä sivustot voivat kerätä tietoa sinusta, käyttää evästeitä, upottaa kolmannen osapuolen seurantaevästeitä ja monitoroida vuorovaikutustasi upotetun sisällön kanssa, mukaan lukien vuorovaikutuksen seuranta jos ja kun olet kirjautunut käyttäjänä sivustolle.
Analytiikka
Käytämme tällä sivustolla Google LLC:n (kotipaikka Mountain View, Kalifornia, Yhdysvallat) markkinointi- ja kävijäseurantatyökaluja. Saapuessasi sivulle asetamme väliaikaisen evästeen, joka auttaa parantamaan kävijäkokemustasi. Evästeen avulla tarjoamme Sinulle myös kohdennettuja sisältöjä. Eväste poistetaan kahden vuoden päästä.
5. Tietojen säännönmukaiset luovutukset ja tietojen siirto EU:n tai ETA:n ulkopuolelle
Palvelun tarjoajana toimii Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy. Olemme osa Mikkelin kaupunkikonsernia. Tietojasi voidaan yhdistellä ja luovuttaa Mikkelin kaupungin käyttöön. Tietoja ei luovuteta säännönmukaisesti muille tahoille.
Tapahtumien ilmoittautumistietoja voidaan siirtää tapahtumien yhteisjärjestäjille ja julkisrahoitteisten projektien rahoittajille tai muille vastaaville julkishallinnon edustajille vain siinä määrin kuin on tarpeen.
Tietoja ei pääsääntöisesti luovuteta EU / ETA -maiden ulkopuolelle. Yksittäisissä tapauksissa yhteystietoja voidaan luovuttaa yhteistyökumppaneille.
Henkilötietoja ei luovuteta markkinointitarkoituksiin.
6. Rekisterin suojauksen periaatteet
Rekisterin käsittelyssä noudatetaan huolellisuutta ja tietojärjestelmien avulla käsiteltävät tiedot suojataan asianmukaisesti. Kun rekisteritietoja säilytetään Internet-palvelimilla, niiden laitteiston fyysisestä ja digitaalisesta tietoturvasta huolehditaan asiaankuuluvasti. Rekisterinpitäjä huolehtii siitä, että tallennettuja tietoja sekä palvelimien käyttöoikeuksia ja muita henkilötietojen turvallisuuden kannalta kriittisiä tietoja käsitellään luottamuksellisesti ja vain niiden työntekijöiden toimesta, joiden työnkuvaan se kuuluu.
7. Tarkastusoikeus ja oikeus vaatia tiedon korjaamista
Mikäli sinulla on käyttäjätili tälle sivustolle tai olet jättänyt kommentteja, voit pyytää koostetiedostoa omista henkilötiedoistasi, sisältäen kaiken henkilötiedon, jonka olet meille antanut. Voit myös pyytää henkilötietojesi poistoa.
Jokaisella rekisterissä olevalla henkilöllä on oikeus tarkistaa rekisteriin tallennetut tietonsa ja vaatia mahdollisen virheellisen tiedon korjaamista tai puutteellisen tiedon täydentämistä. Mikäli henkilö haluaa tarkistaa hänestä tallennetut tiedot tai vaatia niihin oikaisua, pyyntö tulee lähettää kirjallisesti rekisterinpitäjälle. Rekisterinpitäjä voi pyytää tarvittaessa pyynnön esittäjää todistamaan henkilöllisyytensä. Rekisterinpitäjä vastaa asiakkaalle EU:n tietosuoja-asetuksessa säädetyssä ajassa (pääsääntöisesti kuukauden kuluessa).
8. Muut henkilötietojen käsittelyyn liittyvät oikeudet.
Rekisterissä olevalla henkilöllä on oikeus pyytää häntä koskevien henkilötietojen poistamiseen rekisteristä (”oikeus tulla unohdetuksi”). Niin ikään rekisteröidyillä on muut EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen mukaiset oikeudet kuten henkilötietojen käsittelyn rajoittaminen tietyissä tilanteissa. Pyynnöt tulee lähettää kirjallisesti rekisterinpitäjälle. Rekisterinpitäjä voi pyytää tarvittaessa pyynnön esittäjää todistamaan henkilöllisyytensä. Rekisterinpitäjä vastaa asiakkaalle EU:n tietosuoja-asetuksessa säädetyssä ajassa (pääsääntöisesti kuukauden kuluessa).
Tarpeelliset evästeet ovat sivustomme toiminnan kannalta tärkeitä. Näiden evästeiden kieltäminen voi heikentää käyttökokemustasi tai estää sivustomme toiminnan oikein.
