Etelä-Savon yritysten suhdannenäkymät ovat heikentyneet syksyn pk-yritysbarometrin mukaan selvästi. Suhdannenäkymät ovat heikentyneet Etelä-Savossa muuta maata enemmän. Erityisesti yritysten investointiodotukset ovat laskeneet.
-Epävarmat ajat tuntuvat monilla yrittäjillä nyt kouriintuntuvasti, kuten pk-yritysbarometrin tuloksista näkyy. Onneksi tulokset eivät ole lohduttomat. Mahdollisuuksia kasvuun on edelleen runsaasti olemassa ja epävarmoista ajoista päästään yli niihin tarttumalla ja liiketoimintamahdollisuuksia kehittämällä, toteaa elinkeinoministeri Mika Lintilä.
Ukrainan sodan vaikutukset nähdään Etelä-Savossa hieman vahvemmin kuin muualla maassa. Erityisesti kielteiset vaikutukset näkyvät kustannusten nousuna.
-Etelä-Savon osalta tuloksissa on nyt paljon vaihtelua, Etelä-Savon yrittäjien Heidi Loukiainen kertoo.
Koko maassa pk-yritykset arvioivat vähentävänsä investointejaan merkittävästi lähiaikoina. Sen sijaan henkilöstöstä pyritään pitämään kiinni. Kustannusten nousuodotukset ovat edelleen voimakkaita ja moni yritys arvioi, ettei tuotteiden hinnoitteluvaralla voida täysin kompensoida kustannusten nousua.
-Markkinassa on heiluntaa, mutta positiivisiakin merkkejä on ilmassa. Sähkön futuurihinta on tasaantumassa ja aiemmin koettuja raaka-aineiden ja komponenttien saatavuushaasteita on saatu ratkaistua. Koronasta aiheutuu nyt huomattavasti vähemmän rajoituksia, Timo Paakki Mikkelin kehitysyhtiö Mikseistä toteaa.
Suomen Yrittäjät, Finnvera ja työ- ja elinkeinoministeriö tekevät kaksi kertaa vuodessa Pk-yritysbarometrin, joka kuvaa pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä.
Mikkelissä tavoitellaan Saimaan luonnon ja matkailukohteiden saavutettavuuden parantamista järjestämällä mahdollisuus luonto- ja kulttuurimatkailuun ilman oman veneen tai henkilöauton käyttöä. Yhteiskuljetuksilla pienennetään matkailun ilmastovaikutuksia.
Kahteen seudun suosituimpaan kohteeseen, Anttolan Neitvuorelle ja Ristiinan Astuvansalmen kalliomaalauksille, järjestettiin kesällä 2022 takuulähtöiset vene-, laiva- ja bussiretket Mikkelin matkakeskukselta ja torilta. Kokeilu aloitettiin kesällä 2021.
– Astuvansalmen kalliomaalauksille suuntautuvat retket olivat suosittuja jo ensimmäisenä kokeilukesänä, sen sijaan Neitvuoren retkien matkustajamäärät ovat olleet melko vähäiset, joten kyseisellä reitillä ei saatu vähennettyä matkailusta aiheutuvia päästöjä, projektipäällikkö Hanna Airas Mikkelin matkailukohteiden ja Saimaan saavutettavuuden parantaminen -hankkeesta sanoo.
Henkilöautolla kuljettu edestakainen matka Mikkelin torilta Astuvansalmelle johtavan polun päähän aiheuttaa keskimäärin 11,7 kgCO2ekv suuruiset kasvihuonekaasupäästöt. Jos oletetaan, että vain harva kulkee kohteeseen täysin yksin ja autossa on keskimäärin kaksi henkilöä, tulee päästöjä yhtä henkilöä kohden 5,8 kgCO2ekv.
Kesällä 2022 Astuvansalmen takuulähtöisellä linja-autovuorolla oli alustavan laskennan perusteella 22 matkustajaa ja kesällä 2021 keskimäärin 18. Linja-auto vei matkustajat Mikkelin keskustasta Ristiinan torille tai Kallioniemeen, josta kyyti jatkui laivalla. Jokaista matkustavaa henkilöä kohden säästyy keskimäärin 3,4 kgCO2ekv.
Mikäli kaikki yhteiskuljetuksella kulkeneet olisivat valinneet henkilöauton (jossa on keskimäärin kaksi matkustajaa), olisi kasvihuonekaasupäästöjä tullut 1 980 kgCO2ekv. Määrä vastaa melkein keskimääräisen suomalaisen koko vuoden asumisesta syntyviä päästöjä (2100 kgCO2ekv).
Takuulähtöinen retki sisälsi myös Aino-laivalla kuljettavan osuuden. Vesiosuuden merkitys päästöihin on pieni maantieliikenteeseen verrattuna, mutta alustavasti laskettuna yhteinen laivakyyti on joka tapauksessa ilmaston kannalta parempi valinta kuin oman perämoottoriveneen käyttö.
Yhteiskuljetuksen avulla mahdollistetaan kohteiden saavuttaminen julkisen liikenteen avulla myös kauempaa saapuville matkailijoille. Henkilö, joka matkustaa pääkaupunkiseudulta henkilöautolla Neitvuorelle tai Astuvansalmen kalliomaalauksille ja takaisin, aiheuttaa noin 80 kgCO2ekv suuruiset kasvihuonekaasupäästöt. Mikäli henkilö saapuisi Helsingistä junalla Mikkelin rautatieasemalle ja hyödyntäisi järjestettyä bussikuljetusta kohteeseen, ei matkasta syntyisi kuin torilta lähtevän bussin ja Aino-laivan päästöt.
– Mikkelin matkailukohteiden ja Saimaan saavutettavuuden parantaminen -hanke päättyy kuluvan vuoden lopussa, mutta tavoitteenamme on jatkaa Saimaan ja sen rannoilla sijaitsevien matkailukohteiden saavutettavuuden parantamista ja matkailun hiilijalanjäljen pienentämistä myös tulevina kesinä, Airas sanoo.
Mikkelissä tehdään työtä kestävän matkailun eteen
Mikkelin seudun matkailupalvelu ry:n (MSM ry) hallituksen 28.4.2022 tehdyllä päätöksellä yhdistys allekirjoitti Glasgow’n ilmastokokouksen aikana marraskuussa 2021 laaditus matkailualan ilmastojulistuksen Glasgow Declaration on Climate Action in Tourism. Julistus on laadittu YK:n tukeman One Planet -verkoston kestävän matkailun ohjelman puitteissa, ja toukokuuhun 2022 mennessä julistuksen on allekirjoittanut 500 tahoa ympäri maailman. MSM ry allekirjoitti sen 5.6.2022 yhdessä Visit Finlandin ja 60 suomalaisen matkailuyrityksen ja -alueorganisaation kanssa.
Julistuksen allekirjoittaneet toimijat sitoutuvat puolittamaan hiilidioksidipäästönsä tämän vuosikymmenen aikana ja pyrkivät saavuttamaan hiilineutraaliuden ennen vuotta 2050. Glasgow’n julistus on matkailualan laajin ja monipuolisin ilmastonmuutosta käsittelevä kannanotto. Julistus sisältää puitteet, jotka yhdistävät kaikki matkailualan toimijat ensimmäistä kertaa yhteisten sitoumusten ympärille viidellä eri tavalla: mittaamalla ja vähentämällä hiilidioksidipäästöjä, uudistamalla toimintatapoja, lisäämällä yhteistyötä ja varmistamalla kehitystyön vaatima rahoitus.
Mikkelin seutu on ollut edelläkävijä kestävän matkailun edistämisessä jo aiemmin. Valtioneuvoston Kestävän kehityksen toimikunta palkitsi vuoden 2021 kolme parasta sitoumusta. Yksi palkituista oli Visit Mikkelin toimenpidesitoumus, jossa sitoudutaan lisäämään vastuullisuusviestintää MSM ry:n Visit Mikkelin kanavissa ja tukemaan alueen matkailuryityksiä STF-sertifikaatin suorittamisessa.
Lähteet: Mikkelin matkailu, linja-autoliikennöitsijä, Sitra, Liikennefakta
Mikkelin matkailukohteiden ja Saimaan saavutettavuuden parantaminen -hankkeen tavoitteena on innovatiivisen suunnittelun ja pilotoinnin avulla löytää uusia ratkaisuja saavutettavuuden parantamiseksi ja edistää uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Hanke saa rahoitusta Euroopan aluekehitysrahastosta. Rahoittava viranomainen on Etelä-Savon Maakuntaliitto.
Mikkelin kaupunki asfaltoi vuosittain merkittävän määrän teitä. Tänä vuonna kaupunki teettää kaikki asfaltoinnit Peabin ECO-Asfaltilla, joka lähes puolittaa asfaltoinnin hiilidioksidipäästöt.
Peab Asfalt otti tänä kesänä käyttöön ECO-Asfaltin Mikkelin uudella asfalttiasemallaan EcoSairilassa. Asfaltin valmistuksessa kiviaineksen kuivaus ja lämmitys on energiaintensiivisin vaihe. ECO-Asfaltin valmistuksessa fossiilinen polttoöljy korvataan mäntypikiöljystä tuotetulla biopolttoöljyllä. Mäntypikiöljy on selluteollisuuden tuotantojätteestä jalostettu bioöljy. Tavoitteena on hiilidioksidipäästöjen puolittuminen. Muutoin ECO-Asfalt valmistetaan samalla tavalla kuin tavallinen asfaltti.
Tänäkin vuonna Mikkelin kaupunki asfaltoi määrän, joka vastaa noin 13 kilometriä katua. Näistä kaikki toteutetaan ECO-Asfaltilla. ECO-Asfaltin avulla säästetään Mikkelin kaupungin urakoissa 266 850 kg CO2-ekvivalentteja, mikä vastaa 1,8 miljoonaa kilometriä henkilöautolla ajoa.
– Olemme jo pitkään tehneet hyvää yhteistyötä Mikkelin kaupungin kanssa. On hienoa, että pääsemme nyt aloittamaan ECO-Asfaltin käytön, toteaa aluepäällikkö Pentti Leskinen Peab Asfaltilta.
– Mikkelin kaupungin ilmasto-ohjelma määrittelee kaupungin ilmastotavoitteet ja se sisältää myös kaupungin ilmastotyötä ohjaavia toimenpiteitä. Ohjelma on laadittu vuosille 2022–35. Ilmasto-ohjelman päätavoitteena on hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä. Tämä Peab Asfaltin ja kaupungin yhteistyö tukee erinomaisesti Mikkelin kaupungin ilmastotavoitteita, sanoo vt. kaupungininsinööri Pekka Kammonen.
Peab on pohjoismainen yhteiskuntarakentaja, jolla on 15 000 työntekijää ja 5,9 miljardin euron liikevaihto. Pääkonttori sijaitsee Ruotsin Förslövissä.
Kerran yksi asiakas, yksinyrittäjä, sanoi, että olen hänen ainoa työkaverinsa”, mikkeliläisen Tilitoimisto Rikata Oy:n osakas Katri Reponen muistelee.
Kun yhteispeli tilitoimiston kanssa sujuu, yrittäjä voi keskittyä liiketoimintansa kehittämiseen.
Tilitoimistoyritys sai alkunsa, kun kolme entistä työkaveria päätti perustaa oman yrityksen vuonna 2007. Nykyään Mikkelin Graanilla sijaitsevassa yrityksessä työskentelee kolme henkilöä, josta kaksi on alkuperäisiä osakkaita. Nyrkkisääntönä tilitoimistopalvelujen kilpailutukseen Katri Reponen vinkkaa, että ensin kannattaa miettiä, paljonko taloushallinnon asioita yrittäjä haluaa tai osaa itse tehdä.
”Meillä on pääsääntöisesti niin sanottuja mappiasiakkaita. Olemme perinteinen tilitoimisto, joka pyörittää vielä paperia. Muutama asiakas käyttää sähköisiä järjestelmiä. Pienenä tilitoimistona pystymme helposti räätälöimään palvelut asiakkaiden toiveiden mukaan.”
Seurattavaa riittää
Jos yrittäjä päättää hoitaa taloushallinnon itse, Reponen muistuttaa, että silloin pitää perehtyä juridisiin asioihin, muistaa verojen maksun aikataulut ja seurata säädösten muuttumista.
Reponen on huomannut, että esimerkiksi arvonlisäveron alarajahuojennus on sellainen asia, jotka yrittäjä ei välttämättä tiedä ja siksi se saattaa jäädä hyödyntämättä.
”Jos maksetun arvonlisäveron määrä jää tiettyjen raja-arvojen alle, yritys saa verosta palautusta. Maksettavat arvonlisäverokannat ovat myös erilaisia. Sekin voi tulla uutena asiana, että arvonlisäveroa ei voi vähentää vaikkapa edustuskuluista, henkilökunnan lahjoista tai hotelliyöpymisten aamupaloista.”
Verotuskäytännöt ovat toiminimillä erilaisia kuin vaikkapa osakeyhtiöillä, mihin kannattaa perehtyä jo uuden yrityksen yhtiömuotoa valittaessa.
”Joskus etenkin toiminimiyrittäjille voi tulla yllätyksiä verottajan kanssa, jos heillä on vaikkapa vuokra- tai metsätuloja.”
Lisää seurattavia yksityiskohtia tulee, jos yrittäjä maksaa itse yrityksen palkat, vaikka käytössä olisikin palkka.fi-palvelu.
”Nykyään myös palkkojen ilmoittamisessa tulorekisteriin on omat kuvionsa.”
Räätälöityjä palveluita
Reposen yrityksessä mottona on, että olemme yrityksesi talousosasto. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että ovet ovat auki asiakkaille ja heitä ohjeistetaan tarpeen mukaan. Valtaosa asiakkaista on Mikkelin seudulta, joten heillä on matala kynnys asioida tilitoimistossa tarpeen mukaan. Asiakkaina on eri toimialojen eri kokoisia yrityksiä. Moni toiminimenä aloittanut yrittäjä on vuosien varrella muuttanut yhtiömuodoksi osakeyhtiön.
”Meillä on nykyään paljon asiakkaita, jotka hoitavat itse myynti- ja ostolaskunsa, mutta me teemme kirjanpidon, maksamme arvonlisäverot, teemme veroilmoitukset ja hoidamme tilinpäätöksen. Meillä on myös paljon asiakkaita, jotka haluavat, että tilitoimistossa tehdään kaikki taloushallintoon liittyvä. Moni asiakas kokee, että silloin he pystyvät keskittymään omaan tekemiseensä.”
Parhaillaan käydään vilkasta keskustelu yrittäjien YEL-eläkkeen maksusta. Moni yrittäjä riskeeraa tulevan eläkkeensä tason maksamalla eläkettä minimin mukaan.
”Kyllä YELin olisi oltava oikealla tasolla. Jos yrittäjä maksaa minimiä, niin hän ei myöskään sairastuessaan saa sairaspäivärahaa eli yksinyrittäjä jää silloin vaille tuloa. Yrittäjän pitäisi varmistaa, että YEL on sillä tasolla, ettei hänen elintasonsa vaarannu, jos jotain sattuu.”
Tuula Leikkaan mukaan tilitoimisto valitaan usein lähipiirin suosittelujen perusteella.
Vastaan arkisin aina puhelimeen
Mikkelin keskustassa HUB Otonkulmassa Sil-Kas Oy -nimistä tilitoimistoa pyörittävä Tuula Leikas vastasi oman perheen vientiyrityksen taloushallinnosta vuosia ja maksoi parinkymmenen ihmisen palkat ennen kuin perusti tilitoimiston vuonna 2017.
”Verotus on kiinnostanut minua aina. Tilitoimistoyrittäjänä koen, että oman yrityksen kautta saatu oppi on ollut hyvä pohja myös tilitoimistoyrittäjyydelle.”
Hänen asiakaskuntaansa kuuluu etenkin teknologiateollisuuden sekä kuljetus-, IT-, rakennus-, ravintola- ja kaupan alan yrityksiä sekä luovien alojen tekijöitä. Suurin osa asiakkaista pyörittää osakeyhtiöitä.
Hänellä on alihankkija, joka hoitaa osan Helsingin asiakkaista. Hänen vinkkinsä tilitoimistoa kilpailuttavalle yrittäjälle on, että kannattaisi varmistaa, kuka hoitaa asioita yritykseen päin.
”Isoissa yrityksissä asiat voi ottaa lennossa kuka vain työntekijöistä hoidettavakseen. Pienemmät tilitoimistot pystyvät usein nimeämään yritykselle oman yhteyshenkilön.”
Hän muistuttaa, että tilitoimiston asiantuntemuksesta voi hyötyä etenkin verotusasioissa.
”Nyt kun verottaja pyrkii reaaliaikaisuuteen, se voi lisätä yrittäjän hallintoon käyttämää työtä eli kannattaa miettiä, paljonko aikaa on käytettävissä taloushallinnon hoitamiseen ja mistä se on mahdollisesti pois.”
Tilitoimistosta saa varmuuden
Leikkaalla on asiakkaita, jotka tekevät myös tilinpäätöksen itse, mutta hän yleensä tarkistaa, että tilipäätöskirjaukset ja muun muassa arvonlisäverot oikein, eikä ole vähennetty arvonlisäveroja sellaisista hankinnoista, mistä niitä ei voi vähentää.
”Monet asiakkaat haluavat, että joku ulkopuolinen katsoo läpi tilinpäätökset.”
Leikkaan asiakkaat käyttävät hyvinkin erilaisia sähköisiä järjestelmiä.
”Itse hyödynnän aina sitä järjestelmää, jonka asiakkaani on valinnut. Myös sähköisten järjestelmien kilpailutuksessa kannattaa olla tarkkana, että osaa valita sellaisen, mistä on aitoa hyötyä, eikä maksa turhista ominaisuuksista. On toki edelleen myös asiakkaita, jotka eivät halua käyttää sähköisiä järjestelmiä, vaan toimittavat aineistoa paperilla, sähköpostitse tai tallentavat sitä pilvipalveluihin.”
Monet tilitoimistot hyödyntävät myös kuittien tallennukseen sovelluksia, joihin kuvataan puhelimella kuitit talteen.
”Tässäkin pitää tietysti olla ihminen, joka sitoutuu käsittelemään kuitit sovitussa sovelluksessa.”
Leikas on erikoistunut auttamaan asiakkaitaan vientikauppaan liittyvissä taloushallinnon asioissa. Hän työskenteli aikanaan ELY-keskuksessa Kuopiossa ja pystyy avittamaan asiakkaitaan myös kotimaisten ELY-rahoitusanomusten teossa ja on osallistunut kv. hankkeiden raportointiin.
”Hankeraportointi on minulle tuttua, joten sitä on tullut tehtyä myös asiakkaille.”
Palvelujen hinnoittelussa eroja
Leikas arvelee, että usein yrittäjä valitsee tilitoimiston suosittelun perusteella.
”Joskus törmää siihen, että asiakas on kuvitellut, että isoissa toimistoissa osataan asiat parhaiten. Niissä on kuitenkin yleensä kiire, joten asiakkaiden neuvominen on pois muusta työajasta. Pienissä toimistoissa on usein varauduttu neuvomaan ja tietoa löytyy monesta muustakin paikasta, kuten tilintarkastajilta, verottajalta, yrittäjäjärjestöltä ja neuvontaorganisaatioilta.”
Tilitoimistojen kilpailutusvaiheessa hän suosittelee, että kannattaa etukäteen varmistaa, pohjaako hinnoittelu tunti- vai kuukausiveloitukseen.
”On hyvä tietää, maksaako ohjaus mitä. Jos puhelinsoitosta veloitetaan, niin 15 minuuttia on yleensä minimi. Monet tilitoimistoyritykset myyvät myös kokonaisia palvelupaketteja. Itse veloitan kaikesta, mitä teen ns. paperille, mutta puhelinkeskusteluja tai lyhyitä poikkeamisia toimistolla en veloita.”
Aloittaville yrittäjille hän myös vinkkaa, että kassa kannattaa pitää kunnossa.
”Ihan aluksi pitää tehdä itselleen selväksi, onko kyse päätoimisesta yrittäjyydestä vai harrastamisesta. Kannattaa miettiä, mitä laskuja voi venyttää ja tarvittaessa käyttää sähköisiä faktoring-palveluja. Myös yrityksen taseita ja tuloslaskelmia on syytä seurata, vaikka monilla yrittäjillä onkin hyvä tuntuma siihen, missä mennään.”
Sanna Paavilainen suosittelee aloittaville yrityksille tilitoimistoa, jos omaa aiempaa kokemusta tilinpidosta ei ole.
Tilitoimistolta saa arvokkaita vinkkejä
”Tilitoimisto säästää yrittäjän aikaa oikeisiin asioihin, varmistaa kirjanpidon oikeellisuuden ja lopulta säästää mahdollisesti yrittäjälle rahaakin”, Mikkelin seudun Uusyrityskeskuksen yritysneuvoja Sanna Paavilainen tiivistää.
Hän suosittelee kaikille yritystä perustaville tilitoimiston tai kirjanpitäjän palveluita.
”Moni aloittava yrittäjä on lukujen kanssa tosi epävarma. Asiaa voi miettiä oman ajansäästönkin kannalta, että mitä tilitoimisto maksaa kuukaudessa ja miten paljon aikaa itse voisi joutua käyttämään samojen asioiden hoitoon. Jos säästyvät tunnit käyttää omaan erikoisosaamiseen ja sen myyntiin, se tuottaa yritykselle takuulla enemmän.”
Jos yrittäjä ei ymmärrä kunnolla tilinpitoasioita, siinä piilee virheiden vaara.
”Kumuloituessaan virhe voi maksaa paljon ja siinä vaiheessa on sitten kuitenkin ostettava tilitoimistopalvelut.”
Hän muistuttaakin, että tilitoimistoilta ja kirjanpitäjiltä saa hyviä vinkkejä vaikkapa verotuksesta, yrityksen kuluista ja poistoista.
”Tällaisilla hyvillä vinkeillä saattaa säästää äkkiä vuodenkin tilitoimistomaksut.”
Kansikuva: Rikata Oy:n osakas Katri Reposen työpiste on Mikkelin Graanilla Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen
Reservinupseerien käynnistämä maanpuolustusjärjestöjen yhteinen dronehankinta mahdollistaa yhteiskunnan tukemisen ja reserviläisten kouluttamisen dronetehtäviin.
Tavoitteena on laadukkaan, ammattilaistasoa olevan miehittämättömän lennokin eli dronen hankkiminen.
”Tässä jos missä on uusia ja vanhoja reserviläisiä kiinnostava ja motivoiva uusi koulutus- ja toiminta-alue.”
Hankittavan dronejärjestelmän käyttökohteina ovat mm. viranomaisten tukeminen, yhteiskunnalle ja yrityksille elintärkeiden energia- ja infrajärjestelmien häiriötilanteiden selvittäminen, pelastus- ja etsintätehtät sekä erilaiset ilmasta käsin tehtävät kartoitukset. Tavoitteena on tukea myös vapaaehtoista maanpuolustusta kouluttamalla reserviläisiä vaativien dronejärjestelmien käyttöön.
Alun perin Suur-Savon Reserviupseeripiiri ry:n käynnistämä projekti on laajentui vuoden 2022 aikana laajan varautumis- ja maanpuolustustoimijoiden joukon yhteishankkeeksi.Toiminnan pääpaikaksi on suunnitteilla Mikkeli ja toiminta kattaisi koko Etelä-Savon alueen.
”Voidaan sanoa, että asiasta on pikkuhiljaa kehittynyt laajalti vapaaehtoisiamaanpuolustustoimijoita, viranomaisia ja muita toimijoita yhdistävä projekti”, Suur-Savon Reservinupseeripiirin puolesta hankkeen projektipäällikkönä toimiva Jussi Saarinen toteaa.
Myönteinen vastaanotto alueen sähköyhtiöissä
”Tämä on hieno asia, että Etelä-Savo toimii edelläkävijänä uudenlaisen teknologian hyödyntämisessä. Droneteknologiasta on huomattavaa hyötyä sähköverkojen vianpaikannuksessa suurhäiriötilanteissa, kuten myrskyjen aikana”, sanoo Suur-Savon Sähkön toimitusjohtaja Markus Tykkyläinen.
”Parhaimmassa tapauksessa tässä on synergioita droneteknologiaan liittyvän osaamisen kehittyessä maakunnassa usean organisaation toiminnassa”, Tykkyläinen jatkaa.
Maanpuolustuskoulutuksen Kaakkois-Suomen maanpuolustuspiirin piiripäällikkö Jyrki Niukkanen korostaa hyötylennokkiprojektin tärkeyttä ja ajankohtaisuutta vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen kannalta.
”Kun seuraa Ukrainan tapahtumia, on tullut selväksi, miten tärkeitä dronet ovat nykyaikaisella taistelukentällä. Reserviläisten drone-osaamisen ja – suorituskyvyn hyödyntäminen maanpuolustuksen tarpeisiin ovat oleellinen osa etenkin paikallispuolustuksen kokonaisuudessa. Kaupallisten drone-järjestelmien käyttö, ylläpito sekä käyttöperiaatteiden kehittäminen antavat uuden ulottuvuuden tehdä koulutusyhteistyötä Maanpuolustuskoulutuksen ja reserviläistoiminnan kanssa”, Niukkanen kertoo.
Hankittavaa järjestelmää on määrä hyödyntää myös Vapaaehtoisen pelastuspalvelun toiminnassa.
Nyt käynnistetyn projektin kustannusarvio on noin 170.000 euroa. Summa sisältää varsinaisen dronen lisäksi hankittavat lisälaitteet erikoiskameroineen ja tukiasema-autoineen.
Kun Pistohiekka Resortin upouudet tilat uusine palveluineen avautuivat kesäkuun puolivälissä, asiakkaat löysivät saman tien perille ilman isoja markkinointikampanjoita.
Pistohiekan uuden tulemisen takana on kolme mikkeliläistaustaista yrittäjä-investoria, joille Saimaa on rakasta mökkeilyseutua.
Pistohiekka Sauna Oy:n osakkaat Tomi Närhinen, Perttu Noponen ja Jarmo Valto aloittivat rakennushankkeet alueella lokakuussa 2021 vuokrattuaan kunnalta 30 vuodeksi maata.
Täysillä alusta saakka
Kesäsesongin alkuun valmistuivat ravintola, kaksi saunaa sekä kymmenen mökkiä.
”Vauhtia on riittänyt, ja tunnelma on ollut koko kesän rento. Mökit ovat olleet lähes täynnä. Ravintolassa on välillä ollut jonoa, jos kymmeniä ihmisiä on saapunut kerrallaan ilman varausta”, Tomi Närhinen kertoo. Matkailuala on hänelle uusi valtaus pankki- ja pelialan taloushallinnon johtotehtävien jälkeen.
Uuden matkailukeskuksen majoitus- ja ravintolapalveluita pyöritti kesän ajan operatiivisena johtajana ristiinalainen yrittäjä Jaana Orava vuosien kokemuksella. Pistohiekka Resortin nuoret työntekijät joutuivat saman tien tulikokeeseen ja selvisivät siitä Närhisen mukaan asiakkaiden antamilla kehuilla.
”Pistohiekka on koettu houkuttelevaksi työpaikaksi. Löysimme hyvin ihmisiä töihin Puumalasta, Ristiinasta ja Mikkelistä.”
Pistohiekan alueen matalilla luonnonhiekkarannoilla on helppo lomailla.
Mökkejä tulee lisää
Asiakkaat ovat ensimmäisenä kesänä yöpyneet mökeissä usein vain vuorokauden, mikä on pitänyt siivousjoukot työn touhussa. Liinavaatteet kuuluvat vuokraan. Tiimillä on päivittäin keskimäärin neljä tuntia aikaa saada mökkien vaihdot ja siivoukset tehtyä.
Myös kaikki omistajat ovat painaneet läpi kesän töitä paikan päällä palvelemassa asiakkaita ja siivoamassa mökkejä.
”Se on ollut kivaa. Olemme saaneet asiakkailta positiivista palautetta siitä, että omistajat ovat näkyvillä tekemässä töitä”, juuri ennen haastattelua yhdeksää mökkiä siivoamassa käynyt Närhinen tuumii.
Suunnitelmissa on lisätä mökkien lukumäärää tulevaisuudessa. Kunnalta vuokratulla tontilla on tilaa vielä 6-10 uudelle mökille ja mahdollisuuksia on kokeilla myös muita majoituspalveluja, kuten vaikkapa luksustelttoja tai aittamajoitusta.
Tomi Närhinen toivoo, että alueen kehittämistä vauhdittamaan saataisiin tulevaisuudessa lisää majoitusinvestoreita.
”Meillä on valmis konsepti tehdä nopeasti uusia mökkejä. Meille sopisi oikein hyvin, jos tähän tulisi mukaan lisää majoitusinvestoreita. Olemme valmiita manageeraamaan myös heidän hankkeitaan. Tässä saa pääomalleen hyvän tuoton, kun voi hyödyntää ympärillä olevia valmiita palveluita.”
Asiakkaat ovat löytäneet myös kaksi maisemasaunaa, ja aurinkoisina päivinä päärakennuksen edustan hiekkarannalla on riittänyt väkeä. Rantaan rakennetaan vielä toinen uimalaituri omille asiakkaille.
Ohjelmatarjonta näkyville
Tiivistä yhteistyötä tehdään jo nyt alueella toimivien luontoyrittäjien kanssa. Lisää palveluja on suunnitteilla ensi kesäksi, ja niitä aletaan markkinoida piakkoin.
”Tänä kesänä tarjolla on ollut jo monipuolisesti erilaisia melontapalveluita. Tavoitteena on, että meillä olisi jatkossa näyttää asiakkaille valmis kalenteri erilaisista retkistä ja tapahtumista, jotta he pääsevät halutessaan luontoon ja liikkumaan vesille. Mitään huvipuistoa tästä ei tehdä, vaan tarjolla on maanläheisiä, luontoon liittyviä palveluja.”
Pistohiekka kuuluu saimaannorpan pesimäalueeseen, ja viiksekkäitä uimareita onkin näkynyt pitkin kesää asiakkaiden ilona.
”Ensi toukokuulle suunnittelemme myös norppamelontaretkiä.”
Kesäsesonkiin valmistui ravintola, kaksi saunaa ja kymmenen mökkiä. Lisää on suunnitteilla.
Alueen vetovoima kasvaa
Pistohiekka Resortin naapurissa palvelujaan kehittää Pistocamp, joka tarjoaa jatkossa 100 paikkaa karavaanareille. Ensi kesäksi Pistocamp investoi huoltorakennuksen palveluineen, yhteiskeittiön ja saniteettitilat.
”Teemme tiivistä yhteistyötä alueen toimijoiden kanssa. Tänne mahtuisi myös uusia ohjelmapalveluyrittäjiä tuomaan lisää palvelutarjontaa.”
Perinteikäs tanssilava on sekin jo herätelty henkiin.
Kunta rakentaa lähistölle ns. vanhan laivalaiturin paikalle uuden vierasvenesataman. Kunta kehittäjineen saa Närhiseltä pelkkää suitsutusta. Yrittäjän näkökulmasta Puumalan kunta on mahdollistanut toiminnalle vauhdikkaan alun. Kunta on rakentanut alueelle kunnallistekniikkaa, tiestöä ja ensi vuonna valmistuu venelaituri. Kunnalla on alueella 17 tonttia, josta Pistohiekka Resortille on vuokrattu kolme.
”Puumalan kunnassa kaikki yritystoiminnan kehittäjät kunnanjohtajasta alkaen tekevät upeaa työtä. Puumalassa osataan toteuttaa asioita, eikä minulla oikeastaan ole edes mitään parannusehdotuksia sinne suuntaan.”
Pistohiekan yrittäjät haluavat pitää paikan auki ympäri vuoden yritys- ja yksityistilaisuuksia varten. Ensi talvena tunnustellaan, miten asiakkaita riittää.
”Tälle kesälle odotukset olivat korkealla, ja huippusesonki meni odotusten mukaisesti. Nyt mietitään, miten tästä mennään eteenpäin.”
Närhisen Adverento Travel -yrityksellä on liikennelupa, mikä mahdollistaa vaikkapa opastettujen matkojen järjestämisen.
”Ehkä joku päivä voimme tarjota asiakkaille vaikka Saimaan-kierroksia yhdessä alueen muiden matkailuyritysten kanssa.”
Laamasten maaseutuyrittäminen perustuu ketterään kehittämiseen. Nykyään kakkupohjien, piirakoiden ja lettujen tuotantoon erikoistunut yritys ideoi parhaillaankin uusia tuotteita ja tuoteryhmiä.
Tiina Laamasella ja hänen puolisollaan Teppo Erosella on kummallakin edelleen omat maatilat, jotka sijaitsevat seitsemän kilometrin päässä toisistaan Juvan Risulahdessa. Tilat olivat alkujaan perinteisiä maitotiloja.
Kun edessä olisivat olleet mittavat investoinnit, kaksikko päätti perustaa yhteisen yrityksen ja erikoistua kalkkunoiden kasvatukseen vuonna 2004. Samana vuonna Juvalle suurin odotuksin perustettu kalkkunateurastamo kuitenkin lopetettiin kolmen toimintavuoden jälkeen.
”Vaikka meillä on vielä kalkkunantuotantoa varten perustettu yritys paperilla olemassa, se lähinnä omistaa kiinteistöjä, emmekä palaa kasvattamaan lintuja.”
T&T Food tuottaa mm. kakkupohjia lähialueen leipomoille kotimaisista raaka-aineista.
Omista munista leipomotuotteita
Teurastamon lopetettua Laamanen ja Eronen alkoivat tuottaa halleissaan kananmunia. Pari vuotta myöhemmin ryhdyttiin jatkojalostamaan omista munista leipomotuotteita. Vuonna 2018 tehtiin jälleen iso päätös ja lopetettiin kanala.
”Meillähän oli ihanteelliset tilat lintujen pitoon, mutta emme ehkä osanneet ajatella tarpeeksi kananmunien tuotantoketjuja. Rehut tuodaan Länsi-Suomesta ja siellä ovat myös pakkaamot, jonne munat viedään. Huomasimme, että kilpailutilanne on täällä idässä toimiville hankala. Jos olisimme halunneet menestyä, olisi pitänyt pistää kaikki panostukset siihen ja kehittää tiloja.”
Nykyään yritys ostaa tuotteisiinsa tarvittavat kananmunat lähiseudun kanaloista.
”Kakkupohjien teko onnistuu vain tuoreista munista, ja tällä varmistamme sen. Meillä oli valmiit kanavat hankkia munia jo siinä vaiheessa, kun luovuimme itse kanojen pidosta.”
T&T Foodin tuotteita löytyy leipomoiden lisäksi tukuista ja hotelliketjuista.
Alihankintaa ja omia tuotteita
T&T Food valmistaa tuotteita useille leipomoille ja konditorioille alihankintana.
”Osa asiakkaista haluaa tuotteita omien reseptiensä pohjalta. Haluamme, että kaikki tuotteemme ovat hyvänmakuisia ja että niissä on itäsuomalaisuutta. Teemme esimerkiksi rukiista karjalanpiirakoita ja käytämme riisipuurossa kermaa.”
T&T tekee tiivistä yhteistyötä useiden tukkujen kanssa. Niiden kautta tuotteita menee kauppoihin ja hotelliketjuille.
”Meille yhteistyö tukkujen kanssa on todella tärkeää. Emme pystyisi itse millään jakelemaan tuotteita kauppoihin. Yhteistyökumppaneina meillä on myös isoja leipomoja, joille teemme etenkin kakku- ja kääretorttupohjia.”
Vinkkejä tulee myös tutuilta asiakkailta. Esimerkiksi Puumalan Hurissalon kyläkaupan kauppias Jorma Tikka toivoi tuotevalikoimaan riisipiirakoita.
”Meillä homma perustuu pitkälti siihen, että Teppo pystyy rakentamaan ja huoltamaan koneita. Hän teki meille esimerkiksi pienen koneen lettulinjaa varten. Lettuja lähtee nyt lähialueen kauppoihin ja tukkuihinkin. Lettujen kehittely onnistui hyvin, ja nyt kehittelemme taas ideaa uudesta tuoteryhmästä yhdessä suuren suomalaisen yrityksen kanssa.”
Vakaata kasvua näköpiirissä
T&T sijaitsee syvällä maaseudulla hiekkatietaipaleiden ja lossin takana. Uusi viitostien linjaus on vauhdittanut alueen leipomoyritysten kasvua.
”Me hyödymme siitä, että täällä voi tehdä yhteistyötä kasvavien leipomoyritysten kanssa.”
Oman yrityksen kasvua eivät rajoita ainakaan tilat. Nykyisen leipomohallin tiloista on vielä puolet käyttämättä, ja viereisestä rakennuksesta löytyy 1200 neliötä tilaa lisää.
”Tuotteillemme on hyvin kysyntää. Etsimme parhaillaan uudesta tuoteryhmästämme kiinnostunutta tukkua. Toivotaan, että pääsemme aloittamaan tuotannon loppusyksystä.”
Yrittäjillä on edelleen myös 40 hehtaaria peltoja omassa käytössä.
”Jos viljan viljelystä tulisi taas kannattavaa, meillä olisi valmius aloittaa myös viljan viljely uudelleen.”
Ideoita yrittäjäpariskunnalla riittää, vaikka pelkästään omin voimin ei ihan kaikkeen venytäkään. Tiina Laamanen kokee, että yritys on hyötynyt paljon yhteistyöstä Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n kanssa. Esimerkiksi tuotteiden hinnoittelua on kehitetty yhdessä yritysneuvoja Pasi Laitisen kanssa.
”Häneltä saa suoraa palautetta, jossa ei ole koskaan turhaa krumeluuria. Hänen vinkkiensä pohjalta saimme tehtyä hyviä ratkaisuja. Tiedän, että jatkossakin voin ottaa häneen yhteyttä. Olen pannut merkille, että Mikseistä löytyy myös kivasti apua sukupolvenvaihdostilanteissa. Kävin itse joskus myös matkailumarkkinoinnin valmennuksissa, ja ne herättelivät hyvin ajattelua.”
Yritys on ollut mukana myös Miksein vientivalmennuksissa ja osallistunut Saksan Grüne Woche -ruokamessuille Berliinissä.
”Tämänkokoisella yrityksellä ei olisi mitään mahdollisuuksia viritellä vientikuvioita. Viennin avaaminen on hidasta ja kestää kauan. Tiedän kuitenkin, että kun asiat tulevat ajankohtaisiksi, emme tarvitse konsulttia, vaan löydämme Mikseistä viennin osaajia, joiden kanssa asioita saadaan eteenpäin.”
Korona-aika tiputti yrityksen liikevaihtoa, mutta tänä vuonna se kipuaa noin 650 000 euroon. Yrityksen palkkalistoilla on yrittäjien lisäksi viisi työntekijää. Syksyn mittaan toiveissa olisi löytää yksi työntekijä lisää.
”Tänä kesänä on piisannut vauhtia, kun juhlia ja tapahtumia on järjestetty enemmän kuin aiempina koronakesinä. Ajattelin, että kesä olisi ollut vuoden 2019 kesän tyyppinen, mutta se olikin paljon vilkkaampi.”
Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen
Artikkeli on tuotettu osana Rebuild Business -hanketta, jota rahoittaa Euroopan aluekehitysrahasto.
Laki kuljetusyritysten määräaikaisesta polttoainetuesta vahvistettiin 4.8.2022. Tuki kompensoi kuljetusyrityksille helmikuussa 2022 alkanutta äkillistä polttonesteiden hinnan nousua.
Viimeaikainen hintakehitys on ajanut kuljetusalan yrityksiä haastavaan tilanteeseen, millä puolestaan voi olla vaikutus Suomen huoltovarmuuteen ja yleiseen hintojen nousuun.
Nyt vahvistettu tuki koskee maanteillä tapahtuvia tavara- ja henkilökuljetuksia. Määräaikainen laki koskee kaikkia polttoainemuotoja ja sähköenergiaa, paitsi polttoöljya, jonka liikennekäyttö on kielletty.
Esitettyä polttoainetukea on mahdollista saada kolmelta kuukaudelta (helmikuu-huhtikuu 2022). Tuki kattaa 5 prosenttia haettavien kuukausien polttoainekustannuksista. Korvauksen laskennan lähtöarvona on polttoaineen keskihinta Tilastokeskuksen mukaan.
Eduskunta on jo aiemmin hyväksynyt hallituksen esityksen määräaikaisesta polttoainetuesta.
Määräaikainen tuki tulee haettavaksi Valtiokonttorista ja tavoitteena on, että uusi tuki olisi haettavissa viimeistään marraskuussa 2022.
MTK:n mukaan Venäjän aiheuttama globaali kaaos ja turvallisuuspolitiikan muutos tulee jatkumaan pitkään ja edellyttää poliittista suunnanmuutosta.
-Maatalouden kehitys Itä-Suomessa on jo pitkään poikennut muusta maasta. Tuotantoa on siirtynyt itäisen Suomen maakunnista muualle Suomeen ja tuore Maatilojen kehitysnäkymät -tutkimus ennakoi tämän kehityksen jatkuvan. Tilojen väheneminen on vuoteen 2030 mennessä suurempaa Itä-Suomessa kuin muualla maassa. Toteutuneita sukupolvenvaihdoksia on hyvin vähän, MTK Etelä-Savon toiminnanjohtaja Vesa Kallio kertoo.
Kallion mukaan huoltovarmuuden turvaamiseksi maatalouden toimintaedellytykset on pystyttävä turvaamaan koko maassa. Huoltovarmuuden osalta liian vähälle huomiolle on myös jäänyt huoli siitä, mistä löytyvät seuraavat sukupolvet maatiloille tuottamaan ruokaa. Nykyisellä kannattavuustasolla ja yleisessä maatalouden epävarmassa tilanteessa moni nuori miettii tulevaisuuden vaihtoehtoja. Venäjän sotatoimet ja maatalouden jo pitkään ennen sitä jatkunut heikko kannattavuus heijastuvat nyt erityisesti itäiseen Suomeen.
Moni maatilojen tulonlähde kuihtunut
Etelä-Savossa ja koko Itä-Suomessa merkittävä osa maatalousyrittäjistä saa toimeentulonsa useasta maatilakokonaisuuteen liittyvästä tulolähteestä: perusmaataloudesta, metsätaloudesta, maatilamatkailusta, koneurakoinnista ja muista sivuansioista ml. tilan ulkopuolinen palkkatyö. Tällä hetkellä perusmaatalouden kannattavuus on heikolla tasolla ja Venäjän toimet ovat vaikuttaneet erityisesti ulkomaisten matkailijoiden määrän romahdukseen. Tilojen lopettaessa kotieläintuotantoa kiihtyvään tahtiin heijastuu se maatalouden koneurakoinnin kysyntään sitä vähentävästi. Myös kasvinviljelytilojen tuottamien rehukasvien kysyntä vähenee kotieläintilojen vähentyessä.
Etelä-Savossa yli puolet peltoalasta on erilaisilla nurmilla, joista merkittävä osa muuttuu kotieläinten kautta ihmisille syömiskelpoiseen muotoon ja sitovat samalla hiiltä. Maakunnan pellot ja viljelyolosuhteet (mm. kasvukauden pituus ja lämpösumma) eivät mahdollista monenkaan ihmisille suoraan ruoaksi kelpaavan kasvin tuotantoa. Ruoan osalta itäisessä Suomessa on turvattava kaikin keinoin maatalouden toimintaedellytykset ja erityisen tärkeää se on kotieläintuotannon osalta.
Kotieläimet tuottavat monipuolisen ravinnon lisäksi luonnon monimuotoisuutta ja lannan kautta ravinteita. Kotieläintuotannon merkitys on huoltovarmuuden kannalta ensisijaisen tärkeä. Energian ja lämmön osalta on MTK:n mukaan huolehdittava puun ja turpeen käytön turvaamisesta.
Suomi myös korvaa venäläistä tuontienergiaa pääosin metsäenergialla, mikä lisää merkittävästi maantiekuljetusten määrää ja erityisesti alemman asteisella tieverkolla. Nykyisellä tienpidolla itäisen Suomen tieverkko ei tule kestämään tätä liikennemäärien muutosta, mikäli siihen ei panosteta merkittävästi nykyistä enemmän. Ja tämä panostus on kohdistettava alemman asteiseen tieverkkoon.
Toimivat tietoliikenneverkot ovat mahdollisia vain kiinteiden verkkojen kautta, mobiiliyhteyksillä ei ole käytännössä mahdollisuutta rakentaa toimivia yhteyksiä edes taajamiin. Tämä on nähty laajalti itäisessä Suomessa.
MTK esittää kolmea toimenpidettä Itä-Suomen elinvoiman vahvistamiseksi
-Ensimmäinen konkreettinen toimenpide on työ- ja elinkeinoministeriön syksyllä 2021 tekemän aluekehitysrahapäätöksen peruminen. Päätöksen myötä aluekehitysrahoja jaettiin entistä enemmän myös Etelä-, Länsi- ja Lounais-Suomeen. Näemme perusteltuna vain Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson mukaan ottamisen, Vesa Kallio kertoo MTK Etelä-Savon lausunnossa.
Aluekehitysrahojen uutta kohdentamista perusteltiin Itä-Suomen maakunnille sillä, että uusia Oikeudenmukaisen siirtymän rahaston (JTF) rahoja voitaisiin käyttää korvaamaan aluekehitysrahoja hyvinkin vapaasti. Myöhempi valmistelu on kuitenkin osoittanut, ettei joustava kohdentaminen lupauksista huolimatta tule olemaan mahdollista. Nykyisten rahoitusten sisältä onkin löydettävä joustoja, jotta ne voidaan täysipainoisesti hyödyntää Itä- ja Kaakkois-Suomen alueen elinvoiman lisäämiseen.
Toisena toimenpiteenä MTK toivoo merkittäviä panostuksia Itä-Suomen infrastruktuuriin ja erityisesti alemman asteiseen tieverkkoon sekä yksityisteihin. Venäjän toimien seurauksena (mm. Saimaan kanavan sulkeutuminen) tieverkon käyttö on kasvanut merkittävästi. Kokonaisuuteen on liityttävä myös kuljetustukien merkittävä nostaminen itäisessä Suomessa. Saimaan kanavan kehittämiseen jo varatut varat on käytettävä vaihtoehtoisiin investointeihin Itä-Suomessa.
Myös rautatieverkkoa on kehitettävä. Etelä-Savoon kohdentuvana toimenpiteenä tulisi huomioida esimerkiksi Laitaatsalmen rautatiesilta Savonlinnassa. Kyseisen rataosuuden merkitys on kasvanut Venäjän toimien myötä siten, että sillan rakentaminen nähdään perusteltuna. Sillan myötä junaliikenne pääsisi Parikkalasta Savonlinnan kautta Pieksämäelle.
Kolmantena toimenpiteenä toivotaan maatalouden elinvoimaan liittyviä ratkaisuja, joita voisivat olla mm. nykyisen tukialuejaon muuttaminen etelä-pohjoinen -jaottelusta itä-länsi -suuntaiseksi. Itäisen Suomen B-tukialue on merkittävästi huonommassa asemassa tuotannollisten olosuhteiden osalta kuin esimerkiksi Länsi-Suomen C-alue. On haettava maatalouspoliittisia välineitä, joilla tukia voitaisiin kohdentaa maksimaalisesti itäiseen Suomeen.
Konkreettisia ehdotuksia maatalouspolitiikkaan ovat MTK:n mukaan esimerkiksi korotetut investointituet maatalouden investoinneille Itä-Suomessa. Edelleen maatilojen sukupolvenvaihdoksia voitaisiin edistää ja nuorten viljelijöiden toimintaedellytyksiä tukea. Valtio voisi myös taata maatilojen vakuusarvot. Myös tuotannon monialaistamista voitaisiin tukea.
MTK näkee myös, että CAP27 ohjelman osalta pitää löytää ratkaisuja itäisen Suomen maatalouden kannattavuuden parantamiseksi, jotta investointeja saataisiin liikkeelle. Myös Järvi-Suomen brändiä voitaisiin kehittää vahvemmaksi matkailun, ruokamatkailun ja ruokaviennin näkökulmasta. Järvi-Suomen ympäristö- ja ilmasto-ohjelman rahoitusta voitaisiin tarkastella siten, että luodaan malleja, joissa sekä ympäristö, ilmasto että yritystoiminta tulevat huomioiduiksi.
-Nyt on viimeinen hetki palata koko maan kehittämiseen ja elinvoiman turvaamiseen koko Suomessa, Kallio toteaa.
Käytämme verkkosivuillamme analytiikka- ja muita evästeitä tarjotaksemme sinulle parhaan mahdollisimman käyttökokemuksen. Oletamme että tämä on sinulle ok, mutta voit myös halutessasi kieltää evästeet. Halutessasi voit myös tutustua sivustomme rekisteri- ja tietosuojaselosteeseen.EvästeasetuksetHYVÄKSY
Evästeet & Evästeasetukset
Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n henkilötietolain (10 ja 24 §) ja EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (GDPR) mukainen rekisteri- ja tietosuojaseloste
Laadittu 20.8.2019. Viimeisin muutos 23.7.2020.
Tämä rekisteri- ja tietosuojaseloste koskee yhtiön verkkosivuja osoitteessa https://mikseimikkeli.fi.
Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy Y-tunnus: 0600598-8
Sammonkatu 12, 50130 Mikkeli
Osakeyhtiö on rekisteröity Suomen Kaupparekisteriin.
Osakeyhtiön omistajat ovat Mikkelin kaupunki, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu ja LUT-yliopisto.
Tekninen yhteyshenkilö:
Jukka Kumpusalo, viestintäpäällikkö
puh 044 794 5694
jukka.kumpusalo@mikseimikkeli.fi
Hallinto ja tietopyynnöt:
Maarit Randelin, hallintopäällikkö
puh. 0440 361 607
maarit.randelin@mikseimikkeli.fi
2. Rekisterin nimi
Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n verkkoportaali osoitteessa https://mikseimikkeli.fi
3. Oikeusperuste ja henkilötietojen käsittelyn tarkoitus
EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen mukaiset oikeusperusteet henkilötietojen käsittelylle tässä verkkoportaalissa ovat
Sopimus
Kun käytät palveluitamme, käsittelemme tietojasi perustuen sopimussuhteeseen. Käsittelemme vain tietoja, jotka ovat tarpeen sovitun palvelun toimittamista varten.
Rekisteröidyn suostumus Kun lähetämme sinulle sähköisiä markkinointiviestejä lupaasi perustuen tai kohdennamme sinulle mainontaa verkkopalveluissa, käsittelemme tietojasi suostumukseen perustuen.
Oikeutettu etu Mikkelin kaupungin ja Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n asiakastyön hoitaminen. Henkilötietojen käsittelyn tarkoitus on yhteydenpito asiakkaisiin, asiakassuhteen ylläpito, markkinointi tms. Tietoja ei käytetä automatisoituun päätöksentekoon tai profilointiin.
4. Rekisterin tietosisältö ja säännönmukaiset tietolähteet
Tässä verkkoportaalissa olevia henkilötietoja käsitellään vain siinä määrin kuin on tarpeen em. tarkoitusten toteuttamiseksi ja tavalla, jota rekisteröidyt voivat kohtuudella odottaa tietoja antaessaan.
Mikäli jätät kommentin, kommenttia ja sen metatietoa säilytetään toistaiseksi. Tämä tehdään siksi, että voimme tunnistaa ja hyväksyä seuraavat kommentit automaattisesti sen sijaan, että säilyttäisimme ne moderointijonossa.
Tallennamme rekisteröityneiden käyttäjien (jos sellaisia on) käyttäjäprofiilien tiedot. Kaikilla käyttäjillä on mahdollisuus nähdä, muokata ja poistaa omia henkilötietojaan milloin vain. Ainoastaan käyttäjänimeä ei voi muuttaa. Verkkosivuston ylläpitäjät voivat nähdä ja muokata käyttäjäprofiilien tietoja.
Tietoa kerätään myös seuraavin tavoin:
Yhteydenottolomakkeet Tässä verkkoportaalissa on yhteydenottolomakkeita, joilla kerätään nimitietoja, puhelinnumerotietoja sekä sähköpostiosoitetietoja. Täyttäessäsi yhteydenottopyyntölomakkeen Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n sivulla hyväksyt, että yhtiön edustaja ottaa sinuun yhteyttä käyttäen lomakkeella antamiasi tietoja. Yhteydenottolomakkeen lomakekentässä ilmoittamiasi tietoja ei tallenneta automaattisesti mihinkään yhtiön rekisteriin. Tietoja ei myöskään anneta kolmannelle osapuolelle ilman nimenomaista lupaasi.
Kommentit
Kun sivuston käyttäjät jättävät kommentteja sivustolle, keräämme kommenttilomakkeessa olevat tiedot, sekä käyttäjän IP-osoitteen ja selaimen versiotiedot roskaviestien tunnistamisen helpottamiseksi. Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy pidättää oikeuden valita, miltä osin kommentointi on sivustolla käytössä tai sulkea kommentointimahdollisuuden kokonaan pois.
Kun vierailijat jättävät kommentin tälle sivustolle keräämme tiedon, joka on näkyvissä kommentointikentissä, IP-osoitteen sekä selaimen versioon liittyvät tiedot. Sähköpostiosoitteesta luotu anonymisoitu hajautustieto (hash) voidaan lähettää Gravatar-palveluun, jotta tiedetään onko kommentoija palvelun käyttäjä. Gravatar-palvelun tietosuojaseloste löytyy osoitteesta https://automattic.com/privacy/.
Uutiskirjetilauslomakkeet Tällä sivustolla on Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n toimittamien uutiskirjeiden tilauslomakkeita, joilla kerätään nimitieto, organisaatiotieto sekä sähköpostiosoitetieto. Täyttäessäsi uutiskirjeen tilauslomakkeen ja tehdessäsi omakätisen uutiskirjetilauksen Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n ylläpitämällä sivustolla hyväksyt, että tietosi tallennetaan yhtiön sähköiseen uutiskirjejärjestelmään toistaiseksi, kunnes peruutat tilauksesi. Uutiskirjejärjestelmäpalvelut ovat osa yhtiön asiakas-ja sidosryhmärekisteriä ja palvelun tuottaa Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:lle Hakosalo Software Oy (kotipaikka Pori). Tutustu asiakas- ja sidosryhmärekisterin rekisteri- ja tietosuojaselosteeseen tästä.
Evästeet
Jos jätät kommentin sivustolle, voit valita nimen, sähköpostiosoitteen ja url-osoitteen tallennuksen evästeeseen. Tämä toiminto lisää käyttömukavuutta, koska lomaketta ei tarvitse täyttää jokaisella kerralla uudelleen kommenttia lisätessä. Evästetieto poistetaan selaimesta vuoden kuluttua.
Mikäli sinulla on tili ja kirjaudut sivustolle, asetamme väliaikaisen evästeen, joka päättelee tukeeko selaimesi evästeitä vai ei. Tämä eväste ei sisällä henkilötietoa ja se poistetaan kun selainikkuna suljetaan.
Kun kirjaudut sisään, asetamme useita evästeitä, jotka tallentavat kirjautumis- sekä näyttöasetuksesi. Kirjautumisevästeet poistetaan kahden vuorokauden kuluessa, näyttöasetuksiin liittyvät evästeet poistuvat vuoden päästä. Mikäli valitset “Muista minut” kirjautumisen yhteydessä, kirjautumistietojasi säilytetään kahden viikon ajan. Mikäli kirjaudut ulos, kirjautumiseen liittyvät evästeet poistetaan samassa yhteydessä.
Muilta sivustoilta upotettu sisältö
Tämän sivuston artikkelit voivat sisältää upotettua sisältöä (esimerkiksi videoita, kuvia, artikkeleita jne.). Toisilta sivustoilta tuodun upotetun sisällön avaaminen on verrattavissa siihen, että vierailija itse kävisi kolmannen osapuolen sivustolla.
Nämä sivustot voivat kerätä tietoa sinusta, käyttää evästeitä, upottaa kolmannen osapuolen seurantaevästeitä ja monitoroida vuorovaikutustasi upotetun sisällön kanssa, mukaan lukien vuorovaikutuksen seuranta jos ja kun olet kirjautunut käyttäjänä sivustolle.
Analytiikka
Käytämme tällä sivustolla Google LLC:n (kotipaikka Mountain View, Kalifornia, Yhdysvallat) markkinointi- ja kävijäseurantatyökaluja. Saapuessasi sivulle asetamme väliaikaisen evästeen, joka auttaa parantamaan kävijäkokemustasi. Evästeen avulla tarjoamme Sinulle myös kohdennettuja sisältöjä. Eväste poistetaan kahden vuoden päästä.
5. Tietojen säännönmukaiset luovutukset ja tietojen siirto EU:n tai ETA:n ulkopuolelle
Palvelun tarjoajana toimii Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy. Olemme osa Mikkelin kaupunkikonsernia. Tietojasi voidaan yhdistellä ja luovuttaa Mikkelin kaupungin käyttöön. Tietoja ei luovuteta säännönmukaisesti muille tahoille.
Tapahtumien ilmoittautumistietoja voidaan siirtää tapahtumien yhteisjärjestäjille ja julkisrahoitteisten projektien rahoittajille tai muille vastaaville julkishallinnon edustajille vain siinä määrin kuin on tarpeen.
Tietoja ei pääsääntöisesti luovuteta EU / ETA -maiden ulkopuolelle. Yksittäisissä tapauksissa yhteystietoja voidaan luovuttaa yhteistyökumppaneille.
Henkilötietoja ei luovuteta markkinointitarkoituksiin.
6. Rekisterin suojauksen periaatteet
Rekisterin käsittelyssä noudatetaan huolellisuutta ja tietojärjestelmien avulla käsiteltävät tiedot suojataan asianmukaisesti. Kun rekisteritietoja säilytetään Internet-palvelimilla, niiden laitteiston fyysisestä ja digitaalisesta tietoturvasta huolehditaan asiaankuuluvasti. Rekisterinpitäjä huolehtii siitä, että tallennettuja tietoja sekä palvelimien käyttöoikeuksia ja muita henkilötietojen turvallisuuden kannalta kriittisiä tietoja käsitellään luottamuksellisesti ja vain niiden työntekijöiden toimesta, joiden työnkuvaan se kuuluu.
7. Tarkastusoikeus ja oikeus vaatia tiedon korjaamista
Mikäli sinulla on käyttäjätili tälle sivustolle tai olet jättänyt kommentteja, voit pyytää koostetiedostoa omista henkilötiedoistasi, sisältäen kaiken henkilötiedon, jonka olet meille antanut. Voit myös pyytää henkilötietojesi poistoa.
Jokaisella rekisterissä olevalla henkilöllä on oikeus tarkistaa rekisteriin tallennetut tietonsa ja vaatia mahdollisen virheellisen tiedon korjaamista tai puutteellisen tiedon täydentämistä. Mikäli henkilö haluaa tarkistaa hänestä tallennetut tiedot tai vaatia niihin oikaisua, pyyntö tulee lähettää kirjallisesti rekisterinpitäjälle. Rekisterinpitäjä voi pyytää tarvittaessa pyynnön esittäjää todistamaan henkilöllisyytensä. Rekisterinpitäjä vastaa asiakkaalle EU:n tietosuoja-asetuksessa säädetyssä ajassa (pääsääntöisesti kuukauden kuluessa).
8. Muut henkilötietojen käsittelyyn liittyvät oikeudet.
Rekisterissä olevalla henkilöllä on oikeus pyytää häntä koskevien henkilötietojen poistamiseen rekisteristä (”oikeus tulla unohdetuksi”). Niin ikään rekisteröidyillä on muut EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen mukaiset oikeudet kuten henkilötietojen käsittelyn rajoittaminen tietyissä tilanteissa. Pyynnöt tulee lähettää kirjallisesti rekisterinpitäjälle. Rekisterinpitäjä voi pyytää tarvittaessa pyynnön esittäjää todistamaan henkilöllisyytensä. Rekisterinpitäjä vastaa asiakkaalle EU:n tietosuoja-asetuksessa säädetyssä ajassa (pääsääntöisesti kuukauden kuluessa).
Tarpeelliset evästeet ovat sivustomme toiminnan kannalta tärkeitä. Näiden evästeiden kieltäminen voi heikentää käyttökokemustasi tai estää sivustomme toiminnan oikein.
