fbpx

Jopa puolet kontaktoiduista eteläsavolaisista mikroyrityksistä lopettamassa tai myymässä liiketoiminnan ja liki neljännes yrityksistä ei näe kehittämistarpeita

Mikkelin ja Savonlinnan alueilla on otettu merkittäviä askelia paikallisen yritystoiminnan jatkuvuuden ja kehityksen varmistamiseksi. Hankerahoituksen turvin on ollut mahdollista kontaktoida pitkään toimineita yrityksiä ja herätellä heitä ennakoimaan ja suunnittelemaan liiketoiminnan tulevaisuutta.

HELMI-hankkeen tavoitteena on edistää liiketoimintojen jatkuvuutta Etelä-Savossa onnistuneiden omistajanvaihdosten kautta sekä samalla tukea yritysten kasvua, uudistumista ja kannattavuuden sekä muutoskyvykkyyden vahvistamista. Ensimmäisten kuuden hankekuukauden aikana on kontaktoitu yhteensä liki 300 yritystä Mikkelin ja Savonlinnan seuduilla. Yhteydenotoissa on keskitytty yrityksiin, jotka ovat toimineet alueella noin 20 vuotta ja joiden liikevaihto on alle 200 000 euroa. Yhteydenottojen tavoitteena on herättää yrittäjien kiinnostusta ennakoimaan ja suunnittelemaan liiketoimintansa jatkuvuutta.

”Hankkeen myötä paikallisille yrityksille tarjotaan maksutonta palvelua omistajanvaihdoksen suunnittelun ja toteutuksen tueksi, mikä on kerännyt kiitosta yrittäjiltä. Kohtaamisissa on saatu positiivista palautetta yrittäjiltä, he ovat kiitelleet proaktiivista yhteydenottoa. Yrittäjät ovat kokeneet, että heidän liiketoimintaansa arvostetaan ja heidän tarpeitaan kuunnellaan, vaikka aihe ei olisikaan heille juuri sillä hetkellä ajankohtainen”, toteaa Mikkelin kehitysyhtiö Miksein projektipäällikkö Kirsi Mättölä.

Haasteitakin yrittäjien tavoittamisessa on ollut.  Osalla yrittäjistä on jäänyt yrityksen tietojen päivitykset tekemättä Patentti- ja rekisterihallitukselle (PRH), ja osa yrityksistä on jo lopettanut toimintansa, vaikka rekistereissä tiedot vielä löytyvät. Lisäksi on ollut tapauksia, joissa yritykset eivät ole vastanneet yhteydenottoihin tai päättäneet puhelun kesken. Tämä heijastaa yrittäjien erilaisia asenteita puhelimitse tehtäviin yhteydenottoihin.

Kontaktoinnin tuloksena hyvä pienten yritysten tilannekuva

Suurin osa (43 %) palvelutarpeista hankkeen toiminta-alueella keskittyy omistajanvaihdospalveluihin. Tämä korostaa, että omistajanvaihdosten tukeminen on alueella tärkeää ja että yrityksillä on huomattava tarve tukeen näissä prosesseissa.  Lähes kymmenen prosenttia yrityksistä on ilmoittanut tarvitsevansa neuvontaa yrityksen hallittuun lopettamiseen, koska yrityksen/yrittäjyyden jatkonäkymiä omistajanvaihdoksen myötä ei nähdä todennäköiseksi. Kohderyhmän yrityksistä puolet suunnittelee muutosta yritystoiminnan jatkuvuuteen joko myymällä tai lopettamalla liiketoiminnan.

Yrityksistä 23 % on ilmoittanut olevansa ns. stabiilissa tilassa, mikä tarkoittaa, että ne eivät aktiivisesti hae muutosta tai kehitystä. Kehittäminen yleensä loppuu mikroyritysten kohdalla jo vuosia ennen omistajanvaihdosta. Näin ollen kehittämishaluttomuus koskee todennäköisesti myös useimpia omistajanvaihdosta suunnittelevia yrityksiä. Erityisesti tämä ilmiö huolestuttaa hankkeen toimijoita.

Mitä tulee tapahtumaan näissä yrityksissä jatkossa? Ovatko ne elinkelpoisia tai myyntikuntoisia tulevaisuudessa? Mitä jos kaikki edellä mainitut eli yli 70 % yrityksistä eivät syystä tai toisesta onnistu omistajanvaihdoksessa? Millaiset vaikutukset sillä on Etelä-Savon elinvoimaisuuteen?

Yrityksistä 17 % ei ole halunnut hankkeen tarjoamia palveluja tai yritystoiminta on jo lopetettu, tai yritystä ei ole tavoitettu. Tämä osoittaa, että vaikka hankkeen palvelut ovat laajasti saatavilla, kaikki yritykset eivät näe niitä tarpeellisina tai ne ovat jo päättäneet toimintansa.

Valoisampana tulevaisuus näyttäytyy vain kymmenellä prosentilla kohderyhmän yrityksistä; heillä on tarve kehitystoimenpiteille joko liiketoiminnan laajentamiseen, prosessien parantamiseen tai uusien tuotteiden tai palveluiden kehittämiseen.

Positiivista on myös se, että omistajanvaihdosneuvonta on aloitettu 137 tapauksessa eli yli 40 %:ssa kontaktoiduista yrityksiä. Tämä on johtanut 23 toteutuneeseen omistajanvaihdokseen, mikä on merkittävä määrä mm. alueellisen elinvoimaisuuden ja työpaikkojen säilymisen kannalta.

Lisätietoja:

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy: projektipäällikkö Kirsi Mättölä, Puh. 0440 361 606, kirsi.mattola@mikseimikkeli.fi
Itä-Savon Uusyrityskeskus ry: Projektivastaava (Savonlinna) Katja Remes, Puh. 044 417 4960, katja.remes@savonlinna.fi

HELMI-hankkeen, jonka toteuttajina toimivat Mikkelin kehitysyhtiö Miksei, Mikkelin seudun Uusyrityskeskus sekä Itä-Savon Uusyrityskeskus, rahoituksesta vastaavat Euroopan aluekehitysrahasto ja Etelä-Savon Maakuntaliitto.

MikseiMikkeli M-logo taustakuva

Olethan tehnyt yrityksesi edunsaajailmoituksen Kaupparekisteriin

Yrityksesi edunsaajat ilmoitetaan erikseen Kaupparekisteriin, koska yrityksen tosiasialliset edunsaajat eivät välttämättä ole yrityksen vastuuhenkilöitä, kuten vaikkapa hallituksen jäseniä. Edunsaaja on ihminen, joka joko omistaa yrityksen tai muuten käyttää määräysvaltaa siinä.

Osakeyhtiöiden ja osuuskuntien täytyy tehdä ilmoitus, samoin osan avoimista yhtiöistä ja kommandiittiyhtiöistä, toiminimiyrittäjien ei. Edunsaajailmoitus on maksuton.

Tee maksuton edunsaajailmoitus viipymättä

Tee edunsaajailmoitus viipymättä, jos tilanteesi on jokin seuraavista:

  • Yrityksesi ei ole ilmoittanut edunsaajatietojaan Kaupparekisteriin 1.7.2019 ja 1.7.2020 välisenä aikana.
  • Yrityksesi edunsaajatiedot ovat muuttuneet.
  • Olet rekisteröinyt uuden yrityksen.
  • Et ole enää yrityksen edunsaaja.

Yritysten tosiasiallisia edunsaajia koskevien tietojen läpinäkyvyys on globaalin sääntelyn edellyttämä perusasia. Suomessa edunsaajia koskevien tietojen läpinäkyvyys toteutetaan merkitsemällä tiedot Kaupparekisteriin.

Maksuton edunsaasjailmoitus on tehtävä myös silloin, kun yrityksellä ei ole laissa määriteltyjä edunsaajia, sillä näissä tilanteissa edunsaajina pidetään oikeushenkilön hallitusta tai vastuunalaisia yhtiömiehiä, toimitusjohtajaa tai muuta vastaavassa asemassa olevaa henkilöä.

Miksi täytyy ilmoittaa?

Yrityksen toiminta voi vaikeutua, jos se ei ilmoita edunsaajatietojaan ja pidä niitä ajan tasalla. Rahanpesulain mukaan  pankeilla, tilitoimistoilla ja asianajotoimistoilla on velvollisuus tunnistaa asiakkaansa, tarkistaa edunsaajatiedot ja ilmoittaa Patentti- ja Rekisterihallitukselle (PRH), jos yrityksen rekisteröidyissä edunsaajatiedoissa on puutteita tai epäjohdonmukaisuuksia.

Jos ilmoitus on vielä tekemättä, on syytä tarttua toimeen. 1.1.2024 alkaen PRH voi määrätä yrityksen selvitystilaan tai poistaa sen kaupparekisteristä, jos yritys ei kehotuksista huolimatta ilmoita edunsaajatietojaan tai korjaa virheellisiä tietoja. Tietojen tulee olla kaupparekisterissä ajantasaisina ja virheettöminä.

Lisätietoja löydät PRH:n verkkosivuilta.

 

Jesse Haajalle Mikkelin seudun innovaattoripalkinto

Jesse Haaja sai innovaattoripalkinnon

Mikkelin seudun innovaattoriksi 2019 on valittu mainostoimiston toimitusjohtaja ja elokuvaohjaaja Jesse Haaja. Palkinnon myöntänyt Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy valitsee innovaattoreiksi ihmisiä, jotka ovat omalla työllään merkittävästi vaikuttaneet Mikkelin seudun elinkeinoelämän ja työyhteisöjen kehittymiseen ja uudistumiseen pitkäjänteisesti.

Oman mainostoimiston Haaja perusti Mikkeliin kymmenen vuotta sitten. Itsensä hän näkee innovaattorina, joka ei älyä pelätä asioita.

”Ehkä se on vähän pöljänkin merkki, kun ei osaa pelätä asioita, jotka saattavat kaataa miehen. Minulle on tärkeää, että tulee tehtyä asioita, joita moni ei ole tehnyt. Olen luottanut siihen, että pystyn tekemään sellaisia asioita, enkä ole tyytynyt tavanomaiseen.”

Tekemisen paloaan hän kuvaa tarpeeksi luoda jotain.

”Se on sellainen luova möykky, joka pitää saada ulos tavalla tai toisella. Harkitsin supersankarielokuvan tekemistä vakavasti, mutta päädyin siihen, että jos jätän tämän tekemättä, kukaan mukaan ei sitä tee. Koin, että jostain syystä minulla on velvollisuus tehdä se elokuva.”

Draamaelokuvaprojektit ovat isoja, joten niissä sattuu ja tapahtuu kaikenlaista. Haaja on huomannut, että maailmalla ymmärretään se, että isojen projektien toteutus ei ole aina helppoa ja homma voi mennä pieleenkin.

”Meillä täällä saatetaan palkita tekijät häpeällä, että kyllä sä kehtasit. Välillä se pisti miettimään, että miksi edes yritän, mutta sitten maailmalla otettiin avosylin vastaan.”

Filmit opettavat

Viitisen vuotta sitten Haaja alkoi valmistella nuoruuden supersankarihahmonsa, Rendelin, pohjalta toimintaelokuvaa. Ensi-ltaan päästiin loppuvuonna 2017. Elokuvaa rahoittamaan Haaja sai mukaan peräti 500 yhteistyökumppania omista verkostoistaan, asiakkaistaan ja lähipiiristään. Lisäksi hän investoi omia rahojaan ja otti velkaa.

”Matkan jaksoi juosta läpi pätkittäin, mutta se oli rankka pala. Se vaikutti koko loppuelämään, asiakassuhteisiin, yritykseen ja perheeseen. Rendel myös särki paljon.”

Filmi levisi 60 maahan. Kimmoke kakkososan tekoon tuli pääosin Yhdysvalloista, missä ykkösosan levitys eri tallennemuodoissa ja jakelukanavissa ylitti ennakko-odotukset. Jatko-osa kuvattiin viime vuonna kotimaassa. Tällä kertaa Haaja rajasi omaksi roolikseen ohjaajan ja suunnittelijan tehtävät ja jätti tuottamisen muille.

Rendelin jatko-osaa leikataan parhaillaan Helsingissä.

”Elokuvien tekemistä on kiva harrastaa. Se on ollut sellaista sielun ruokintaa.”

Välipaloina on syntynyt Mikkelissä viime vuonna kuvattu lyhytfilmi Hear me, jonka pääosassa on Haajan kihlattu, australialaisnäyttelijä Bianca Bradey. Filmi on pärjännyt hyvin kansainvälisillä filmifestivaaleilla.

Palkintoja on satanut myös useille musiikkivideoille. Parhaillaan käsikirjoitusvaiheessa on myös kaksi myöhemmin tuotantoon tulevaa toimintaelokuvaa.

”Tavoitteena on, että festivaaleja kiertämässä olisi koko ajan 3-4 filmiä. Ehdokkuuksia on tullut tähän mennessä 50 ja palkintoja 20, joista osa on rahapalkintoja. Lisäksi festivaalit lennättävät tekijöitä paikan päälle esittelemään filmiä. Senkin olen oivaltanut, että Suomesta ei kannata aloittaa kansainvälisille markkinoille suunnatun elokuvan levitystä.”

Kotimaa vei voiton

Viime vuodet Haaja kuvailee painaneensa läpi samalla hypellä. Nyt on vihdoin rakonen vetää vähän henkeä ja ladata akkuja. Tällä hetkellä hän jakaa aikansa Mikkelin ja Helsingin kesken. Yrityksellä on toimisto molemmissa.

”Perustekemiseni on edelleen mainosalalla. Helsingissä on meneillään paljon projekteja. Tykkään sikäläisestä tavasta työskennellä, eli siellä pidetään yksi workshop-päivä ja sen jälkeen keskitytään tekemään.”

Haajan mainostoimiston suurimpia asiakkaita on tällä hetkellä Suomen Olympiakomitea, jolle yritys työstää uuden brändin Tokion olympialaisiin. Toimeksianto on laaja, sillä se kattaa eri lajiliitot ja paraolympialaiset. Vuosia yrityksen asiakkaana on ollut myös AKK Motorsportin Neste Ralli. Meneillään on myös tv-sarjan konseptointi amerikkalaiselle Marvel-televisiolle.

”Mikkelissä oma tekeminen on kääntynyt nyt teollisuuteen ja ravintolapuolelle. Aina kun täällä on annettu lupa tehdä asioita ja luotettu siihen, mitä tehdään, on syntynyt tuloksia. Yleensäkin ongelmia tulee, jos kesken projektin joudutaan tekemään kompromisseja. Olisi hyvä muistaa, että kun asiakas päättää sijoittaa mainontaan, sen kuuluisi tuottaa hänelle lisää rahaa ja hyvin usein siihen päästään, jos mennään alkuperäisen suunnitelman mukaan.”

Mikkelin kaupungin markkinointia hän kehittäisi luontaisista vahvuuksista käsin.

”Pitäisi pysähtyä miettimään, mikä tämä kaupunki on ja mitä nämä ihmiset haluavat. Ulkokuoren kiillotus ei onnistu, jos ydin ei ole kunnossa. Ihmiset, Saimaa, sijainti ja lähialueen uniikki palvelukokonaisuus, jota luotsaavat rohkeat ja intohimoiset yrittäjät. Se on se ydin. Täällä on myös tapana pyytää helposti apua konsulteilta eli ihmisiltä, joilla ei ole mitään kosketuspintaa tähän kaupunkiin. Voitaisiin välillä kysyä niiltä, jotka tuntevat Mikkelin.”

Mikkelissä Haajan yritys toimii Kauppakeskus Akseliin syntyneessä yrityskeskittymässä. Saman avokonttorin jakavat näyttävistä vuorovaikutteisista installaatioista tunnettu OiOi Collective Oy, 3D-suunnitteluun keskittyvä 3dbase ja ohjelmistokehitykseen erikoitunut Metatavu Oy.

”Saamme kaikki synergiaetua yhdessä toimimisesta. On kiva, että työyhteisöön kuuluu muitakin kuin omia työntekijöitä. Tämä on ollut kuin uusi alku meille kaikille.”

Työtahti tolkulliseksi

Haaja kuvailee tehneensä 10 vuotta sitten 18-tuntisia työpäiviä ja määritelleensä itsensä työnteon kautta. Nyt ykkösenä arvoissa on lasten kanssa vietetty aika.

”Seuraavien viiden vuoden aikana haluan ajaa hallitusti ruuhkan alas. Tällä hetkellä yritän päästä eroon asioista, jotka vaikuttavat pitkälle ajalle. Haen rauhaa ja turvaa keskittyä tähän hetkeen.”

Haaja on myös kysytty luennoitsija eri tilaisuuksiin ja hän pitää ihmisten sparrauksesta.

”Voin vetää luennon vaikka 200 ihmiselle ja käyttää hetken aikaa sen jälkeen ihmisten kanssa keskusteluun, mutta poikkeuksetta poistun kyllä takavasemmalle hyvin nopeasti, kun velvollisuudet on hoidettu. Olen kuitenkin perusluonteeltani introvertti, joka haluaa viettää aikaa mökillä rauhoittuen ja olla lasten kanssa.”

Lisätiedot palkinnosta:

Juha Kauppinen, toimitusjohtaja
Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy luo työtä mikkeliläisille tukemalla yritysten kehitystä, kasvua ja vientiä. MikseiMikkeli palvelee yrittäjiä liiketoimintasuunnitelman laatimisvaiheesta alkaen, kaikissa kehitysvaiheissa. Asiantuntijamme auttavat yrityksiä sijoittumaan, löytämään työvoimaa, kehittämään liiketoimintaa sekä luomaan kansallisia ja kansainvälisiä verkostoja. Lisää meistä www.mikseimikkeli.fi. Some: @mikseimikkeli