fbpx
MikseiMikkeli M-logo taustakuva

Markkinavuoropuhelu: hankinnat ja hankintatoimen kehittäminen

Mikkelin kaupungin hankintapalvelut ja Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy järjestävät markkinavuoropuhelutilaisuuden tiistaina 20.02.2024 klo 16.30 – 18.30.

Markkinavuoropuhelu: hankinnat ja hankintatoimen kehittäminen -tilaisuuden ohjelma sisältää katsauksen käynnissä olevista ja tulevista hankinnoista sekä ajankohtaista tietoa hankinnoista ja hankintatoiminnan kehittämisestä.

Tilaisuus on maksuton. Ilmoittaudu perjantaihin 16.2. mennessä täällä.

Voit osallistua TEAMS-yhteydellä tai livenä kaupungintalossa, Kaupunginhallituksen kokoushuone 2. krs.

Tervetuloa!

Järjestelyistä vastaavat ja lisätietoja antavat:

Jani Suomalainen
Mikkelin kaupungin hankintapäällikkö
jani.suomalainen@mikkeli.fi

Ilkka Liljander
Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n hankinta-asiantuntija
ilkka.liljander@mikseimikkeli.fi

nainen puhuu yleisölle joista näkyy pää ja niska

Vastuullisuusraportoinnista tulee osa pk-yritysten arkea

Moni pk-yritys on viime aikoina huomannut, että isoja asiakasyrityksiä kiinnostaa, miten alihankkija hoitaa vastuullisuusasioitaan. Alkuun pääsee, kun alkaa kerätä tietoja vastuullisuusraporttia varten.

YK linjasi vuonna 2015 kestävän kehityksen tavoitteet, joilla pyritään hillitsemään ilmastonmuutosta ja kestävyyskriisiä. EU suunnittelee parhaillaan uusia sääntelytoimia.

”Yritykset ovat ehkä vahvin muutosmoottori tässä tilanteessa, koska ne pystyvät toimimaan ketterästi. Suurimmilla yrityksillä voi olla jopa enemmän vaikutusvaltaa kuin kansallisvaltioilla”, toimitusjohtaja Outi Ihanainen-Rokio Mastos Oy:stä kuvaa.

Moniin muihin maihin verrattuna suomalaisyritykset noudattavat hyvin lakisääteisiä velvoitteitaan. Lisäksi moni tekee vapaaehtoisia toimia. Paineita vastuullisuustoimiin tulee niin asiakasyrityksiltä, kilpailijoilta, asiakkailta kuin työntekijöiltäkin.

”Teollisuudessa alihankkijoiden toimitusketjujen pitää olla yhteensopivia isojen päämiesten toiminnan kanssa. Kaupan alalla asiakkaat edellyttävät vastuullisuutta, ja kilpailu kirittää tekoihin. Palvelualalla henkilöstökin edellyttää toimia, kuten tahtotilaa tehdä asioita paremmin.”

Kestävästä liiketoiminnasta syntyy kilpailuetua

Ensi vuodesta alkaen isojen, listattujen yritysten on tehtävä vastuullisuusraporttinsa EU-säädösten mukaisesti. Jotta ne voivat kuvata omat toimitusketjunsa aukottomasti, niiden on saatava alihankkijoiltaan vastaavat tiedot.

”Meneillään on siirtymä tai murrosvaihe. Se on aina haastavaa, mutta myös mahdollisuus. Kestävässä liiketoiminnassa on kyse siitä, että yrityksellä on fokus tulevaisuuden ymmärtämisessä. Isona tavoitteena on luoda ja mahdollistaa tuleville sukupolville samat mahdollisuudet hyvään elämään kuin mitä meillä on ollut.”

Hän arvioikin, että alkanut vuosi on tietoisuuden levittämisen vuosi.

”Isot sijoittajat tarkastelevat ympäristöön ja sosiaaliseen vaikuttavuuteen sekä hyvään hallintotapaan liittyviä asioita sijoituspäätöksiä tehdessään. Kun vastuullisuusasiat ovat kunnossa, se lisää tutkimusten mukaan yrityksen menestystä.”

Vastuullisuudesta on tulossa yrityksille myös kilpailuvaltti kilpailtaessa työntekijöistä.

”Kyselyjen mukaan jopa yli 60 prosenttia ihmisistä ajattelee, että työn merkityksellisyys on entistä tärkeämpää.”

Vastuullisuusviestintää tarvitaan

Vastuullisuusviestintä on isossa roolissa, että yritys saa kerrottua jo tekemistään toimista ja niistä, joita aikoo toteuttaa lähivuosina.

”Kilpailuetu syntyy siitä, että vaikka maailma muuttuu ympärillä, yrityksellä on tulevaisuus. Rakennetaan pitkää polkua kestävälle yritystoiminnalle. Vastuullisuus kiinnostaa asiakkaita ja voi synnyttää uutta liiketoimintaa ja kasvua. Lopulta kyse on bisneksestä.”

Hyvä viestintä on läpinäkyvää, riittävää ja luotettavaa. Vastuullisuusviestinnälle tuo oma haasteensa se, että kyse on ns. pitkästä pelistä eli yrityksen pitäisi pystyä kertomaan myös kauempana olevista visioistaan.

”Yritys voisi vaikka kertoa haluavansa olla nollapäästöinen tulevaisuudessa ja listata toimia, joilla siihen pyritään. Viestinnässä keskiössä on oltava asiakkaan. Viestintä on vuorovaikutusosaamista, joten siihen voidaan kouluttaa ja valmentaa”, operatiivinen johtaja Tiia Hamro-Drotz Mastos Oy:stä muistuttaa.

EU ohjaa säätelyllä rahavirtoja

EU:n tavoitteena on pärjäävä yhteiskunta. Tavoitteeseen pääsemiseksi rahavirtoja ohjataan vihreisiin investointeihin ja parannetaan vaikkapa kuluttajansuojaa.

”Kuluttajia halutaan suojella viherpesulta eli katteettomilta lupauksilta ja ympäristöväitteiltä.”

Jatkossa ympäristöväitteet pitää pystyä osoittamaan laskelmin. Myös energialuokitukset yhdenmukaistuvat.

”Tästä on tulossa yksi iso osa EU:n yhteistä ajattelua. Yrityksiltä edellytetään huolellisuutta, kun ne kuvaavat vaikutuksiaan ympäristöön, ihmisiin ja yhteiskuntaan sekä ylläpitävät hyvää kauppatapaa.”

Vastuullisuusraportoinnista tulee osa pk-yritysten arkea

Isoille yrityksille vastuullisuusraportointi on jo tuttu asia. Monet niistä ovat sertifioineet laatu- ja ympäristöjärjestelmänsä, jotka kerryttävät tietoa yrityksen toiminnasta. Pk-yritykset tulevat perässä ja ovat saaneet EU:lta siirtymäaikaa. Myös erilaiset julkisyhteisöt alkavat varautua vastuullisuusraportointiin.

”Käytännössä yritys tai yhteisö raportoi omasta arvoketjustaan, kuten alihankkijoistaan, loppuasiakkaistaan ja hankinnoistaan. Isot yritykset tarvitsevat tietoja alihankkijoiltaan. Pk-yrityksille sanoisin, että älkää odottako ensi vuoteen, että teille soitetaan ja kysytään tietoja. Ottakaa mieluummin selvää jo etukäteen, mitä päämiehenne odottavat, sillä säännöt eivät ole välttämättä yksiselitteisiä”, Outi Ihanainen-Rokio arvioi.

Olennaisuusanalyysi auttaa alkuun

EU on määritellyt noin 1200 erilaista raportointipistettä. On tärkeää, että yritys keskittyy raportoimaan huolellisesti omalle arvoketjulleen olennaisia asioita.

”Käytännössä raportoidaan siitä, mitä haitallisia ja positiivisia vaikutuksia yrityksen toiminnassa on. Pk-yrityksissä otetaan nyt tavallaan ensiaskelia, ja askelmerkit alkavat tulla näkyville. Täytyy myös muistaa, että EU:n raportointistandardi on vain yksi monista.”

Raportoitavia asioita ovat muun muassa kiertotalouden tunnusluvut, ilmastonmuutoksen torjunta ja tiedot työvoimasta.

”Kysymys on olennaisuudesta. Jos kerrotaan vaikka koko arvoketjussa työssä olevista ihmisistä, tärkeää on kertoa palkkausperusteiden tasa-arvoisuus, työntekijöiden sukupuolijakauma, koulutustaso ja sairauspoissaolot. Raportoinnilla voidaan osoittaa, että yrityksessä on ymmärretty myös asioiden väliset ilmiöt, kuten raaka-ainepulan vaikutukset tuotantoon. Mikäli toimitaan useissa maissa, omassa toiminnassa otetaan huomioon myös kyseisen maan lainsäädäntö.”

Tietoja kannattaa kerryttää

Raporttien tekoon on olemassa useita erilaisia malleja, joiden avulla kerrotaan ESG-vaikutuksista eli ympäristöön, sosiaaliseen toimintaan ja talouteen liittyvistä vaikutuksista.

”Tärkeää on kertoa uskottavaa tarinaa ja kerryttää dataa sen tueksi. Raportointi on vähän kuin vuosikertomuksen teko, jossa kuvataan uskottavasti ja luotettavasti matkaa kohti kestävää toimintatapaa.”

Pk-yritys pääsee alkuun, kun aletaan kerätä tietoa vaikka excel-taulukoihin, erilaisiin järjestelmiin tai ohjelmistotyökaluihin.

”Yritys voi tehdä kartan aiheeseen liittyen, tunnistaa toimintaympäristön vaikutukset ja luoda sen pohjalta ymmärrystä. Hiilijalanjäljen raportointiin on useita työkaluja, joita voi testailla ilmaiseksi ja joista voi löytyä rajapintoja yrityksessä käytössä olevaan taloushallinnon järjestelmään.”

Kun raportoinnin kanssa on päästy alkuun, pystytään laskemaan haittajälkeä ja sitä on sitten helpompi alkaa myös pienentää.
”Yleensä positiivisten vaikutusten osoittaminen hiilijalanjälkeen voi olla alussa hankalampaa kuin negatiivisten. Yritys voi vaikkapa kertoa olevansa matkalla vähäpäästöisempään toimintaan ja taklata haasteita myös viestinnän avulla.”

Kohti vaikuttavaa vastuullisuusraportointia ja -viestintää pääsee, kun alkaa ottaa selvää asioista, laittaa ajattelua ja strategioita kuntoon ja harjoittelee rohkeasti viestimistä.

”Kun ottaa henkilöstön mukaan miettimään ja toteuttamaan, tulee uusia ideoita, jotka voivat johtaa uusiin innovaatioihinkin. Kun asiakastyytyväisyyskyselyyn laittaa mukaan kysymyksiä vastuullisuudesta, sieltäkin voi tulla uusia ideoita. Matka kohti vastuullisempaa liiketoimintaa on pitkä, mutta ei elefanttiakaan syödä kerralla.”

Vastuullisuusraportointi- ja viestintä olivat aiheena Verstas CO2 -hankkeen järjestämässä tilaisuudessa 16.1.2024 Konsertti- ja tapahtumatalo Mikaelissa. Tilaisuudessa kuultiin myös kotimaisten yritysten tavasta hyödyntää vastuullisuusviestintää ja annettiin vinkkejä, miten toimia vapaaehtoisilla hiilimarkkinoilla.

Lisätietoja:

Verstas CO2 -hanke (Etelä-Savon yritysten tie hiilineutraaliuteen).
projektipäällikkö Kimmo Haapea, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy,
sposti: kimmo.haapea(at)mikseimikkeli.fi ja puhelin: 0400 361 613 ja
projektipäällikkö Mikko Hokkanen, Xamk,
sposti: mikko.hokkanen(at)xamk.fi ja puh. 040 673 9529.

Tämä juttu on tehty osana Mikkelin kehitysyhtiö Miksein ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamkin toteuttamaa VerstasCO2-hankketta. Hanke on EU:n osarahoittama. Rahoituksen myöntänyt viranomainen on Etelä-Savon maakuntaliitto.

 

OiOi laati kestävän kehityksen strategian

Elämyksellisiä virtuaaliympäristöjä luova OiOi Collective Oy huomasi kestävän kehityksen strategiaa tehdessään, että vastuullisuus onkin jo kaiken tekemisen keskiössä. Vastuullisuus on osoittautunut myös kilpailuvaltiksi, mikä konkretisoi yrityksen edelläkävijyyttä.

Mikkelistä ja Helsingistä toimiva yritys on alusta saakka valinnut toimeksiannoikseen sellaisia projekteja, jotka luovat ja lisäävät ihmisten hyvinvointia sekä fyysistä ja henkistä terveyttä. Teokset hyödyntävät luonnon monimuotoisuutta ja tarjoavat monipuolisia elämyksiä.

”Kaikki tekemisemme perustuu viimeisimpään tutkimustietoon, teknologiaan ja niiden luovaan soveltamiseen. Opimme toimeksiantoja tehdessämme lisää ja näemme, mihin suuntaan haluamme jatkossa panostaa ja keskittyä”, Mikkelistä käsin työskentelevä toimitusjohtaja Sami Kämppi sanoo.

Yrityksen tavoitteena on luoda merkityksellistä ja hyvinvointia edistävää media-arkkitehtuuria rakennettuun ympäristöön.

”Silloin tiedämme, että teemme jotain oikeasti arvokasta ympäröivään maailmaan.”

Mikkelissä yrityksen toimipiste sijaitsee Saimaa Stadiumilla, josta on kehittynyt hyvinvointitoimijoiden keskittymä eli hub.

”Täällä on ymmärretty hyvinvointi megatrendinä, joka jatkuu. Näin tämän kehityksen ja tarpeen jo vuosia sitten, mutta ymmärsin samalla, että tutkimuksen teko on hidasta ja kehitystyö vie aikansa. Kaikki tapahtuu ajallaan.”

Toimitusjohtaja Sami Kämppi uskoo, että samat arvot omaavien yhteistyökumppaneiden kanssa syntyy kestäviä virtuaalisia elämystuotteita.

OiOi löysi Saimaa Stadiumilta samanhenkisten kehittäjien ja tutkijoiden ympäristön, jossa voi helposti kehittää yhteisesti tärkeinä koettuja asioita.

”Meillä on täällä erinomainen toimintaympäristö testata ja mittaroida asioita kehitystyömme pohjaksi. Pääsemme mukaan pioneerityöhön, ja OiOi toimii yhtenä mahdollistajana, kun tutkittua tietoa sovelletaan käytäntöön. Viimeisimpänä esimerkkinä on muuan muassa Xamkin Active Labissä juuri vertaisarviointiin lähtenyt Susanna Kumpulaisen tutkimus siitä, minkälaisia parantavia vaikutuksia luontotiloilla voi olla hyvinvoinnille esimerkiksi työhyvinvoinnin näkökulmasta.”

Verkostomaisuus mahdollistaa kasvun

OiOi työllistää Helsingissä viisi osaajaa sekä kolme omien yritystensä kautta työskentelevää freelanceria. Yrityksellä on takanaan hyvä vuosi ja alkanut vuosikin näyttää hyvältä.

”Luomme ja teemme tulosta yhteistyökumppaneidemme kanssa muodostuneessa ekosysteemissä.”

Yhteistyökumppaneiksi valikoituu yrityksiä, jotka jakavat samat arvot ja korkeat laatustandardit.

”Samojen arvojen pohjalta rakennamme kestävää tulevaisuutta luontevasti.”

Koska OiOi vastaa toimeksiantojen koko tuotantoketjusta, kumppaniverkosto on laaja ja siihen kuuluu erikokoisia yrityksiä monilta eri aloilta.

”Eri projekteissa teemme joko kaiken itse tai valitsemme verkostostamme parhaiten soveltuvat yhteistyökumppanit, joiden kanssa asiat sujuvat. Tarvitaan myös keskinäistä kunnioitusta, yhteistyön arvon ymmärtämistä ja jatkuvaa verkostojen hoitoa.”

Työntekijöistä pidetään hyvää huolta

OiOi toimii tavalla, johon on sisäänrakennettu sosiaalisen, taloudellisen ja ympäristöön liittyvän vastuullisuuden perusperiaatteet. Sosiaaliseen vastuullisuuteen kuuluu, että uskotaan yhdessä luomiseen ja tekemisen älykkyyteen.

”Meillä jokainen työntekijä on oman alansa asiantuntija, mutta myös moniosaaja. Kaikilla on oma selkeä päärooli ja tekemiset menevät myös luontevasti lomittain.”

Yrityksen palkkapolitiikka on tasa-arvoista ja läpinäkyvää.

”Kaikki tietävät toistensa palkan ja sen vaatimukset. Tärkeää on kunnioittaa ihmisten työaikoja ja vapaapäiviä. Työhyvinvointia pidetään itsestään selvänä tavoitteena. Tämä on aivointensiivistä työtä, ja jotta suunnittelutyötä pystyy tekemään hyvin, pitää huolehtia myös työstä palautumisesta.”

Periaatteena on ymmärrys, että kun itse voi hyvin, se ruokkii luovuutta. Inspiroiva tekeminen, joustava työaika ja etätyöskentelymahdollisuudet koetaan myös palauttavaksi.

”Nämä periaatteet ovat hyväksi meille kaikille. Jokainen meistä on täällä töissä työn sisällön takia ja ymmärtää sen, että emme pysty toisaalta kilpailemaan palkoissa ja eduissa vaikka pelifirmojen kanssa, mutta työn merkityksellisyydellä taas voimme.”

Ympäristöystävällisiä ratkaisuja arkeen

Ympäristöystävällisyys näkyy kestävinä hankintoina, kierrätyksenä ja arjen pieninä tekoina, kuten joukkoliikenteen suosimisena.

”Itse suosin junia esimerkiksi käydessäni Helsingin yksikössä Maria O1 -hubissa. Otan usein pyörän mukaan ja sillä pääsen kätevästi entisen Marian sairaalan alueelle Baanaa pitkin. Täällä Mikkelissä pystyn pyöräilemään tai jopa hiihtämään luonnonsuojelualueen läpi töihin tänne Stadiumille Kalevankankaalle.”

Toki kansainvälisten asiakkaiden luonakin käydään, mutta matkojen määrä on vähentynyt ja samoilla reissuilla yritetään hoitaa useita asioita samalla kertaa.

”Korostamme yhteisluomisen ekosysteemimme merkitystä. Meillä ovat käytössä etätyöskentelyn työkalut, joilla on kätevää työskennellä yhdessä. Korona-aika muutti asiakkaiden ajattelua ja opittiin hyödyntämään etätyökaluja myös kokoustamiseen ja yhdessä luomiseen.”

Yrityksen päätuotteet ovat elämyksellisiä digitaalisia installaatioita, joita suunniteltaessa mietitään tarkkaan kestävät ratkaisut ja hankinnat.

”Huolehdimme installaatioiden koko elinkaaresta eli suunnittelusta, tuotannosta, asennuksista, huollosta ja kierrätyksestä. Kun installaatio tulee elinkaarensa päähän, huolehdimme asianmukaisesta kierrätyksestä. Haluamansa laitteet työntekoon jokainen työntekijä saa valita meillä itse. Työkoneet hankimme leasingillä ja osa työntekijöistä on halunnut puhelimen esimerkiksi kierrätettynä tai malleina, joihin voi vaihtaa tai päivittää itse osia, kuten Fairphoneen.”

Installaatioille voidaan laskea myös hiilijalanjälki.

”Pystymme laskemaan installaatioiden vaatiman energian. Mikäli asiakkaalla on jo vaikka aurinkopaneeleja katoilla, pystymme laskemaan, paljonko niitä pitäisi hankkia lisää, jotta installaatioiden kuluttama sähkö saataisiin tuotettua. Hankimme mahdollisimman vähän energiaa kuluttavia laitteistoja ja hyödynnämme led-valaistusta. Mietimme myös, tuottaako installaatio lämpöenergiaa ja saisiko sen hyödynnettyä tilojen lämmitykseen.”

Hankintoja ei tehdä halvin hinta mielessä, vaan laatu edellä. Ostopäätösten takana ovat kestävän kehityksen, reilun kaupan ja ympäristöystävällisyyden periaatteet.

”On hyvä suunnitella laadukkaille laitteistoille sisältöjä, jotka kestävät aikaa jopa 10-20 vuotta. Haluamme, että installaatioissa käytetään laitteistoja, jotka ovat helppoja asentaa ja huoltaa, jotta ne kestävät aikaa. Digitaalisuus sitten mahdollistaa vuosien varrella sisältöjen rikastamisen ja päivittämisen.”

Taloudellinen riippumattomuus antaa vapauden

OiOi on luotu orgaanisesti kasvavaksi yritykseksi, joka toimii ilman tekemistä linjaavia rahoittajatahoja.

”Esimerkiksi startup-yrityksistä kiinnostuneet pääomasijoittajat haluavat myydä yrityksen muutaman vuoden kuluessa eli tehdä exitin. Tämä ei kuulu meidän strategiaamme, vaan haluamme olla luomassa uutta digitaalista toimialaa omilla ehdoilla omaan visioon luottaen.”

OiOi on toimittanut paljon medianäkyvyyttä saaneita ratkaisuja, kuten suomalaisen luonnon parantavasta voimasta syntyneen Aukion Helsingin lentokentälle. Toteutuksia löytyy muun muassa museoista, teemapuistoista, taidekohteista, erilaisista tapahtumakohteista, esittelytiloista ja julkisivukohteista. Korona-aikana yrityksen kyky toimia ketterästi usealla toimialalla osoitti vahvuutensa.

”Uskon, että jos olisimme toimineet erilaisella strategialla, yritys olisi jouduttu lopettamaan korona-aikana. Nyt meillä on monta toimialaa, joista jollain on aina ollut toimeksiantoja. Kun korona-aikana aktiviteettipuistot menivät kiinni, museoihin ja hoivakoteihin tarvittiin uusia ratkaisuja.”

Yritys on alusta saakka toteuttanut kansainvälisille asiakkaille räätälöityjä ratkaisuja.

”Haluamme myös kansainvälistyä luonnollista tahtia, ja olemme tehneet kv. projekteja yrityksen alkuajoista lähtien. Pian meiltä on tulossa taas merkittäviä kv. avauksia, mutta niistä lisää myöhemmin.”

Kuvatekstit:

Toimitusjohtaja Sami Kämppi uskoo, että samat arvot omaavien yhteistyökumppaneiden kanssa syntyy kestäviä virtuaalisia elämystuotteita.

Tämä juttu on tehty osana Mikkelin kehitysyhtiö Miksein ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamkin toteuttamaa VerstasCO2-hankketta. Hanke on EU:n osarahoittama. Rahoituksen myöntänyt viranomainen on Etelä-Savon maakuntaliitto.

aurinkopaneleiden edessä nainen kypärä päässään työskentelee tietokoneella

Nordic Generation Oy vuokraa aurinkovoima-alueen Mikkelin kaupungilta

Aurinkovoimalainvestointi etenee Mikkelissä: Nordic Generation Oy vuokraa aurinkovoima-alueen Mikkelin kaupungilta. Vuokrattava alue mahdollistaa jopa 100 MW:n voimalan rakentamisen. Suursuon alueelle Vehmaskylään suunnitteilla oleva voimala voisi tuottaa sähköä jo vuonna 2026.

Mikkelin kaupunki ja Nordic Generation Oy tekevät maanvuokraussopimuksen, mikä mahdollistaa mittavan aurinkoenergiainvestoinnin toteuttamisen. Kaupunki on tehnyt maanvuokraamisesta viranhaltijapäätöksen. Osapuolet allekirjoittavat vuokrasopimuksen vuokraamispäätöksen valitusajan umpeuduttua.

Aurinkovoimalalle kaupungilta vuokrattava alue on lähes 130 hehtaaria. Vuokra-alue sijoittuu Mikkelin kaupungin omistamalle maalle Vehmaskylässä, kaupungin keskustasta noin 18 kilometriä koilliseen.

Nordic Generation Oy:n toimitusjohtaja Marko Salmela kertoo, että Mikkelin Suursuon alueelle suunnitteilla oleva voimala voisi tuottaa sähköä jo vuonna 2026. Nyt esisuunnitteluvaiheessa selvitetään, miten aurinkopaneeliratkaisut toteutetaan. Samalla laaditaan luvituksessa tarvittavia ympäristö- ja luontoselvityksiä.

– Vuokrattava alue mahdollistaa jopa 100 MW:n voimalan rakentamisen. Hankkeen lopullinen laajuus tarkentuu suunnittelun edetessä. Olemme kiinnostuneita vuokraamaan myös lisää alueita muilta maanomistajilta. Sähkönsiirtokapasiteettia alueelta löytyy, sillä Fingridin siirtoverkko ja Visulahden sähköasema sijaitsevat suhteellisen lähellä, Salmela kertoo.

– Mikkelin kaupunki vuokraa alueen 45 vuodeksi. Vuokrattu alue sijaitsee osin ojitetulla suoalueella, ja kaupunki on arvioinut alueen merkityksen metsätalouden kannalta vähäiseksi, kuvaa kaupungin maankäyttöjohtaja Topiantti Äikäs.

Useampia aurinkovoimahankkeita on käynnistynyt sen jälkeen, kun soveltuvia maa-alueita kartoitettiin Mikkelissä noin vuosi sitten. Mikkelin kaupungin kehitysyhtiö Miksei Oy on ollut mukana selvittämässä aurinkovoimalle soveltuvia alueita, markkinoinut alueita aurinkovoimayhtiöille ja vienyt asioita eteenpäin yhtiöiden kanssa.

– Hankkeen myötä Mikkelin alueen rooli kasvaa valtakunnallisesti merkittävänä aurinkoenergian tuottajana ja auttaa uuden sähköintensiviisen toiminnan sijoittumista tänne, kertoo ohjelmajohtaja Jussi Heinimö kehitysyhtiö Mikseistä.

Mikkelin seudulla on runsaasti aurinkovoiman tuotantoon sopivia alueita. Kaupungin läpi kulkeva Fingridin kantaverkko mahdollistaa aurinkovoimaloiden ja muun sähköintensiivisen toiminnan liitettävyyden sähköverkkoihin.

Lisätiedot

Marko Salmela, toimitusjohtaja
Nordic Generation Oy
Puh. 0400 164 981
marko.salmela@nordicgeneration.com

Topiantti Äikäs, maankäyttöjohtaja
Mikkelin kaupunki
Puh. 040 129 5152
topiantti.aikas@mikkeli.fi

Jussi Heinimö, ohjelmajohtaja
Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy
Puh. 040 5440 936
jussi.heinimo@mikseimikkeli.fi

Nordic Generation Oy on vuonna 2022 suomalainen yhtiö, joka keskittyy tuuli- ja aurinkoenergiahankkeiden suunnitteluun ja projektirakentamiseen. Nordic Generation Oy on perustanut hanketta varten erillisen yhtiön, Mikkeli S SPC Oy:n, jonka kotipaikka on Mikkeli.

Nordic Generation Oy:n omistaa englantilainen Nordic Generation Limited, joka tekee yhteistyötä Octopus Energy Generationin kanssa. Octopus on yksi suurimmista eurooppalaisista uusiutuvaan energiaan sijoittavista yhtiöistä.

Nordic Generation on keskittynyt toimimaan Suomen markkinoilla. Suomessa yrityksellä on ollut tuulipuistohankkeita vuodesta 2021. Yrityksen tavoite on investoida uusiutuvaan energiaan niin, että se hyödyttää vastuullisia kuluttajia, yhteisöjä ja sijoittajia sekä parantaa elinympäristön tilaa.

Lue lisää: nordicgeneration.com

Kuva: Nordic Generation Oy:n Suursuon aurinkovoimahankkeen sijainti. (Lähde: Mikkelin kaupunki)

Kartta: Kaupungin maaomaisuus Suursuon alueella merkitty vaalean vihreällä, Nordic Generation Oy:lle (Mikkeli S SPC Oy) vuokrattavat alueet merkitty sinivihreällä alueella. (Lähde: Mikkelin kaupunki)

Mölnlycke Healthcare Oy palkittiin vuoden 2023 Mikkelin kaupungin yrityspalkinnolla

Mikkelin kaupungin vuoden 2023 yrityspalkinto on myönnetty haavanhoitotuotteita valmistavalle Mölnlycke Healthcare Oy:lle. Yrityksen edustajat vastaanottivat palkinnon Etelä-Savon yrittäjägaalassa Savonlinnassa 20.1.2024.

Mikkelin tehtaanjohtaja Timo Saahko on kiitollinen Mölnlyckelle tulleesta huomiosta. Mikkelin tehdas on alueella suuri ja tärkeä työllistäjä.

– Tiedämme, että olemme yksi merkittävistä työnantajista Mikkelissä. Teemme paljon yhteistyötä Mikkelin kaupungin kanssa, olemme myös kiinteistökehitysyhtiö Naistingin vuokralainen. Yhteistyö on erittäin hyvää, kaupunki tukee kasvuamme ja investointejamme. Meillä on yhteistyötä myös paikallisten oppilaitosten kanssa. Parhaillaan Esedun kanssa on suunnitteilla prosessiteollisuuden oppisopimuskoulutukset uusille ja nykyisille työntekijöillemme. Kasvu-Esedun kanssa toteutimme syksyn aikana rekrykoulutuksen maahanmuuttajataustaisten työnhakijoiden työllistämiseksi, Timo Saahko kertoo.

Mölnlycken Mikkelin tehtaan historia Pursialassa ulottuu 1970-luvulle. Saahko aloitti tehtaanjohtajana vuonna 2016.

– Kun tulin taloon, henkilöstöä oli alle 400. Nyt meitä on noin 600. Viime kesänä meitä oli 700, kun joukossamme oli kesätyöntekijät. Palkkaamme nytkin tulevalle kesälle 80–100 kesätyöntekijää. Tarvitsemme siis nuoria ja innokkaita työntekijöitä! Tuotannon työntekijöiden haku on auki 6. helmikuuta asti. Toimistopuolen ja työnjohdon tehtävät tulevat hakuun hieman myöhemmin.

Kuudestasadasta työntekijästä noin 520 työskentelee tehtaan tuotannossa, loput ovat johto- ja asiantuntijatehtävissä. Tehdas pyörii vuorokauden ympäri viikon jokaisena päivänä. Tehtaan liikevaihto on vuositasolla noin 165 miljoonaa euroa.

– Viime vuonna Mikkelin tehtaalla tehtiin 316 miljoonaa haavanhoitotuotetta, mikä tarkoittaa, että maailmanlaajuisesti Mikkelissä valmistettuja haavanhoitotuotteita käytetään joka ikinen sekunti 9–10 kappaletta. Olemme alallamme globaali markkinajohtaja – ja oikeastaan Mikkelin tehdas on konsernin lippulaivatehdas, Saahko sanoo.

Mikkelin tehdas kuuluu haavanhoidon liiketoiminta-alueeseen. Mölnlyckellä on yhteensä neljätoista tehdasta, joista viisi valmistaa haavanhoitotuotteita. Haavanhoitotuotteiden lisäksi Mölnlycken maailmanlaajuiseen tuotantoon kuuluu myös leikkaussaliratkaisut, leikkaussalikäsineet ja antiseptiset tuotteet.

Mikkelistä pakatut ja steriloidut haavanhoitotuotteet lähetetään jakelukeskuksiin, joiden kautta tuotteet lähetetään loppuasiakkaille, esimerkiksi sairaaloille ja apteekeille. Suurin markkina-alue on Eurooppa, mutta tuotteita myydään paljon myös Yhdysvalloissa ja Aasiassa.

– Tehtävänämme on vapauttaa terveydenhuollon asiakkaat ja ammattilaiset haavojen tuomasta taakasta. Valmistamme maailman parhaat haavanhoitotuotteet parantaaksemme ihmisten elämänlaatua. Yhteisenä visionamme on kehittää Mikkelin tehtaasta maailman toimivin tehdas, Saahko sanoo.

Henkilöstö on vahvasti mukana kehittämistyössä ja ideoinnissa

Tehtaan toimivuuteen liittyy vahvasti henkilöstön osaaminen, työturvallisuus, psykologinen turvallisuus ja työhyvinvointi. Edellä mainittuihin seikkoihin onkin Mölnlyckellä panostettu erityisen paljon tuotantopäällikkö Hanna Hämäläisen mukaan.

– Jatkuva kehittäminen ja oppiminen on meille tärkeä ja yhteinen juttu. Se ei ole vain johdon juttu, vaan koko henkilöstöllä on mahdollisuus tuunata omaa työtään ja tehdä kehitysideoita, Hämäläinen kertoo.

Saahko lisää, että tärkeitä asioita työntekijöiden hyvinvoinnin lisäksi ovat jatkuva kehittäminen, uudistuminen, vastuullisuus ja hiilijalanjäljen vähentäminen.

– Mikkelin tehtaan tärkeimmät menestystekijät ovat henkilöstön osaaminen ja työhyvinvointi. Me haluamme yhdessä koko organisaatiomme kanssa kehittää toimintaamme kohti huomisen haasteita, Timo Saahko kertoo.

Tehtaasta huokuukin hyvä tunnelma. Turvallisuus, hyvinvointi ja reilu meininki säteilevät, kun Saahko astelee pitkin toimistorakennuksen tai tuotantopuolen käytäviä ja tervehtii jokaista vastaantulijaa. Mölnlyckellä kaikki ovat yhtä perhettä. Jokainen heistä tekee merkityksellistä ja tärkeää työtä.

– Olemme pitkäjänteisesti ja systemaattisesti panostaneet siihen, että kehitämme yhdessä tiimejä ja henkilöiden osaamista. Otamme kaikki mukaan, joten kaikilla on mahdollisuus vaikuttaa. Olemme monessa asiassa todella hyviä, mutta emme voi pysähtyä. Meidän täytyy myös jatkuvasti kehittää asioita, jotta pysymme kilpailussa mukana, Saahko sanoo.

Vuonna 2020 Mikkelin tehtaalla lanseerattiin ideoiden kerääminen. Jokaisella työntekijällä on ollut mahdollisuus esittää ideoita, miten toimintaa kehitetään ja miten työpaikasta saadaan entistä parempi.

– Ideoita työntekijöiltä on tullut noin viisi tuhatta. Niistä yli 60 prosenttia on jo toteutettu. Kehittäminen ja ideointi ei ole vain johdon tai keskijohdon asia, vaan kaikkien, Saahko painottaa.

Ihmislähtöiseen johtamiseen kuuluu myös se, että vuonna 2019 tehtaalla aloitettiin tunneilmaston johtaminen. Saahko muistuttaakin, että tunteet ovat aina läsnä elämässä, myös työpaikalla.

– Seuraamme tarkasti ihmisten tuntemuksia. Haluamme, että meille tullaan töihin hyvällä fiiliksellä. Olen henkilöstölle monesti sanonut, että kun olen työskennellyt Saksassa, Kiinassa, Puolassa ja Britanniassa, olen nähnyt miten eri kulttuureissa ihmiset toimivat. Väitän, että Mikkelissä organisaation ja henkilökunnan vastuunotto ja kehittämishalu on todella vahvaa. En ole missään muualla sellaista nähnyt urani aikana. Meillä on mahtava juttu täällä Mikkelissä!

Investointien myötä Mikkelin tehdas nostaa merkitystään edelleen

Mölnycken Mikkelin tehtaan tulevaisuutta rakennetaan kovaa vauhtia. Syksyllä 2023 alkoi yhteensä 44 miljoonan euron investointi, joka kattaa kolme merkittävää muutosta: Valmistuksen kyljessä toimivan tuotteiden sterilointiyksikön laajenemisen, toimisto- ja sosiaalitilojen lisäämisen sekä valmistuskapasiteetin ja tuotantolinjojen kasvattamisen.

Steriloinnin laajennus valmistuu ensi vuoden lopussa muiden tilojen kanssa. Uudet konelinjat ovat toiminnassa vuoden 2026 alussa.

– Sterilointikapasiteettimme on tällä hetkellä noin 28 000 lavaa vuositasolla. Tällä hetkellä olemme Suomen suurin sterilointiyksikkö. Investoinnin myötä nostamme kapasiteetin noin 57 000 lavaan. Tuotannon puolella tulemme panostamaan automaation lisääntymiseen, mutta uudet konelinjat vaativat varmasti uusia työntekijöitä tehtaalle, Saahko kertoo.

***

Mikkelin kaupungin yrityspalkinto on perinteinen kaupunginhallituksen osoittama tunnustus Mikkelissä toimivalle yritykselle. Myönnettäessä palkinto yritykselle suoritetaan arviointi muun muassa seuraavien seikkojen perusteella:

  • yrityksen toiminnan kannattavuus
  • yrityksen toiminta- ajatus ja tuoteideat
  • yrityksen toiminnan jatkuva, pitkäjänteinen kehitys
  • yrityksen tarjoamat työpaikat ja niiden pysyvyys
  • markkina-alueen laajuus
  • merkitys myönteisen Mikkeli-kuvan kehittymiselle

Mölnlycke Healthcare Oy kuuluu Mölnlycke-konserniin, joka on yksi maailman johtavista lääketieteellisiä tuotteita ja ratkaisuja toimittavista yrityksistä. Pääkonttori sijaitsee Ruotsin Göteborgissa. Yhtiön haavanhoitotuotteita valmistava Pursialan tehdas täytti 50 vuotta vuonna 2020. Yrityksen tärkein tavoite on parantaa terveydenhuollon toimintaa ympäri maailmaa: tuotekehitykseen panostetaan jatkuvasti ja uusia tapoja kehittyä etsitään. Viime vuosina yritys on kiinnittänyt erityistä huomiota ympäristökuormituksen pienentämiseen muun muassa etsimällä aktiivisesti keinoja sivuvirtojensa uudelleenkäyttöön ja kierrätykseen.

Yritys on yksi Mikkelin suurimpia työllistäjiä. Samaan aikaan yhtiö on panostanut ja panostaa työilmapiiriin ja henkilöstön hyvinvointiin merkittävästi. Lähes koko tuotanto menee vientiin. Kansainvälisestä toiminnasta huolimatta yrityksen kotipaikka on pysynyt Mikkelissä ja Mikkeliin investoidaan koko ajan lisää.

Kuva: Mikko Mäkeläinen, Mikkelin kaupunki.

Vuoden matkailuteko -palkinto Mikkelin Musiikkijuhlille ja Matkailun edistämisteko -palkinto Hiidenmaan Retket ry:lle

Mikkelin Seudun Matkailun edistämispalkinnot jaettiin 20.1.2024: Mikkelin Seudun Matkailupalvelu ry myönsi Vuoden 2023 matkailuteko -palkinnon Mikkeli Musiikkijuhlille ilmiömäisestä uudistumisesta ja menestyksestä. Hiidenmaan Retket ry:lle myönnettiin puolestaan vuoden 2023 Matkailun edistämisteko -palkinto ansiokkaasta työstä seudun luontomatkailun ja ulkoilureittien kehittämisessä. Palkinnot jaettiin 20.1.2024 Yrittäjägaalassa Savonlinnassa.

Mikkelin Musiikkijuhlat uudistui ilmiömäisellä tavalla

Koronavuodet ja maailmanpolitiikan muutokset aiheuttivat Mikkelin Musiikkijuhlille haasteita, joista se selviytyi voittajana. Yhteistyö kapellimestari Santtu-Matias Rouvalin johtaman Philharmonia Orchestran kanssa loi pohjan kansainvälisen huippufestivaalin rakentamiselle.

– Musiikkijuhlia on kehitetty kunnianhimoisesti ja se on onnistunut luomaan haasteista menestystarinan. Nousu on ollut huikeaa aiempien kumppaniyhteyksien kadottua. Ohjelmisto on monipuolinen ja se julkistetaan hyvissä ajoin ennakkoon, perustelee Mikkelin Seudun Matkailupalvelu ry:n toimitusjohtaja Maisa Häkkinen valintaa Vuoden matkailuteko -palkinnon saajaksi.

Häkkinen korostaa Musiikkijuhlien merkitystä paikalliselle elinkeinoelämälle.

– Musiikkijuhlat tuovat joka kesä seudulle sekä kotimaisia että kansainvälisiä matkailijoita ja näin myös asiakkaita paikallisille yrityksille. Tärkeä osa juhlayleisöä ovat myös paikalliset ja vapaa-ajanasukkaat.

Myös Mikkelin Musiikkijuhlien tuore festivaalijohtaja Mirva Helske näkee tärkeänä festivaalin roolin ei ainoastaan korkeatasoisena kulttuuritapahtumana vaan yhtenä alueen hyvinvoinnin edistäjänä.

– Seudun kehittäminen on tärkeä osa Musiikkijuhlien tehtävää. Vierailussa Musiikkijuhlilla yhdistyy monta hienoa asiaa: korkeatasoinen konserttielämys sekä paikallinen kulttuuri ja seudun upea luonto, joka erityisesti kansainvälisille vieraille näyttäytyy eksoottisena, toteaa Helske.

Helske antaa kunnian Vuoden matkailuteko -palkinnosta työn tehneille.

– Mikkelin Musiikkijuhlien puolesta kiitän lämpimästi tästä tunnustuksesta ja osoitan kiitokset kaikille, jotka ovat työn tehneet; Teemu Laasaselle, Mikko Leppäselle, Erkki Lasonpalolle, Markus Tykkyläiselle hallituksineen sekä organisaation työntekijöille ja talkoolaisille, joita ilman festivaalin järjestäminen ei olisi mahdollista.

Vapaaehtoisten perustama Hiidenmaan Retket ry on tehnyt vaikuttavaa työtä seudun luontomatkailun puolesta

Matkailun edistämisteko -palkinnon saanut Hiidenmaan Retket ry on rakentanut ja ylläpitänyt talkoovoimin Anttolan ja Juvan alueella kulkevaa Hiiden polut -reitistöä, jonka varrella on myös harvinaisia Saimaa Unesco Geopark -kohteita. Opastetut reitit tulipaikkoineen tarjoavat mahdollisuuden nauttia luontoelämyksistä sekä tutustua metsäkansan elämään eri aikakausina.

Mikkelin kaupunkikehitysjohtaja Jouni Riihelä kiittää yhdistyksen aktiivista toimintaa luontomatkailun edistäjänä:

– Hiidenmaan Retket on maanomistajien käynnistämä, vapaaehtoistyönä perustettu yhdistys, joka on ansiokkaasti ja pitkäjänteisesti rakentanut ja ylläpitänyt ulkoilureittejä. Etenkin korona-aikana reitit nousivat arvoonsa sekä paikallisten että matkailijoiden keskuudessa. Reittien suosio on kasvanut vuosi vuodelta tämän jälkeenkin.

Hiidenmaan Retket ry:n hallituksen puheenjohtaja Eero Laurikainen korostaa hyvän yhteistyön merkitystä maanomistajien sekä Mikkelin kaupungin, Juvan kunnan ja Metsähallituksen kanssa.

– Se että maanomistajat ovat suhtautuneet reitistöön myönteisesti, on ensiarvoisen tärkeää. He ovat mahdollistaneet Hiiden Polut -reitistön perustamisen. Pyrkimyksenä oli, että retkeily olisi vastuullista eikä siitä olisi ympäristölle häiriötä. Se on onnistunut hyvin, toteaa Laurikainen.

Talkooväen ikäännyttyä Mikkelin kaupunki ja Juvan kunta ovat ottaneet reitistön hoitovastuun. Myös Metsähallitus osallistuu reitistön hoitoon. Laurikainen on tyytyväinen lopputulokseen.

– Heidän mukaantulonsa on tärkeää. Asioita on viety eteenpäin hyvässä hengessä. Yhteisellä työllä on päästy hyvään lopputulokseen, kiittelee Laurikainen.

Lisätiedot

Maisa Häkkinen, matkailujohtaja, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy, 044 794 2219, maisa.hakkinen@mikseimikkeli.fi

Jouni Riihelä, kaupunkikehitysjohtaja, Mikkelin kaupunki, 044 794 2515, jouni.riihela@mikkeli.fi

Mikkelin Seudun Matkailupalvelu ry (MSM ry) on Mikkelin seudulla – Mikkelissä, Hirvensalmella, Juvalla, Kangasniemellä, Mäntyharjussa, Pertunmaalla, Puumalassa ja Ristiinassa – toimiva matkailun alueorganisaatio. MSM ry markkinoi Mikkelin seutua matkailualueena, tiedottaa alueen matkailupalveluista, edistää matkailuelinkeinon kehittymistä ja yhteistyötä sekä vahvistaa seudun vetovoimaa. Lisätietoa: www.visitmikkeli.fi.

Metatavu Oy on voittanut Vuoden 2023 edelläkävijä -yrityspalkinnon

Ohjelmistoyritys Metatavu Oy on voittanut Vuoden 2023 edelläkävijä -yrityspalkinnon.

Palkinnon myöntänyt Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy perustelee valintaa yrityksen poikkeuksellisella kyvyllä muotoilla teknologiaa asiakkaiden todellisiin liiketoiminnan tarpeisiin, pitkäaikaisella kannattavalla kasvulla ja panostuksilla kestävään kehitykseen ja vastuullisuuteen. Metatavun edustajat vastaanottivat palkinnon Etelä-Savon yrittäjägaalassa 20.1.2024 Savonlinnassa.

Vuoden 2023 edelläkävijä -yrityspalkinnon voittaneen Metatavun toimitusjohtaja Mikko Lammen ja kaupallinen johtaja Jere Lauhan mukaan palkinto oli positiivinen yllätys.

Yrityksellä menee vahvasti, asiakkuudet ovat poikkeuksetta pitkäikäisiä ja sitoutuneella henkilökunnalla on riittänyt töitä. Metatavulla pidetty huolta aktiivisesta myynnistä ja liikevaihto on kasvanut 50-80 prosenttia vuosittain.

Kasvun kirittäjänä oli maakunnan kasvurahastolta eli Etelä-Savon kasvupääomarahastolta vuonna 2021 saatu sijoitus. Se mahdollisti softayrityksen liiketoiminnan kehittämisen ja lisärekrytoinnit. Nyt yhtiö työllistää kaksikymmentä asiantuntijaa.

– Muutamaan kertaan ollaan nahka luotu, kun on muovauduttu ohjelmistokonsultointia tekevästä yrityksestä asiakkaan teknologia-, design- ja palvelumuotoilukumppaniksi. Tämä muutos on ollut yksi iso menestystekijä Metatavun kasvutarinassa, kuvaa Mikko Lampi.

Asiakastyytyväisyys on pysynyt korkealla. Viimeisen kahden vuoden ajalta NPS tulos 89 on ohjelmistoalalle poikkeuksellinen.

– Aivan kuten kuluttajille myös B2B-liiketoiminnassa tarvitaan hyvin muotoiltuja käyttöliittymiä, joita on intuitiivisesti helppo käyttää. Olemmekin saaneet kiitosta siitä, että pystymme ymmärtämään asiakkaan tarpeita ja koodaamaan ne fiksuiksi järjestelmiksi. Tämä sitten näkyy suoraan asiakkaan liiketoiminnassa esimerkiksi työintona tai työn sujuvoitumisena , kertoo Mikko Lampi.

Kannattavan kasvun salaisuus on tehdä asiat oikein 

Konsulttiliiketoiminnassa myydään osaamista ja aikaa, joten kasvu on tapahtunut orgaanisesti tulorahoituksella. Yrityksen valitsema Software-as-a-Service -toimintamalli ja avoimeen lähdekoodiin perustuva teknologia ovat lähtökohtaisesti reiluja.

– Vuonna 2016 perustetusta yrityksestä on ehdottomasti tallella alkuperäinen reilu arvomaailma. Se perustuu kestävään tietoyhteiskuntaan, jossa asiakas omistaa järjestelmän ja voi siten saada softasta lisää kilpailukykyä, kuvaa Jere Lauha.

Metatavu on valittu Great Place to Work top10 joukkoon. Henkilöstönsä arvostama yritys kasvaa 15 prosentin tahtia myös nykyisessä tiukassa taloustilanteissa. Yhtiö vaikuttaa yhteiskunnallisesti ja on mukana Kauppakamarin toiminnassa.

– Haluamme parantaa koko alueen vetovoimaa, joka puolestaan auttaa meitä rekrytoinneissa. Myös koulutusyhteistyö hanketoimijoiden kanssa lisää pitkällä aikavälillä Mikkelin elinvoimaisuutta, kertoo Mikko Lampi.

Koko tietoyhteiskunnan avoimuutta Metatavu on kehittänyt Suomen avointen tietojärjestelmien keskuksen kautta, jotta muun muassa henkilödatan eettinen käsittely muuttuisi parempaan suuntaan. Kestävä kehitys ja vastuullisuus ovat paitsi tärkeitä arvoja, ne näkyvät konkreettisesti yrityksen jokapäiväisessä toiminnassa.

Lisätietoja

Mikko Lampi, Metatavu Oy, toimitusjohtaja, puh. 050 3211 859, mikko.lampi@metatavu.fi

Jere Lauha, Metatavu Oy, kaupallinen johtaja, puh. 044 290 9201, jere.lauha@metatavu.fi

Timo Paakki, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy, toimitusjohtaja, puh. 040 809 1627, timo.paakki@mikseimikkeli.fi

Metatavu Oy on vuonna 2016 perustettu räätälöityihin ratkaisuihin ja avoimeen lähdekoodiin erikoistunut softatalo. Yrityksen liikevaihto vuonna 2022 oli 1,4 MEUR. Asiakkaat tulevat useilta toimialoilta: teollisuudesta, logistiikkaan, julkisesta sektorista korkeakouluihin sekä maataloudesta terveydenhuoltoon. Etelä-Savon alueella asiakkaita ovat muun muassa Etelä-Savon hyvinvointialue Eloisa ja Osuuskauppa Suur-Savo. Parhaillaan on tekeillä Sodan ja rauhan keskus Muistin digitaalisen vierailijakortin ja sisällönhallintajärjestelmän ideaan pohjaava järjestelmä Lahden historiallisen museon uuteen digitaaliseen näyttelyyn. Valtakunnallisesti merkittävä asiakkuus on Helsingin kaupunki, jonka verkkosivulla toimivaa hakukonetta edelleenkin kehitetään ja ylläpidetään. Kansainvälistäkin kehitystyötä on alullaan.

Lisätietoa: metatavu.fi

Vuoden edelläkävijä -yrityspalkinto myönnetään vuosittain Mikkelissä toimivalle ja toimintaansa aktiivisesti kehittäneelle yritykselle, joka:

– tiedostaa megatrendien merkityksen liiketoiminnassaan

– ilmentää toiminnassaan vastuullisuutta ja uudistumiskykyä

– ennakoi ja reagoi ketterästi myös vaihtuvissa markkinatilanteissa

– toimii määrätietoisesti ja innovatiivisesti.

Palkinnon myöntää Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy, joka luo elinvoimaa Mikkelin seudulle tukemalla yritysten, matkailun ja toimintaympäristön kehittymistä. Yhtiö palvelee vuosittain 1200 yritysasiakasta ja tarjoaa kokonaisvaltaista tukea Mikkeliin sijoittumisessa. Yhtiössä työskentelee hybridimallilla 40 eri alojen asiantuntijaa. Lisätietoa: mikseimikkeli.fi.

Kuva: Pihla Liukkonen, Kontrastia Oy.

kaksi henkilöä pitelee käsissään isohkoa metallilevyä

Asiakkaat kirittävät Casemetia vastuullisuusasioissa

Mikkeliläisessä perinteikkäässä teräksisiä suoja- ja laitekoteloita valmistavassa Casemet Oy:ssä kehitetään vastuullisuusasioita. Vuoden kuluessa useat asiakasyritykset ovat kiinnostuneet yrityksen tavasta toteuttaa vastuullisuusraportointia.

Kahden mikkeliläisperheen omistamassa yrityksessä toteutettiin osittainen sukupolvenvaihdos vuoden 2021 aikana. Vuoden 2024 alusta toimitusjohtajaksi siirtyi Sanna Vihersalo ja kehitys- ja IT-johtajaksi Aki Hyyryläinen. Molemmat ovat myös osakkaita ja mukana hallitustyöskentelyssä.

”Nyt on hyvät fiilikset. Lähdimme molemmat omistajaksi kolmisen vuotta sitten. Jatkamme yrityksen kehittämistä. Operatiivisesta toiminnasta eläkkeelle ja hallituksen puheenjohtajan tehtävään siirtynyt isäni Jukka Kokkonen on taustajoukoissa sparraamassa tarvittaessa”, Sanna Vihersalo sanoo.

Vauhdikasta kehitystyötä

Yritys valmistaa teräskoteloratkaisuja sekä tarjoaa sähkömekaanista ja ohutlevyrakenteiden sopimusvalmistusta. Yrityksellä on oma tuoteperhe ja se valmistaa asiakasyrityksilleen niiden tarpeisiin räätälöityjä tuotteita.

Viime vuosina yritys on toteuttanut laajoja investointeja. Parhaillaankin Tuskun tuotantotiloihin tehdään noin 1000 neliömetrin laajennusta. Yrityksen toinen tuotantoyksikkö sijaitsee Viron Pärnussa. Lähivuosien suunnitelmiin kuuluu jatkaa kasvua kotimaassa, Skandinaviassa ja Baltiassa. Laajeneminen Ruotsin markkinoille on aloitettu.

”Olemme ottaneet uutta, laserhitsaukseen ja automatisointiin liittyvää teknologiaa käyttöön. Panostamme tulevaisuudessa robotiikan lisäämiseen täällä Mikkelissä ja myös Pärnun tehtaalla. Digitalisaation ansiosta olemme pystyneet vähentämään manuaalisia työvaiheita ja samanaikaisesti olemme ottaneet uusia ohjelmistoja käyttöön”, Aki Hyyryläinen kuvaa.

Sosiaalisesti kestävää johtamista

Yritys päivitti strategiansa syksyn aikana. Hallitus antaa reunaehdot ja vahvistaa yrityksen strategian. Hallituksen jäseninä on myös kolme ulkopuolista asiantuntijaa. Uutena strategiaan otettiin mukaan vastuullisuus. Se ymmärretään laajasti osana johtamista. Sosiaalinen vastuullisuus näkyy välittävänä työkulttuurina.

”Haluamme olla vastuullinen työnantaja työntekijöillemme ja vastuullinen kumppani asiakkaillemme. Pidämme mitä lupaamme olipa kyse laadusta tai toimitusehdoista. Myös työntekijöillemme pidämme sen, mitä on luvattu ja sovittu. Haluamme, että meillä on psykologisesti turvallista työskennellä. Meillä on nollatoleranssi kiusaamiselle ja kaikenlaiselle syrjinnälle”, Vihersalo kuvaa toimintatapoja.
Kahden perheen omistama mikkeliläisyritys toimii kasvollisena perheyrityksenä. Yrityksen historia ulottuu 40 vuoden päähän. Nykykonserni syntyi yritysostoin vuonna 2011.
”Haluamme jatkossakin toimia täältä Mikkelistä käsin.”

Vastuullisuus edellyttää kannattavuutta

Taloudellinen vastuullisuus on perinteikkäälle perheyritykselle itsestään selvä perusta.
”Toimimme niin Suomessa kuin Virossakin lakien mukaan, kannattavasti ja hyvää hallintotapaa noudattaen. Haluamme, että kaikki toimintamme on läpivalaistavissa. Meillä on selkeä rakenne sille, miten toimimme ja miten vastuut jakautuvat.”

Laiteinvestointeja ja rakennushankkeita toteutetaan omina kehitysprojekteinaan niin, että niillä on omat vastuuhenkilöt.
”Ennakoimme, miten uudet investoinnit vaikuttavat tuotantoon ja huomioimme ne niin, ettei toimitusaikatauluihin tule muutoksia. Haluamme toimia systemaattisesti ja järjestelmällisesti.”

Ympäristöasioista pidetään huolta

Vastuullisuus ympäristöstä näkyy koko tuotantoketjussa. Terästä raaka-aineenaan käyttävä yritys on vähentänyt syntyvän jätteen määrää jo pitkään, ja kaikki jäte menee uusiokäyttöön.

”Kierrätys on osa yrityksen dna:ta ja kannattavuudenkin kannalta oleellista. Teräsraaka-aine on rahanarvoista tavaraa ja kierrätettävissä yhä uudelleen. Toimimme energiatehokkaasti seuraten sähkön ja lämmön kulutusta. Mietimme uusiutuvien energiamuotojen mahdollista käyttöä. Koneinvestoinneissa olemme saaneet poistettua vanhoja energiaepätehokkaita koneita, mikä on vähentänyt energian kulutusta. Tuotantotiloissa on käytössä vain led-valoja”, Vihersalo kuvaa.

Yritys on laskenut hiilijalanjälkeään vuodesta 2022 alkaen. Lisäksi on tehty tuotekohtaisia laskelmia hiilijalanjäljestä.
”Hyödynsimme päästökertoimen teossa ja laskelmissa ulkopuolista, kokenutta yhteistyökumppania. Saimme selville lähtötasomme ja löysimme keinot, joilla päästöjä voidaan vähentää eli saimme pohjatyön tehtyä. Itsellemme jäi tiedon kerääminen.”

Yritys käyttää hiilijalanjäljen laskennassa Scope 1, 2,3 -luokittelua. Scope 1 -luokkaan kuuluvat kaikki yrityksen suorat kasvihuonekaasupäästöt, kuten kiinteistöt, oma energiatuotanto ja ajoneuvojen päästöt. Scope 2 sisältää ostetun sähkön, höyryn ja lämmön kuluttamisesta syntyvät kasvihuonepäästöt. Scope 3 -luokkaan luetaan epäsuorat kasvihuonekaasupäästöt, kuten hankinnat, liikematkustaminen ja jätteet.

”Monet yritykset jättävät Scope 3:n laskematta, kun siinä pitää arvioida myös ostojen merkitys. Meillä ostot ovat määrällisesti suuret, joten on tärkeää saada niiden vaikutus näkyviin. Kannattaa miettiä, miten asioita voi pilkkoa niin, että niitä voi kehittää pikku hiljaa paremmiksi”, Hyyryläinen muistuttaa.

Vastuullisuusraportointi tukee kasvua

Casemetissä on takana vuosien kehitystyö vastuullisuusmittareiden käyttöönotossa. Vasta kehitystyön aloittamista pohtiville yrityksille Sanna Vihersalolla on vinkki.

”Vastuullisuus ei ole uhka, vaan sitä pitää miettiä sitä kautta, että mitä mahdollisuuksia se antaa omalle liiketoiminnalle. Kannattaa lähteä liikkeelle matalalla kynnyksellä. Voi pilkkoa asioita pieniin palasiin. Rajaamisessa saimme apua Xamkin ympäristöpuolen opiskelijalta, joka teki meille opinnäytetyön. Erilaisia malleja voi tutkia netistäkin, mutta meillä toimi se, että otimme ulkopuolisen osaajayrityksen apuun kehitystyöhön. Ulkopuolisia osaajia kannattaakin meidän kokemuksemme mukaan hyödyntää”, Vihersalo toteaa.
Casemet on mukana Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n ja Xamkin Verstas CO2 -hankkeessa pohtimassa vastuullisuusraportoinnin kehittämistä.

”Kävimme alun tilannetta läpi Miksein Kimmo Haapean ja Mikko Hokkasen kanssa ja teimme omia päätelmiämme sen pohjalta. Yksi lähtökohta on poistaa tuotannosta kaikki hukkavaiheet ja hukkatuotteet. Huomasin, että mitä aktiivisempi on itse, sitä enemmän saa neuvoja ja herää avointa keskustelua.”

Casemetilla on asiakkaina myös pörssiyrityksiä. Varsinkin niitä kiinnostaa jo alihankkijoiden vastuullisuusraportointi. Vastuullisuusraportointia aletaankin Casemetilla tehdä tänä vuonna.

”Viime vuonna muutama asiakas jo otti esille vastuullisuusraportoinnin ja selvitti, minkälaisia mahdollisuuksia meillä on tehdä raportointia. Aihe on noussut tosi paljon esille viimeisen puolen vuoden aikana. Asiakkaat haluavat tietää, onko meillä hiilijalanjälkeen liittyvää raportointia ja miten olemme toteuttaneet vastuullisuutta. Olen varma, että tänä vuonna asiakkaat pyytävät jo vastuullisuusraportteja toiminnastamme. Vastuullisuusraportoinnista on tulossa elinehto eli osa asiakkaista ei jatkossa hyväksy alihankkijayrityksiä, jotka eivät raportointia tee. Uskon, että myös pankit alkavat edellyttää vastuullisuusraportointia”, Aki Hyyryläinen arvioi.

Myös muut rahoittajatahot ovat alkaneet edellyttää rahoituksen hakuvaiheessa vastuullisuusraportointia.
”Tässähän ei sinänsä ole mitään uutta eikä ihmeellistä. Meilläkin on ollut jo pitkään sertifioidut laatu- ja ympäristöjärjestelmät, jotka tuottavat meille tietoa ja auttavat raportoinnissa. Ajattelen niin, että valveutuneet asiakkaat pitävät meidät hereillä. Samalla opimme itse koko ajan uutta ja kehitämme toimintaamme paremmaksi”, Sanna Vihersalo tuumii.
Casemet-konsernin liikevaihto oli viime vuonna noin 31 miljoonaa euroa. Yritys työllistää noin 220 työntekijää, joista 50 työskentelee Viron Pärnussa.

Teksti: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Mikkelin kehitysyhtiö Miksein ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun toteuttama VerstasCO2-hanke tuottaa yrityksille tietoa vastuullisen liiketoiminnan vaatimuksista ja sparraa yrityksiä monenlaisissa vastuullisuusasioissa. VerstasCO2 (2023-2024) on EU:n osarahoittama projekti. Rahoituksen myöntänyt viranomainen on Etelä-Savon maakuntaliitto.

 

iso joukko ihmisiä, joista osa seisoo ja osa istuu

REKRY: projektipäällikkö Etelä-Savon sähköisen liikkumisen klusteri -hankkeeseen

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy luo elinvoimaa Mikkelin seudulle tukemalla yritysten, matkailun ja toimintaympäristön kehittymistä. Yhtiö palvelee vuosittain 1200 yritysasiakasta ja tarjoaa kokonaisvaltaista tukea Mikkeliin sijoittumisessa. Yhtiössä työskentelee hybridimallilla 40 eri alojen asiantuntijaa.

Etsimme nyt joukkoomme projektipäällikköä Etelä-Savon sähköisen liikkumisen klusteri -hankkeeseen

Liikenne on keskellä vihreää murrosta Suomessa, Euroopassa ja koko maailmassa. Päästövapaa sähköinen liikkuminen tulee valtaamaan tilaa muilta liikkumisen tavoilta myös vapaa-ajan liikkumisessa.

Hankkeen aikana syntyy vesillä, luonnossa ja muuhun kevyeen liikkumiseen keskittyvä Etelä-Savon sähköisen liikkumisen klusteri, joka edistää oppilaitosten, tutkimusyhteisön, elinkeinoelämän, julkisorganisaatioiden ja järjestöjen välistä yhteistyötä. Klusteri jää toimimaan itsenäisesti hankkeen jälkeen siinä mukana olevien organisaatioiden vetämänä. Tavoitteena on EU:n auktorisoiman Bronze Label –klusteristatuksen saaminen.

Projektipäällikkönä sinulla on kokonaisvastuu hankkeen toimenpidekokonaisuuksien suunnitelmallisesta edistämisestä ja sidosryhmätyöskentelystä. Kokemus ja tietotaito julkisten hankintojen kilpailutuksista sekä EU-rahoitteisten hankkeiden hallinnoinnista on edellytys tehtävän menestyksekkäälle hoitamiselle. Aihepiirin substanssiosaaminen hankitaan ostopalveluna, joten toimialan tuntemus ei ole välttämätöntä.

Työtehtäviisi kuuluvat:

  • Toimijoiden kiinnostuksen kartoittaminen
  • Etelä-Savon sähköisen liikkumisen klusterin perustaminen sekä alan liiketoiminta- ja palvelukonseptin yhteiskehittämisen toimintamallin luominen
  • Sähköisen liikkumisen yritysten verkostoiminen ja uusien liiketoimintamahdollisuuksien generointi
  • Klusterin alueellinen, kansallinen ja kansainvälinen verkostoituminen
  • Tapahtumien järjestäminen hankkeen aihepiirissä
  • Hankkeen hallinto ja raportointi.

Odotamme sinulta valmiutta ottaa nopeasti haltuun erilaisia asiakokonaisuuksia, kykyä sisäistää asioita ja omaksua erilaisia järjestelmiä sekä itsenäistä ongelmanratkaisukykyä. Tehtävässä tarvitaan aktiivista ja itsenäistä työotetta sekä kykyä hahmottaa asioita kokonaisvaltaisesti. Tehtävässä menestymiseen tarvitset asiakaspalveluhenkisyyttä, ratkaisukeskeisyyttä sekä hyviä yhteistyö-, vuorovaikutus- ja viestintätaitoja mukaan lukien kirjallinen ja suullinen suomen ja englannin kielien taito.

Tarjoamme sinulle vaihtelevan työn yritysrajapinnassa, energisen ja kehittävän työyhteisön ja henkilöstöedut, joihin kuuluu muun muassa virike- ja lounasetu, puhelinetu, polkupyöräetu ja kattava vakuutusturva työssä ja vapaa-aikana. Kehitämme henkilöstömme työtyytyväisyyttä määrätietoisesti ja hyvinvoiva henkilöstö on meille tärkeä arvo ja

Työsuhde on määräaikainen ja 50 prosenttinen hankkeen keston ajan. Tehtävän täyttäminen edellyttää myönteistä hankerahoituspäätöstä. Työ alkaa 1.2.2024 tai sopimuksen mukaan ja päättyy 31.7.2025. Työtehtävän täyttämisessä noudatetaan 4 kuukauden koeaikaa. Tuleva työpisteesi sijaitsee Mikkelissä. Yhtiössämme on voimassa etätyökäytäntö, mikä mahdollistaa myös etätyön tekemisen työtilanteesi näin salliessa.

Toivomme työhakemustasi, ansioluetteloasi ja palkkatoivettasi maanantaihin 22.1.2024 klo 9.00 mennessä osoitteella mari.merilainen@mikseimikkeli.fi.

Lisätietoja antaa Mari Meriläinen, puh. 040 547 9716, mari.merilainen@mikseimikkeli.fi, sekä Marjo Niittuaho-Nastolin, puh. 0440 361 615, marjo.niittuaho-nastolin@mikseimikkeli.fi.

 

MikseiMikkeli M-logo taustakuva

Uudistuksia yrittäjien rahoitusrintamalla

Alkanut vuosi 2024 tuo monia uudistuksia ja muutoksia yritysten rahoituksen erilaisiin vaihtoehtoihin. Esimerkiksi Finnveran takausehdot ovat aiempaa joustavammat, kriteerit nousivat ja käyttömahdollisuudet laajenivat. Myös de minimis ehdot muuttuivat. Nyt on aika hakea ELY:n kasvuselvitystä investointeihin tai uuden tuotteen, palvelun tai liiketoimintamallin selvittämiseksi.

Finnvera on uudistanut pk-takauksensa ehtoja 1.1.2024 alkaen. Ehdot ovat aiempaa joustavammat. Yrityksen taloudellisten lukujen kriteerit nousevat hieman, mutta vastaavasti taas käyttömahdollisuudet laajenevat. Yrityksen luokitus Suomen Asiakastiedon Rating Alfa -luokituksessa tulee olla vähintään A. Takausta ei voida myöntää, jos yrityksen oma pääoma on ollut negatiivinen viimeisimmässä vahvistetussa tilinpäätöksessä, jatkaa Heinilä.

Kerralla myönnettävän yksittäisen pk-takauksen enimmäismäärä pankin velkakirjalainasta on enintään 80 % tai 200 000 euroa, minimissään 10 000 euroa. Pk-takaus on tarkoitettu jatkossakin yli 3 vuotta vanhoille pk-yrityksille, joiden henkilöomistus on yli 50 %. Se soveltuu yritykselle, joka on luottokelpoinen ja jolla on edellytykset kannattavaan liiketoimintaan. Pk-takaus on luotonsaajalle vakuudeton ja se sopii kotimaan investointeihin, tuotekehitykseen ja käyttöpääomaan.

Etelä-Savon ELY:n yritysten kehittämisrahoituksen hakuaikoja alkuvuodesta 2024

Itäsuomalaiset yritykset voivat hakea toimintansa kehittämiseen avustusta Etelä-Savon ELY-keskuksen vuoden 2024 alussa avaamista rahoitushauista. Kasvuselvityksien tekemiseen avataan haku 1.1.2024 ja maaliskuun alussa avataan haku investointeihin ja muuhun yrityksen kehittämiseen.

Kasvuselvityshankkeiden hakuaika 1.1. – 29.2.2024

Etelä-Savon ELY-keskus avaa 1.1.2024 kaksi kuukautta kestävän rahoitushaun, jossa pienet ja keskisuuret yritykset voivat hakea avustusta kasvuselvityshankkeilleen. Hankkeen sisältö voi olla esimerkiksi uuden tuotteen, palvelun, markkina-alueen, rahoituslähteen tai liiketoimintamallin selvittämistä. Avustuksella ELY-keskus tukee yrityksiä löytämään uusia kasvupolkuja. Avustus myönnetään kertakorvauksena, ja se voi kattaa 60 % enintään 60 000 euron kustannuksista.

Rahoitusta investointeihin ja kehittämiseen voi hakea uudelleen maaliskuussa 2024

Maaliskuun 2024 alussa avataan kaksi yrityksen kehittämisavustushakua investointeihin ja muuhun kehittämiseen. Toinen hausta koskee Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) varoja, ja on tarkoitettu kaikenkokoisille yrityksille. Toisessa haussa on haettavana Oikeudenmukaisen siirtymän (JTF) varoja pienille ja keskisuurille yrityksille. Yrityskokokriteerejä lukuun ottamatta näissä kahdessa haussa ei ole merkittäviä sisällöllisiä eroja, mm. tukitasot ovat molemmissa samat.

Yrityksen kehittämisavustusta voidaan myöntää kone- ja laiteinvestointeihin, rakentamiseen sekä aineettomiin investointeihin. Investointeihin avustusta voidaan myöntää yrityskoon mukaan 20–40 %. Investointien ohella avustusta voidaan myöntää merkittävään yrityksen kehittämiseen. Kehittäminen voi kohdistua esim. tuotannon kehittämiseen, tuote- ja palvelukehitykseen tai kansainvälistymisvalmiuksien kehittämiseen.

Kustannuksina kehittämisessä voidaan hyväksyä palveluostoja, yrityksen omia palkkakustannuksia, ulkomaanmatkoja, osallistumista kansainvälistymistä edistäville messuilla. Tukea pk-yritysten kehittämistoimenpiteisiin voidaan myöntää 50 % avustuksen piiriin hyväksytyistä kustannuksista.

De minimis -tuen enimmäismäärä nousi 2024 alusta 200 000 eurosta 300 000 euroon

De minimis -tuki on yrityksille myönnettävää julkista tukea. Tuki voi olla rahoitusta tai muuta etuutta, esimerkiksi verohelpotus, korkotuki, osin tai kokonaan ilmainen koulutus tai muu palvelu, joka tarjotaan rajatulle yritysjoukolle. EU-asetuksen mukaan yhdelle yritykselle myönnetyn tuen kokonaismäärä ei saa olla yli 300 000:ta euroa minkään kolmen vuoden jakson aikana.

Tuki katsotaan myönnetyksi sillä hetkellä, kun yritykselle annetaan laillinen oikeus tukeen. Sillä ei ole merkitystä, milloin tukea on haettu tai milloin se on maksettu, tai kuinka paljon myönnettyä tukea on käytetty.

Samaan konserniin tai määräysvaltaan kuuluville suomalaisille yrityksille myönnetyt tuet lasketaan yhteen. Suomessa de minimis -tukea myöntävät Business Finlandin lisäksi esimerkiksi kunnat, maakuntien liitot, ministeriöt, Finnvera ja ELY-keskukset. Jokainen tukea myöntävä organisaatio ilmoittaa päätöksessään de minimis -tuen määrän.