Käyttämättä jäänyt hirsirakennus voi saada uuden elämän, kun se puretaan ammattitaitoiseesti ja välitetään uuteen käyttöön.

Mikkeliläinen perinnerakentaja Harri Hokkanen tekee viimeistä kuormaa Kovalassa purettavan talon leveistä, hyväkuntoisista hirsistä. Hokkasen periaatteena on, että purkuhommiin ryhdytään, kun hirsille on tiedossa uusi käyttötarkoitus. Joskus hirret päätyvät uudisrakentamiseen, joskus niillä hyödynnetään vanhojen hirsirakennusten korjaamiseen.

”Tämä rakennus on kuulemma aikanaan ollut pappien käytössä. Vanhat hirret ovat todella hyvässä kunnossa. Osa hirsistä käytetään Mäntyharjulla korjausrakentamiseen, osasta syntyy sauna Otavaan ja jos mitä jää jäljelle, niin veistelen niistä grillikatoksen”, Hokkanen tuumii.

Hän arvostaa vanhoja paikallaan käsin tehtyjä hirsirakennuksia ja on rakentanut niiden hirsistä uusia, tunnelmallisia kohteita.

”Me suomalaiset olemme asuneet iät kaiket hirsirakennuksissa. Puu on hyvä, miellyttävä materiaali, sillä se sitoo kosteutta ja luovuttaa sitä, joten sisäilma on hyvä. Jos rakennus on ollut maasta irti ja sen katto on kunnossa, niin yleensä hirret eivät ole lahonneet. Tosin vaikka katto olisi vuotanut, siltikin rakennusta voi löytyä myös hyväkuntoista hirttä.”

Hokkanen muistuttaa, että hirsien kierrätys on myös ilmastoteko.

”Jos hirsirakennus lahoaa paikoilleen, sen puuosien varastoima hiilidioksidi vapautuu ilmakehään. Lahoavia hirsirakennuksia on surullista katsoa, kun tietää, että ne voisivat hyvin jatkaa elämäänsä jossain toisessa paikassa toisessa käyttötarkoituksessa. Kevään ja kesän aikana on taas tiedossa 2-3 hirsirakennuksen purku ja hirsien siirto uuteen käyttöön.”

Hokkanen muistuttaa, ettei kierrätyshirren käyttö mitään ilmaista ole, mutta uuden rakennuksen voi saada kilpailukykyiseen hintaan, varsinkin jos pystyy rakentamaan itse edes jonkin verran. Säästöä tulee myös, jos rakennuksessa ei ole vuorilaudoituksia tai pinkopahveja, joista aiheutuu ylimääräistä työtä ja jätemaksu.

”Purku-urakan hintaa huojentaa myös se, jollei purkuun tarvita nosturia, mutta isompia rakennuksia on hankalaa ja hidasta purkaa ilman koneapua. Jokainen kohde on erilainen, joten käyn paikan päällä ennen hinta-arvion tekemistä. Lähtökohta on, että kulut saadaan katettua ja itsellekin pitää palkkaa työstä jäädä. Suosin itse sellaista työskentelytapaa, että hirret siirtyvät purkupaikalta suoraan uuteen paikkaan, missä ne jalostetaan uudelleen. Näin vältytään varastointikuluilta. Toki hirsi säilyykin aina paremmin seinässä kuin pressujen alla jossain varastossa.”

Hän toivoisi, että omistajat raaskisivat luopua myös ilman käyttöä jääneistä hirsiladoista.

”Niiden hirret sopivat monenlaiseen uusiokäyttöön. Niistä voi tehdä vaikka piharakennuksia, rakoliitereitä, varastoja tai venevajoja. Olen kerran tehnyt riihen hirsistä savusaunankin. Melkein kaikki on mahdollista.”

Harri Hokkanen teki pitkän työuran Nokialla tuotekehitysinsinöörinä, mutta päätyi 12 vuotta sitten perustamaan ICT & Perinnerakentaja -nimisen toiminimen. Hirsirakentaminen alkoi kiinnostaa, kun hän oli opiskeluaikana kesätöissä alan osaajalla. Yrityksensä kautta hän tekee erilaisia hirsiin liittyviä toimeksiantoja uudisrakennuksista korjausrakentamiseen ja kierrätyshirsien uusiokäyttöön.

”Tällä seudulla mökkeilijät työllistävät toiminimeäni mukavasti. Teen kaikkea hirsirakentamiseen liittyvää laidasta laitaan. Viime vuodet tekeminen on keskittynyt enemmän tänne kotiseudulle, mutta vuosien varrella työmaita on riittänyt aina Turusta Sotkamoon.”

Harri Hokkanen tekee yhteistyötä toisen mikkeliläisen osaajan, Mikkelin Rakennus ja Saneeraus Oy:n Aki Kinnusen kanssa. Myös Kovalan kohteen purku-urakan yrittäjät hoitivat yhdessä.

Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Tämä artikkeli on tuotettu osana CityLoops: closing the material loops -hanketta, jota rahoittaa Euroopan unioni Horizon 2020 -ohjelmasta.