Sami Kuronen vie uudessa TV-sarjassa suomalaiset makumatkalle Saimaalle. 6-osainen sarja esittelee Saimaan alueen ruokakulttuuria, puhtaita raaka-aineita ja ruokatuotteita sekä ainutlaatuisia matkailukohteita. Sarja esitetään Liv-kanavalla keskiviikkoiltaisin 7.7. alkaen.

Kiinnostus ruokamatkailua kohtaan kasvaa voimakkaasti – ruokakulttuuri on yhä useammalle kotimaiselle ja ulkomaiselle matkailijalle keskeinen osa matkailuelämystä. Paikalliset raaka-aineet, ruokatuotteet ja erikoisuudet sekä niihin liittyvät tarinat kytkeytyvät kiinteästi näihin elämyksiin.

Uusi TV-sarja ”Sami Kurosen makumatka Saimaalla” johdattelee suomalaiset Saimaan alueen makujen ja tarinoiden äärelle. Sarjan kuusi jaksoa nostavat esiin Saimaan gastronomian helmiä: jaksojen teemoiksi on valittu järvikalat, villiyrtit ja sienet, lammas, hanhi, puutarhan antimet ja muikku. Sami Kuronen valmistaa yhdessä jakson pääkokin kanssa kolmen ruokalajin illallisen teeman mukaisista raaka-aineista.

”Saimaasta tulee ensimmäisenä mieleen järven antimet: monipuolisesta kalajärvestä saa maailmanluokan raaka-aineet vaativampaankin keittiöön. Lähiruoka-ajatus toteutuu Saimaalla helposti itsestään, sillä rannoilta löytyy kaikki herkulliseen ateriaan. Monipuolisuus yllätti todella. Jokaisella karitsan fileellä, hanhen rinnalla tai villiyrtillä on tarina. Tiedät, mistä nauttimasi ruoka on tullut, usein suorinta reittiä. Oli ilo taltioida näitä hienoja makuja ja tarinoita koko Suomen nautittavaksi”, sanoo Kuronen.

Makumatkalla ateriat nautitaan paikallisten vieraiden seurassa, heidän kanssaan tarinoiden. Mukana menossa on myös D.O. Saimaa -chef Ilkka Arvola, joka tunnetaan lähellä tuotetun ruoan vankkana puolestapuhujana – puhtaista vesistä, metsistä ja pelloista saadaan huikeita raaka-aineita. Sarjan tarkoitus on lisätä Saimaan alueen ruokakulttuurin tunnettuutta. Samalla se houkuttelee suomalaisia tutustumaan Saimaan makuihin myös paikan päällä.

”On ollut ilo seurata tuotantotiimin reaktiota kokemiinsa kohtaamisiin ja kuulemiinsa tarinoihin tällä matkalla. Tiimi on aidosti vaikuttunut, liikuttunut ja suorastaan häkeltynyt paikallisten asenteesta ja vieraanvaraisuudesta sekä alueen tarjonnasta. Hienointa on, että nämä aidot kokemukset ovat jokaisen matkailijan nautittavissa – Saimaan alueen yritykset todella tarjoavat laatua,” iloitsee Visit Saimaa 2 – Lakeland Finlandin projektipäällikkö Minna Gurney.

”Saimaan alueella ja erityisesti Etelä-Savossa on tehty jo vuosikymmeniä pioneerityötä ruokamatkailussa, jonka kivijalkoja ovat upeat raaka-aineet, luonto, paikallinen elämäntapa ja kulttuuri. Alueella toimii 280 luomuruoan tuottajaa, joiden joukossa on myös erikoiskasviviljelyä, ja luonnosta saadaan kaupallisesti merkittäviä määriä raaka-aineita luonnonkaloista sieniin. Vetovoimaa tuo myös korkeista laatukriteereistä ja vastuullisuudesta viestivä D.O. Saimaa -alkuperämerkki, joka on laatuaan ensimmäinen Suomessa”, sanoo D.O. Saimaan projektipäällikkö Miia Korja.

Sarjaa kuvattiin yhdeksän päivän ajan Mikkelin ja Savonlinnan alueella. Lisäksi mukana oli yrityksiä Varkauden alueelta. Kaikkiaan mukana kuvauksissa oli 30 yritystä. Kuvausten aikana tutustuttiin alueen matkailukohteisiin sekä raaka-aineiden tuottajiin ja ruokatuotteiden valmistajiin. Ohjelma on tuotettu yhteistyössä Visit Saimaa 2- ja D.O. Saimaa -hankkeiden kanssa.

Esitysajat:

• Liv-kanava, ensiesitykset keskiviikkoisin 7., 14. ja 21.7. klo 21–22 (kaksi 30 minuutin jaksoa peräkkäin)
• Uusinnat Liv-kanavalla pe klo 19–20, su klo 19-20 ja ma klo 16–17
• Ruutu-suoratoistopalvelu 12 kk ensiesityksestä

Lisätiedot:

Minna Gurney, projektipäällikkö, Visit Saimaa 2 – Lakeland Finland, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei, puh. 044 359 8655, minna.gurney@mikseimikkeli.fi

Miia Korja, projektipäällikkö, D.O. Saimaa Food & Culture, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei, 050 516 1481, miia.korja@mikseimikkeli.fi

Artikkelikuva:

Vilma Norokorpi

­­­­­______________________________________________________________________________________

Visit Saimaa 2 – Lakeland Finland 2019-2021 -hankkeen tavoitteena on vahvistaa Saimaan brändiä, vetovoimaa ja asemaa merkittävänä matkailualueena Lapin ja Helsingin rinnalla kotimaassa ja valituilla kansainvälisillä kohdemarkkinoilla. Hanke kattaa Mikkelin, Savonlinnan ja Varkauden seudun. Työtä tehdään tiiviissä yhteistyössä goSaimaan, Lakelandin muiden alueiden, Visit Finlandin ja muiden kotimaan ja kansainvälisten yhteistyökumppanien kanssa. Hanketta rahoittaa Euroopan aluekehitysrahasto, rahoituksen myöntänyt viranomainen on Etelä-Savon maakuntaliitto. Hankkeen päätoteuttaja on Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy.

D.O. Saimaa – Food&Culture -hankkeen tavoitteena on edistää Suomen ja Saimaan alueen ruokakulttuuria ja gastronomiaa. D.O.Saimaa – Food&Culture -hanke nostaa Etelä-Savon ja Saimaan alueen tunnetuksi ja vetovoimaiseksi ruokamatkailualueeksi – kotimaassa ja kansainvälisesti – luomalla alueellemme kattavan verkoston laadukkaita, ruokakulttuuristamme ammentavia ja aitoja kansainvälisen standardin täyttäviä, helposti ostettavia ruokamatkailupalveluita ympäri vuoden sekä edistämällä D.O.Saimaa laatu- ja alkuperämerkin tunnettuutta ja käyttöönottoa. Hanke edistää paikallisten raaka-ainetuottajien ja matkailutoimijoiden yhteistyötä.

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy luo työtä mikkeliläisille tukemalla yritysten kehitystä, kasvua ja vientiä. Miksei palvelee yrittäjiä liiketoimintasuunnitelman laatimisvaiheesta alkaen, kaikissa kehitysvaiheissa. Asiantuntijamme auttavat yrityksiä sijoittumaan, löytämään työvoimaa, kehittämään liiketoimintaa sekä luomaan kansallisia ja kansainvälisiä verkostoja. Lisää meistä www.mikseimikkeli.fi

 

Mikkeliin tulee kesäksi 30 kaupunkipyörää. Avajaistarjouksena alle puolen tunnin pyöräilyt ovat maksuttomia 1.6. asti. Tavoitteena on kokeilla kaupunkipyöräjärjestelmän toimivuutta ja arvioida palautteen perusteella kaupunkipyörien soveltuvuutta Mikkeliin.

Kaupunkipyörät ovat jo saapuneet Mikkelin kaupunkikuvaan tänään keskiviikkona. Pyöriä voi vuokrata nyt touko-kesäkuun vaihteesta aina lokakuun loppuun asti. Kokeilu toteutetaan yhteistyössä KaaKau Oy:n kanssa.

-Vuokraus tapahtuu Donkey Republic -mobiilisovelluksen avulla. Esimerkiksi tunnin vuokraus maksaa kaksi euroa ja kausipassi 35 euroa, kertoo KaaKau Oy:n toimitusjohtaja Aleksanteri Repo.

Pyörät ovat saatavilla kaupunkikeskustan alueella Kalevankankaalta Mikkelipuistoon asti. Tarkat asemapaikat ovat kokeilun alkuvaiheessa Saimaa Stadiumin edusta, konsertti- ja kongressitalo Mikaeli, Sodan ja rauhan keskus Muisti, Mikkelin tori, rautatieasema, satama ja Mikkelipuisto.

-Tulemme vaihtamaan asemapaikkoja tai lisäämään niitä tarvittaessa annetun palautteen ja kaupunkipyörien käytön mukaan, Repo jatkaa.

Mikkelin kaupunginvaltuusto on päättänyt kaupunkipyörät toimenpiteeksi kaupunkistrategian Hyvän elämän ohjelmassa. Kaupungilla on kävelyn ja pyöräilyn edistämissuunnitelma, jonka tavoitteena on lisätä kävelyn ja pyöräilyn kulkutapaosuutta. Lisäksi kaupunki on sitoutunut pyöräilyn olosuhteiden edistämiseen Pyöräilykuntien verkoston aktiivisena jäsenenä.

-Elävään ja aitoon kaupunkikeskustaan kuuluvat erityisesti kävelijät ja pyöräilijät. Tämän kokeilun myötä saamme otettua ison askeleen liikkumisen kehittämiseksi, iloitsee tekninen johtaja Jouni Riihelä.

Mikkeli astuu kaupunkipyöräkokeilun myötä muiden itäsuomalaisten kaupunkien joukkoon, sillä Etelä-Savon kaupunkeja lukuun ottamatta kaupunkipyöräjärjestelmä on käytössä muissa Itä-Suomen kaupungeissa.

Lisätiedot:

Jouni Riihelä, tekninen johtaja, Mikkelin kaupunki
044 794 2515
email. jouni.riihela(at)mikkeli.fi

Aleksanteri Repo, toimitusjohtaja, KaaKau Oy
040 075 7150
email. aleksanteri(at)kaakau.fi

   

LUT-yliopiston uusi Etelä-Savon EMBA -ohjelma keskittyy strategiseen johtamiseen, jonka lisäksi teemaksi valitaan tietojohtaminen, innovaatiojohtaminen tai hankintojen johtaminen. Kolmivuotisen ohjelman kohderyhmänä ovat erityisesti yritysten ja organisaatioiden johtajat, päälliköt ja asiantuntijat.

-Etelä-Savosta käydään yllättävän paljon suorittamassa MBA-ohjelmia muissa maakunnissa. Uuden Etelä-Savon EMBA:n sisällön osalta LUT on kuunnellut tarkkaan maakunnasta tulleita toiveita, pääsihteeri Matti Malinen Mikkelin yliopistokeskuksesta kertoo.

Perinteisiin maisteriohjelmiin verrattuna Executive MBA -ohjelmiin hakeutuvat jo työelämässä johtotehtävissä olevat tai näihin etenemispolulla olevat hakijat. Etelä-Savon ohjelmassa syvennetään erityisesti osallistujien strategista ajattelukykyä.

-EMBA-opiskelijoilla on usein pohjakoulutuksena jo jokin korkeakoulututkinto, esim. insinööri- tai tradenomitutkinto ammattikorkeakoulusta tai diplomi-insinööri tai maisteritutkinto yliopistosta, mutta tutkintovaatimuksesta voidaan joustaa työkokemusta painottaen, LUT-yliopiston Carita Liikanen kertoo ohjelmaan hakijoista.

-Koska pohjatieto on olemassa, on osallistujien tavoitteena on enemmänkin täsmäosaamisen hankkiminen kuin uusi tutkinto.  EMBA-ohjelma tuo lisäarvoa suoraan osallistujan työtehtäviin ja työorganisaatioon, sillä suoritukset tehdään harjoitustöinä, joissa luennoilla opittu teoria sovelletaan omaan työhön ja yritykseen. EMBA-ohjelma voi olla myös ratkaiseva tekijä osallistujan urakehityksessä, Liikanen jatkaa.

Ohjelman suoritusaika työn ohessa on 2–3 vuotta. Akateeminen laajuus on 95 opintopistettä ja sisältöön kuuluu myös lyhyt ulkomaan opintojakso eurooppalaisessa yhteistyöyliopistossa.

EMBA valmistaa tutkitusti suorittajiaan johtotason tehtäviin

LUT-yliopiston vuosina 2005–2013 toteuttamien vaikuttavuuskyselyjen mukaan ohjelman aikana tai sen jälkeen 17,2 % osallistujista on edennyt päällikkö- ja asiantuntijatasolta johtotason tehtäviin. Lähes kolmannes osallistujista on jo tullessaan johtotehtävissä.

-EMBA on arvostettu työelämässä arvostettu opintopolku ja myös työnantajalle signaali halusta henkilökohtaiseen kehittymiseen, Malinen arvioi.

Osallistujat kokevat erityisen tärkeäksi myös kokemusten jakamisen ja verkostoitumisen ohjelman aikana.

-Olemme nyt tuoneet EMBA-ohjelman Etelä-Savoon eteläsavolaisia yhteistyötahojemme toiveita kuunnellen ja tarpeet huomioiden. Ja tietysti koulutuksen tuominen lähelle voi olla osallistumispäätöstä helpottava tekijä.

LUT EMBA on Etelä-Savossa ainoa lajissaan. Lähimmät MBA- ja EMBA-ohjelmat ovat Jyväskylässä ja Lappeenrannassa.

MIKÄ
LUT-yliopiston uusi Etelä-Savossa aloittama Executive MBA-ohjelma, joka alkaa syksyllä 2021.

KENELLE
Yritysten ja organisaatioiden johtajat, päälliköt ja asiantuntijat, jotka haluavat kehittää strategista ajattelukykyään ja johtamistaitojaan. Yritykset ja organisaatiot, jotka ymmärtävät avainhenkilöidensä ajattelukyvyn voiman.

MILLOIN
Aloitus syksyllä 2021, ohjeellinen kesto työn ohessa 2–3 vuotta.

HINTA JA LAAJUUS
Hinta noin 30 000 € + alv 24 %. Ohjelman akateeminen laajuus on 95 opintopistettä.

LUE LISÄÄ
https://www.lut.fi/taydennyskoulutus/johtaminen/etela-savon-lut-emba

Opas tarjoaa rahoitustietoa yrityksille ja yritysneuvojille, jotka hakevat kansainvälistymiseen liittyviä rahoitusmahdollisuuksia. Oppaassa käsitellään myös kehittyviä markkinoita.

 – Olemme tehneet yhdessä eteläsavolaisten yritysten kanssa markkinaselvitystyötä kehittyvistä markkinoista. Törmäsimme siihen, että tietoa on, mutta se on hajallaan eri toimijoiden palveluissa, Venäjä-asiantuntija Karoliina Tanskanen Mikkelin kehitysyhtiö Mikseistä kertoo.

Tiedon koonnin tuloksena syntyi Kansainvälinen savolainen rahoitusopas, jossa esitellään 40 kotimaista ja kansainvälistä rahoituslähdettä ja rahoitusinstrumenttia. Opas esiteltiin 13.4.2021 pidetyssä rahoitusseminaarissa Mikkelin ja Varkauden seutujen yrityksille.

Oppaan ovat koostaneet Tapio Riihinen, Pekka Huovila, Pekka Saavalainen ja Petri Numminen. Tekijätiimi on toiminut hankkeen kautta alueen yritysten apuna.

Nanopar tähyää Pohjoismaihin – yhteistyötä jo Etelä-Afrikassa

Puumalalaisen Nanopar Oy:n markkinointipäällikkö Mari Tarkkonen ja toimitusjohtaja Jaakko Kuntonen kertovat yrityksen pyrkivän kunnianhimoisesti kansainvälisille markkinoille.

Yritys käsittelee puhdistamolietteitä uudella teknologialla aiempaa tehokkaammin ja vähäpäästöisemmin.

-Cleantech-toimiala on sellainen, että emme oikein voi jäädä pelkästään kotimaan varaan. EU-aluekin saattaa olla liian pieni tarkastelunäkökulma, Jaakko Kuntonen kertoo.

-Tavoitteemme on, että vuonna 2030 Nanoparin laitteistoilla käsitellään 2 % EU-alueen lietteistä eli 1,2 miljoonaa kuutiota. Ei vain Suomi, vaan koko maailma tarvitsee ympäristöystävällisemmän tavan käsitellä lietettä ja kierrättää sen orgaanisen aineen ja ravinteet. Uusiutumattoman fosforin loppuminen ja yleisesti päästöjen vähentäminen ovat maailmanlaajuisia asioita, ei vain Suomen, ja tässä me voimme auttaa, Kuntonen jatkaa.

Nanoparilla on tuotekehitystä varten pilottilaitos Puumalassa. Yritys hakee parhaillaan Euroopan innovaationeuvoston (EIC) rahoitusta.

Kansainvälinen savolainen rahoitusopas on saatavilla sähköisessä muodossa Mikkelin kehitysyhtiö Miksein ja Navitas Kehityksen verkkosivuilta.

Opas on tuotettu osana Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n hallinnoimaa Biotalous ja cleantech miniklusteri: vienti ja kansainvälistyminen EAKR-hanketta.

Siirry rahoitusoppaaseen tästä.

 

Länsisuomalaiset kaupungit sijoittuvat elinvoimamittauksissa kerta toisensa jälkeen kärkeen samaan aikaan, kun idän kaupungit menettävät sijoituksiaan. Mikä selittää eroja?

Viimeisimmässä Suomen Yrittäjien Pk-yritysbarometrissä varsinaisen tilastoihmeen teki Vaasa, joka nousi kahdessa vuodessa yhdeksänneltä tilalta toiseksi.

Vaasassa tehdään tiivistä yhteistyötä kaupungin, elinkeinoelämän ja kaupungissa toimivien kuuden korkeakoulun välillä. Strategiana on kehittää kestäviä ja älykkäitä energiaratkaisuja. Kaupungissa toimiikin jo noin 160 energia-alan yritystä.

”Olemme olleet aina kärkijoukossa, kun on mitattu innovatiivisuutta, työllisyysastetta, yritysdynamiikkaa, työn tuottavuutta, koulutustasoa ja teollisuustuotantoa”, yhteiskuntasuhdevastaava Susanna Slotte-Kock Vaasasta sanoo.

Vaasa kuuluu niihin lännen menestyjäkaupunkeihin, joiden tutkimus- ja tuotekehityspanokset asukasta kohden ovat moninkertaiset itään verrattuna. Slotte-Kockin mukaan peräti 80 prosenttia seudun tutkimus- ja tuotekehitysrahoituksesta tulee yksityiseltä sektorilta.

”Uskon, että tämä johtaa siihen, että projektit ovat hyvin harkittuja ja eteenpäin vieviä. Meillä satsataan todella vahvasti myös infrastruktuuriin, koska raaka-aineiden saapuminen tänne ja valmiiden tuotteiden vienti maailmalle on tosi tärkeää. En ole myöskään kuullut toisesta kaupungista, joka omistaisi satamayhtiön ja varustamon toisen kaupungin kanssa, kuten Vaasa ja Uumaja tekevät. Meille saapuu kohta Rauman telakalta uusi aluskin, joka tulee olemaan maailman pohjoisin ympäri vuoden liikennöivä matkustaja- ja rahtilaiva ja teknologialtaan maailman ympäristöystävällisin. Siinä hyödynnetään energiaklusterin osaamista.”

Seinäjoki tahtoo pärjätä

Myös Seinäjoki pysyy mittausten kärjessä. Elinvoimajohtaja Erkki Välimäki arvioi, että yrittäjyys on aluetta liikkeellä pitävä voima sekä asennetasolla että käytännön toimissa.

”Olemme ja pysymme elinvoimamittausten kärjessä, koska asukkaat ja yhteisöt ovat aktiivisia, yrittäjät yrittävät ja kaupunki tekee, jollei aina fiksuja, niin ainakin vähemmän tyhmiä ratkaisuja. Täällä on vahvaa ittellisyyttä ja tahtoa pärjätä. Osin tämä on siis kulttuuristakin. Sekin vaikuttaa, että poliittinen kulttuuri on suorapuheisuudestaan huolimatta säilynyt hyvänä. Meillä vedetään hienosti yhtä köyttä”, Välimäki sanoo.

Idän EU-rahoitus ei häntä harmita, sillä alueella on totuttu pärjäämään omilla rahoilla.

”Omia kehitysmahdollisuuksia ei ole täällä sidottu ulkopuolisen rahoituksen saamiseen, vaan ensin on tahto ja tavoite ja sitten katsotaan, miten siihen päästään.”

Hän vinkkaakin, että vertailujen sijaan idässä kannattaa keskittyä omaan strategiatyöhön.

”Mitä paremmin tiedetään, mitä tahdotaan ja mitä parempi on toimijoiden välinen keskinäinen luottamus, sitä paremmin pärjätään.”

Mikkeli näyttäytyy hänelle kauniina kaupunkina, jonka väkiluvun kehitys on pitkään ollut heikko ja jonka talous on ollut kovassa ahdingossa. Muutama vinkkikin häneltä löytyy.

”Kannattaa rakentaa hyvä keskinäinen luottamus kaupungin, yritysten, yhteisöjen ja asukkaiden välille. Sitten pitää löytää ne asiat ja tavoitteet, joihin yhdessä uskotaan ja sitten vain toimimaan. Se pitää aina muistaa, että yli 90 prosenttia uusista työpaikoista syntyy pk-yrityksiin. Siksikin yrittäjyyden kaikin puolinen tukeminen on a ja o.”

Salo on tottunut olemaan huipulla

Kaupunkikehitysjohtaja Mika Mannervesi kertoo pohtineensa Salon menestystä paljon ja päätyneensä siihen, että varsinaissuomalaisuus tiivistyy salolaisissa.

”Tääl sit tehrään vaan. Sillä on pitkät perinteet. Täällä on oltu aina elinkeinojen kehittämisen kärjessä. Ensin olivat isot kartanot, viime aikoina teknologia. On totuttu siihen, että ollaan maailman huipulla, eikä pidetä sitä itse enää minään.”

Yksi salolainen erityispiirre ovat matkapuhelininsinööri-viljelijät, jotka ovat vähintään maatilalta kotoisin tai viljelevät tilojaan sivutoimisesti.

”Harmi on, että maataloudesta puhutaan eri porukoissa, vaikka siellä on nykyään paljon kokemusta ja osaamista teknologista, mitä voitaisiin hyödyntää muuallakin.”

Salo toipui Nokian ja Microsoftin lähdöistä eli maan teollisen historian vankimmasta murroksesta ilmiömäistä vauhtia. Nokian alasajovuonna kaupungissa syntyi ennätysmäärä uusia yrityksiä, kun surkuttelemaan ei jääty.

”Jossain muualla olisi ehkä samanlaisessa tilanteessa syntynyt protestilaululevyjä, kirjoja ja tv-sarjoja, mutta ei yhtään uutta työpaikkaa. Meillä perustettiin yli 300 uutta yritystä.”

Tällä hetkellä Salo painii työvoimapulan kanssa, kun Valmetin akkutehtaalle pitäisi löytää 300 uutta työntekijää ja luoda heille puitteet, että he myös pysyvät.

”Parantaaksemme Salon saavutettavuutta olemme osakkaana mukana Turun Tunnin Juna Oy:ssä. Haluamme purkaa esteitä, jotta uusia työpaikkoja syntyy ja Salolle muodostuu uudenlainen identiteetti.”

Mikkelistä hänellä on positiivinen mielikuva. Mikke ry:n keskustan kehittämistyöstä on haettu mallia Saloon.

”Uskokaa omaan tekemiseenne ja onhan teillä siellä kaupunginjohtajana kaupunkien positiivisista mielikuvista väitellyt tohtorismieskin. Tunnistakaa vahvuudet ja heikkoudet ja olkaa sitä, mitä olette. Tehkää omaa juttuanne.”

EU-rahoitus on linjannut kehittämistä

Eteläsavolaisten olisi tärkeää miettiä, mitkä olisivat nyt alueen elinvoimatekijät, jos EU-rakennerahastorahoitusta ei olisi ollut, Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Anssi Kujala herättelee. Hän arvioi, että EU-rahoitus on vaikuttanut tavalla tai toisella alueen kehittämiseen jo neljännesvuosisadan ajan.

”Suomeen on syntynyt tavallaan vakiohakijoiden ja -rutisijoiden joukko. Nyt olisi tärkeää mitata kaikkien hankkeiden vaikuttavuutta ja huomioida niiden rajapinta yrityksiin päin. Uusi rakennerahastokausi ja EU:n koronaelpymisen välineet antavat mahdollisuuden uusiin avauksiin, joten on tärkeää, ettei jatketa vanhaan tapaan. Kunnille tarjoamme syksyllä uutta yritysvaikutusten arviointimallia, joka on hyvä väline arvioida kuntien toimien vaikutuksia.”

Hän muistuttaa, että Suomea varoiteltiin aikanaan, ettei EU-rahoituksen ympärille saisi rakentaa lisää hallintoa.

”Kaikki hallintoon liittyvät joustot on otettava nyt käyttöön, että hankkeet saadaan kohdennettua paremmin yrityksiin. Uudella rakennerahastokaudella ei enää ole jakoa länteen ja itään, vaan yksi kansallinen ohjelma antaa liikkumatilaa. Se myös mahdollistaa paremmin yritysryhmien tukemisen toimialakohtaisesti, missä piilee suuria mahdollisuuksia.”

Uusimmassa yrittäjien kuntabarometrissa eteläsavolaisista kunnista pärjäsivät pienet kunnat, Sulkava ja Puumala, kun kaupunkien sijoitukset tippuivat.

”Eteläsavolaisten kannattaisikin katsoa, mitä muualla on tehty paremmin. Esimerkiksi Vaasassa kaupunginjohtaja sitoutui näyttävästi yhteistyöhön yrittäjäyhdistysten ja muiden toimijoiden kanssa, mikä on heijastunut muuallekin. Se, että Vaasassa kaupungintalon kulmahuoneesta johdetaan elinkeinopolitiikkaa, on saanut aikaan kovan nousun. Elinvoimassa on kyse myös mielikuvista, ja siksi myös viestintä on keskiössä.”

Korona-aika näyttäisi nostaneen yrittäjyyden arvostusta koko maassa.

”Nyt tunnetaan jonkinlaista hyvää kohtalonyhteyttä ja tiedostetaan, että kunta ei pärjää ilman yrityksiä. Tärkein asia kuitenkin on, että päätöksenteko on yrityslähtöistä. Myös seudullisuus on valttia eli keskuskaupunki ei saa käpertyä vain itseensä, vaan sen pitää tarjota elinkeinopalveluja koko seudulle. Siitä hyötyvät kaikki.”

Tuoreimmassa kuntayritysbarometrissa kokeneet yrittäjät kertoivat arvostavansa aloittaville yrityksille tarjottavia kehittämispalveluja. Selvitysten mukaankin yrityksen elinkaari on pidempi ja varmempi, jos yritys saa alussa riittävästi palveluja ja neuvontaa.

”Kuntien pitäisi tuntea oma elinkeinorakenteensa. Pitäisi myös kysyä, arvostetaanko kaikkia yrittäjiä samoin ja huomioidaanko heidät elinkeinopolitiikassa. Esimerkiksi yksinyrittäjien määrä on kasvanut huikeasti 2000-luvulla, ja monet heistä toimivat laajoissa verkostoissa.”

Mikkeli näyttäytyy Anssi Kujalalle aurinkoisena, mökkivaltaisena alueena, joka voisi hyödyntää monipaikkaiselle asumiselle ja työnteolle avautuneita mahdollisuuksia.

”Kyselyjen mukaan 30 prosenttia yrityksistä aikoo lisätä etätyötä. Miten tätä kehitystä voisi vauhdittaa ja lopulta muuntaa aluetaloutta hyödyttäväksi? Tässä voisi olla keino tasapainottaa terveellä tavalla aluekehitystä, vaikka verotukselliset, kaksoiskuntalaisuuteen liittyvät, ratkaisut toteutuisivatkin vasta pitkällä aikajänteellä.”

Etelä-Savon maakunnan elinvoimabrändi on hänestä kuitenkin synkkä voivottelun takia.

”Maakunnan eripuraisuus luo vaikutelmaa, etteivät asiat suju. Porin ja Rauman mittelössä on sentään leikkimielisyyttä toisin kuin Mikkelin ja Savonlinnan hampaat irvessä olossa. Onko se vääntö maakunnalle eduksi? Kannustan alueella pohtimaan tätä.”

Hyödyntäkää moninkertaisten yrittäjien kokemus

EK:n Kuntaranking-tutkimuksen tekijä, johtava asiantuntija Jari Huovinen arvioi, että ikääntyminen näkyy idässä jo nyt niin, että yrityksillä on usein merkittäviä vaikeuksia löytää osaavaa työvoimaa. Ikääntyminen myös rasittaa kuntataloutta ja heikentää työllisyyslukuja. Lännen kasvua taas vauhdittavat vientiyritykset ja kansainväliset alihankintaverkostot.

”Idässä on keskeistä tunnistaa omat mahdollisuudet ja vahvuudet ja hyödyntää niitä tehokkaasti. Tämä edellyttää tavoitteiltaan ja tarpeiltaan erilaisten yritysten tarpeiden tunnistamista, kuten kuinka moni on omistajanvaihdostilanteessa, ketkä suunnittelevat investointeja tai kansainvälistymistä ja miten osaajia saadaan yrityksiin. Entä miten tulevat päätökset vaikuttavat erilaisiin yrityksiin ja paljonko on kysyntää erilaisille yrityspalveluille?”

Aineistoista löytyy myös kulttuurisia piirteitä, jotka voivat jarruttaa idän kehittymistä.

”Itä-Suomessa on vahvemmin vallalla itsekseen sinnittelyn ja yksin puurtamisen kulttuuri, jolloin haasteiden kanssa jäädään useammin yksin kuin lännessä. Monilla Länsi-Suomen seuduilla yhteistyö on luontevaa, ja sinne on syntynyt vahva yhdessä tekemisen meininki.”

Sitä Huovinen ei kuitenkaan allekirjoita, että lännessä yrittäjyys olisi sinänsä vahvempaa. Hän muistuttaa, että Itä-Suomessa työnantajayrittäjien keskuudessa lienee paljon ns. sitoutujayrittäjiä, joille yritys on joskus jopa osa omaa identiteettiä ja persoonaa.

”He eivät välttämättä tavoittele merkittävää kasvua, mutta ovat vahvasti sitoutuneita yritykseensä, työntekijöihinsä ja kotikuntaansa. Yrittäjyys on voinut olla seurausta halusta asua ja työskennellä omalla kotiseudulla. Tällaiset yrittäjät ovat merkittävä voimavara, ja heidän näkemyksiään pitäisi pystyä hyödyntämään laajemmin aluekehitystyössä.”

Etelä-Savossa on paljon myös ns. moninkertaisia yrittäjiä, jotka omistavat useampia yrityksiä samanaikaisesti. Tällainen kasvuyrittäjyyden muoto on tyypillinen etenkin asukas- ja yritysmääriltään pienemmillä alueilla. Moninkertainen yrittäjä perustaa tai ostaa uusia yrityksiä alkuperäisen yrityksensä rinnalle, jos ensimmäisen yrityksen kasvun mahdollisuudet ovat rajalliset tai se on saavuttanut optimaalisen kokonsa.

”Usein nämä portfolioyrittäjät ovat perheyrittäjiä. Kyse voi olla myös idean tai tuotteen testaamisesta uudessa yrityksessä. Näille yrittäjille kertyy arvokasta osaamista ja kokemusta yrityksen elinkaaresta. Miten heille kertynyt kokemus ja osaaminen pystyttäisiin hyödyntämään nykyistä laajemmin Etelä-Savossa?”

Tyypillistä Kuntarankingissä menestyville seutukunnille on, että yrityksiä koskevat päätökset tehdään nopeasti, prosessit ovat sujuvia ja päätösten vaikutukset yrityksille arvioidaan kattavasti.

Yrityksillä on myös hyvät mahdollisuudet osallistua kuntapalveluiden tuottamiseen ja julkisiin hankintoihin. Lisäksi yrityspalveluja on tarjolla tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti riippumatta yrityksen toimialasta, koosta tai elinkaaren vaiheesta.

”Näiden toteutuminen lisää ainakin todennäköisyyttä sille, että alueella on monipuolista yritystoimintaa, yritykset pärjäävät ja työllistävät ja sitä kautta vaikutukset kuntatalouteen ovat myönteisiä. Etelä-Savolla on mahdollisuudet menestyä, mutta se edellyttää yhteen hiileen puhaltamista, rakentavaa vuoropuhelua elinkeinoelämän ja päättäjien välillä, rohkeutta tarttua epäkohtiin ja positiivista yhdessä tekemisen meininkiä.”

Teksti: Päivi Kapiainen-Heiskanen
Kansikuva: Vaasan kaupunki illalla, kuvaaja Christoffer Björklund (Vaasan kaupungin mediapankki)