fbpx
Ski Tornimäen uusi yrittäjä Heidi Kelho

Tornimäen uusi yrittäjä päivittää palveluja

Lumivarman maineessa oleva mikkeliläinen Tornimäen laskettelukeskus laajentaa palvelujaan. Marraskuussa yrittäjänä aloittanut Heidi Kelho tarjoaa seudun yrityksille yhteistyömahdollisuuksia ja haluaa tehdä keskuksesta entistä tunnetumman.

Ensimmäiset laskettelusukset jalkaansa nelivuotiaana saaneesta Heidi Kelhosta tuli jo nuorena hiihdonohjaaja. Hänet tunnetaan intohimoisena alan kehittäjänä, joka loi vuosia palveluja Vuokatinrinteille ja sen hiihtokoululle. Hän myös vastasi yritysmyynnistä ja ideoi vuonna 2013 avatun Lastentalo Hupilan.

”Idea Hupilaan syntyi, kun katselin lapsiperheitä. Jos perheen vauvalle tuli jokin tarve, koko perhe lähti pois. Hupilasta tuli paikka, joka tarjoaa palveluita eri-ikäisille lapsille ja heidän vanhemmilleen. Myös Tornimäelle haluan luoda uusia palveluja lapsiperheille.”

Heidi Kelho kehittää Tornimäen palveluja pala kerrallaan HupiSki Oy -nimisen yrityksensä kautta. Haaveissa on saada lumetettua jo tälle kaudelle yksi uusi, metsässä sijaitseva rinne.  Vuokraamo ja shop ovat jo saaneet uuden ilmeen, ja myyntiin tulee lasketteluvälineiden lisäksi myös vaatteita. Kahvilassakin on tehty pintaremonttia ja sen tarjonta laajenee.

”Haluamme pitää rinteet älyttömän hyvässä kunnossa joka päivä olipa keli mikä tahansa. Uutena juttuna tulee hiihtokoulu myös aikuisille, ja tammikuussa järjestämme alppihiihdon ohjaajakurssin. Tuon tänne lapsille myös Werneri-hiihtokoulukonseptin, joka opettaa leikin ja pelin varjolla laskemisen pelinsääntöjä.”

Heidi Kelho: ”Tälle talvelle toiveissa olisi jo yksi uusi rinne”

Idea Tornimäen omistajanvaihdoksesta tuli laskettelukeskusta vuosikymmeniä pyörittäneeltä Keijo Andersinilta, joka tunsi Heidi Kelhon alan kehittäjänä ja yhdistysaktiivina. Omistajanvaihdoksen jälkeen Andersin on ollut apuna lumettamassa rinteitä kuntoon, vaikka uusi yrittäjä onkin luonnollisesti päättänyt mitä tehdään ja miten.

Käytännön apua omistajanvaihdokseen Kelho sai Mikkelin Seudun Uusyrityskeskus Dynamon toimitusjohtaja Heli Tavastilta, jonka kanssa hän ideoi kauppaa ja sai vahvistusta ajatuksilleen. Mikkelin kehitysyhtiö Miksein yritysneuvoja Mari Meriläisen kanssa hän puntaroi asioita eteenpäin ja sai Miksein vetämän hankkeen kautta käyttöönsä myös juristin asiantuntemusta, mikä säästi niin aikaa kuin rahaakin. 

”Homma lähti jouhevasti eteenpäin. Mikkelin kaupunki omistaa kiinteistön ja tontin, joten tämä oli irtaimistokauppa. Tällä toimialalla omistajanvaihdokseen liittyy paljon laki- ja lupa-asioita ja erilaiset tarkastukset pitää olla tehty eli kaikki on tarkistettava.”

”Omat realiteetit täytyy pitää vahvana mielessä”

Kelho haluaa luoda Tornimäelle erilaisia yrityksiä ja yhteisöjä kiinnostavia palveluja ja tapahtumia. Paras pohja yhteistyökuvioille on hänestä luonnollisesti silloin, kun molemmat osapuolet hyötyvät.

Kelhon aloittama yhteistyö Suomen Nuoriso-opiston kanssa mahdollistaa erilaisten koulutusten ja leirikoulujen järjestämisen, sillä majoitukseen sopiva opiston hallinnoima Riuttalanhovi sijaitsee vain kävelymatkan päässä laskettelukeskuksesta. 

”Olemme kiinnostuneita kaikenlaisista yhteistyökuviosta.”

Tornimäen vahvuuksiin kuuluu lumivarmuus eli kun lämpötila pysyy öisin pakkasella, päästään lumettamaan ja saadaan rinteet auki jopa viikossa. Suunnitelmissa on ajan myötä kehittää latuverkostoa ja jos jääladun teko onnistuu, sellaisina talvina Tornimäen kahvila on suosittu latukahvila.

”Kun pohjat ja lumi on saatu tehtyä, tällä voi lasketella pitkälle kevääseen asti. Tykitämme nyt myös paikkolunta kevääksi, että kausi voi jatkua mahdollisimman pitkään.”

Kelho haluaa lisätä Tornimäen tunnettuutta. Mikkelin lähistöllä on useita kaupunkeja ja seudulla lomailee suuri joukko ihmisiä. Tornimäki tarjoaa koko perheelle tekemistä luonnossa. Suunnitelmissa on kehittää keskukseen myös ympärivuotista liikunnallista, luontoon liittyvää tekemistä.

”On iskun paikka kertoa, että Mikkelin korkeudelta löytyy näin upea keskus.”

MikseiMikkelin Mari Meriläinen kiittelee molempia yrityskaupan osapuolia yhteistyöstä.

-Tapasin Keijon ensimmäisen kerran maaliskuussa 2019 ja kävimme läpi omistajanvaihdokseen liittyvää prosessia ja erilaisia vaihtoehtoja.

Tornimäen yrittäjyys alkoi herättämään kiinnostusta kevään 2020 aikana.

-Kun juttelin ensimmäisen kerran Heidin kanssa, nostin oikein tosissani sormet ja varpaatkin ylös tämän neuvottelun maaliin saamiseksi. Heidin tausta ja kokemus huomioiden tämä paketti vaikutti juuri siltä, mikä olisi Tornimäelle ja sen edelleen kehittymiselle napakymppi. Matkan varrella keskusteluja käytiin useita, ja mukana oli myös uusyrityskeskuksen kollega Heli Tavasti. Oli hienoa saada olla mukana tässä koko alueenkin kannalta merkityksellisessä yrityskaupassa yritysneuvojan näkökulmasta, ja tarjota pientä lisävauhtia prosessiin.

MikseiMikkeli tuottaa omistajanvaihdosneuvontaa Itä-Savon Uusyrityskeskuksen kanssa yhteisen Enter to Business -hankkeen kautta. Hanketta rahoittaa Etelä-Savon maakuntaliitto.

Katso yrityksen kotisivut: www.tornimaki.fi

Ideakisa kuvituskuva

Kuusi yritystä valittu jatkoon koronankestävien ideoiden kilpailussa

Parhaita malleja haettiin marras-joulukuussa järjestetyn avoimen kilpailun kautta. Nyt valitut ideat siirtyvät kokeiluvaiheeseen.

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n nimeämä alueen eri toimijoista koostuva raati on valinnut kuusi Mikkelin seudun yritystä koronankestävien toimintamallien kokeiluvaiheeseen.

Kilpailuun saapui yhteensä 11 ehdotusta. Nyt valittujen kuuden yrityksen kanssa solmitaan yhteensä 35 000 euron arvoiset kokeilusopimukset. Sopimusten myötä parhaat ideat siirtyvät käytännön kokeiluun joulu-maaliskuun aikana. Kokeilusta vastaavat kokeilusopimuksen saaneet yritykset, kehitysyhtiön toimiessa sopimuskumppanina. 

-Koronapandemia on luonut tarvetta uudenlaisille liiketoimintamalleille. Nyt järjestetyssä kilpailussa haimme erityisesti ratkaisuja, joissa käytettäisiin hyväksi digitaalisuutta ja jotka hyödyttävät toiminnallaan alueemme liiketoimintaympäristöä laajasti, MikseiMikkelin palvelujohtaja Petri Pelli toteaa. 

Onnistuessaan kokeillut ideat jäävät osallistujayrityksen omaksi toiminnaksi hyödyttäen koko aluetta. 

Kilpailu ja kokeilut järjestetään osana Yritykset koronakriisin yli –hanketta, jota rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto. 

Ideakilpailussa kokeiluun valitut ideat:

Ruuhkamittari (Fluxi Oy), 10 000 € kokeilusopimus

Yritysten ruuhkamittarilla on tarkoitus välittää tietoa asiakkaille turvallisista asiointiajoista ja kannustaa asiakkaita asioimaan yrityksessä turvallisesti koronatilanteesta huolimatta. Ruuhkatilanteen huomioon ottaen asiakas voi tehdä omakohtaisia päätöksiä suojautumisen tasosta tai asioinnin ajankohdasta.  

Ruuhkamittarilla on monta eri soveltamisaluetta ja se sopii yrityksiin, joilla on selkeä sisääntulo- ja poistumistie. Ruuhkamittarin käyttöön soveltuvia yrityksiä ja kohteita ovat mm. ravintolat ja kahvilat, kuntosalit, päivittäistavaraliikkeet sekä erikoisliikkeet, harrastuspaikat ja julkiset tilat, kuten kirjastot.  

Kokeilussa uutta konenäköön perustuvaa ruuhkamittaria koekäytetään 4–6 Mikkelin seudun yrityksessä, kokeiluun osallistuville yrityksille palvelu on maksuton. 

Verkkoleiri.com (Kotimaan Valoenergia Oy), 10 000 € kokeilusopimus

Verkkoleiri.com tarjoaa turvallisen, interaktiivisen oppimis-, harraste- ja viihdeympäristön verkossa. Palvelu on suunnattu ennen kaikkea lapsille. Tavoitteena on yhdistää kulttuuripalveluiden tarjoajat ja asiakkaat kustannustehokkaasti verkon välityksellä. Verkkoleirin sisällöt muodostuvat mm. videosisällöistä, tallenteista, ohjauksesta ja opetuksesta.  

Kokeilussa kehitetään verkkoympäristöä ja toteutetaan yhteistyössä kumppanien kanssa ensimmäiset kokeiluluontoiset verkkotapahtumat.  

Keikka (Pohjolan Villit Oy), 6000 € kokeilusopimus

Keikka on ketterä, yleishyödyllinen ja myöhemmässä vaiheessa vientiin soveltuva moderni digitaalinen palvelu työntekijän- ja työn hakuun. Innovaatio helpottaa palvelujen tuottajien, työntekijöiden ja kuluttajien välistä vuorovaikutusta.  Palvelun ideana on madaltaa kynnystä hakea ja tarjota työtä ja helpottaa keikkatyön hallintaa.   

Visiona kehitystyössä on pelillistää työpaikkojen hakemista. Kehitystyö on jaettu eri vaiheisiin. Ensimmäisen version kohderyhmänä ovat yritykset ja organisaatiot, jotka hakevat vapaaehtoistyöntekijöitä eri tarpeisiinsa. 

Kokeilussa tuotetaan ensimmäinen versio Keikka-sovelluksesta ja kokeillaan ratkaisua 3-5 työnantajan kanssa.  

Wuudis metsä- ja luonnonvarahallinta- ja monitorointipalvelun lanseeraaminen metsäarvoketjun käyttöön Mikkelin seudulla (Wuudis Solutions Oy), 5000 € kokeilusopimus

Tässä kokeilussa edistetään metsäpalveluiden käyttöä etänä. Tavoitteena on kiihdyttää paikallisen metsäpalvelualan toimintaa myös korona-aikana ja toisaalta parantaa metsänomistajien metsänhoitomahdollisuuksia etäisyyksistä riippumatta.   

 Kokeilu toteutetaan Wuudis-palveluun pohjautuen. Kokeilussa 36 Mikkelin seudun taimikonhoitopalveluja suorittavassa yrityksestä ja organisaatiota saa ratkaisun käyttöönsä sopimuskauden ajaksi ilmaiseksi sekä opastusta ratkaisun hyödyntämiseen. 

Wuudis toimii metsä- ja luonnonvaraomaisuuden hallinta- ja operaatiojärjestelmänä tai täydentää käytössä jo olevia järjestelmiä. Wuudiksella saadaan myös metsä- tai luonnontuotekeruutöiden omavalvonta haltuun, pidetään metsä– ja luonnonvaratiedot aina ajan tasalla sekä monitoroidaan metsän/keruutuotteiden kasvua ja ympäristön tilaa.  

3D-oppimisympäristön hyödyntäminen koulutuksessa (Noblecat Oy), 2000 € kokeilusopimus 

Kokeilun tavoitteena on saada ymmärrys kolmiulotteisen oppimisympäristön hyödyntämismahdollisuuksista erityisesti kuljetusalan koulutuksessa kehittämällä ja kokeilemalla uutta lastaussimulaattoria. Uudessa toimintatavassa hyödynnettäisiin kolmiulotteisuutta oppimiskokemuksen parantamiseksi sekä teknisten asioiden ymmärtämisen helpottamiseksi. 

Oppilaitokset voisivat nykyisillä resursseilla lisätä opiskelijapaikkoja tehokkaasti ja uusi toimintamalli parantaisi myös aikuisopiskelijoiden opiskelumahdollisuuksia työn ohessa, sekä tekniikan koulutustarjoaman laajentamisen Etelä-Savon ulkopuolelle hyödyntämällä tehokkaammin digitaalisia työkaluja. 

Saimaa-lahjavihko (City in a Box Oy), 2000 € kokeilusopimus 

City in a Box on lahja, joka sopii kaikille. Lahjavihko sisältää useita vaihtoehtoja, joista lahjansaaja voi valita itselleen yhden mieleisen paikallisen elämyksen. City in a Box Saimaa ilahduttaa aidosti sinua, vastaanottajaa ja yhteisöäsi! 

Lahjavihko a on aineeton ja seudullinen lahja, joka sopii kaikille. Yksi paketti sisältää monta vaihtoehtoa, joista lahjansaaja voi valita itselleen yhden mieleisen elämyksen. Kaikki palvelut ovat Saimaan seudulta ja tukevat alueen yrittäjyyttä. 

Tässä kokeilussa lahjavihko muotoillaan Saimaa-brändin ympärille omaksi tuotteeksi houkuttelemaan mm. kesäasukkaita ja matkailijoita Etelä-Savoon. 

ESR_yhdistelmalogo

Perustietoa Mikkelistä

Tässä artikkelissa käydään läpi perustietoa Mikkelistä.

  1. Mikkelistä yleisesti
  2. Työpaikat ja väestön koulutus
  3. Sijainti ja liikenneyhteydet
  4. Markkinat ja ostovoima
  5. Tontit ja toimitilat
  6. Yritystoimintaa tukevat palvelut
  7. Alueelliset vetovoimatekijät
  8. Pehmeät vetovoimatekijät
  9. Tulevaisuuden näkymät

1. Mikkelistä yleisesti

Mikkeli (ruotsiksi St. Michel) on 53 843 asukkaan kaupunki Itä-Suomessa. Kaupunki on väestömääränsä ja ostovoimansa perusteella Etelä-Savon maakunnan maakuntakeskus. Mikkeli on Suomen 18. suurin kaupunki. Kaupungin itäosat sijaitsevat Euroopan 4. suurimman makean veden alueen Saimaan rannalla. Lännessä Otavan taajama rajautuu maakuntajärvi Puulan rantaan. 

Mikkelin kaupungin pinta-ala on 3 230 m2, josta 681 m2 on vesistöä. Kaupungin keskustan lisäksi merkittäviä taajamia ovat Otavan, Haukivuoren, Anttolan, Ristiinan ja Suomenniemen taajamat. Väestöstä 80 % asuu taajama-alueella. 

Vuonna 1838 perustettu Mikkeli kuuluu Suomen suurimpiin vapaa-ajan keskittymiin. Kaupungissa on 27 721 kotitaloutta sekä 10 349 vapaa-ajan asuntoa. Vapaa-ajan asuntojen omistajista 70 % asuu talousalueen ulkopuolella, joten vapaa-ajan asutus on kaupungin palvelurakennetta ja ostovoimaa tarkastellessa merkittävä tekijä. Keskimäärin yhtä vapaa-ajan asuntoa käytetään 85 päivänä vuodessa. 

Vuonna 2022 Mikkelin kaupunginjohtajana toimii Timo Halonen ja kaupunginhallituksen puheenjohtajana Pirjo Siiskonen.

2. Työpaikat ja väestön koulutus

Mikkelin kaupungin väestöstä 73,6 % on suorittanut vähintään toisen asteen tutkinnon ja 29,8 % on suorittanut korkea-asteen tutkinnonKaupungin alueella oli vuoden 2016 lopussa 22 500 työpaikkaa, kun työllistä väestöä oli saatavilla 21 700 henkilöä. 90 % kaupungin työvoimasta työskenteli Mikkelissä. Maakuntakeskuksena Mikkeli vetää puoleensa työvoimaa myös seudun lähikunnista, joissa asui joulukuussa 2018 yhteensä 24 600 ihmistä. Yrittäjien osuus työvoimasta on yksi maan korkeimpia, lähes 15 prosenttia. 

Työttömien osuus työvoimasta joulukuussa 2018 oli 8 %. Työllisyystilanne heikkeni vuoden 2007 finanssikriisin jälkeen ja pitkäaikainen työllisyyden laskusuhdanne saatiin pysähtymään vasta 2014. Tästä lähtien työllisyys alueella on tasaisesti parantunut. Erityisen positiivinen muutos nähtiin vuoden 2018 aikana. 

Mikkeli on perinteisesti ollut vahva opiskelijakaupunki. Kaupungissa toimii toisen asteen koulutuksen järjestäjänä Etelä-Savon ammattiopisto (Esedu), jossa opiskelee vuosittain noin 3000 nuorta opiskelijaa ja 5000 aikuisopiskelijaaTarjolla on 47 eri perustutkintoa, 24 ammattitutkintoa ja 8 erikoisammattitutkintoa. Noin 80 % valmistuneista jää maakuntaan töihin. 

Mikkelissä toimii myös Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu (Xamk), joka on opiskelijamäärältään Suomen 5. suurin korkeakoulu. Vuonna 2018 Xamk tarjosi korkea-asteen opintoja 89 koulutusohjelmassa yhteensä 7900 tutkinto-opiskelijalle.  Noin puolet opiskelijoista opiskelee Mikkelin kampuksella. Korkeakoulu tarjoaa myös 7 englanninkielistä tutkinto-ohjelmaa.  

Mikkelin yliopistokeskus on kolmas kaupungissa toimivista koulutusyksiköistä ja Yliopistokeskuksen kampusalueella sijaitsee useiden eri yliopistojen yksiköitä, mm. Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun kansainvälisen liiketoiminnan koulutusyksikkö, Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti, Kansalliskirjaston Digitointi- ja konservointikeskusLUT-yliopiston yrittäjyyden tutkimusyksikkö sekä kansainvälinen jatko-opiskelijoita kouluttava Vihreän kemian laboratorio. Kampuksella englanninkielisessä kauppatieteiden kandidaattiohjelmassa opiskelee vuosittain noin 250 tutkinto-opiskelijaa sekä Co-op network studies ohjelmassa 320. Lisäksi kampus toteuttaa Helsingin Yliopiston täydennyskoulutusta noin 1150 opiskelijalle vuodessa. Kampuksella työskentelee 130 vakituista työntekijää. Lisäksi Luonnonvarakeskuksessa, kesäyliopistossa ja kampuksen tutkijahotellissa on tilat noin 150 erityisasiantuntijalle ja tutkijalle. 

 Tutkimusten mukaan Mikkelissä on Kuopion ohella Suomen toimivin yritysten ja oppilaitosten yhteistyö. 

3. Sijainti ja liikenneyhteydet

Logistinen sijainti on Mikkelin vahvuus.

Mikkeli sijaitsee Etelä-Savossa valtateiden 5, 13 ja 15 risteyskohdassa. Kaupungin sijainti on Itä-Suomen syöttöliikennettä ajatellen logistisesti erinomainen: lähes kaikki Itä-Suomen syöttöliikenne kulkee valtatie 5:n kautta. Matka Helsingin keskustaan on 230 km ja tyypillinen matka-aika henkilöautolla on noin 2h 45 minuuttia. Helsingistä Mikkeliin kulkee päivittäin 13 linja-autoyhteyttä.  Automäärä valtatie 5 Mikkelin kohdalla on noin 15300 ajoneuvoa vuorokaudessa.

Mikkeliin on myös rautatieyhteys. Savon rata kulkee Helsingistä Kouvolan kautta Mikkeliin ja edelleen Suomen halki Kuopioon, Iisalmeen ja Ouluun. Helsingistä Mikkeliin kulkee päivittäin 7 junayhteyttä. Matka-aika rautateitse on hieman yli 2,5 tuntia. Rautateitä pitkin on myös junayhteys Venäjälle Pietariin ja Moskovaan. 

Vientiyrityksiä palveleva, uusi 2018 avattu Railgate Finland –ratayhteys Kouvolan kautta Pietariin, Moskovaan, Khorgokseen ja edelleen Venäjän halki Kiinaan Xi’aniin tarjoaa vaihtoehdon perinteiselle laiva- ja lentoyhteydelle. Reitin kuljetusaika Kiinaan on vain 14 päivää. 

Lähimmät vientisatamat Mikkelistä ovat Kotkan satama ja Helsingin Satama. Etäisyys Mikkelin kaupungista Kotkan satamaan on 162 kilometriä valtatietä 15 pitkin. Kotka toimiikin useimpien alueella toimivien yritysten ensisijaisena vientisatamana. Pienempää alusliikennettä sekä esimerkiksi puutavaran uittokuljetusta varten Mikkelin Ristiina sijaitsee lisäksi Saimaan syväväylällä. Syväväylällä alusten suurin sallittu syväys on 4,2 metriä. 

Mikkelissä toimii myös EU/AFIS -periaatteella toimiva kansainvälinen lentoasema (IATA: MIK, ICAO: EFMI)Lentoaseman 1702 metriä pitkä ja 44 metriä leveä kiitorata sekä ILS Cat 1 -laitteisto mahdollistavat liikennöinnin esimerkiksi Embraer 170/190, Airbus A318/319/320 ja Boeing 737-konetyypeillä. Low cost -statuksesta johtuen lentoaseman käyttö- ja operointikustannukset ovat erittäin kilpailukykyiset. Tällä hetkellä lentoasemalla ei ole säännöllistä matkustajaliikennettä. 

Alueen läpi kulkee kaksi Fingrid Oyj:n kantaverkkoa: Mäntyharjusta Otavan kautta Mikkelin Rämälään saapuva 110 kilovoltin voimajohtolinja sekä Lappeenrannasta Ristiinan kautta Mikkeliin ja edelleen Pohjois-Suomeen jatkava 400 kilovoltin voimajohtolinja. Linjojen läheisyydessä on kaavoitettuna vapaata aluetta teollisuuskäyttöön. Saatavilla on myös datakeskussijainteja valmiine esiselvitysmateriaaleineen.

4. Markkinat ja ostovoima

Mikkelin kaupungissa asuu yhteensä 55 843 ihmistä. Lähikunnat mukaan lukien talousalueen koko on noin 75 000 ihmistä. Kaupungissa oli vuoden 2018 lopussa 27 721 kotitaloutta. Keskitulo Mikkelissä oli vuonna 2015 yhteensä 26 261 euroa, kun vastaava luku koko maassa oli 28 750 euroa. Keskitulo oli täten 9 % maan keskiarvoa alhaisempi. Yksi keskituloon madaltavasti vaikuttava tekijä on alueen eläkeläisväestön määrä: yli 64-vuotiaita on Mikkelissä 25 % väestöstä, kun koko maassa vastaava luku on 21,4 % väestöstä. Keskimääräinen eläke Mikkelissä vuonna 2017 oli 1567 € kuukaudessa. Eläkeläisväestön osuus Mikkelissä on 14 % maan keskiarvoa suurempi. 

Mikkelissä on pääkaupunkiseutuun verrattuna pienemmät palkat. Palkkaero kasvaa koulutuksen ja aseman myötä; johtajien ja ylimpien virkamiesten palkkatasoero voi olla jopa 23 %, kun työntekijöiden keskimääräinen palkkatasoero on alle 5 %. Pienin palkkatasoero, noin 1,5 %, on sosiaali- ja terveysalan työntekijöillä. 

Kotitalouden käytettävissä olevat tulot Mikkelissä olivat vuonna 2016 keskimäärin 35 000 euroa, kun vastaava luku koko maassa oli 38 000 euroa. Keskitulo oli täten noin 8 % maan keskiarvoa alhaisempi. Alueen metsävarallisuus ja vapaa-ajan asutuksen määrä ovat eräitä alueellista tuloeroa kaventavia tekijöitä. Esimerkiksi kaupungin 10 349 vapaa-ajan asunnossa kulutus mökkikuntaa kohden on 3 673 euroa vuodessa. 

Mikkelin ja lähikuntien yhteenlaskettu ostovoima vuonna 2012 oli 688,9 miljoonaa euroa. Summa on noin 52 % koko Etelä-Savon maakunnan ostovoimasta. Lisäksi alue saa vuosittain välitöntä matkailutuloa vapaa-ajan asutuksesta ja matkailusta noin 51,5 miljoonaa euroa. Mikkelin seutualueella päivittäistavarakaupan ostovoima on 18 % luonnollista kokoaan suurempi johtuen pääosin vapaa-ajan asutuksen positiivisesta vaikutuksesta. Erikoistavarakaupassa vaikutus on tätäkin voimakkaampi: jopa 33% ostovoimasta tulee alueen ulkopuolelta. 

Väestömäärään suhteutettuna Etelä-Savossa oli vuonna 2012 yhtä päivittäistavaramyymälää kohden 1300 asukasta, kun koko maassa vastaava luku oli keskimäärin 1700 asukasta. Väkilukuun suhteutettuna maakunnan päivittäistavarakaupan myymäläverkko on täten keskimääräistä kattavampi. Sen sijaan erikoistavarakaupan osalta liikkeitä on lähes saman verran kun maassa keskimäärin, eli yksi liike 277 asukasta kohden. 

5. Tontit ja toimitilat

Mikkelin kaupungin rekistereissä oli maaliskuussa 2019 yhteensä 57 vapaata liike- ja teollisuustilaa. Samaan aikaan Kauppalehden toimitilarekisterissä oli näkyvillä 56 kohdetta. Keskimääräinen liike- ja toimistotilan vuokrahinta alkuvuonna 2019 oli 11,50 euroa neliöltä mediaanin ollessa 11,00 euroa. Tuotanto- ja varastotilan osalta alkuvuonna 2019 keskimääräinen vuokrahinta oli 5,54 euroa mediaanin ollessa 6,50 euroa. 

Liiketonttien saatavuus oli Mikkelissä vuoteen 2019 saakka rajallinen, mutta tilanne on paranemassa. Mikkelin Visulahteen avautuu vuonna 2020 uusi tilaa vievän kaupan ja logistiikan alue, johon on jo nyt tontteja saatavilla. Alue on valtatie 5:n välittömässä läheisyydessä. 

Myös Mikkelin Tuskussa on heti saatavilla olevia liiketontteja. Tontit soveltuvat pienteollisuuden käyttöön, varastotilaksi tai muuhun tuotanto– ja toimitilakäyttöön. 

Metsähallitus asetti hiljattain myyntiin viisi tonttia hyvällä sijainnilla Mikkelin Kalevankankaalla. Alueen asemakaava mahdollistaa liike- ja toimitilarakentamisen. 

Lisäksi Mikkelin kaupunki on kaavoittanut EcoSairilan uuden teollisuusalueen. Alueelle rakennetaan uusi tieyhteys ja kunnallistekniikka vuoden 2019 aikana. Alueelle on kaavoitettu teollisuustilaa yhteensä lähes 100 hehtaaria. 

Energiaintensiiviselle toiminnalle Visulahti ja EcoSairila mahdollistavat rakentamisvalmiutensa ja hyvien sähkönsiirtoyhteyksiensä puolesta nopean sijoittumisen. Edellä mainituille alueille on saatavilla valmiita esiselvityksiä. Muiden kohteiden, kuten Pursialan ja Ristiinan, saatavuudesta kannattaa lisäksi kysyä. 

Mikkelin kaavoituspolitiikka poikkeaa monista muista Suomen kunnista. Sen sijaan että kaupunki asettaisi saataville valmiita teollisuustontteja, kaupunki kaavoittaa valmiiksi alueita, joilta lohkotaan tontit asiakkaan tarpeiden mukaan. Hyvänä puolena menettelyssä on se, että yritys saa juuri tarpeisiinsa sopivan alan. Toisaalta tontin varaus aiheuttaa tällä mallilla aina neuvottelumenettelyn yrityksen ja kaupungin välillä. 

6. Yritystoimintaa tukevat palvelut

Mikkelin seutu on Suomen eteläisin korkeimman EU-tukitason (tukitaso I) alue. Statuksesta johtuen alueen yrityksille suunnattujen investointiavustusten maksimitukitaso on Mikkeliä eteläisempiä tukialueita korkeampi. 

Mikkeli on kokonsa puolesta kompakti, mutta silti kaupungista löytyvät kaikki keskeiset viranomaistahot, joiden kanssa yrityksen tarvitsee asioida sijoittuessa tai laajentaessa toimintaa.  

Perinteisenä hallintokaupunkina kaupungissa toimii mm. Itä-Suomen Maistraatti, Etelä-Savon Käräjäoikeus, alueellinen Poliisin toimipiste sekä Etelä-Savon Maakuntaliitto, joka on yksi alueen merkittävimmistä edunvalvojista. 

Valtion virastoista Mikkelissä toimii Itä-Suomen Aluehallintovirasto sekä Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus)Yritysten kasvu- ja vientirahoitusta käsittelee ja myöntää ELY-keskuksen lisäksi Finnvera. Mikkelin ELY-keskuksessa työskentelee myös BusinessFinlandin ja Team Finlandin yhteyshenkilöitä. 

Maakuntakeskuksen asemansa johdosta Mikkelin kaupunki tarjoaa sijoittuvalle yritykselle monipuoliset palvelut. Mikkelin kaupungin elinkeinopalvelut tuottaa Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy. Yhtiö tarjoaa neuvontaa ja konkreettista apua yritystä perustaville, toimintaansa laajentaville ja kehittäville, sijoittuville sekä kansainvälistyville yrityksille. 

Kaupungissa toimii lisäksi Etelä-Savon Kauppakamari ja Etelä-Savon Yrittäjät. 

7. Alueelliset vetovoimatekijät

Mikkelin seudun merkittävä vahvuus ovat alueen metsävarat sekä Suomen pitkä teollisuushistoria metsäteollisuudessa. Etelä-Savo on Suomen metsäisin maakunta ja Itä-Suomessa on Euroopan nopein metsänkasvu. Alueella merkittävä metsäteollisuuden klusteri, joka vetää puoleensa myös metsäteknologiayrityksiä. 

Metsäteollisuus työllistää suoraan Etelä-Savossa 2300 ihmistä, mikä vastaa 4,1 % maakunnan työllisistä. Metsätalouden suorat tulot ovat kuitenkin 9 % maakunnan taloudesta ja kerrannaisvaikukset huomioiden 17 % koko maakunnan taloudesta. Perinteisen metsäteollisuuden lisäksi tulevaisuuden aloja Mikkelissä ovat biotuotteiden valmistus, bioenergiaosaaminen ja ympäristöteknologia. 

Hieman yllättäenkin Mikkelissä on myös vahvaa turvallisuusalan osaamista. Mikkelissä sijaitsee mm. Suomen maavoimien esikunta ja tietohallintoyksikkö. Myös Etelä-Savon Pelastuslaitos on edelläkävijä kansallisen pelastustyön kehittämisessä. Mipro Oy kehittää raideliikenteen turvallisuusjärjestelmiä, kun taas Environics Oy:n päätuotteina ovat CBRNe valvontajärjestelmät. Platom puolestaan keskittyy ydinlaitosten prosessimallinnukseen, analyysiin ja elinkaaripalveluihin, kun taas Profium keskittyy tiedon valvontaan, kokoamiseen ja löydettävyyteen. Alueella on myös muita turvallisuusalan yrityksiä. 

Kolmas Mikkelin vahvuus on maantieteellinen sijainti. Itä-Suomen runkoliikenne sekä valtateitse että rataa pitkin kulkee Mikkelin kautta. 

Neljäs vahvuus on alueen asema yhtenä Suomen johtavana vapaa-ajanviettoalueena. Mikkeli on Suomen toiseksi suurin mökkikunta 10 349 vapaa-ajan asunnon varannollaan. Runsas vapaa-ajanasuntojen määrä näkyykin katukuvassa ja ostovoimassa erityisesti kesäaikana. 

8. Pehmeät vetovoimatekijät

Mikkelin kaupungin vetovoimatekijöitä ovat alueen vesistö- ja metsävaltaisuus, monipuolisuus, kaupunkialueen kompakti koko sekä laadukas asuminen. 

Kaupungin pinta-alasta 21 % on vesistöä ja alue on yksi Euroopan metsävaltaisimmista. Alueella asuminen on mahdollista joko kaupungissa, jossain kaupungin viidestä maaseututaajamasta tai omassa rauhassa rannalla tai metsän keskellä. Omakotiasuminen on Mikkelissä muuta Suomea selvästi yleisempää: 55,9 % Mikkelin väestöstä asuu rivi- ja pientaloissa kun Suomessa keskimäärin vastaava luku on 39,4 % väestöstä. 

Myös asunnon hankkiminen on Mikkelissä halvempaa. Asuntojen keskimääräinen neliöhinta vuoden 2019 alussa oli Mikkelissä 1 705€, kun koko maassa vastaava luku oli 2 692 €. 

Pääkaupunkiseutuun verrattuna mikkeliläiset arvostavat enemmän vapaa-aikaa. Tämä on nähtävillä mm. kulutustutkimuksissa. Alueella on myös vahva ruokakulttuuri, joka näkyy kuluttajien odotuksina paikallisia ruokapalveluita kohtaan.

9. Tulevaisuuden näkymät

Mikkelin kaupunki rakentaa nyt poikkeuksellisen paljon. Kaupunki on investoinut voimakkaasti Visulahden uuteen kaupan ja teollisuuden keskittymään. Lähivuosina julkisten ja yksityisten investointien määrän alueelle arvioidaan ylittävän 150 miljoonaa euroa. Avautumassa onkin uusia kaupan ja logistiikan mahdollisuuksia. 

Myös EcoSairilan vihreän teollisuuden aluetta kehitetään voimakkaasti. Vuonna 2019 saadaan valmiiksi alueen julkinen infrastruktuuri ja osa alueesta on jo yritysten varattavissa. EcoSairilassa on kaavoitettua yritystilaa lähes 100 hehtaaria. Kaupunki käy jo neuvotteluja kiinnostuneiden yritysten kanssa. 

Kolmantena merkittävänä Mikkelin tulevaisuuden rakentajana ovat uudenlaiset tutkimus- ja kehitysympäristöt. Kaupunki pyrkii oman rakentamisensa avulla mahdollistamaan myös uudenlaisten yritysten tutkimusympäristöjen syntymisen. Näistä esimerkkeinä ovat 2019 valmistunut hulevesien puhdistuksen tutkimusympäristö Pitkäjärvellä sekä EcoSairilaan valmistuvan uuden jätevedenpuhdistamon yhteyteen suunnitteilla oleva vedenpuhdistuksen tutkimusympäristö. Jätevedenpuhdistamo toimii kalvobioreaktori– eli MBR-tekniikalla. Puhdistamossa on myös jäteveden tehopuhdistuksen mahdollistava maailmanlaajuisestikin uniikki vihreä linja. Valmistuessaan puhdistamo kuuluu Euroopan moderneimpiin jätevedenkäsittelylaitoksiin. Alueelle on rakenteilla myös biokaasulaitos. 

Vuosina 2019-2021 tullaan kouluihin ja päiväkoteihin investoimaan voimakkaasti. Tulevien vuosien tavoitteena on rakentaa neljä uutta koulua ja kolme päiväkotia. 

Asumisen osalta kaupungin tulevaisuuden vetovoimatekijä on Satamalahti, uusi asuinalue keskustassa veden äärellä. Satamalahden suunnittelu aloitettiin vuonna 2012 ja kaupungin kerrostalorakentaminen pyritään keskittämään alueelle seuraaviksi 20-30 vuodeksi. Alueella on tilaa 3000 – 5000 asukkaalle. Modernia pientalorakentamista edustaa myös vuonna 2018 valmistunut Kirkonvarkauden asuntoalue. 

Kansalliskirjaston Pursialan digitointikeskus

Töitä Mikkeliin – Kansalliskirjasto digitoi tulevan kolmen vuoden aikana kaikki Suomessa julkaistut ruotsinkieliset sanomalehdet

Lehtien digitointi tuo Kansalliskirjaston Pursialan toimipisteeseen 4-6 uutta työpaikkaa.

Projektin mahdollistaa yhteensä 1,85 miljoonan euron tuki kahdeksalta suomenruotsalaiselta rahastolta ja säätiöltä. Lehdet tulevat saataville verkkoon, arkistoihin ja vapaakappalekirjastoihin, muun muassa Helsingissä, Maarianhaminassa, Vaasassa ja Turussa.

Säätiörahoitus mahdollistaa kaikkien Suomessa julkaistujen ruotsinkielisten sanomalehtien digitoinnin ja saataville asettamisen vuodesta 1940 aina tähän päivään saakka. Työ aloitetaan heti 2021 ja kun projekti saadaan päätökseen vuonna 2023, tulee liki kuusi miljoonaa ruotsinkielistä sanomalehtisivua olemaan saatavilla digitaalisesti.

Vuoden 2021 alussa tulevat vuoteen 1939 mennessä julkaistut ruotsinkieliset sanomalehdet avoimesti käytettäviksi verkkoon. Vuoden 2022 alussa saataville tulevat vuoteen 1949 mennessä julkaistut sanomalehdet. Vuonna 1949 tai sitä ennen julkaistut ruotsinkieliset lehdet ovat kaikkien kiinnostuneiden käytössä sekä Suomessa että kansainvälisesti osoitteessa digi.kansalliskirjasto.fi ainakin vuoden 2026 loppuun.

Aineistojen käyttöön avaaminen toteutetaan yhteistyössä Kansalliskirjaston, Svenska litteratursällskapet i Finlandin, Ålands landskapsarkivetin ja Pressarkivföreningenin kanssa. Aineistojen avaamisen mahdollistaa Kansalliskirjaston, kolmen arkiston ja tekijänoikeusjärjestö Kopioston välinen lisenssisopimus.

”On hienoa, että voimme olla mukana mahdollistamassa ruotsinkielisten sanomalehtien tarjoamisen entistä laajemmin tutkijoiden ja arkistojen käyttöön”, kertoo Kopioston toimitusjohtaja Valtteri Niiranen. ”Samalla varmistamme, että sanoma- ja aikakauslehtien tekijät ja kustantajat saavat heille kuuluvat tekijänoikeuskorvaukset teostensa käytöstä.”

“Sanomalehdet ovat kulttuurihistoriallisesti runsaita ja monipuolisia tutkimuslähteitä. On todella tärkeää, että ne digitoidaan ja asetetaan saataville laajemmin, kuin mitä laki edellyttää. Me Kansalliskirjastossa olemme todella iloisia sekä tästä yhteistyöstä että prosessin edistämiseen saamastamme rahoituksesta”, kertoo Kansalliskirjaston ylikirjastonhoitaja, professori Cecilia af Forselles.

Ensimmäiset uudet rekrytoinnit Kansalliskirjaston Pursialan toimipisteeseen on jo tehty. Uusia tehdään hiljalleen, kun digitointityö saadaan käynnistettyä.

Kansikuva: Digitointia Kansallisarkiston Pursialan toimipisteessä. Mikkelin kehitysyhtiö Miksein arkistokuva.

Geopark-arvioijat Mikkelissä 2018

Saimaa Geopark myötätuulessa: UNESCO Global Geopark -statusta ehdotetaan myönnettäväksi

UNESCO Global Geopark Council on päättänyt ehdottaa Saimaa Geoparkille UNESCO Global Geopark -statusta. Kansainvälinen asiantuntijajäsenistö äänesti yksimielisesti asian puolesta.

Lopullisen päätöksen Geopark-statuksen myöntämisestä tekee UNESCOn hallintoneuvosto kesään 2021 mennessä.

Saimaa Geoparkin kehitys on huomattu kansainvälisellä tasolla. Nyt tehdylle työlle ollaan saamassa sinetti. Saimaa Geopark ry:n puheenjohtaja Jouni Riihelä on luottavainen positiivisesta lopputuloksesta.

-Keväällä saatava UNESCO-status on korkeimman tason hyväksyntä alueella jo tehdystä työstä. Kiitokset kaikille Geoparkin eteen tehneille jo tässä vaiheessa. Kestävän kehityksen mukainen toiminta osana eteläisen Saimaan kansainvälistä matkailua, yritysyhteistyön laajentuminen eli Partner-toiminta ja geologisen perinnön vaaliminen on meidän ydintoimintaa. Kansainvälinen tunnustus kannustaa eteenpäin ja kasvattaa entisestään luontomatkailun taloudellista merkitystä alueella, Riihelä toteaa.

Geopark-status saadaan neljäksi vuodeksi kerrallaan ja jos Saimaa statuksen saa, on seuraava arviointikäynti kesällä 2025. Laakereille ei voi jäädä lepäämään, sillä kansainvälinen status edellyttää jatkuvaa kehittymistä, uusia globaaleja kumppanuuksia sekä vahvaa aluekehittämistä. 

Piskuisista resursseista huolimatta Saimaa Geopark on kehittänyt yritysyhteistyötä ja tuotteiden sekä palveluiden löydettävyyttä. Yrityspartnereita on 57 ja yhteistyötä on rakennettu kahden hankkeen voimin, joita on rahoitettu EU:n maaseuturahastosta sekä Etelä-Savon ja Kaakkois-Suomen ELY-keskusten avustuksella. Rahoitusten avulla alueen yrittäjät ovat saaneet koulutuksia, webinaareja sekä tehneet verkostoitumista.

Myös alueen rahoitussäätiöt ovat huomioineet yritysyhteistyön ja Tuuliaisen säätiö sekä Etelä-Karjalan Säästöpankkisäätiö ovat rahoittaneet yritysyhteistyöhankkeiden omarahoitusosuutta. 

Suuri kiitos lisärahoituksesta säätiöille ja ELY-keskuksille. Heidän avun turvin olemme voineet hakea hankkeita ja rakentaa Partner-toimintaa, kiittelee Saimaa Geoparkin toiminnanjohtaja Heli Rautanen. 

 Yritysyhteistyöhankkeiden suurin onnistuminen on ollut luontomatkailuportaali Outdoor Activen käyttöönotto alueella. Outdoor Active on keskieurooppalainen luontomatkailuportaali, jossa on esillä alueen retkeilyreitit ja -kohteet, Saimaa Geoparkin geo-, luonto- ja kulttuurikohteet sekä alueen yrittäjien tuotteet ja palvelut. Onnistumista mitataan puhtaasti löydettävyys-datalla. 

-Tänä vuonna meidän tiedot ovat nousseet esille yli 2,5 miljoonaa kertaa eri internet kanavissa ja hakutuloksissa. Näihin hakuihin ei edes lasketa Google-hakukoneen käyttöä. Toki vielä on matkaa siihen, että haut konkretisoituvat rahalliseksi tuloksi alueen yrittäjille, mutta portaalin kautta olemme tuoneet aluetta esille aika kivasti, myhäilee Rautanen. 

 Geoparkin läheisimmät kumppanit ovat olleet virkistysalueorganisaatiot. Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiön (EKVAS) kanssa on tuotu Outdoor Activen toiminnot alueen retkeilijöille sekä yrityksille hyödynnettäväksi. 

Rautanen kiitteleekin tänä vuonna 30 vuotta täyttänyttä EKVAS:ia oivaksi kumppaniksi kehittää alueen matkailua. 

Kaksi pientä ja ketterää saa voimia toisistaan ja pystyy tekemään rohkeita asioita.

 

Kestävä kehitys on Saimaa Geopark Partner- toiminnan kivijalka, sillä mukaan haluavien yritysten tulee toimia vastuullisesti. Partneriksi liittyminen on maksutonta, mutta kriteerit tulee täyttää. Seuraava askel on lisätyn todellisuuden liittäminen geologisten ilmiöiden selkeyttäjäksi. Saimaa Geoparkin alueen kansainvälisesti merkittävä geologia halutaan tuoda mahdollisimman selkeästi niin alueen asukkaille kuin matkailijoille esille. Geopark on myös mukana Etelä-Savon liiton rahoittaman (EAKR-rahoitus) ja Mikkelin kehitysyhtiö Miksein hallinnoimassa GeoNaCu-hankkeessa. Hankkeessa geopark keskittyy alueen yhteisen mobiilisovelluksen rakentamiseen. 

-Lähtökohtana on, että se valtava määrä tietoa, joka on erilaisten nettisivujen ja sovellusten kautta saatavalla, voidaan kerätä yhteen. Tietoja ei syötetä uudestaan, vaan etsitään tapa, jolla tietovarannot löytyvät helpoimmin, visioi Rautanen. 

Geofood- lähiruoka teemaa jalkautetaan Etelä-Savossa Vespaikka-hankkeen kautta (hallinnoijana Etelä- Savon Maa- ja kotitalousnaiset ja ProAgria Etelä-Savo) sekä Etelä-Karjalaan haettavalla omalla hankkeella. Hanketoimintaa ei kuitenkaan tehdä vain hankkeiden vuoksi, vaan hankkeilla tulee olla aito lisäarvo alueelle. 

-Saimaa Geoparkin hankkeet tähtäävät vain ja ainoastaan konkreettisiin tekoihin. Toimenpiteiden tulos pitää elää myös hankkeen päättymisen jälkeen, avaa Rautanen hankkeiden taustaa. 

Saimaa Geoparkin tulevaisuus on myös Riihelän mielestä valoisa. Jäsenkunnissa on otettu geopark-työ vakavasti, kunnat ovat kehittäneet omia kohteitaan ja markkinointiaan resurssiensa mukaisesti ja ruohonjuuritasolla operoiva Saimaa Geopark on saanut innokkaan vastaanoton kuntalaisilta, yrittäjiltä sekä luottamushenkilöiltä. Riihelällä on jo mielessä seuraava kehitysaskel. 

-Tulemme kiertämään kaikissa jäsenkunnissa, yritysrajapinnassa ja kuuntelemme yhä aktiivisemmin mitä meiltä jatkossa halutaan. Tuomme toki esille mitä on jo tehty, mutta erityisesti tähyämme tulevaan. UGG statuksellisten geoparkkien tarkoitus on kasvattaa alueen elinvoimaa ja arvokkaan geologisen perinnön ymmärtämistä alhaalta ylös -ajattelutavan mukaisesti. Saimaa Geoparkista tulee vuosien saatossa asiassa maailmanlaajuisen UGG -verkoston mallioppilas, lupaa Riihelä. 

Lisätiedot:

Heli Rautanen, toiminnanjohtaja
p. +358405720797 

Jouni Riihelä, hallituksen puheenjohtaja
p. +358 44 794 2515

Kansikuva: UNESCOn Global Geopark -ryhmä arviointikäynnillä Mikkelissä Saimaa Geopark -kohteissa heinäkuussa 2018. Arvioijina toimi kaksi asiantuntijaa, Mr. Tan Van Tran Vietnamista ja Mr. Charalampos Fasoulas Kreikasta (kuvassa).

Saimaa Geopark on Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon alueella sijaitseva yhdeksän jäsenkunnan muodostama yhtenäinen alue, jolla on erityistä geologista arvoa ja joka sisältää kansallisesti ja kansainvälisesti merkittäviä geologisia maisemia ja nähtävyyksiä. Alueella voi olla myös arkeologisesti, ekologisesti, historiallisesti tai kulttuurisesti tärkeitä kohteita. Jäsenkunnat ovat Mikkeli, Juva, Sulkava, Puumala, Ruokolahti, Imatra, Lappeenranta, Taipalsaari ja Savitaipale. UNESCO Global Geoparkit (UGG) ovat verrattavissa kansallispuistoihin ja Unescon maailmanperintö- ja biosfäärikohteisiin. Statuksellisia geoparkkeja on 161, 44 eri maassa. Suomessa status on Rokua Geoparkilla ja Lauhavuori-Hämeenkangas Geoparkilla. Saimaa Geoparkin tehtävänä on vaalia alueen geologista perintöä, toimia kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti sekä tuoda elinvoimaa maaseutualueelle. www.saimaageopark.fi 

Kustanustuki uutisen yläkuva, TEM

Yritysten tukihanat avautuivat jälleen

Uusi kustannustuki avautui haettavaksi maanantaina 21.12.2020. Tuki haetaan Valtiokonttorista.

Kustannustuki on suunnattu yrityksille, joiden liikevaihto on kesä-lokakuussa koronapandemian johdosta laskenut vähintään 30 prosenttia vuoden 2019 vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Tuki on määrältään 2000-500 000 euroa. Määrältään alle 2000 € tukia ei makseta. Myös säätiöt ja yhdistykset voivat saada kustannustukea, mutta tällöin tuki myönnetään ainoastaan näiden taloudelliseen toimintaan.

Mikäli yrityksen toimiala kuuluu koronapandemiasta kärsineiden toimialojen joukkoon siten, että toimialan liikevaihto on laskenut vähintään 10 prosenttia, ei muita erityisiä selvityksiä tarvita. Jos puolestaan toimialan liikevaihto ei ole merkittävästi laskenut, hakemukseen tulee liittää erityiset perustelut siitä, miten yrityksen tilanne liittyy koronapandemiaan ja miten yrityksen tilanne mahdollisesti poikkeaa toimialan yleisestä tilanteesta.

-Pyrimme Valtiokonttorissa siihen, että yrittäjien on mahdollisimman nopeaa ja vaivatonta hakea kustannustukea. Kustannustukihakemusta on testattu asiakasraadin kanssa selkeyden varmistamiseksi, ja siitä on saatu hyvää palautetta. Hakemista helpottaa myös se, että hakemukseen ei tarvitse liittää mitään liitteitä. Tarvittavat tiedot saadaan suoraan Verohallinnosta, Valtiokonttorin toimialajohtaja Jyri Tapper kertoo.

Mikä kustannustuessa muuttuu aiempaan verrattuna?

Uuden kustannustuen ehtoihin on tehty pieniä kevennyksiä. Tukeen oikeutetun liikevaihdolle ei enää ole minimirajaa, toisin kuin ensimmäisellä hakukierroksella.

Tukia ei enää myöskään soviteta yhteen, eli uutta kustannustukea voi hakea, vaikka yritys olisi jo saanut muita suoria koronatukia. Jo myönnetyt tuet huomioidaan kuitenkin kustannustuen määrässä siten, että samojen Euroopan komission tilapäisten valtiontukisääntöjen mukaan myönnetyt tuet yhteenlaskettuina eivät voi ylittää 800 000 euroa.

Yrittäjä – varaudu ennakkoon näillä tiedoin

Hakemuksen tekemiseen kannattaa valmistautua ennakkoon siten, että hankit etukäteen itsellesi tiedot arvonlisäveron alaisesta myynnistä jokaiselta hakukuukaudelta, eli kesä-lokakuulta 2019 ja 2020. Lisäksi hankit etukäteen tiedot 2020 vuoden kuluista yksilöitynä samalta ajanjaksolta.

Kuluilla tarkoitetaan, kuinka paljon olet esimerkiksi maksanut vuokraa per kuukausi, puhelinkuluja, leasingmaksuja ynnä muuta. Kulut syötetään kuukausi kerrallaan hakemukseen.

Missä kustannustukea voi hakea?

Tukea haetaan sähköisesti Valtiokonttorin verkkosivuilta osoitteessa: https://www.valtiokonttori.fi/

Tuki on haettavissa 26.2.2021 saakka.

Mikkelin seudun koronalinja 010 340 3080 palvelee yrityksiä arkisin klo 8-16, myös joulun alla ja välipäivinä.

Uutista päivitetty 21.12. ennakkoon varattavien tietojen osalta.

ESR_yhdistelmalogo
Kuvassa Vitrulan Composites Oy:n Mikkelin tehtaanjohtaja Sanna Hämäläinen

Vitrulan Composites kasvaa vakaasti Mikkelissä

Insinöörinkadulla sijaitseva yli sata työntekijää työllistänyt Ahlstrom-Munksjön tehdas siirtyi yrityskaupalla vuoden 2020 alussa osaksi saksalaista Vitrulan-konsernia.

Mikkelin tehtaan tuotanto on kasvanut merkittävästi sen jälkeen, ja yritys on palkannut uusia työntekijöitä.

Mikkeliläissyntyinen tehtaanjohtaja Sanna Hämäläinen ehti perehtyä tehtaan toimintaan kolmisen kuukautta ennen omistajanvaihdosta. Kun kaupan solmimishetkellä työntekijöitä oli sata, nyt heitä on noin 120. Myös liikevaihto nousee tänä vuonna reilusti edellisvuoden 30 miljoonasta eurosta.

Olemme nyt osa vanhaa saksalaista lasikuituperheyritystä, Vitrulania.

Koronavuosi on kohdellut vuosi sitten Mikkelin-tehdasta pyörittämään perustettua Vitrulan Composites Oy:tä hyvin.

”Käynnistimme tammikuussa osakeyhtiön toiminnot ja loimme oman hallintomme. Markkinoilla alkoi samaan aikaan korkea kysyntä tuotteillemme. Kysynnän puolesta tämä vuosi on ollut paras vuosi pitkästä aikaa.  Vientiin menee noin 96 prosenttia tuotteistamme. Koronasta huolimatta aina jokin kolkka maapallosta on ollut auki. Meillä on vientiä Eurooppaan, joka on suurin markkina-alue, Aasiaan ja vaikkapa Meksikoon. Energiasektori turvataan kaikissa maissa myös vaikeina aikoina, mikä on meille hyvä asia”, Hämäläinen kertoo.

Vahvaa tuotekehitystä

Mikkelissä valmistettavia lasikuitupohjaisia lujitekankaita käytetään vaikkapa tuulienergiateollisuudessa. Lasikuitulujitteita tarvitaan myös meri- ja kuljetusteollisuuden sovelluksissa ja niille on suuret markkinat Euroopassa liikenteen ja teollisuuden eri käyttötarkoituksissa.

”Olemme kehittäneet tuotteita, jotka ylipäätään mahdollistavat valtavien offshore-tuulivoimaloiden rakentamisen. Niitä ei saada valmistettua ilman kehittämiämme supervirtaustuotteita. Olemme kehityksen kärjessä kasvavalla tuulivoima-alalla, joka auttaa maailmaa vähentämään fossiilisten polttoaineiden käyttöä. ”

Parisen vuotta yritys on tehnyt hiilikuitulujitteita, joiden kysyntä kasvaa sekin maailmalla kaksinumeroisin luvuin. Materiaalin avulla voidaan vaikkapa kehittää rekkojen koreista keveämpiä. Uusia sovelluskohteita odotetaan löytyvän myös rakennusteollisuudesta, kun erilaisilla verkoilla korvataan terästä.

”Meillä on tällä hetkellä noin 2000 aktiivista tuotetta. Tällaista ns. yhden luukun -yritystä ei heti löydy, jolla on näin laaja tuotevalikoima. Pystymme räätälöimään hyvin pitkälle asiakkaiden tarvitsemia tuotteita.”

Meillä on pystytty tekemään eniten hiilikuitulujitekerroksia maailmassa.

Työvoimaa tarvitaan

Kemiantekniikan diplomi-insinööriksi LUT-yliopistosta Lappeenrannasta valmistunut Hämäläinen ehti työskennellä yliopistossa seitsemän vuotta tehden tilaustutkimuksia ja opetustyötä. Kiinnostuttuaan esimiestyöstä hän työskenteli Metsä Groupissa. Lisäksi hän on toiminut EU:ssa ympäristötekniikan asiantuntijana erikoisalanaan selluteollisuuden asiat. Selluteollisuudessa 16,5 vuotta erilaisissa johtotehtävissä saivat hänet kaipaamaan uusia haasteita, ja silloin hänelle tehtiin Mikkelistä kiinnostava työtarjous.  

”Täällä Mikkelin tehtaalla on todella avoin keskustelukulttuuri, mikä on mieletön lahja organisaatiossa. On aloitetoimintaa ja turvallisuushavainnointia eli ei tarvitse alkaa kannatella tai nostaa keskustelukulttuuria, vaan sitä voi vain vahvistaa.”

Mikkelin tehtaan oma tuotekehitys on vahvaa ja nykyään myös kotimaan markkinointi hoidetaan Mikkelistä käsin. Yritys on palkannut tänä vuonna noin 20 uutta ihmistä, joista osan hallintoon. Parhaillaankin yritys etsii koneenhoitajia, logistiikan osaajia ja laitosmiestä. Yritys hyödyntää MikseiMikkelin työpaikkakampanja-alustaa, jolle voi ilmoittaa uusista työpaikoista.

”Koska tuotteidemme kysyntä kasvaa, tarvitsemme myös ensi vuonna lisää työntekijöitä. Teemme 3/5-työaikaa ja muutama kone on ollut tänä vuonna käytössä myös viikonloppuisin. Vaikka koulutamme tehtäviin, esimerkiksi tuotannossa on hyötyä mekaniikan, sähköautomaation tai tekstiiliteollisuuden kokemuksesta. Olemme tarkkoja siitä, että työergonomia on meillä kunnossa ja olemme pystyneet ehkäisemään ennakolta merkittävästi tuki- ja liikuntaelinten sairauksia. ”

Haemme tälläkin hetkellä uusia työntekijöitä.

Hyvät kasvunäkymät

Mikkelin tehtaalla odotetaan, että myös ensi vuonna yritys kasvaa merkittävästi uusien asiakkuuksien kautta.

”Kasvu näkyy jo. Vitrulan Groupilla on yhteinen myyntiorganisaatio, joka on entisestään vahvistunut yrityskaupan myötä. On sellainen fiilis, että ollaan uuden äärellä. Tämä vuosi oli onnistumisten sarja, ja kapasiteetti on ollut paikoitellen täynnä. Kestävän kehityksen ratkaisuiden kysyntä kasvaa, mikä voi jopa moninkertaistaa yrityksemme tuotannon.”

Olemme konkreettisesti tukemassa kestävän kehityksen periaatteita.

Uudella omistajalla on kaksi lasikuitutuotteita valmistavaa tehdasta Saksassa ja yhdessä Mikkelin tehtaan tuotteiden kanssa muodostuu samasta yhtiöstä syntyy kattava tuotevalikoima.

”Saksalaisomistaja varmistikin yrityskauppaa tehtäessä, että täällä Mikkelissä meillä on mahdollisuus tarvittaessa myös laajentaa tällä tontilla ja sen lähellä.”

Teksti ja media: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Kansikuvassa: Tehtaanjohtaja Sanna Hämäläinen Mikkelin tehtaalta

Osuuskauppa Suur-Savon toimitusjohtaja Heikki Hämäläinen

Uusi Etelä-Savon pääomarahasto vahvistaa maakunnan elinvoimaa

Loppukiri tuotti Etelä-Savon kasvuyritysrahastoon suunnitellun 3,5 miljoonan euron pääoman. Rahasto on valmis käynnistymään.

Uuden rahaston tavoitteena on rahoittaa 15–20 yritystä Etelä-Savon alueella, tukea startup- ja kasvuyritysten toimintaa sekä piristää alueen yrittäjyyttä. Osuuskauppa Suur-Savo ja Suur-Savon Osuuspankki ovat suurimmat sijoittajat ja rahaston mahdollistajat.

Etelä-Savon kasvuyritysrahasto rakentui ELY-keskuksen myöntämän miljoonan euron pääoman ympärille. Alueen kunnat, yritykset ja yksityiset sijoittajat lähtivät mukaan peräti 2,5 miljoonalla eurolla. Rahastossa yksityisen rahoituksen osuus on yli puolet.

Rahaston pääoman keräysprosessista vastannut Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n Marjo Niittuaho-Nastolin on erityisen iloinen siitä, että eteläsavolaiset kaupungit Mikkeli, Savonlinna ja Pieksämäki sekä iso joukko maakunnan kuntia, lähtivät mukaan.

”Oli hienoa, että peräti kuusi eteläsavolaista kuntaa lähti innokkaina ja aktiivisesti mukaan”.

Kaikkiaan sijoittajia on mukana 32 ja pääomaa saatiin perustamisvaiheessa kerättyä 3 571 430 euroa. Rahoituslaitoksista lähtivät mukaan myös Säästöpankki Optia ja LähiTapiola.

Suurimmat sijoitukset pääomarahastoon tekivät Osuuskauppa Suur-Savo ja Suur-Savon Osuuspankki, jotka sijoittavat yhteensä 800 000 euroa.

”Me maakunnan vahvat osuustoiminnalliset toimijat halusimme loppusuoralla varmistaa kasvuyritysrahaston toteutumisen omilla lisäpanostuksillamme. Meistä on tärkeää käyttää tämä tilaisuus hyödyksi juuri tässä hetkessä, että maakuntaa saadaan kehitettyä eteenpäin. Kun valtiokin on mukana ELY-keskuksen kautta, emme halunneet menettää tätä maakunnan kehittämisen mahdollisuutta”, kauppaneuvos, toimitusjohtaja Heikki Hämäläinen Osuuskauppa Suur-Savosta kertoo.

Hämäläinen toivoo, että kasvuyritysrahasto vauhdittaa maakunnan yritysten kasvua ja investointeja niin, että maakuntaan syntyy lisää uusia työpaikkoja.

”Mielelläni näkisin kasvua ja investointeja korkeaan teknologiaan sekä maakunnan vahvuuksiin, kuten puhtaaseen veteen, puhtaaseen ilmaan, metsään ja miksei ruokaankin.”

Suur-Savon Osuuspankin toimitusjohtaja Jari Himanen muistuttaa, että osuustoimintayritysten perustehtävään kuuluu toimintaympäristönsä hyvinvoinnista huolehtiminen.

”Senkin takia olemme valmiit tekemään näin mittavat panostukset perustettavaan rahastoon. Nyt tarvitaan lisäksi entistä tuloksekkaampaa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa alueella toimivilta yliopistoilta ja ammattikorkeakoululta, jotta syntyy uusia yritysideoita, joiden kasvua rahaston kautta voidaan sitten auttaa”, Himanen jatkaa.

Etelä-Savon pääomarahastoon sijoittivat myös Timo Suutarinen ja Armi Salo-Oksa.
Etelä-Savon pääomarahastoon sijoittivat myös Timo Suutarinen ja Armi Salo-Oksa.

Yksittäisistä yrittäjistä mukana ovat muun muassa kansainvälistä liiketoimintaa vuosia tehnyt sijoittaja Pekka Viljakainen. Mukana ovat myös rakennusalan vahva toimija teollisuusneuvos Timo Suutarinen Sora ja Betoni V. Suutarinen Oy:stä sekä Marski Data Oy:n yrittäjänä pitkän uran tehnyt Armi Salo-Oksa oman sijoitusyhtiönsä kautta. Median ja IT-alan sijoittajista mukana ovat Keskisuomalainen Oyj, MPY Osuuskunta sekä BLC Savonlinnasta. Myös Suur-Savon Sähkö Oy sekä Suur-Savon Energiasäätiö antoivat omat merkittävät panoksensa rahastoon.

Rahastoa hallinnoi kansainvälinen pääomasijoitusyhtiö Redstone, joka käynnistää pääomarahaston operatiivisen toiminnan alkuvuodesta 2021. Redstonella on vahva osaaminen kehittää kasvuyhtiöitä, joten sijoituskohteet saavat paitsi rahallista, myös konkreettista tukea liiketoiminnan kasvattamiseen. Redstonen toimintaperiaatteena on olla ns. kanssayrittäjä, jossa sijoituskohteiden kanssa tehdään yhdessä töitä yhteisten tavoitteiden eteen. Redstone on itsekin yksi sijoittajista Etelä-Savon pääomarahastossa.

Etelä-Savon pääomarahastoon sijoittaneet:

Suur-Savon Osuuspankki
Osuuskauppa Suur-Savo
MPY Osuuskunta
Suur-Savon Energiasäätiö
Säästöpankki Optia
LähiTapiola Savo-Karjala Keskinäinen Vakuutusyhtiö
Suur-Savon Sähkö Oy
Keskisuomalainen Oyj
Stupa Invest Oy
Aii Corporation Oy
Rantasalmen Elinkeinojen kehittämisrahasto
River Estate Oy
Pasi Laitinen
Blue Lake Communications Oy
Laskentaneliö Oy
Hilja ja Alpo Savolaisen rahasto
Hannu Summanen
Sora ja Betoni V. Suutarinen Oy
R. Björkman Oy
Cubel Oy
Kotileipomo Siiskonen Oy
Bovallius-Palvelut Oy
Redstone Nordics Oy
Puumalan, Mäntyharjun, Juvan, Kangasniemen, Sulkavan ja Rantasalmen kunnat
Mikkelin, Pieksämäen ja Savonlinnan kaupungit

Kansikuva: Osuuskauppa Suur-Savo kuuluu rahaston suurimpiin sijoittajiin. Kuvassa toimitusjohtaja Heikki Hämäläinen.

Jaettu jouluilo on yhteinen ilo

Jaettu ilo luo joulun kaikille – tule sinäkin mukaan tekemään hyvää jouluna

Hyväntekeväisyysjärjestöt jakavat tänäkin vuonna tukea tarvitseville jouluiloa monin eri tavoin ja kannustavat mukaan uusia vapaaehtoisia.

Noin kahdeksan vuoden ajan toiminut Toivon Kammari ry kerää tänä jouluna uusia leluja sairaalan päivystyksessä käyville lapsille. Lelut voi toimittaa liikkeeseen Porrassalmenkatu 31:een. Toivon Kammarin Ari Heinonen kertoo lisää videolla. 

Ari Toivonen: Keräämme joulun ajaksi leluja päivystyspolin lapsipotilaille

Toivon Kammari ottaa vastaan ympäri vuoden keräystavaraa. Yhdistys tukee viikoittain opiskelijoita ja vähävaraisia.

Toivon kammarissa kaikenlaiselle kodin tavaralle on kysyntää.

Reilut kymmenen vuotta toiminut ViaDia Mikkeli ry tunnetaan hävikkiruoan jaosta. Apua viedään perille ympäri vuoden. Joulun ajalle yhdistyksen perustajajäsenellä Sami Järvisellä on vinkki, miten voitaisiin varmistaa joulumieltä myös joulua yksin viettäville ihmisille nyt, kun koronarajoitusten takia yksinäisten joulujuhlaa ei voida järjestää.

Tehdään yhdessä tuhansia auttava joulujuhla!

ViaDialla on kirpputorit Savilahdenkadulla ja Moisiossa. Niille toivotaan joulun alla tavaralahjoituksia, joita voidaan toimittaa ruokakassien kanssa lapsiperheille myös nyt joulun alla.

Pyytäisimme lapsiperheille urheiluvälineitä ja leluja.

Hope Mikkeli ry:llä on tänäkin vuonna joulukuuset Kauppakeskus Akselissa ja Prismassa. Niistä voi poimia itselleen sopivan lapsen lahjatoiveen, toteuttaa sen ja viedä lahjan toivepallon kanssa joko Prisman infotiskille tai Kauppakeskus Akseliin Hopen lahjapajaan. Videolla Hope Mikkeli ry:n tiiminvetäjä Tiia Herttuainen kertoo, miten yhdistyksen kautta voi jakaa jouluiloa.

Joulun alla toteutamme lasten lahjatoiveita ja jaamme ruokakasseja.

Korona-aikana Hopen asikasmäärä on ollut kasvussa, joten uudet vapaaehtoiset ovat tervetulleita mukaan ympäri vuoden. Tällä hetkellä yhdistyksen asiakasrekisterissä on 350 perhettä, joissa asuu noin 800 lasta.

Tervetuloa vapaaehtoiseksi ympäri vuoden sen mukaan, miten itselläsi on antaa aikaa.

Tätä päivää ovat ns. pop up -osallistumiset eli vapaaehtoinen voi lähteä mukaan tekemään hyvää vaikka vain yhteen tapahtumaan silloin, kun oma aikataulu antaa myöden.

Hyvä teko tarttuu -hanke järjestää useita koronatalven tyyliin sopivia tapahtumia, joiden toteutukseen kaivataan vapaaehtoisia. Hanke koordinaattori Sari Leppänen uskoo, että jokaiselle löytyy kiinnostavista tapahtumista sopivan kokoinen tehtävä myös joulunaikaan.

Hyvä teko tarttuu -hanke etsii uusia, mikkeliläisiä kiinnostavia tapoja tehdä vapaaehtoistyötä ja tarjoaa mahdollisuuksia antaa oma panos muiden hyväksi. Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnan vetämä hanke jatkuu vuoden 2021 loppuun saakka. Hanketyöntekijä Paula Gynther auttaa myös löytämään juuri sinulle sopivan tavan tehdä työtä muiden hyväksi.

Paula Gynther: Tule mukaan vapaaehtoistyöhön ja kerro, miten työtä voisi kehittää

Teksti ja media: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Keskusta-alueen tyhjien liiketilojen määrä on pienentynyt

Mikkelin keskusta-alueen tyhjät liiketilat ovat vähentyneet keväästä 11 liiketilalla. Tyhjiin liiketiloihin on avautunut muun muassa toimistoja ja arkisin auki olevaa palveluliiketoimintaa.

Lauantaisin aukiolevien kauppojen määrä on valtakunnallisen trendin mukaisesti vähentynyt myös Mikkelissä. Ravintoloiden määrä on sen sijaan pysynyt samalla tasolla. Mikkelissä on peräti 50 lauantaisin palvelevaa kahvilaa ja ravintolaa.

Keskustan elinvoimaa on seurattu kaupunkikeskustat ry:n menetelmällä vuodesta 2015 alkaen vuosittain keväisin. Laskenta tehdään kaupungin toimeksiantona. Menetelmässä seurataan liiketilojen käyttöä ja käyttöastetta.

Nyt tehty marraskuun laskenta oli välipäivitys, jonka avulla selvitetään, miten elinvoima on kehittynyt koronakevään ja kesän jälkeen. Syksyn päivityskartoitus tehtiin 16.11.2020 TietoJärjestelmäPalvelu Salokorpi Oy:n toimesta.

Mikkelissä on verrattain vähän tyhjiä liikehuoneistoja keskustan alueella. Tyhjien liiketilojen määrä on vähentynyt keväästä 11 kappaleella ollen nyt 21 tyhjää liikehuoneistoa. Tämä tarkoittaa, että tyhjien huoneistojen prosenttiosuus kaikista käytössä olevista keskustan liikehuoneistoista on 5,07 prosenttia, joka valtakunnan keskiarvoon (11,0% / kevät 2020) verrattuna on alhainen. Kartoitushetkellä koronan vuoksi tilapäisesti suljettuja toimipaikkoja oli kaksi.

Vaikka valtakunnallisen trendin mukaisesti varsinaisten kivijalkakauppojen määrä vähentyy myös Mikkelissä, tiloihin on löytynyt muita toimijoita kuten arkisia palveluja ja toimistoja.

Koronakevään tiedetään kurittaneen kauppa- ja palveluyrityksiä, erityisesti erikoiskauppaa ja ravintoloita. Kartoituksen mukaan koronan tämänhetkiset vaikutukset näyttäytyvät Mikkelin keskustassa vähäisinä.

Keskusta-asiantuntija Martti Wilhelms TietoJärjestelmäPalvelu Salokorpi Oy:stä kommentoi kartoituksen tulosta ja pohtii koronan ja etätyön mahdollisia vaikutuksia ravintolatoimintaan.

– Lauantaisin palvelevat kaupat ja ravintolat lisäävät elinvoimaa, tyhjät liiketilat puolestaan vähentävät sitä. Kaupunkikeskustoissa kauppojen määrä on laskenut vuosi vuodelta, näin myös Mikkelissä (nyt 113 kpl). Ravintoloiden määrä sen sijaan on pysynyt samalla tasolla – Mikkelissä on 50 lauantaisin palvelevaa kahvilaa ja ravintolaa. Jatkossa nähdään, kuinka ravintola-ala kokonaisuutena tulee selviämään etätyösuositusten ja toiminnan rajoitusten aiheuttamasta kysynnän laskusta.

Myös Mikke ry:n toiminnanjohtaja Kati Häkkinen on ilahtunut kartoituksen tuloksesta.

– Mikkelin keskustassa on erittäin palveleva ja laadukas tarjonta. Verrattuna useaan kaupunkikeskustaan, meiltä puuttuvat suuret kansainväliset ketjut, mikä mielestäni kertoo meistä mikkeliläisistä kuluttajina. Tykkäämme edelleen ostaa pienemmiltä toimijoilta. Olen todella ylpeä kaikista keskustan yrittäjistä ja toimijoista, jotka ovat venyneet äärirajoille koronan keskellä. Edelleen jatkamme yhteen hiileen puhaltamista ja yhdessä etsimme ratkaisuja, joilla pääsemme ensi kevään yli.

Kaupungin tekninen johtaja Jouni Riihelä pohtii asiaa kaupungin elinvoimaisuuden näkökulmasta.

– Tieto liiketilojen positiivisesta käyttöasteen muutoksesta Mikkelin keskustassa on ilman muuta kaupungin elinvoimaisuuden kannalta hieno uutinen. Se näkyy positiivisesti, niin asiointimahdollisuuksia ja palveluja haluavalle kuluttajalle, yritystoiminnalle ja yleisemminkin kaupunkikuvan yleisilmeessä. Samalla se kertoo mikkeliläisten yritysten muuntautumiskyvystä vaikeassa koronaepidemiassa, joka on vaikuttanut merkittävästi perinteiseen asiakaskäyttäytymiseen.

– Merkille pantavaa tilanteessa on, että keskusta-alueelle on säännöllisesti syntynyt uusia kerrostaloinvestointeja ja asukasluku on näin ollut kasvussa. Asukasluvun kehitys tukee erityisesti näissä tilastossa näkyviä keskustan ja markkinatorin liiketoimintoja. Kaupunkia tulee kehittää myös keskustan elinvoimaisuuden kehittymisestä huolehtien. Viimeisestä kaupungin omasta merkittävimmästä investointipanostuksesta alkaa olemaan kymmenkunta vuotta, joten tämä tilastotuloskin kannustaa miettimään kaupungin omia toimia kehityksen jatkuvuuden varmistamiseksi.