Jukka Kumpusalo, Author at Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy

Mikkeli valittiin finaaliin Kuntien parhaat kiertotalousteot -kilpailussa

Osasto: 21.6.2022 by Jukka Kumpusalo

Kuntien parhaat kiertotalousteot -kilpailu nostaa esiin parhaimpia toimenpiteitä, jotka edistävät kestävää luonnonvarojen käyttöä ja alueellista hyvinvointia. Vuonna 2022 käydyssä kilpailussa finaaliin valittiin 20 kiertotaloustekoa.

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy on saanut valtakunnallista huomiota kokeilullaan, jossa edistetään tyhjilleen jääneiden maaseudun hirsirakennusten uudelleenkäyttöä. Kokeilu on valittu finalistiksi Kuntaliiton, Sitran ja Suomen ympäristökeskuksen järjestämässä Kuntien parhaat kiertotalousteot -kilpailussa.

Mikkelin kaupunki on osallistunut vuodesta 2019 asti EU:n rahoittamaan CityLoops-projektiin, jossa on mukana seitsemän kaupunkia seitsemästä maasta. Tavoitteena on kehittää rakennus- ja purkujätteen kiertoa. Yhtenä teemana Mikkelissä alettiin pohtia kaupungin purkukohteiden puujätteiden kierrätystä. Puujätettä ei kierrätetä, vaan toimitetaan murskattuna energiantuotantoon.

”Se on ongelma, koska puujätteen hyödyntäminen polttamalla kuormittaa ilmastoa siinä missä rakennusten paikoilleen lahoaminenkin”, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n kiertotalousasiantuntija Raimo Lilja kertoo.

”Puulle haluttiin löytää mahdollisemman korkea-arvoisia kierrätystapoja ja uudelleenkäyttöä. Samalla huomasimme, että arvokkainta puutavaraa ovat käsin veistetyt perinnehirret, joita löytyykin kaupungin sijaan maaseudulta”, Lilja jatkaa.

Hirsien uudelleenkäyttökokeilussa on mukana neljä hirsirakentamisen osaajaa: Hirsirakennukset V. Sairanen, ICT & Perinnerakentaja Tmi, Mikkelin Rakennus ja Saneeraus Oy sekä Poklossi Oy. Purkutyössä apuna on Mikkelin Romu Oy. Yrittäjät tarjoavat purkamisen lisäksi hirsirakentamista perinteisin menetelmin joko vanhoista, patinoituneista hirsistä tai uusista hirsistä sekä hirsirakennusten korjausrakentamista. Hanke tukee siis osaltaan perinteistä hirsirakentamisen osaamista.

Hankkeessa on kartoitettu tyhjillään olevia maaseudun hirsirakennuksia kyselyllä maatalousyrityksille sekä digitaalisen median kautta. Omia kohteita voi tarjota purettaviksi uudella digitaalisella markkinapaikalla https://kiertoon.fi/items. Asiakkaita sekä hirsirakennusten luovuttajina että tilaajina ovat vakituisten asukkaiden lisäksi mm. Etelä-Savon kesäasukkaat. Hirsien kierrätystä esitellään myös Farmari-messuilla Mikkelissä 30.6.-2.7.2022.

”Hankkeessa mukana oleville yrittäjille on tullut tähän mennessä parikymmentä arviointipyyntöä purkuun tarjottavista hirsirakennuksista. Halutuimpia kohteita ovat hirsirakennukset, joita ei ole vuorattu sisä- tai ulkopuolelta ja joissa vesikatto on ehjä”, Raimo Lilja kertoo.

Omistajan pitää varautua siihen, että jos purettavia rakenteita on paljon, purkamisen kustannukset ylittävät selvästi hirsien markkina-arvon. Yrittäjä tai yrittäjät yhteistyössä tekevät tarjouksen, jossa purkukustannusten lisäksi otetaan huomioon jätehuollon ja kuljetusten kustannukset sekä hirsistä maksettava hyvitys.

Yrittäjien avuksi on kehitetty laskentatyökaluja, joita he voivat käyttää arvioidessaan purkutyön kustannuksia ja puutavarasta maksettavia hyvityksiä.

Uuden palvelun avulla rakennuksen omistaja voi osallistua ilmastotalkoisiin, sillä rakennuksen lahoaminen aiheuttaa hiilidioksidipäästöjä. Kehitysyhtiössä ympäristöinsinööritutkinnon harjoittelua suorittanut Ella Kosonen arvioi, että 30 neliömetrin hirsiaitan pelastaminen uudelleenkäyttöön ehkäisee 5720 kiloa hiilidioksidipäästöjä. Vanhojen hirsien käyttäminen uudisrakennukseen, esimerkiksi saunaan, aittaan tai piharakenteisiin vähentää myös metsien hakkaamiseen kohdistuvaa painetta.

Kuntien parhaat kiertotalousteot -kilpailun finalisteja on yhteensä 20 ja voittajat palkitaan Kuntamarkkinoilla 14.-15.9.2022.

Lisätiedot:

Raimo Lilja, kiertotalousasiantuntija
raimo.lilja@mikseimikkeli.fi tai puh. 050 4097 832

Mikkelin kokeilu on toteutettu osana EU:n rahoittamaa CityLoops-hanketta, jossa on mukana kaupunkeja kuudesta Euroopan maasta. Hankkeessa kehitetään rakentamisen ja purkamisen kiertotaloutta. Miksein vastuulla on uusien liiketoimintamallien ideointi ja kehittäminen yhdessä alueen yritysten kanssa.

Artikkelikuva: ICT & Perinnerakentaja Tmi:n Harri Hokkanen on ollut mukana hirsien kiertotalouskokeilussa. Kuva: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Peltialan yritys laajensi yritysostolla toimialaansa

Osasto: 20.6.2022 by Jukka Kumpusalo

Kymmenen vuotta omaa rakennus- ja peltialan yritystään pyörittänyt mikkeliläinen Heikki Tiihonen osti viime vuonna tutulta yrittäjältä asiakaskunnan ja laitteistoa perustaakseen kattojen huoltokartoituksiin erikoistuneen uuden yrityksen.

Jo 15-vuotiaasta rakennusalalla työskennellyt Heikki Tiihonen aloitti kirvesmiehenä, teki töitä vuokrafirmalle ja perusti lopulta toiminimen, jonka kautta teki alihankkijana töitä. Rakennustoimeksiannot jäivät, kun hän perusti vuonna 2012 rakennuspeltisepänliikkeen ja vuokrasi sille koneet. Myöhemmin hän lunasti koneet itselleen.

Savon Rakennus- ja Peltimestarit Oy on erikoistunut tekemään kattoja saneeraus- ja uudiskohteisiin. Tällä hetkellä kaksitoista työntekijää työllistävä yritys toimii Mikkelin Tuskussa hulppealla tontilla, jossa on vielä reilusti rakennusoikeutta jäljellä. Liikevaihtoakin kertyy vuosittain noin 1,4 miljoonaa euroa.

”Olemme keskittyneet rakennuspeltisepän hommiin ja tehneet vuosien varrella tuhansia neliöitä kattoja Mikkelin seudulle. Olemme myös Mikkelissä ainut yritys, joka valmistaa profiilipeltiä. Tilauskantamme on tällä hetkellä hyvä.”

Uudelle toimialalle

Kahdeksisen vuotta sitten Tiihosella alkoi itää ajatus tutun mikkeliläisyrittäjän kaluston ostamisesta. Erityisesti kutkutteli nosturiauton osto. Kauppa kalustosta ja asiakaskunnasta toteutui lopulta viime vuonna.

”Ostin kaupassa nosturiauton ja valmiin asiakaskunnan eli joukon kiinteistönhoitoyrityksiä.”

Itse kaupantekoprosessikin sujui sutjakasti tuttujen kesken. Myyjä pyysi avuksi Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n yritysneuvoja Kirsi Mättölän, joka tuntee hyvin rakennusalan käytänteet ja kehittää yritysten liiketoimintaa tällä hetkellä Rebuild business -hankkeessa. Hän laati selkeän kauppasopimuksen, mikä nopeutti kaupantekoa huomattavasti.

”Ei me siihen sitten tarvittu lakimiestä. Kun tuttujen kesken tehtiin kaupat, niin asiat menivät niin kuin oli sovittu. Kirsi laati sopimuksen, jolla toteutimme yksinkertaisen kaupan kalustosta ja asiakaskunnasta. Vaikka perustin uuden yrityksen, halusin myyjältä tutun puhelinnumeron käyttööni.”

Tiihosen perustama uusi yritys, Kattovahti Oy, tekee katoille ennakoivia huoltokartoituksia ja huoltaa kattoja. Kattovahti tukee emoyhtiön toimintaa, vaikka toimiikin itsenäisesti.

”Kattovahti Oy tekee myös lumenpudotusta, puhdistaa kattokouruja ja korjaa kattojen vuotovahinkoja. Käymme esimerkiksi käy läpi lumiesteiden kunnon talven jäljiltä. Ennakoiville huoltopalveluille on olemassa iso markkina, jolla on tilaa laajentaa toimintaa.”

Tiihonen muistaa nähneensä vaurioita, jotka ovat syntyneet siitä, kun alle neljän millimetrin reiästä on valunut vuosia vettä rakenteisiin.

”Jopa ruuvinreikä voi olla sellainen, josta on vuotanut vettä rakenteisiin vuosikausia. Kun on näin pitkään tehnyt näitä hommia, tietää kyllä, mistä etsiä mahdollisia vuotokohtia.”

Kattovahdin nykyään omistama nosturiauto helpottaa katoilla liikkumista työturvallisesti.

”Katoilla ei aina ole turvakiskoja, joten tikkailla nousu sinne voi olla vaarallista. Nosturiautoa voi käyttää myös räystäiden maalaukseen. Ostamamme nosturiauto tuntuu olevan mikkeliläisille tuttu näky, kun sillä ajellessa saa morjestella ihmisiä koko ajan.”

Kasvunäkymiä riittää

Vuosien varrella Savon rakennus- ja peltimestarit Oy on toteuttanut erilaisia kehittämishankkeita. ELY:n kehittämistuella pystyttiin aloittamaan vuonna 2014 profiilipellin valmistus. Tällä hetkellä myös peltiraaka-aineen saatavuus on hyvä.

”Oman valmistuksen aloittaminen oli investointi- ja kehittämishanke, jossa meitä auttoi Mikseitä edeltänyt yritys. Saimme tuotannon käyntiin hankittuamme oman koneen. Vastaamme kysyntään tekemällä pieniä kattoprofiilieriä paikallisesti, jolloin asiakkaalle jää alemmat rahtikustannukset maksettavaksi.”

Aikanaan yrityksessä toteutettiin myös pieni hanke, jossa syntyi liiketoimintasuunnitelma.

”Nyt pitäisi tehdä uusi liiketoimintasuunnitelma Kattovahti Oy:lle.”

Liikevaihdon kohottua toimitusjohtaja Tiihonen on huomannut, että häneltä menee paperitöihin entistä enemmän aikaa.

”Nyt tarvittaisiin toimistotyöntekijä töihin, jotta saamme parannettua palvelua. Se on oikeastaan tällä hetkellä ainut rekrytointitoiveemme. Tuotannon puolella meillä on tapana ottaa ihmisiä harjoitteluun ja kouluttaa heistä sitten peltiseppiä, kunhan he ovat tutustuneet talon tapoihin.”

Yrityksen toimintaa tukee 15 vuodessa muodostunut yhteistyöverkosto.

”Nykyään meitä osataan jo kysyä töihin julkisellekin puolelle. Olen saanut kentältä palautetta isojen kattoprojektien jälkeen, että saamme jatkossakin kilpailutuksissa tosi hyvät pisteet heiltä.”

Kasvunäkymiä yrityksellä riittää. Tuskun-tontilla on jäljellä rakennusoikeutta noin 1100 neliömetrin verran.

”Meillä olisi mahdollisuus lisätä oman profiilipellin valmistusta kysynnän mukaan. Toimimme tällä hetkellä pääosin oman maakunnan alueella, mutta Kattovahti Oy tekee pistemäisiä, yhden osaajan työpanoksen vaativia kartoituskeikkoja, joten siinä on mahdollisuus liikkua laajemmallakin alueella ketterästi.”

Rebuild Business -hanke tarjoaa maksutonta neuvontaa niin ostajalle kuin myyjällekin yrityskauppatilanteessa. Hanke auttaa yrittäjiä myös liiketoiminnan ja erityisesti sen kannattavuuden kehittämisessä. Rebuild Business -hanke saa rahoitusta Euroopan aluekehitysrahastosta.

Teksti ja artikkelikuva: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Yrittäjät ja EK vaativat digiosaamisen vahvistamista

Osasto: 17.6.2022 by Jukka Kumpusalo

”Suomalaisyritysten pysyttävä teknologian huipulla”

Tiistaina 14.6. julkaistun Digibarometrin mukaan suomalaisyritykset jäävät digiteknologioista saaduissa hyödyissä yhä enemmän verrokkimaiden yrityksiä jälkeen. Yritykset menestyvät erinomaisesti digiteknologian käyttöönottoa mittaavilla osa-alueilla (mm. pilvipalvelut), mutta heikosti teknologian vaikutuksia, eli kilpailukyky- ja tuottavuushyötyjä, mittaavilla osa-alueilla.

-Puute digitaalisesta osaamisesta jättää yritysten teknologia- ja kehittämisinvestointien hyödyt puolitiehen. Jos näköpiirissä ei ole investointeja kannattavaksi liiketoiminnaksi jalkauttavia osaajia, jäävät myös uudet panostukset tekemättä. Tämä haittaa Suomen talouden kasvua ja hidastaa kestävyystavoitteiden saavuttamista, kertoo Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n johtava asiantuntija Mika Tuuliainen.

-Parhaillaan valmisteltava kansallinen digitaalinen kompassi on paikka asettaa ICT- ja digiosaamiselle kunnianhimoiset tavoitteet vuoteen 2030. On tärkeää, että maan hallitukset kokoonpanosta riippumatta sitoutuvat tavoitteiden edistämiseen konkreettisin ja vaikuttavin toimenpitein, sanoo Suomen Yrittäjien digi- ja koulutusasioiden päällikkö Joonas Mikkilä.

ICT-alan osaajien rekrytointihaasteita kokee noin 60 prosenttia yrityksistä. Tieto- ja viestintätekniikan asiantuntijoiden lisäksi yrityksissä on kasvava tarve laajemmin digitaaliselle osaamiselle.

EK ja Yrittäjät esittävät viittä toimenpidettä digiosaamisen vahvistamiseen

Esittäjät näkevät, että yrityksien mahdollisuuksia ottaa digiteknologiaa käyttöön on vielä vahvistettava.

Esitettyjä toimenpiteitä ovat:

Nostetaan tieto- ja viestintätekniikan tutkintojen vuosittaista määrää vähintään 10 prosentilla Opetushallituksen ennakointifoorumin esittämän mukaisesti.
Määritellään yritysten ja koulutuskentän yhteistyönä digitaalisen ja vihreän siirtymän tarvitsema uusi osaaminen ja osaamisalueet, joissa Suomella on vuonna 2030 oltava huippuosaamista.
Suunnataan uuden Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen resursseja työelämässä olevien digitaalisen ja kyberosaamisen vahvistamiseen. Tiiviillä vuoropuhelulla yritysten ja koulutustoimijoiden kesken voidaan varmistaa osaamisen osuvuus yritystarpeisiin.
Käynnistetään monivuotinen datatalouden yritysohjelma vahvistamaan dataan ja älykkäisiin ratkaisuihin perustuvan liiketoiminnan osaamista erityisesti pk-yrityksissä.
Vahvistetaan Business Finlandin koordinoimaa Talent Boost -ohjelmaa keskittyen erityisesti ICT- ja muiden digiosaajien maahanmuuton edistämiseen.

Lue Digibarometri-tutkimuksen tuloksista tarkemmin ETLAn verkkosivuilla.

Lähde: Suomen Yrittäjät
Kuva: Suomen Yrittäjät / Markus Sommers

Memoriaali-verkkopalvelun perustajat kannustavat pyyhkimään pölyt kirjahyllystä ja digitoimaan aineistot tuleville polville

Osasto: 14.6.2022 by Jukka Kumpusalo

Mikkelin arkisto- ja tutkimustoimijat esittelivät keskiviikkona 8.6. Memoriaali-verkkopalvelun, joka on uusi kansalaisten ja yritysten digitaalisten aineistojen vastaanoton verkkopalvelu.

Memoriaali auttaa käyttäjiä tallentamaan omia aineistojaan ja sujuvoittaa muistiorganisaatioiden sähköisten aineistojen vastaanottoa ja arkistointia.

Palvelun tavoitteena on saattaa entistä enemmän digitoitua materiaalia käyttäjien saataville.

”Mitä kattavammin tallennettua tietoa on saatavilla, sitä laadukkaampaa tieteellistä tutkimusta ja sisältöjä tallennetusta tiedosta voidaan tehdä”, ohjelmakoordinaattori Kati Saltiola Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta kertoo.

”Memoriaali-palvelun toimintaa on nyt kokeiltu mm. Suomen Elinkeinoelämän Keskusarkisto ELKA:ssa ja Sodan ja rauhan keskus Muistissa. Esimerkiksi ELKA:n osalta digitoitua aineistoa kertyi 31000 sivua”, Saltiola jatkaa.

ELKA kerää, käsittelee ja asettaa käyttöön yritysten, yksityisten henkilöiden, liittojen ja yhdistysten toiminnassa syntynyttä asiakirja-aineistoa, jota ovat tekstiasiakirjojen lisäksi piirustukset, kartat, valokuvat sekä erilaiset ääni-, video- ja filmitallenteet.

Myös Sodan ja rauhan keskus Muisti mukana tietojen tallentajana ja käyttäjänä

-Sodan ja rauhan keskus Muisti haluaa välittää kävijöilleen koettavaksi ihmisten ja yhteiskunnan sodan ajan todellisuuden. Jo ennen keskuksen perustamista keskustelimme Memoriaalista, eli tavasta joukkoistaa sotiin liittyvien muistojen ja tietojen kerääminen. Memoriaali antaa yksityishenkilöille myös mahdollisuuden korjata ja täydentää historiallista tietoa omilla yksityisillä aineistoillaan ja tiedoillaan, sisältöjohtaja Pia Puntanen kertoo.

Memoriaali-palvelun avulla Sodan ja Rauhan keskus Muisti jakaa ja tallentaa kansalaisten yksityiset sotaa koskevat aineistot julkisten ja viranomaisaineistojen rinnalle digitaaliseen arkistoon käytettäväksi. Uuden aineiston myötä voidaan tehdä laadukkaampaa tutkimusta, johon puolestaan perustuvat keskuksen näyttelyt.

-Sotiin liittyvät aineistot ovat yksi kysytyimmistä ja käytetyimmistä tutkimusmateriaaleista arkistoissa, mukana hankkeessa toiminut Heikki Silvennoinen Mikkelin kehitysyhtiö Mikseistä kertoo.

Kehittäjät toivovat, että palvelun julkaisun myötä aineistojensa digitoinnista kiinnostuneet innostuisivat pyyhkimään pölyt kirjahyllyistään ja digitoimaan aineistonsa tuleville polville saatavaksi.

Palvelua jatkokehitetään ja tuotteistetaan edelleen toimijoiden yhteistyössä osana Memory Campus -ekosysteemin toimintaa. Palvelun kehitystä voi seurata osoitteessa https://memoriaali.fi.

Memoriaali-palvelu on kehitetty yhteishankkeessa, jonka toteuttajina ovat toimineet Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy, Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu, Suomen Elinkeinoelämän Keskusarkisto sekä Sodan ja rauhan keskus Muisti. Verkkopalvelun ohjelmointi toteutettiin Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Xamkissa. Hanketta rahoitti Etelä-Savon maakuntaliitto Euroopan aluekehitysrahastosta.

Lisätiedot:

Kati Saltiola, Memory Campus ohjelmakoordinaattori
Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy
kati.saltiola@xamk.fi tai 050 560 3174

Heikki Silvennoinen, projektipäällikkö
Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy
heikki.silvennoinen@mikseimikkeli.fi tai 050 306 6768

Rantinhovissa puhaltavat raikkaat tuulet

Osasto: 8.6.2022 by Jukka Kumpusalo

Valtatie 15:n varrella lempinimellä Helikopteribaari tunnetun Rantinhovin ovia ei sulkenut koronakaan. Nyt kahden naisen tehotiimi uudistaa palveluja.

Kahvila-lounasravintola Rantinhovin keltainen päärakennus valmistui vuonna 2002 kahden hehtaarin tontille, ja venäläinen, käytöstä poistettu kuljetuskopteri löytyi katseenvangitsijaksi. Kahvila-lounasravintola siirtyi liiketoimintakaupalla Carina Pinoaron perheyritykselle vuonna 2009.

”Perheyrityksemme perustettiin jo vuonna 1930. Pääkaupunkiseudulla toiminut yritys siirtyi aikanaan papaltani vanhemmilleni, jotka jatkoivat autokoulun pyörittämistä liikenneopettajina. Jatkoin sitten itsekin perheyrityksen palveluksessa opettajana ja otin vastaan ajotutkintoja.”

Haaveesta totta

Kahdeksan vuoden ajan perheellä oli myös autokorjaamo Viikissä.

”Haaveeni oli kuitenkin koko ajan tällaisen kahvila-lounasravintolan pyörittäminen ja asiakkaiden palveleminen. Katselin myytäviä paikkoja ensin Helsingin puolelta, kunnes tämä löytyi. Kävin katsomassa tätä viikonloppuna ja heti maanantaina tein liiketoimintakaupan. Siinä ei paljon aikailtu.”

Ensimmäiset neljä vuotta olivatkin melkoista hulinaa, ja asiakkaita kävi paljon Suomenniemen ja Mäntyharjun ulkopuoleltakin. Palkkalistoilla oli viisi ihmistä. Rantinhovin kahvila on aina tunnettu itse leivotuista, runsaista tarjoamista. Alkuaikoina ruokailemaan veti myös a´la carte -lista.

”Siihen aikaan meillä oli paljon vanhempia asiakkaita, ja yksi heistä kävi Mikkelistäkin asti sienikastikkeen takia.”

Vuonna 2013 tehtiin mittava laajennus, jossa valmistui lounas- ja juhlatila. Samaan aikaan kävijämäärä alkoi kuitenkin vähentyä. Alueella on tiivis vakioasiakaskunta, mutta osa silloisista kanta-asiakkaista vanheni ja lakkasi käymästä.

”Samoin kävi muissakin paikoissa, että siihen aikaan asiakasmäärät alkoivat vähentyä. Jouduin lopulta irtisanomaan ihmisiä. Oli pakko lopettaa a´la carte -annokset, kun jäin yksin. Tarjolle jätin vain perusvalikoimaa.”

Korona-aika verotti voimia

Kun korona-aika koitti, Carina Pinoaro piti sitkeästi ovet auki, tarjosi asiakkailleen take away -annoksia ja jatkoi juhlatarjoilujen myyntiä. Pihamaan hulppeat parkkipaikat ovat aina vetäneet ammattiautoilijoita kahville ja ruokailemaan. Myös alueen lisääntynyt vapaa-ajan asutus ja sen muuttuminen liki ympärivuotiseksi, näkyy asiakasmäärissä.

”Myynti ei lopulta laskenutkaan, ja syksyt olivat jopa normaalia vilkkaampia. Ihmiset viipyivät mökeillä pidempään, ja asiakaskunta laajeni taas.”

Korona-aika kuitenkin verotti yksinyrittäjän voimia.

”Mielessä oli, että nyt pitää uudistaa ja nostaa paikan tasoa, mutta tuntui, että oma motivaatio ei enää riitä. Asun Rantinhovin yläkerran kolmiossa ja välillä tuntui, että millä sitä saa itseni taas kammettua ylhäältä alas.”

Tietynlaista yhteisöllisyyttä tekemiseen on tuonut se, että paikallisten kädentaitajien myyntitori on sijainnut Rantinhovissa.

”Kudon itsekin todella mielelläni vapaa-aikana kaikenlaista. Korona-aikana syntyi muun muassa Sulo Vilén -pipoja.”

Kahden naisen tehotiimi

Viime loka-marraskuussa häneen otti yhteyttä Ristiinassa asuva Tytti Puhakka, joka on kouluttautunut kokiksi ja restonomiksi ja suorittaa parhaillaan Savonia-ammattikorkeakoulun Wellness-palveluliiketoiminnan johtaminen (YAMK) -koulutusohjelmaa. Työkokemusta hänelle on ehtinyt kertyä ravintola-alalta yli 10 vuotta. Yrittäjänä hän on ehtinyt toimia jokusen vuoden.

”Nuorena sinisilmäisenä karu oppi tuli kantapään kautta. Nyt etsin uusia haasteita ja monipuolista työnkuvaa. Carina sanoi, että ota uudelleen yhteyttä alkuvuodesta. Aloitin täällä sitten työntekijänä maaliskuussa. Ymmärrämme hyvin toisiamme. Yrittäjätaustani ansiosta tiedän hyvin, mistä raha tulee. Ihminen on suuren osan ajastaan töissä, joten siellä on oltava hyvä olla eli arvostan nykyään työhyvinvointiasioita tosi paljon. Täällä minulla on vapaus toteuttaa itseäni.”

Maaliskuusta alkaen Rantinhovissa ovatkin puhaltaneet uudet, raikkaat tuulet. Tosin Tytti Puhakka valmisteli uudistuksia jo ennen töihin tuloaan.

”Loka-maaliskuun välissä tein uudet ruokalistat ja laskin niihin raaka-aineet. Tein myös uudet nettisivut ja aloin päivittää Facebookia. Teemme nyt sisäistä markkinointia sähköisen infotaulun avulla. Myös uudet tienvarsikyltit meille on tulossa.”

Asiakkaalle uudistukset näkyvät muun muassa laajana hampurilaislistana, jonka annosten nimet on nappailtu ammattikuljettajien arkipäivän sanastosta. Tilauksesta kaikki annokset saa nykyään myös gluteenittomina. Tarjolla on myös pieniä gluteenittomia herkkuja mukaankin, ja pakkasesta löytyy aina gluteenittomia leivonnaisia.

”Tytti on saanut oppia gluteenittomaan leivontaan ystävältään, joka käyttää gluteenitonta ruokavaliota. Asiakasmäärämme ovat nousseet maaliskuusta selvästi. Meillä oli äitienpäivälounaallakin yli 100 ihmistä. Lisäksi järjestämme naisten iltoja, kirppispäiviä ja tämäntyyppisiä teemapäiviä on tulossa lisää. Nyt huomaa, että ihmiset uskaltavat taas järjestää juhliakin. Juhliin tilataan meiltä paljon kakkuja ja ruokaa asiakkaiden tiloihin.”

Suomenniemen ja Mäntyharjun kuntien rajapinnassa sijaitsevan Rantinhovin asiakaskuntaan kuuluu paljon vapaa-ajan asukkaita. Korona-aika ei hillinnyt mökkeilyä, pikemminkin päinvastoin.

”Kaksi viime syksyä oikein ihmettelin, että mistä sitä porukkaa riittää aina vain. Tässä on myös useita vuokramökkiyrityksiä, joille olemme lähipalvelu ympäri vuoden.”

Kolmas elämä kutsuu

Carina Pinoaro on alkanut valmistautua eläkepäivien viettoon. Kiinteistö on myynnissä, ja hän odottaa, että kaupat saataisiin tehtyä neljän vuoden sisällä. Kahvila-lounasravintolan ja ammattikeittiön lisäksi kiinteistön yläkerrasta löytyy hyvin varusteltu liki 100 neliön asuinhuoneisto. Lisäksi lounasravintolan päädyssä on omalla sisäänkäynnillä 30 neliön erillinen tila, josta saa näppärästi vaikka toimiston, vuokratilan pop up -toiminnoille tai vierashuoneen.

”En ole panikoinut paikan myynnin kanssa. Uutta yrittäjää voisi houkuttaa sekin, että nyt tässä on hyvä työntekijä, joka jää taloon. Itsekin olen valmis auttamaan uutta yrittäjää alkuun eli en ole lähdössä mihinkään karkuun.”

Rantinhovin palvelutarjontaan kuuluu polttoaineen myyntipiste, josta vastaa tällä hetkellä toinen yritys.

”Pidän edelleen kiinni periaatteesta, että paikan on oltava koko ajan auki. Parannamme valikoimaa ja pidämme paikat kunnossa. Oma unelmani on nyt, että saisin aikanaan kivan pienen kodin, kun eläkeikä lähestyy.”

Tytti Puhakka nauttii nykyisestä työnkuvastaan Rantinhovissa ja hyödyntää johtamisopintojaan arjen työhönsä.

”Tykkään tästä työstä. Täällä voin vapaasti toteuttaa itseäni. Opinnot antavat lisäosaamista työhyvinvoinnista ja työntekijöiden johtamisesta.”

Moni on jo ehtinyt onnitella Tytti Puhakkaa uudeksi omistajaksi ryhtymisestä. Hän on kuitenkin sitä mieltä, ettei ryhdy enää yrittäjäksi.

”Toimin kyllä yrittäjämäisesti, tiedän omasta kokemuksesta mitä yrittäminen on ja tunnen alan kustannusrakenteen eli hoidan työpaikkaani kuin omaa yritystä. Se on mielestäni ainoa oikea tapa toimia palkkatyössäkin.”

Pinoaro Ky, eli tutummin Rantinhovi, on Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n omistajanvaihtoasiakas. Katso yrityksen myynti-ilmoitus verkossa sivuillamme: https://mikseimikkeli.fi/yrityskaupat/kahvila-ravintola-hyvalla-liikepaikalla/

Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Rebuild Business -hanke tarjoaa maksutonta neuvontaa niin ostajalle kuin myyjällekin yrityskauppatilanteessa. Hanke auttaa yrittäjiä myös liiketoiminnan ja erityisesti sen kannattavuuden kehittämisessä. Rebuild Business -hanke saa rahoitusta Euroopan aluekehitysrahastosta.

Mikkelin pitäjät esittäytyvät torin kesän avauksessa 11.6.2022

Osasto: 6.6.2022 by Jukka Kumpusalo

Mikkelin torin kesä saa kunnon lähtölaukauksen 11.6. kello 10–15, kun pitäjien aluejohtokunnat tulevat torille kertomaan toiminnastaan ja palveluistaan paikallisille, kesäasukkaille ja matkailijoille.

Luvassa on kesäistä toritunnelmaa, viihdyttävää ohjelmaa ja antoisia juttutuokioita, kun pitäjien edustajat ja asukkaat tapaavat torilla.

Koko Mikkeli torilla -tapahtumassa Anttolan, Haukivuoren, Mikkelin pitäjän, Ristiinan ja Suomenniemen aluejohtokunnat jalkautuvat torille esittelemään pitäjiään ja vaihtamaan ajatuksia toriväen kanssa.

– Tapahtuma tuo yhteen lähialueen väkeä ja luo yhteisöllistä meininkiä. Hienoa, että saamme tällä tavalla tehtyä seutua tutuksi paikallisille asukkaille, vapaa-ajan asukkaille ja matkailijoille, sanovat yhteen ääneen Mikkelin kaupungin kaupunkikehitysjohtaja Jouni Riihelä, viestintäpäällikkö Heidi Hänninen ja torikauppiasyhdistyksen puheenjohtaja Kaija Ahonen.

Pitäjät esittelevät torivieraille esittelypisteissään muun muassa vapaa-ajan viettomahdollisuuksia, kyläyhdistysten toimintaa sekä tulevan kesän tapahtumia, kuten markkinoita ja kesäteattereiden ohjelmistoa. Seudun omista erikoisuuksista, kuten Haukivuoren Suolentis-kisoista ja Linnaniemen keskiaika -tapahtumasta, saavat kaikki elämyksiä hakevat myös ennakkotietoa.

Tapahtumassa kaupungilla on myös oma piste, jossa paikalla on kaavoituksen ja rakennusvalvonnan asiantuntijoita.

Harmonikkamusiikkia, huumoria, poniajeluja ja tirripaistia

Mikkelin pitäjien aluejohtokunnat ovat nähneet vaivaa tapahtuman ohjelman luomisessa. Päivän aikana torilla kuullaan mm. harmonikkamusiikkia Arto Kivekkään sekä anttolalaisten sisarusten, Anniina ja Tuomas Korhosen, esittämänä. Suomenniemen nuorisoseura tarjoilee yleisölle huumoripitoisen Kaik män -sketsiesityksen.

Toripäivän ohjelman juontaa rennon letkeään tyyliin imitaattori ja näyttelijä Kimmo Hannula. Mikkelin pitäjän aluejohtokunta yhteistyössä Mikkelin Ravinuoret ry:n kanssa tarjoaa pienemmille tapahtumavieraille ponitalutusratsastusta sekä kärryajeluja. Ponit ovat paikalla kello 12–14.

Torikauppiasyhdistys myy päivän kunniaksi Etelä-Savon maakuntaruokaa, tirripaistia, paikan päällä nautittavaksi tai mukaan vietäväksi. Myynnissä on myös Mikkeli-kesähattuja, lähitilojen ja paikallisten yrittäjien tuotteita sekä Suomenniemen käsityökerhon käsitöitä. Perheen pienimmät voivat noutaa ilmapallon Suomenniemen teltalta kotiin viemisiksi.

Tervetuloa viihtymään Mikkelin torille 11. kesäkuuta!

Tutustu Koko Mikkeli torilla -tapahtuman ohjelmaan tarkemmin osoitteessa www.mikkeli.fi/kokomikkelitorilla.

Sodan ja rauhan keskus Muisti ja Minna Gurney palkittiin työstä Mikkelin seudun matkailun hyväksi

Osasto: 2.6.2022 by Jukka Kumpusalo

Mikkelin seudun matkailun edistämispalkinnot jaettiin 1.6.2022.

Mikkelin seudun matkailupalvelu ry on myöntänyt Vuoden 2021 Matkailuteko -palkinnon Mikkelin Sodan ja rauhan keskus Muistille merkittävänä matkailullisesti kiinnostavana käyntikohteena. Toista kertaa jaetun Matkailun edistämisteko -palkinnon sai Visit Saimaa -hankkeen projektipäällikkö Minna Gurney Saimaan seudun matkailun eteen tekemästään tuloksellisesta työstä.

Vuosi sitten avattu Sodan ja rauhan keskus Muisti on humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekeskus, joka tutkii sotaa inhimillisestä ja yhteiskunnallisesta näkökulmasta, pyrkien auttamaan kävijää hahmottamaan laajoja kokonaisuuksia. Muisti kertoo sodasta edistääkseen rauhaa. Muisti on jo lyhyessä ajassa osoittautunut Mikkelin seudun matkailun vetovoimatekijäksi, joka omalla laadukkaalla toiminnallaan ja elämyksellisillä sisällöillään tuo matkailijoita seudulle. Muistin rooli on ollut merkittävä myös Mikkelin seudun matkailupalvelu ry:n aktiivisena toimijana ja yhteistyön rakentajana.

Vuoden 2021 Matkailun edistämisteko -palkinto myönnettiin Minna Gurneylle, jonka idean tuloksena syntyi suuren suosion saanut tv-sarja ”Sami Kurosen makumatka Saimaalla”, jota on esitetty useilla Sanomien kanavilla kesästä 2021 alkaen. Sarjalla on jo nyt yli 2 miljoonaa katselukertaa ja siitä syntyi uusi kansallinen tv-formaatti. Sarjan toteutuksessa nostettiin hienosti esille Saimaan alueen tuottajia ja matkailuyrityksiä ja heidän välistä yhteistyötään. Mielenkiintoinen formaatti toi välittömästi asiakkaita sarjassa esillä olleisiin yrityksiin.

Palkinnot luovutettiin Sodan ja rauhan keskus Muistin toimitusjohtaja Olli-Pekka Leskiselle ja Visit Saimaa -hankkeen projektipäällikölle Minna Gurneylle 1.6. MSM ry:n vuosikokouksen yhteydessä järjestetyssä palkintojenjakotilaisuudessa. Palkinnot luovutti matkailujohtaja Maisa Häkkinen.

Lisätiedot

Maisa Häkkinen, matkailujohtaja, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy
044 794 2219, maisa.hakkinen@mikseimikkeli.fi

Suvituulia Brohez, palvelupäällikkö
MSM ry, 050 593 3118

suvituulia.brohez@mikseimikkeli.fi

Mikkelin seudun matkailupalvelu ry on seitsemän kunnan ja 155 jäsenyrityksen yhteinen yhdistys, jonka tarkoituksena on kehittää ja edistää Mikkelin seudun matkailun ja vapaa-ajan asutuksen yleisiä edellytyksiä ja kuntien ja matkailuelinkeinoin yhteistoimintaa. www.visitmikkeli.fi

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy luo työtä mikkeliläisille tukemalla yritysten kehitystä, kasvua ja vientiä. Miksei palvelee yrittäjiä liiketoimintasuunnitelman laatimisvaiheesta alkaen, kaikissa kehitysvaiheissa. Asiantuntijamme auttavat yrityksiä sijoittumaan, löytämään työvoimaa, kehittämään liiketoimintaa sekä luomaan kansallisia ja kansainvälisiä verkostoja. Lisää meistä www.mikseimikkeli.fi

Kansikuva: Sami Kurosen Makumatka Saimaalla -sarjaa esitettiin vuonna 2021 ja 2022. Kuvaaja: Vilma Norokorpi. Kuva: VisitSaimaa arkistot

Uusi vesiteknologian maisteriohjelma alkaa Mikkelissä syksyllä 2023

Osasto: 25.5.2022 by Jukka Kumpusalo

Mikkelissä käynnistyvä tekniikan maisteriohjelma toteutetaan tiiviissä yhteistyössä yrityselämän kanssa.

LUT-yliopisto
TIEDOTE 25.5.2022

LUT-yliopisto käynnistää vesiteknologian diplomi-insinöörikoulutuksen Mikkelissä syksyllä 2023. Koulutus on ensimmäinen yliopiston järjestämä maisteriohjelma Mikkelissä.

”Vesitekniikan DI-ohjelman saaminen Mikkeliin on huomattava vahvistus Mikkelin yliopistokeskukselle. Kiitos kaikille tukijoille ja taustatyön tekijöille LUT-yliopistolta, Mikkelin kaupungilta ja kehitysyhtiö Mikseiltä. Tämä on hieno ponnistus, joka osoittaa, että yhteistyöllä saadaan asioita tapahtumaan”, Mikkelin yliopistokeskuksen pääsihteeri Matti Malinen kiittelee.

LUT-yliopiston dekaani Riina Salmimies toteaa, että alueen toimijoiden yhteinen ponnistus mahdollistaa onnistumisen.

”LUTissa ollaan syvästi kiitollisia koulutuksen rahoittajille. Seuraavaksi yhteiseen maaliin potkimista tarvitaan, jotta osaajat työllistyvät Mikkelin seudulle ja vievät elinkeinoelämää eteenpäin”, Salmimies sanoo.

Myönteisen käynnistämisrahoituksen rahoituspäätöksen ovat jo tehneet Suur-Savon energiasäätiö, Suur-Savon Osuuspankki, Osuuskauppa Suur-Savo, Mipro Oy, Operon Group Oy, LähiTapiola Savo-Karjala sekä Mikkelin yliopistokeskus. Mikkelin kaupunginhallitus käsittelee omaa rahoituspäätöstään 30.5.2022.

”Kaupungin vahva tahtotila on ollut korkea-asteen koulutuksen laajentaminen Mikkelissä. On hienoa mahdollistaa uuden koulutusalan avaaminen yhdessä alueellisten elinvoimatoimijoiden kanssa yhdellä kaupungin keskeisimmällä kehittämisalueella”, kaupunginjohtaja Timo Halonen sanoo.

LUT-yliopistolla toimii Mikkelissä kuusi professoria ja 25 tutkijaa. Lisäksi 10 tutkijan työ Lappeenrannassa sivuaa Mikkelissä tehtävää tutkimusta. Yhteensä erotustekniikan osastolla työskentelee noin 100 tutkijaa. Mikkelissä sijaitsevaan vedenkäsittelyinfraan on investoitu viime vuosina huomattavasti ja LUT on rakentanut Mikkeliin esimerkiksi Suomen moderneimmat fotobioreaktorit levätutkimukseen.

Erotustekniikan osastonjohtaja Mari Kallioinen-Mänttärin mukaan vesiteknologian osaajat ovat avainasemassa ratkaisemassa yhteiskunnalle elintärkeää kysymystä puhtaan veden riittävyydestä.

”Vedenpuhdistuksen lisäksi heillä on ymmärrys siitä, miten jäteveden sisältö saadaan puhdistusprosessien yhteydessä tuottamaan lisäarvoa. He tulevat siis näkemään jäteveden resurssina ja raaka-aineena. Mikkelissä teemme läheistä yhteistyötä vedenpuhdistuksen toteuttajan kanssa, mikä mahdollistaa opiskelijoille erinomaisen näkymän modernin teknologian hyödyntämismahdollisuuksiin”, Kallioinen-Mänttäri sanoo.

Koulutus tukee Mikkeliin kehittyvää Blue Economy Mikkeli -kokonaisuutta. LUT on aktiivisesti mukana osaamiskeskus Blue Economy Mikkelin eteenpäin viemisessä erityisosaamisenaan jätevedenpuhdistusteknologiat, prosessisuunnittelu ja lietteen käsittely.

Aloituspaikkoja uudessa maisteriohjelmassa on noin 20. Koulutusohjelma on englanninkielinen ja opintoihin voivat hakea opiskelijat, joilla on jo alempi korkeakoulututkinto. Laajuudeltaan ohjelma on 120 opintopistettä. Opinnot toteutetaan läheisessä yhteistyössä paikallisen yrityselämän kanssa. Tavoitteena on, että opiskelijat tutustuvat yrityksiin ja niiden tarpeisiin jo opintojen aikana esimerkiksi harjoittelujen ja opinnäytetöiden kautta. Haku maisteriohjelmiin alkaa loppuvuodesta 2022.

Lisätietoja:

Matti Malinen, pääsihteeri
Mikkelin yliopistokeskus, matti.malinen@muc.fi, puh. 050 496 8981

Riina Salmimies, dekaani
insinööritieteiden tiedekunta, LUT-yliopisto, riina.salmimies@lut.fi, puh. 045 631 0917

Mari Kallioinen-Mänttäri, professori
erotustekniikan osastonjohtaja, LUT-yliopisto, mari.kallioinen-manttari@lut.fi, puh. 040 593 9881

Timo Halonen, kaupunginjohtaja
timo.halonen@mikkeli.fi, 040 557 8077

Kansikuva:
LUT-yliopisto

Yrittäjien kuntabarometri 2022 on julkaistu – ”Olisihan tässä parannettavaa”

Osasto: 20.5.2022 by Jukka Kumpusalo

Suomen Yrittäjien Kuntabarometri 2022 on jälleen julkaistu. Etelä-Savon sijoitus oli 17. yhteensä 20 tutkitun alueen joukossa. Parhaiten Etelä-Savon kunnista barometrissä sijoittui Puumala.

-Kyllähän tämä hiljaiseksi vetää. Mikkelin kaupungin sijoitus oli heikoin Etelä-Savon kuntien joukossa, toteaa Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n toimitusjohtaja Timo Paakki.

Kuntabarometrissä tutkittavista elinkeinopolitiikan kuudesta osa-alueesta parhaiten toimivaksi arvioitiin Mikkelissä yrityspalvelut, koulutuksen ja osaamisen palvelut ja infrastruktuuri. Heikoimmaksi puolestaan arvioitiin kunnan päätöksenteon yrityslähtöisyys, elinkeinopolitiikan asema kunnassa sekä kunnan hankintapolitiikka.

Yleisesti Suomessa parhaiten kunnat suoriutuivat infrastruktuurin hoitamisesta ja heikoiten hankintapolitiikasta.

-Kuntabarometri on osoitus siitä, että yrittäjämyönteisyyden rakentaminen on asenteen ja palvelujen kehittämistyötä, jota on jatkossa tehtävä kaikissa kaupungin toiminnoissa kaupunginhallituksesta valtuustoon, virkamiesjohtoon, kehitysyhtiöön, oppilaitoksiin, luvitukseen ja yksittäisen toimistovirkailijan suhtautumiseen saakka. Olisihan tässä tilanteessa parannettavaa, Paakki jatkaa.

Yli 50 000 asukkaan kuntien joukossa paras oli jälleen Seinäjoki. 10 000-50 000 asukkaan kunnista paras oli Lieto ja alle 10 000 asukkaan kunnista paras oli Marttila.

Kunnan elinkeinopolitiikan kannalta tärkeimmiksi toiminnoiksi vastaajat arvioivat kunnan päätöksenteon yrityslähtöisyyden, yrityspalvelut ja elinkeinopolitiikan aseman kunnassa.

Lue koko Kuntabarometri verkossa:
https://www.yrittajat.fi/wp-content/uploads/2022/05/Kuntabarometri2022_etelasavo_mikkeli.pdf

Teksti: Jukka Kumpusalo
Kansikuva: Kuntabarometri 2022, Kuntakohtaiset tulokset, Mikkeli, Suomen Yrittäjät

Kierrätetyt hirret saavat uuden elämän

Osasto: 19.5.2022 by Jukka Kumpusalo

Käyttämättä jäänyt hirsirakennus voi saada uuden elämän, kun se puretaan ammattitaitoiseesti ja välitetään uuteen käyttöön.

Mikkeliläinen perinnerakentaja Harri Hokkanen tekee viimeistä kuormaa Kovalassa purettavan talon leveistä, hyväkuntoisista hirsistä. Hokkasen periaatteena on, että purkuhommiin ryhdytään, kun hirsille on tiedossa uusi käyttötarkoitus. Joskus hirret päätyvät uudisrakentamiseen, joskus niillä hyödynnetään vanhojen hirsirakennusten korjaamiseen.

”Tämä rakennus on kuulemma aikanaan ollut pappien käytössä. Vanhat hirret ovat todella hyvässä kunnossa. Osa hirsistä käytetään Mäntyharjulla korjausrakentamiseen, osasta syntyy sauna Otavaan ja jos mitä jää jäljelle, niin veistelen niistä grillikatoksen”, Hokkanen tuumii.

Hän arvostaa vanhoja paikallaan käsin tehtyjä hirsirakennuksia ja on rakentanut niiden hirsistä uusia, tunnelmallisia kohteita.

”Me suomalaiset olemme asuneet iät kaiket hirsirakennuksissa. Puu on hyvä, miellyttävä materiaali, sillä se sitoo kosteutta ja luovuttaa sitä, joten sisäilma on hyvä. Jos rakennus on ollut maasta irti ja sen katto on kunnossa, niin yleensä hirret eivät ole lahonneet. Tosin vaikka katto olisi vuotanut, siltikin rakennusta voi löytyä myös hyväkuntoista hirttä.”

Hokkanen muistuttaa, että hirsien kierrätys on myös ilmastoteko.

”Jos hirsirakennus lahoaa paikoilleen, sen puuosien varastoima hiilidioksidi vapautuu ilmakehään. Lahoavia hirsirakennuksia on surullista katsoa, kun tietää, että ne voisivat hyvin jatkaa elämäänsä jossain toisessa paikassa toisessa käyttötarkoituksessa. Kevään ja kesän aikana on taas tiedossa 2-3 hirsirakennuksen purku ja hirsien siirto uuteen käyttöön.”

Hokkanen muistuttaa, ettei kierrätyshirren käyttö mitään ilmaista ole, mutta uuden rakennuksen voi saada kilpailukykyiseen hintaan, varsinkin jos pystyy rakentamaan itse edes jonkin verran. Säästöä tulee myös, jos rakennuksessa ei ole vuorilaudoituksia tai pinkopahveja, joista aiheutuu ylimääräistä työtä ja jätemaksu.

”Purku-urakan hintaa huojentaa myös se, jollei purkuun tarvita nosturia, mutta isompia rakennuksia on hankalaa ja hidasta purkaa ilman koneapua. Jokainen kohde on erilainen, joten käyn paikan päällä ennen hinta-arvion tekemistä. Lähtökohta on, että kulut saadaan katettua ja itsellekin pitää palkkaa työstä jäädä. Suosin itse sellaista työskentelytapaa, että hirret siirtyvät purkupaikalta suoraan uuteen paikkaan, missä ne jalostetaan uudelleen. Näin vältytään varastointikuluilta. Toki hirsi säilyykin aina paremmin seinässä kuin pressujen alla jossain varastossa.”

Hän toivoisi, että omistajat raaskisivat luopua myös ilman käyttöä jääneistä hirsiladoista.

”Niiden hirret sopivat monenlaiseen uusiokäyttöön. Niistä voi tehdä vaikka piharakennuksia, rakoliitereitä, varastoja tai venevajoja. Olen kerran tehnyt riihen hirsistä savusaunankin. Melkein kaikki on mahdollista.”

Harri Hokkanen teki pitkän työuran Nokialla tuotekehitysinsinöörinä, mutta päätyi 12 vuotta sitten perustamaan ICT & Perinnerakentaja -nimisen toiminimen. Hirsirakentaminen alkoi kiinnostaa, kun hän oli opiskeluaikana kesätöissä alan osaajalla. Yrityksensä kautta hän tekee erilaisia hirsiin liittyviä toimeksiantoja uudisrakennuksista korjausrakentamiseen ja kierrätyshirsien uusiokäyttöön.

”Tällä seudulla mökkeilijät työllistävät toiminimeäni mukavasti. Teen kaikkea hirsirakentamiseen liittyvää laidasta laitaan. Viime vuodet tekeminen on keskittynyt enemmän tänne kotiseudulle, mutta vuosien varrella työmaita on riittänyt aina Turusta Sotkamoon.”

Harri Hokkanen tekee yhteistyötä toisen mikkeliläisen osaajan, Mikkelin Rakennus ja Saneeraus Oy:n Aki Kinnusen kanssa. Myös Kovalan kohteen purku-urakan yrittäjät hoitivat yhdessä.

Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Tämä artikkeli on tuotettu osana CityLoops: closing the material loops -hanketta, jota rahoittaa Euroopan unioni Horizon 2020 -ohjelmasta.