fbpx
Sininen taivas, hanget jossa useita sinisävyisiä kuusipuita.

Joulurauhaa ja menestystä vuodelle 2025! Wishing you a peaceful Christmas and every success in 2025!

Lämmin kiitos kuluneesta vuodesta 🩵 On ollut ilo kohdata ja tehdä töitä yhdessä.

Joulutervehdyksenä ja kiitoksena haluamme jakaa kanssasi musiikkivideon, jonka Lontoon Philharmonia ja Musiikkijuhlat toteuttivat yhteistyössä Visit Mikkelin, Visit Saimaan ja Mikkelin kaupungin kanssa Tertin kartanossa viime elokuussa. Se on paitsi hieno tiimityön taidonnäyte, myös kauniin joulutunnelman luoja. Suo itsellesi pieni rauhoittumisen hetki kiireen keskellä ja katso kahden minuutin mittainen video YouTubessa.

Joulurauhaa sekä menestystä vuodelle 2025!

Yritysneuvonta on kiinni 23.–27.12. välisen ajan. Voit tehdä ajanvarauksen verkossa. Mikkelin matkailuneuvonta on suljettu 23.12.2024–6.1.2025 välisen ajan. Tavataan taas!

Warm thanks for the past year 🩵 It has been a true pleasure to connect and collaborate with you.

As a Christmas greeting and token of appreciation, we would like to share with you a music video created by London Philharmonia and Mikkeli Music Festival in collaboration with Visit Mikkeli, Visit Saimaa, and the City of Mikkeli. This special project was filmed at Tertti Manor last August.

The video is not only a brilliant display of teamwork but also a wonderful way to immerse yourself in the magic of the holiday season. Take a moment for yourself amidst the busyness and watch the two minute video on YouTube.

Wishing you a peaceful holiday season and every success in 2025!

Business consulting services are closed between 23-27 December, and travel advisory services are closed from 23 December to 6 January 2025. Looking forward to connecting again!

Kaksi miestä ja yksi nainen seisovat vierekkäin

Veistolla ulkomaalainen työvoima on ollut yrityskasvun pelastaja, koska kotimaiset työntekijät eivät riitä – ”Askel englannin kieleen kannattaa ottaa”

Kansainväliset työntekijät ovat olleet Veiston arkea Mäntyharjussa kaksi vuosikymmentä. Työvoimapulan keskellä englannin kieleen panostaminen ja huolellinen perehdytys ovat tuoneet positiivisia kokemuksia.  

Ensimmäinen on aina vaikein, kuten sanotaan. Lauseen allekirjoittaa täysin Veiston henkilöstöjohtaja Tommi Hämäläinen, jonka johdolla mäntyharjulainen metallialan konserniyhtiö Veisto palkkasi tehtaaseensa viisi vuotta sitten puhtaasti englanninkielisiä työntekijöitä.

Vaikka Veisto on kansainvälinen vientiyritys, jossa englanti on ollut vuosia toinen työkieli, oli vuosi 2019 käänteentekevä. Silloin rekrytoitiin ensimmäiset työntekijät, jotka puhuivat vain englantia eikä arjessa voitu enää toimia suomen kielellä.

– Kaikki piti kirjoittaa uusiksi eli kääntää englanniksi. Turvallisuusohjeet, työaikamääräykset, useiden koneiden käyttöohjeet ja niin edelleen. Mutta ei sitä tarvitse tehdä kuin kerran, Hämäläinen muistuttaa.

Veisto on 80-luvulta saakka toiminut kansainvälisesti ja tehnyt vientikauppaa ulkomaille. Konsernin Kanadan yhtiö on 30 vuotta vanha, joten sitä kautta ulkomaalaisista työntekijöistä on pitkä kokemus.
Koska valtaosa konepajatoiminnasta on Mäntyharjussa, ulkomaalaiset vieraat ja englannin kieli ovat olleet arkipäivää myös Mäntyharjun tehtaan työntekijöille.

– Se on tietenkin madaltanut kynnystä. Olemme aina sanoneet työntekijöille, että rohkeasti vaan juttusille, vaikka englanti olisi heikko, oli kyseessä sitten yritysvieras tai uusi työkaveri, Hämäläinen huomauttaa.
Mäntyharjun konepajalle ensimmäiset ulkomaalaiset työntekijät tulivat 20 vuotta sitten. Alkuvuodet työntekijät tulivat läheltä, kuten Virosta, jolloin pärjättiin arjessa suomen kielen avulla.

Tänä päivänä Veiston työntekijöissä on suomalaisten lisäksi 13 eri kansalaisuuden edustajia.
Intian lisäksi työntekijöitä on muun muassa Etelä-Afrikasta, Puolasta, Bosnia-Hertsegovinasta, Brasiliasta, Portugalista, Bangladeshista, Hollannista ja Iso-Britanniasta.

Veiston linja on ollut tiukka alusta saakka. Minkäänlaista kiusaamista tai rasistisia kommentteja ei hyväksytä, oli työntekijä mistä päin maailmaa tahansa.

Hämäläinen kehaisee, että Veiston työntekijät ovat hienosti vastanneet ”huutoon”. Vaikka ei oma englannin kieli ole vahva, hyvälle työkaverille on yritetty jutella.

– Meillä työpanos on painanut aina enemmän kuin kansalaisuus. Kun on nähty, että ihminen tekee hyvää työtä, on haluttu tutustua, Hämäläinen kiittää.

Englannin kieleen on panostettu Veistolla paljon

Virallisten asiakirjojen ja ohjeiden kääntämisen lisäksi on järjestetty esimerkiksi Esedun räätälöimä suomen kielen kurssi, jossa on 15 viikkoa opeteltu yleiskielen lisäksi työturvallisuuteen liittyvää sanastoa.
Perehdytykseen on laadittu tarkat ohjeet, joissa ensin käydään läpi yleiset asiat ja toisena työtehtävät – tarvittaessa englanniksi.

Lisäksi jokainen työskentelee ensiksi työparin kanssa niin kauan kuin on tarpeellista, oli sitten kotoisin mistä tahansa maailmalta.

– Toisille riittää päivä tai kaksi, toiset tarvitsevat enemmän aikaa, Hämäläinen kertoo.

Työturvallisuusasioihin on keskitytty perehdytyksessä vielä erikseen eikä kielimuuri riitä syyksi mihinkään.

– Turvallisuusasioissa ei ole koskaan oikomissyytä, Hämäläinen toteaa.

Ulkomaalaisten työntekijöiden rekrytointi on ollut pakollista, koska vuonna 2021 alkaneen yrityksen kasvun jälkeen ei kotimaisia työntekijöitä vain ole ollut riittävästi saatavilla.

Metalliala ei ole nuorten keskuudessa erityisen suosittu ja Etelä-Savossa väkeä on kovin vähän. Lisäksi valtakunnallinen työntekijätarve alalla on todella suuri ja osa eteläsavolaisista ammattilaisista karkaa töihin muualle Suomeen.

Veisto on aktiivinen oppisopisopimuskouluttaja ja tekee yhteistyötä Esedun kone- ja tuotantotekniikan opintolinjan kanssa, mutta tekijöitä ei silti riitä.

Myös ”vanhan” metallialan tutkinnon ihmiset kiinnostavat, koska silloin ei tarvitse aloittaa alusta.
– Kotimaisilla työntekijöillä saadaan ehkä kuitattua eläköitymiset, mutta lisätyövoimaksi se ei vaan riitä, Hämäläinen pahoittelee.

Tommi Hämäläinen korostaa, ettei ulkomaalainen työvoima ole itseisarvo vaan pakollinen pelastava tekijä, mikäli yritys haluaa kasvaa. Yksi uusi kone vaatii laskennallisesti aina kaksi uutta työntekijää.
– Kansainväliset työnhakijat ovat lisääntyneet koko ajan ja me otamme mielellämme töihin jokaisen ammattilaisen, oli kansalaisuus mikä tahansa.

Henkilöstöjohtaja Hämäläinen myöntää, että välillä muualta, erityisesti EU:n ulkopuolelta tulevien, työntekijöiden kanssa byrokratia on raskasta. Silti kahden viimeisen vuoden aikana Veisto on palkannut 40 uutta työntekijää, joista kolmannes eli toistakymmentä on ollut ulkomaalaisia.

– Me olemme saaneet ahkeria työntekijöitä ja mukavia ihmisiä työyhteisöömme. Ja kaikilla ovat työelämän perustaidot kunnossa.

Hämäläinen kannustaa kaikkia eteläsavolaisia yrityksiä miettimään, onko ensimmäinen askel ulkomaalaiseen tai englanninkieliseen työntekijään mahdollisuus ottaa.

– Meillä kokemukset ovat niin positiivisia, että kaikkia uskallan samaan suuntaan tönäistä. Kun on hyvä työntekijä, englannin kielestäkin selviää.

Kuvateksti: Veiston henkilöstöjohtaja Tommi Hämäläinen luotsaa kansainvälistä työntekijäjoukkoa, johon kuuluvat esimerkiksi CNC-koneistaja Aghil Nair Peethambaran ja tuotannonsuunnittelija Veda Venkataswamy.

Teksti ja kuvat: Tanja Rihu

Tässä juttusarjassa kerrotaan yrityksistä, jotka ovat rekrytoineet työntekijöitä useista eri kulttuureista ja maista. Juttusarjan on tuottanut Miksein hallinnoima Osaajaportti-hanke, joka yhdistää työnhakijat ja rekrytoivat yritykset tavoitteenaan tehdä Mikkelin seudusta entistä vetovoimaisempi työllisyysalue. Käytännössä hankkeella tuetaan alueen yritysten rekrytointiprosesseja ja niiden kehittämistä, yhdistetään työnhakijat ja työpaikat sekä rakennetaan uusia verkostoja tukemaan yritysten rekrytointia. Hanke on Euroopan Unionin osarahoittama ja rahoituksen myöntänyt viranomainen on Etelä-Savon ELY-keskus.

Vasemmalla Eurolippu, jonka vieressä sinistä tekstiä värillinen lehti jonka vieressä tekstiä

kirkkaiden värivalojen edessä ihmisten ylösnostettuja käsiä

Mikkelissä on tilaa uusille tapahtumille – hae mukaan kumppanuusmalliin!

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy kutsuu uusia ja innovatiivisia tapahtumaideoita mukaan Keula kohti Mikkeliä -hankkeen tapahtumakumppanuusmalliin. Malli tarjoaa tapahtumajärjestäjille rahoitusta, asiantuntijatukea ja verkostoja tapahtumien kehittämiseen. Hakemuksia otetaan vastaan jatkuvasti, mutta seuraavan haun määräaika on 20.12.2024 klo 15.

Projektipäällikkö Ville Hyyryläinen rohkaisee myös ideavaiheessa olevia tapahtumakonsepteja mukaan:

”Mikkelissä on hyvin tilaa uusille tapahtumille. Useimmat vakiintuneet toimijat ovat jo mukana, mutta nyt haluamme erityisesti tavoittaa uusia ideoita ja järjestäjiä. Jos mielessäsi on tapahtumaidea, joka voisi rikastuttaa alueen elämää, ota rohkeasti yhteyttä. Tarjoamme asiantuntijatukea, rahoitusta ja verkostoja, jotta hyvä idea voi muuttua toteutuneeksi tapahtumaksi.”

Mikkelin alueella tapahtumat voivat olla merkittävä elinvoimatekijä, jotka rikastuttavat kaupunkilaisten arkea, lisäävät alueen vetovoimaa ja vilkastuttavat matkailua. Kumppanuusmallin tavoitteena on tukea monipuolisten ja uudenlaisten tapahtumien syntyä koko alueella.

Hakeminen on yksinkertaista: riittää, että tapahtumakonsepti täyttää kumppanuusmallin ehdot, ja hakemukset arvioidaan ennalta määriteltyjen kriteerien mukaan. Tuki on avoinna niin kokeneille tapahtumajärjestäjille kuin uusille toimijoille.

”Haluamme tehdä tapahtumien järjestämisestä mahdollisimman sujuvaa ja tarjota konkreettista apua. Ideavaiheessakin kannattaa olla yhteydessä – joskus juuri se ensimmäinen sparraus vie idean eteenpäin!” Hyyryläinen kannustaa.

Lisätietoja ja hakuohjeet

Ville Hyyryläinen, projektipäällikkö, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy
ville.hyyrylainen@mikseimikkeli.fi | 0440 659 741.

Hankintailmoitus ja tarjouspyyntö
https://www.hankintailmoitukset.fi/fi/public/procurement/103984/notice/151291/overview

Keula kohti Mikkeliä -hankkeessa katse on pitkällä tulevaisuudessa. Hankkeen aikana tuotteistetaan miehittämättömän ilmailun koulutusympäristö, tuotteistetaan lentoyhteyksiä Mikkelin lentoasemalle tilauslento-operaattoreiden kanssa, ja perustetaan kumppanuusmalli suurempien tapahtumien tuottamiseksi Mikkelissä ja Mikkelin lentoasemalla. Hanketta rahoittava viranomainen on Etelä-Savon Maakuntaliitto / AKKE.

Monivärinen jousipyssy jonka alla tekstiä

Eteläsavolaiset yritykset tukemassa Ukrainan jälleenrakennusta ja tulevaisuuden kehittämistä

Ukrainan jälleenrakennus on mittaluokaltaan valtava hanke, jonka arvoa arvioidaan tällä hetkellä noin 500 miljardin dollarin suuruiseksi. Varsovassa järjestetty Rebuild Ukraine -näyttely kokosi yhteen elinkeinoelämän, valtioiden, alueiden ja kaupunkien edustajia etsimään ratkaisuja tähän historialliseen haasteeseen.

Näyttelyn keskiössä olivat rakentaminen, energiaratkaisut, terveydenhuolto ja muu yhteiskunnan kriittinen infrastruktuuri. Keskusteluissa korostuivat eurooppalaisten standardien mukaiset ratkaisut, jotka ovat välttämättömiä Ukrainalle matkalla kohti EU-jäsenyyttä.

Pohjoismaiden yritykset olivat vahvasti edustettuina, ja sadat yritykset Euroopasta ja Pohjois-Amerikasta esittäytyivät messukeskuksen halleissa. Tapahtuma tarjosi erinomaiset verkostoitumismahdollisuudet: osa yrityksistä löysi potentiaalisia kumppaneita ja jopa eteni tarjousvaiheeseen.

Mikkelin kehitysyhtiö Miksein hallinnoima ja EU:n osarahoittama Etelä-Savo Goes Global -vientihanke tarjosi eteläsavolaisille yrityksille mahdollisuuden osallistua tapahtumaan matalalla kynnyksellä.

Tämän mahdollisuuden hyödynsi lopulta kuusi yritystä: Savcor, M-H Rakenne, Riitek, PK-kanavat, CROOM sekä Tecwill, jotka olivat tutustumassa markkinaan, esittelemässä omaa tarjontaansa ja hakemassa yhteistyökumppaneita osana Miksein delegaatiota.

– Viennin edistäminen sotaa käyvään maahan on haasteellista, mutta on oltava liikkeellä nyt, jotta kauppasuhteet on luotu valmiiksi, kun jälleenrakentaminen lähtee toden teolla vauhtiin, toteaa projektipäällikkö Outi Suoninen Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:stä.

Kolme naista ja yksi mies talvitakit päällään seisovat vierekkäin taustalla iso rakennus

Miksein delegaatiossa mukana olivat myös Tuula Kokkonen Etelä-Savon maakuntaliitosta ja Team Finland -koordinaattori Karoliina Tilaeus Etelä-Savon ELY-keskuksesta. He keskittyivät keräämään tietoa Ukrainan jälleenrakentamisen mahdollisuuksista, verkostoista ja avautuvista EU-rahoitusmahdollisuuksista eteläsavolaisten yritysten ja kehittäjäorganisaatioiden hyödynnettäväksi.

Riitek Oy ja PK Kanavat Oy toimittavat tarvikkeita Ukrainan jälleenrakennukseen

Kaksi eteläsavolaista yritystä on jo mukana Ukrainan jälleenrakennusprojekteissa. Punkaharjulla sijaitseva Riitek Oy on toimittanut 8100 kpl kaminoita osana kansainvälisen hyväntekeväisyysjärjestön International Lions Clubin projektia.

Kaminat sopivat lämmityksen lisäksi erinomaisesti ruoanlaittoon ja tarjoavat konkreettista apua Ukrainassa sähkön ja kaasun jakeluhäiriöistä kärsiville kansalaisille. Kaminaprojektin merkityksellisyyttä kuvastaa se, että Riitek palkkasi kahdeksan uutta työntekijää, joista neljä Ukrainasta.

– Messuilla markkinoimme kaminaprojektia ja etsimme mahdollisia kumppaneita kaminoiden jälleenmyyjiksi Ukrainaan”, kertoo Riitekin toimitusjohtaja Topi Palsa.

Samaan kamiinaprojektiin osallistui myös pieksämäkeläinen PK Kanavat Oy, joka toimitti kamiinoihin savunpoistoputket.

– Savunpoistoputkia valmistivat oman henkilöstömme lisäksi kaksi paikallisen ammattioppilaitoksen opiskelijaa. Projektin kautta pystyimme myös tarjoamaan humanitääristä apua. Kartoitamme aktiivisesti Ukrainan ja lähialueen markkinoita sekä mahdollisia yhteistyökumppaneita, vaikka emme tällä kertaa päässeetkään Varsovaan paikan päälle, sanoo PK Kanavat Oy:n toimitusjohtaja Anneli Miettinen.

PK Kanavat valmistaa CE-merkittyjä, eurooppalaisten standardien mukaisia savunhallintakanavia. Alustavat yhteydenotot osoittavat, että alueella on kasvavaa kiinnostusta korkealaatuisille ja standardien mukaisille tuotteille.

MH-Rakenteen Ukraina-tiimi loi kontakteja Rebuild Ukraine -messuilla

Savonlinnalainen MH-Rakenne suunnittelee ja rakentaa laadukkaita liiketiloja, halleja ja asuinrakennuksia sekä kehittää omia rakentamisen tuotteita. Yritys on äskettäin kehittänyt mobiiliapplikaation työmaiden päivittäiseen laadunhallintaan, ja uuden sukupolven jätemoduli on proto-kehitysvaiheessa.

– Mobiiliapplikaatiomme sai hyvän vastaanoton jälleenrakennusmessuilla ja jätimme jo paikan päällä ensimmäiset kaksi tarjousta Norjaan sekä Ukrainaan”, kertoo Kari Haaja, MH-Rakennetta messuilla edustaneesta Cubierta Oy:stä.

Suomalainen osaaminen herätti paljon kiinnostusta messuilla. Cubierta valmistelee jo ensi vuoden osallistumista, sillä pk-yritykset pääsivät hyvin esille suurten yritysten, kuten Wärtsilän ja Valmetin, rinnalla.

Verkostojen merkitys korostuu Ukrainan jälleenrakennusmarkkinoilla

Menestyksekäs vientitoiminta Ukrainaan vaatii aktiivista verkostoitumista ja toimivia kumppanuuksia. Yrityskonsortioihin mukaan pääseminen on usein keskeinen edellytys, sillä kilpailu globaaleilla markkinoilla on kovaa.

Suomalaisyritysten tulee pystyä tarjoamaan aitoa lisäarvoa ja erottautumaan kilpailijoista. Yrityksen tuotteen tulee olla ’kunnossa’, mutta ihmiset valitsevat kauppakumppanit ja tekevät ostopäätökset.

– Eteläsavolaisten yritysten kannattaa rohkeasti kokeilla siipiään uusilla vientimarkkinoilla. Tässä työssä MikseiMikkeli auttaa kaikkia alueen yrityksiä, sanoo Outi Suoninen, joka vetää Mikseillä Etelä-Savo Goes Global -hanketta.

Rebuild Ukraine -näyttelyssä kävi selväksi, että potentiaalinen kumppani ei välttämättä sijaitse Ukrainassa, vaan esimerkiksi Puolassa tai Saksassa, jotka ovat erityisen aktiivisia Ukrainan projekteissa.  Nämä maat etsivät jatkuvasti alihankkijoita täydentämään konsortioiden tarjoamaa – tässä piilee suomalaisten pk-yritysten mahdollisuus.

Ihmisiä seisomassa messuseinien edessä

Rebuild Ukraine -näyttely järjestettiin 13.-14. marraskuuta 2024 Varsovassa. Business Finlandin Suomi-osastolla esittäytyi kaikkiaan yli 50 suomalaista yritystä. Etelä-Savosta Suomi-paviljongilla esittäytyivät myös Entos ja Moduls.

Sodasta huolimatta ilmapiiri oli rakentava ja positiivinen, uskoa löytyy sodan loppumiseen ja toiveet ovat jälleenrakentamisessa. Osa yrityksistä keskittyi tarjoamaan ratkaisuja välittömiin tarpeisiin, kun taas osalle projektit aukeavat, kunhan jälleenrakennus pääsee kunnolla vauhtiin ja Ukrainan infrastruktuuria ryhdytään toden teolla uudistamaan – ei vain jälleenrakentamaan.

Toiveissa on Ukrainan tuleva EU-jäsenyys, mikä edellyttää EU-standardit täyttäviä ratkaisuja. Suomalaiset yritykset osasivat hienosti hyödyntää verkottumisen mahdollisuudet Ukrainan jälleenrakentamiseen keskittyneessä tapahtumassa. Lisäksi kotimaisten yritysten kesken löytyi yhteistyömahdollisuuksia välillä yllättävistäkin suunnista. Suomalaiset pk-yritykset voivat hyödyntää EU-rahoitusohjelmia, kuten Finnpartnershipia ja Nefcoa, tukemaan osallistumistaan Ukrainan jälleenrakennusprojekteihin.

Etelä-Savo Goes Global -hankkeen keskiössä on eteläsavolaisten yrityksien vientivalmiuksien, vienninedistämistyön ja toimintamallien käytännönläheinen kehittäminen kokoamalla maakunnan keskeiset yritysten vientiä edistävät toimijat yhteen. Hankkeen tavoitteena on edistää yritysten kasvua ja kansainvälistymistä, kasvattaa vientiyritysten määrää ja viennin volyymia sekä edellisten kautta luoda uusia työpaikkoja maakuntaan. Hanke on Euroopan Unionin osarahoittama ja rahoituksen myöntänyt viranomainen on Etelä-Savon Maakuntaliitto.

Tason päällä pinossa säilyketölkkejä joiden takana mies ja joulukoristeita

Suomen ensimmäinen alueellinen alkuperämerkki D.O. Saimaa yrittäjineen mukana Tuomaan Markkinoilla Helsingissä 29.11.–21.12.2024

Tänä vuonna Tuomaan Markkinoilla on ensimmäistä kertaa mahdollisuus tutustua D.O. Saimaa merkittyihin tuotteisiin. Merkki on Suomen ensimmäinen alueellinen alkuperä- ja laatumerkki. Kojulta numero 86 löytyvät D.O. Saimaa -tuottajaverkoston valikoidut elintarvikkeet.

– D.O.Saimaa-tuotteista tekee erityisiä se, että pääraaka-aineiden alkuperä on jäljitettävissä Saimaan maantieteelliselle alueelle. D.O.Saimaa -merkki myönnetään tuotteelle, ei suoraan yritykselle eikä siten riitä, että yritys sijaitsee Saimaan alueella. Erityistä on myös se, että merkin saadakseen on kuvailtava millä tavalla yrityksen toiminta ja tuotanto on ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää. Merkin avulla näistä kestävyystekijöistä voidaan viestiä suoraan kuluttajalle täsmällisellä ja ymmärrettävällä tavalla, toteaa merkin kriteerien laatimisessa vaikuttanut erikoissuunnittelija Marjo Särkkä Helsingin yliopiston Ruralia-instituutista.

D.O. Saimaa -merkki edellyttää korkeiden laatuvaatimusten täyttymistä koko tuotantoketjussa sekä vastuullista toimintatapaa ympäristön, kestävän kehityksen ja yhteiskuntavastuun näkökulmasta. D.O. Saimaa -merkittyjä tuotteita tai raaka-aineita käyttävät kuluttajat, ravintolat ja jälleenmyyjät tietävät tekevänsä laadukkaan, eettisen ja vastuullisen valinnan. Merkki ja sen ympärille luotu verkosto on luotu nostamaan paikallisen ruokamatkailun arvoa ja kertomaan Saimaan alueen tuotteiden erinomaisuudesta.

Chef of D.O. Saimaa Ilkka Arvola on yksi merkin alkuunpanijoista. Hän mukaansa ruuan merkitys matkailussa ja kohdevalinnoissa on tänä päivänä merkittävässä roolissa, ja ruuan alkuperä sekä tuotannon läpinäkyvyys ovat kuluttajille yhä tärkeämpiä arvoja.

– Yhdellä merkillä voimme viestiä asiakkaalle, että tuote on aidosti korkealaatuinen ja Saimaan alueen parhaimmistoa. Tuotteessa näkyy ja maistuu tuottajan tarina ja käsityön jälki. Merkki on tuottajalle keino erottautua ja tehdä tuotanto läpinäkyväksi. Vastaavasti D.O. Saimaa -tuotteita käyttävät ravintolat erottautuvat tukemalla paikallista tuotantoa ja parantavat sitä kautta yrityksensä brändiä, Ilkka Arvola sanoo.

D.O. Saimaa -verkosto on laajentunut hyvää vauhtia kattamaan koko Saimaan alueen ja verkostoa kehitetään tavoitteellisesti eteenpäin. Tällä hetkellä merkin saaneita tuottajia on ja 39 ja D.O. Saimaa -merkin tuotteita säännöllisesti käyttäviä ravintoloita on 32.

Englannin kielestä tuleva lyhenne D.O. ”Designation of Origin” kertoo tuotteen alkuperän liittyvän tiettyyn maantieteelliseen alueeseen. D.O. Merkki ilmentää alueensa kulttuuria ja korostaa sen ruoka- ja kulttuuriperimän omaleimaisuutta. Merkkiä ollaan liittämässä vahvasti matkailuun ja se toimii Saimaan alueen markkinointikärkenä ruokamatkailussa.

– Aidosti paikallinen ruoka ja elämäntapa kiinnostavat kansainvälisiä matkailijoita. Ruokakulttuurin kautta on helppo tutustua paikalliseen elämäntapaan ja ihmisiin. Paikalliset, sesongin mukaiset raaka-aineet ja paikalliseen ruokakulttuuriin pohjautuvat ateriat, ovat elämyksiä, jotka eivät unohdu ja joita arvostetaan. Saamamme palaute ja kansainvälinen näkyvyys kannustaa jatkamaan ruokamatkailumme kehittämistä ja D.O.Saimaa-tuoteperheen rakentamista, vakuuttaa matkailujohtaja Maisa Häkkinen Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:sta.

Medialla on mahdollisuus tavata D.O. Saimaa tuottajia Tanja Raiviota Kalakontti Saimaasta ja Susanna Nuutista Putkisalon kartanosta sekä D.O. Saimaa asiantuntijoita Marjo Särkkää ja Ilkka Arvolaa 4.12.2024 klo 12.45 (Ravintola Sofian Lyhtysalissa, Sofiankatu 4C Helsinki). Pyydämme ilmoittamaan tapaamistoiveista etukäteen Inna Kopotevalle.

D.O.Saimaa ja Saimaa Academy of Gastronomy – Network development and learning -hanke on Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin ja Kansalliskirjaston sekä Mikkelin seudun matkailu ry:n yhteishanke, jota rahoittavat Etelä-Savon maakuntaliitto Euroopan unioinin Oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta (JTF), Mikkelin kaupunki sekä hankkeen toteuttajaorganisaatiot omarahoituksella.Lisää tietoa hankkeesta https://www.helsinki.fi/fi/ruralia-instituutti/tutkimus/yrittajyys-maaseudulla/dosaimaa-ja-saimaa-academy-gastronomy-network-development-and-learning

Lisätietoja: Inna Kopoteva: inna.kopoteva@helsinki.fi, puh 041 5272537

Lisää D.O. Saimaasta ja Tuomaan markkinoilla esillä olemisesta

https://dosaimaa.fi/

https://tuomaanmarkkinat.fi/vendor/86-heinasaaren-herkkupuoti-d-o-saimaa/

Vasemmalla Eurolippu, jonka vieressä sinistä tekstiäMonivärinen jousipyssy jonka alla tekstiä

D.O. Saimaa tunnus

 

Mikkelin matkailun kasvuohjelma tähtää elinvoiman lisäämiseen

Mikkelin matkailun kasvuohjelma 2025–2030 tähtää toimenpiteillään aluetalouden kasvattamiseen. Ohjelmassa nostetaan mökkeily matkailun rinnalle merkittävänä elinvoimatekijänä alueella.

Matkailun kasvuohjelma vuosille 2025–2030 laadittiin osana Mikkelin matkailun ja vapaa-ajan kehittämisalustatyötä ja Päämaja – Mikkelin matkailun kehittäminen -hanketta yhteistyössä Mikkelin matkailuyritysten ja toimijoiden kanssa. Kasvuohjelma nojaa vahvasti Mikkelin kaupungin strategiaan ja Saimaan matkailustrategiaan ja sen taustana on matkailun suuri kasvupotentiaali, joka Mikkelissä on tunnistettu. Ohjelman tavoitteena on luoda uutta elinvoimaa, uusia ympärivuotisia työpaikkoja ja investointeja alueelle synnyttämällä Mikkelin omiin vahvuuksiin perustuvaa uutta ja kestävää matkailuliiketoimintaa. Kasvuohjelmassa on määritelty selkeät tavoitteet, toimenpiteet ja mittarit sekä matkailun että mökkeilyn osalta. Kasvuohjelman toteutumista tulee seuraamaan matkailun johtoryhmä osana kehittämisalustatyötä.

Ohjelmaa toteuttaa Mikkelin matkailun ja vapaa-ajan kehittämisalusta, joka on yksi Mikkelin kaupungin neljästä strategisesta kehittämisalustasta EcoSairilan, Kalevankankaan hyvinvointikampuksen ja Memory Campuksen lisäksi.

Kasvuohjelman laatimiseen osallistui aktiivisesti noin 20 matkailuyritysten ja sidosryhmien edustajaa kolmessa työpajassa vuosina 2023–2024. Yritysten ja muiden toimijoiden osallistaminen kasvuohjelman laatimiseen oli tärkeää, koska kasvuohjelman toimenpiteineen on tarkoitus edistää ja ohjata koko matkailukentän työtä Mikkelissä.

”On hienoa, että kaupungin matkailun kasvuohjelmaa on tehty laajassa yhteistyössä matkailuyritysten kanssa. Kaupungin on tärkeää tietää mitkä teemat ovat tärkeitä yritysten kasvun kannalta. Yhdessä voimme tehdä kehitysharppauksia”, kommentoi Mikkelin kaupunginjohtaja Janne Kinnunen.

Matkailun kokonaisvaikutus alueen talouteen vuonna 2023 oli yli 112 miljoonaa, josta välitön matkailutulo reilut 85 miljoonaa euroa vuodessa. Tavoitteena on, että välitön matkailutulo kasvaa vuoteen 2030 mennessä 120 miljoonaan.

Mökkeilyn merkitys korostunut Mikkelissä

Matkailun kasvuohjelmassa on suuressa osassa myös mökkeily. Mikkeli ja Etelä-Savo ovat Suomen vetovoimaisimpia vapaa-ajan asumisen kohteita. Mökkeilyn merkitys on täällä erityisen suuri siksi, että yli 70 % vapaa-ajanasukkaista tulee maakunnan ulkopuolelta. Mikkelin yli 10 000 vapaa-ajanasuntoa tuovat alueelle yli 50 miljoonan euron tulon vuosittain. Sen vuoksi mökkeilyn aluetaloudellinen ja sosiaalinen merkitys elinvoiman tuojana on Mikkelissä erityisen merkittävä, ja mökkeilyn edistämiseen kannattaa panostaa. Tavoitteena on, että vuonna 2030 ulkomaakuntalaisten mökkiläisten rahankäyttö on yli 60 miljoonaa.

”Matkailu ja mökkeily rakentavat Mikkeliä kokoaan suuremmaksi kaupungiksi. Mikkelissä on virallisesti noin 52 000 asukasta, mutta vapaa-ajanasukkaiden saapuessa kaupunki kasvaa ajoittain merkittävästi suuremmaksi erityisesti kesäaikaan. Mikkelissä ulkomaakuntalaisia mökkien käyttäjiä oli vuonna 2023 lähes 34 000 henkilöä. Vapaa-ajanasukkaat ovat Mikkelin matkailun kanta-asiakkaita”, toteaa matkailujohtaja Maisa Häkkinen Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:stä.

Kasvuohjelma laadittiin osana Päämaja – Mikkelin matkailun kehittäminen -hanketta (2023–2025), jonka tavoitteena on luoda uutta elinvoimaa, uusia ympärivuotisia työpaikkoja ja investointeja. Hanke edistää Mikkelin omiin vahvuuksiin – historiaan ja kulttuuriperintöön – perustuvaa uutta ja kestävää matkailuliiketoimintaa. Hankkeessa parannetaan pk-yritysten kasvu-, kansainvälistymis-, markkinointi- ja innovointivalmiuksia ja edistetään yritysten välistä yhteistyötä. Hankkeen toteuttavat yhteistyössä Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy ja Sodan ja rauhan keskus Muisti Oy.

Lisätiedot

Janne Kinnunen, kaupunginjohtaja, Mikkelin kaupunki, 044 459 7300, janne.kinnunen@mikkeli.fi
Maisa Häkkinen, matkailujohtaja, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy, 044 794 2219, maisa.hakkinen@mikseimikkeli.fi

Kasvuohjelma löytyy kokonaisuudessaan täältä.

Päämaja – Mikkelin matkailun kehittämishanketta rahoittavat Euroopan Unionin Oikeudenmukaisen siirtymän rahasto (JTF) ja Mikkelin kaupunki, EU-rahoituksen myöntänyt viranomainen on Etelä-Savon maakuntaliitto. Lisää tietoa hankkeesta Päämaja – Mikkelin matkailun kehittämishanke – Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy

 

Blue Economy Mikkeli ll hankkeen rahoittajat
Sinisellä ja vihreällä taustalla tekstiä

RekryON-tapahtuma jälleen helmikuussa 2025 – yritysten ilmoittautuminen tapahtumaan on nyt auki!

Mikkelin alueen työnantajayritykset, työnhakijat ja opiskelijat kohtaavat kasvotusten RekryON-tapahtumassa, joka järjestetään torstaina 6.2.2025 klo 13–17 Kauppakeskus Stellan Tähtitorilla Mikkelissä. Yritysten ilmoittautuminen on nyt auki rekryon.fi -sivustolla. 

– Ensimmäiset yritykset ovat jo ilmaisseet kiinnostuksensa osallistumiseen. RekryON on hyväksi havaittu tilaisuus yrityksille kohdata työpaikkaa etsivät kasvotusten. Elinvoimaisuuden kehittäminen vaatii, että alueen yritykset löytävät työntekijöitä, kuvaa asiakkuuskoordinaattori Miia Korja Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:stä.

Yrityksille RekryON-tapahtuma on toimiva tilaisuus esitellä avoimia työpaikkoja, myös osa-aikaisia ja sesonkityöpaikkoja, sekä mahdollisuuksia opinnäytetöihin ja oppisopimuskoulutukseen. Vakituista tai kausityöpaikkaa etsivälle RekryON on mainio tilaisuus tutustua yhdellä kertaa useampaan työnantajaan. Tarjolla on myös käytännön vinkkejä työnhakuun, verkostoitumiseen ja urasuunnitteluun. Tapahtuma on tarkoitettu myös kaikille, jotka haluavat kartoittaa Mikkelin seudun työmahdollisuuksia.

Vuodenvaihteessa toimintansa aloittava Mikkelin seudun työllisyyspalvelut esittäytyy RekryON-tapahtumassa ensimmäistä kertaa. Edellisestä RekryON -tapahtumasta saadun palautteen perusteella muun muassa äänentoistoon on satsattu. Tapahtuma on maksuton osallistuville yrityksille ja kävijöille.

Tapahtuman järjestää Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n hallinnoima Osaajaportti-hanke yhteistyössä Mikkelin seudun työllisyyspalvelujen kanssa. Osuuskauppa Suur-Savo on tapahtuman yhteistyökumppani.

Yritysten ilmoittautuminen tapahtuu rekryon.fi -sivuston kautta. Suora ilmoittautumislinkki löytyy tästä.

Lisätiedot

Miia Korja, asiakkuuskoordinaattori, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy, puh. 0440 785 436, miia.korja@mikseimikkeli.fi

Saara Liukkonen, tapahtuman tuottaja, SaaraLiu, puh. 040 502 0583, saaraliu@saaraliu.fi

www.rekryon.fi
www.facebook.com/rekryon
www.instagram.com/rekryon

Miksein hallinnoima Osaajaportti-hanke yhdistää työnhakijat ja rekrytoivat yritykset tavoitteenaan tehdä Mikkelin seudusta entistä vetovoimaisempi työllisyysalue. Käytännössä hankkeella tuetaan alueen yritysten rekrytointiprosesseja ja niiden kehittämistä, yhdistetään työnhakijat ja työpaikat sekä rakennetaan uusia verkostoja tukemaan yritysten rekrytointia. Yhteistyötä hankkeessa tehdään Mikkelin seudun työllisyyden kuntakokeilun ja TE-toimiston kanssa samalla vahvistaen muiden sidosryhmien osallisuutta kokonaisvaltaisesti. Hanke on Euroopan Unionin osarahoittama ja rahoituksen myöntänyt viranomainen on Etelä-Savon ELY-keskus.

Kalakauppa etsii kehittäjää jatkajaksi

Heinäsen yrittäjäpariskunta on kehittänyt vuosia monipuolista ja hyvin suosittua tuotevalikoimaa Mikkelin kauppahallissa toimivaan kahvilamyymäläänsä. Nyt he haluavat väljentää omaa ajankäyttöään ja etsivät yritystoiminnalleen jatkajaa

Pariskunta aloitti Mikkelin vanhassa kauppahallissa 26 vuotta sitten tarjoamalla täytettyjä patonkeja ja eväsleipiä asiakkaiden toivomin täyttein.

”Se oli aikansa uusi brändi. Meillä kävi 450 ihmistä päivässä, ja jono oli pitkä. Olimme markkinajohtaja.”

Ideana oli rekisteröidä Eväsherkku tuotemerkiksi ja perustaa franchising-ketju.

”Meillä olikin franchising-yrittäjiä Tampereella, Jyväskylässä ja Lahdessa. Suunnitelmissa oli kouluttaa yrittäjiä 15 eri yksikköön yhteistyössä silloisen Ely-keskuksen kanssa”, pitkän uran valtakunnallisen päivittäistavaraketjun johtotehtävissä ja Venäjän-kaupassa aikanaan tehnyt Raimo Heinänen kertoo.

Oma jatkojalostus synnytti tuoteperheitä

Yrittäjäpariskunta pyöritti alkuvuosina kahta yritystä. Kommandiittiyhtiö vastasi kahvila-myymälöistä kauppahallissa ja rautatieasemalla. Osakeyhtiölle ostettiin paikallinen leipomo ja kalakauppa, jolla oli toimintaa Etelä-Suomessa.

”Kehitimme jalostusta ja nykyaikaistimme toimintaa.”

Sittemmin yritys keskittyi tekemään itse ns. kypsän puolen kalatuotteet ja alihankkijalta ostettiin kylmäsavutuotteet. Kauppahallin tiloissa sijaitsekin kaksi keittiötä ja ravintolatila.

”Valmistamme paikan päällä tuotteita uunissa ja pannulla. Savustus hoidetaan muissa tiloissa ja jalostamme itse kaikki myymämme tuotteet. Toimitamme tuotteita myös ravintoloille ja aikoinaan toimitimme jalostettuja kalatuotteita myös Viking Linelle. Se tarkoitti käytännössä sitä, että joka päivä käsittelimme laivayhtiötä varten noin 500 kiloa kalaa.”

Kalatiski

Lähiruoan puolestapuhuja

Heinäsen kalakauppa tunnetaan vahvana lähiruoan puolustajana. Kala ostetaan paikallisilta kalastajilta, jotka kalastavat lähialueen arvokalavesissä, kuten Saimaassa, Puulavedessä ja Kyyvedessä.

”Hankimme kalaa, joka on kasvanut makeissa, juomakelpoisissa vesissä. Asiakkaiden suosima kirjolohi kasvatetaan Puumalassa pääosin kasviproteiinia sisältävällä ja kotimaassa valmistetulla rehulla. Se pitää kalan rasvakoostumuksen ja maun erityisen hyvänä ja on ympäristöystävällistä.”

Kalatiskin lisäksi kauppahallin kahvilamyymälä vetää paljon ruokailijoita. Heille on tarjolla lounas- ja välipalatuotteita, kuten salaatteja, kalakeittoa sekä lämpimiä ruoka-annoksia. Ykköstuote on edelleen muikku. Sitä tarjoillaan lounasannoksissa ja myydään tiskistä tuoreena, savustettuna sekä erilaisissa mausteliemissä.

”Täksi kesäksi kehittelin tirrimuikkupaistoksen, joka on otettu hyvin vastaan. Meiltä löytyy myös tirriahventa ateriana tai mukaan ostettavaksi.”

Kalakukkojen suosio on siis edelleen vankka ja niitä tilataan pidempäänkin matkaan.

”Kalakukot ovat meille merkittävä artikkeli. Onpa kalakukkojamme tarjottu Kultarannan saunallakin.”

Heinästen kehittämät kalatuotteet tunnetaan hyvin Etelä-Suomessa. Yritys käykin Ruokamessuilla Helsingissä, Turussa ja Kauhajoella samoin kuin Silakkamessuilla.

”Helsingin kaupungille olemme toimittaneet makumuikkuja. Niitä meiltä löytyy 20 eri makua, joista suosituin on tällä hetkellä katajanmarja. Voimme myös toteuttaa asiakkaille toiveiden mukaan uusia makuja. Muikku on Euroopan halvin ruokakala. Sitä on helppo käsitellä ja sen ruodotkin pystyy kypsentämään pehmeiksi.”

Itse kehitettyihin kalatuotteisiin kuuluu myös kylmäsavustettu ilmakuivattu hauki, jolla on voitettu useita palkintojakin kalanjalostuskilpailuissa.

”Toimme ensimmäisenä Suomessa myyntiin kylmäsavustetun hauen. Se ilmakuivataan niin, että siitä tulee maukasta ja maitohappobakteerit pidentävät sen säilyvyysajan jopa kuukausiin. Presidentti Halosen kaudella ilmakuivattua haukeamme tarjottiin monissa tilaisuuksissa, ja se valittiin myös Helsingissä järjestetyn EU-huippukokouksen alkuruoaksi.”

Omaa uutta tuotekehitystä on myös lasipurkkeihin tehty suosittu kalasäilykesarja. Siihen kuuluvia tuotteita valmistetaan kuhasta, hauesta, muikuista ja lohesta eri makuvaihtoehtoina.

”Haluamme tehdä premium-tuotteita, joten emme ole lähteneet tekemään perinteisiä kalapurkkeja. Käytämmekin näissä uusissa säilyketuotteissa lasipurkkeja ja hyvin säilyvää etikkapohjaa tai rypsiöljyä, jotka voi hyödyntää myös ruoanlaitossa.”

Lähikalan käyttö voi kasvaa

Kalaraaka-aineesta ei ole pulaa Etelä-Savossa. Raimo Heinänen arvioi, että esimerkiksi muikun käytön voisi moninkertaistaa, jos kysyntää olisi.

Heinänen arvioi fileoineensa kalakauppiasvuosinaan noin miljoona kiloa kalaa. Muikkuja hän perkaa ja fileoi mielellään käsityönä, koska haluaa kalan maun ja rasvan säilyvän.

Heinäset ovat toimittaneet kalatuotteitaan myös erilaisiin tilaisuuksiin.

”Catering-puolella olisi suuret markkinat, jos sitä puolta haluttaisiin kasvattaa.”

Raimo Heinänen ideoi ja perusti Mikkelin kalamarkkinat yhdessä Lions Club Mikkeli Päämajan kanssa.

Kalayrittäjät etsivät innovatiivista jatkajaa

Heinäsen yrittäjäpariskunta etsii nyt jatkajaa työlleen, jotta saisivat väljennettyä omia aikataulujaan. Etsinnässä on yrittäjä, joka haluaa kehittää toimintaa eteenpäin.

”Olisi hienoa löytää yrittäjäpersoona, joka on elämänmyönteinen ja uskoo tulevaisuuteen. Yrittäjyys on hieno ammatti, jossa vain taivas on rajana. Olemme miettineet myös uudenlaista sukupolvenvaihdosta, joka olisi oppisopimuspohjainen. Mielelläni kouluttaisin jatkajayrittäjän”

Myynnissä on yrityksen liiketoiminta. Sen reseptiikka ja tuotevalikoima ovat laajat.

”Vuokrasopimus suositussa kauppahallissa on jatkuva. Asiakaskunta on vakiintunut ja kasvumahdollisuudet näyttävät hyviltä. Tekemisen raamit uudelle yrittäjälle ovat kunnossa.”

Vuodenkierron selkeät sesongit näkyvät kalakaupan arjessa: kolmen kuukauden kesäkausi sekä joulu ja muut monet juhlapyhät. Yrityksen verkkokaupassa voi tutustua tuotteisiin ja tehdä tilauksia, jotka toimitetaan sitten asiakkaille perille toiveiden mukaan.

Heinäset

Heinäset ovat vakuuttuneita, että kala on tulevaisuuden kasvuala. Heidän omakin liiketoimintansa on kasvussa.

”Tästä vuodesta tulee meille huippuvuosi. Myyntikehitys on ollut 20 prosenttia, mutta tuloskehitys sitäkin suurempi. Tuotteiden kysyntä kasvaa tasaisesti. Voidaan sanoa, että tästä tulee historiamme paras vuosi. Myös ulkomaalaisten asiakkaiden määrä täällä kauppahallissa on ollut selkeästi kasvussa.”

Yritys on vakiinnuttanut asemansa, ja yrityksen kalatuotteilla on hyvä ja edelleen kasvava maine.

”Vaimoni Päivi pitää huolen siitä, että myynnissä on aina hyvälaatuisia tuotteita. Hänestä näkyy, että hän on aina asiakkaan puolella.”

Heinäsillä nykyään käytössä oleviin kauppahallin tiloihin mahtuisi myös kalaravintola.

”Meillä oli aikanaan jo keittiömestarikin, mutta silloin hallissa ei ollut tarjolla riittäviä tiloja. Nyt käytössämme olevat tilat riittävät myös kalaravintolan pyörittämiseen.”

Jatkajalle yrittäjäpari lupaa kaiken tuen. Päivi Heinänen voi olla houkuteltavissa jatkamaan osa-aikaisena, ja Raimo Heinänen lupaa jakaa vuosien kokemuksensa alalta.

”Jos kalayrittäjyys kiinnostaa, kannattaa tulla käymään ja juttelemaan, niin päästään eteenpäin. Olemme avoimia jatkajan etsinnässä, emmekä peittele mitään. Ymmärrämme 30 vuoden yrittäjäkokemuksella yrittäjyyden kaikki puolet. Näemme, että tälle alalle tarvitaan hyviä yrittäjiä, ja että heillä on kaikki edellytykset menestyä. Toivon, että jatkaja veisi tätä asiaa eteenpäin ja olen valmis auttamaan siinä kaikin tavoin.”

Myös Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:ssä tunnetaan hyvin yritysten omistajanvaihdoksessa huomioitavat hyvin luottamuksellisetkin asiat.  Kehitysyhtiö tarjoaakin maksuttomia asiantuntijapalveluja niin yritysten ostoa harkitseville kuin myös yritysten myyjille. Vuosittain palveluja käyttävät monet kymmenet yritysten omistajanvaihdosasiakkaat ja yritykset vaihtavat sujuvasti omistusta.

D.O. Saimaa vauhdittaa lähiruoan kehittämistä

Etelä-Savossa on kehitetty maakunnan käyttöön D.O. Saimaa -alkuperämerkki, mikä näkyy myös Heinäsen kalakaupassa. Merkki takaa sen, että yritys myy läheltä löytyvistä raaka-aineista valmistamiaan ja kehittämiään tuotteita.

Raimo Heinänen uskoo lähiruokayrittäjien yhteistyöhön ja yhteiseen tuotekehitykseen. Hän on esimerkiksi ideoinut kylmäkonttien käyttöä.

”Kylmäkonttiin saisi kompaktisti rakennettua vaikka kylmäsavustusjärjestelmän, kunhan konttiin saadaan kiinteät vesi- ja sähköliittymät. Hinnaltaan yhden kontin käyttöönotto maksaisi vain pienen murto-osan siitä, mitä kiinteän rakennuksen rakentaminen maksaa. Tällä keinolla voitaisiin helposti lisätä vaikkapa catering-tilaisuuksien hoitamista. Jos käytössä olisi useita kylmäkontteja, niin silloin niissä voisi olla erilaisia toimintoja ja keittiötiloja. Uskon, että uudenlaisilla ajattelumalleilla voidaan kehittää kalan jalostustekniikkaa ja madaltaa kynnystä aloittaa, koska kustannukset jäävät hyvinkin mataliksi.”

Ainutlaatuinen on myös 110-vuotiassa rakennuksessa toimiva Mikkelin kauppahalli. Raimo Heinänen on toiminut myös Kauppahalliliiton puheenjohtajana.

”Täytyy muistaa, ettei meillä ole tässä maassa kuin seitsemän alkuperäistä kauppahallia jäljellä. Helsingissä halleja on kaksi ja sen lisäksi kauppahallit löytyvät vain Turusta, Tampereelta, Kuopiosta, Vaasasta ja täältä Mikkelistä. Sekin tekee kalakaupastamme erityisen. Aitoon kauppahalliin kuuluu monipuolinen kalakauppa.”

Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen.

Viva Electric Jets rakentaa tuotantolinjan Mikkeliin

Etelä-Savon ELY-keskus myönsi marraskuun puolivälissä sähköisten vesijettien kehittäjäyritykselle rahoituksen suunnitella, rakentaa ja ottaa käyttöön sarjavalmistuslinja Mikkelissä.

Vesijettien kehitystyötä on tehty vauhdikkaasti Mikkelissä vuoden ajan, ja prototyyppiä on esitelty messuilla ja erilaisissa tapahtumissa. Sarjavalmistukseen tulevassa vesijetissä on uusi runko, jota pystytään varustelemaan eri käyttäjäryhmien tarpeisiin.

”Tavoitteenamme on noin 200 vesijetin valmistus vuodessa Mikkelissä. Teemme ensin GT-version eli viimeisen päälle varustellun kilpaversion. Sen pohjalle voidaan rakentaa myös eri käyttötarkoituksiin, kuten viranomaisille tai huvi- ja kalastuskäyttöön sopivia versioita”, Viva Jets Oy:n toimitusjohtaja Timo Kronqvist sanoo.

ELY-keskuksen tekemän noin kolmensadantuhannen euron rahoituspäätöksen turvin käynnistetään sarjavalmistuslinjan rakentaminen. Hankkeen omarahoitusosuus on saatu kokoon jo aiemmin.

Sähköisten vesijettien piensarjavalmistus alkaa Mikkelissä vuoden 2025 aikana, ja seuraavana vuonna tuotantokapasiteetti toimii täysillä.

Vesijettien rungot yritys teettää alihankkijoillaan, jotta se voi keskittyä omaan, sähköiseen liikkumiseen liittyvään erikoisosaamiseensa sekä vesijettien varusteluun, testaukseen ja huoltoon.

”Käynnistämme piensarjavalmistusta rauhallisesti miettien, mitä valmistamme itse ja minkä hankimme alihankkijoilta. Eri käyttötarkoituksiin valmistettaviin laitteisiin hyödynnämme erilaisia sähkömoottoreita ja -akustoja sekä erikoiskomponentteja. Hyödynnämme Mikkelin sähköisen klusterin palveluita tuotannossamme.”

Yrityksellä on meneillään myös erillinen tuotekehityshanke, jossa kehitetään laitteen seuraavaa versiota, ja sille haetaan CE-merkintä, joka kertoo siitä, että tuote täyttää EU:n direktiivien ja asetusten vaatimukset.

Kun jettien valmistus pyörii täysillä, yritys työllistää Mikkelissä puolenkymmentä osaajaa.

Ennakkotilaukset kiinnostavat

Sähköisistä vesijeteistä on tehty jo noin 50 ennakkotilausta.

”Keräämme edelleen ennakkotilauksia kiinnostuneilta. Kevään aikana alamme myydä heille laitteita, kun toimitusajat vahvistuvat”, toimitusjohtaja Kronqvist kuvaa.

Kesällä 2025 yritys osallistuu messuille Monacossa ja seuraavana vuonna Düsseldorfissa Saksassa. Messuja hyödynnetään tilaisuutena esitellä tuotteet suurelle yleisölle.

”Ennakkotilauksen tehneitä kutsumme Mikkeliin tutustumaan laitteisiin. Haemme myös rahoitusta vauhdittamaan markkinointia ja myyntiä ulkomaille, missä päämarkkinamme ovat.”

Nimekkäitä sijoittajia mukana

Entinen Formula 1 -kuljettaja Mika Salo lähti jo alkuvaiheessa mukaan sijoittajaksi ja brändilähettilääksi. Toinen nimekkäistä brändilähettiläistä ja sijoittajista on jääkiekkovaikuttaja ja entinen pelaaja Jarmo Kekäläinen.

”Brändilähettiläillämme on hyvät kansainväliset verkostot, joiden kautta kuulemme vesijeteistä kiinnostuneista kohderyhmistä. Olemme erittäin tyytyväisiä, että meillä on nyt paikallisia tukijoita ja sijoittajia tulossa mukaan. Kerromme mielellämme sijoittamisesta kiinnostuneille tahoille lisää yhteistyömahdollisuuksista.”

Mikkeliin syntyi kevyen sähköisen liikkumisen klusteri

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy on koonnut Mikkeliin valtakunnallisen kevyen sähköisen liikkumisen klusterin.

Viva Jets Oy:n lisäksi klusteriin kuuluvat muun muassa sähköisten akustojen tuotantolinjan Mikkeliin tehnyt Aurora Powertrains, sähköveneitä kehittävä Valkama Watercrafts ja liikuteltavan DC-pikalatausaseman kehittänyt AMS Corporation. Mukana ovat myös eLyly-lumiskootterin kehittäjät.

Maan ensimmäisen sähköisen kevyen liikkumisen klusterin kokoajana on toiminut projektipäällikkö Marjo Niittuaho-Nastolin, joka on kehittämishankkeen avulla tukenut yrityksiä rahoituksen haussa, markkinoinnissa ja kansainvälistymisessä.

Klusteri ottaa mukaan uusia, sähköiseen kevyeen liikkumiseen tuotteita ja palveluita kehittäviä yrityksiä. Hanke päättyy heinäkuun lopussa 2025.

Sähköisen liikkumisen klusteri -hanke edistää yritysten, oppilaitosten, tutkimusyhteisön ja julkisorganisaatioiden välistä yhteistyötä. Hanketta osarahoittaa Euroopan Unionin Aluekehitysrahasto, rahoituksen myöntänyt viranomainen on Etelä-Savon ELY-keskus.

 

Lisätietoja:

Viva Jets Oy, toimitusjohtaja Timo Kronqvist, puh. 044 597 0609, sposti: timo.kronqvist(at)vivaelectricjets.com

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy, kehityspäällikkö Marjo Niittuaho-Nastolin, puh. 0440 361 615, sposti: marjo.niittuaho-nastolin(at)mikseimikkeli.fi

Jukurien osakeannin loppukiri käynnissä – vielä ehdit mukaan sinikeltaiseen Heimoon

Jukureilla on suuri merkitys Mikkelin aluetaloudelle. Siksi myös kehitysyhtiö kannustaa osallistumaan osakeantiin kaikkia, joille Mikkeli ja Mikkelin seutu ovat tärkeitä.

Jukurit HC Oy aloitti kesäkuussa osakeannin taloutensa tasapainottamiseksi. Osakeannilla kerättävillä varoilla on tarkoitus vahvistaa Jukurien omaa pääomaa sekä kassavaroja. Nyt osakeantia on jäljellä reilu kaksi viikkoa. Tällä hetkellä osakeannilla on kerätty yhteensä 253 000 euroa.

Tämä on hieno osoitus siitä, miten vahvasti Heimoyhteisö seisoo Jukurien ja sen tulevaisuuden takana. Jukureilla on kiistatta valtava merkitys koko alueelle ja Mikkelin kaupungille.  

”Olemme erittäin iloisia, että niin monet kannattajat ja yritykset haluavat olla mukana tukemassa Jukurien matkaa kohti tulevaisuuden menestystä. Hienoa, että osakeanti toteutuu ja haluamme kiittää tässä vaiheessa osakeantiin osallistuneita. Olette tärkeässä roolissa mahdollistamassa Liiga-kiekkoilun jatkumista Mikkelissä”, Jukurien toimitusjohtaja Antti Laakso kertoo.

”Jukurien merkitys Mikkelille ja koko talousalueelle on paljon jääkiekkoa suurempi asia. Jukurit tunnetaan valtakunnallisesti ja näkyvyyden lisäksi kotipelit tuovat meille matkailutuloa muualta Suomesta. Sen vuoksi koko seudun elinvoimalle on erittäin tärkeää, että Mikkelissä pelataan liigakiekkoa myös tulevaisuudessa. Nyt vain kaikki kynnelle kykenevät liittymään heimoon, kun siihen on mahdollisuus”, kannustaa Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n toimitusjohtaja Timo Paakki.

Osakeannin vähimmäistavoite 250 000 euroa saatiin kasaan lokakuun lopussa. Minimimerkintämäärän täyttyminen turvaa osaltaan tämän kauden taloudellista läpivientiä. Jukurien osakkaaksi sopivat niin yritykset kuin yksityishenkilötkin: minimimerkintämäärä on 10 osaketta, joiden hinta on 500 €.

Koska Jukurit tarjoaa nuorille jääkiekkoilijoille suoran pelaajapolun junioreista ammattilaiskiekkoon, liigajoukkueen taloudellinen vahvuus ja toiminnan jatkuvuus inspiroivat nuoria tavoitteelliseen harrastamiseen ja ammattilaisuuden saavuttamiseen. Osakeantiin osallistumalla tuet myös tätä kokonaisvaltaista kehitystä eteläsavolaisen jääkiekon parissa.

Jukurien hallitus päätti maanantaina 28.10.2024 järjestetyssä kokouksessaan jatkaa osakeantia marraskuun loppuun. Merkintäaikaa on vielä 30. marraskuuta saakka ja viimeinen maksupäivä on 14. joulukuuta. Ehdit vielä hyvin mukaan osakeannin loppukiriin. Osakeannin faktat löytyvät Jukurien kotisivuilta.

Lisätiedot:

Jukurit HC Oy, toimitusjohtaja Antti Laakso (0400 36 8492, antti.laakso@jukurit.fi)
Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy, toimitusjohtaja Timo Paakki (040 809 1627, timo.paakki@mikseimikkeli.fi)