Savonlinnan kaupunginhallitus päätti käynnistää neuvottelut Mikkelin kaupungin, Essoten ja Sosterin kanssa 29.6.2020. Neuvotteluita käytiin ensin Essoten, Sosterin, Savonlinnan ja Mikkelin luottamus- ja viranhaltijajohdon kesken. Tämän jälkeen sovittiin, että viranhaltijajohto jatkaa neuvotteluja ja tekee esityksen.
Viranhaltijajohto on käynyt neuvottelut ja sen pohjalta Mikkelin kaupunginjohtaja Timo Halonen ja Savonlinnan kaupunginjohtaja Janne Laine esittävät kaupunginhallituksilleen seuraavista asioista sopimista:
Etelä-Savon sote-maakunnassa on kaksi ympärivuorokautista perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystystä (muun muassa anestesiologia, sisätaudit ja kirurgia) ylläpitävää keskussairaalaa, toinen Mikkelissä ja toinen Savonlinnassa. Maakunnan synnytyssairaala on Mikkelissä.
Maan hallitukselle tehdään yhteinen esitys siten, että terveydenhuoltolakiin linjataan, että kaikissa maan keskussairaaloissa (mukaan lukien Mikkeli ja Savonlinna) on ympärivuorokautinen erikoissairaanhoidon päivystystoiminta mukaan luettuna anestesiologia, sisätaudit ja kirurgia. Terveydenhuoltolakia tulee muuttaa siten, että Etelä-Savon sote-maakunnassa on kaksi keskussairaalaa. Myös keskittämisasetusta tulee lieventää siten, että tämä mahdollistuu.
Tulevassa yhteisessä sote-maakunnassa työnjaon jatkokehittäminen tehdään siten, että sairaaloiden välillä yhteenlasketut volyymimäärät pysyvät nykytasolla, mikä turvaa molemmissa sairaaloissa riittävän määrän sairaanhoitajaopiskelijoiden harjoittelupaikkoja sekä sairaaloiden työntekijämäärät nykyisessä suhteessa.
Työnjaon tarkempi valmistelu pitäisi tehdä Sosterin ja Essoten yhteistyönä siten, että Etelä-Savossa on kaksi nykyisen tasoista päivystävää keskussairaalaa.
Savonlinna on sote-maakunnan hallinnon keskuskaupunki. Sote-maakunnan ylin johto esikuntineen (esimerkiksi sote-maakuntajohtaja, talousjohtaja, hallintojohtaja ja henkilöstöjohtaja, esikuntahenkilöstö sekä tietohallintojohtaja ja ICT-yksikkö) sijoitetaan Savonlinnaan.
Terveyspalvelujen johto sijoittuu Mikkeliin. Muu toimialajohto ja hallinnon muut työpaikat jaetaan työntekijämäärien suhteessa kaikkien kaupunkien kesken.
Kehitysvammahuollon hallinto ja johto sijoittuvat Pieksämäelle.
Etelä-Savon maakuntaliitto (nykyinen maakuntaliitto) jatkaa Mikkelissä.
Sote-maakunnan valmisteluhallituksen puheenjohtaja tulee Savonlinnasta.
Savonlinna sitoutuu Etelä-Savon maakuntaan ja sote-maakuntaan.
Mikkeli ja Savonlinna sitoutuvat tukemaan toisiaan Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamkissa siten, että molemmissa säilyy ja kehittyy vuoden 2023 mukainen opiskelijamäärä (Mikkelissä noin 3 700 ja Savonlinnassa noin 1 400) sekä edistämään kaupunkien strategisia kehittämishankkeita ammattikorkeakoulussa.
Kaupunginjohtajien esitys perustuu seuraaviin asioihin:
KYS-yhteistyötä voidaan toteuttaa myös Mikkeli-Savonlinna-mallissa. KYS erva-alueen tehtävänsä mukaisesti tukee molempien sairaaloiden toimintaa osallistumalla työnjaon kehittämiseen sekä turvaamalla lääkäreiden saatavuuden. Mikkelin, Savonlinnan ja KYSin sairaaloiden välistä yhteistyötä on tarkoitus kehittää siten, että laadukkaat hoitoketjut sairaaloiden välillä toimivat niin, että potilaat saavat parhaan mahdollisen palvelun ja potilasturvallisuus on taattu.
Etelä-Savon maakunnan hajoaminen vaarantaisi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamkin Savonlinnan kampuksen tulevaisuuden ja voisi lisäksi aiheuttaa ongelmia myös Ammattiopisto SAMIedun toiminnalle EU-rahoitusmahdollisuuksien merkittävästi pienentyessä. Xamkissa ja SAMIedussa on yhteensä noin 3 000 opiskelijaa mukaan lukien Xamkin saamat lisäkoulutuspaikat. Koulutuksella ja osaamisella on avainvaikutus alueen elinvoimalle ja kehitykselle.
Mikkelillä ja Essotella on vahva tahto turvata Savonlinnan keskussairaalan ympärivuorokautinen päivystys nykytasolla Etelä-Savo-yhteydessä. Molempien kaupunkien alueiden asukkaille erikoissairaanhoitopalvelut ovat elintärkeitä ja niiden turvaamiseksi pitää tehdä hyvää yhteistyötä.
Etelä-Savon sote-alueen rahoituspohja on tämänhetkisten laskelmien perusteella huomattavasti Pohjois-Savoa vahvempi. Etelä-Savossa alijäämä on vain 3 miljoonaa euroa kun Pohjois-Savossa alijäämä on noin 27 miljoonaa euroa.
Kaupunginjohtajat vetoavat Essotea ja Sosteria istumaan samaan pöytään yhteistyössä KYS:in kanssa ja sopimaan asioista neuvottelemalla. Tällä tavalla vahvistetaan myös koko Itä-Suomen yhteistyötä ja tulevaisuutta. Kaupunginjohtajien mielestä sovinnon ja neuvotteluratkaisun saaminen on koko Itä-Suomen, kaupunkien ja alueen asukkaiden etu.
Kirjoittanut: Jukka Kumpusalo Kansikuva: Jessica Järvinen
Tämä kirjoitus on osa elinvoimasarjaa, jota kirjoitetaan syksyn 2020 aikana. Tällä kertaa tutustutaan tarkemmin Mikkelin kaupungin väestörakenteeseen ja muuttoliikkeeseen. Väestörakenteen ymmärtäminen on avainasemassa esimerkiksi elinvoimatoimenpiteitä suunniteltaessa. Mikkelin osalta nykytilanne herättää myös kysymyksiä.
Ennusteen mukaan Etelä-Savon väestömäärän arvioidaan vuoteen 2040 mennessä laskevan 18 prosenttia. Kun Etelä-Savossa vuonna 2019 on 143 000 ihmistä, vuonna 2040 asukasmäärän arvioidaan nyt olevan noin 116 500. Tilastokeskuksen vuonna 2019 antaman väestöennusteen mukaan Suomessa ei 2030-luvun puoleen väliin mennessä ole yhtään maakuntaa, jossa syntyy enemmän ihmisiä kuin kuolee, mikäli syntyvyys pysyy nykyisellä tasollaan.
Kaupungin väestönkehitys on luonnollisen väestönkehityksen, muuttoliikkeen ja aluerajojen muutosten summa. Aluerajojen pysyessä ennallaan väestönkehitykseen vaikuttavat siis syntyvyys, kuolleisuus ja muuttoliike.
Nykyihminen on muuttanut koko olemassaoloaikansa – 200 000 vuoden ajan. Populaatiot ovat laajentuneet ja levinneet niin ennen kartoittamattomille alueille kuin myös toistensa alueille. Monen suuren muuttoaallon takana ovat olleet sodat ja valtapolitiikka. Pakkosiirron seurauksena 1500-luvulla syntyi monien kaupunkien tavoin myös Helsinki. Nykyään pakkosiirtoja koetaan vähemmän, mutta muuttoliikkeen rooli on korostunut kaupunkikehityksessä: Lontoon väkiluvusta yli 36% on ulkomaalaistaustaista, Tukholmassa ja Oslossa molemmissa yli 25%, Pariisissa 15% ja Haagissa 33%. Vuonna 2019 ulkomaalaistaustaisten osuus Mikkelissä oli 4,3%. Osuus on suurten C21-kaupunkien joukossa kolmanneksi pienin Kajaanin ja Kuopion jälkeen.
Muuttoliikkeen syyt erotellaan kirjallisuudessa usein taloudellisiin, sosiaalisiin, poliittisiin ja ympäristösyihin. Näiden ympärille kietoutuvat kansainväliset megatrendit kuten teollistuminen, kaupungistuminen, digitalisaatio ja työelämän muutos. Länsimaissa yleisesti trendeinä tunnistetaan myös esimerkiksi vanheneva väestö, pidempi elinajanodote ja pienenevä syntyvyys.
Väestönkehitys Mikkelin kaupungissa
Mikkelin kaupungissa asui 31.12.2019 yhteensä 53 130 ihmistä. Samaan aikaan Etelä-Savossa asui 142 380 ihmistä. Asukkaat jakautuivat hieman aiemmin tehdyn taulukon mukaan seuraavasti.
Ikäluokka
Mikkeli
Osuus %
Etelä-Savo
Osuus %
Suomi
Osuus %
0-14 -vuotiaat
7 633
13,9%
18 480
12,8%
870 396
15,8%
15-64-vuotiaat
32 377
60,2%
82 627
57,1%
3 422 302
62%
Yli 65-vuotiaat
13 808
25,7%
43 508
30,1%
1 233 086
22,3%
Taulukko: Mikkelin, Etelä-Savon ja Suomen ikäluokkien määrät ja osuudet väestöstä
Mikkelin kaupungin väkiluku on ollut 2000-luvulla lievästi laskusuuntainen, mutta vuodesta 2016 alkaen väestönmuutos kiihtyi selvästi ja kaupunki menetti vuosien 2016-2019 välillä lähes 1400 ihmistä väkiluvustaan. Onkin perusteltua kysyä, mistä ilmiö johtuu? Miksi väestö väheni niin nopeasti vuosina 2016-2019?
Mikkelin kaupungin väkiluku 2000-luvulla. Lähde: Tilastokeskus
Kuten aiemmin todettu, väestönmuutoksen osatekijät ovat luonnollinen väestönmuutos, muuttoliike sekä aluerajojen muutos. Vuosina 2016-2019 ei Mikkelissä ollut aluerajojen muutoksia, joten selittävän ilmiön on löydyttävä muista osatekijöistä. Seuraava kuvaaja esittää väestönmuutoksen eri osatekijät vuodesta 2000 aina vuoteen 2019 saakka.
Mikkelin kaupungin väestömuutos 2000-luvulla osatekijöittäin. Lähde: Tilastokeskus, koonti Jukka Kumpusalo
Kuten kuvaajasta voi huomata, Mikkelin kaupungin negatiivinen väestönkehitys on pitkälti seurausta kahdesta osatekijästä: luonnollinen väestönmuutos on lievästi kiihtynyt, mutta erityisesti ulos suuntautuva muuttoliike on kasvanut räjähdysmäisesti vuosina 2016-2019. Kuntapäättäjänä ja johtavana virkamiehenä olisikin kysyttävä kysymys, miksi ovi Mikkelistä ulos kävi niin tiuhaan? Varsinkin vuosi 2019 oli kaupungille synkkä. Mitä tapahtui? Väestönmuutoksen talousvaikutusta käsittelen myöhemmin tässä artikkelissa lyhyesti.
Jos lähdetään ajatuksesta, että emme voi nopealla aikavälillä merkittävästi vaikuttaa syntyvyyteen emmekä kuolleisuuteen, jää analysoitavaksi muuttoliike.
Kuka Mikkeliin muuttaa ja kuka muuttaa pois?
Vuosina 2000-2008 Mikkelin kaupungin muuttoliike oli lievästi negatiivinen. Vuosikymmenen vaihde kuitenkin muutti tilanteen ja muuttoliike kääntyi lähes tasapainoon vuosiksi 2009-2015. Vuodesta 2016 lähtien trendi notkahti pahasti pakkaselle. Seuraavassa taulukossa esitetään nettomuutto vuosina 2000-2019 ikäryhmittäin.
Kuntien välisen muuttoliikkeen nettomuutos ikäryhmittäin 2000-2019, Mikkeli Lähde: Tilastokeskus 2019, koonti Jukka Kumpusalo
Pyrin korostamaan nettomuuton suuntaa taulukossa vielä merkitsemällä negatiivisen muuttoliikkeen punaisella ja positiivisen vihreällä. Vaikka muuttoliike voidaan jakaa kausiin 2000-2009 ja 2010-2015 sekä 2016-2019, voidaan koko 2000-luvulta tunnistaa kaksi trendiä.
Ensimmäinen trendi on nuorten aikuisten ikäluokkien poismuutto. Vuonna 2019 nuorten aikuisten poismuutto kaksinkertaistui. Opiskelukaupungin maineestaan huolimatta Mikkelin kaupungin perälauta vuotaa nuoria aikuisia muualle Suomeen. Tilastojen puitteissa lienee rehellistä sanoa, että kaupungin pitovoima nuorten aikuisten keskuudessa on heikko. Muuttoliikkeen määrä on niin suuri, että on varsin yhdentekevää, vaikka muissa ikäluokissa positiivinen kehitys saataisiin kaksinkertaistettua, jos nuorten ikäluokkien pitovoimaongelmaa ei saada ratkaistua. Nuorten ikäluokkien muuttoalttius on kolminkertainen muihin ikäluokkiin verrattuna, joten nämä ikäryhmät reagoivat herkemmin esimerkiksi mainekuvan muutoksiin.
Toinen trendi vaikuttaa olevan yli 55-vuotiaiden tulomuutto. Ikäryhmittäin havaitaan vuosivaihtelua, mutta kaupungin tulevaisuuskuva – ehkä myös mainekuva – vaikuttaa olevan positiivisempi 55-74 -vuotiaiden keskuudessa.
Muuttoliike Mikkelistä suuntautuu pääsääntöisesti muihin kaupunkeihin. Erityisen huono kaupungille oli vuosi 2019, jolloin muuttoaalto Mikkelistä pois nähtiin lähes kaikissa ikäryhmissä. Seuraavassa taulukossa esitetään tulo- ja poismuuton top 10-kunnat vuonna 2019.
Kunta
Tulomuuttajien määrä
Poismuuttajien määrä
Helsinki
138
287
Jyväskylä
111
228
Tampere
74
166
Espoo
75
156
Kuopio
88
154
Lahti
67
125
Lappeenranta
77
122
Vantaa
95
106
Kouvola
*
67
Joensuu
*
67
Lähtevä muutto Mikkelistä muualle vuonna 2019, TOP 10
(*Tulomuuton TOP 10-listalla Kouvola ja Joensuu jäävät Juvan ja Savonlinnan taakse. Vuonna 2019 Juvalta Mikkeliin muutti 70 asukasta ja Savonlinnasta Mikkeliin 67 asukasta. Myös muut seutukunnat ovat tulomuutossa hyvin edustettuina.)
Vaikka Mikkeli onkin muuttopositiivinen maahanmuuton osalta, ei maahanmuuton määrä toistaiseksi riitä kompensoimaan kotimaisen muuttoliikkeen tappiota.
Edellä mainittujen kahden trendin seuraus on, että väestöpyramidi painottuu jatkuvasti korkeampia ikäluokkia kohden. Tähän ilmiöön pohjautuu myös Tilastokeskuksen tuottama Mikkelin kaupungin väestöennuste vuoteen 2040 saakka.
Tilastokeskuksen väestöennuste 2040
Tilastokeskus julkaisi vuonna 2019 uuden väestöennusteen Mikkelin kaupungista. Ennusteen mukaan kaupungin väestö vähenee 11 prosenttia vuoteen 2040 mennessä.
Mikkelin kaupungin väestöennuste 2020-2040, Tilastokeskus 2019
Ennustetta tutkiessa on huomattava, että ennuste on demografinen trendilaskelma. Ennusteessa otetaan huomioon kaikki väestönmuutoksen perussuureet: syntyvyys, kuolleisuus (ns. omavaraisuuslaskenta) ja muuttoliike. Laskennan peruste on kuitenkin ajatus siitä, mikä olisi kaupungin väestömäärä, jos viime vuosien väestönkehitys jatkuisi samanlaisena. Tämä osittain selittää, miksi Mikkelin kaupungin väestöennusteet ovat vuosina 2016-2019 vaikuttaneet jatkuvasti heikentyvän (kun väestön väheneminen ajanjaksolla kiihtyi). Seuraavassa kuvaajassa on Tilastokeskuksen väestöennuste 2040 saakka ikäluokittain.
Lähde: Tilastokeskus 2019, haettu 22.8.2020, koonti Jukka Kumpusalo
Kuten nykyinen muuttoliikekin antaa ymmärtää, ennuste painottuu yli 75-vuotiaiden määrän kasvuun ja väestön vähenemiseen muissa ikäluokissa. On kuitenkin tärkeää huomata, että Tilastokeskuksen ennuste ei ole mikään itseään toteuttava ennuste, vaan yksinkertaisesti kääntämällä vuosina 2016-2019 voimistunutta muuttotrendiä positiivisempaan suuntaan Mikkelin kaupunki vaikuttaa myös pitkän ajan ennusteeseen positiivisesti. Toisaalta se kertoo, miten nykyisen tilanteen vallitessa väestönmuutos etenee.
Väestönmuutoksen talousvaikutus
Edellisessä artikkelissani ”Mistä Mikkelin työpaikat tulevat? Missä työpaikat ovat?” kävin läpi sitä, kuinka kunnan tulot muodostuvat. Jos katsotaan yksin muuttoliikettä ja väestönkehitystä, niin äkkinäinen vetäisi johtopäätöksen, että eihän tilanne kovin pahalta vaikuta: vuoteen 2040 mennessä kaupungin väkiluku laskee 5000 ihmisellä vajaaseen 48 000 asukkaaseen. Yksinkertaisella laskelmalla kaupungin olisi siis kehityksen jatkuessa nykyisellään skaalattava toimintojaan 11% pienemmän kaupungin tarpeisiin.
Taloudellinen todellisuus ei kuitenkaan toimi näin. Kuntaliiton mukaan Manner-Suomen 295 kunnan yhteenlasketut sosiaali- ja terveystoimen menot olivat vuonna 2018 keskimäärin 3327€ asukasta kohden. Tulot asukasta kohden Mikkelin kaupungissa olivat 7210€. Väestöpyramidin tasapainoinen kehitys on kunnan jatkuvuuden kannalta olennaista, sillä vaikka nuorten ikäluokkien tulokehitys on heikompaa, on näiden nettomaksuasema kunnan toiminnan jatkuvuuden kannalta edullisempi. Nuorten aikuisten ikäluokat maksavat siis enemmän veroja kuin käyttävät kunnan palveluja (puhutaan ns. nettomaksajista ja nettosaajista). Erityisesti sosiaali- ja terveysmenot kasvavat väestön ikääntyessä, kuten oheisesta Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kuvaajasta voi todeta. Kuvaaja on vuodelta 2011, jonka jälkeen menot ovat ymmärrettävästi kasvaneet.
Miesten ja naisten terveysmenot ikäryhmittäin. Kapiainen ja Eskelinen, Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos, Raportti 17/2014
Kukin voi itse arvioida taloustilanteen, joka syntyy, jos kaikki muut ikäluokat vähenevät keskimäärin 20% ja yli 74-vuotiaiden ikäluokka kasvaa 51%. On kuitenkin jälleen huomattava, että väestön ikääntyminen on valtakunnallinen ja länsimainen ilmiö. Sen sijaan Mikkelistä ulospäin suuntautuva nuorten aikuisten muuttoliike, joka tilannetta edelleen heikentää, on kaupungin omassa vaikutuspiirissä oleva ilmiö. Tulevaisuusinvestointina Mikkelin kaupungin pitovoiman kasvattaminen nuorten ikäluokkien silmissä vaikuttaisi täten hyvältä – ellei välttämättömältä – investoinnilta. Mitä tällaiset pitovoimainvestoinnit sitten ovat – nämä vastaukset on haettava kohderyhmältä itseltään.
Suorasta kuntatalouden näkökulmasta reilun 200 asukkaan väheneminen vuositasolla ei vaikuta käänteentekevältä tilanteelta, mutta jatketaanpa tätä ajatusta hieman. Ajatellaan väestönmuutosta korkotuoton sisältävänä investointina, jossa jokainen asukas on Mikkelin kaupungille 7210€ arvoinen vuodessa (Mikkelin kaupungin vuosituotot / asukasmäärä). Kokenut sijoittaja tietää, että vaatimatonkin vuosituotto saattaa kahdenkymmenen vuoden aikajaksolla yllättää korkoa korolle -efektin vuoksi, kun joka vuosi muutos kertautuu ja korkovaikutuksen vuoksi voimistuu.
Väestömäärän negatiivisen muutoksen vuoksi Mikkelin kaupunki menettää tuloja. Lasketaan tämä tulonmenetys aina vuoteen 2040 saakka, joka edustaa rakennusinvestoinnin keskipitkää kuoletusaikaa. Seuraava esimerkki on laskettu sillä oletuksella, että Tilastokeskuksen ennuste toteutuisi täysimääräisenä ja maksujen taso kunnalle jäädytettäisiin. Alkamisvuodeksi on asetettu 2018. Tosiasiassahan Mikkelin kaupungin tulot eivät toistaiseksi ole vähentyneet, sillä väestön yleinen tulotaso on vastaavasti noussut. Toisaalta tämä tarkoittaa, että mikäli tulotason nousu ja väestönmuutokseen johtavat ikäluokitukset otettaisiin huomioon, olisi menetys vielä nyt kuvattuakin suurempi.
Mikkelin kaupungin tulonmenetys negatiivisen väestökehityksen seurauksena vuoteen 2040 saakka verrattuna tilanteeseen, jossa kehitys olisi tasapainossa. Laskennan oletus on, että kaupungin tulot asukasta kohden pysyisivät vakiona. Laskenta: Jukka Kumpusalo
Taulukosta voi huomata, että pitkällä aikavälillä kertautuva negatiivinen väestönmuutos ja Tilastokeskuksen ennuste vie Mikkelin kaupungilta vuoteen 2040 mennessä yhteensä 460 miljoonaa euroa verotuloja. Edelleen taulukosta voisi vetää sen johtopäätöksen, että pitovoiman ylläpitäminen on myös taloudellisessa mielessä kaupungille äärimmäisen kannattava investointi. Työn tulos ei ehkäpä ole voitto, vaan vallitsevaa kehityssuuntaa pienempi tappio. Jos pitäisi asettaa vastakkain esimerkiksi 40 miljoonan euron rakennusinvestointi tai samankokoinen investointi pito- ja elinvoimanvoiman kehittämiseen, jolla neljäsosa väestönmuutoksesta (30-40% muuttoliikkeestä) taittuisi, olisi 20 vuoden aikana säilytetty 115 miljoonaa euroa kaupungin tuloja. Valinta on poliittinen päätös. Suomalaisten kaupunkien rahavirtoja tarkastelemalla itse arvioin, että erityisesti Seinäjoki, Porvoo, Lahti ja Tampere vaikuttavat tehneen tällaisia elinvoimapäätöksiä. Odottavatko nuoret aikuiset asuinpaikaltaan sittenkin jotain muuta, kuin mitä heille on viime vuosina pyritty tarjoamaan?
Ajatuksia
Elinvoimatyön ja ylipäätään kunnan toiminnan jatkuvuuden näkökulmasta yksi osatekijä on väestörakenne ja tämän tasapainoisuus. Suomalaisessa yhteiskunnassa on lähdetty ajatuksesta, että tulevat sukupolvet jakavat edellisten sukupolvien ikääntymisestä aiheutuvia kustannuksia. Valinta edellyttää tasapainoista väestörakennetta. Tämä tasapainotustyö on investointikohde, joka on helppo unohtaa taka-alalle, mutta jonka vaikutuksia saatetaan nähdä yllättävänkin nopealla aikavälillä – kuten 2016-2019 negatiivinen muuttoaalto.
Huomioiden kertautuva vuosivaikutus, vuosien 2016-2019 negatiivinen muuttoaalto maksoi Mikkelin kaupungille menetettyinä tuloina vuoden 2018 tulotasolla neljän vuoden aikana keskimääräisen kuntalaisen arvolla mitattuna yhteensä 17,4 miljoonaa euroa verrattuna tilanteeseen, että muuttoliike olisi ollut tasapainossa (tilanne 2009-2015). Tosiasiassa muuttoliike maksoi enemmän, sillä poismuutto painottui eritoten työikäiseen väestöön.
Menetetty on menetetty – tätä ei enää takaisin saa. Tulevaisuutta varten on kuitenkin esittävä kysymys: kuinka paljon Mikkelin kaupunki on valmis panostamaan muuttoliikkeen suunnan korjaamiseen motiivinaan vähentää omia muuttoliikkeestä aiheutuvia tappioitaan? Lienee myöskin selvää, että tällaista lopputulosta ei voi ulkopuolelta ostaa, vaan kyseessä on sarja kaupungin omia tekoja ja päätöksiä, jotka vievät kurssia oikeaan suuntaan.
Edellä esitettyjen taulukoiden valossa on mielestäni perusteltua, että Mikkelin kaupunki toteuttaa laadukasta elinvoimatyötä ja sisällyttää muuttoliiketyön elinvoimatyöhönsä. Työn onnistumisen mittari on karun yksinkertainen – nettomuuton määrä. Omasta mielestäni tilastojen valossa työn ensisijaiseksi tavoitteeksi tulisi asettaa kaupungin pitovoiman parantaminen nuorten aikuisten (20-34v) keskuudessa. Näissä ikäryhmissä elinvoimatyön tuloksellisuus erityisesti mitataan – ja näissä ryhmissä ratkaistaan pitkälti Mikkelin kaupungin tulevaisuuskuva.
Kaupunkitaloustieteen keskeinen oletus on, että ihmiset hakeutuvat asumaan paikkaan, jossa heidän hyvinvointinsa on suurin (ns. ihmislähtöinen oletus). Nuorten pitovoiman ohella on aihetta selvittää, mitä Mikkelin pitovoimalle tapahtui vuosina 2016-2019, jotta vastaavaa kiihtyneestä muuttoliikkeestä johtuvaa, vähintään 17,4 miljoonan euron tulonmenetystä ei enää jatkossa aiheutuisi.
Jatkoa
Tämä kirjoitus on osa sarjaa, jota kirjoitetaan syksyn 2020 aikana. Seuraavassa kirjoituksessa ”Ihmisen arvo” käsittellään asukkaiden, opiskelijoiden ja yritysten tuottamaa arvoa kunnan elinvoiman näkökulmasta. Katso myös edellinen kirjoitus ”Mistä Mikkelin tulot tulevat? Missä työpaikat ovat?”.
Luettavaa ja vaikutteita
”Kuntien suorituskyky, politiikka ja johtaminen”, Loikkanen, Susiluoto & Funk, Yhdiskuntasuunnittelu 57/4 Avaa lähde verkossa
”Kaupungistuminen kiihtyy, säilyykö alueellinen tasapaino?”, Hannu Tervo, Kansantaloudellinen aikakauskirja 115. vsk. 2/2019 Avaa lähde verkossa
”Suomen kuntatalouden kehitys: miten tähän on tultu?”, Nivalainen & Loikkanen, Raportti Kuntien takauskeskukselle 18.6.2010 Avaa lähde verkossa
”Sustainable cities, human mobility and international migration”, United Nations, Commission on Population and Development, 2018 Avaa lähde verkossa
Mikkelin väestöennuste 2020-2040, Tilastokeskus, haettu 24.8.2020 Avaa lähde verkossa
Maanantaina 31. elokuuta noin kello 12 avataan Tuppuralan ja Särkämäisen välillä 16 kilometriä uutta Viitostietä. Tieosuus valmistuu kokonaan syyskuussa, jolloin kaikki kulkuyhteydet tulevat käyttöön.
Tuppuralan ja Visulahden välillä on 31.8. alkaen edelleen työnaikaisia liikennejärjestelyjä ja alennettuja nopeusrajoituksia. Nopeusrajoitus Mikkelin ja Visulahden välillä vaihtelee 50 km/h ja 80km/h välillä, työkohteesta riippuen. Huuhanahon ja Särkämäisen alueella on työnaikaisten liikennejärjestelyjen vuoksi alennettu nopeusrajoitus.
Kinnarin eritasoliittymästä ei pääse kulkemaan nykyisen Viitostien suuntaan Visulahteen päin. Myös pohjoiseen johtava ramppi on suljettu liikenteeltä rakennustöiden vuoksi.
31.8. alkaa Kinnarin uuden eritasoliittymän pohjoiseen johtavan rampin ja Visulahden suuntaan ohjaavan katuyhteyden sekä pyöräilyn ja jalankulun väylän rakentaminen. Ne valmistuvat syyskuun alussa. Rakentamisen aikana edellä mainitut väylät eivät ole käytössä.
Liikenne Visulahteen ja nykyisen viitostien suuntaan ohjataan kulkemaan Visulahden uuden eritasoliittymän kautta. Liikennejärjestelyt poistuvat töiden valmistuttua syyskuun alkupäivinä. Myös pyöräilyn ja jalankulun väylät avataan niiden valmistuttua syyskuun alussa.
Muutoksia linja-autoliikenteeseen
Kaukoliikenteen linja-autot ja pikavuorot pääsevät käyttämään uutta nelikaistaista viitostietä 31.8. lähtien. Linja-autopysäkit ovat kaikkien eritasoliittymien rampeilla.
Mikkelin ja Juvan väliset vakiovuorot sekä paikallisliikenne Mikkelin ja Visulahden välillä kulkevat 31.8. alkaen Visulahden eritasoliittymän kautta ja siirtyvät käyttämään Kinnarin eritasoliittymää heti sen valmistuttua. Visulahden nykyisen eritasoliittymän alueen pysäkit ovat rakentamisen aikana pois käytöstä. Korvaavat pysäkit sijaitsevat Katajaharjuntiellä.
Mikkelistä Nuutilanmäelle pääsee uutta tietä lokakuussa
Osuus Särkämäinen–Nuutilanmäki avataan liikenteelle lokakuussa 2020, jolloin koko Mikkeli–Nuutilanmäki osuus saadaan käyttöön.
– Tie on rakennettu nelikaistaisena ja keskikaiteellisena, joten vilkkaasti liikennöidyn tien turvallisuus ja sujuvuus paranevat uuden tien myötä. Uusi tie parantaa myös maankäytön mahdollisuuksia ja onhan se visuaalisestikin hieno kokemus ajaa uutta, maisemoitua valtatietä, kertoo projektipäällikkö Harri Liikanen Väylävirastosta.
Pääosin uuteen maastokäytävään rakennettu Mikkeli–Nuutilamäki-osuus on 21 kilometriä pitkä. Matkalle on rakennettu 24 uutta siltaa ja asfalttia menee tälle matkalle 150 000 tonnia eli reilusti yli miljoona neliömetriä.
– Hanke on sujunut osaltamme hyvin. Olemme tavoitteessamme aikataulun osalta, kun valmista tietä voidaan ottaa liikenteelle nyt 16 kilometrin matkalta Mikkelin ja Särkämäisen välillä. Loppuosuuden urakastamme Nuutilanmäelle saamme valmiiksi ja avattua liikenteelle lokakuussa, kertoo työmaapäällikkö Aki Loikkanen.
Vuoden päästä tehdään vielä kyseisellä osuudella vihertöitä sekä viimeinen asvalttikerros.
Mikkelin seudun vapaa-ajanasukasvaltuuskunta ja seudun kunnat ehdottavat valtiovarainministeriölle sekä digi- ja väestötietovirastolle, että ne käynnistäisivät riittävät toimenpiteet niin sanottujen kakkosasukkaiden paremmaksi tunnistamiseksi ja tilastoimiseksi. Aloite luovutettiin kuntaministeri Sirpa Paaterolle perjantaina 28.8. hänen Mikkelin-vierailunsa yhteydessä.
Aloite pohjautuu valtionvarainministeriön laatimaan kaksoiskuntaselvitykseen, joka julkaistiin alkuvuodesta 2018. Monipaikkaisuuden tunnistamisen ja hyödyntämisen kannalta suurin ongelma liittyy riittämättömään tietopohjaan. Monipaikkaisuus ilmentyy muun muassa loma-asuntoina, työasuntoina ja lasten vuoroasumisena. Loma-asuntojen lukumäärä on Suomessa noin 500 000. Työasuntovähennystä on verotuksessa saanut noin 10 000 suomalaista vuosittain. On arvioitu, että yli 100 000 alaikäisellä lapsella on vuoroasumisen vuoksi kaksi osoitetta.
Isossa-Britanniassa väestölaskennan yhteydessä selvitetään niin sanottu second address -asukkaiden lukumäärä. Tässä tilastossa huomioidaan ne kansalaiset, jotka oleilevat kalenterivuoden aikana yli 30 vuorokautta virallisen kotipaikkansa ulkopuolella. Tilastoinnissa on selvitetty myös kakkosasunnossa asumisen syyt, joita ovat muun muassa vapaa-aika, opiskelu, työ ja lapsen asuminen toisen vanhemman luona.
Aloitteen ovat allekirjoittaneet Mikkelin seudun vapaa-ajanasukasvaltuuskunnan puheenjohtaja Ilkka Juva sekä Mikkelin seudun seutuvaliokunnan puheenjohtaja, Mikkelin kaupunginjohtaja Timo Halonen.
Mikkelin kaupungin asumisen ja toimintaympäristön palvelualue hakee maankäyttöjohtajaa vakinaiseen virkaan. Maankäyttöjohtaja toimii palvelualueen johtoryhmän jäsenenä, osallistuu aktiivisesti kaupungin elinvoimaisuuden kehittämisen toimeenpanoon ja toimii teknisen johtajan läheisenä työparina.
Maankäyttöjohtaja toimii kaupunkikehityksen tulosalueen johtajana ja keskeisenä tehtäväalueena on maanhankinnan, -käytön ja -luovutuksen sekä kaavoituksen johtaminen, osallistuminen operatiiviseen valmisteluun ja suunnitteluun.
Viran menestyksellinen hoitaminen vaatii näkemystä maakunnan keskuskaupungin kehittämisestä ja kokemusta maaomaisuuden hallinnasta, maankäytön suunnittelusta sekä kaavoituksesta. Viran kelpoisuutena on soveltuva ylempi korkeakoulututkinto.
Eduksi katsotaan näytöt kaupunkien ja alueiden kehittämisestä sekä tuloksellisesta toiminnasta.
Syyskuussa voi järjestää enintään 50 henkilön yleisötilaisuuksia ja yleisiä kokouksia. Yli 50 henkilön tilaisuuksia voi järjestää sisätiloissa ja alueellisesti rajatuissa ulkotiloissa, jos turvallisuus voidaan varmistaa THL:n ja opetus- ja kulttuuriministeriön ohjeen mukaisesti.
Rajoitusten kiristäminen on välttämätöntä, koska Suomen epidemiologinen tilanne on muuttunut epäsuotuisaan suuntaan ja todetut COVID-19-tapaukset ovat lisääntyneet elokuun aikana.
Aluehallintovirastot ovat tehneet 24.8.2020 tartuntatautilain mukaiset päätökset, joilla kielletään kaikki yli 50 hengen sisä- ja ulkotiloissa järjestettävät yleisötilaisuudet ja yleiset kokoukset 1.–30.9.2020 välisenä aikana.
Sisätiloissa ja alueellisesti rajatuissa ulkotiloissa voidaan kuitenkin järjestää yli 50 henkilön yleisötilaisuuksia ja yleisiä kokouksia sillä edellytyksellä, että niiden turvallisuus voidaan varmistaa koronavirustartuntojen ehkäisemisohjeen mukaisesti.
Yleisö on tarvittaessa jaettava erillisille alueille turvallisuuden varmistamiseksi
Yleisötilaisuudelle tai yleiselle kokoukselle ei aseteta enimmäisosallistujarajaa. Yli 50 henkilön yleisötilaisuuden tai yleisen kokouksen järjestäjän velvollisuutena on huolehtia siitä, että tilaisuus pystytään järjestämään osallistujille turvallisella tavalla. Jotta edellytyksenä oleva THL:n ja OKM:n ohjeen noudattaminen olisi tosiasiassa mahdollista, tapahtumajärjestäjän on tarvittaessa tehtävä esimerkiksi tilaisuutta koskevia eriyttämisjärjestelyjä, joiden avulla yleisö voidaan jakaa erillisiin yleisölle tarkoitettuihin alueisiin.
Jokaiselle erillisalueelle voi olla tarpeen järjestää omat tai käyttöporrastetut kulkureitit, palvelut (kuten mahdolliset tarjoilupalvelut ja saniteettitilat) sekä tapahtumahenkilökunta. Henkilömääriä rajoittamalla ja eri ryhmien sekoittumista välttämällä altistuneiden määrää voidaan vähentää, mikäli henkilöiden joukossa todettaisiin koronavirustartunta.
Jos epidemiologinen tilanne Suomessa muuttuu merkittävästi huonompaan suuntaan, aluehallintovirastot voivat joutua muuttamaan syyskuuta koskevia rajoituspäätöksiään. Aluehallintovirastot korostavat jokaisen toimijan ja kansalaisen omaa vastuuta noudattaa viranomaisten määräyksiä, ohjeita ja suosituksia omassa toiminnassaan ja siten omalta osaltaan ehkäistä koronaviruksen leviämistä.
Kuva: Urheilutapahtumissa voi olla yli 500 ihmistä, jos tapahtumanjärjestäjä pystyy noudattamaan ohjeistuksia.
Mikkelin Memory Campuksessa kehitetään nyt yhteisvoimin arkistointitoimialan tuote- ja palvelutarjontaa. Yhdistämällä osaamisensa neljä keskeistä toimijaa luovat uusia palveluita ja toimintamalleja vahvistamaan digitaalisen tiedonhallinnan palveluita, tuotteita sekä alueen elinvoimaa.
Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy, Elinkeinoelämän keskusarkisto ELKA, Sodan ja rauhan keskus Muisti ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk aloittivat yhteistyön, jonka tarkoituksena on kehittää helppokäyttöinen Memoriaali-verkkopalvelu. Tavoitteena on, että Memoriaali-verkkopalvelusta kasvaa suomalaisten sodan yhteinen muisti. Se tuo kansalaisten yksityiset sotaa koskevat aineistot viranomaisarkistojen rinnalle. Uusi palvelu lisää ammatti- ja harrastajatutkijoiden matkailua Mikkeliin muun muassa Kansallisarkiston sotahistoriakokoelmien, Karjala-tietokannan alkuperäiskokoelman ja Elkan yritysten sota-aikaa käsittelevien kokoelmien ansiosta.
Verkkopalvelun kautta voidaan tallentaa ja hakea arkistoaineistoja digitaalisessa muodossa. Käyttäjien on myös mahdollista täydentää olemassa olevien aineistojen tietoja. Muistin ja Elkan Memoriaali-verkkopalveluihin aineistoja voivat tuottaa niin yritys- ja yhdistysasiakkaat kuin yksityishenkilötkin.
Nyt käynnistetty hanke edistää digitaalisen osaamisen kehittämistä Mikkelin sekä kehittää digitaalisen aineiston käytettävyyttä ja tulevaisuuden liiketoimintamahdollisuuksia. Yritykset voivat hyödyntää uuden palvelun osia myös omissa tiedonhallinnan ratkaisuissaan.
Lisätiedot:
Kati Saltiola
projektipäällikkö, Memory Campuksen ohjelmakoordinaattori
Anttolan tien varrella sijaitsevalla Ollinmäen viinitilalla on pitänyt kiirettä koko kesän. Myyntiin tuli oma käsidesi ja alkoholittomia tuotteita kehitetään lisää.
Kun koronakevät lisäsi käsidesin myyntiä, Ollinmäki vastasi kysyntään kehittelemällä parissa viikossa oman ruusunpunaisen tuotteensa. Aito-käsidesin pohjana ovat Altialta ostettu etanoli, käsiä hoitava glyseroli ja luontainen ruusunmarja-aromi.
”Halusimme luoda myyvän, hoitavan ja hyvälle tuoksuvan tuotteen. Sellaisen aidon ja oikean, joka ei haise alkoholille. Ensin valmistui käsidesi ja sitten mietittiin sille sopivat pullot ja etiketit. Tuotteesta tuli saman tien mökkiläisten ostoslistan ykköstuote”, viinitilan emäntä Sirpa Villanen kertoo.
Kesällä kahta erikokoista pakkausta on ollut myynnissä vain viinitilan omassa myymälässä, mutta tuotantokapasiteettia riittää laajankin myynti- ja jakeluverkoston tarpeisiin.
”Pystymme valmistamaan tätä tuotetta menekin mukaan. Nyt etsimme tuotteelle jälleenmyyjiä.”
Kevään tuotekehitystä on vauhdittanut Business Finland -rahoitus, jonka hakemukseen Sirpa Villanen sai loppuhionta-apua myös MikseiMikkelin asiantuntijoilta.
Tuotekehitys jatkuu vauhdikkaasti
Seuraavaksi tuotekehitykseen halutaan mukaan entistä vahvemmin villiyrtit. Alkukesällä myynnissä oli jo voikukista tehtyä artesaanisimaa ja lisää erilaisia kokeiluja on tulossa. Myös kuusenkerkkää on jo hyödynnetty tuotteissa, mutta villiyrttien hyödyntämiseen kaivataan apua.
Suomalaisasiakkaat ovat innostuneet nyt myös alkoholittomista tuotteista. Joulumyyntiin valmistetaan alkoholitonta kuohuviiniä ja siidereitä.
Ollinmäen Viinitilan Sirpa Villanen toteaa, että villiyrttien jalostamiseen tarvitaan vielä apua
Ollinmäen ympäristövastuullisesti tuotetut tuotteet tunnetaan valtakunnallisesti, ja ne ovat saaneet vuosien varrella pitkän rivin erilaisia palkintoja ja kunniakirjoja. Yksi uutuuksista, mustikasta tehty rosé-viini, pääsi saman tien Alkojen hyllyille myyntiin.
”Tuote oli ilo esitellä asiakkaille. Olisi ollut hienoa, jos olisimme voineet tänä keväänä lähettää asiakkaille suoraan kotiinkin tuotteita, mutta asia ei edistynyt byrokratian rattaissa, vaikka EU:n ohjeiden mukaan sille ei ole estettä, vain Suomen laki tarvitsee muutoksen.”
Alkon valikoimista löytyvät laaja valikoima tilan tuotteita, myös tervapontikka sekä useita liköörejä. Näitä yli 13-prosenttisia tuotteita voi tilata Alkon verkkokaupasta.
Parhaillaan viinitilalla odotetaan, saadaanko liköörin vähittäismyyntilupa 21-prosenttisille tuotteille, joita myytäisiin omasta myymälästä.
”Kotimaiset marjat ovat todella aromikkaita ja niistä tehdyt liköörit maistuvat kuin juuri marjoista puristetuilta. Jos metsämarjoja käytettäisiin nykyistä enemmän liköörien valmistukseen, sillä olisi iso työllistäväkin vaikutus.”
Mustikan ja puolukan Ollinmäen viinitila ostaa suoraan poimijoilta ja omenaa saadaan omalta tilalta sekä sopimusviljelijöiltä. Marjaostojen ja mehustuksen yhteistyökumppanina on Aten Marja Oy.
”Oikeista raaka-aineista tehdyt tuotteet ovat konstailemattomia. Teemme myös hyytelöitä ja salaattikastikkeita, joiden kehittelyyn olemme saaneet apua Xamkilta.”
Aika on opettanut tuotekehityksen olevan jatkuva prosessi.
Lähiruoka tuo vetovoimaa
Läheltä saadut raaka-aineet ovat olleet Ollinmäen ravintolan ruokalistan perusta alusta saakka. Tarjolla on muun muassa tapas-tyyppisiä maistelutuotteita, joita on valmistettu hanhenmaksasta, Kalakontin muikuista tai hirvenlihasta. Läheltä löytyvät myös juustot ja raaka-aineet marjajälkiruokiin.
Viinitila haki ja sai äskettäin D.O. Saimaa -alkuperämerkin. Lähiruoan puolestapuhujan, keittiömestari Ilkka Arvolan kanssa tavoitteena on kehitellä myös oma marjaviinietikka.
”Erilaiset balsamico-tuotteet ovat hittituotteita maailmalla. Marjaviinietikan kehittelyyn tarvitsemme kuitenkin apuja ja onneksi Ilkka tukee D.O. Saimaa -verkoston toimijoita.”
Kotimaisesta tuotteesta kertovaa Joutsenlippua Ollinmäellä on käytetty alusta saakka.
”Jännää on ollut huomata, että myös venäläisasiakkaat ovat innostuneita Joutsenlipusta.”
Viinitilan ravintolan tunnelmallisesta hetkestä nauttivat Ritva Koik (vas. takana), Helena Virtanen ja Maija Rautio
Vilkkaan kesä-heinäkuun jälkeen Villaset odottavat mielenkiinnolla syksyä, sillä silloin yritykset ja yhdistykset innostuvat yleensä järjestämään omia tilaisuuksiaan. Viinitila tarjoaa myös majoitusta kesäaitoissa ja kolmessa ympäri vuoden käytössä olevassa mökissä. Suurimmalla huvilalla on myös savusauna, joka onkin monen yhteisön tai tiimityöskentelypäivän loppuhuipennus.
”Suomalaiset matkailijat lähtivät hienosti liikkeelle kesä-heinäkuussa, joten tästä tuli tosi vilkas kesä. Joka päivä on ollut useita asiakkaita, jotka ovat tulleet käymään ensimmäistä kertaa ja luvanneet lähtiessään tulla uudelleenkin. Toivotaan, että myös syksyn tapahtumat toteutuvat.”
Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen Artikkelikuva: Uudesta Aito-käsidesistä tuli saman tien mökkiläisten ykkösostos.
Mikkelin kaupunki valmistelee elinvoimatyön uudistamista. Osana kokonaisuutta tarkastellaan myös kehitysyhtiö MikseiMikkelin asemaa ja tehtäviä. Toistaiseksi yhtiön toiminta jatkuu normaalisti. Ahkeroimme kaupungin elinkeinoelämän parhaaksi ja osallistumme aktiivisesti elinvoimatyön uudistamiseen.
Mikkelin kaupunki jatkaa tunnin ilmaista pysäköintiä kaupunkialueen pysäköintipaikoilla syyskuun loppuun asti.Tuttuun tapaan ajoneuvoon on kuitenkin jätettävä näkyville pysäköintikiekko tai ilmoitettava pysäköinnin alkamisaika muulla selkeästi havaittavalla tavalla. Lippuautomaatit ovat käytettävissä, jos aikaa tarvitsee enemmän kuin yhden tunnin.
– Yhteiskunta palaa asteittain arkeen koronakevään ja kesän jälkeen, näin tekee myös kaupunki, toteaa Mikkelin kaupungin tekninen johtaja Jouni Riihelä.
Riihelän mukaan kokemuksia ”ensimmäisen tunnin maksuttomuudesta” aiotaan selvittää. Hän uskoo, että asia on vaikuttanut myönteisesti kaupungilla ja kivijalkaliikkeissä asiointiin.
– Kaupungin koronatukitoimet ja tämäkin ratkaisu on lähtökohtaisesti ajateltu määräaikaisiksi. Nyt kesäkauden päättyessä asiaa on tarkasteltu uudelleen. Uskon, että vaikka syyskuun jälkeen palataan pysäköinnissäkin normaaliaikaan, kivijalkakaupoissa asioiminen sujuu ongelmitta, Riihelä sanoo.
Käytämme verkkosivuillamme analytiikka- ja muita evästeitä tarjotaksemme sinulle parhaan mahdollisimman käyttökokemuksen. Oletamme että tämä on sinulle ok, mutta voit myös halutessasi kieltää evästeet. Halutessasi voit myös tutustua sivustomme rekisteri- ja tietosuojaselosteeseen.EvästeasetuksetHYVÄKSY
Evästeet & Evästeasetukset
Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n henkilötietolain (10 ja 24 §) ja EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (GDPR) mukainen rekisteri- ja tietosuojaseloste
Laadittu 20.8.2019. Viimeisin muutos 23.7.2020.
Tämä rekisteri- ja tietosuojaseloste koskee yhtiön verkkosivuja osoitteessa https://mikseimikkeli.fi.
Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy Y-tunnus: 0600598-8
Sammonkatu 12, 50130 Mikkeli
Osakeyhtiö on rekisteröity Suomen Kaupparekisteriin.
Osakeyhtiön omistajat ovat Mikkelin kaupunki, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu ja LUT-yliopisto.
Tekninen yhteyshenkilö:
Jukka Kumpusalo, viestintäpäällikkö
puh 044 794 5694
jukka.kumpusalo@mikseimikkeli.fi
Hallinto ja tietopyynnöt:
Maarit Randelin, hallintopäällikkö
puh. 0440 361 607
maarit.randelin@mikseimikkeli.fi
2. Rekisterin nimi
Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n verkkoportaali osoitteessa https://mikseimikkeli.fi
3. Oikeusperuste ja henkilötietojen käsittelyn tarkoitus
EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen mukaiset oikeusperusteet henkilötietojen käsittelylle tässä verkkoportaalissa ovat
Sopimus
Kun käytät palveluitamme, käsittelemme tietojasi perustuen sopimussuhteeseen. Käsittelemme vain tietoja, jotka ovat tarpeen sovitun palvelun toimittamista varten.
Rekisteröidyn suostumus Kun lähetämme sinulle sähköisiä markkinointiviestejä lupaasi perustuen tai kohdennamme sinulle mainontaa verkkopalveluissa, käsittelemme tietojasi suostumukseen perustuen.
Oikeutettu etu Mikkelin kaupungin ja Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n asiakastyön hoitaminen. Henkilötietojen käsittelyn tarkoitus on yhteydenpito asiakkaisiin, asiakassuhteen ylläpito, markkinointi tms. Tietoja ei käytetä automatisoituun päätöksentekoon tai profilointiin.
4. Rekisterin tietosisältö ja säännönmukaiset tietolähteet
Tässä verkkoportaalissa olevia henkilötietoja käsitellään vain siinä määrin kuin on tarpeen em. tarkoitusten toteuttamiseksi ja tavalla, jota rekisteröidyt voivat kohtuudella odottaa tietoja antaessaan.
Mikäli jätät kommentin, kommenttia ja sen metatietoa säilytetään toistaiseksi. Tämä tehdään siksi, että voimme tunnistaa ja hyväksyä seuraavat kommentit automaattisesti sen sijaan, että säilyttäisimme ne moderointijonossa.
Tallennamme rekisteröityneiden käyttäjien (jos sellaisia on) käyttäjäprofiilien tiedot. Kaikilla käyttäjillä on mahdollisuus nähdä, muokata ja poistaa omia henkilötietojaan milloin vain. Ainoastaan käyttäjänimeä ei voi muuttaa. Verkkosivuston ylläpitäjät voivat nähdä ja muokata käyttäjäprofiilien tietoja.
Tietoa kerätään myös seuraavin tavoin:
Yhteydenottolomakkeet Tässä verkkoportaalissa on yhteydenottolomakkeita, joilla kerätään nimitietoja, puhelinnumerotietoja sekä sähköpostiosoitetietoja. Täyttäessäsi yhteydenottopyyntölomakkeen Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n sivulla hyväksyt, että yhtiön edustaja ottaa sinuun yhteyttä käyttäen lomakkeella antamiasi tietoja. Yhteydenottolomakkeen lomakekentässä ilmoittamiasi tietoja ei tallenneta automaattisesti mihinkään yhtiön rekisteriin. Tietoja ei myöskään anneta kolmannelle osapuolelle ilman nimenomaista lupaasi.
Kommentit
Kun sivuston käyttäjät jättävät kommentteja sivustolle, keräämme kommenttilomakkeessa olevat tiedot, sekä käyttäjän IP-osoitteen ja selaimen versiotiedot roskaviestien tunnistamisen helpottamiseksi. Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy pidättää oikeuden valita, miltä osin kommentointi on sivustolla käytössä tai sulkea kommentointimahdollisuuden kokonaan pois.
Kun vierailijat jättävät kommentin tälle sivustolle keräämme tiedon, joka on näkyvissä kommentointikentissä, IP-osoitteen sekä selaimen versioon liittyvät tiedot. Sähköpostiosoitteesta luotu anonymisoitu hajautustieto (hash) voidaan lähettää Gravatar-palveluun, jotta tiedetään onko kommentoija palvelun käyttäjä. Gravatar-palvelun tietosuojaseloste löytyy osoitteesta https://automattic.com/privacy/.
Uutiskirjetilauslomakkeet Tällä sivustolla on Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n toimittamien uutiskirjeiden tilauslomakkeita, joilla kerätään nimitieto, organisaatiotieto sekä sähköpostiosoitetieto. Täyttäessäsi uutiskirjeen tilauslomakkeen ja tehdessäsi omakätisen uutiskirjetilauksen Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n ylläpitämällä sivustolla hyväksyt, että tietosi tallennetaan yhtiön sähköiseen uutiskirjejärjestelmään toistaiseksi, kunnes peruutat tilauksesi. Uutiskirjejärjestelmäpalvelut ovat osa yhtiön asiakas-ja sidosryhmärekisteriä ja palvelun tuottaa Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:lle Hakosalo Software Oy (kotipaikka Pori). Tutustu asiakas- ja sidosryhmärekisterin rekisteri- ja tietosuojaselosteeseen tästä.
Evästeet
Jos jätät kommentin sivustolle, voit valita nimen, sähköpostiosoitteen ja url-osoitteen tallennuksen evästeeseen. Tämä toiminto lisää käyttömukavuutta, koska lomaketta ei tarvitse täyttää jokaisella kerralla uudelleen kommenttia lisätessä. Evästetieto poistetaan selaimesta vuoden kuluttua.
Mikäli sinulla on tili ja kirjaudut sivustolle, asetamme väliaikaisen evästeen, joka päättelee tukeeko selaimesi evästeitä vai ei. Tämä eväste ei sisällä henkilötietoa ja se poistetaan kun selainikkuna suljetaan.
Kun kirjaudut sisään, asetamme useita evästeitä, jotka tallentavat kirjautumis- sekä näyttöasetuksesi. Kirjautumisevästeet poistetaan kahden vuorokauden kuluessa, näyttöasetuksiin liittyvät evästeet poistuvat vuoden päästä. Mikäli valitset “Muista minut” kirjautumisen yhteydessä, kirjautumistietojasi säilytetään kahden viikon ajan. Mikäli kirjaudut ulos, kirjautumiseen liittyvät evästeet poistetaan samassa yhteydessä.
Muilta sivustoilta upotettu sisältö
Tämän sivuston artikkelit voivat sisältää upotettua sisältöä (esimerkiksi videoita, kuvia, artikkeleita jne.). Toisilta sivustoilta tuodun upotetun sisällön avaaminen on verrattavissa siihen, että vierailija itse kävisi kolmannen osapuolen sivustolla.
Nämä sivustot voivat kerätä tietoa sinusta, käyttää evästeitä, upottaa kolmannen osapuolen seurantaevästeitä ja monitoroida vuorovaikutustasi upotetun sisällön kanssa, mukaan lukien vuorovaikutuksen seuranta jos ja kun olet kirjautunut käyttäjänä sivustolle.
Analytiikka
Käytämme tällä sivustolla Google LLC:n (kotipaikka Mountain View, Kalifornia, Yhdysvallat) markkinointi- ja kävijäseurantatyökaluja. Saapuessasi sivulle asetamme väliaikaisen evästeen, joka auttaa parantamaan kävijäkokemustasi. Evästeen avulla tarjoamme Sinulle myös kohdennettuja sisältöjä. Eväste poistetaan kahden vuoden päästä.
5. Tietojen säännönmukaiset luovutukset ja tietojen siirto EU:n tai ETA:n ulkopuolelle
Palvelun tarjoajana toimii Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy. Olemme osa Mikkelin kaupunkikonsernia. Tietojasi voidaan yhdistellä ja luovuttaa Mikkelin kaupungin käyttöön. Tietoja ei luovuteta säännönmukaisesti muille tahoille.
Tapahtumien ilmoittautumistietoja voidaan siirtää tapahtumien yhteisjärjestäjille ja julkisrahoitteisten projektien rahoittajille tai muille vastaaville julkishallinnon edustajille vain siinä määrin kuin on tarpeen.
Tietoja ei pääsääntöisesti luovuteta EU / ETA -maiden ulkopuolelle. Yksittäisissä tapauksissa yhteystietoja voidaan luovuttaa yhteistyökumppaneille.
Henkilötietoja ei luovuteta markkinointitarkoituksiin.
6. Rekisterin suojauksen periaatteet
Rekisterin käsittelyssä noudatetaan huolellisuutta ja tietojärjestelmien avulla käsiteltävät tiedot suojataan asianmukaisesti. Kun rekisteritietoja säilytetään Internet-palvelimilla, niiden laitteiston fyysisestä ja digitaalisesta tietoturvasta huolehditaan asiaankuuluvasti. Rekisterinpitäjä huolehtii siitä, että tallennettuja tietoja sekä palvelimien käyttöoikeuksia ja muita henkilötietojen turvallisuuden kannalta kriittisiä tietoja käsitellään luottamuksellisesti ja vain niiden työntekijöiden toimesta, joiden työnkuvaan se kuuluu.
7. Tarkastusoikeus ja oikeus vaatia tiedon korjaamista
Mikäli sinulla on käyttäjätili tälle sivustolle tai olet jättänyt kommentteja, voit pyytää koostetiedostoa omista henkilötiedoistasi, sisältäen kaiken henkilötiedon, jonka olet meille antanut. Voit myös pyytää henkilötietojesi poistoa.
Jokaisella rekisterissä olevalla henkilöllä on oikeus tarkistaa rekisteriin tallennetut tietonsa ja vaatia mahdollisen virheellisen tiedon korjaamista tai puutteellisen tiedon täydentämistä. Mikäli henkilö haluaa tarkistaa hänestä tallennetut tiedot tai vaatia niihin oikaisua, pyyntö tulee lähettää kirjallisesti rekisterinpitäjälle. Rekisterinpitäjä voi pyytää tarvittaessa pyynnön esittäjää todistamaan henkilöllisyytensä. Rekisterinpitäjä vastaa asiakkaalle EU:n tietosuoja-asetuksessa säädetyssä ajassa (pääsääntöisesti kuukauden kuluessa).
8. Muut henkilötietojen käsittelyyn liittyvät oikeudet.
Rekisterissä olevalla henkilöllä on oikeus pyytää häntä koskevien henkilötietojen poistamiseen rekisteristä (”oikeus tulla unohdetuksi”). Niin ikään rekisteröidyillä on muut EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen mukaiset oikeudet kuten henkilötietojen käsittelyn rajoittaminen tietyissä tilanteissa. Pyynnöt tulee lähettää kirjallisesti rekisterinpitäjälle. Rekisterinpitäjä voi pyytää tarvittaessa pyynnön esittäjää todistamaan henkilöllisyytensä. Rekisterinpitäjä vastaa asiakkaalle EU:n tietosuoja-asetuksessa säädetyssä ajassa (pääsääntöisesti kuukauden kuluessa).
Tarpeelliset evästeet ovat sivustomme toiminnan kannalta tärkeitä. Näiden evästeiden kieltäminen voi heikentää käyttökokemustasi tai estää sivustomme toiminnan oikein.
