Saimaan alueesta voi tulla vuonna 2024 Euroopan ruokamatkailun pääkaupunki, sillä alue on saanut kutsun osallistua kilpailuun European Region of Gastronomy -tittelistä.
Haun myötä Saimaan alue on liittynyt International Institute of Gastronomy, Culture, Arts and Tourism -verkostoon, jossa valmennetaan ja tuetaan kestävän ja paikallisen ruokamatkailun alueita sekä rakennetaan kansainvälistä matkailun osaamisverkostoa.
Hakua ovat lähteneet rahoittamaan alkuvaiheessa Etelä-Savon, Etelä-Karjalan ja Pohjois-Karjalan maakuntaliitot sekä neljä kaupunkia: Mikkeli, Lappeenranta, Savonlinna ja Joensuu.
Haun ovat allekirjoittaneet vaaditut neljä tahoa, joista Etelä-Savon maakuntaliitto edustaa julkista toimijaa, Pohjois-Karjalan kauppakamari yksityistä toimijaa, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu oppilaitosta ja Lake Saimaa ry yhdistyskenttää. Myöhemmässä vaiheessa yhteistyö tulee avautumaan laajemmin kunnille, yrityksille ja yhteisöille.
Yhteinen haku on jatkumoa yhteistyölle, joka käynnistyi Saimaa-ilmiössä. Tavoitteena on nostaa itäinen Suomi Lapin ja Helsingin rinnalle kiinnostavaksi matkailukohteeksi.
– Tämä on yksi Saimaa-ilmiön eli Euroopan kulttuuripääkaupunkihaun tulos: hakukirjamme perusteella alueemme headhuntattiin kisaan mukaan. Erityisesti huomiota on saanut taiteen ja kulttuurin yhdistäminen ruokamatkailuun – tästä meiltä odotetaan juurekkaita mutta samalla innovatiivisia avauksia, Saimaa-ilmiön projektijohtaja Sari Kaasinen kertoo.
European Region of Gastronomy -hakemuksen tuottamisesta vastaa Saimaa-ilmiön tiimi, josta osa työskentelee hakemuksen parissa maaliskuuhun 2022 saakka. Työtä ohjaavat kaupunkien ja maakuntaliittojen muodostama elinvoimatyöryhmä. Mallia otetaan Saimaa-ilmiön ruoka -ja kulttuuriaiheisista hakukirjan ohjelmista mutta myös Kuopion alueelta, joka sai Suomesta ensimmäisenä tittelin vuonna 2020, mutta ei päässyt laajasti toteuttamaan suunnitelmiaan koronan takia.
– Tällä hetkellä kirjaamme yhteen muun muassa ympärivuotisia tapahtumia, uudenlaisia ruokakulttuuriavauksia, kansainvälistä viestintää ja alueemme ruokalähettiläitä. Kuopion oppien ja Saimaa-ilmiön sytytyksen myötä uskomme vahvasti, että nyt jos koskaan on itäisen Suomen vuoro kattaa pöytä rajojen yli, Kaasinen toteaa.
Aineettomien lahjojen suosio on kasvussa. Trendissä on jo vuosia ollut mukana mikkeliläinen City in a Box Oy, joka tunnetaan Kaupunki lahjaksi -tuotteestaan.
“Onpa hyvä idea!” oli yleisin reaktio, jonka City in a Boxin yrittäjät kuulivat ensimmäisenä selitettyään lahjavihkonsa uudelle kuulijalle sunnuntain Kenkäveron yötapahtumassa. Kahdenkymmenen asteen pakkasesta huolimatta pappilan pihapiiriin kerääntyi sankoin joukoin joulutunnelmaa ja lahjoja hakevia ihmisiä.
– City in a Boxissa yhdistyvät paikalliskulttuuri, elämyksellisyys, kestävän kehityksen arvot ja lahjojen antamisen riemu. Tavarantäyteisessä maailmassa uskomme, että palvelujen kuluttamisessa on tulevaisuus. On rohkaisevaa, että vasta reilu kuukausi sitten julkaisemamme Helsinki-elämysvihko on jo nyt ylivoimaisesti eniten myymämme tuote, iloitsee yrittäjä Saara Vauhkonen.
City in a Box perustettiin tarjoamaan elämyksiä vaihtoehtona tavaran kuluttamiselle. Viime vuonna matkansa Mikkelistä aloittanut yritys julkaisi tämän vuoden joulumarkkinoille elämysvihkot Saimaan alueelle ja Helsinkiin. Tuloksen odotetaan moninkertaistuvan jo tänä vuonna.
City in a Box myy elämyslahjojaan pääasiassa verkossa, mutta sunnuntaina saapui myyntitapahtumaan esittelemään Mikkeli-, Saimaa- ja Helsinki -lahjavihkoja.
City in a Box on lahjavihko, jossa on huolella valittu kokoelma aineettomia paikalliselämyksiä. Lahjan saaja valitsee monesta vaihtoehdosta haluamansa elämyksen lunastettavaksi. Elämysvihko aloitti Mikkelissä ja toimi vuosina 2013-2019 nimellä Kaupunki lahjaksi. Viime vuonna kapula siirtyi uudelle tiimille, ja uudistuksen myötä City in a Box on lähtenyt tavoittelemaan kasvua Mikkelin lisäksi Saimaalta ja Helsingistä. Pidemmässä tähtäimessä ovat myös muut suomalaiset isot kaupungit ja kansainväliset markkinat.
Jouluostosaika alkoi jälleen Black Fridaylta
Kulutusjuhla sai tänäkin vuonna lähtölaukauksensa marraskuun viimeisen viikon Black Fridayna. Vähittäiskaupassa joulusesongin tuoma myynnin lisäys kuukausikeskiarvon päälle on Tilastokeskuksen mukaan noin 690 miljoonaa euroa.
Nordean kyselytutkimuksen mukaan suomalaiset käyttää jouluhankintoihin keskimäärin 531 euroa aikuista kohden. Vaikka suosituimpia lahjoja ovat edelleen makeiset, vaatteet, lelut ja kirjat, myös lahjakortit kuuluvat kärkisuosikkeihin.
Erityisesti nuorten kuluttajakäyttäytymisessä nähtävissä muutosta: tavaran omistaminen koetaan kaupungistuneen sukupolven osalta taakaksi ja epäekologiseksi vaihtoehdoksi. Palvelujen kuluttamisen kasvavasta ilmiöstä on kirjoittanut muun muassa Helsingin Sanomat.
– Vastuulliset valinnat ovat nousseet tärkeäksi tekijäksi kulutusvalinnoissa jo yli puolella kuluttajista. Monet tutkimukset osoittavat, että elämyksistä ja palveluista saa myös pitkäkestoisempaa tyydytystä kuin tavaran ostamisesta. Siksi City in a Boxin kehittäminen on ehkä myös henkilökohtaisesti tuntunut niin sydämen asialta, yhtiön toinen osakas Eevamari Lahtinen kertoo.
City in a Box -elämysvihkoja on saatavilla verkosta https://cityinabox.fi/. Lisäksi vihkoja myyvät Mikkelissä Kirjalan Kahvipaahtimo, Mikkelin seudun matkailuneuvonta ja Mikkelin Joulutorilla Kulttuurijoulukaupan koju.
Helsingissä City in a Box on Tuomaan Markkinoilla 11.-17.12., ja vihkoja myyvät Helsingin Kahvipaahtimon kahviot.
City in a Boxin takana toimii neljä kasvuhakuista yrittäjää: Vilja Hannula, Eevamari Lahtinen, Saara Vauhkonen ja Visa Valkonen.
Artikkelikuva: City in a Box tähyää Helsinkiin. Kuva: Anna-Katri Hänninen
Mikkelissä jo toimivat yritykset ovat tyytyväisiä kaupungin elinvoimaisuuteen, mutta toivoisivat, että siitä osattaisiin viestiä nykyistä enemmän ja positiivisemmin. Tässä jutussa omia mietteitään kertovat kahden yritysyhteisön osaajat ja yrittäjät.
Parisenkymmentä vuotta sitten Mikkeliin perheineen paluumuuttanut Jere Lauha on vetänyt viimeiset viisi vuotta Metatavu Oy:tä. Avoimen lähdekoodin pohjalle luotuja räätälöityjä ratkaisuja tuottava yritys työllistää 15 osaajaa, ja se sai Etelä-Savon pääomasijoitusrahoituksen ensimmäisen sijoituksen viime kesänä. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamkin kanssa luotu yhteistyö varmistaa, että uusia osaajia löytyy palkkalistoille.
”Olemme pystyneet vaikuttamaan siihen, mitä teknologioita Xamkissa uutena alkavassa koulutusohjelmassa opetetaan. Olisi tärkeää lisätä seudun pitovoimaa, että saisimme vastavalmistuneet pysymään täällä.”
Metatavu Oy:n toimitusjohtaja Jere Lauha arvioi koronapandemian lisänneen Mikkelin vetovoimaa.
Jere Lauha arvioi, että Mikkelin seudulla on tarjolla todella hyvin tukipalveluja yrityksille. Pullonkaulana hänkin näkee lähinnä sen, ettei tarjonnasta osata viestiä riittävän hyvin.
”Täältä löytyy koulutusta, eri alojen yrittäjien verkostot toimivat, yhteydet muualle maahan toimivat ja tietoliikenneyhteydet ovat erinomaiset. Mahdollisuudet houkutella tänne uusia yrityksiä ja ihmisiä ovat hyvät. Covid-19-pandemia on lisännyt Mikkelin ja sen luontoympäristön vetovoimaa, kun ihmiset ovat siirtyneet tekemään etätyötä täällä. Nykyään tänne voi muuttaa, vaikka työpaikka olisi muualla eli etätyömyönteisyydestä on tullut arkea.”
Tiivis kaupunkikeskusta palveluineen helpotti perheen arkea, kun lapset olivat pieniä.
”Täällä lapsiakin piti kuljettaa harrastuksiin korkeintaan muutaman kilometrin päähän. Kun pääkaupunkiseudulla käytin omiin työmatkoihini autossa vähintään kaksi tuntia, nyt hurautan pyörällä töihin viidessä minuutissa. Nautin myös siitä, että ehdin käydä töiden jälkeen vielä valoisan aikaan vaikka sienessä tai marjassa.”
Mainostoimisto Haajan art directorina ja osakkaana kymmenisen vuotta työskennellyt Juha Jukarainen toivoisi kotikaupunkinsa mainostavan itseään Suomen parhaana paikkana yrittää.
”Mikkeli pitää saada yrityksille ja yrittäjille houkuttelevaksi paikaksi, jossa on helppoa kasvaa ilman turhaa byrokratiaa. Täällä pitää olla enemmän opiskelupaikkoja ja yrityksiä, joihin valmistuneet voivat työllistyä helposti. Yritysten elämä pitää tehdä täällä mahdollisimman helpoksi, sillä siitä elinvoimainen kunta syntyy. Elinvoimaiset yritykset luovat työpaikkoja, työpaikat tuovat verotuloja ja verotulot mahdollistavat palvelut. Myös täällä jo toimivien yritysten kasvua pitää pystyä tukemaan ilman, että niiltä nyhdetään jokainen veroeuro ja tehdään kasvu hankalaksi.”
Mainostoimisto Haajan art director Juha Jukarainen arvostaa työpaikkamahdollisuuksien lisäksi erityisesti lapsiperheiden palveluja Mikkelissä.
Jukarainen elää lapsiperheen arkea. Ennen paluumuuttoa Mikkelin hän ehti työskennellä muun muassa Helsingissä ja Espoossa. Oman kokemuksensa perusteella hän vakuuttaa, että lapsiperheiden palvelut toimivat täällä hyvin. Palvelut ja kaunis järviluonto eivät kuitenkaan yksin synnytä muuttopäätöksiä, vaan tarjolla pitää olla työtä.
”Moni haikailee muuttavansa tänne takaisin. Nämä ihmiset ovat selkeä kohderyhmä, jota pitäisi houkutella kiinnostavilla työpaikoilla ja etätyömahdollisuuksilla. Eri elämäntilanteissa oleville ihmisille pitää olla omat koukkunsa, joilla heitä houkutellaan tänne. Yrityksille ja yrittäjille Mikkelin pitäisi olla Suomen paras kaupunki yrittää. Eikä tämä saisi jäädä vain mainossloganiksi, vaan tarvitaan oikeita ja näkyviä tekoja päättäjiltä.”
Saksassa parisenkymmentä vuotta asunut ICT-alan osaaja Janne Muikkunen muutti perheineen Mikkeliin ja perusti vuonna 2016 Rock Solid Oy -nimisen yrityksen, joka vie suomalaisia ja etenkin eteläsavolaisia pk-yrityksiä Saksan markkinoille. Asiakasyritykset tarjoavat muun muassa teknologiaan, matkailuun, elintarvikkeisiin ja majoitukseen liittyviä palveluja.
”Täällä on erinomaisia vetovoimatekijöitä: matkailua, teknologiaosaamista, hyvä sijainti ja teollisuudessakin paljon mahdollisuuksia. Saksalaisvieraamme arvostavat täällä luonnon koskemattomuutta ja rauhaa. Myös suomalaisen ruoan alkuperä ja puhtaus ovat viennissä valttikortti, jota täällä ei vielä ehkä ymmärretä.”
Hub Otonkulmassa toimivat yrittäjät. Kuvassa vasemmalta RockSolid Oy:n Janne Muikkunen, Tmi SaaraLiun Saara Liukkonen ja Toimistosavotan Ville Karttunen.
Hänestä Mikkelin seudun vetovoima on kunnossa, mutta asennepuolella olisi vielä tekemistä. Hän muistuttaakin, että kriittinen saa olla, mutta silloin pitää pystyä esittämään rakentavia kehittämisideoita.
”Ratkaisevaa on, miten täällä nähdään tulevaisuus ja puhalletaanko yhteen hiileen. Elinvoima on sitä, että uskotaan omaan alueeseen ja osaamiseen. Mikkeli on meidän perheellemme sopivan kokoinen kaupunki. Arki on täällä helppoa, kun ylimääräistä aikaa ei kulu esimerkiksi lasten kuljetuksiin tai työmatkoihin. Münchenissä asuessamme jo kaupungin sisäisiin reissuihin saattoi mennä helpostikin tunti suuntaansa.”
Puoli vuotta sitten Toimistosavotta Oy:n toisena osakkaana aloittanut Ville Karttunen ratkoo asiakasyritysten toimistokalustamiseen ja työergonomiaan liittyviä toiveita. Lapsiperheen arkea elävänä hän arvostaa Mikkelissä etenkin sitä, että asiat hoituvat ketterästi ja joustavasti.
”Kliseisesti voisi sanoa, että Mikkelin brändiin kuuluvat puhdas luonto ja hyvä ympäristö kasvattaa lapsia sekä pyörittää yritystä. Enemmän voisi nostaa esille sitä, että täällä arjen pyörittäminen on helppoa, kun siirtymiin paikasta toiseen ei kulu aikaa niin kuin suurissa kaupungeissa.”
Hän uskoo, että alueen veto- ja elinvoimaa kasvattaisi, jos alueella jo olevaa osaamista pystyttäisiin hyödyntämään nykyistäkin paremmin. Hän toivoo, että mielikuvaa yrittäjäystävällisestä kaupungista nostettaisiin enemmän esiin.
”Hyvistä, toimivista asioista pitäisi kertoa enemmän sen sijaan, että oltaisiin puolustuskannalla. Positiivisista viestiä pitäisi tuoda esille nykyistä enemmän.”
Muikkunen ja Karttunen pyörittävät yrityksiään HUB Otonkulmassa, joka tarjoaa yrityksille yhteisöllisiä työskentelytiloja torin kulmassa. Tilojen käyttöä ja palveluita koordinoi SaaraLiu:n yrittäjä Saara Liukkonen, joka on toiminut kymmenisen vuotta täysipäiväisenä yrittäjänä tarjoten koulutuksia, tapahtumien järjestämistä sekä viestintäpalveluja pk-yrityksille. Myös yrittäjäjärjestöissä toimiva Liukkonen muistuttaa, että alueen veto- ja pitovoimaa lisää se, että hyödynnetään omalla alueella toimivien yrittäjien palveluita.
”Pitää muistaa, että kaupunkia ei ole ilman vetovoimaisia yrityksiä. Kun käytetään paikallisia palveluita ja tuotteita, se voi houkutella myös uusia yrityksiä etabloitumaan tänne. Yksinyrittäjien määrä on kasvussa Mikkelissäkin. Julkisten hankintojen kilpailutuksia laadittaessa pitäisi muistaa, että yksinyrittäjät toimivat usein verkostoissa ja pystyvät tekemään yhdessä isojakin tarjouksia, kunhan kilpailutukset laaditaan niin, että se on mahdollista.”
Liukkonen linjaa, että elinvoimainen kaupunki on ketterä, se reagoi nopeasti yritysten toimitila- ja tonttitarpeisiin ja osaa kilpailuttaa. Hän myös toivoo, että kaupunki ja sen kehitysyhtiö viestisivät omasta tekemisestään ja osaamisestaan nykyistäkin enemmän.
”Olisi tärkeää tietää, mitä ruohonjuuritasolla täällä on tehty ja tehdään. Positiivista viestintää kaivataan lisää.”
Mikkeliläisen OiOi:n näyttäviä virtuaaliseinäratkaisuja voi ihailla esimerkiksi Helsinki-Vantaan lentokentän Non-Schengen-alueella, museoissa ja luontokeskuksissa. Takana on kymmenisen vuotta tiivistä kehitystyötä. Alusta asti on toteutettu myös kohteita myös maailmalla.
Toimitusjohtaja Sami Kämppi on hänkin paluumuuttajia. Hänestä lasten ja nuorten palvelut on järjestetty Mikkelissä hyvin ja liikuntamahdollisuudet ovat erinomaiset.
OiOi:n Sami Kämppi on näkee lapset ja nuoret kunnan tulevaisuusinvestointina.
”Me olemme yrityksenä olleet tosi tyytyväisiä Miksein tarjoamiin palveluihin pienille ja keskisuurille yrityksille. Startuppeihin pitää jatkossakin panostaa ja yhteistyö Xamkin ja Esedun kanssa toimii siinä hyvänä ytimenä.”
Lapsiperheen arkea elävä Kämppi muistuttaa, että jotta kunta on ja pysyy elinvoimaisena, lapsiin ja nuoriin satsaaminen on nähtävä investointina.
”Hyvät koulu- ja päiväkoti sekä harrastusolosuhteet ovat ratkaisevia, kun tehdään muuttopäätöksiä. Töitä voi tehdä mistä vain. Työpaikan ei tarvitse nykyään sijaita Mikkelissä. Kun muutkin elämän olosuhteet ovat kunnossa, niin vetoa on. Erityisesti olen huolissani, että leikataan niiltä, joiden ei ole mahdollista vaikuttaa asioihin ja kulttuurista, sillä se luo paikan identiteetin ja maineen.”
Luonto näkyy tärkeänä elementtinä myös yrityksen tuotteissa.
”Meillä on maailman puhtain luontoa ja vesi. On kansainvälisesti tunnettuutta pikkuhiljaa saava Saimaa ja Mikkeli sen portilla. Mikkeli on vetovoimainen, jos sen sellaiseksi yhdessä luomme.”
Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen
Teksti on tuotettu osana Elinvoiman tekijät -kampanjaa, jota toteuttaa Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy.
Mikkeliläinen Krivetzin perhe rakennuttaa parhaillaan kuljetusyritykselleen Tuskun Sorvarinkadulle uusia toimitiloja, jotka valmistuvat kesään mennessä.
Hulppealle 6000 neliön tontille on alkanut nousta noin 250 neliön toimitilarakennus, johon tulee toimistotilojen lisäksi varastoja ja tiloja, joissa voi hienosäätää kuljetuskalustoa.
Kesällä 2018 toteutetussa sukupolvenvaihdoksessa toimitusjohtajan ja ajojärjestelijän tehtävät siirtyivät Mikko Krivetzille. Hänen veljensä Aki toimii hallituksen puheenjohtajana ja vastaa liikenteessä olevasta kalustosta. Akin vaimo Saija Krivetz pyörittää yrityksen hallintoa ja toimii kuljettajien yhteyshenkilönä.
”Ehdimme toimia entisessä meijerirakennuksessa kolmisenkymmentä vuotta, mutta nyt alueelle mietitään uusia käyttötarkoituksia”, Mikko Krivetz kuvaa lähtötilannetta.
Tuskuun rakentuu parhaillaan merkittävä logistiikkayritysten keskittymä, joten muutto sinne jo muuttaneiden tai muuttavien asiakasyritysten lähelle on luonteva ratkaisu.
”Kun merkittävät asiakkaamme päättivät siirtyä Tuskuun, aloimme etsiä täältä toimitiloja. Kartoitimme vaihtoehtoja, mutta emme löytäneet toimitiloja, joihin olisi kuulunut riittävän iso tontti.”
Historian suurin investointi
Oman tontin hankinta ja rakennusinvestointi alkoivat houkutella, kun Mikkelin kehitysyhtiö Miksein yritysneuvoja Hannele Hynninen oli aloitteellinen ja kertoi tonttivaihtoehdoista.
”Hän ehdotteli erilaisia vaihtoehtoja, saimme häneltä nopeasti vastaukset kysymyksiin ja hän vei asioita hyvin eteenpäin. Löysimme toivomamme kokoisen tontin ja pääsimme piirtämään itse sen rajat. Meille tämä on yrityksen historian suurin investointi, isompi kuin yhdenkään yhdistelmän hankinta”, Krivetzit kertovat.
Tuskusta löydetty tontti on sikälikin ihanteellinen, että maasto on tasaista ja liikenneyhteydet hyvät.
”Pystymme liikkumaan Tuskusta hyvin joka suuntaan, ja pääsemme varsin suoraan liikkeelle valtatie 5:lle. Kun olemme lähellä asiakkaitamme, saamme erilaisia synergiaetuja.”
Elintarvikekuljetusten erikoisosaamista
Maidon kuljettamisella vuonna 1967 aloittanut yritys on erikoistunut vuosikymmenten varrella erilaisten elintarvikkeiden kuljetuksiin. Raskasta kalustoa on 22 ajoneuvoa ja lisäksi on pienempää kalustoa.
”Meillä on paljon kalustoa ja eri toimialojen asiakkaita. Tuskun tontti antaa meille kasvuvaraa, kun kuljetuskaluston koko suurenee koko ajan. Lähivuosina meilläkin voi olla tarvetta investoida myös HCT-ajoneuvoyhdistelmiin”, Aki Krivetz arvioi.
Mikkeli on yritykselle sijainniltaan erinomainen, koska täältä pystytään saman päivän aikana hoitamaan kuljetukset Kuopiosta pääkaupunkiseudulle ja takaisin.
”Kun ajetaan Kuopio-Iisalmi -akselilta Etelä-Suomeen, 12 tunnin työpäivä riittää. Mikkeli on ideaali vaihtopaikka autoille, ja meidän kuljettajamme pystyvät nukkumaan yönsä kotona.”
Laaja palveluvalikoima
Yritys työllistää 45 täysipäiväistä ammattikuljettajaa ja lisäksi muutamia tarvittaessa töihin tulevia.
”Autamme isoja toimijoita tiukoissa tilanteissa, joten saamme myös pikakeikkoja. Nekin onnistuvat, sillä kuljettajamme ovat todella joustavia. Yhteistyöllä homma toimii”, Saija Krivetz kuvaa.
Yrityksellä on asiakkainaan myös julkishallinnon toimijoita ja kuluttaja-asiakkaita, joille tehdään muun muassa muuttoja.
”Olemme myös paikallinen muuttoyritys ja hoidamme liki päivittäin erilaisia muuttoja. Eniten sillä puolella työllistävät julkishallinnon asiakkaat.”
Perheyritys tarjoaa ketterästi palveluita myös pienimuotoisten kuljetustarpeiden hoitoon.
”Teemme erilaisia pieniäkin erikoiskuljetuksia, vuokraamme muuttolaatikoita ja meiltä saa vaikka juhliin vuokralle kalustoa esiintymislavoiksi tai kylmävarastoiksi.”
Muutto keväällä uusiin tiloihin innostaa perheyrityksen vetäjiä.
”Mikkeli tuntuu olevan meidän toimialallamme nosteessa. Rakennetaan uutta ja logistiikka-alalla tapahtuu paljon. Me pääsemme Tuskussa nyt pelipaikoille, lähelle asiakkaitamme.”
Kansikuva: Aki, Mikko ja Saija Krivetz rakennuttavat perinteikkäälle kuljetusyritykselle uusia toimitiloja Tuskuun Sorvarinkadulle. Kuva: Päivi Kapiainen-Heiskanen
Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy luo työtä mikkeliläisille ja elinvoimaa Mikkelin seudulle tukemalla yritysten kehitystä, kasvua ja vientiä.
Asiantuntijamme auttavat yrityksen perustamisessa, yrityksien sijoittumisessa, työvoiman löytämisessä, liiketoiminnan kehittämisessä sekä kansallisten ja kansainvälisten verkostojen rakentamisessa. Viime vuonna palvelimme 1550 yritysasiakasta. Palveluksessamme on noin 45 eri alojen asiantuntijaa kahdessa toimipisteessä.
Yhtiömme tuottaa sopimusperusteisesti Mikkelin kaupungin yrityspalvelut, elinkeinomarkkinoinnin ja matkailupalvelut. Lisäksi hallinnoimme laajaa kehittämishankeportfoliota, jossa työn ulottuvuus voi hankkeesta riippuen olla alueellinen, seudullinen, maakunnallinen, kansallinen tai kansainvälinenkin.
Jaamme toimintamme kolmeen pääalueeseen, jotka ovat yrityspalvelut, toimintaympäristön kehittämispalvelut ja matkailu. Edistämme toiminnallamme Mikkelin kaupungin elinkeinostrategian toteuttamista sekä markkinoimme ja myymme Mikkeliä, Mikkelin seutua ja Saimaata yrityksille, sijoittajille, osaajille ja matkailijoille Suomessa ja kansainvälisesti.
ETSIMME NYT RUORIIMME TOIMITUSJOHTAJAA
Toimitusjohtajan tehtävässä vastaat Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n operatiivisesta toiminnasta sekä sen tuloksellisuudesta ja kehittämisestä. Vastaat siitä, että mikkeliläisyritysten menestystä tuetaan parhaalla mahdollisella tavalla, ja että tehokkaiden toimintojemme avulla Mikkeliin syntyy ja sijoittuu uusia yrityksiä ja työpaikkoja.
Pääset vaikuttamaan keskeisesti koko Mikkelin seudun kehittämiseen ja hyödyntämään näkemyksiäsi oman organisaation kehittämisessä. Johdat kokeneella, tavoitteellisella, motivoivalla ja kehittämishakuisella otteella asiantuntijaorganisaatiotamme.
Työssäsi osallistut Mikkelin kaupungin elinvoimatyön strategiseen johtamiseen ja toteuttamiseen eri ryhmissä ja verkostoissa. Teet aktiivista ja tuloksellista yhteistyötä niin yrityselämän kuin julkisen sektorin sidosryhmien kanssa.
Ymmärrät mitä yritykset odottavat alueen yritysympäristöltä ja lähdet aktiivisesti johtamaan ympäristön kehitystyötä. Hahmotat kokonaisuuksista olennaiset asiat ja sinulla on konkreettisia näyttöjä onnistumisista eri organisaatioiden johtajana. Tehtävässäsi raportoit Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n hallitukselle.
Odotamme sinulta korkeakoulututkintoa ja monipuolista aiempaa kokemusta yrityselämästä, erilaisten organisaatioiden strategisesta johtamisesta sekä asiantuntijaorganisaatioiden johtamisesta. Arvostamme kokemusta myös muutosjohtamisesta sekä kansainvälisestä työympäristöstä. Menestyksekäs työtehtävän hoitaminen edellyttää erinomaisia neuvottelutaitoja, epäsuoran vaikuttamisen taitoja ja aktiivisuutta. Arvostamme myös erinomaisia verkostoitumistaitoja, esiintymis- ja kommunikaatiovalmiuksia sekä sujuvaa suomen ja englannin kielen taitoa.
Tarjoamme sinulle työtehtävää, jossa saat mahdollisuuden vaikuttaa alueemme yritysten ja yritysympäristön toimintaan. Toimesi kautta voit vahvasti vaikuttaa Etelä-Savon maakunnan elinvoimaisuuteen.
Pyydämme lähettämään CV:si ja hakemuksesi palkkatoiveineen viimeistään 19.12.2021 osoitteessa www.mercuriurval.fi, viite FI- 16579.
Lisätietoja tehtävästä antavat Mercuri Urvalilta Joonas Pehkuri, puh. 040 352 1171 ja Juha Laurila, puh. 044 975 7848 sekä Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n hallituksen puheenjohtaja Tomi Sikanen, puh. 050 592 7942. Lähetä hakemuksesi palkkatoiveineen ja CV:si viimeistään 19.12. osoitteessa www.mercuriurval.fi, viite FI-16579.
Maakunnallinen Kultainen Jousi -liikeideakilpailu huipentui Mikkeli-Karagella ja etänä järjestettyyn finaalitilaisuuteen 25.11.2021. Kilpailu muodostui kaikille suunnatusta avoimesta sarjasta sekä seutukunnittaisista oppilaitossarjoista.
Avoimen sarjan finaalipaikan lunastivat innovatiivisilla ideoillaan Emmi Lemmetty-Garcia, Marjo Leväniemi tiimeineen sekä Veikko Malkki. Voittajaksi valikoitui Lemmetty-Garcia, jonka Skandino-tuotteet ovat luonnonkuiduista valmistettuja lasten design-astioita.
Toisen asteen sarjoissa Mikkelin seudun sarjan ideoista palkittiin Haye NY Mikkelin lukiosta, Savonlinnan seudun sarjan Joulunviettoa yhdessä (Samiedu) ja Pieksämäen toisen asteen sarjan voitti KauppaMauto (Pieksämäen lukio). Pieksämäen yläkoulusarjan ideoista palkittiin Digi-Tuke (Hiekanpään koulu).
Kilpailun tuomareina toimivat paikalliset yrittäjät sekä yrittäjyyden tukijat ja edistäjät.
Kultainen Jousi -liikeideakilpailun pääyhteistyökumppanina toimi Suur-Savon Osuuspankki. Kaikki sarjat tuomaroinut pankinjohtaja Mikko Antikainen toteaa, että ”Tällaisia liikeideakilpailuja tarvitaan ehdottomasti, maakuntamme kaipaa uutta yritystoimintaa. Kun uusia ideoita syntyy, niitä voi aina tarvittaessa jalostaa eteenpäin.”
Huikean menestystarinan luonut yrittäjä Andrei Koivumäki (Neliöt Liikkuu LKV) jakoi tilaisuudessa tarinaansa.
Kultainen Jousi –liikeideakilpailu järjestettiin yhteistyössä Etelä-Savon alueen oppilaitosten kanssa. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Yrittäjyyskasvatuksella elinvoimaa Etelä-Savoon ja Yrittäjyyden Kolmas Aalto -hankkeet, jotka saavat Etelä-Savon ELY-keskuksen kautta Euroopan sosiaalirahaston osarahoitusta, mahdollistivat kilpailun.
Kultainen Jousi -liikeideakilpailun tarkoituksena on rohkaista innovatiivisuuteen ja luovuuteen palkitsemalla ideoita ja innovaatioita. Kilpailu pyrkii vahvistamaan kestävään elinkeinotoimintaan, osaamiseen ja hyvinvointiin perustuvaa Etelä-Savon alueen kilpailukykyä.
Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy on myöntänyt Vuoden edelläkävijä 2021 -palkinnon Observis Oy:lle. Palkinto jaettiin Etelä-Savon Yrittäjägaalassa Pieksämäellä lauantaina 20.11.2021.
-Observis Oy perustettiin Mikkelissä vuonna 2010. Puoli vuotta ideaa ja mukaan lähteviä henkilöitä pyöriteltiin ennen kuin firma oli pystyssä. Kävimme alkuvaiheessa Kanervan Villen kanssa Graanilla sijainneessa Miktechissä keskustelemassa yrityksen perustamisesta. Tarvittavan avun saatuamme perustimme sitten yhtiön yhdessä Villen ja Isotaluksen Heikin kanssa. Vuokrasimme silloiselta Mamkilta pienen työhuoneen, jossa sitten istuttiin vastakkain kiinni toisissamme, toimitusjohtaja Tommi Kainulainen kertoo.
Observiksen kaksi liiketoiminta-aluetta ovat viranomaisille suunnatut tilannekuvajärjestelmät ja kumppaniyritysten ohjelmistokehitystyö. Toiminnan kulmakiviä ovat oma softa ja osaaminen. Kesäkuussa 2021 päättyneellä tilikaudella yrityksen liikevaihto oli 2,8 miljoonaa euroa ja liiketulos 4,7 %. Osaajia yritys työllistää 26, joista suurin osa työskentelee Mikkelissä.
-Meidän taustassamme on paljon CBRN-osaamista. Alkuperäinen ajatus oli, että näihin hommiin ei palata. Nyt kuitenkin kävi niin, että toiminnan pääpaino on nykyään juuri CBRN-tilannekuvasovelluksissa, Kainulainen jatkaa.
Vuosikymmeneen mahtuu monenlaista
Ohjelmistotalona Observis on nähnyt monenlaisia vaiheita. Vuosikymmenen alun mobiiliapplikaatioaallossa yhtiö teki mm. kymmeniä festariapplikaatioita eri toimijoille. Paljon aikaa ja resursseja käytettiin myös ympäristöpuolen IOT-sovelluksiin, joissa yhtiö oli aikaansa edellä. Vuonna 2014–2015 oltiin hyvin lähellä yhtiön kaatumistakin, Kainulainen muistelee.
Tällä hetkellä yhtiön näkymä on hyvä ja paranee edelleen koronan hellittäessä. Myös Mikkelin seudulla yritys vauhdittaa eri toimialojen digitalisoitumista.
Softaakin pitää myydä kasvokkain
Tilannekuvaliiketoiminnan osalta korona jäädytti kaupankäynnin. Merkittävä osa Observiksen tilauksista tulee Lähi-Idästä ja Aasiasta, joissa kaupankäynti vaatii matkustamista. Koronan hellittäessä useita jonossa olleita projekteja on saatu vihdoin käynnistettyä.
-Tilannekuvapuolella ihmiset haluavat tavata ja sopia suurimmat asiat kasvotusten. Ohjelmistopuolella etäpalaverit soveltuvat onneksi paremmin, Kainulainen kertoo.
Tällä hetkellä mielen päällä on erityisesti Kansainväliselle atomienergiajärjestö IAEA:lle tehtävä projekti, jonka toimitus on loppumetreillä. Projekti on Observikselle myös tärkeä tulevaisuuden referenssi.
Työ vei perheen Abu Dhabiin
Kainulainen asuu tällä hetkellä perheineen Abu Dhabissa. Muutto tuli eteen käytännön sanelemana.
-Kun myynti Lähi-itään alkoi vetää, asiakkaat alkoivat vaatimaan läsnäoloa alueella. Abu Dhabista käsin on hyvä tehdä myös myyntiä ja uusasiakashankintaa lähialueille, Kainulainen kertoo.
Koronatilanne Abu Dhabissa on tällä hetkellä hyvä ja rokotekattavuus on yli 93 prosenttia. Yli vuoden etätyöjakson jälkeen liikkuminen ja asiakaskohtaamiset ovat enemmän kuin tervetulleita.
—–
Tietoa Vuoden edelläkävijä -palkinnosta:
Vuoden edelläkävijä -palkinto jaetaan vuosittain Mikkelissä toimivalle ja toimintaansa kehittäneelle yritykselle. Palkinnon jakaa Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy.
Edelläkävijä kehittää toimintaansa aktiivisesti ja tiedostaa megatrendien, kuten digitalisaation, merkityksen liiketoiminnassaan. Edelläkävijäyrityksen toiminnassa ilmentyy uudistumiskyky, ennakointi- ja reagointikyky sekä ketteryys. Yrityksen uudistumiskyvystä vaihtuvissa markkinatilanteissa on selvää näyttöä.
Edelläkävijä on muutoskykyinen ja pyrkii lamaantumisen sijaan hyödyntämään yllättävätkin liiketoiminnan muutostilanteet. Yrityksen liiketoiminta on kannattavaa, ja mahdollisesti kansainvälistymishakuistakin. Palkinnon edellytyksenä on, että yrityksellä on toimipaikka Mikkelissä.
Kansikuva: Työpalaveri Observiksen toimistolla. Kuvassa pöydän päässä Heikki Isotalus ja vieressä oikealla Ville Kanerva.
Mikkelin kaupungin vuoden 2021 yrityspalkinto on myönnetty Suomen Talotekniikalle. Palkinto julkistettiin maakunnallisessa yrittäjägaalassa Pieksämäellä lauantaina 20.11.
Vuonna 2009 perustettu Suomen Talotekniikka eli STT tunnetaan uudis- ja korjausrakentamiseen erikoistuneena täyden palvelun asiantuntijayrityksenä. Suomen Talotekniikka palvelee yksityisasiakkaita, yrityksiä, kiinteistöyhtiöitä, uudis- ja saneerauskohteiden rakennuttajia, julkisyhteisöjä ja kuntia.
Yritys työllistää Mikkelissä satakunta ihmistä, Pieksämäellä työskentelee parikymmentä ja loput muualla Suomessa. Historiansa aikana Suomen Talotekniikka -yhtiöt on kasvanut eri paikkakunnilla toimivaksi konserniksi, jolla on toimipisteet Etelä-Savon lisäksi Jyväskylässä, Mäntsälässä, Pieksämäellä, Helsingissä ja Tampereella. Konsernin toiminnoista esimerkiksi tarjouslaskenta on keskitetty kokonaan Mikkeliin.
– Palkinto tuntuu erityisen hyvältä näin korona-ajan jälkeen, vaikkei se missään nimessä ohi olekaan. Tämä on tunnustus koko konsernillemme hyvästä työstä ja menestyksestä, sanoo Suomen Talotekniikka Oy:n hallintojohtaja, mikkeliläinen Jani Räsänen.
STT joutui koronan koulimaksi, kun työmaita suljettiin ja henkilöstöön vaikuttivat karanteenit ja poissaolot. Räsäsen mukaan ennen epidemiaa tehdyt digitaaliset ratkaisut ja muun muassa uusi, yksinoikeudella konsernille räätälöity toiminnanohjausjärjestelmä osaltaan auttoivat pois koronakuopasta. Hallinnon henkilökunta myös sujahti jouhevasti etätyöhön.
– Meidän hyväksi koetut käytäntömme ovat alalla kilpailuetu. Loppujen lopuksi meillä on ollut hyvä tuuri ja olemme joutuneet aika maltillisesti tekemään erityistoimenpiteitä koronan vuoksi, Räsänen sanoo.
Tuleva vuosi tulee olemaan hyvä mutta rakennusbuumi lienee hiipumassa
Vuosi 2022 näyttää Jani Räsäsen mielestä hyvältä. Tuloksesta tullee parempi kuin kahtena edellisenä koronavuonna. STT on tullut tunnetuksi suurten rakennusyhtiöiden luottokumppanina. Myös toistuvan työn automaatioastetta pyritään edelleen nostamaan.
– Tilauskantamme on riittävä, mutta ikuisuuksiinhan esimerkiksi rakennusbuumi ei kestä. Meillä on ollut viime aikoina paljon isoja projekteja muun muassa pääkaupunkiseudulla ja Mikkelissä muun muassa Essoten kohteet ovat olleet isoja. Rakentamisen toimialalla on kohtalaisen raskaat kiinteät kulut ja muutokset voivat olla yllättäviä. Siihenkin täytyy siis varautua, että rakentaminen hiipuu ja ettemme joudu ottamaan liikaa iskuja vastaan. Rakentaminen on hyvin syklinen toimiala, joten muutoksiin varautuminen on pitkälti kiinni siitä, mitä ratkaisuja yritys tekee, sanoo Räsänen, jolla on kokemusta riskienhallinnasta myös aiemmalta työuraltaan.
STT tekee Mikkelissä tiivistä yhteistyötä Etelä-Savon ammattiopiston ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun kanssa. Näin tulevista tekijöistä saadaan jo varhaisessa vaiheessa haettua sopivia osaajia.
– Työvoimaa saa, kun on suhteellisesti parempi kuin kilpailijat. Olemme havainneet, että kokonaiskompensaation lisäksi tärkeä seikka työntekijälle on lähin esimies. Olemmekin kiinnittäneet esimiesten koulutukseen erityistä huomiota, Räsänen kertoo.
Suomen Talotekniikka -konserni työllistää yhteensä noin kolmesataa ihmistä. Emoyritys on Suomen Talotekniikka Oy ja tytäryhtiöitä ovat Suomen Talotekniikka Mikkeli Oy, Suomen Talotekniikka Sähkö Mikkeli Oy, Kaarirakennus Oy, Suomen Talotekniikka Pieksä Oy, Suomen Talotekniikka Jyväskylä Oy, Suomen Talotekniikka Sähkö Jyväskylä Oy, Suomen Talotekniikka Kuopio Oy, Suomen Talotekniikka Mäntsälä Oy, Suomen Talotekniikka Helsinki Oy, Suomen Talotekniikka Sähkö Helsinki Oy ja Suomen Talotekniikka Tampere Oy. Yhtiöiden kokonaisliikevaihto oli vuonna 2020 noin 63 miljoonaa euroa.
**
Mikkelin kaupungin yrityspalkinto on perinteinen kaupunginhallituksen osoittama tunnustus Mikkelissä toimivalle yritykselle. Esitykset kaupunginhallitukselle tekee Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy. Myönnettäessä palkinto yritykselle suoritetaan arviointi muun muassa seuraavien seikkojen perusteella:
– yrityksen toiminnan kannattavuus
– yrityksen toiminta-ajatus ja tuoteideat
– yrityksen toiminnan jatkuva, pitkäjänteinen kehitys
– yrityksen tarjoamat työpaikat ja niiden pysyvyys
– markkina-alueen laajuus
– merkitys myönteisen Mikkeli-kuvan kehittymiselle
Kansikuva: Suomen talotekniikan Mikkelin toimistolla tehdään mm. koko Suomen tarjouslaskenta. Kuvassa keskellä hallintojohtaja Jani Räsänen. Kuva: Päivi Kapiainen-Heiskanen.
Etelä-Savossa vietetään viikonloppuna Yrittäjägaalaa. Tänä vuonna maakunnan yrittäjät kokoontuvat Pieksämäelle.
Yrittäjägaala on valtakunnallinen tapahtuma, joka järjestetään samana viikonloppuna ympäri Suomen. Gaalavuosi 2021 on myös Etelä-Savon kauppakamaritoiminnan 80-vuotisjuhlavuosi.
Yrittäjägaalassa ei vatvota menneitä, vaan nautitaan upeasta illasta ja katsotaan tulevaisuuteen. Ilta huipentuu kaupunkien, Yrittäjien ja Kauppakamarin palkinnonjakoon, jonka päätteeksi tanssitaan vielä tanssit.
Mikkelin kaupunki ja Mikkelin kehitysyhtiö Miksei julkaisevat yrityspalkintojen saajat sivuillaan palkintojenjaon jälkeen.
Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:llä on käytössään monipuolinen työkalupakki, josta löytyy ratkaisuja yritysten etsiessä rahoitusta kasvuun, tuotekehitykseen tai vaikkapa vientiin.
Yritysneuvojista Aki Hakala ja Kimmo Haapea ovat olleet kätilöimässä useita maakuntien rajat ylittäviä yhteistyöverkostoja, jotka ovat synnyttäneet uutta työtä ja tulovirtaa Etelä-Savoon. Uutta alkaa rakentua, kunhan yritysten tarpeet tulevat näkyviksi.
”Yrittäjien kannattaa sanoa ääneen, mitä kaipaavat. Kahvikupposen ääressä yhdellekin uudelle yrittäjälle löytyi saman tien kaksi yhteistyökumppania. Olemme huomanneet, miten tärkeää on järjestää yrityksille vapaamuotoisia tilaisuuksia ja päästä tutustumaan toisten yritysten toimintaan ja tiloihin. Myös erilaisilla vientimatkoilla syntyy yllättäviäkin uusia avauksia. Korona-aikana olemme järjestäneet nettityöpajoja, joissa eri asiantuntijoiden kanssa ratkotaan pienten yritysten mitä erilaisimpia pullonkauloja ja hyvinkin nopeasti”, Aki Hakala sanoo.
Korona-aika toi uusia haasteita
Mikkeliläiset tuotannolliset yritykset valmistautuvat talvikauteen yrittäen selvitä rahoituksen pullonkauloista. Monien yritysten asiakasyritykset ovat pidentäneet maksuaikojaan jopa 3-6 kuukauteen. Kun kassavirtaa ei synny entiseen tahtiin, kyky ostaa raaka-aineita ja maksaa laskuja vaikeutuu.
”Samaan aikaan raaka-aineiden, kuten teräksen tai sahatavaran, hinnat ovat nousseet, ja komponenttien toimitukset maailmalta ovat vaikeutuneet. Nyt ollaan tilanteessa, jossa yritysten raaka-ainevarastot alkavat tyhjentyä, ja tilausten toimitusajat voivat venyä. Seudun yrityksillä on kuitenkin hyvä tilauskanta, ja uusillekin tilauksille on kapasiteettia”, Kimmo Haapea kuvaa.
Mikkelin seudulla on valtakunnallisestikin vahvaa LVI-, sähkö- ja automaatioteknologian ja rakennusalan osaamista.
”Juuri nyt on kysyntää ratkaisuille jotka vähentävät päästöjä ja tuottavat energiapihejä ratkaisuja”, Haapea muistuttaa.
Alueen yritykset ovat kuitenkin jo pidempään varoitelleet työvoimapulasta.
”Mistä vaikkapa kone- ja automaatiotekniikan osaajat löytyvät, jos meillä ei ole kotimaakunnassa omasta takaa koulutusta heille? Koulutusratkaisuja tarvittaisiin pian. Ei auta, vaikka naapurikaupungeissa tarjotaan koulutusta, koska niistä valmistuneet eivät yleensä tule tänne. Joustoa tuo vuokratyövoima, vaikka siihenkin sisältyy riski, että työvoima liikkuu nopeasti yrityksestä toiseen”, Hakala ja Haapea ovat huomanneet.
Verkostoissa syntyy uutta
Mikseiläiset ovat usein taustalla tukena, kun yritykset kehittävät liiketoimintaansa. Kokemus on osoittanut, että työvoimapulan yllättäessä paikallisista vahvoista yhteistyöverkostoista voi löytyä puskuria tilausten kotiuttamiseen.
”Jo kymmenisen vuotta täällä on ajateltu, ettei joka yrityksen tarvitse ostaa vaikkapa omaa sorvia. Meiltä löytyy esimerkkejä siitä, miten yhteistyöverkostot pystyvät auttamaan, jos yritys ei ehdi tehdä kaikkia toimeksiantojaan tai sillä ei ole tarpeeksi työntekijöitä.”
Uudet rahoitusohjelmat tukevat ylimaakunnallisten, toimialakohtaisten yritysverkostojen syntyä. Eteläsavolaisilla on jo hyviä kokemuksia etenkin eri teollisuuden alojen ja ICT-yritysten kotimaisista verkostoista, jotka hyödyttävät kaikkia osallistujia. ICT-alan verkostoja toimii jo muun muassa pirkanmaalaisten ja kymenlaaksolaisten kanssa.
”Rahoittajilta toivoisi laajempaa näkemystä verkostoyhteistyöhön. MikseiMikkelillä voisi olla annettavaa myös teollisuuden ja Business Finlandin välisenä sillanrakentajana.”
Mikseiläiset ovat olleet raivaamassa monille maakunnan yrityksille oikopolkuja myös vientimarkkinoille, mikä on säästänyt yrityksiltä niin aikaa kuin rahaakin.
”Kehittämiseen erikoistuneena asiantuntijaorganisaationa toimimme uuden yhteistyön luotsina. Kunhan yritykset vain viestivät meille, mitä niiltä puuttuu, meillä on kyllä ehdottaa erilaisia ratkaisuja ja rahoituskanavia”, Hakala kiteyttää.
Tuotekehitykseen löytyy rahoitusta
Hakala ja Haapea muistuttavat, että tuotekehityksen ei tarvitse olla yksin toimitusjohtajan harteilla, eikä tuotekehitys aina vaadi laajoja hankkeita.
”Tälläkin hetkellä täällä tehdään tuotekehitystä niin, että omia tuotteita kehitetään, parannetaan ja sovelletaan uusien toimialojen tarpeisiin eli tehdään tuotteista paranneltuja versioita ja etsitään niille uusia käyttäjäryhmiä.”
Digitalisaatiota seudulla vauhdittaa joukko ICT-alan yrityksiä, jotka pystyvät tarjoamaan yksin ja yhdessä muille yrityksille räätälöityjä, kasvua vauhdittavia digitaalisia ratkaisuja.
”Tunnemme hyvin näidenkin yritysten osaamisen. Meihin kannattaa ottaa yhteyttä, kun yrityksessä herätään miettimään, mitä asioita asiakas voisi hoitaa netissä. Digitalisaatiohankkeissakin on usein kyse usean yrityksen yhteistyöstä, joka synnyttää täysin uusia digitaalisia palveluita.”
Rahoituksestakaan tuotekehitys ei jää kiinni. Mikseiläisten kanssa yhdessä voidaan laittaa vireille kehittämisprojekteja, joihin etsitään tarvittavat avustukset ja rahoitus.
”Olemme aika hyviä paperihommissa. Toimimme kuin luotsit eli etsimme avustuksia, kumppanuuksia ja myyntikanavia. Meiltä kannattaa hakea vinkkejä, kun suunnittelee uusia avauksia. Tunnemme rahoituskanavat ja olemme aktiivinen linkki eri toimijoiden välillä. Koska tunnemme paljon yrityksiä ja ihmisiä Etelä-Savosta ja muualta Suomesta, pystymme nopeasti rakentamaan yhteyksiä osaajien välille, jolloin yhteistyöstä voi syntyä uutta liiketoimintaa, kannattavuutta tai tuottavuutta olipa kyse sitten digitalisaatiosta tai tuotannollisesta yhteistyöstä.”
Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen
Käytämme verkkosivuillamme analytiikka- ja muita evästeitä tarjotaksemme sinulle parhaan mahdollisimman käyttökokemuksen. Oletamme että tämä on sinulle ok, mutta voit myös halutessasi kieltää evästeet. Halutessasi voit myös tutustua sivustomme rekisteri- ja tietosuojaselosteeseen.EvästeasetuksetHYVÄKSY
Evästeet & Evästeasetukset
Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n henkilötietolain (10 ja 24 §) ja EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (GDPR) mukainen rekisteri- ja tietosuojaseloste
Laadittu 20.8.2019. Viimeisin muutos 23.7.2020.
Tämä rekisteri- ja tietosuojaseloste koskee yhtiön verkkosivuja osoitteessa https://mikseimikkeli.fi.
Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy Y-tunnus: 0600598-8
Sammonkatu 12, 50130 Mikkeli
Osakeyhtiö on rekisteröity Suomen Kaupparekisteriin.
Osakeyhtiön omistajat ovat Mikkelin kaupunki, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu ja LUT-yliopisto.
Tekninen yhteyshenkilö:
Jukka Kumpusalo, viestintäpäällikkö
puh 044 794 5694
jukka.kumpusalo@mikseimikkeli.fi
Hallinto ja tietopyynnöt:
Maarit Randelin, hallintopäällikkö
puh. 0440 361 607
maarit.randelin@mikseimikkeli.fi
2. Rekisterin nimi
Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n verkkoportaali osoitteessa https://mikseimikkeli.fi
3. Oikeusperuste ja henkilötietojen käsittelyn tarkoitus
EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen mukaiset oikeusperusteet henkilötietojen käsittelylle tässä verkkoportaalissa ovat
Sopimus
Kun käytät palveluitamme, käsittelemme tietojasi perustuen sopimussuhteeseen. Käsittelemme vain tietoja, jotka ovat tarpeen sovitun palvelun toimittamista varten.
Rekisteröidyn suostumus Kun lähetämme sinulle sähköisiä markkinointiviestejä lupaasi perustuen tai kohdennamme sinulle mainontaa verkkopalveluissa, käsittelemme tietojasi suostumukseen perustuen.
Oikeutettu etu Mikkelin kaupungin ja Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n asiakastyön hoitaminen. Henkilötietojen käsittelyn tarkoitus on yhteydenpito asiakkaisiin, asiakassuhteen ylläpito, markkinointi tms. Tietoja ei käytetä automatisoituun päätöksentekoon tai profilointiin.
4. Rekisterin tietosisältö ja säännönmukaiset tietolähteet
Tässä verkkoportaalissa olevia henkilötietoja käsitellään vain siinä määrin kuin on tarpeen em. tarkoitusten toteuttamiseksi ja tavalla, jota rekisteröidyt voivat kohtuudella odottaa tietoja antaessaan.
Mikäli jätät kommentin, kommenttia ja sen metatietoa säilytetään toistaiseksi. Tämä tehdään siksi, että voimme tunnistaa ja hyväksyä seuraavat kommentit automaattisesti sen sijaan, että säilyttäisimme ne moderointijonossa.
Tallennamme rekisteröityneiden käyttäjien (jos sellaisia on) käyttäjäprofiilien tiedot. Kaikilla käyttäjillä on mahdollisuus nähdä, muokata ja poistaa omia henkilötietojaan milloin vain. Ainoastaan käyttäjänimeä ei voi muuttaa. Verkkosivuston ylläpitäjät voivat nähdä ja muokata käyttäjäprofiilien tietoja.
Tietoa kerätään myös seuraavin tavoin:
Yhteydenottolomakkeet Tässä verkkoportaalissa on yhteydenottolomakkeita, joilla kerätään nimitietoja, puhelinnumerotietoja sekä sähköpostiosoitetietoja. Täyttäessäsi yhteydenottopyyntölomakkeen Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n sivulla hyväksyt, että yhtiön edustaja ottaa sinuun yhteyttä käyttäen lomakkeella antamiasi tietoja. Yhteydenottolomakkeen lomakekentässä ilmoittamiasi tietoja ei tallenneta automaattisesti mihinkään yhtiön rekisteriin. Tietoja ei myöskään anneta kolmannelle osapuolelle ilman nimenomaista lupaasi.
Kommentit
Kun sivuston käyttäjät jättävät kommentteja sivustolle, keräämme kommenttilomakkeessa olevat tiedot, sekä käyttäjän IP-osoitteen ja selaimen versiotiedot roskaviestien tunnistamisen helpottamiseksi. Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy pidättää oikeuden valita, miltä osin kommentointi on sivustolla käytössä tai sulkea kommentointimahdollisuuden kokonaan pois.
Kun vierailijat jättävät kommentin tälle sivustolle keräämme tiedon, joka on näkyvissä kommentointikentissä, IP-osoitteen sekä selaimen versioon liittyvät tiedot. Sähköpostiosoitteesta luotu anonymisoitu hajautustieto (hash) voidaan lähettää Gravatar-palveluun, jotta tiedetään onko kommentoija palvelun käyttäjä. Gravatar-palvelun tietosuojaseloste löytyy osoitteesta https://automattic.com/privacy/.
Uutiskirjetilauslomakkeet Tällä sivustolla on Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n toimittamien uutiskirjeiden tilauslomakkeita, joilla kerätään nimitieto, organisaatiotieto sekä sähköpostiosoitetieto. Täyttäessäsi uutiskirjeen tilauslomakkeen ja tehdessäsi omakätisen uutiskirjetilauksen Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n ylläpitämällä sivustolla hyväksyt, että tietosi tallennetaan yhtiön sähköiseen uutiskirjejärjestelmään toistaiseksi, kunnes peruutat tilauksesi. Uutiskirjejärjestelmäpalvelut ovat osa yhtiön asiakas-ja sidosryhmärekisteriä ja palvelun tuottaa Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:lle Hakosalo Software Oy (kotipaikka Pori). Tutustu asiakas- ja sidosryhmärekisterin rekisteri- ja tietosuojaselosteeseen tästä.
Evästeet
Jos jätät kommentin sivustolle, voit valita nimen, sähköpostiosoitteen ja url-osoitteen tallennuksen evästeeseen. Tämä toiminto lisää käyttömukavuutta, koska lomaketta ei tarvitse täyttää jokaisella kerralla uudelleen kommenttia lisätessä. Evästetieto poistetaan selaimesta vuoden kuluttua.
Mikäli sinulla on tili ja kirjaudut sivustolle, asetamme väliaikaisen evästeen, joka päättelee tukeeko selaimesi evästeitä vai ei. Tämä eväste ei sisällä henkilötietoa ja se poistetaan kun selainikkuna suljetaan.
Kun kirjaudut sisään, asetamme useita evästeitä, jotka tallentavat kirjautumis- sekä näyttöasetuksesi. Kirjautumisevästeet poistetaan kahden vuorokauden kuluessa, näyttöasetuksiin liittyvät evästeet poistuvat vuoden päästä. Mikäli valitset “Muista minut” kirjautumisen yhteydessä, kirjautumistietojasi säilytetään kahden viikon ajan. Mikäli kirjaudut ulos, kirjautumiseen liittyvät evästeet poistetaan samassa yhteydessä.
Muilta sivustoilta upotettu sisältö
Tämän sivuston artikkelit voivat sisältää upotettua sisältöä (esimerkiksi videoita, kuvia, artikkeleita jne.). Toisilta sivustoilta tuodun upotetun sisällön avaaminen on verrattavissa siihen, että vierailija itse kävisi kolmannen osapuolen sivustolla.
Nämä sivustot voivat kerätä tietoa sinusta, käyttää evästeitä, upottaa kolmannen osapuolen seurantaevästeitä ja monitoroida vuorovaikutustasi upotetun sisällön kanssa, mukaan lukien vuorovaikutuksen seuranta jos ja kun olet kirjautunut käyttäjänä sivustolle.
Analytiikka
Käytämme tällä sivustolla Google LLC:n (kotipaikka Mountain View, Kalifornia, Yhdysvallat) markkinointi- ja kävijäseurantatyökaluja. Saapuessasi sivulle asetamme väliaikaisen evästeen, joka auttaa parantamaan kävijäkokemustasi. Evästeen avulla tarjoamme Sinulle myös kohdennettuja sisältöjä. Eväste poistetaan kahden vuoden päästä.
5. Tietojen säännönmukaiset luovutukset ja tietojen siirto EU:n tai ETA:n ulkopuolelle
Palvelun tarjoajana toimii Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy. Olemme osa Mikkelin kaupunkikonsernia. Tietojasi voidaan yhdistellä ja luovuttaa Mikkelin kaupungin käyttöön. Tietoja ei luovuteta säännönmukaisesti muille tahoille.
Tapahtumien ilmoittautumistietoja voidaan siirtää tapahtumien yhteisjärjestäjille ja julkisrahoitteisten projektien rahoittajille tai muille vastaaville julkishallinnon edustajille vain siinä määrin kuin on tarpeen.
Tietoja ei pääsääntöisesti luovuteta EU / ETA -maiden ulkopuolelle. Yksittäisissä tapauksissa yhteystietoja voidaan luovuttaa yhteistyökumppaneille.
Henkilötietoja ei luovuteta markkinointitarkoituksiin.
6. Rekisterin suojauksen periaatteet
Rekisterin käsittelyssä noudatetaan huolellisuutta ja tietojärjestelmien avulla käsiteltävät tiedot suojataan asianmukaisesti. Kun rekisteritietoja säilytetään Internet-palvelimilla, niiden laitteiston fyysisestä ja digitaalisesta tietoturvasta huolehditaan asiaankuuluvasti. Rekisterinpitäjä huolehtii siitä, että tallennettuja tietoja sekä palvelimien käyttöoikeuksia ja muita henkilötietojen turvallisuuden kannalta kriittisiä tietoja käsitellään luottamuksellisesti ja vain niiden työntekijöiden toimesta, joiden työnkuvaan se kuuluu.
7. Tarkastusoikeus ja oikeus vaatia tiedon korjaamista
Mikäli sinulla on käyttäjätili tälle sivustolle tai olet jättänyt kommentteja, voit pyytää koostetiedostoa omista henkilötiedoistasi, sisältäen kaiken henkilötiedon, jonka olet meille antanut. Voit myös pyytää henkilötietojesi poistoa.
Jokaisella rekisterissä olevalla henkilöllä on oikeus tarkistaa rekisteriin tallennetut tietonsa ja vaatia mahdollisen virheellisen tiedon korjaamista tai puutteellisen tiedon täydentämistä. Mikäli henkilö haluaa tarkistaa hänestä tallennetut tiedot tai vaatia niihin oikaisua, pyyntö tulee lähettää kirjallisesti rekisterinpitäjälle. Rekisterinpitäjä voi pyytää tarvittaessa pyynnön esittäjää todistamaan henkilöllisyytensä. Rekisterinpitäjä vastaa asiakkaalle EU:n tietosuoja-asetuksessa säädetyssä ajassa (pääsääntöisesti kuukauden kuluessa).
8. Muut henkilötietojen käsittelyyn liittyvät oikeudet.
Rekisterissä olevalla henkilöllä on oikeus pyytää häntä koskevien henkilötietojen poistamiseen rekisteristä (”oikeus tulla unohdetuksi”). Niin ikään rekisteröidyillä on muut EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen mukaiset oikeudet kuten henkilötietojen käsittelyn rajoittaminen tietyissä tilanteissa. Pyynnöt tulee lähettää kirjallisesti rekisterinpitäjälle. Rekisterinpitäjä voi pyytää tarvittaessa pyynnön esittäjää todistamaan henkilöllisyytensä. Rekisterinpitäjä vastaa asiakkaalle EU:n tietosuoja-asetuksessa säädetyssä ajassa (pääsääntöisesti kuukauden kuluessa).
Tarpeelliset evästeet ovat sivustomme toiminnan kannalta tärkeitä. Näiden evästeiden kieltäminen voi heikentää käyttökokemustasi tai estää sivustomme toiminnan oikein.
