Vuonna 2011 Suomeen rantautunut kansainvälinen pörssiyritys Trimble on laajentanut viime vuosina toimintaansa yritysostoin.
Suomen neljästä toimipisteestä yksi sijaitsee Mikkelissä, ja sinne etsitään parhaillaankin uusia osaajia kehittämään metsätoimialan yrityksille ohjelmistoja.
Nasdaqiin listautuneen Trimblen pääkonttori löytyy Piilaaksosta. Kahdeksalla toimialalla toimiva yritys tuli alkujaan Suomeen ostettuaan Tekla-nimisen pörssiyhtiön, joka on nykyään Trimble Solutions.
Mikkelin yksikkö kuuluu Trimble Forestry Europe -yhtiöön, joka on keskittynyt metsätoimialan ohjelmistokehitykseen. Trimble Forestry on ostanut Suomesta yhteensä kolme metsätoimialan ohjelmistoyritystä, joista ensimmäisen vuonna 2015 tullessaan Suomeen.
Alkuvuonna Mikkelin-yksikkö otti käyttöönsä Länsi-Savon toimitilan yläkerrasta 400 neliötä, jossa työskentelee viidesosa yrityksen suomalaisista työntekijöistä eli 24.
Trimblen Euroopan toimintojen johtaja Perttu Aunola ja Mikkelin yksikköä vetävä Petri Palo työskentelivät aiemmin metsäalalle ohjelmistokehitystä tekevissä yrityksissä.
”Trimble Forestry pystyy nyt tarjoamaan suomalaisasiakkaille tehtyjä ratkaisuja myös kansainväliseen markkinaan. Tämä on yritykselle kasvun paikka, ja siksi vahvistamme teknistä osaamistamme rekrytoinnein”, Perttu Aunola kuvaa.
Tänä syksynä Mikkelissä on jo aloittanut ohjelmistokehittäjä. Parhaillaan etsitään tiimiin tietokanta-asiantuntijaa, jonka toivotaan sijoittuvan ensisijaisesti Mikkeliin.
”Täällä Mikkelissä erityisosaamisemme on sahateollisuudessa ja puunhankinnan ratkaisuissa. On aika uniikkia globaalisti, että osaaminen kattaa koko arvoketjun puunhankinnasta sahaukseen ja pystymme toimittamaan merkittäville kansainvälisille ja suomalaisille toimijoille ratkaisuja siihen. Meillä on käytössämme kokonaisvaltaiset ratkaisut puunhankintaan ja metsäomaisuuden hallintaan.”
Asiakaskuntaan kuuluvat muun muassa Versowood, Pölkky, Metsä Group, Stora Enso ja Metsähallitus . Trimble Forestry toimii Suomessa neljällä paikkakunnalla eli Espoossa, Kouvolassa, Jyväskylässä ja Mikkelissä.
”Kaikilla näillä paikkakunnilla on koulutusta, joka tukee meitä saamaan uusia osaajia. Pääkaupunkiseudulla kilpailu osaajista on todella kovaa. Maakunnissa vaihtuvuus on isossa kuvassa ehkä vähän maltillisempaa eli sekin tukee Mikkelissä toimimistamme.”
Yrityksellä on ollut jo aiemmin yhteistyötä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamkin kanssa. Hyviä kokemuksia on muun muassa lopputöiden tekijöistä. Nyt yhteistyötä haluttaisiin viritellä uudelleen. Yritystä kiinnostaisi tarjota lopputyömahdollisuuksia, harjoittelupaikkoja sekä työpaikkoja valmistuneille. Metsänhoitajataustainen Aunola on itsekin perehtynyt ohjelmistokehitykseen 1990-luvulta saakka työn kautta.
”Trimblen dna:ssa on, että me ollaan hyvin vahva toimialayhtiö. Haluamme olla lähellä asiakkaitamme, ymmärtää heidän liiketoimintaprosessejaan ja toimittaa ratkaisuja niihin. Metsätoimiala on meille tosi, tosi tärkeä. Toimialan osaaminen on tärkeää ohjelmistokehittäjästä alkaen. Se ei kuitenkaan tarkoita, että koulun penkiltä pitäisi osata metsäasiat, sillä me pystymme kouluttamaan. Meillä on metsätoimialan koulutuksen saaneita ihmisiä töissä varmaan kymmenkunta. Lisäksi olemme ohjelmistotalo, joten tarvitsemme osaamista moderneista webbi- ja pilvipalveluteknologioista. Xamkin koulutustarjonta on tosi mielenkiintoinen meidän näkökulmastamme.”
Erityinen uusi tarve yhtiöllä on tällä hetkellä ns. business analyst -osaajille, jotka ymmärtävät syvällisesti asiakkaiden liiketoimintaprosesseja ja pystyvät toimimaan kehitystiimin ja asiakkaan välissä.
”He pystyvät tuomaan tuotteitamme asiakkaille ja tarkastelemaan niitä asiakkaan liiketoiminnan tarpeiden kautta.”
Strategisena kasvusuuntana nähdään data-analytiikka. Yritys pitää tärkeänä, että Xamkin Kouvolan kampuksella kehitetään data-analytiikan koulutusta.
”Strukturoidun ja strukturoimattoman erilaisen liiketoimintadatan yhdistely on meille strateginen suunta. Olemme toimittaneet toiminnanohjausjärjestelmiä metsäteollisuudelle, niin asiakkaamme saavat tietoa liiketoiminnastaan yli koko arvoketjun. Seuraava vaihe on, että liiketoimintaprosessia pystytään optimoimaan. Meillä on jo tuotantokäytössä esimerkiksi puun katkonnan ohjaukseen ohjelma, jotta hakkuukone pystyy haluttaessa katkomaan puun jo metsässä haluttuun mittaan, mikä parantaa sahan kannattavuutta.”
Aunola muistuttaa, että yleensä yrityksen suomalaisilla asiakasyrityksillä on itselläänkin vahvaa omaa ohjelmisto-osaamista. Valtavirtana kuitenkin on, että varsinainen ohjelmistokehitys tehdään usein oman talon ulkopuolella.
”Tietohallinto, tietohallintojärjestelmän ohjaus ja liiketoiminnan kehittäminen pidetään omissa käsissä ja niihin voi olla hyvinkin vahvat resurssit.”
Trimble Forestry tekee valmisohjelmistoja, joita asiakas pystyy ottamaan käyttöön. Tavoitteena on tuottaa asiakkaille lisäarvoa sillä, ettei kaikkia ohjelmistoja tarvitse räätälöidä itse. Yleensä ohjelmistot sijaitsevat ohjelmistotalon serverillä tai kansainvälisten pilvipalvelujen alustoilla, mistä ne ovat käytettävissä ajasta ja paikasta riippumatta.
”Perinteisesti Suomessa isotkin toimijat ovat toimineet niin, että ohjelmistot on tehty räätälöidysti, mutta silloin projektit kestävät tyypillisesti vuosia. Kun niistä tulee asiakaskohtaisia, ohjelmistojen elinkaaren hallinta voi tulla ongelmalliseksi. Me teemme ohjelmistotuotteita ja vastaamme niistä joissain tapauksissa myös palveluna asiakkaille eli asiakas maksaa niistä käytön mukaan.”
Vaikka Suomessa metsäala onkin jo pitkällä digitaalisten palvelujen kehittämisessä ja käytössä, Aunola muistuttaa, data-analytiikan kanssa ollaan vielä lähtökuopissa.
”Uskomme, että nyt on murroksen paikka sekä teknologisten mahdollisuuksien että pilvipalveluteknologian puolella, mutta myös sen osalta, että toiminnanohjausjärjestelmät ovat paikoillaan keräämässä dataa. Seuraava kasvusuunta on data-analytiikassa ja datalähtöisissä palveluissa. Ja siinä paikallisilla toimijoilla on merkittävä rooli kasvatettaessa osaamista ja osaajapoolia. Uskon, että ihmisille, jotka energisoituvat metsätoimialasta ja tietotekniikasta, Trimble on ykköspaikka Suomessa ja kansainvälisestikin.”
Teksti ja videot: Päivi Kapiainen-Heiskanen
