Kotimaanmatkailu on kasvanut Mikkelissä ja Mikkelin seudulla tänä keväänä ilahduttavan hyvin. Kotimaisten matkailijoiden yöpymisvuorokausien määrä kasvoi toukokuussa 2,6 prosenttia Mikkelissä ja 2,3 prosenttia Mikkelin seudulla verrattuna edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon.
– Kun jo toukokuussa on ollut näin paljon kotimaanmatkailijoita, tämä enteilee vilkasta kesäsesonkia koko Mikkelin seudulle, kertoo projektipäällikkö Tuula Pihkala Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:stä.
Kaikkiaan rekisteröityjä yöpymisvuorokausia kirjattiin toukokuussa Mikkelissä 12041 yötä ja Mikkelin seudulla 15490, joista yli 90 prosenttia oli kotimaisia matkailijoita. Tiedot käyvät ilmi käyvät ilmi Visit Finlandin majoitustilastoista.
– Ihmisiä kiinnostavat tuoreen tutkimuksen* mukaan erityisesti luontokohteet, paikallisiin nähtävyyksiin tutustuminen sekä erilaiset tapahtumat, joita Mikkelissä riittää kesällä jokaiselle viikonlopulle, kuvaa Pihkala.
Luontokohteita Mikkelissä riittää kaupungin keskustan läheisyydestä alkaen. Suosituilla Hop On Hop Off -retkillä pääsee kätevästi ihailemaan järviluontoa Puumalassa ja Ristiinassa. Hop On Hop Off -retkiä järjestetään myös kulinaristeille ja kulttuurin ystäville.
Käyntikohteista Päämajamuseon uusi Mannerheimin sota- ja johtamistaidosta kertova näyttely muodostaa kävijälle yhtenäisen kokemuksen Sodan ja Rauhan keskus Muistin kanssa. Muistin ja kehitysyhtiö Miksein hallinnoima Päämaja-hanke tutustuttaa matkailijaa laajasti alueen sotahistoriaan ja kulttuuriperintöön. Jalkaväkimuseon tuhansien esineiden tarinat kiinnostavat kaikenikäisiä.
Lähi- ja luomuruuan aarteita voi nauttia Tertin kartanon kansainvälistäkin mainetta niittäneessä ravintolassa. Kartanotunnelmaan pääsee myös Kekkolan, Kyyhkylän ja Löydön kartanoissa. Suomen suurin ja kaunein puupappila Kenkävero tarjoilee monipuolista silmänruokaa näyttelyineen, työpajoineen ja puutarhoineen.
Mikkelin matkailuneuvonnasta löytyy lisää tietoa käyntikohteista sekä karttoja myös vesistömatkailuun. Matkailuneuvonta palvelee Mikkelin torilla arkisin ja lauantaisin.
Lisätietoa
Tuula Pihkala, projektipäällikkö, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy, p. 0440 361 603, tuula.pihkala@mikseimikkeli.fi
Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy luo elinvoimaa Mikkelin seudulle tukemalla yritysten, matkailun ja toimintaympäristön kehittymistä. Yhtiö palvelee vuosittain 1200 yritysasiakasta ja tarjoaa kokonaisvaltaista tukea Mikkeliin sijoittumisessa. Yhtiössä työskentelee hybridimallilla 40 eri alojen asiantuntijaa.
* Sanoma-konsernin kotimaanmatkailun tutkimuksessa 25 prosenttia vastaajista arvioi matkailevansa kotimaassa aiempaa enemmän ja 60 prosenttia saman verran kuin aiemmin. Kun kysyttiin Mitä seuraavista aktiviteeteista ja kohteista pidät kiinnostavimpina kotimaan matkoilla, kärkeen nousivat luontokohteet 58 prosenttia, paikkakunnan nähtävyyksiin tutustuminen 50 prosenttia, kylpylät 46 prosenttia, musiikkitapahtumat 45 prosenttia, vuokramökkeily 45 prosenttia ja kulinaristiset elämykset ja ravintola 41 prosenttia.
Maan ensimmäisen, Etelä-Savoon tänä keväänä muodostuneen, sähköisen kevyen liikkumisen klusterin yritykset ovat näyttävästi esillä tuotteineen Electric Weekend -tapahtumassa elokuun alussa. Suomen mukavimmaksi sähköautotapahtumaksi luonnehdittu tapahtuma järjestetään Mäntyharjulla Woikoski Feelingin matkailukeskuksessa ja lentokentän alueella.
Tapahtumaan odotetaan laajaa kävijäjoukkoa, jolle sähköllä liikkuminen on jo tuttua tai jota sellainen kiinnostaa. Mikkelissä keväällä aloittaneesta sähköisen kevyen liikkumisen klusterista on mukana viisi yritystä.
Yritykset tulevat tutuiksi tapahtumissa
Woikoskella esittäytyvistä klusteriyrityksistä Valkama Watercrafts valmistaa kevyitä alumiinisia sähköveneitä ja kehittää niille kelluvaa venetelakkaa. Aurora Powertrains valmistaa sähkökelkkoja ja kehittää sähköisen liikkumisen laitteisiin akustoja. Viva Electric Jets puolestaan kehittää sähköistä vesijettiä maailmanmarkkinoille. Kaikkien yritysten kotipaikka on Mikkeli. Mikkelistä toimintaympäristönä on kiinnostunut myös eLyly, joka on tuonut markkinoille maailman ensimmäisen sähköisen lumiskootterin. AMS Corporation Ltd Oy on vuonna 2023 perustettu mikkeliläinen sähköisen UGV ajoneuvon kehittämiseen ja valmistukseen erikoistunut yritys, joka esittelee tapahtumassa kehittämäänsä sähkön varastointijärjestelmää.
Yritysten yhteistyötä vahvistamaan perustettua klusteria vetää Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy. Projektipäällikkö Marjo Niittuaho-Nastolin kertoo, että tänä vuonna sähköisen kevyen liikkumisen yrityksiä ja niiden tuotteita tehdään tutuksi yhteistyökumppaneille ja suurelle yleisölle erilaisissa tapahtumissa.
”Woikosken tapahtumassa yritykset esittäytyvät omalla osastollaan näyttelyssä, joka järjestetään lauantaina 3.8. eli ns. pääpäivänä. Woikoskella mukana olevat yritykset myyvät ja markkinoivat jo tuotteitaan. Klusteri on muodostunut yritysten tarpeesta kehittää yhteisiä toimintatapoja ja hyödyntää synergiaetuja. Klusterimme kiinnostaa laajasti, ja uusia yrityksiä on tulossa mukaan.”
Elokuisen Electric Weekend -tapahtuman jälkeen klusteriyritykset esittäytyvät lokakuussa mikkeliläisessä kauppakeskuksessa. Tapahtumien sarja alkoi toukokuussa, kun klusteriyrityksiin ja niiden tuotteisiin pääsi tutustumaan Mikkelin satamassa järjestetyssä tilaisuudessa. Loppukesästä klusteri saa myös oman kotisivun, josta saa lisätietoja yrityksistä, niiden tuotteista ja klusterin toiminnasta.
Electric Weekend tarjoaa ainutlaatuisen ohjelman
Electric Weekend 2.-4.8.2024 toteutetaan Woikoski Oy:n alueella. Lauantaina 3.8. aamuyhdeksästä iltakuuteen sähköiset menopelit esittäytyvät Woikoski Feelingsin matkailukeskuksessa järjestettävässä näyttelyssä. Eteläsavolaisten sähköisen liikkumisen klusterin vesipelit esittäytyvät kartanon rannassa.
Näyttelyyn on osallistumassa useilta yrityksiltä kevyen ja raskaan sähköisen liikkumisen ajoneuvoja, joita pääsee myös koeajamaan. Keskuksen automuseon erikoisuuksiin kuuluu maan ensimmäinen vetyauto. Luentoja tulee pitämään muun muassa akkutohtori Juha Heiska, ja sähköautojen paloturvallisuudesta luennoi Iiro Wennberg.
Tapahtuman aikana lentokentällä järjestetään kouluratsastustapahtuma, ja sähkölentokone saattaa laskeutua tapahtuman aikana lentokentälle. Viikonlopun erikoisuuksiin kuuluu myös sähköautosauna eli tapahtuman sponsoriyrityksen sähköautolla sähköistetään telttasauna, jossa on tarkoitus saunoa yhtäjaksoisesti 48 tunnin ajan. Saunojat pyrkivät tekemään samalla sähköautosaunomisen maailmanennätyksen. Woikoskella esittäytyy myös aurinkopaneeleja myyviä yrityksiä.
Tapahtumaan osallistuminen on maksutonta. Tapahtuman aikana voi myös leiriytyä maksutta lentokentän hiekkakentällä koko viikonlopun ajan. Tapahtumaviikonlopun aikana kuullaan myös erilaisia esiintyjiä, ja tarjolla on monipuolisia ravintolapalveluita.
Lisätietoja kevyen sähköisen klusterin yrityksistä
Marjo Niittuaho-Nastolin, puhelin 0440 361 615 ja sähköposti: marjo.niittuaho-nastolin(at)mikseimikkeli.fi
Etelä-Savon sähköisen liikkumisen klusteri edistää yritysten, oppilaitosten, tutkimusyhteisön ja julkisorganisaatioiden välistä yhteistyötä. Luonto ja matkailijat kiittävät, sillä päästövapaa sähköinen liikkuminen on hajutonta ja äänetöntä, ja siitä tulee hyvin pian uusi normaali. Toimialan yrityksillä on aito halu tehdä yhteistyötä ja laajentaa verkostoa toiminnan vakiinnuttamiseksi ja kehittämiseksi edelleen. Hanketta rahoittava viranomainen on Etelä-Savon Elinkeino-, ympäristö- ja liikennekeskus (ELY) ja hanke on Euroopan aluekehitysrahaston osarahoittama (toimintaympäristön kehittämisavustus).
Mäntyharjulaisella Arkkitehtisuunnittelu Pakkanen Oy:n Jukka Pakkasella on käytännön kokemusta omista sekä muiden rakennusprojekteista, joissa on toimittu kiertotalousperiaattein.
Päiväkotitoimintojen siirto koulurakennukseen paransi tilojen käyttöastetta
Pakkanen on ollut suunnittelemassa Orimattilan Vuorenmäen koulun tilamuutoksia vuonna 2021, jossa tuotiin kouluun päiväkoti muuttamalla opetustiloja päiväkotikäyttöön. Tässä projektissa aloite rakennusosien uudelleenkäytöstä tuli rakennuttamispäällikkö KaiTevalta ja tilojen käyttäjiltä. He toivoivat, että saneerauksessa pystyttäisiin hyödyntämään mahdollisimman paljon olemassa olevia rakenteita, kuten väliovia, ikkunoita ja kiinteitä kalusteita.
Yhteistyötä tehtiin tiiviisti suunnittelijan ja tilan käyttäjien välillä. Projektissa päästiin kaikkia miellyttävään lopputulokseen, koska lopputulos palvelee tilojen käyttäjiä, paransi tilojen käyttöastetta, jätemäärä väheni ja saatiin kustannussäästöä.
Vuorenmaan koulurakennukseen tehtiin tilamuutos muuntamalla opetustilat päiväkotikäyttöön. Kuva: Jukka Pakkanen, Arkkitehtisuunnittelu Pakkanen OyKuvakaappaus Vuorenmaan koulun tilamuutoksesta arkkitehdin tekemästä pohjapiirustuksesta. Kuva: Jukka Pakkanen, Arkkitehtisuunnittelu Pakkanen Oy
Rakennusosien uudelleenkäyttö voi tuoda kustannussäästöjä projektiin
Pakkanen on seurannut sivusta mielenkiinnolla tuttunsa rakennusprojektia maaseudulla. Maatalousyhtymä Matti ja Timo Ahokas rakensivat Orimattilaan viljankuivaamorakennuksen pääosin uudelleenkäytetyistä rakennusmateriaaleista kesällä 2020. Kohteen suunnitteli arkkitehti Jukka Koskinen Orimattilasta.
Kuivurirakennuksen siilot saatiin pystyyn nostetuista merikonteista. Järeämpi runkorakenne edellytti järeämpiä perustuksia, jonka vuoksi perustukset päädyttiin valamaan neitseellisestä betonista. Julkisivuverhouksessa käytettiin uudelleen entisten varastorakennuksien peltejä. Käytetyt pellit oli saatu ostettua yksityishenkilöiltä. Itse kuivauslaitteisto ja tarvittavat oheislaitteet hankittiin käytettynä. Rungon ja julkisivun puutavara sahuutettiin oman metsän puista. Rakennukselle haluttiin pitkä käyttöikä ja se varmistettiin asentamalla uusi aaltopeltikatto.
Kuivurirakennuksen toteutus tällä tavoin oli jonkin verran nopeampaa verrattuna perinteiseen toteutustapaan. Kustannuksiltaan hanke oli noin 30 % vastaavan valmispaketin hinnasta.
Viljankuivausrakennuksen viljasiiloina toimii pystyyn nostetut merikontit. Kuva: Jukka Pakkanen, Arkkitehtisuunnittelu Pakkanen Oy
Viljankuivausrakennuksen julkisivut on verhoiltu uudelleenkäytetyllä aaltopellillä. Kuva: Jukka Pakkanen, Arkkitehtisuunnittelu Pakkanen Oy
Olemassa olevien rakennusten kunnossapito on myös kiertotaloutta
Jukka Pakkanen on toteuttanut kiertotalouden mukaisia toimenpiteitä myös kotonaan Mäntyharjulla kunnostamalla vanhaa omakotitaloaan perinteitä kunnioittaen. Omakotitalon peruskorjauksessa esimerkiksi entiset ponttaamattomat lattialaudat on kiinnitetty hiottuna takaisin paikoilleen alapohjarakenteiden korjauksen jälkeen. Lattian rouhea ulkoasu on viimeistelty valkoisella läpikuultavalla vahakerroksella.
Talon pääsisäänkäynnillä rustiikkiseksi jätetty entinen ulko-ovi kertoo rakennuksen historiasta. Jukan mukaan kuistin alkuperäinen vinolaudoitus oli myös tarkoitus säilyttää näkyvänä seinäpintana, mutta tervapaperista oli imeytynyt terveydelle haitallista kreosoottia puuverhoukseen niin paljon, että laudoitus piti purkaa ja asentaa tilalle uusi. Uudelleenkäyttö ei siis aina ole mahdollista, mutta siihen on hyvä pyrkiä.
Vanhat lattialaudat hiottiin, kuultovahattiin ja kiinnitettiin takaisin paikoilleen alapohjan korjaustöiden jälkeen. Kuva: Jukka Pakkanen, Arkkitehtisuunnittelu Pakkanen Oy
Talon historia on jätetty tarkoituksella näkyviin talon sisäänkäynnin vinolaudoituksessa ja alkuperäisen oven patinassa. Kuva: Jukka Pakkanen, Arkkitehtisuunnittelu Pakkanen Oy
Seuraavana projektina hänellä on suunnitelmissa hyödyntää ehjänä purkamansa julkisivulaudat autotallin julkisivuverhouksessa. Punamultakäsittelyllä puun käyttöikää saa pidennettyä huomattavasti verrattuna nykyään käytettävään lateksimaaliin.
Pakkanen uskoo, että kiertotalous tulee yleistymään entisestään eikä näe rakennusosien uudelleenkäytölle estettä, elleivät ne aiheuta tilojen käyttäjille terveyshaittaa. Kotimaan lisäksi maailmalta löytyy myös hyviä esimerkkejä, kuten tuoreimmassa Betoni-lehden artikkelissa esiteltiin Berliiniin rakennettua Spore-monitoimitilaa, jonka julkisivussa on hyödynnetty purkutiiliä ja sisätiloissa entisen eläinsairaalan allaskalusteita.
Olemassa olevan säilyttäminen, kunnostaminen, mielikuvituksen käyttäminen ja pieni vaivannäkö auttaa säästämään rahaa, luonnonvaroja sekä energiaa, vähentää jätettä ja edistää kiertotaloutta. Kierrättämällä ja uudelleenkäyttämällä voimme rakentaa yhdessä kestävämpää tulevaisuutta, Pakkanen kannustaa.
Lisätietoja:
Jukka Pakkanen, p. 050 522 9173, jukka@arkkitehtisuunnittelu.com https://arkkitehtisuunnittelu.com/
Jenina Luotolampi, p. 050 345 9403, jenina.luotolampi@mikseimikkeli.fi
Teksti: Jenina Luotolampi, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy, Kuvat: Jukka Pakkanen, Arkkitehtisuunnittelu Pakkanen Oy
Artikkeli on osa KIELO – Kiertotalousloikka rakennusmateriaalien uudelleenkäytön parantamiseksi Mikkelissä -hankkeen toimenpiteitä. KIELO-hanke on Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun yhteinen ryhmähanke. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama ja tuen on myöntänyt Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.
Talkooporukka voi olla tyytyväinen. Vasemmalta Jouko Nousiainen, Markku Tuominen, Erkki Rantalainen, Kirsi Olkkonen, Veikko Lampinen, Seppo Puhakka, Merja Pönniö ja Seppo Anttalainen.
Maan parhaiten säilynyttä, Ruotsin vallan aikana Ristiinaan rakennettua everstinvirkataloa on entisöity kunnianhimoisesti kymmenisen vuotta. Kesällä 2025 ovet avautuvat myös matkailijoille.
Valtakunnallisestikin merkittävä kulttuurihistoriallinen rakennus, Brahelinnan everstinvirkatalo, valmistui honkahirsistä vuonna 1739 upseerien käyttöön. Lähellä Ristiinan kirkkoa sijaitsevan puurakennuksen kaltaisia rakennettiin Suomeen 1730-luvulla kymmenkunta. Nykyään niitä on jäljellä kaksi.
Savon prikaatin komentaja, eversti Georg Magnus Sprengtporten perusti omalla kustannuksellaan virkataloonsa säätyläisperheiden pojille tarkoitetun sisäoppilaitoksen, ”sotakoulun” vuonna 1777. Opettajiksi hän määräsi joukko-osastonsa etevimmät upseerit. Suomalainen upseerikoulutus sai alkunsa Ristiinassa. Oppilaat olivat 13-14 -vuotiaita aatelisperheiden poikia. Sprengtporten otti oppilaitaan mukaansa virkamatkoille jopa Tukholmaan asti.
Sprengtporten aloitti Ristiinassa nykymuotoisen, maastossa tapahtuvan jalkaväen taistelukoulutuksen. Hän myös kehitti ja opetti maastokartoitusta, eli karttoja alettiin hyödyntää sodankäynnissä, vierailijaryhmiä sotakoululla vetävä Jouko Nousiainen kertoo.
Sprengtportenin kausi Ristiinassa jäi nelivuotiseksi hänen riitaannuttuaan kuninkaan kanssa. Sotakoulu sijaitsi vain 10 kilometrin päässä silloisesta Venäjän rajasta ja muodosti etuvartion Venäjää vastaan. Koulusta kehittyi myös kulttuurin kehto, jossa kävi suomalaisia ja ruotsalaisia kulttuuripersoonia. Vuosien varrella pihapiirissä oli jopa 30-40 rakennusta.
Paikalliset pitivät everstinvirkataloa linnana sen koon ja isojen ikkunapintojen takia. Heidän omissa asumuksissaan ei juuri ollut ikkunoita eikä savupiippuakaan.
”Ristiinan vanha sotakoulu on nyt entisöity mahdollisimman alkuperäiseen kuntoon vanhaa kunnioittaen”, rakennustalkoissa tiiviisti mukana ollut Jaakko Syrjäläinen kuvaa.
Suomalaisen upseerikoulutuksen aloittanut Sprengtporten tervehtii rakennuksen ulkoseinän laatassa. Kuva Päivi Kapiainen-Heiskanen
Talo entisöitiin monipuoliseksi pitäjätaloksi
Vuonna 1799 sotakoulun rakennus siirrettiin kauemmaksi tiestä nykyiselle paikalleen. Siinä se on toiminut nimismiehen kansliana ja virka-asuntona, emäntäkouluna, kansalaisopistona ja päiväkotina.
Kun Ristiinan kunta liitettiin osaksi Mikkelin kaupunkia vuonna 2013, ristiinalaiset alkoivat ideoida vanhasta sotakoulusta pitäjätaloa, jossa yhdistykset voisivat toimia. Maininta vanhan sotakoulun kunnostuksesta saatiin mukaan kuntaliitossopimukseen.
”Haluamme tästä elinvoimatekijän, talon, joka elää. Paikkaan liittyy kiinnostavaa sota- ja kulttuurihistoriaa. Täällä kävi jo alkuvuosina ulkomaisia upseereita seuraamassa opetusta. Nykyään talon ohi kulkee matkailijoita Astuvansalmelle ja kalliomaalauksille, joten on luontevaa perustaa tänne kalliotaiteeseen liittyvä opastuskeskus”, Nousiainen kertoo.
Parhaillaan kartoitetaan vuoden kuluttua avattavaan taloon tulevia palveluja. Kalliotaidekeskukselle on varattu kaksi huonetta. Sprengtportenin työhuone entisöitiin alkuperäiselle paikalleen. Talosta löytyy moderni keittiö sekä erilaisiin tilaisuuksiin ja etätöihin sopivia tiloja.
Sotakoulu on mukana laajassa matkailua kehittävässä Päämaja-hankkeessa, joka tuo esille Mikkelin seudun historiallisia kohteita matkailijoille.
”Ristiinan lähistöllä on käyty maamme historian kannalta merkittäviä taisteluita. Täytyy myös muistaa, että itsenäisyysjulistusta kirjoitettiin lähellä Astuvansalmea, Kallioniemessä, senaattori Emil Nestori Setälän kesäpaikassa. Ruralia-instituutti on kehittänyt myös Sprengtporten-virtuaalimuseon verkkoon”, Nousiainen kertoo.
Sotakoulun entisöintitalkoissa mukana olleen paikallisen pursiseuran jäsenet ovat olleet vuosien varrella mukana järjestämässä kuljetuksia Astuvansalmen kalliomaalauksille.
”Kuningas Kustaa kolmannen aikaan Ristiina oli laivastoasema, joten purjehduksellakin on täällä pitkät perinteet”, Syrjäläinen kertoo. 1770-luvulla Ristiinaa piti kotisatamanaan kuninkaallisena sisämaalaivaston tykkijollia.
Tuhansien talkootuntien talo
Talkoot käynnistyivät joulukuussa 2015 Mikkelin kaupungin tuella. Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin tutkijat julkaisivat parin vuoden kuluttua Ristiinan Brahelinna eilen, tänään, huomenna -raportin everstinvirkatalon rakennushistoriasta, inventoinnista ja käyttösuunnitelmasta.
”Halusimme, että tästä hankkeesta syntyy pysyvä lopputulos. Jälki, joka näkyy seuraavat 100 vuotta”, yksi hankkeen puuhamiehistä, Markku Tuominen, kuvaa.
Talkooporukka on pysynyt sitkeästi koossa vuosikymmenen. Aluksi avattiin lattia mullalle ja poistettiin jätemaa ja kivet kellarista. Rakennuksen kattoparrut olivat notkollaan kymmenisen senttiä, joten myös laipio avattiin. Vintiltä poistettiin valtavat määrät multaeristettä.
”Talkooporukka on saanut tunnustusta kaupungiltakin, että onpa onnistunut toteutus. Taustalla näkyy se, että ristiinalaisten isänmaahenkisyys on vahvaa”, alusta saakka mukana ollut Erkki Rantalainen muistuttaa.
Kaupungin ja Ruralia-instituutin lisäksi käytännön talkootöihin lähti mukaan 14 paikallista yhdistystä. Mukana ovat olleet muun muassa yrittäjäjärjestö, Ristiina-seura, Ristiinan reserviupseerit, Etelä-Savon rakennusperintöyhdistys, Suomen kalliotaideyhdistys, Ristiinan pursiseura ja Someen Erä-Ässät. Rahoitusta hanke on saanut eri lähteistä, kuten Veej´jakaja-toimintaryhmältä.
”Talkoisiin lähteneiltä yhdistyksiltä edellytettiin 500 euron kynnysrahaa, mikä oli hyvä veto ja sitoutti ihmiset mukaan. Talkoita on tehty viime vuosina päivän verran viikossa, ja mukana on ollut 8-15 ihmistä. Paikan päällä tehtyjä talkootunteja kertyy kaikkiaan yli 6000. Yhteisöllisyys on ollut tärkeä osa tekemistä”, puuhamiehistä Tuominen ja Nousiainen arvioivat.
Parhaillaan vietetään kahta juhlavuotta: sotakoulun valmistumisesta tulee kuluneeksi 285 vuotta ja Ristiinan kunnan perustamisesta 375 vuotta. Tulevana kesänä talo ei vielä avaa oviaan suurelle yleisölle, koska heinäkuussa vaihdetaan runkovesiputkisto ja sitä varten on avattava piha-aluetta.
Sotakoulu avaa ovensa kesällä 2025 yleisölle. Kuva Päivi Kapiainen-Heiskanen
Laaja yhteistyöverkosto tukena
Kymmenenvuotinen talkooponnistus saa ydintiimin muistelemaan laajaa joukkoa omien alojensa ammattilaisia, jotka ovat olleet mahdollistamassa onnistumista.
Hankkeen käynnistysvaiheessa keskeinen rooli oli idean isällä, professori Jari Valkosella. Arkkitehtisuunnitelmat laati rakennusarkkitehti Marja Luostarinen. Mikkelin kaupungin puolelta hanketta ovat vauhdittaneet kaupunkikehitysjohtaja Jouni Riihelä ja työryhmässä vielä eläköitymisensä jälkeenkin jatkanut kaupungin tilakeskuksen johtaja Riitta Väänänen. Ruralian tutkijat HT Torsti Hyyryläinen, väitöskirjatutkija Manu Rantanen ja tutkijatohtori Inna Kopoteva toivat tieteellistä pohjaa projektille.
”Tämä kohde on esimerkki ristiinalaisesta talkootyöstä, jonka keskiössä ovat olleet yhdistykset, kaupunki, yritykset ja yliopisto”, tiimissä tiiviisti työskennellyt Kirsi Olkkonen muistuttaa.
Ristiinan Brahelinnalla on pitkä historia
Ristiinassa on ollut asutusta tuhansia vuosia. Astuvansalmen kalliomaalausten arvioidaan olevan 6000 vuotta sitten tehtyjä. Itsenäinen kunta Ristiinasta muodostettiin vuonna 1649. Nimensä kunta sai Suomen silloisen kenraalikuvernööri Pietari Brahen vaimon mukaan.
Brahe teki Ristiinasta savolaisläänityksen hallintopaikan ja rakennutti sinne Brahelinnan. Hän oli innostunut Brahelinnastaan ja kirjoitteli Tukholmasta kirjeitä voudille siitä, minkälaisia kasveja hän haluaa puutarhaan istutettavan ja toivoipa hän sinne kymmentä poroakin. Brahen suku rahoitti myös Ristiinan kirkon rakentamista.
1680-luvulla Brahelinna siirtyi Savon jalkaväkirykmentin käyttöön ja siitä tuli sotilasvirkatalo. Alkuperäinen kolmikerroksinen hirsirakenteinen rakennus tuhoutui isonvihan aikaan 1700-luvun alkupuolella. Vanhan linnan kunnostuksen sijaan päätettiin rakentaa uusi sotilasvirkatalo, ns. vanha sotakoulu, 1730-luvulla puolen kilometrin päähän.
Alkuperäisen Brahelinnan jäljitelmä rakennettiin 1970-luvun puolivälissä matkailukäyttöön lähelle ympärysmuurin raunioita. Rakennuksessa toimi alkuun ravintola, mutta nykyään rakennus on yksityiskäytössä.
Savon prikaatin everstinvirkatalon pitkää historiaa kuvaavat sen monet kutsumanimet, kuten Ristiinan Brahelinna/Brahenlinna, Brahelinnan everstinvirkatalo ja vanha sotakoulu.
Rohkean naisellisia, värikkäitä ja hersyviä. Nämä sanat kuvaavat hyvin second hand putiikki Kuplaksessa myytäviä uniikkeja Rimssu-sarjan asusteita. Nämä ovat Torpakka-yrittäjä Etti Raappanan suunnittelemia uusiotuotteita, jotka on valmistettu paikallisesti yritysyhteistyössä Mikkelissä lähes kokonaan kierrätysmateriaaleista.
Akselin kauppakeskuksessa sijaitseva Heli Pitkäsen Kuplas-putiikki tarjoaa laadukkaita ja valikoituja second-hand vaatteita, kenkiä ja asusteita sekä muun muassa paikallisen Kirjalan kahvipaahtimon Skumppa-kahvia ja -teetä.
Putiikissa toimii toisena osapuolena Torpakka yritys, tarjoten visuaalisen markkinoinnin- ja pop up/tapahtumien suunnittelupalveluita ekologisella kulmalla, sekä myyden second hand lahja- ja sisustustavaroita. Topakka myy myös erilaisten kotimaisten pienyritysten uusia – ja uusiotuotteita, kuten koruja ja paperituotteita. Uutuutena myymälään on juuri saatu Torpakka yrittäjä Raappanan suunnittelemia kestävän kehityksen mukaisia Rimssu – uusioasusteita.
Raappana kertoo miten Rimssu-sarja sai alkunsa.
”Meillä oli Helin kanssa heti yhteistyömme alusta asti molemmilla yhteinen visio ja haave siitä, että saisimme myös oman, yritystemme arvoja tukevan, malliston jossain vaiheessa myyntiin. Meillä on samanlainen näkemys siitä, että ihmiset kaipaavat nykymaailmassa lisää iloa ja väriä elämäänsä, jotain persoonallista, joka tuntuu juuri itselle tehdyltä, siis uniikkia, mutta kuitenkin vielä kohtuullisen hintaista. Haluamme olla rohkeasti erilaisia ja erottautua myös mallistollamme.”
Raappana kuvailee yhteistyötä ja yhteisiä suunnitelmia Kuplaksen yrittäjän Pitkäsen kanssa: ”Työnjako on mennyt luontevasti niin, että tässä alussa minulle on painottunut tuotteiden ideointi ja suunnittelu yhteisten visioiden pohjalta, sekä protojen testaus ja koordinointi yhteistyökumppaneiden välillä. Heli puolestaan tarjoaa myyntipaikan ja ottaa jossain vaiheessa isompaa roolia myynnin ja markkinoinnin suhteen.”
”Myös Kuplas-verkkokauppa astuu siinä vaiheessa mukaan yhdeksi myyntikanavaksi. Kierrätystekstiilit ja paikallisuus Mekstiili-hankkeen avulla mahdollistavat sen, että hintataso saadaan pidettyä kohtuullisena. Lisäksi tuotteet edustavat kestävää kehitystä ja ekologisia arvoja, jotka ovat meille molemmille tärkeitä ja liiketoimintamme ydin.”
Mekstiili-hankkeen avulla oikeat tuotiin oikeat ihmiset ja yritykset yhteen
Ideoista tuotteiksi lähti käytännössä lentoon, kun oikeat ihmiset ja yritykset saatiin tuotua yhteen. Tässä oli apuna Mekstiili -Tehokasta tekstiilikiertotaloutta Etelä-Savoon-hanke.
”Hankkeen yhtenä tavoitteena on löytää poistotekstiilille hyötykäyttöä ja nämä Raappanan suunnittelemat uusiotuotteet ovat mielestäni erinomainen esimerkki siitä, kuinka tätä voi parhaimmillaan toteuttaa näinkin tyylikkäästi” iloitsee Mikkelin kehitysyhtiö Miksein kiertotalousasiantuntija Johanna Järvinen.
Tuotteiden taustalla toimii myös erittäin tärkeässä roolissa TikkiTilan korjaus- ja ompelimoyrittäjä Kati Hirvensalo, joka suunnittelee tuotteiden käytännön toteutukset yhdessä Raappanan kanssa ja valmistaa ne laadusta tinkimättä.
Hankkeessa oli päästy tutustumaan erilaisten yritysten toimintaan mm. tapahtumien kautta, jollaiseen myös Hirvensalo oli osallistunut. Tutustumisen kautta oli tullut ilmi, että hän olisi kiinnostunut hyödyntämään kierrätysmateriaaleja työssään, mutta hänellä ei ollut vielä selkeää kuvaa mitä kierrätystuotteet voisivat olla ja missä niitä myytäisiin. Toisaalta Raappanalla oli jo valmiit ideat ja myymäläpaikka, mutta ideoiden toteuttaja puuttui.
”Pohdimme Mekstiili-hanketyöntekijä Miia Souranderin kanssa, että tässähän meillä olisi täydellinen pari toteuttamaan tekstiilikiertotaloutta Mikkelissä. Sovimme yrittäjien kanssa yhteisen tapaamisen TikkiTilan liikkeeseen ja vaikutti siltä, että yhteinen sävel löytyi heiltä heti,” Järvinen muistelee keväistä tapaamista. Sourander edustaa Mekstiili-hankkeessa päätoteuttajaa Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulua (Xamk).
TikkiTilan yrittäjällä Hirvensalolla on käytännön osaamista ja kokemusta siitä, miten materiaaleja tulee käsitellä ja miten ne taipuvat erilaisiin tuotteisiin.
” Yhteistyö on Katin kanssa ollut helppoa ja antoisaa. Kati on todella taitava, tarkka ja luotettava ja häneltä löytyy myös itseltään näkemystä toteutukseen, sekä ongelmanratkaisutaitoja, mikä on todella tärkeää, koska minulla ei itselläni ole teknistä tekstiilialan osaamista,” kiittää Raappana.
Hirvensalo puolestaan kertoo, että käynti ViaDian kierrätyskeskuksessa avasi silmiä siitä miten paljon hyvää materiaalia olisi hyödynnettäväksi uusiksi tuotteiksi.
”Tekstiilien kertakäyttökulttuuri on askarruttanut mieltä jo pitkään ja jotenkin sitä haluaisi omassa työssään tukea kestävämpää kehitystä. Monenlaisia ideoita alkoi syntyä, mutta nopeasti huomasin, että muun yritystoiminnan lisäksi aika ei millään riitä suunnitteluun, tuotantoon ja markkinointiin.”
”Yhteistyö Etin kanssa on ollut hauskaa ja on ollut mielekästä toimia osana hänen suunnittelemansa kierrätysmallistonsa tuottamisessa ja keskittyä siihen työhön, joka on itselle luontaisin. Yhdessä Etin kanssa ideat sinkoilevat, innostuminen tarttuu ja tempaisee mukaansa.”
Uusiotuotteisiin sopivat kierrätysmateriaalit löytyivät ViaDia Mikkeli ry:n kautta, joka kerää yhteistyössä Metsäsairilan kanssa poistotekstiilit Mikkelissä ja lähialueilla. ViaDia Mikkeli ry lajittelee materiaalit kierrätysmyymälöidensä tiloissa. Molemmat toimijat ovat mukana Mekstiili-hankkeessa osatoteuttajina.
Torpakan Raappana näytti selkeät kuvat ja ohjeet, minkälaisista materiaaleista oli kiinnostunut, jotta poistotekstiililajittelijat osaisivat kerätä sopivaa materiaalia hänen tuotteisiinsa.
”Tein selkeät esityskuvat tyylilajeittain neljästä eri tekstiilikategoriasta, jotka on avattu sekä esimerkkikuvin, että tekstein. Näin itse tuotteista tietämätönkin hahmottaa mitä ajetaan takaa. Toiset meistä hahmottavat asiat paremmin kuvina, toiset tekstinä, joten halusin että kaikentyyppiset vastaanottajat pystyvät omaksumaan sisällön mahdollisimman helposti.”
”Poistotekstiilien lajittelusta vastaava Erno Gynther ymmärsi myös heti mitä etsimme, ja hän onkin ollut tarvittavien tekstiilien keräyksen toimittamisessa isossa roolissa.”
ViaDia Mikkeli ry:ssä poistotekstiilien lajittelusta vastaava Gynther kertoo, että oli helppoa lähteä keräämään materiaaleja selkeiden ohjeiden mukaisesti. On kyllä tosi kiva nähdä ihan käytännössä, miten hyvälle materiaalille löydettiin näin hienoa jatkokäyttöä. Käytännössä materiaalia kerätään Torpakalle tietyn ajan, jonka jälkeen Raappana käy sen vielä läpi ja toimittaa sen Hirvensalolle työstettäväksi.
Personalliset ja kierrätysideologian mukaiset tuotteet ilahduttavat asiakkaita
Kuplaksen Pitkänen asettelee tuotteita esille ja kertoo, että tuotteet ovat saanneet paljon positiivista palautetta asiakkailta.
”Rimssu-malliston tuotteet ovat persoonallisia ja asiakkaita ilahduttaa ulkonäön lisäksi kierrätysideologia.” Hän näkee, että kuluttajat ovat yhä kiinnostuneempia vastuullisesta kuluttamisesta ja moni heistä arvostaa Kuplaksen ja Torpakan uniikkia ja kestävän kehityksen mukaista tuotevalikoimaa,” kertoo Pitkänen. Yritysyhteistyössä on luotu hyvän mielen tuotteita niin esteettisesti kuin myös kestävän kehityksen osalta.
Kuvateksti: Näin upeita tuotteita voi saada aikaiseksi yhdessä kierrätysmateriaaleja hyödyntäen.
Mekstiili – Tehokasta tekstiilikiertotaloutta Etelä-Savoon on Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n, Metsäsairila Oy:n ja ViaDia Mikkeli ry:n yhteinen ryhmähanke. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama ja tuen on myöntänyt Etelä-Savon maakuntaliitto.
Nappaa nyt päiväpaikka alihankintamessuilla 1.-3.10.2024 Tampereella.
Alihankinta esittelee metalli-, elektroniikka-, muovi- ja kumiteollisuutta, teollisuuden ICT-ratkaisuja sekä näiden alojen suunnittelua ja konsultointia. Suomen johtava teollisuuden messutapahtuma tarjoaa kolmessa päivässä ainutlaatuisen läpileikkauksen toimialan näkymistä sekä alan tulevaisuudesta. Alan ykköstapahtumassa kohtaavat teollisuuden yritykset, asiantuntijat ja päättäjät.
Alihankinta-tapahtuman teema vuonna 2024 on Tekoälyllä tuottavuutta.
MikseiMikkeli on varannut 60 m²:n messuosaston mikkeliläisten yritysten yhteisosastoksi. Osastolla ovat mukana Casemet Oy, Jopaco Oy, Matrel Oy ja Niinimäki RDPS Oy.
Tarjoamme nyt erityisesti ensikertalaisille mahdollisuuden osallistua messuille yhden päivän ajan.
Varaaja voi pitää yhteisosastoamme tukikohtana ja kutsua sinne jo ennakkoon asiakkaitaan kyseisenä päivänä. Päivän osallistumismaksu on tiistaina ja torstaina 1.000 €/pvä, keskiviikkona 1.500 €. Paikat myydään varausjärjestyksessä.
Vertailun vuoksi: oma, pienin mahdollinen osasto (9 m²) perusvarustuksella maksaa 143 € x 9, + 475 € (rekisteröintimaksu) + 896 € (Basic-perusrakenteet), yhteensä 2.658 €.
Messuilla on näytteilleasettajien osastojen lisäksi mm laaja ohjelmatarjonta jokaisena messupäivänä. Messuista lisätietoja www.alihankinta.fi -sivuilta.
Päiväpaikan varaukset ja lisätietoja: hannele.hynninen@mikseimikkeli.fi, p. 044 794 2217
Puhtaan veden pääkaupungissa tapahtuu! Mikkelin kaupunki kumppaneineen järjestää tapahtumaviikon 16.-22.9.2024. Sen teemana on vesi.
Mikkeli Water Week tuo esiin veden merkitystä ja mahdollisuuksia eri näkökulmista, tutkijoista alan yrityksiin, seudun asukkaisiin ja matkailijoihin. Viikon päätapahtumat, Finnish Lakeland Forum-seminaari ja kansainvälinen konferenssi Emerging Trends in Water Treatment pidetään Konsertti- ja tapahtumatalo Mikaelissa 17.-19.9. Näiden yhteydessä on yritysnäyttely, johon kutsumme vesialan yrityksiä. Näyttelyn toteutuksesta vastaa Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy.
Tapahtumaviikon järjestäjinä toimivat Blue Economy Mikkeli -osaamiskeskuksen perustajat Mikkelin kaupunki, LUT-yliopisto, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu (Xamk), Mikkelin yliopistokeskus (MUC) ja Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy.
Tule mukaan tapaamaan vesialan toimijoita ja verkottumaan!
BEM osaamiskeskus II -hankkeella käynnistetään Blue Economy Mikkelin (BEM) toiminta ja toteutetaan ekosysteemisopimusta. Mikkelin kaupungin ja valtion välisen, vuosille 2021–2027 solmitun ekosysteemisopimuksen painopiste on yhdyskuntavesien kiertotalous ja kehittämiskohde Blue Economy Mikkeli -osaamiskeskus. Blue Economy Mikkelin tavoitteena on kehittyä valtakunnallisesti tunnetuimmaksi ja kansainvälisesti merkittäväksi vesialan keskittymäksi, joka tuottaa uusia ratkaisuja vesihuollon ongelmiin sekä kotimaassa että ulkomailla.
Hanketta rahoittavat Euroopan aluekehitysrahasto ja Mikkelin kaupunki. EU-rahoituksen myöntänyt viranomainen on Etelä-Savon maakuntaliitto. Mikkeli on yksi Suomen Innokaupungeista, jotka toteuttavat kaupunkien ja valtion solmimia ekosysteemisopimuksia. Innokaupungit ovat uuden ajattelun tukijoita ja kirittäjiä, muutoksen edelläkävijöitä.
Mikkelin seudun metallinkierrätysyrityksissä eletään taannoisten huippuvuosien jälkeen tasaisten materiaalivirtojen aikaa. Toimijajoukko kasvaa kesäkuussa Puijon Romulla.
Parikymmentä vuotta kiertotalousalalla toiminut mikkeliläinen Mikael Pitkänen valmistautuu avaamaan kesäkuussa Puijon Romulle oman toimipisteen EcoSairilan alueelle. Puijon Romu on perinteikäs, yli 60-vuotias perheyritys, joka toimii laajalla alueella Pohjois-Savossa. Yrityksellä on myös Kuopiossa oma kaapeleiden granulointilaitos.
Kesäkuussa EcoSairilan alueella aloittaa toimintansa Puijon Romun yksikkö, jota vetää kiertotalouden parissa eri yrityksissä pitkään työskennellyt mikkeliläinen Mikael Pitkänen. Puijon Romu toimii Mikkelin seudun lisäksi myös naapurikaupunkien alueella. Kuva Päivi Kapiainen-Heiskanen
Mikkelissä yritys keskittyy palvelemaan niin yrityksiä kuin yksityisiä asiakkaita, joilta ostetaan metalliromua kierrätystä varten. Mikkelissä yritys esikäsittelee metalleja, minkä jälkeen ne ohjataan eteenpäin kotimaisille käsittelylaitoksille sekä suoraan teollisuuden raaka-aineeksi.
”Teemme myös teollisuudelle purkutyötä eli haemme vaikka vanhentuneen linjaston, laitamme sen kuljetuskuntoon ja viemme pois käsiteltäväksi”, Mikkelin yksikön päällikkönä keväällä aloittanut Pitkänen kuvaa.
Yrityksellä on EcoSairilan alueella noin hehtaarin tontti metalliraaka-aineen käsittelyä ja varastointia varten. Miljoonainvestointiin omalla tontilla kuuluvat kaksikerroksinen toimistorakennus ja katettu halli.
Materiaalin käsittelyä varten Mikkeliin on hankittu materiaalikoneita, kaivuri, trukki ja pyöräkuormuri. Yksikkö käyttää isoihin kuormiin EcoSairilan yhteisvaakaa ja pienempien erien punnitsemiseen omia vaakojaan. Tarvittaessa konekantaa lisätään.
Puijon Romu varautuu lajittelemaan, tarvittaessa leikkaamaan ja kierrättämään kaikkia metalliraaka-aineita. Metalliromulla on peräti yli 100 erilaista nimikettä. Perinteikkäässä emoyrityksessä on kehitetty vastuullisuutta vuosia, ja toiminnan perustana ovat käytössä oleva laatu-, työturvallisuus- ja ympäristösertifikaatit.
”Erilaiset materiaalivirrat tekevät työstä mielenkiintoista. Romumetallin kysyntä on kasvussa. Esimerkiksi perusteräksen kysyntä on moninkertaistunut 30 vuoden kuluessa. Eniten käsittelemme sekapeltiä ja toimitamme sitä murskauslaitoksella, mistä se menee terästeollisuudelle. Yli kolme millimetriä paksut raudat leikkaamme oikeaan kokoon ja toimitamme teräs- ja valimoteollisuudelle.”
Pitkänen on ollut yhteyksissä seudun teollisuuslaitoksiin. Yritystä kiinnostavat erilaiset hukkamateriaalierät ja purkutyömaiden raaka-aineet. Yksityisasiakkaille ja yhdistyksille toimitetaan myös vaihtolavoja metallinkeräystä varten.
”Haluamme hallinnoida kumppanuussopimuksia Mikkelin ympäryskunnissa yhteistyössä muiden paikallisten toimijoiden kanssa yhteistyötä tehden”, Pitkänen vakuuttaa.
Puijon Romu haluaa keskittää Mikkelin ja sen naapurikaupunkien metalliromuvirrat Mikkeliin, mistä ne kuljetetaan ympäri Suomea loppukäsittelyä varten.
Yritys kiinnostui EcoSairilan alueesta, koska sinne rakentuu ympäristöalan yritysten yhteenliittymä, klusteri.
”Synergiaetua tuovat naapurissa toimivat jätekeskus ja jätevedenpuhdistuslaitos. Kaikki kaavoitus- ja lupa-asiat ovat hoituneet nopeasti. Alamme on tiukasti säädelty, mikä näkyy meilläkin esimerkiksi öljynerotus- ja sulamisvesikaivojen rakentamisena. Varaudumme myös vaaratilanteisiin, kuten tulipaloihin, ja alue aidataan huolellisesti sekä asfaltoidaan määräysten mukaisesti.”
Pitkänen arvioi, että kannattavuus syntyy siitä, miten tehokkaasti rahanarvoisia materiaalivirtoja saadaan käsiteltyä omalla lajittelupihalla. Yksikkö työllistää kesästä alkaen Pitkäsen lisäksi konekuskin, pihahenkilön ja mahdollisesti toimistoassistentin.
”Siksi tarvitsemme hyvällä asenteella olevia työntekijöitä. Oleellista on, paljonko ostamme sisään ja kuinka pieneksi hukkaprosentti jää. Uskon syntypaikkalajitteluun, sillä monet materiaalivirrat sisältävät eri lajien metalleja. Kun lajittelupihaa hyödynnetään tehokkaasti, se tuo tulosta. Tämä on rahaintensiivistä touhua. Alamme ostaa metallieriä vasta, kun investointimme on valmistunut kesäkuussa.”
Mikkelin Romu uskoo ketterään kaupantekoon
Uudistetun t-tien varrella, noin neljän kilometrin päässä Mikkelin keskustasta pohjoiseen toimiva Mikkelin Romu noutaa asiakkailtaan metalliromua, rakennusjätettä ja puuraaka-ainetta.
Toinen yrityksen omistajista, yrittäjä Hannu Vesanka luonnehtii kahta viime vuotta hyviksi vuosiksi, ja uskoo, että pientä kasvua syntyy tänäkin vuonna, vaikka suhdanteet vaihtelevat nyt nopeasti.
Mikkelin Romun tontilta löytyy monenlaista metalli- ja puuaineista kierrätettäväksi. Yrittäjä Hannu Vesanka muistuttaa, että materiaalivirrat myös kiertävät nopeasti. Yrityksen historian ensimmäiset veturit päätyivät Mikkeliin huutokaupasta. Värimetallien kierrätykselle on olemassa omat tilat. Kuva Päivi Kapiainen-Heiskanen
”Rakentaminen on täälläkin selvästi hiljentynyt ja kaikki liittyy kaikkeen tällä alalla. Tilanteet voivat muuttua nopeastikin.”
Alalla on ollut viime vuosina tyypillistä, että ajoittain jostain metalliraaka-aineesta tulee pulaa, mikä näkyy romumetallia kierrättävissä yrityksissä.
”Esimerkiksi katalysaattoreilla oli hetken kova hinta, kun niistä saatiin radiumia ja palladiumia paikkaamaan kasvanutta kysyntää.”
Tällä hetkellä eri metallien kysyntä on suhteellisen tasaista. Metalliromua kerätään Mikkelin seudulta lavakeräyksenä ja koura-autolla. Lavoja toimitetaan myös kotitalouksille ja yhdistyksille kysynnän mukaan. Lavakeräys kerryttää metalliromua tasaisesti.
”Kesällä tahti kiihtyy mökkiläisten tullessa. Ihmisten tietoisuus kierrätyksen merkityksestä on noussut koko ajan. Enää ei kuusikoista löydy maaseudulla romukasoja entiseen malliin, mutta jännästi vain aina niitä jostain löytyy. Haemme kauempaakin metallia ja maksamme siitä hyvityksen. Asiakkaiden olisi kuitenkin hyvä varautua siihen, että yksittäinen kiuas tai hetekka otetaan kyytiin sitten, kun sillä suunnalla muutenkin ajellaan.”
Mikkelin Romu kerää myös rakennusjätettä. Puu ja metalli lajitellaan lajittelupihalla. Puumateriaali haketetaan paikan päällä ja toimitetaan eteenpäin. Metalli toimitetaan eteenpäin eri asiakkaille hinnan ja kysynnän mukaan.
”Myymme ja ostamme koko ajan, emmekä odottele hintapiikkejä. Meillä on periaatteena, että hirveästi ei varastoida tavaraa täällä.”
Mikkelin Romu toimii valtuutettuna romuautojen vastaanottopihana ja varaosakauppiaana. Lajittelupihalta löytyvät myös yrityksen ensimmäiset veturit, jotka kotiutettiin huutokaupasta. Romutusta odottaa melkoinen määrä eri merkkisiä autoja.
Yrityksellä on Oravinmäessä lämmin halli, missä romuautot puretaan ja kylmä halli, missä autoista erotellaan öljyt ja käytöstä poistetut autot valmistellaan romutukseen. Lisäksi yrityksellä on vastaanottohalli värimetalleille, kuten kuparille, messingille ja muille pienille metallierille.
Uusin investointi on toukokuussa toimitettava metallileikkuri. Yritys uskoo ketterään toimintaan. Asiakkaiden toiveiden mukaan jalkaudutaan noutamaan metalliromua tonteilta ja nurkista. Asiakkaille myös toimitetaan lavoja romumetallin keräämistä varten. Romua voi tulla myymään myös yrityksen toimipisteeseen Oravinmäkeen. Purkukohteisiin yritys tarjoaa purkupalvelua ja polttoleikkausta, joilla asiakas pääsee eroon niin rakennuksesta kuin siellä olevista koneista tai laitteistakin.
”Tarjoamme paikallista palvelua asiakkaiden toiveita kuunnellen. Olemme osa kiertotaloutta, jonka merkitys kasvaa koko ajan.”
Otavan Metalli luottaa vakiintuneisiin asiakassuhteisiin
Kymmenisen kilometriä Mikkelistä 5-tietä etelään sijaitsee vuonna 2009 perustettu Otavan Metalli. Yrittäjä Toni Kuosmanen osti yrityksen kokonaan itselleen yhteistyökumppaniltaan parisen vuotta sitten.
Pitkän uran metallinkierrätyksen parissa tehnyt Otavan Metallin yrittäjä Toni Kuosmanen toivoo, että kaupunki kävisi vuoropuhelua alan yritysten kanssa. Otavan Metallilla on oma metallileikkuri, jolla teräs leikataan asiakkaalle sopivaksi. Kuva Päivi Kapiainen-Heiskanen
Otavan Metalli kierrättää romumetallia, arvometalleja, romutettavia maatalouskoneita ja autoja sekä toimittaa edelleen purkujätettä, kuten puutavaraa. Yritys on valtuutettu romuautojen kierrätyspiste. Asiakkaille toimitetaan lavoja metallinkeräystä varten, ja isot romuerät noudetaan sopimuksen mukaan.
”Viime syksystä materiaalivirtaukset ovat hiljentyneet koko maassa, kun rakennusala taantui. Myös romutettavien autojen määrä on tippunut hieman.”
Alalla vuodesta 2006 toiminut Kuosmanen on tottunut siihen, että suhdannetilanteet saattavat vaihdella nopeastikin, ja kilpailu on kovaa.
”Romumetallin hinta oli parisen vuotta sitten huipussaan ja samaan aikaan muun muassa arvometallien ja katalysaattoreiden hinta nousi korkeaksi. Tilanne innosti maaseudulla isäntiä siivoamaan nurkkia. Moni piha tyhjeni metalliromusta, eivätkä ne hetkessä kerry takaisin. Takavuosina löytyi vielä paljon hevosvetoisia maatalouskoneitakin. Nyt nuori polvi haluaa pitää pihansa siistinä romusta.”
Otavan Metallia kiinnostavat niin pienet kuin isotkin metallierät. Metallilajeista kiinnostavimpia ovat kupari, ruostumaton teräs, sekapelti, messinki ja alumiini. Romuautojen osuus yrityksen materiaalivirroista on noin 20-25 prosenttia.
”Meillä on teräsleikkuri, millä leikkaamme metallia ja toimitamme eteenpäin.”
Ympäristövastuullisuus näkyy toiminnassa säädösten ja lakien noudattamisena. Romuautojen ja maatalouskoneiden kierrätyksessä tärkeää on öljyjen ja polttoaineiden tyhjennys ja käsittely.
”Toimitamme öljyt ja polttoaineet eteenpäin yhteistyökumppanillemme. Kierrätämme myös vanhoja akkuja ja katalysaattoreita. Toivoisin asiakkaiden varmistavan, ettei romukasoissa ole mitään nesteitä ja että niissä on vain tyhjennettyjä öljytynnyreitä.”
Yrityksen omalta tontilta löytyy kahmariauto, jolla tehdään etenkin maatalouden romukasojen ja puujätteen noutoa. Lisäksi kalustoon kuuluvat trukki, materiaalinkäsittelykoneita, nosturi, teräsleikkuri ja kuljetuskalustoa.
Otavan Metallin asiakaskunta on vakiintunut, ja siihen kuuluu muun muassa konepajoja, autokorjaamoja ja sahoja.
”Hyvät asiakassuhteet ovat a&o, ja niistä haluamme pitää huolta jatkossakin. Ajoittain myös hyvistä työntekijöistä on pulaa. Toisaalta suhdanteiden muuttuessa nopeasti, työntekijämäärä vaihtelee väkisinkin. Koko ajan on ideoitava uutta ja pidettävä hyvä huoli asiakkaista.”
Mikkelissä avattiin vuonna 1974 Päämajamuseo tiloissa, joista johdettiin maamme Puolustusvoimia toisen maailmansodan ajan. Kesäksi avautuva uusi näyttely keskittyy kuvaamaan Mannerheimiä ylipäällikkönä.
Näyttelyn tekstiosuuksia kirjoittava Sodan ja Rauhan keskus Muistin sisältöjohtaja FM Pia Puntanen sanoo, että vaikka Marsalkka Mannerheimistä on kirjoitettu yli tuhat teosta ja pidetty paljon näyttelyjä, häntä on käsitelty varsin vähän hänen ammatillisuutensa kautta.
Näyttelyn tekstiosuuksia kirjoittava Sodan ja Rauhan keskus Muistin sisältöjohtaja FM Pia Puntanen. Kuva Päivi Kapiainen-Heiskanen
”Marsalkka Mannerheimin elämästä tiedetään paljon, mutta hänen sotataitoaan ylipäällikkönä on käsitelty vähemmän. Meillä on näyttelyn pohjana Mikko Karjalaisen Mannerheimin sotataito -tutkimus. Karjalainen on tutkinut Mikkelin Päämajan toimintaa organisaationa, eli kuinka iso organisaatio toimi ja minkälaista Mannerheimin sotataito oli käytännössä.”
Keskiössä sotataito
Päämajamuseo kertoo Päämajan toiminnasta sotavuosina. Teemoja käsitellään niin sotilaallisella kuin poliittisella näkökulmalla. Museossa on nähtävillä Mannerheimin työhuone sekä Operatiivisen osaston Maavoimatoimisto sodanaikaisessa asussaan. Uusi näyttely käsittää Päämajamuseon alakerran.
”Uusi näyttely kertoo Mannerheimin työstä ja elämästä sisällissodasta talvisotaan, välirauhaan, jatkosotaan sekä presidenttinä Lapin sotaan. Näyttely peilaa Mannerheimin työtä sotataidon näkökulmasta. Johtamistaito on kiinnostava näkökulma, joka välillä unohtuu, vaikka se oli kaiken tekemisen keskiössä”, Puntanen kuvaa.
Kuva Päivi Kapiainen-Heiskanen
Mannerheimin työhuoneeseen on lisätty teknologiaa havainnollistamaan esineistöä ja sen käyttötarkoituksia. Oma osionsa kertoo ylipäällikön arjesta Mikkelistä ja paikoista, joissa hän liikkui. Omana kokonaisuutenaan ovat myös Mannerheimin nuoruusvuodet Venäjän keisarillisessa armeijassa.
Mannerheimista on liikkunut vuosikymmeniä erilaisia myyttejä ja legendoja. Näyttely sivuaa myös sitä, minkälainen henkilö kaikkien tarinoiden takana lopulta oli.
”Käsittelemme näyttelyssä sitä, miten myytti syntyi ja muuttui eri aikoina ja kysymme, että oliko myyttiä lopulta edes olemassakaan.”
Näyttelykierto yhdistää kohteet
Mikkelin kaupungin museoihin kuuluva Päämajamuseo toimii samoissa tiloissa ja tiiviissä yhteistyössä Sodan ja Rauhan keskus Muistin kanssa. Vuonna 1995 avattu Viestikeskus Lokki on toistaiseksi suljettu, mutta sitä esittelevä näyttely on osa Päämajamuseota.
Uutta näyttelyä on valmisteltu kaupungin museotoimen ja Muistin yhteisessä työryhmässä. Näyttelyarkkitehtinä on toiminut Tarja Kunttunen ja graafisesta ulkoasusta vastaa Mia Huttu. Puntanen pitää Päämajamuseota hyvänä brändinä, joka on sotaa käsittelevän teeman ydintä.
”Muisti ja Päämajamuseo muodostavat kävijälle yhden kohteen. Kävijä aloittaa Muistin puolelta, käy Päämajamuseossa ja palaa Muistiin. Näyttelykierto toimii luontevasti. Uudesta ylipäällikköä käsittelevästä näyttelystä tulee ikään kuin ydin tähän kokonaisuuteen. Mannerheim ylipäällikkönä -näyttely päättää Päämajamuseon vuonna 2021 alkaneen näyttelyuudistuksen.”
Päämajan organisaatio jatkosodassa. Kuva Päivi Kapiainen-Heiskanen
Mikkeli oli luonteva paikka Päämajalle
Päämaja aloitti toimintansa Mikkelissä talvisodan sytyttyä. Mannerheim vietti Mikkelin seudulla suurimman osan sota-ajasta. Puntanen näkee, että Päämajan perustamiselle Mikkeliin oli aikanaan vahvat perusteet.
”Siinähän oli maantieteellisiä syitä. Mikkelin sijainti oletettuun rintamaan nähden oli sopiva. Mikkeli oli läänin pääkaupunki, joten täällä oli tarjota riittävät viesti- ja liikenneyhteydet. Kaupunki sijaitsee teiden risteyksessä, on lentokenttä ja junarata. Ratkaisevaa oli, että Naisvuori voi toimia pommisuojana ja siellähän toimi jatkosodassa viestikeskus Lokki.”
Talvisodan jälkeen Mikkelissä perustettiin Maavoimien esikunta, joka toimi muutamia kuukausia.
”Savon prikaatin lakkauttamisen jälkeen Mikkelissä aloitti uudelleen Maavoimien esikunta vuonna 2008.”
Mannerheim ylipäällikkönä -näyttely avautuu 18.6.
Kävijä pääsee kokemaan Päämajamuseon ja Sodan ja rauhan keskus Muistin samalla käynnillä ja samalla pääsylipulla.
Museokokonaisuuden markkinointia uusille ja tutuille kävijöille vauhdittaa meneillään oleva Päämaja-hanke.
”Päämaja-hankkeessa kehitetään yleisesti Mikkelin Päämaja-bändiä ja tehdään tuotteistusta, markkinointia ja myynnin edistämistä. Päämajan sijainti Mikkelissä ja siitä kertova Päämajamuseo ovat luonnollisesti asian ytimessä. Päämajamuseolla on kävijöille tarjolla omia tuotteita Muistin museokaupassa. Esillä on myös laaja valikoima ajankohtaista kirjallisuutta ja tutkimustietoa.”
Pia Puntaselle itselleen Mannerheim-näyttelyn kokoaminen on tavallaan ympyrän sulkeutuminen hänen omalla historoitsijan urallaan. Puntanen kirjoitti aikoinaan Mikkelin Päämajasta pro gradu -työnsä yliopistoon. Tutkimustaan varten hän haastatteli nauhurin kanssa muun muassa Mannerheimin adjutantti eversti Osvald Rafael Bäckmania museota varten. Aikanaan c-kaseteille tallentuneet haastattelut on digitoitu, ja niitä hyödynnetään kesällä avattavassa näyttelyssä.
Sodan ja rauhan keskus Muisti ja Päämajamuseo ovat kesäkaudella avoinna päivittäin.
EU-komission aloitteesta perustettu kestävää ja turvallista vesihuoltoa edistävä ohjelma Water Europe on arvioinut eurooppalaisia vesiosaamisen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiokeskittymiä ja koonnut niistä 21 uudeksi verkostoksi.
Mukaan valitut organisaatiot ovat esillä juuri julkaistussa atlaksessa. Keskittymistä käytetään nimitystä Water Oriented Living Lab ja ne tarjoavat nimensä mukaisesti ympäristön ja palveluita konkreettiseen yhteistyöhön.
Suomesta ovat Blue Economy Mikkelin (BEM) lisäksi mukana Turun yliopiston koordinoima Freshwater Competence Centre, Geologian tutkimuskeskuksen HYGLO sekä Luonnonvarakeskuksen Ruukin tutkimusympäristö.
Tämä on Blue Economy Mikkelille erinomainen näyteikkuna ja yhteistyöverkosto. Kansainvälisessä arvioinnissa menestyminen on myös osoitus siitä, että olemme edistyneet osaamiskeskuksen rakentamisessa hyvin, kertoo BEM-koordinaattori Juha Kauppinen Mikkelin kaupungilta.
BEM osaamiskeskus II -hankkeella käynnistetään Blue Economy Mikkelin (BEM) toiminta ja toteutetaan ekosysteemisopimusta. Mikkelin kaupungin ja valtion välisen, vuosille 2021–2027 solmitun ekosysteemisopimuksen painopiste on yhdyskuntavesien kiertotalous ja kehittämiskohde Blue Economy Mikkeli -osaamiskeskus. Blue Economy Mikkelin tavoitteena on kehittyä valtakunnallisesti tunnetuimmaksi ja kansainvälisesti merkittäväksi vesialan keskittymäksi, joka tuottaa uusia ratkaisuja vesihuollon ongelmiin sekä kotimaassa että ulkomailla.
Hanketta rahoittavat Euroopan aluekehitysrahasto ja Mikkelin kaupunki. EU-rahoituksen myöntänyt viranomainen on Etelä-Savon maakuntaliitto. Mikkeli on yksi Suomen Innokaupungeista, jotka toteuttavat kaupunkien ja valtion solmimia ekosysteemisopimuksia. Innokaupungit ovat uuden ajattelun tukijoita ja kirittäjiä, muutoksen edelläkävijöitä.
Kv-raha -hankkeella tuetaan osaamisverkostojen syntymistä, yhteistyön kehittymistä ja strukturointia, alueen TKI-toimijoiden yhteistyötä ja eri organisaatioiden osaamisten ja kyvykkyyksien yhteen kokoamista sekä kytkeytymistä kansallisiin ja kansainvälisiin osaamisverkostoihin.
Hanketta rahoittavat Etelä-Savon maakuntaliitto alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukemisen (AKKE) -määrärahasta sekä Mikkelin kaupunki.
Käytämme verkkosivuillamme analytiikka- ja muita evästeitä tarjotaksemme sinulle parhaan mahdollisimman käyttökokemuksen. Oletamme että tämä on sinulle ok, mutta voit myös halutessasi kieltää evästeet. Halutessasi voit myös tutustua sivustomme rekisteri- ja tietosuojaselosteeseen.EvästeasetuksetHYVÄKSY
Evästeet & Evästeasetukset
Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n henkilötietolain (10 ja 24 §) ja EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (GDPR) mukainen rekisteri- ja tietosuojaseloste
Laadittu 20.8.2019. Viimeisin muutos 23.7.2020.
Tämä rekisteri- ja tietosuojaseloste koskee yhtiön verkkosivuja osoitteessa https://mikseimikkeli.fi.
Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy Y-tunnus: 0600598-8
Sammonkatu 12, 50130 Mikkeli
Osakeyhtiö on rekisteröity Suomen Kaupparekisteriin.
Osakeyhtiön omistajat ovat Mikkelin kaupunki, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu ja LUT-yliopisto.
Tekninen yhteyshenkilö:
Jukka Kumpusalo, viestintäpäällikkö
puh 044 794 5694
jukka.kumpusalo@mikseimikkeli.fi
Hallinto ja tietopyynnöt:
Maarit Randelin, hallintopäällikkö
puh. 0440 361 607
maarit.randelin@mikseimikkeli.fi
2. Rekisterin nimi
Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n verkkoportaali osoitteessa https://mikseimikkeli.fi
3. Oikeusperuste ja henkilötietojen käsittelyn tarkoitus
EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen mukaiset oikeusperusteet henkilötietojen käsittelylle tässä verkkoportaalissa ovat
Sopimus
Kun käytät palveluitamme, käsittelemme tietojasi perustuen sopimussuhteeseen. Käsittelemme vain tietoja, jotka ovat tarpeen sovitun palvelun toimittamista varten.
Rekisteröidyn suostumus Kun lähetämme sinulle sähköisiä markkinointiviestejä lupaasi perustuen tai kohdennamme sinulle mainontaa verkkopalveluissa, käsittelemme tietojasi suostumukseen perustuen.
Oikeutettu etu Mikkelin kaupungin ja Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n asiakastyön hoitaminen. Henkilötietojen käsittelyn tarkoitus on yhteydenpito asiakkaisiin, asiakassuhteen ylläpito, markkinointi tms. Tietoja ei käytetä automatisoituun päätöksentekoon tai profilointiin.
4. Rekisterin tietosisältö ja säännönmukaiset tietolähteet
Tässä verkkoportaalissa olevia henkilötietoja käsitellään vain siinä määrin kuin on tarpeen em. tarkoitusten toteuttamiseksi ja tavalla, jota rekisteröidyt voivat kohtuudella odottaa tietoja antaessaan.
Mikäli jätät kommentin, kommenttia ja sen metatietoa säilytetään toistaiseksi. Tämä tehdään siksi, että voimme tunnistaa ja hyväksyä seuraavat kommentit automaattisesti sen sijaan, että säilyttäisimme ne moderointijonossa.
Tallennamme rekisteröityneiden käyttäjien (jos sellaisia on) käyttäjäprofiilien tiedot. Kaikilla käyttäjillä on mahdollisuus nähdä, muokata ja poistaa omia henkilötietojaan milloin vain. Ainoastaan käyttäjänimeä ei voi muuttaa. Verkkosivuston ylläpitäjät voivat nähdä ja muokata käyttäjäprofiilien tietoja.
Tietoa kerätään myös seuraavin tavoin:
Yhteydenottolomakkeet Tässä verkkoportaalissa on yhteydenottolomakkeita, joilla kerätään nimitietoja, puhelinnumerotietoja sekä sähköpostiosoitetietoja. Täyttäessäsi yhteydenottopyyntölomakkeen Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n sivulla hyväksyt, että yhtiön edustaja ottaa sinuun yhteyttä käyttäen lomakkeella antamiasi tietoja. Yhteydenottolomakkeen lomakekentässä ilmoittamiasi tietoja ei tallenneta automaattisesti mihinkään yhtiön rekisteriin. Tietoja ei myöskään anneta kolmannelle osapuolelle ilman nimenomaista lupaasi.
Kommentit
Kun sivuston käyttäjät jättävät kommentteja sivustolle, keräämme kommenttilomakkeessa olevat tiedot, sekä käyttäjän IP-osoitteen ja selaimen versiotiedot roskaviestien tunnistamisen helpottamiseksi. Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy pidättää oikeuden valita, miltä osin kommentointi on sivustolla käytössä tai sulkea kommentointimahdollisuuden kokonaan pois.
Kun vierailijat jättävät kommentin tälle sivustolle keräämme tiedon, joka on näkyvissä kommentointikentissä, IP-osoitteen sekä selaimen versioon liittyvät tiedot. Sähköpostiosoitteesta luotu anonymisoitu hajautustieto (hash) voidaan lähettää Gravatar-palveluun, jotta tiedetään onko kommentoija palvelun käyttäjä. Gravatar-palvelun tietosuojaseloste löytyy osoitteesta https://automattic.com/privacy/.
Uutiskirjetilauslomakkeet Tällä sivustolla on Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n toimittamien uutiskirjeiden tilauslomakkeita, joilla kerätään nimitieto, organisaatiotieto sekä sähköpostiosoitetieto. Täyttäessäsi uutiskirjeen tilauslomakkeen ja tehdessäsi omakätisen uutiskirjetilauksen Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n ylläpitämällä sivustolla hyväksyt, että tietosi tallennetaan yhtiön sähköiseen uutiskirjejärjestelmään toistaiseksi, kunnes peruutat tilauksesi. Uutiskirjejärjestelmäpalvelut ovat osa yhtiön asiakas-ja sidosryhmärekisteriä ja palvelun tuottaa Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:lle Hakosalo Software Oy (kotipaikka Pori). Tutustu asiakas- ja sidosryhmärekisterin rekisteri- ja tietosuojaselosteeseen tästä.
Evästeet
Jos jätät kommentin sivustolle, voit valita nimen, sähköpostiosoitteen ja url-osoitteen tallennuksen evästeeseen. Tämä toiminto lisää käyttömukavuutta, koska lomaketta ei tarvitse täyttää jokaisella kerralla uudelleen kommenttia lisätessä. Evästetieto poistetaan selaimesta vuoden kuluttua.
Mikäli sinulla on tili ja kirjaudut sivustolle, asetamme väliaikaisen evästeen, joka päättelee tukeeko selaimesi evästeitä vai ei. Tämä eväste ei sisällä henkilötietoa ja se poistetaan kun selainikkuna suljetaan.
Kun kirjaudut sisään, asetamme useita evästeitä, jotka tallentavat kirjautumis- sekä näyttöasetuksesi. Kirjautumisevästeet poistetaan kahden vuorokauden kuluessa, näyttöasetuksiin liittyvät evästeet poistuvat vuoden päästä. Mikäli valitset “Muista minut” kirjautumisen yhteydessä, kirjautumistietojasi säilytetään kahden viikon ajan. Mikäli kirjaudut ulos, kirjautumiseen liittyvät evästeet poistetaan samassa yhteydessä.
Muilta sivustoilta upotettu sisältö
Tämän sivuston artikkelit voivat sisältää upotettua sisältöä (esimerkiksi videoita, kuvia, artikkeleita jne.). Toisilta sivustoilta tuodun upotetun sisällön avaaminen on verrattavissa siihen, että vierailija itse kävisi kolmannen osapuolen sivustolla.
Nämä sivustot voivat kerätä tietoa sinusta, käyttää evästeitä, upottaa kolmannen osapuolen seurantaevästeitä ja monitoroida vuorovaikutustasi upotetun sisällön kanssa, mukaan lukien vuorovaikutuksen seuranta jos ja kun olet kirjautunut käyttäjänä sivustolle.
Analytiikka
Käytämme tällä sivustolla Google LLC:n (kotipaikka Mountain View, Kalifornia, Yhdysvallat) markkinointi- ja kävijäseurantatyökaluja. Saapuessasi sivulle asetamme väliaikaisen evästeen, joka auttaa parantamaan kävijäkokemustasi. Evästeen avulla tarjoamme Sinulle myös kohdennettuja sisältöjä. Eväste poistetaan kahden vuoden päästä.
5. Tietojen säännönmukaiset luovutukset ja tietojen siirto EU:n tai ETA:n ulkopuolelle
Palvelun tarjoajana toimii Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy. Olemme osa Mikkelin kaupunkikonsernia. Tietojasi voidaan yhdistellä ja luovuttaa Mikkelin kaupungin käyttöön. Tietoja ei luovuteta säännönmukaisesti muille tahoille.
Tapahtumien ilmoittautumistietoja voidaan siirtää tapahtumien yhteisjärjestäjille ja julkisrahoitteisten projektien rahoittajille tai muille vastaaville julkishallinnon edustajille vain siinä määrin kuin on tarpeen.
Tietoja ei pääsääntöisesti luovuteta EU / ETA -maiden ulkopuolelle. Yksittäisissä tapauksissa yhteystietoja voidaan luovuttaa yhteistyökumppaneille.
Henkilötietoja ei luovuteta markkinointitarkoituksiin.
6. Rekisterin suojauksen periaatteet
Rekisterin käsittelyssä noudatetaan huolellisuutta ja tietojärjestelmien avulla käsiteltävät tiedot suojataan asianmukaisesti. Kun rekisteritietoja säilytetään Internet-palvelimilla, niiden laitteiston fyysisestä ja digitaalisesta tietoturvasta huolehditaan asiaankuuluvasti. Rekisterinpitäjä huolehtii siitä, että tallennettuja tietoja sekä palvelimien käyttöoikeuksia ja muita henkilötietojen turvallisuuden kannalta kriittisiä tietoja käsitellään luottamuksellisesti ja vain niiden työntekijöiden toimesta, joiden työnkuvaan se kuuluu.
7. Tarkastusoikeus ja oikeus vaatia tiedon korjaamista
Mikäli sinulla on käyttäjätili tälle sivustolle tai olet jättänyt kommentteja, voit pyytää koostetiedostoa omista henkilötiedoistasi, sisältäen kaiken henkilötiedon, jonka olet meille antanut. Voit myös pyytää henkilötietojesi poistoa.
Jokaisella rekisterissä olevalla henkilöllä on oikeus tarkistaa rekisteriin tallennetut tietonsa ja vaatia mahdollisen virheellisen tiedon korjaamista tai puutteellisen tiedon täydentämistä. Mikäli henkilö haluaa tarkistaa hänestä tallennetut tiedot tai vaatia niihin oikaisua, pyyntö tulee lähettää kirjallisesti rekisterinpitäjälle. Rekisterinpitäjä voi pyytää tarvittaessa pyynnön esittäjää todistamaan henkilöllisyytensä. Rekisterinpitäjä vastaa asiakkaalle EU:n tietosuoja-asetuksessa säädetyssä ajassa (pääsääntöisesti kuukauden kuluessa).
8. Muut henkilötietojen käsittelyyn liittyvät oikeudet.
Rekisterissä olevalla henkilöllä on oikeus pyytää häntä koskevien henkilötietojen poistamiseen rekisteristä (”oikeus tulla unohdetuksi”). Niin ikään rekisteröidyillä on muut EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen mukaiset oikeudet kuten henkilötietojen käsittelyn rajoittaminen tietyissä tilanteissa. Pyynnöt tulee lähettää kirjallisesti rekisterinpitäjälle. Rekisterinpitäjä voi pyytää tarvittaessa pyynnön esittäjää todistamaan henkilöllisyytensä. Rekisterinpitäjä vastaa asiakkaalle EU:n tietosuoja-asetuksessa säädetyssä ajassa (pääsääntöisesti kuukauden kuluessa).
Tarpeelliset evästeet ovat sivustomme toiminnan kannalta tärkeitä. Näiden evästeiden kieltäminen voi heikentää käyttökokemustasi tai estää sivustomme toiminnan oikein.
