Mikkelissä on nyt vahva tahtotila tehdä elinvoimaa lisääviä päätöksiä. Konserni- ja elinvoimajaoston jäsenet avaavat tässä jutussa omia odotuksiaan.
Pitkän työuran Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin vetäjänä ja Luomuinstituutin johtajana tehnyt VTT Pirjo Siiskonen luotsaa kaupunginhallitusta kehittämiskärki edellä.
Hänestä on tärkeää hyödyntää jo olemassa olevat kehittämisalustat, kuten vesiosaamiseen ja kiertotalouteen erikoistunut EcoSairila, liikuntaa ja tutkimusta yhdistävä Saimaa Stadium ja Memory Campus, arkisto- ja kirjastotoimen osaamis- ja palvelukeskus.
”Kun näiden kehittäminen lähti liikkeelle, alkuvaiheessa mukana ei ollut yrityksiä. Nyt meillä on edessä erilainen operaatio. Matkailun ja vapaa-ajan kehittämiselle luodaan alusta yhdessä olemassa olevien eri kokoisten yritysten kanssa. Korona-aika näytti, että matkailijat hakevat täältä luontoa, harrastemahdollisuuksia, kulttuuria ja historiaan keskittyviä kohteita. Näistä saadaan yhdisteltyä hienoja tuotepaketteja. Muilla alueilla ei ole esimerkiksi tällaisia ruokamatkailukohteita. Tuotteistustyö odottaa nyt tekijäänsä.”
Koulutusalan asiantuntijana Siiskonen pohdiskelee, että korona-aika vauhditti digi- ja etäopetusta niin, että niistä tuli vallitsevia tapoja järjestää opetusta.
”Emme vielä tiedä, mitä kaikkea se tuo mukanaan. Nyt tarvitaan tiivistä yhteistyötä koulutusorganisaatioiden ja elinkeinoelämän välille. Meillä on valtavat mahdollisuudet esimerkiksi vesiosaamisen kehitystyössä ja siihen liittyvässä koulutuksessa.”
Hänestä kaupunki pysyy elinvoimaisena, kun markkinoinnissa hyödynnetään koko laajan alueen tarjonta. Hän muistuttaa, että korona-aikana lapsiperheet ovat kiinnostuneet maaseudusta, missä asuminen luonnon keskellä on edullista ja turvallista. Muuttajille on tarjota hyvät liikenneyhteydet, ja monilla aloilla kärsitään peräti työvoimapulasta.
”Tontteja ja erilaisia asumisvaihtoehtoja pitää olla tarjolla myös Anttolassa, Haukivuorella ja Ristiinassa. Maaseututaajamissa täytyy säilyttää peruspalvelut, kuten koulu ja erilaisia päivähoitovaihtoehtoja. Näkyville pitää nostaa myös alueen monipuoliset opiskelumahdollisuudet 2. asteelta ammattikorkeakouluun ja yliopistotasolle. Tähän asti ei ole toimittu niin aktiivisesti kuin olisi voitu ja markkinoitu myös maaseututaajamia.”
Siiskonen kiittelee, että valtuustoryhmissä vallitsee nyt historiallinen yksimielisyys.
”Yhteishenki antaa elinvoimaa lisäävälle kehittämistyölle hyvät raamit.”
Työvoimapulaan ratkaisuja
Kansanedustajanakin työskennellyt Satu Taavitsainen korostaa, että elinvoima lähtee elinvoimaisista ihmisistä.
”Hyvinvoiva, elinvoimainen ihminen pystyy opiskelemaan, ryhtymään yrittäjäksi ja käymään töissä. Elinvoiman kannalta kunnan hyvät ja kattavat peruspalvelut ovat olennaisia. Ihmisten terveys on elinvoimaa. Palvelujen avulla kasvatetaan toimintakykyisiä ja tyytyväisiä kuntalaisia. Ihmisten hyvä arki ratkaisee, kuinka he viihtyvät Mikkelissä ja sitoutuvat kaupunkiimme.”
Yritysten hän uskoo menestyvän, kun osaavaa työvoimaa riittää ja liikenneyhteydet ovat hyvät. Näihin liittyvään edunvalvontatyöhön hän kaipaa lisää huomiota.
”Mikkelin edunvalvonnan tulee olla nykyistä vahvempaa, ja pääteiden ja ratojen kunnostuksissa ja nopeuttamisissa on onnistuttava. Monia yrityksiä vaivaa työvoimapula. Muun muassa Mölnlycke tarvitsee työntekijöitä. Yrityksemme pystyvät kasvamaan ja lisäämään tuotantoaan vain, jos työntekijöitä löytyy. Tarvitaan täsmäkoulutuksia ja toki palkkojen ja työehtojen tulee olla kohdillaan.”
Etelä-Savon hyvinvointijärjestöjen tuki ry:n toiminnanjohtajana työskentely antaa hänelle näköalapaikan kolmannelle sektorille. Taavitsainen muistuttaakin kansalaistoiminnan olevan tärkeä elinvoiman lisääjä alueella.
”Mikkelissä tulee olla elinvoimaa myös kansalaisyhteiskunnassa eli vireät järjestöt, liikuntaseurat ja muu kansalaistoiminta. Niiden rahoituksesta on huolehdittava. Monet tapahtumat syntyvät järjestöjen ja seurojen toimesta. Ilman niitä Mikkeli olisi nukkuva kylä.”
Parhaillaan Mikkelissä selvitetään energiayhtiöiden omistusta osana kaupungin talouden tervehdyttämistoimia. Taavitsainen näkee energiayhtiöiden omistuksen olevan myös alueen elinvoimakysymys.
”Pidän kaupungin 100-prosenttisesti omistamaa Etelä-Savon Energia Oy:tä (ESEä) yhtenä Mikkelin elinvoiman lisääjänä. Kohtuuhintainen sähkönsiirto ja kaukolämpö ovat niin kuluttajille kuin yrityksille osa Mikkelin elin- ja pitovoimaa.”
Isot linjat näkyville
Mikkelin seudulle 27 vuotta sitten muuttanut yrittäjä Raimo Heinänen odottaa paljon maaliskuussa valmistuvalta elinvoimaohjelmalta.
”Elinvoiman kannalta merkittävä on matkailun ja vapaa-ajan kehitysalusta, jota tuetaan kaavoituksella, reitistöjen luomisella ja etenkin Kenkäveronniemeä kehittämällä. Tavoitteena on luoda Kenkäveronniemestä miljoonan kävijän kohde, maan ykköskohde.”
Pitkän uran valtakunnallisen päivittäistavaraketjun johtotehtävissä ja Venäjän-kaupassa toiminut Heinänen pitää etenkin lähiruoan roolia merkittävänä kehittämistyössä.
”Ruoka on äärimmäisen tärkeä. Raaka-aineiden jalostusastetta on nostettava tällä alueella. On pystyttävä tuotteistamaan elintarvikkeita niin, että niitä voidaan myydä eri muodoissa erilaisissa paikoissa eli ei vain ravintoloissa vaan myös kaupoissa.”
Häntä huolettaa arvio, että noin 70 prosenttia täällä opiskelleista nuorista muuttaa muualle.
”Tänne jää liian vähän henkilöstöä, josta jatkokouluttaa erikoisosaajia. Pitäisi pystyä täsmäkouluttamaan enemmän työntekijöitä niin, että yritykset ovat mukana koulutusten suunnittelussa ja toteutuksessa. Täsmäkoulutus on aina tehokkainta.”
Häntä harmittaa, että yrittäjille ei ole aloitettu omaa oppisopimuskoulutusta, jolla pystyttäisiin varautumaan vaikkapa sukupolvenvaihdostilanteisiin.
”Jos koulutusta olisi, yrittäjäksi ryhtyvä voisi sijoittua oppisopimuksella yritykseen ja siten täsmäosaaminen siirtyisi jatkajalle tehokkaasti. Mielestäni paljon menetettiin myös siinä, kun Pienyrityskeskus lopetti.”
Itsekin yrittäjäkoulutuksia aikanaan Helsingissä vetänyt Heinänen toivoisi, että jokainen nuori saisi ripauksen yrittäjämäisestä toimintamallista, koska sitä kautta maailma kehittyisi.
”Tärkeintä on pitää yllä yrittäjän idealismia. Se on sitä, että opit vanhasta jotain uutta ja teet asioita taas paremmin.”
Korona-aika näytti monipaikkaisen asumisen ja vapaa-ajan asukkaiden voiman.
”Heidän viipymänsä tällä seudulla on vahvassa kasvussa. Voi sanoa, että he korvaavat tällä hetkellä jo poismuuton. Elinvoimaratkaisujen pitää lisätä heidän viipymäänsä ja muuttoaan tänne. Asioita pitää tuotteistaa vapaa-ajan asukkaille. Heidän ostokykynsä on keskimäärin parempi kuin paikallisten.”
Vapaa-ajan asukkaat myös rakentavat mielikuvaa seudusta.
”He puhuvat meistä aina positiivisesti. Heidät on palveltava niin hyvin, että he kokevat tämän olevan paras paikka. Tässä on meidän saumamme. Erityisesti nuoret perheet ovat huomanneet, ettei tämän hienompaa ja turvallisempaa paikkaa ole pandemia-aikanakaan.”
Hän toivoo, että jatkossa jokainen päätös mietittäisiin sen kautta, tukeeko se elinvoimaa.
”Päätöksenteossa joudutaan myös karsimaan asioita, mutta niitäkin pitäisi miettiä sen kautta, edistääkö päätös elinvoimaa vai ei. Nyt kun on otettu käyttöön uudentyyppinen päätöksentekokulttuuri, sitä on toteutettava yhdessä määrätietoisesti.”
Heinänen pyrkii ratkomaan asioita muistaen isot linjat ja entisen esimiehensä, kauppaneuvos Halosen neuvon, että kun myyt napin, saat napin.
”Nyt on tärkeää mennä eteenpäin ratkaisukeskeisesti asioita parantaen ja sitouttaa tekemiseen muut toimijat. Myös hallinto pitää ajatella uudelleen. Pitää saada ihmiset mukaan ja heille toiveikas näkymä tulevaisuudesta.”
Positiivinen kierre näkyy
Eero Aho uskoo, että kun Mikkelissä saadaan toteutettua ainutlaatuinen satamasta ns. lokkilutakon kautta Kenkäveronniemeen ulottuva matkailun ja kaupallisten palveluiden kokonaisuus, valtatie 5:ltä poikkeavat ihmiset lisäävät kaupungin elinvoimaa merkittävästi.
”Kun sataman uudet palvelut alkavat näkyä valtatielle, saamme siitä hienon käyntikortin. Näen, että satamasta voi kehittyä keskieurooppalaistyyppinen alue, josta löytyy kahviloita, ravintoloita ja putiikkeja. Meillä on täällä erinomaisia ravintola-alan yrittäjiä, joilla olisi nopea valmius reagoida ja luoda uusia palveluita sinne. Kaavoituksella pitää varmistaa, että ihmiset pääsevät liikkumaan alueella sujuvasti paikasta toiseen.”
Hän toivoo, että työvoimapulaa helpotettaisiin käymällä kertomassa avoimista työpaikoista oppilaitoksissa, joista valmistuu halutun osaamisen omaavia ihmisiä.
”Pitää iskeä suoraan niihin ihmisiin, jolla olisi mahdollisuus muuttaa tänne asumaan ja tekemään töitä. Myös oppisopimuskoulutus mahdollistaa suoran rekrytoinnin omalla paikkakunnalla. Usein on hankalampi rekrytoida jo töissä olevia, muualla asuvia osaajia.”
Palomestarina työskentelevä syntyperäinen mikkeliläinen kertoo muuttaneensa itse kotikaupungistaan opiskelujen perässä neljä kertaa ja palanneensa aina niiden jälkeen.
”Se, että kärsitään työvoimapulasta tarkoittaa, että täällä on työpaikkoja. Sen viestin kanssa pitäisi jalkautua kauemmas, jos lähivedet on jo kalasteltu. Monilla teollisuuspaikkakunnilla on nähty työllisyydessä jyrkkiä nousuja ja laskuja. Täällä työpaikat ovat vakaita. Siitäkin kannattaisi kertoa.”
Hän uskoo, että kun kaupungista välittyy hyvä ilmapiiri, se houkuttelee uusia asukkaita.
”Me mikkeliläiset voimme vaikuttaa siihen, minkälainen asenne ja ilmapiiri täältä välittyy. Itse en ole koskaan edes harkinnut muuttavani täältä pysyvästi pois. Täällä on kaikki. Moderni sairaala, harrastemahdollisuudet ja loistava koulutustarjonta. Toki yliopistokoulutuksessa on vielä myös kehitettävääkin.”
Valtion suuntaan hänellä on toive, että valtio lisäisi terveydenhuollon rahoitusta Mikkelin kaltaisille paikkakunnille, joiden asukasmäärä arviolta kaksinkertaistuu kesäisin.
”Kaksoiskuntalaisuus tai kaksoispaikkakuntalaisuus voisi olla siihen ratkaisu. Ei voi olla niin, että täällä nautitaan kesäisin täkäläisin veroeuroin tuotetuista palveluista, mutta verot maksetaan etelään. Palvelujen rahoituksen pitäisi seurata ihmistä.”
Mikkelin seutu näyttäytyy hänelle alueena, jossa voi elää ja lomailla turvallisesti ympäristössä, missä kaikki palvelut pelaavat.
”Sanoisin, että palvelut pelaavat täällä Suomen mittakaavassa erinomaisesti. Tuotamme palveluita tehokkaasti ja neuvokkaasti pienillä resursseilla. Se voi olla myös vetovoimatekijä.”
Koulutustarjonta luo vetovoimaa
Mikkelin seudun vetovoimaa lisäisi, jos yhä vielä nykyistäkin useampi korkeakouluopiskelija saataisiin valmistuttuaan jäämään tänne yrityksiin töihin, Heli Kauppinen arvioi. Hän työskentelee Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa viestintäsuunnittelijana.
Kun hän aloitti työssään 17 vuotta sitten, useimmat opiskelijat muuttivat opiskelupaikkakunnilleen opintojen ajaksi. Nykyään opintoja järjestetään paljon myös verkossa, monimuoto-opiskeluna ja työssäkäyville räätälöityinä kokonaisuuksina.
”Nyt monet opiskelijat voivat suorittaa opintojaan muualta käsin, eivätkä he välttämättä muuta Mikkeliin asumaan. Heihin voi silti luoda kontakteja korkeakoulun kautta.”
Yrityksille hän vinkkaa, että kotimaisille ja kansainvälisille opiskelijoille kannattaa tarjota alkuun pienempiä projekteja, jolloin tutustuminen puolin ja toisin helpottuu.
”Harjoittelijoiden ohjaaminen vaatii toki työtä, ja kansainvälisten opiskelijoiden kanssa pitäisi toimia yleensä englanniksi. Tähänkin voi löytyä luovia ratkaisuja eli jos vaikka suomea puhuva ja kansainvälinen opiskelija menisivät työparina samaan yritykseen, suomalainen opiskelija pystyisi kääntämään opiskelukaverilleen ja mentoroimaan häntä.”
Xamkin edeltäjä Mamk aloitti kansainvälisen toiminnan jo 30 vuotta sitten, joten vuosien varrella Mikkelistä on tullut tuttu kaupunki valtavalle joukolle täällä opiskelleita kv. opiskelijoita, valmistuneiden opiskelijoiden verkostotyötä eli ns. alumni-toimintaa tekevä Kauppinen muistuttaa.
Hän pitää realistisena sitä, että monet täällä aikanaan opiskelleet ja opettaneet voisivat palata Mikkeliin perheineenkin, kunhan heille tarjotaan työtä ja riittävät palvelut.
”Jotta valmistuneet kansainväliset osaajat tulisivat tänne töihin, heidän perheilleen pitäisi olla tarjolla englanninkielistä opetusta. IB-lukio onkin tällä hetkellä täällä puheenaihe. Mikkelissä asuneet kv. opiskelijat muistelevat Mikkeliä positiivisesti, joten heitä voisi kontaktoida, kun etsitään uusia osaajia.”
Hän uskoo, että myös hankerahoitusta pystyttäisiin kotiuttamaan Mikkeliin vielä nykyistä enemmän.
”Uskon, että kun yritykset saavat positiivisia kokemuksia hankerahoituksesta, se kannustaa jaksamaan hankebyrokratiaakin. Onnistuminen vaatii tuekseen organisaatioita ja rakenteita, jotka auttavat vauhtiin pääsyä. Siinä tarvitaan esimerkiksi Mikseitä tueksi.”
Hän uskoo tuloksia syntyvän, kun hankkeissa on mukana korkeakouluja ja yrityksiä.
”Rahoituslähteitä on paljon, joten pitää myös olla vinkkaajia, jotka välittävät yrityksille tietoa avoinna olevista mahdollisuuksista.”
Kauppinen on seurannut tyytyväisenä isoja kestävän kehityksen investointeja, kuten MetsäSairilan kierrätystalouskeskittymää ja jätevedenpuhdistamon valmistumista.
”Sitä kautta on luotu merkittävä tutkimus- ja kehitysalusta, joka vetää ympärilleen yritystoimintaa. Näen kiertotalousosaamisen lisäävän kaupungin vetovoimaa. Uskon, että täällä voidaan tehdä vesiosaamiseen ja ympäristöteknologiaan liittyviä, merkittäviä läpimurtoja. Suomi tunnetaan jo nyt ympäristöosaamisesta. Tämä näkyy Mikkelissä vaikkapa niin, että Xamk vetää alalle opiskelijoita esimerkiksi Vietnamista.”
—
Artikkeli on tuotettu osana Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n Elinvoiman tekijät -kampanjaa. Katso mietteitä myös yrityksiltä aiemmasta artikkelistamme ”Elinvoima näkyy ketteryytenä.”
Teksti: Päivi Kapiainen-Heiskanen
Kansikuva: Kaupunginhallituksen ja konserni- ja elinvoimajaoston puheenjohtaja Pirjo Siiskonen. Kuva: Päivi Kapiainen-Heiskanen
