Kaksi vuotta Kyyhkylän kartanon matkailupalveluita kehittänyt Leila Repo aloittaa uudenlaisten hyvinvointi- ja terveyspalvelujen markkinoinnin kansainvälisille asiakkaille.

Kuopiossa lapsuutensa viettänyt Repo on työskennellyt pankki- ja vakuutusalalla tarjoten kansainvälisiä sijoitus- ja säästötuotteita. Hänellä on ollut myös useita omia yrityksiä. Vuonna 2012 hän alkoi kehittää hyvinvointi- ja terveyskonseptia yhteistyössä työeläkeyhtiöiden kanssa.

”Konsepti pilotoitiin Kyyhkylässä vuonna 2015-16, joten silloin tutustuin paikan mahdollisuuksiin ja myös kaupungin kehitysyhtiön asiantuntijoihin. Minuun teki vaikutuksen tämä ainutlaatuinen kulttuurihistoriallinen ympäristö Saimaan rannalla vain seitsemän kilometrin päässä Mikkelin torilta.”

Puumalassa vuosikausia mökkeillyt Repo vuokrasi kaksi vuotta sitten Kiinteistökehitys Naistinki Oy:ltä Kyyhkylän alueella matkailijoille palveluja tarjonneet rakennukset. Matkailupalveluita markkinoidaan nimellä Kyyhkylä Wellbeing Resort. Kyyhkylän yksiköt kuuluvat Wellbeing 365 -ketjuun.

”Vuoden alusta alamme tarjota Kyyhkylässä hyvinvointi-, terveys- ja matkailupalvelut yhdistävää konseptia kaikille kiinnostuneille asiakkaille. Olemme uranuurtajia tällaisen palvelun tarjoajina.”

Leila Repo on ollut jo parisen vuotta kirjoilla Puumalassa. Toinen koti sijaitsee Hyvinkäällä.

”Käytännössä kuljen täällä Kyyhkylässä töissä Puumalan Viljakansaaresta. Yritän olla täällä paikan päällä maanantaista torstaihin.”

Keskiössä kokonaisvaltainen tekeminen

”Kokonaisvaltaisten palvelujen tarjoamisesta puhutaan nykyään paljon. Me tarjoamme oikeasti kokonaisvaltaisia hyvinvointi- ja terveyspalveluja asiakkaillemme.”

Kyyhkylä tarjoaa lääkäreiden, fysioterapeuttien, toimintaterapeuttien, sairaanhoitajien, lähihoitajien, liikunnanohjaajien ja sosionomien palveluja.

”Asiakkaamme saavat täältä hyvin laajan valikoiman erilaisia terveys-, hyvinvointi-, liikunta- ja hemmottelupalveluita.”

Alueella voi harrastaa monipuolisesti retkeilyä ja liikuntaa luonnossa, kuten soutua, melontaa, sup-lautailua, tennistä, rantalentopalloa tai minigolfia. Talvella voi myös hiihtää, lumikenkäillä ja nauttia alueen laavusta tai kodasta.

Repo aikoo aluksi keskittyä etenkin Lähi-idästä suuntautuvien asiakasryhmien tavoittamiseen.

”Olen ollut vuodesta 2017 Arab Health -messuilla Dubaissa. Kyse on suurimmista alan messuista maailmassa. Olen saanut solmittua yhteistyösuhteita etenkin saudeihin. Saudi-Arabian lisäksi markkinoinnin kohdemaita ovat alkuvaiheessa Kuwait, Bahrain ja Arabiemiraateista Dubai. Olen myös viemässä täällä kehitettyä konseptia arabimaihin, jotta siellä voitaisiin tarjota vastaavantyyppisiä palveluita.”

Monimuotoisia palveluja

Kyyhkylän pihapiirin historiallisiin rakennuksiin kuuluu kartano, jossa toimivat ravintola ja hotelli. Hotelli Kartanon yläkerran hotellihuoneet on päivitetty nykyaikaan perinteitä kunnioittaen.

”Olemme käytännössä tällä hetkellä ainoa Mikkelin keskustan tuntumassa, Saimaan rannalla hotellimajoitusta tarjoava yritys. Halumme on luoda vieraillemme unohtumaton kokemus vierailusta meillä.”

Alakerrassa tilausravintolana toiminut Ravintola Kartano muuttuu vähitellen á la carte -ravintolaksi. Syksyviikonloppuisin siellä on tarjottu suosittuja brunsseja viikonloppuisin.

”Ideana on, että tarjontamme ei kilpaile alueella jo olemassa olevien ravintoloiden kanssa, vaan kehitämme uusia palveluita ja luomme omia juttujamme ja hankimme sitä kautta uskollista asiakaskuntaa.”

Pihapiirissä toimivasta, kymmenisen vuotta sitten valmistuneesta modernista Hotelli Rusthollista löytyy 24 kahden hengen huonetta, kuusi yhden hengen huonetta, kaksi luksussviittiä, kokoustiloja ja saunaosasto saunatupineen. Yhteensä matkailupuolella on noin 100 petipaikkaa.

”Olen huomannut, että harva mikkeliläinenkään tietää, että meillä on tällainen hotelli täällä. Hotellialueemme sijaitsee käytännössä omassa rauhassaan rantatien varrella.”

Kyyhkylän rannassa kesäisin kävijöitä palvelee Bistro Rantakyyhky ison uimalaiturin vieressä.

”Rantakyyhky on tavallaan kruununjalokivemme, jonka merkityksen tiedostamme. Nyt mietimme, pyöritämmekö sitä itse vai etsimmekö sitä pyörittämään alihankkijan. Tämäkin asia on työlistallani.”

Rannasta löytyy myös Viinikellari Kimallus, tilava rantasauna ja yöpyä voi myös kelluvassa Järvi-Iglussa. Rantatien varrella sijaitsee myös suosittu juhlien jatkopaikka, tanssilato.

”Rannan lähistöllä olevat palvelut ovat enemmän vuodenaikaan sidottuja, vaikka ehkäpä Bistro Rantakyyhkykin voisi joskus toimia vaikka latukahvilana.”

Kuntoutuskeskuksen Ravintola Armas tarjoaa kävijöille paikan päällä tehtyä kotiruokaa edulliseen hintaan. Tarjolla on niin aamupalaa, lounasta kuin päivällistäkin.

”Armas on kohtaamispaikka, jossa kuntoutusasiakkaamme, vastaanottopalveluiden asukkaat ja henkilökuntamme käy ruokailemassa. Olemme porrastaneet ruokailuaikoja niin, että jonoilta vältytään. Jatkossa ajatuksena on, että tarjoaisimme myös eri kulttuurien erikoisuuksia, kun meillä on täällä tosi monikulttuurinen yhteisö jo nyt eli voidaan puhua niin kutsutusta fuusiokeittiöstä. Armas toivottaa tervetulleeksi myös ulkopuoliset asiakkaat.”

Tekijätiimi laajenee

Repo on iloinen, että hän on löytänyt ympärilleen hyvän tiimin, jonka kanssa asioita voi toteuttaa yhdessä. Vuoden alusta ydintiimiin tulee lisää uusia vastuunkantajia. Mikkeliläinen yrityskehittäjä Niko Halonen aloittaa vuoden alussa operatiivisena johtajana, jotta Repo voi keskittyä konseptin kehittämiseen ja myyntiin.

”Rakastan myyntiä ja näin minulle vapautuu siihen aikaa.”

Kuusamolainen matkailualan kokenut osaaja Anne Murto vastaa jatkossa etenkin kansainvälisten matkanjärjestäjien kanssa toimisesta.

”Annella on yli 20 vuoden kokemus matkanjärjestäjien kanssa toimimisesta ja luontomatkailusta.”

Wellbeing 365 -ketjulla on Kuusamon Rukalla myös majoituskohde Villa Rukavuorenhuippu.

”Mieheni pyörittää Kuusamossa Driving Academy -palveluja talvisin kansainvälisille asiakkaille yhdessä Juha Kankkusen kanssa. Majoituskohde on siinä käytössä ja sitä vuokrataan myös ulkopuolisille.”

Työpaikkoja tarjolla

Kun Leila Repo otti Kyyhkylän matkailu- ja kuntoutuspalvelujen vetovastuun, alueella oli töissä 20 ihmistä. Nyt työntekijämäärä on noussut noin 70:een. Kuntoutuskeskus tarjoaa palveluja itse maksaville sekä Kelan kuntoutuksiin tuleville työikäisille asiakkaille.

Korona vei matkailu- ja ravitsemuspuolelta paljon osaajia, joten työntekijäpula on näkynyt Kyyhkylässäkin. Tämän vuoden kesästä kuntoutuskeskuksen tiloissa toiminut myös vastaanottokeskus.

”Olen itsekin karjalaisen evakon tytär. Kyyhkylä toimi sodan ajan hätämajoituspaikkana. Olen iloinen ja onnellinen, että olemme nyt pystyneet auttamaan sotaa pakoon lähteneitä ihmisiä.”

Vastaanottokeskuksen asiakkaista on löytynyt Kyyhkylään myös työntekijöitä.

”Tällä hetkellä meillä on töissä 11 tilapäisen suojelun tarvitsijaa tai turvapaikanhakijaa keittiöllä, siivouksessa ja kiinteistönhuollossa, pian varmaan myös vastaanotossa. Edellytyksenä on, että ihminen pystyy puhumaan englantia. Valitettavasti vain harva Ukrainasta sotaa pakoon joutuneista puhuu englantia. Muillekin seudun yrityksille sanoisin, että meillä on hyvät kokemukset kansainvälisistä työntekijöistämme ja mielellämme kerromme heille erilaisista työntekomahdollisuuksista tällä seudulla.”

Wellbeing365 Oy on elokuussa 2019 perustettu yritys, johon kuuluvat matkailupalveluista vastaava Kyyhkylän Kartano Oy ja kuntoutus- sekä vastaanottopalveluista vastaava Kyyhkylä Oy. Vastaanottopalveluista vastaa Wellbeing365 Oy.

Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Tupalan Lekatiellä tehdään parhaillaan maansiirtotöitä. Vahvasti kasvava Harri Haavikko Oy raivaa uuden hallinsa naapuritontille lisää varastointitilaa. Kotimaan lisäksi myös vientimarkkinat laajenevat.

Moni eteläsavolainen kasvuyritys löytää eväät kasvuun kotimaakunnan ulkopuolelta. Esimerkiksi Harri Haavikko Oy:n myynnistä noin kymmenisen prosenttia tulee kotimaakunnasta.

”Alusta saakka meillä on ollut tavoitteena kasvaa vientiyritykseksi. Vientiponnistelumme ovat alussa, mutta lupaavat noin 5-10 prosentin osuutta vuoden 2023 tuotannosta”, toimitusjohtaja Harri Haavikko kuvaa.

Yritys on etsinyt ketterästi markkinoilta markkinarakoa, jolla kasvaa. Alkujaan yritys keskittyi vuodesta 2017 alkaen tarjoamaan teollisuudelle palveluja, jotka liittyivät mekaaniseen ja sähkökunnossapitoon sekä asennuksiin.

”Oma taustani on ICT-puolella, joten halusin tuoda sieltä tuttuja elinkaari- ja johtamismalleja osaksi omaa liiketoimintaa. Ajatuksena oli kehittää toimintamalli, jolla voi hallita rajapintoja ja työkaluja fiksusti. Halusin oman tehtaan ja tarjota tuotteita ja palveluja teollisuudelle.”

Halli valmistui Tupalaan vuonna 2016, ja alussa se oli yritysyhteisön käytössä. Harri Haavikko Oy:n roolina oli toimia operaattorina, joka tukee yhteisön, Hakko hubin, myynti-, tuotanto-, hallinto- ja kehitysprosesseja.

”Olin huomannut, että kun työt loppuvat, yritykset alkavat myydä. Kun sitten kauppaa syntyy, lopetetaan myynti ja palataan tuotantomoodiin. Näin, minkälaisia arvoketjuja meillä on ja missä syntyy hukkaa tai epäjatkumoja. Ajatuksena oli, että hoidan ne prosessit, jotka yrityksiltä jäävät hoitamatta”, johtamisesta akateemisia tutkintoja suorittanut Haavikko kuvaa.

Oma tuotekehitys keskiöön

Oman yrityksen tuotekehitys alkoi synnyttää tuote- ja palveluinnovaatioita teollisuudelle, rakentamiseen ja kunnossapitoon. Merkittävin niistä on cRoom-laitetila, joka suunnitellaan, valmistetaan ja varustellaan asiakkaan toivomin ominaisuuksin.

”Vuonna 2018 keväällä syntyi cRoom-laitetila strategisen kumppanin käytännön tarpeen innoittamana kanssa. Pilotoimme tuotetta ensin kaksi vuotta liiketoiminnan, markkinan, tuotannon ja palvelukonseptin osalta. Koeponnistimme pienin askelin. Saimme onnenkantamoisena hankittua rakenne- ja menetelmäpatentin käsillä olleen rakenneongelman ratkaisemiseksi. Hankittu sandwich-rakenne mahdollisti kohtuullisella jatkokehityksellä erinomaisen tuotteen ja palvelun rakentamisen.”

Laitetiloja menee tällä hetkellä etenkin sähkö-, automaatio-, tele-, LVI- ja turvatiloiksi.

”Tilat suunnitellaan ja varustellaan asiakastarpeen mukaan, mutta tyypilliset perusratkaisut ovat löytäneet paikkansa tuotannosta. Osaamme edesauttaa toimintoja konsultatiivisella myynnillä.”

”Tänä vuonna laitetilojen tuotanto on jo 90 prosenttia liikevaihdostamme, ja se on osaltaan nelinkertaistunut vuodessa. Tavoitteena on kaksinkertaistaa tuotanto vuonna 2023, sillä kysyntää riittää ja myynti on pitkällä vuoden 2023 osalta. Tällä hetkellä olemme Suomessa toiseksi suurin toimija tällä lohkolla. Tavoitteena on nousta ykköseksi ja samalla halutuimmaksi kumppaniksi sekä kehittää tuotteita, joita muilla ei ole.”

Tuotevalikoima on ominaisuuksiltaan ainutlaatuinen verrattuna perinteisiin teräs- tai puurakenteisiin laitesuojiin.

”Laitetilamme ovat noin 40-60 prosenttia kevyempiä kuin kilpailijoiden vastaavat. Rakenteen keveys yhdistettynä erinomaiseen kantavuuteen ja kestoon mahdollistaa suurien tilojen ja pitkien avointen jännevälien toteuttamisen. Käytännön toiminnassa nämä tekijät mahdollistavat laitetilojen toteuttamisen valmiiksi varusteltuna, testattuna ja toimitettuna suurempina kokonaisuuksina. Toisaalta on kohteita, joissa erinäiset rajoittavat tekijät ympäristössä estävät perinteiset toimitukset, mutta me voimme tehdä mahdottomasta mahdollista.”

Valtakunnallinen kasvuyritys

Harri Haavikko Oy toimii valtakunnallisesti. Tällä hetkellä isoja asiakkuuksia on etenkin länsirannikolla ja Pohjois-Suomessa.

”Meille ovat tärkeitä Vaasan, Kokkolan, Oulun ja Seinäjoen seudut. Tekisi mieli viedä tutustumisretkille eteläsavolaisia katsomaan, miten esimerkiksi Kokkolan teollisuusalueella asioita hoidetaan. Siellä pyöritetään 700 hehtaarin suuruista aluetta, jonka palvelut on hyvin organisoitu, turvatoimet ovat kunnossa, perehdytys toimii ja pelinsäännöt ovat selvät. Kaikki tämä luo me-henkeä.”

Yritystä on kosiskeltu laajentamaan useisiin kaupunkeihin erilaisilla täkyillä, mutta Harri Haavikko on sitoutunut kotikaupungissaan toimimiseen, mikäli sen voi tehdä kannattavasti.

”Mielessä on jo seuraava iso kasvuloikka, jonka mahdollistavat koko ajan nouseva laatutaso, kustannustehokas kulurakenne, hinnoittelu sekä resurssien optimaalinen käyttö.”

Nykyiseen halliin yrityksen tuotanto siirtyi vasta kesällä 2020, ja heti seuraavana syksynä alettiin laajentaa hallia. Hallin pinta-ala on kasvanut 600 neliöstä 1200 neliöön. Tänä kesänä yritys vuokrasi hallin naapurista hehtaarin kokoisen tontin, jota käytetään alkuvaiheessa varastointiin.

”Tavoitteena on aikanaan laajentaa naapuritontille. Myös tontin osto kiinnostaisi meitä, mutta ehtojen pitäisi olla kokonaisedulliset.”

Kovan luokan osaajille töitä

Yritys työllistää tällä hetkellä omien tuotteiden valmistuksessa ja suunnittelussa 16 vakinaista työntekijää. Lisäksi alihankkijaverkostossa on yhteistyöyrityksiä, jotka hoitavat muun muassa kokoonpanoon pelti- ja teräsosia, toteuttavat laitetilojen lattiapinnoituksia, asentavat sadevesikourut ja syöksyt sekä tukevat sähköasennuksissa ja laitetilojen toimituksissa.

Lisää osaavia, kokeneita ihmisiä etsitään koko ajan. Tällä hetkellä tarvetta olisi kokeneelle pääsuunnittelijalle, joka hallitsee rakenne- ja rakennuspuolen suunnittelua.

”Tärkeintä on kyky hahmottaa suunnittelutyön mahdollisuuksia ja ajatella itsenäisesti.”

Myös tuotantoon etsitään kokoonpanijoita sekä tila- ja varustelutöihin sähköasentajia.

”Tarvitsemme kovia, kokeneita osaajia, sillä rakennamme parhaillaan kulttuuria, jossa nuoret osaajat voivat kasvaa ja kehittyä. Haluan antaa nyt organisaatiollemme tilaa ja aikaa kasvaa. Toki sitä samaa haluan itsellenikin.”

Vienti kasvaa nyt vauhdilla

Viennissä yritys tekee yhteistyötä toisen mikkeliläisen yrityksen, Inray Oy:n kanssa.

”Inray on hyvä esimerkki yrityksestä, joka edustaa mikkeliläistä huippuosaamista ja on Suomen mitassa laajasti tunnettu, vaikka paikallisesti sitä ei välttämättä kovin laajasti tiedetä. Yrityksen vientiponnistelut ovat hyvässä vauhdissa.”

Harri Haavikko Oy tuottaa Inray Oy:n asiakkaille erityisvaatimukset täyttäviä laitetiloja muun muassa Tanskaan yrityssektorin asiakkaalle. Uusin yhteistyöhanke alkoi äskettäin.

”Meillä on ollut vientiä aiemminkin Pohjoismaihin sekä itäiseen ja läntiseen Eurooppaan. Vientimarkkinoiden avaamisessa puhutaan useiden vuosien työstä, mutta siinä olemme nyt hyvässä vauhdissa, ja vientiin liittyy paljon sellaisia asioita, joita ei voi tässä vaiheessa vielä julkistaa.”

Yritys on ollut mukana myös Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n vientivalmennuksissa.

”Liputan täysin Miksein tekemän työn puolesta. Olemme olleet mukana muutamissa Karoliina Tilaeuksen vetämissä vientihankkeissa, koska vientiä avatessa meidän kokoisen yrityksen omat kynnet loppuvat äkkiä.”

Haavikko on tehnyt vuosia yhteistyötä myös Miksein kehityspäällikkö Marjo Niittuaho-Nastolinin ja hänen kollegoidensa kanssa.

”Mikseissä on muutamia osaajia, joilla on aito kyky ja osaaminen auttaa kasvavia yrityksiä skaalaamaan tuotteitaan ja palveluitaan. Aluekehittämisenkin kannalta olisi tärkeää, että panostettaisiin niihin paikallisiin yrityksiin, jotka kasvavat ja pystyvät viemään asioita maaliin. Ilman veturiyrityksiä ei tapahdu mitään. Muut pääsevät eteenpäin sitten siinä imussa.”

Harri Haavikko Oy:n liikevaihto on kasvanut noin viidessä vuodessa 150 000 tuhannesta yli kolmeen miljoonaan euroon.

”Tällä hetkellä tuulivoimapuistojen sähköasemat työllistävät meitä paljon. Haluammekin olla sillä liiketoiminta-alueella halutuin kumppani, jolta löytyvät hyvät ja vahvat tuotteet.”

Harri Haavikko Oy on mukana Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n koordinoimassa Biotalous ja Cleantech -miniklusterin vienti- ja kansainvälistymishankkeessa, joka kestää vuoden 2023 maaliskuun loppuun saakka. Hanke edistää yritysten kansainvälistymistä sekä uusien vientimarkkinoiden ja markkina-alueiden saavuttamista. EAKR-hanketta rahoittaa Etelä-Savon maakuntaliitto.

Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Kolmisen vuotta sitten perustettu mikkeliläinen Puuni Oy on jo istuttanut kaupungin kanssa yhteistyössä asiakkailleen puita hiilinieluiksi kolmeen eri kohteeseen.

Yritykset kehittävät toimintaansa mahdollisimman vähäpäästöiseksi ja viestivät siitä. Kun välttämättömiä päästöjä halutaan hyvittää, puiden istutuksesta on tullut yksi läpinäkyvimmistä ilmastoteoista. Puuni Oy:n mukaan se on ilmastoteko, jolla on juuret.

Käytännössä Puuni Oy toimii niin, että kuntien kanssa sovituille alueille, ns. jättömaille, istutetaan puita kunnan omien metsänhoitajien ja Luonnonvarakeskuksen asiantuntijoiden tekemän metsänhoitosuunnitelman mukaisesti alueelle soveltuvia puulajeja. Kaupunkien metsäammattilaiset istuttavat puut paikoilleen. Halutessaan taimet ostava yritys voi osallistua talkoisiin.

”Istutuspäivät sovitaan yhdessä kaupungin kanssa. Istutuksesta vastaavat metsänhoitoinsinööri ja metsurit. Halutessaan asiakasyrityksetkin ovat päässeet mukaan istuttamaan puita ja siten osallistumaan konkreettisesti nielun toteutukseen. Tavoitteena on luoda lehtosekametsää, jossa on mäntyä, koivua ja jos esimerkiksi pihlajat siementävät niissä, ne saavat kasvaa rauhassa.”

Hiilinielujen hoidosta ja puuston huoltohakkuista vastaavat kuntien metsäammattilaiset. Kuntien kanssa solmitut sopimukset varmistavat puille vähintään 100 vuoden kasvurauhan, mitä muun muassa Finnwatch pitää uskottavana hiilinielun ikänä.

”Emme istuta ns. talousmetsää, joka korjataan noin 40 vuoden kuluttua. Emme myöskään istuta alueille, joista on korjattu puut ja jonne pitää jo lakisääteisestikin istuttaa uudet taimet. Meille on erittäin tärkeää, että meidän istuttamamme metsä syntyy ainoastaan, koska asiakkaamme on niin halunnut. Näin varmistamme, että yrityksen ostama uudelleen metsitys tapahtuu heidän ilmastotekonsa seurauksena.

Myös jaloja lehtipuita on mahdollista istuttaa, jos Luke ja kunta sitä toivovat”, Puuni Oy:ssä myynnistä, markkinoinnista ja operatiivisesta toiminnasta vastaava Miikkael Niemi sanoo.

Insinööritaustainen Niemi aloitti nykyisessä tehtävässään vuoden alussa ja on sitä ennen toiminut kehitystehtävissä teollisuudessa ja pk-sektorilla.

Istutettavat maa-alueet ovat tyypillisesti esimerkiksi heinittyvää entistä peltomaata tai turvetuotannosta poistunutta suota. Maa-alue säilyy kunnan omistuksessa, ja huoltohakkuista kertyvät puut ovat kunnan omaisuutta.

”Kunnat ovat meille hyvä yhteistyökumppani, koska näin varmistamme, että hiilinieluja hoidetaan jatkuvasti ja ammattitaidolla. Kunnissa toimintaa myös seurataan ja arvioidaan, ja päätöksentekoon osallistuu useita toimijoita.”

Edelläkävijänä Mikkeli

Mikkeli oli ensimmäinen Puunin kanssa sopimuksen ilmastoyhteistyöstä tehnyt suomalaiskunta ja todennäköisesti myös maan ensimmäinen kunta, joka aloitti uudelleenmetsittämisen tavoitteena taistella ilmaston lämpenemistä vastaan. Puuni Oy on solminut Mikkelin kaupungin kanssa yhteistyösopimuksen, jonka perusteella yrityksen asiakkaille on istutettu puita jo kolmeen kohteeseen Mikkelissä.

Pensaspelto on entistä maatalousmaata, jolle istutettiin keväällä 2020 koivikkoa. Myös Suonsaareen istutettiin samaan aikaan entiselle maatalousmaalle siperiankuusta ja rauduskoivua.

Kovalansuolla 15 hehtaarille aloitettiin istutukset tämän vuoden keväällä ja niitä jatketaan ensi keväänä. Entiselle turvetuotantoalueelle on istutettu mäntyjä ja tuhkaamisen ansiosta on saatu kasvamaan siemenestä myös hieskoivua.

”Mikkelissä on hyvät yhteistyökuviot ja jatkosuunnitelmat mahdollistavat hiilinielujen luomista laajemminkin.”

Mikkelin lisäksi Puuni Oy on istuttanut metsää myös Lempäälän kunnan alueella neljään kohteeseen.

”Lempäälässä yhdelle kohteista muodostuu ns. kansallisromanttinen koivikko, joka kaavoitetaan puistoalueeksi. Istutuskohteilla voi olla myös pitkäkestoista yhteisöllistä merkitystä alueen asukkaille.”

Käytännönläheinen visio

Puuni Oy:n kehittämisestä vastaa sen kolme perustajaa, joista tunnetuin on menestyksekkään kansainvälisen uran uimahyppääjänä tehnyt Joona Puhakka. Hän ideoi yrityksen toimintamallin ja toimii hallituksen puheenjohtajana.

”Taustalla on ajatus, että luomme yrityksille mahdollisuuden todentaa arvonsa ja ostaa selkeää ja helposti ymmärrettävää uudelleenmetsitystä, jonka seurauksena saamme sidottua hiiltä ilmakehästä pois hidastaen ilmaston lämpenemistä. Uskomme vahvasti, että kun saamme yritykset kunnolla mukaan, pystymme tekemään merkittäviä ja pysyviä toimenpiteitä luontomme ja ympäristömme puolesta. Ja kyllä, meillä on oma lehmä ojassa ja haluamme saada jätettyä Suomen metsät nykyistä parempaan kuntoon. Tässä kunnat saavat hyvää näkyvyyttä ja metsäalueet jäävät kuntalaisten perinnöksi”, Puhakka linjaa.

Niemi vakuuttaa, että puiden istutus on yrityksille loistava tapa tehdä konkreettista työtä ilmaston lämpenemistä vastaan ja samalla osoittaa käytännön toimien kautta yhtiön ympäristöarvoja.

”Hiilinieluja istutetaan sen verran, mitä asiakkaat niitä haluavat eli toiminnalla on suora kytkentä asiakkaan tarpeeseen. Takaamme läpinäkyvyyden, sillä kerromme kohteiden koordinaatit ja kuka tahansa voi käydä paikan päällä katsomassa puuston kasvua. Lisäksi meillä on lyhyt tuotantoketju, jossa ei ole välikäsiä tai monimutkaisia krediittijärjestelmiä. Hienoa on ollut myös se, että yleensä asiakasyritykset ihmettelevät, miten rahallisesti yllättävänkin halpaa puiden istutus ja nielujen hoitaminen voi olla.”

Puustellin väki jalkautui suolle

Perheomisteinen, yli satavuotias Harjavalta Oy valmistaa muun muassa Puustelli-tuotemerkillä keittiöitä. Mikkelissä sijaitsee yksi yrityksen harvoista omista tehtaanmyymälöistä. Siellä 27 vuotta työskennellyt, nykyään myymäläpäällikkönä toimiva Tero Immonen oli mukana keväällä istuttamassa puita Kovalansuolle.

”Siellä oli melkoinen kansanjuhla, kokki laittamassa ruokaa ja useita Puuni Oy:n asiakasyrityksiä oli mukana. Meiltä myymälästä lähti koko myyntipoppoo Kovalansuolle. Olen itse istuttanut tuhansia taimia ennenkin, joten se oli tuttua puuhaa. Paikalla oli aloittelijoita opastamassa kaksi kaupungin metsuria, ja he hoitivat urakan loppuun.”

Vastuullisuus näkyy vahvasti Puustellin keittiövalikoimassa. Tätä päivää on, että lastulevyn, laminaatin ja maalipintojen sijaan käytetään biokomposiittia. Tasoja valmistetaan muun muassa maasälvästä, savesta ja kvartseista. Nykyään keittiökaappien hyllyjä tehdään lasista ja ovia puusta. Myynnissä on myös Miinus-keittiö, jonka rakenteissa käytetään kotimaista patentoitua biokomposiittia, jossa hiilijalanjälki on 50 prosenttia pienempi tavalliseen kalustelevyyn verrattuna.

”Vastuullisuus näkyy kaikessa markkinointimateriaalissamme ja verkkosivustoillamme. Puuni Oy:n kanssa puiden istutuksesta sopi tehtaamme. Tampereen yrittäjävetoisella myymälällä on vastaavaa toimintaa Lempäälän istutuskohteilla. Olemme varmasti jatkossakin mukana, jos emoyhtiö niin haluaa. Kerron mielelläni myös asiakkaille siitä, että teemme oman osamme vastuullisuuden eteen täällä Mikkelin-myymälässäkin.”

Mikkeli etsii uusia alueita istutettavaksi

Mikkelin kaupunkikehitysjohtaja Jouni Riihelä on ollut alusta saakka luomassa yhteistyötä Puuni Oy:n kanssa.

”Alun perin ajatus siitä, että muutetaan maailmaa ja tehdään kompensaatiot todellisiksi, oli aivan keskeinen, tartuimme siihen ja innostuimme.”

Mikkelille on Riihelän mielestä luontevaa olla edelläkävijänä tämäntyyppisessä yritysyhteistyössä.

”Kaupunkina olimme ensimmäisten joukossa konkretisoimassa hiilijalanjäljen laskentaa, henkilöstön osallistamista ja varsinaista kompensaatiota istutettavilla puilla. Alleviivaisin tässä kuitenkin Puunin toimintatapaa ja osaamista. Se haastoi meidätkin tekemään toisin ja toki kaupunkina tartuimme aivan välittömästi tilaisuuteen ja olemme osaltamme tukemassa uutta liiketoimintaa.”

Mikkelin kaupungilla on valmius ja halua hakea uusia alueita puiden istutukseen.

”Toki riippuu yrityksen kaupallisesta onnistumisestä, kuinka ja missä vaiheessa uudet alueet ovat ajankohtaisia.”

Riihelä vinkkaa muillekin kunnille, että tämäntyyppinen toimintamalli on helppo tapa lähteä mukaan ilmastotalkoisiin.

”Minusta koko ketjuajattelun implementointi osaksi kunnan tai yrityksen toimintaa ja henkilökunnan sekä asiakkaiden ymmärrystä on ilmastotalkoissa aivan keskeistä. Varsinainen puiden istutus on se aktiivisen toiminnan osuus, piste i:n päälle. Ymmärrys taustoineen ja konkretia yhdessä motivoivat varmasti kantamaan oman korren kekoon.”

Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen
Pääkuva: Puuni Oy:n Petri Kämäräinen, Miikkael Niemi ja Juha Siitonen Kovalansuolla

Mikkeliläinen Inray Oy on kehittänyt röntgenskannereita, joille löytyy käyttöä esimerkiksi energia-, sellu- ja puunjalostusteollisuudessa. Viime vuodet vientimarkkinoita avannut yritys toimittaa nyt ensimmäisiä järjestelmiään ulkomaille.

Vuonna 2009 perustetun Inray Oy:n pääkonttori sijoittui kolme vuotta sitten Sammonkadun Tuma-taloon. Yrityksen perustivat mikkeliläiset Janne Kovanen ja Mika Muinonen. Nykyään Kovanen vetää yritystä toimitusjohtajana ja Muinonen vastaa myynnistä ja markkinoinnista.

Pääkonttori on Mikkelissä, ja ohjelmistoja koodataan myös Espanjan Malagassa parin koodarin voimin. Espanjan tytäryhtiö sai alkunsa Xamkin espanjalaisen opiskelijan työharjoittelujaksosta, joka venyi useita vuosia pitkäksi työsuhteeksi ennen kuin hän päätti palata kotimaahansa. Hän jatkaa edelleen Inrayn palveluksessa.

Palveluja energiasektorille

Inray myy asiakkailleen räätälöityjä järjestelmiä, jotka mittaavat reaaliaikaisesti biomassojen laatua, kuten kosteutta, tunnistavat raaka-aineita sekä pystyvät havaitsemaan materiaalivirroista kiviä, metalleja ja muita vierasesineitä. Mittaustiedon avulla laitokset pystyvät tehostamaan tuotantoaan.

”Tuotteemme käyvät tällä hetkellä hyvin kaupaksi. Maailmanlaajuisesti on pulaa hyvälaatuisista ja edullisista biopolttoaineista. Voimalaitokset joutuvatkin käyttämään aiempaa haastavampia polttoaineita, jolloin luotettava laadunmittaus on aiempaa tärkeämpää”, myyntijohtaja Muinonen sanoo. Hän valmistui aikanaan Mikkelin ammattikorkeakoulun ympäristöosastolta mittaus- ja laitetekniikan insinööriksi ja siirtyi vuonna 2014 täysipäiväiseksi yrittäjäksi Inraylle.

Yrityksen asiakaskuntaan kuuluu sellu- ja energiateollisuuden toimijoita. Jatkossa odotetaan etenkin puunjalostusteollisuuden asiakkuuksien lisääntyvän.

”Modulaariset järjestelmämme on mahdollista räätälöidä eri asiakasryhmien tarpeisiin. Pystymme toimittamaan esimerkiksi käytössä olevien voimalaitosten haastaviin tiloihin ja olosuhteisiin sopivia ratkaisuja.”

Vienti lähdössä käyntiin

Vientimarkkinoita inraylaiset ovat kartoittaneet pitkään. Vuosien työn tuloksena Espanjassa ollaan pääsemässä mukaan uusiin biovoimalaitoshankkeisiin.

”Espanjan lisäksi tähtäämme etenkin Baltian maiden ja Pohjoismaiden markkinoille. Olemme olleet mukana Mikkelin kehitysyhtiö Miksein vientihankkeissa ja sitä kautta onkin löytynyt kumppaneita Baltiasta ja Tanskasta.”

Muinonen on huomannut, että yrityksellä oli viisas strategia, kun viennin aloitukseen varattiin useampi vuosi aikaa.

”Kun viedään uuteen maahan uudenlaista teknologiaa, joka meillä Suomessa on jo tuttua, mutta siellä aivan uutta, läpimurtoon kuluu aikaa. Esimerkiksi Tanskan markkinat avautuivat vasta useiden vuosien asiakkaiden ”kouluttamisen” eli tietoisuuden lisäämisen myötä. Jatkuvasti kasvava referenssien määrä Suomessa on tietenkin edesauttanut myös Tanskan markkinoille pääsyä.”

Inray tekee yhteistyötä useiden paikallisten yritysten kanssa.

”Tanskan projektissa loppuasiakkaalla oli tiukat vaatimukset laitetilan rakenteiden, materiaalien ja korroosiosuojauksen osalta. Sopiva räätälöity laitetila projektiin löytyi Harri Haavikko Oy:ltä.”

Yhteistyö Harri Haavikon kanssa alkoi tänä vuonna. Yritykset ovat olleet yhdessä Tampereen energiamessuilla, ja molemmat ovat mukana myös Miksein vientihankkeessa.

”Tällainen yhteistyö onkin luontevaa, kun pyörimme samoilla markkinoilla.”

Muinonen on asettanut tavoitteeksi, että kun uusiin vientitapahtumiin lähdetään mukaan, niistä pitäisi kustakin löytyä 2-3 relevanttia kontaktia.

”On erittäin hyvä, kun pääsee keskustelemaan suoraan loppuasiakkaiden kanssa”, äskettäin vientihankkeen Puolan-vierailulle osallistunut Muinonen tuumii.

Uusia osaajia vauhdittamaan kasvua

Muinonen uskoo, että Inray kasvaa tästä eteenpäinkin tasaisesti. Yrityksen tämän vuoden liikevaihto tulee olemaan noin 1,5 miljoonaa euroa.

”Korona viivästytti monia uusia investointihankkeita, joihin olimme tarjoamassa ratkaisujamme. Ne ovat sittemmin realisoituneet kaupoiksi. Ne ovat toteutusvaiheessa tänä ja ensi vuonna. Projektien toteutukseen tarvitaan lisää henkilöstöä eri tehtäviin.”

Yritys pyrkii hyödyntämään tuotantoketjussaan mahdollisimman paljon eteläsavolaisia yhteistyökumppaneita. Mikkelin seudulta löytyvät sähköpuolen asennuksiin erikoistuneet alihankkijat ja täällä myös valmistuvat yrityksen tarvitsemat laitesuojat.

”Me keskitymme ydinosaamiseemme ja ostamme tarvittaessa käyttöönottoon ja asennukseen liittyviä palveluita alihankkijoiltamme myös eri puolilta maata.”

Yrityksen palveluksessa on noin kymmenen työntekijää, ja heidän lisäkseen joukko harjoittelijoita. Uusia työntekijöitä rekrytoidaan koko ajan.

”Etsimme etenkin projektipäälliköitä ja projekti-insinöörejä, joilla olisi tekniikan alan DI- tai insinöörikoulutus. Myös asennuksiin ja huoltoon liittyviä tehtäviä on tarjolla. Koulutuspohja ei aina ole oleellista, vaan osaaminen ja asenne työntekemiseen.”

Yritysneuvonnalla on tärkeä rooli

Muinonen tuntee hyvin Mikkelin seudun yritysten käytössä olevan asiantuntijaverkoston. Hän veti itsekin kehitysyhtiössä vuosina 2012-14 bioenergiasektorin kehittämishanketta.

”Muistan Inray Oy:n alkuvuosilta, miten tärkeää oli, että Mikseistä saimme alun kasvuvaiheeseen asiantuntevaa apua. Marjo Niittuaho-Nastolin on ollut monissa eri vaiheissa mukana yrityksemme kehittämisessä.”

Muinonen pitää tärkeänä, että Mikkelin seudulle sijoittumista pohtivat yritykset saavat tiedon siitä, että täällä neuvontapalvelut ovat helposti ulottuvilla ja laadukkaita.

”Hyvä yritysneuvonta auttaa houkuttelemaan uusia yrityksiä tänne ja varmistaa, että täältä löytyy helposti yhteistyöverkostoja, jotka auttavat yritystä kasvamaan, kehittymään ja kansainvälistymään.”

Miksein vientihankkeen yritysten kansainvälistymisasiantuntija Karoliina Tilaeus toivottaa kansainvälistymisestä kiinnostuneet uudet yritykset mukaan etsimään uusia vientimarkkinoita ja markkina-alueita.

”Esimerkiksi Puola ja Espanja on markkinana nyt todella mielenkiintoinen. Teimme Mikkelin seudun yritysten kanssa marraskuussa vientimatkan Puolaan ja Espanjaan ja vaikuttaa siltä, että myös lisää kauppaa alueemme yrityksille on tulossa. Espanjalaisten kanssa valmistelemme myös vastavierailua Etelä-Savoon ensi vuoden puolelle.”

Inray Oy on mukana Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n koordinoimassa Biotalous ja Cleantech -miniklusterin vienti- ja kansainvälistymishankkeessa. Hanke edistää yritysten kansainvälistymistä sekä uusien vientimarkkinoiden ja markkina-alueiden saavuttamista. Hankkeeseen otetaan jatkuvasti mukaan sellaisia yrityksiä, joita kansainvälistyminen kiinnostaa.

Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Yli 30 vuotta vaativien ohutlevypohjaisten tuotteiden sopimusvalmistusta asiakkailleen tehnyt joroislainen Alufer Oy on kehittänyt oman tuoteperheen, joka kiinnostaa myös kansainvälisiä asiakkaita.

Viitostien kupeessa Kuvansin teollisuusalueella sijaitseva Alufer on vakavarainen perheomisteinen yritys, jolla on useampia tukijalkoja. Yritys työllistää tyypillisesti 5-12 työntekijää sekä hyödyntää vuokratyövoimaa tasaamaan ruuhkahuippuja. Tänä vuonna liikevaihto on reilut miljoona euroa.

Sopimusvalmistusta yritys on tehnyt kotimaisten asiakkaiden lisäksi myös amerikkalaisille, hollantilaisille ja espanjalaisille yhteistyökumppaneille. Parhaillaankin yrityksen hallissa on odottamassa amerikkalaisasiakkaan toivomaa alumiiniprofiilia useiden kilometrien verran, koska asiakas halusi varmistaa seuraavienkin toimitusten onnistuvan nopealla aikataululla.  Yhdysvaltojen osuus yrityksen liikevaihdosta on tällä hetkellä peräti 60 prosenttia.

”Vahvuutemme on, että toimitamme kaikki tuotteemme asiakkaille valmiiksi testattuina ja vastaamme siitä, että toimitukset hoituvat ajallaan. Toimitamme asiakkaillemme muun muassa paperin laaduntarkkailuun ja turvallisuuteen liittyviä tuotteita”, yrityksen perustaja, toimitusjohtaja Esko Kupiainen kertoo.

Yrityksellä on myös vakituisia kotimaisia asiakkaita, kone- ja laitevalmistajia, joille toimitetaan toiveiden mukaisia räätälöityjä ratkaisuja.

”Meillä on useampia tämäntyyppisiä tärkeitä asiakkaita Etelä-Savossa. Nämä asiakkuudet varmistavat, että työtä riittää tasaisesti ympäri vuoden koronankin tyyppisissä erikoistilanteissa.”

Tarjousten perusteella tehtävää alihankintaa yritys tekee useille valtakunnallisille yrityksille ja lähialueilla toimiville yrityksille.

Yrityksellä on hulppea Joroisten kunnan vuonna 2007 rakennuttama halli, josta löytyy tuotantotilaa kasvuun ja kansainvälistymiseen. Avajaisissa puheen piti silloin valtionvarainministerinä toiminut Jyrki Katainen.

Oma tuoteperhe vientimarkkinoille

Kupiainen on taustaltaan konepiirtämiseen erikoistunut koneteknikko. Viime vuosina hän on kehitellyt yhdessä tiiminsä kanssa asiakkaiden toiveisiin vastaavia tuotteita ja avannut niille vientimarkkinoita. Insinööritaustainen, monissa kehittämishankkeissa urallaan mukana ollut Heikki Kamppuri osallistuu viennin edistämiseen ja tuotekehitykseen projektityyppisesti.

Tuoteperheen ensimmäinen tuote oli täryhiomakone, joka viimeistelee automaattisesti työstökoneilta tulevat kappaleet ja niiden terävät reunat. Kone oli viitisen vuotta yrityksen omassa käytössä ja sen ominaisuuksia kehitettiin, kunnes huomattiin, että siitä saisi jatkokehittelyllä myyntituotteen. Täryhiomakoneen käyttö nopeuttaa tuotantoprosessia sekä säästää kustannuksia ja aikaa, kun osien viimeistelyä ei tarvitse tehdä käsin.

”Kehittelimme työnimeltään AluShake-koneen Ruotsin markkinoille. Kehittämäämme täryhiomakonetta voidaan räätälöidä tarpeen mukaan erilaisiin tuotantoprosesseihin, ja siksi se kiinnostaa myös isojakin yrityksiä. Lappeenrannan yliopistossa laitetta käytetään muun muassa koekappaleiden viimeistelyssä varmistamaan laadun tasaisuutta.”

Seuraavaksi Ruotsin messumatkalta saadun palautteen pohjalta ideoitiin AluClean-vedenpuhdistusyksikkö, joka puhdistaa tuotannossa syntyvästä jätevedestä prosessijäämiä. Tälle tuotteelle on haettu patenttia, ja käsittely on välipäätösvaihessa.

”Laitteen ideana on suljettu kierto niin, että saamme otettua prosessissa käytetystä vedestä talteen haitalliset kemikaalit, joita ei voi päästää viemäreihin ja metallit kierrätykseen. Laitteen käyttö säästää kustannuksia ja aikaa, eikä siitä synny ylimääräistä ympäristökuormaa.”

Kehitystyössä on mukana Jyväskylän yliopiston professori Ari Väisänen tiimeineen. Yliopiston kemian tutkijat testaavat veden laadun ennen ja jälkeen prosessin varmistaakseen, että kaikki jäämät saadaan talteen. Samalla saadaan tarkkaa tietoa veden puhtaudesta ja analysoitua kemikaalit. Myös tämän laitteen jatkokehittelyssä piilee uuden liiketoiminnan mahdollisuuksia.

”Jatkokehitykseen liittyen olemme keskustelleet yhteistyöstä 4D scavenger -teknologian avulla vesiä puhdistavan jyväskyläläisen Weeefiner Oy:n kanssa. Näkemyksemme mukaan teknologioitamme yhdistämällä voimme saavuttaa ennen näkemättömän tehokkuuden prosessivesien puhdistuksessa ja metallit saadaan kierrätettyä uudelleen käyttöön.”

”On tärkeää saada talteen kalliit metallit niin, että ne jäävät puhdistusyksikköön ja saadaan sieltä kätevästi talteen uusiokäyttöä varten. Parhaillaan testataan, saadaanko talteen myös mikromuovit. Uskon, että tätä laitetta voidaan hyödyntää myös useissa erilaisissa tuotantoprosesseissa.”

Myös tuoteperheen kolmas tuote kehitettiin selkeään tarpeeseen. AluHeat on lämpöpöytä, jolla käsitellyt metalliosat voidaan kuivattaa tehokkaasti ennen kuin ne lähtevät jatkojalostukseen, kokoonpanoon, pintakäsittelyyn tai suoraan tuotantoprosessiin.

”Lämpöpöytä on meillä tuotekehitys- ja testausvaiheessa. Ideana on, että sen avulla saadaan nopeasti kuivattua viimeistellyt kappaleet, jotta ne pysyvät ruosteettomina, ja tuotantoprosessia saadaan nopeutettua. Laite on testikäytössä yhdellä eteläsavolaisella asiakkaallamme, ja käyttäjäpalaute on ollut positiivista.”

Vienti käyntiin Puolassa

Aluferin tavoitteena on myydä täryhiomakonetta ja puhdistusmenetelmää pakettina asiakkaille. Ensimmäiset kontaktit on jo löydetty Puolasta, ja markkina vaikuttaa erittäin mielenkiintoiselta. Mikkelin kehitysyhtiö Miksein vientihankkeen kautta tutkittiin Itä-Euroopan ja erityisesti Puolan markkinamahdollisuuksia.

”Ilman Miksein Miniklusteri-hanketta tuskin olisimme Puolaan lähteneet. Nyt Puola näyttää erittäin potentiaaliselta markkinalta meille. Kun olimme vientihankkeen reissulla Puolassa, Heikki huomasi, että Poznanissa oli samaan aikaan kiinnostavat messut. Lähdimme käymään siellä ja löysimme kiinnostuneen dealerin, jonka kanssa on ensimmäinen edustussopimus jo allekirjoitettu. Heillä on omissa tiloissaan show room, jossa he esittelevät edustamiaan koneita. Me saamme omat laitteemme sinne esille ja käymme marraskuun lopussa paikan päällä kouluttamassa myyjiä ja suunnittelemassa myynnin edistämistoimenpiteitä ja messutapahtumia. Tulemme esittelemään tuotteitamme puolalaisille ja saksalaisille potentiaalisille asiakkaille.”

Tavoitteena on tehdä puolalaisen myyjäliikkeen kanssa yhteistyötä myös Baltian alueen maissa.

”Puola on markkinana nyt todella mielenkiintoinen. Teimme Mikkelin seudun yritysten kanssa juuri kaksi viikkoa sitten vientimatkan Puolaan ja vaikuttaa siltä, että myös lisää kauppaa alueemme yrityksille on tulossa”, kertoo yritysten kansainvälistymisasiantuntija Karoliina Tilaeus Mikkelin kehitysyhtiö Mikseistä.

Kehitystyö jatkuu

Parhaillaan kehitetään myös mallia, jolla taataan laitteiden huolto hyödyntäen digitaalisia ratkaisuja.

”Ajatuksena on kehittää esimerkiksi matkapuhelinsovellus, joka kertoo huoltohenkilölle ennakoivasti, vaikkapa kertyvän metallin painon mukaan, koska puhdistuslaitteen tyhjennys edellyttää käyntiä. Tästä meidän on mahdollista kehittää lisäkassavirtaa, kun saamme huoltohenkilölle luotua järkeviä huoltoreittejä.”

Kupiainen ja Kamppuri ovat käyneet paljon kansainvälisillä messuilla Puolan lisäksi muun muassa Yhdysvalloissa, Japanissa, Saksassa ja Englannissa. Parhaillaankin he suunnittelevat messureissua Japaniin.

Nyt esittelyssä olevan tuoteperheen lisäksi Alufer on valmistanut yhdelle ruotsalaiselle asiakkaalle erikoisvalmisteisen testauskontin, jossa voidaan testata turvallisesti esimerkiksi räjähdysherkkiä komponentteja.

”Olemme jo suunnitelleet tämän laitteen jatkokuvioita ja ajatuksena on, että koelaitos voisi nousta aikanaan esimerkiksi Joroisiin.”

Alufer Oy on mukana Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n koordinoimassa Biotalous ja Cleantech -miniklusterin vienti- ja kansainvälistymishankkeessa. Hanke edistää yritysten kansainvälistymistä sekä uusien vientimarkkinoiden ja markkina-alueiden saavuttamista. Hankkeeseen otetaan jatkuvasti mukaan sellaisia yrityksiä, joita kansainvälistyminen kiinnostaa.

Teksti ja kansikuva: Päivi Kapiainen-Heiskanen