Viime vuodet toimintaansa laajentanut Liedeksen leipuriperhe avaa viitostien varteen Rami Visulahden maaliskuun ensimmäisenä päivänä.

Lattiapinta-alaltaan liki 1500 neliömetrin suuruisessa uudisrakennuksessa asiakkaita palvelevat kahvila-ravintola, myymälä, ammattikeittiö ja kaksi leipomoa.

Herkullista ruokaa kohtuuhinnalla

Kahvila-ravintolalla ja myymälällä on pinta-alaa yhteensä noin 500 neliömetriä. Ammattikeittiössä valmistetaan asiakkaille ruokaa ja leivonnaisia nautittavaksi paikan päällä tai napattavaksi mukaan. Päivällä tarjolla on buffet-lounaspöytä ja ruokalistalta voi tilata annoksia pitkin päivää ja pitkälle iltaan.

”Maku edellä mennään. Teemme asiakkaille käsityönä laadukkaista raaka-aineista valmistettua herkullista ja rehellistä ruokaa, jota asiakas saa kohtuullisin hinnoin. Joka päivä tarjolla on myös kasvisruokaa sekä vegaanisia ja gluteenittomia vaihtoehtoja”, Ramin Konditorian toimitusjohtaja Pirita Huikuri kertoo.

Keittiömestari Jani Partanen kuvaa Rami Visulahden keittiötä sanalla joustava eli hyödynnetään sesongin raaka-aineita ja kuunnellaan asiakkaiden toiveita. Pihvejä paistetaan, kalaa savustetaan ja kastikkeet tehdään paikan päällä käsityönä.

”Etsimme koko ajan uusia paikallisia raaka-aineita. Olisi hienoa löytää vaikka järvikalaa järkevään hintaan.”

Ravintolassa on kaikkiaan 140 asiakaspaikkaa, ja sulan maan aikaan käytössä on myös 60 henkilön terassi. Ravintolalle on haettu myös anniskelulupaa.

Gluteenittomia vaihtoehtoja

Myymälä-kahvila avautuu arkisin jo aamukuudelta, ja ovet pidetään auki iltayhdeksään. Kesän huipputapahtumien aikaan aukioloaikoja on mahdollista pidentää joustavasti asiakkaita kuunnellen.

”Kuten muissakin yrityksen toimipisteissä, tarjoamme asiakkaillemme laajan valikoiman makeita ja suolaisia herkkuja ja erikoiskahveja, jotka valmistamme itse jauhamistamme pavuista. Meiltä löytyy myös laaja valikoima itse kehittämiämme italialaistyyppisiä gelato-jäätelöitä. Uutuutena haluamme tarjota Visulahdessa myyntipaikan myös muiden paikallisten tuottajien tuotteille, jotka sopivat asiakkaillemme vaikka matkaevääksi tai tuliaisiksi”, ravintolapäällikkö Mirkka Hämäläinen muistuttaa.

Maaliskuun aikana yrityksen Rokkalassa sijaitseva leipomo muuttaa Visulahteen. Muuton jälkeen Visulahdessa aloittaa myös omat tilat saanut pieni gluteeniton leipomo. Yhteensä leipomolla ja ammattikeittiöllä on pinta-alaa noin tuhat neliömetriä.

”Keittiö- ja leipuritiimimme ovat jo pidempään kehitelleet yhdessä gluteenittomia tuotteita. Kun keittiö ja leipomo toimivat saman katon alla, kokit ja leipurit pääsevät tekemään tiivistä yhteistyötä. Esimerkiksi pizzojemme pohjat ja hampurilaisten sämpylät tehdään itse käsityönä samoin kuin jälkiruokapöydän kakkubuffet”, Huikuri kuvaa.

Työntekijämäärä kasvaa

Rami Visulahden keittiössä työskentelee yhteensä seitsemän ja ravintolasalissa 8-9 alan osaajaa.

”Meille on muuttanut muiltakin paikkakunnilta työntekijöitä eli Espoosta, Lahdesta ja Kouvolasta. Haluamme tehdä tästä mukavan fiiliksen paikan työntekijöille ja varmistamme, että kaikki pääsevät osallistumaan myös tuotekehitykseen”, Huikuri ja Hämäläinen vakuuttavat.

Yritys toimii tällä hetkellä neljässä toimipisteessä Mikkelin keskustassa eli Rokkalassa, Kauppakeskus Akselissa, Tuma-talossa, Mikonkadulla ja kesällä torilla. Keskustan toimipisteet palvelevat tuttuun tapaan Rami Visulahden avauduttuakin.

”Visulahden keittiön osaaminen monipuolistaa varmasti myös keskustan muiden toimipisteiden toimintaa ja laajentaa gluteenittomien ja kasvisvaihtoehtojen tarjontaa.”

Mikkelin lisäksi Kouvolasta ja Kuopiosta löytyvät tutulla konseptilla toimivat kahvilat, joilla on omat pienet tuotantotilat.

Perheyritys pysyy ketteränä

Liedeksen konditoriayrityksen historia alkoi Kannuksessa vuonna 1950, kun kondiittorimestari Raimo Liedeksen vanhemmat perustivat sinne Liedeksen leipomon. Mikkeliin Raimo Liedes muutti vuonna 1985 ja perusti Ramin konditorian vuonna 1997.

Perheyrityksessä työnjako menee niin, että tuotekehityksestä vastaa isänsä mestarikondiittori Raimo Liedeksen kanssa tyttäristä Jonna Liedes. Operatiivisesta toiminnasta vastaa siskoksista toinen, Pirita Huikuri, yhdessä miehensä Isto Huikurin kanssa.

”Olemme mittaluokaltamme pieni yritys, joten pystymme toimimaan joustavasti ja tarttumaan erilaisiin mahdollisuuksiin, jos se on järkevää. Kuuntelemme nyt tarkalla korvalla myös yritysten toiveita. Meille voivat heittää ideoita niin tutut kuin tulevatkin yhteistyökumppanit ja asiakkaat”, Huikuri vakuuttaa.

Rami Visulahti on tänä vuonna 25-vuotista taivaltaan juhlivan perinteikkään leipomo-konditoriayrityksen historian suurin investointi, joka on toteutettu mahdollisimman pitkälle paikallisin voimin.

”Korona ja rakennusmateriaalien, kuten puun ja teräksen, kallistuminen vaikuttivat jonkin verran hankkeen valmistusaikatauluun, mutta muuten kaikki meni hienosti suunnitelmien mukaan.”

Investoinnin kokonaishinta nousi noin neljään miljoonaan euroon. Hankkeen pääsuunnittelijana toimi Heikki Kirjalainen ja mikkeliläinen Rakennusliike Matti Nykänen Oy on vastannut käytännön rakennusurakasta yhdessä alueen erikoisosaajien kanssa.

Viime vuonna Ramin Konditoria Kahvila Oy:n liikevaihto oli noin 2,6 miljoonaa euroa, ja yritys työllisti noin 34 henkilöä. Rami Visulahden myötä liikevaihto ja työntekijämäärä kasvavat kuluvana vuonna merkittävästi.

Rami Visulahti on ensimmäinen kuluttajille avautuva uusi palveluntarjoaja Viitostien Visulahden eritasoliittymässä. Omaa toimitilaansa rakentaa parhaillaan liittymän toiselle puolelle Bilteman tavaratalo.

Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Vuoden kuluttua Joroisissa avautuva PihlasResort tarjoaa majoitus- ja ravintolapalveluja uudenlaisella toimintaidealla, jossa hyödynnetään Juvan teehuoneen osaamista.

Teahouse of Wehmaisin yrittäjä Anna Grotenfelt-Paunosen ja monialayrittäjä Pekka Viljakaisen yhteisyritys rakentuu Joroisiin Pihlasjärven rannalle, missä sijaitsee jo ortodoksinen rukoushuone kahviloineen. Mukaan on lähtenyt myös joukko suomalaisia sijoittajia.

Alueelle rakennetaan kymmenen korkeatasoista huvilaa, joista jokaisella on oma puutarha. Asiakkaiden käyttöön tulee erilaisia liikuntamahdollisuuksia, sauna-alue huoltopalveluineen ja kolme sähköautoa.

Konseptin ja palveluiden kehittämisestä vastaa toimitusjohtajana Grotenfelt-Paunonen. Hän haaveili jo teininä ruoka- ja matkailupalvelujen tarjoamisesta asiakkaille. Viimeiset seitsemisen viime vuotta hän on tehnyt työtä lähiruoan arvostuksen puolesta Teahouse of Wehmaisissa ja oli ideoimassa D.O. Saimaa -alkuperämerkkiä maakuntaan.

Kiinnostus lähiruokaan sai hänet opiskelemaan ekonomin tutkinnon lisäksi kokiksi ja teesommelieriksi. Lisäksi hänellä on vahva kokemus luomutuotannosta.

”Täällä ei vieläkään osata nostaa alueen ainutlaatuisia raaka-aineita tarpeeksi esille. Saamme puhtaista vesistä kalat, metsistä marjat ja sienet. Täällä tuotetaan maitoa, viljaa, juureksia, yrttejä ja lihaa. On hedelmäpuutarhoja, pienpanimoita ja viinitiloja. Luomutuotantoa. Kaikki ihan lähellä, käden ulottuvilla. Nautin lähiruoan kanssa työskentelystä ja kehittämisestä ongelmia ratkomalla.”

Teehuone luopuu bistrosta

Parisen vuotta sitten Grotenfelt-Paunonen mietti, että teehuoneen konseptia on muutettava, kun koronarajoitukset pienensivät asiakaspaikkamäärää. Ratkaisuksi löytyi muuntautuminen bistroksi, joka tarjoaa lähellä kasvatetuista raaka-aineista valmistettuja, itse ideoituja aterioita ja yhdistää niihin teetä. Bistro sai asiakkailta hyvän vastaanoton, mutta laajentaminen perinteikkäässä 1800-luvun hirsisessä tallirakennuksessa on haasteellista.

”Kun PihlasResort aloittaa, ravintola siirtyy teehuoneelta sinne. Erikoistumme sen jälkeen tarjoamaan Juvalla eri maiden teekulttuurien mukaisia iltapäiväteekattauksia makeine ja suolaisine herkkuineen. Tarjolle tulee englantilaisen iltapäiväteen rinnalle myös venäläisiä, aasialaisia ja ranskalaisia vaihtoehtoja. Teemyymälämme verkkokauppoineen jatkaa ennallaan.”

Resortin ravintola on auki ympäri vuoden

PihlasResortin ravintola palvelee pöytävarauksen tehneitä ympäri vuoden. Ravintolasta halutaan tehdä intiimi paikka, jonka ruokalista on kunnianhimoinen.

”Pyrimme intiimiin noin 50 asiakkaan paikkaan, jonka ruokalista on kunnianhimoinen. Ravintolan lisäksi meille tulee saunan yhteyteen klubi, ja alueella toimiva kahvila laajennetaan jo tämän kevään aikana. Eri tiloja ja puutarhoja hyödyntämällä pystymme palvelemaan jopa 400 asiakasta.”

Alueen lähiruokatuottajien kanssa pitkään yhteistyötä tehnyt Grotenfelt-Paunonen toivoo, että uusi matkailukohde kasvattaa lähiruokaraaka-aineiden kysyntää.

”Täältä löytyy paljon hyviä raaka-aineita. Vaikka meillä on paljon metsiä täällä, riistaa on vaikea saada eli toivoisin, että siltä puolelta löytyisi uusia kontakteja. Haluamme tarjota myös monipuolisia elämyspaketteja asiakkaillemme, joten erilaisia asioita paketoimaan ja toteuttamaan haemme yhteistyökumppaneita.”

Vastuullisuus näkyy kaikessa

Ravintolan ja uuden hotellin veden ja sähkön kulutusta seurataan tarkasti. Ravintoloissa käytetään raaka-aineita läheltä, jätteiden määrää pyritään pitämään pienenä ja biojätteet kompostoidaan.

Rakennuksissa hyödynnetään maalämpöä ja aurinkoenergiaa. Rakennusmateriaaleina on siperiankuusta, lasia ja kiveä, jotta voidaan yhdistää myös uusia ja vanhoja materiaaleja. Osa katoista on viherkattoja.

”Rakentamisessa käytämme kahta asiantuntijaa, joista toinen on erikoistunut vastuulliseen rakentamiseen Pohjoismaissa ja toinen tarkastelee vastuullisuutta matkailun näkökulmasta.”

Yritys ottaa vastuullisuuden tosissaan. Asiakaspalveluun kuuluu, että asiakas ei tarvitse autoa päästäkseen kohteeseen.

”Haemme asiakkaamme tarvittaessa rautatieasemilta tai Varkauden lentokentältä. Vastuullisuus ei tarkoita meille vain sertifikaattien hakemista, vaan se on oma arvopäätöksemme, jonka pitää näkyä kaikessa.”

Maakuntarajat eivät hidasta

Grotenfelt-Paunonen on kehittänyt PihlasResortia loppukesästä 2021 alkaen. Uusi kohde kiinnostaa alan osaajia työpaikkana jo nyt ja yhteydenottoja on tullut kiitettävästi.

Kahden eri paikkakunnilla sijaitsevan kokonaisuuden kehittäminen rinnakkain ei häntä askarruta. Työmatka kotoa Joroisiin jo jopa hieman lyhyempi kuin teehuoneelle, alle 20 kilometriä.

Myös teehuoneen tiimi suhtautuu muutokseen innostuneesti ja yrityksen päivittäiseen tekemiseen kuuluvat viestintäkanavat, joilla tieto siirtyy ihmiseltä toiselle joustavasti.

”Meillä on Juvalla hyvä työporukka, joka kehittää teehuonetta. Olemme tehneet jo järjestelyt sitä varten. Porukka myös tietää, että olen aina tavoitettavissa. Meillä on käytössä esimerkiksi viikkokirje ja yhteiset työalustat, joilla pystymme viestimään. Käytämme myös paljon Whatsappia, jotta kaikki pysyvät tilanteen tasalla.”

Se, että toinen yhteisyrityksen kohteista sijaitsee Etelä-Savon puolella ja toinen Pohjois-Savon puolella, ei jarruta kehittämistä.

”Saamme kehittämiseen ELY:ltä tukea kummassakin maakunnassa. Olen itsekin ollut yllättynyt, miten joustavasti asiat hoituvat. Myös Juvan ja Joroisten kunnan sekä Mikkelin kaupungin reaktiot ovat olleet positiivisia. Pyrimme yrityksenä tekemään yhteistyötä yli kunta- ja maakuntarajojen.”

Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Perinteikäs mikkeliläisyritys kehittää tuulivoimaloiden korroosiosuojaus- ja monitorointiratkaisuja.

Mikkeliläinen Savcor pilotoi parhaillaan uutta tuulivoimaloiden perustusten ja tornin monitorointiratkaisua. Tuotekehitykseen saatiin TEMiltä tukea.

Yli 40 vuotta korroosionestoteknologiaa eri toimialoille kehittänyt yritys toimittaa nyt uusia ratkaisuja myös tuulivoiman tuotantoon.

Tuulienergian hyödyntäminen kasvaa lähivuosina merkittävästi Itämeren ympärysvaltioissa. Savcor on mukana 21 suomalaisyrityksen muodostamassa Team Renewable Arctic Finland -yhteenliittymässä, jota rahoittaa jäsenyritysten lisäksi Business Finland. Savcorin roolina on kehittää ja toimittaa maa- ja merituulivoimaloille uudenlaisia suojaus- ja valvontaratkaisuja.

”Merivesi altistaa merituulivoimaloiden rakenteet korroosiolle. Offshore-rakenteiden korroosionsuojauksessa on perinteisesti käytetty ns. uhrautuvia anodeja. Niistä liukenee kuitenkin vuosien varrella veteen sinkkiä ja alumiinia niin valtavia kilomääriä, että ne pystytään jopa mittaamaan merivedestä. Aktiiviseen sähköiseen korroosiosuojaukseen perustuvalla ratkaisullamme (Impressed Current Cathodic Protection) voidaan uhrautuvien anodien käytöstä luopua, mikä säästää luontoa ja tuo kustannustehokkuutta”, monitorointiratkaisujen liiketoimintaa johtava Pekka Toivola kuvaa.

Tuulipuiston kokonaisvalvontaa

Savcor alkoi muutama vuosi sitten kehittää tuulivoimalan perustusten ja tornin valvontaan mittausmenetelmiä. Esimerkiksi venymisanturit mittaavat rasituksia ja materiaalin väsymistä. Kiihtyvyysanturit puolestaan mittaavat muun muassa värähtelyä.

”Meidän ratkaisumme valvoo sekä perustusten korroosionsuojausta että rakenteiden kuntoa samalla ohjelmistolla. Maailmalla ei ole monillakaan tarjota vastaavia ratkaisuja.”

Ratkaisuille löytyy käyttöä myös muun muassa satamissa ja suuria siltoja rakennettaessa.

”Pystymme toimittamaan sekä teknologian että ohjelmistot. Meiltä voi myös hankkia koko korroosionsuojaus- ja monitorointipalvelun ilman, että asiakkaan tarvitsee investoida laitteisiin tai ohjelmistoihin itse”, toimitusjohtaja Jarmo Salo kertoo.

Maatuulivoimaloille pilotoidaan parhaillaan ratkaisua, joka kerää kohteista tietoa tuulipuiston kokonaisvalvontajärjestelmään. Ratkaisun viimeistelyyn Savcor sai suoraa TEMin tuotekehitysrahoitusta 57 000 euroa, mikä on puolet projektin rahoituksesta.

”Miksein ansiosta keksimme hakea tuotekehitykseen rahoitusta ministeriöltä. Kun aloitin kesäkuussa Savcor Care Oy:n toimitusjohtajana, Miksein toimitusjohtaja Juha Kauppinen kutsui tutustumaan Miksein palveluihin ja kertomaan kuulumisia. Pian meille antoivat rahoitusvinkkejä yrityskehittäjät Marjo Niittuaho-Nastolin ja Kimmo Haapea, jotka myös sparrasivat hakemuksen teossa.”

Tuulivoimalat ovat kasvattaneet nopeasti kokoaan. Nykyaikaisen voimalan korkeus voi olla jo 250 metriä. Tornin naselli eli generaattorin sisältävä konehuone voi vastata kooltaan jopa 15 rekka-autoa.

”Kun puhutaan näin valtavista rakenteista, voimaloiden pitää kestää niihin kohdistuvia suuria voimia ja säävaihteluita.”

Pekka Toivola muistuttaa, että voimaloiden koon ja määrän kasvaessa myös niiden tuottaman energian määrä on moninkertaistunut ja Suomessa tuulivoiman hetkellinen teho on jo saavuttanut ydinvoimaloiden tehon.

”Parisenkymmentä vuotta sitten käyttöön otetut voimalat tuottivat vain kymmenesosan nykyisten voimaloiden tuottamasta tehosta. Voimaloiden käyttöikäkin on pidentynyt. Nyt puhutaan yli 30 vuoden käyttöiästä, kunhan suojaus on kunnossa.”

Savcorilaiset odottavat Itämeren alueen valtioiden merkittävien, jo päätettyjen tuulivoiman rakennussuunnitelmien, tuovan tilauksia Mikkeliin.

”Uusia merituulipuistoja rakennetaan etenkin vuodesta 2024 alkaen. Kyseessä on valtava markkina. TEMin rahoitus mahdollisti, että saamme testattua tuotetta ja järjestelmiä oikeissa olosuhteissa maatuulivoimaloissa ja pystymme hyödyntämään kokemukset merituulivoimaloiden sovelluskehitykseen”, Salo kertoo.

Tekoälyn hyödyntämistä

Mikkelin Insinöörinkadulla sijaitsevassa Savcorin pääkonttorissa toimivissa kolmessa eri yhtiössä työskentelee parhaillaan 20 osaajaa ja maailmalla kymmenkunta lisää. Omat yksiköt yrityksellä on Venäjällä, Kanadassa ja Brasiliassa.

”Savcor on aina menestynyt sillä, että on kehitetty jotain uutta. Tiedämme, että uusien ratkaisujen kehityskaaret ovat pitkiä. Esimerkiksi 20 vuotta saatu idea selluteollisuuden alkaalimittausjärjestelmästä kaupallistettiin parisen vuotta sitten, ja se lähtee parhaillaan lentoon. Kehitämme edelleen metsäteollisuuden prosesseihin säätöteknologiaa, joka lisää toiminnan ympäristöystävällisyyttä ja raaka-aineiden tehokkaampaa käyttöä.”

Yhtiö rekrytoi koko ajan uusia osaajia. Salo on itsekin syntyperäisiä mikkeliläisiä. Hänellä on takanaan pitkä ura kansainvälisen tietotekniikkayrityksen palveluksessa. Vuosien varrella hän oli pohdiskellut, että haluaisi työskennellä juuri Savcorissa. Viime keväänä siihen tarjoutui mahdollisuus, kun yhtiölle haettiin toimitusjohtajaa.

”Etsimme osaajia ja kumppanuuksia, joilla olisi annettavaa tuotekehitystyöhömme. Olemme kiinnostuneita etenkin tietohallinnon, tekoälyn ja esineiden Internetin (IOT) osaajista. Tavoitteenamme on hyödyntää tekoälyä jatkossa entistäkin enemmän.”

Lisätietoja:

Marjo Niittuaho-Nastolin
yritysrahoitus, startup-yritykset, Etelä-Savon pääomarahasto
puh. 0440 361 615
marjo.niittuaho-nastolin(at)mikseimikkeli.fi

Kimmo Haapea
teollisuuden uudistuminen ja digitalisaatio
puh. 0440 361 613
kimmo.haapea(at)mikseimikkeli.fi

Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen