”Halusin kouluttautua korjaavaksi suutariksi, ja valinta on vuosien varrella vain vahvistunut. Tässä työssä parasta on monipuolisuus eli korjaan kaikkea, mikä vain ovesta mahtuu sisään”, Mikkeliin suutarinliikkeen 2,5 vuotta sitten perustanut Raimo Manninen tuumii.

Hän ehti työskennellä muun muassa ääniassistenttina, levystönhoitajana ja liikuntapaikan hoitajana ennen kuin päätti kouluttautua suutariksi. Suomessa on vain yksi alan oppilaitos. Manninen suuntasi Kankaanpäässä suutarin opintoihin vuonna 2013 ja valmistui vuotta myöhemmin korjaavaksi suutariksi.

”Meillä koulutetaan suutareita valmistukseen tai korjaaviksi suutareiksi. Valmistajat rakentavat kengät alusta saakka ja antavat yleensä valmiille kenkäpareille elinikäisen käyttö- ja hoitotakuun. Mietin itse, että valmistus on kuitenkin hidasta ja hintojen on pakko olla korkeat, kun montaa kenkäparia ei taitavakaan valmistaja pysty tekemään kuukaudessa.”

Jalkaväen suutari

Oman yrityksen hän perusti ensin Siilinjärvelle, mistä muutti maaliskuussa 2021 Mikkeliin, ennestään uuteen kaupunkiin. Täältä hänelle tarjottiin sopiva tila hyvien kulkuyhteyksien varrelta Raatihuoneenkadulta.

Yrittäjyys lähti Mikkelissä heti hyvin käyntiin. Määrällisesti eniten Manniselle tuodaan korjattavaksi kenkiä, laukkuja, reppuja, rinkkoja, takkeja ja vöitä. Hän tekee myös kenkien nastoitusta ja venytystä sekä muutamia malleja avaimia.

”Miellän, että olen jalkaväen suutari, jonka asiakkaita ovat periaatteessa kaikki, joilla on jalat eli ihmisten lisäksi myös koirat ja hevoset. ”

Erikoisempiin töihin kuuluvat telttasaunan rakenteiden korjaus, pylväskenkien nahkojen uusiminen, veneiden kuomut tai vaikkapa rokkibändin solistin kovia kokeneiden erikoisvalmisteisten saappaiden kunnostus. Eläimille korjataan erilaisia valjaita ja varusteita.

Verkostoista voimaa

Manninen on kuuluut asiakkailtaan, että parhaina aikoina Mikkelissä oli seitsemänkin suutariyrittäjää. Nyt korjaavia suutareita on vain kaksi.

Kun Manninen sai sähköpostin Mikkelin kehitysyhtiö Miksein kierrätyshankkeesta, hän innostui saman tien mukaan.

”Kierrätys on asia, johon oikeastaan koko suutaribisnes kiteytyy. Liikkeessäni koneet ja työkalutkin ovat kierrätettyjä. Korjaan ja huollan asiakkaille rakkaita esineitä niin, että ne saavat jatkoaikaa.”

Arki-kierrätyshankkeessa mukana olleet käsityöläiset tutustuivat toisiinsa niin hyvin, että nykyään he suosittelevat toinen toisiaan, jos asiakkaan toivoma korjaustyö näyttäisi sopivan paremmin kollegalle ja hänen konekannalleen toteutettavaksi.

”Pallo lähti kiertämään hyvin, kun tuli tietoa, mitä voi korjauttaa missäkin ja mitä se maksaa. Uskon, että tätä kautta on löytynyt kaikille lisää töitä ja ihmiset ovat saaneet tietoa siitä, minkälaisia osaajia tästä kaupungista löytyy.”

Arki-hanke toteutti myös palveluhakemiston, joka löytyy EcoSairilan verkkosivustolta.

”Kierrätys on tänä päivänä tapetilla. Ihmiset kaipaavat tietoa siitä, mitä voi korjata. Kannattaakin kysyä rohkeasti, kannattaako jotain vielä korjata. Voi soitella tai tulla käymään. On aina helpompaa arvioida, voiko jotain korjata käyttöön, kun sen näkee.”

Töitä uusille tekijöille

Asiakaskuntaan kuuluu etenkin iäkkäämpiä ihmisiä, joille suutareiden palvelut ovat ennestään tuttuja. Manninen on saanut vakioasiakkaita myös alueella lomailevista.

”Hanke julkaisi liitteen meistä osaajista ja sitä kautta tuli hyvin medianäkyvyyttä ja myös uusia asiakkaita. Jopa etelässä asuva, täällä mökkeilevä kaveri ilmoitti saaneensa liitteen kotiosoitteeseensa. Olen tyytyväinen, että mökkiläisiä on tullut asiakkaiksi koko ajan enemmän. Meillä käy myös ulkomailla asuvia mökkiläisiä asiakkaina kesäisin. On ilo palvella paikallisia ja lomalaisia.”

Valikoimaan kuuluu myös kokonaan uusien erikoistuotteiden valmistus.

”Olen tehnyt mittatilaustyönä esimerkiksi riekonpyytäjille haulikon kantovöitä, kun sellaisia ei saa valmiina mistään. Vanhemmat ihmiset toivovat itselleen räätälöityjä koteloita vaikkapa kännykkää varten. Teen vyöt asiakkaan toivomien mittojen mukaan ja osa tuo mieleisensä soljen mukanaan.”

Myytävänä on myös muun muassa hirvennahkaisia takkeja, rukkasia, kengännauhoja, pohjallisia, nahanhoitotuotteita, käytettyjä kenkiä ynnä muuta.

”Nahkojen jämäpalat myyn silppuna eteenpäin. Niitä tarvitsevat käsityöläiset vaikkapa korujen raaka-aineiksi. Hukkaan ei ole tarvinnut niitäkään koskaan laittaa.”

Maksulliseen mainontaan suutariyrittäjä ei ole uskaltanut rahojaan laittaa. Hän päivittää erikoisemmista toimeksiannoista kuvia yrityksen Facebook-sivustolle.

”Yrityksen alkumetreillä tehty lehtijuttu tuo edelleen asiakkaita minulle eli kaikenlainen medianäkyvyys on tärkeää yksinyrittäjälle. Tämä on iso talousalue. Kyllä täältä töitä saattaisi löytyä useammallekin suutarille. Esimerkiksi Pieksämäellä ei ole nykyään suutaria lainkaan.”

Nuoria suutarin verstaan ovesta astuu harvoin sisään

”Monille asiakkaille on utopiaa, mitä suutari tekee. Voi olla, että etenkään nuoret eivät tunne tätä alaa, jos eivät ole sisäistäneet korjauttamisen ideaa. Toisaalta nuoret taitavat käyttää nykyään sellaisia kenkiä, että niitä pystyisi korjaamaan vain harvoin, kun materiaalit ovat mitä ovat. Nuorille tuunaan etenkin larppaukseen liittyviä vaatteita ja kenkiä. Myös urheilupiireistä tulee jonkin verran nuorta asiakaskuntaa.”

Yksi toive hänellä on lähinnä oppilaitosten koulutussuunnittelijoille.

”Olisi hienoa, jos täällä poikkeaisi koululaisryhmiä katsomassa, mitä teen ja minkälainen on suutarin verstas. Olisi tärkeää saada nuoria innostumaan suutarin töistä. Tänne voisi tulla tet-harjoitteluun. Uskon, että kenkiin liittyvät kurssit voisivat kiinnostaa myös kansalaisopistojen opiskelijoita, ja niillehän voisi kutsua opettajiksi myös valmistusta tekeviä suutareita. Voisi olla kursseja, jotka kestävät pitkän viikonlopun, kesäkursseja ja vaikka perinnekenkäkurssejakin. Näin kenkien tekeminen tulisi tutuksi ihmisille.”

Raimo Manninen suosittelee käsityöammatteja muillekin

”Käsillä tekeminen on ihan oma maailmansa. Se, että näkee itse tehdyn työn tuloksen. Tulee paljon onnistumisia, kun montaa asiaa tekee päivän mittaan.”

Nykyään Suutarien päivää juhlitaan 29. elokuuta Suomen menestyneimmän suutarin, Emil Aaltosen, syntymäpäivänä. Tavoitteena on antaa tunnustusta, uskoa ja arvostusta suutareiden käsityölle, yrittäjyydelle ja parantaa toimintaedellytyksiä. Päivä muistuttaa jalkinekorjauksen kannattavuudesta, kierrätyksestä ja osallistavan kiertotalouden todellisesta arvosta.

Tietoa Arjen kiertotalous -hankkeesta

Arjen kiertotalous -hanke toteutettiin Mikkelin seudulla (1.8.2021-31.8.2023) ja sen päämääränä oli edistää kiertotalouden konkreettista toteutumista kehittämällä paikallisten huolto- ja korjauspalveluyritysten toimintaa sekä lisätä niiden tunnettavuutta ja arvostusta. Kohderyhmiin kuuluivat alueen kuluttajat, kesäasukkaat, paikalliset huolto- ja korjausalan yritykset sekä opiskelijat ja opettajat. Hankkeen päätoteuttaja oli Etelä-Savon Koulutus Oy ja osatoteuttaja Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy. Hanketta rahoitti Etelä-Savon Ely-keskus. Hanke päättyi elokuun lopussa 2023.

Hankkeen keskeisenä tavoitteena oli alueen kuluttajien tietoisuuden kasvattaminen kiertotaloudesta ja paikallisista huolto- ja korjauspalvelujen käytöstä osana luonnon varojen ja energian säästämistä. Lisäksi kehitettiin Etelä-Savon ammattiopiston huolto- ja korjauspalveluihin liittyvää pedagogiikkaa.

Hankkeessa oli mukana 20 mikro- tai yksinyrittäjäyritystä, joiden toimialassa mainitaan kotitalouden laitteiden, huonekalujen, muiden kestokulutushyödykkeiden tai tekstiilituotteiden huolto, kunnossapito tai korjaus. Heille tarjottiin kiertotalouteen liittyvää koulutusta ja henkilökohtaista ohjausta digitaaliseen markkinointiin.

Yrityksille tehdyssä kyselyssä yrittäjät korostivat kesäasukkaiden merkitystä yritystoiminnalleen. Hankkeessa tehtiin 30 000 kappaleen painos esitteestä ”Vanhasta saa soivan pelin”, jossa esiteltiin paikallisia toimijoita ja palveluja ja joka jaettiin suorajakeluna kesäasukkaille.

Hankkeessa toteutettiin kuluttajille suunnattu kysely, johon saatiin 300 vastausta. Kyselystä kävi ilmi, että kuluttajilla on vaikeuksia löytää huolto- ja korjauspalveluja tarjoavia yrityksiä. Kysyttäessä ”Mitkä asiat saisivat sinua käyttämään näitä palveluja useammin?” vastaajista 31 % kertoi, että palvelujen helpompi löydettävyys lisäisi heidän halukkuuttaan käyttää niitä.

Lisää tietoa:

Korjaus- ja huoltopalvelut kotitalouksille – palveluhakemisto: https://ecosairila.fi/kuluttajille/palveluhakemisto/

Kansikuva: Suutari Raimo Manniselle on tärkeää nähdä itse tehdyn työn tulos.
Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen
Hanketieto: Marianne Hyttinen-Lilja

Mikkelin seudun Uusyrityskeskus on palkinnut Ehot Oy:n Vuoden 2022 Uusyrittäjänä. Vuoden Uusyrittäjä -kilpailussa palkitaan yrittäjiä, jotka ovat perustaneet yrityksensä Uusyrityskeskuksen avustuksella ja joiden yritystoiminta on ollut menestyksekästä.

Alueilla palkitut yrittäjät ilmoitetaan samalla valtakunnalliseen kilpailuun, jossa kilpailun raati valitsee finalistit. Ehdotusten perusteella valitaan myöhemmin myös valtakunnallinen Vuoden Uusyrittäjä.

Vuonna 2019 perustettu Ehot Oy on kasvanut nopeasti. Juuri koronan alla perustettu yritys toimii lastensuojelun alalla ja yrityksellä on Mikkelissä erityisen huolenpidon ja vaativan huolenpidon yksiköt. Nykyään yritys työllistää noin 40 osaajaa.

–Ehot Oy on loistava esimerkki siitä, kuinka yrittäjähenkisyys, kova työ ja halu kehittää alaa voivat johtaa menestykseen. He ovat olleet rohkeita investoimaan ja kasvaneet merkittävästi lyhyessä ajassa, Mikkelin seudun Uusyrityskeskuksen puheenjohtaja Esko Pitkänen kertoo.

Palkinnoksi yrittäjät saivat Pauliina Rundgrenin Tikka-seinäkellon. Palkinnon vastaanottivat Ehot Oy:n puolesta Ville Rouhiainen, Tommi Mustonen ja Matti Kortelainen.

Mikkeliläinen Silent Steel Oy valloittaa maailmaa kaasutoimisiin, itselataaviin kivääreihin kehittämillään äänenvaimentimilla. Kovan kasvun perustana ovat oma tuotekehitys, tuotteiden patentointi ja ISO 9001 -laatusertifiointi.

Yritys sai alkunsa Harri Sjögrénin oivalluksesta ja asiakkaiden tarpeista. Hän huomasi, että viranomaiskäytössä oli paljon itselataavia aseita, joissa käytettiin perinteisiä, kertalaukeaviin aseisiin tarkoitettuja äänenvaimentimia.

”Aloin kehittää uudentyyppistä läpivirtausäänenvaimenninta itselataaviin aseisiin. Käytännössä siis halusin, että ruutikaasu ja paine purkautuvat vaimentimen läpi suoraan eteenpäin, eivätkä puske takaisin aseeseen ja käyttäjän naamalle haitaten aseen toimintaa ja aseen käyttäjää, kuten perinteisissä äänenvaimentimissa. Myynnissä oleva tuotteemme on siten käyttäjille turvallisempi, ja ase toimii luotettavammin, koska liika kaasupaine ei aiheuta häiriötä aseen toimintaan.”

Tavoitteena oli myös luoda tuote, joka on huollettavissa, kohtuukokoinen ja -painoinen ja jossa on hyvät ääniominaisuudet.

Käytännössä Harri Sjögrén suunnitteli tuotteen, ja sen prototyypit valmisti mikkeliläinen Take-Paja. Tuotteen ensimmäinen testausvaihe toteutettiin 2019.

”Tuotekehitys tapahtuu yrityksen ja erehdyksen kautta. Joka kierroksella opitaan uutta. Voidaan sanoa, että olemme Suomessa ja Euroopassa pioneeri.”

Saman tien vientimarkkinoille

Tuote tuli myyntiin vuonna 2020. Mikkelin ammattikorkeakoulussa kansainvälisen liiketoiminnan englanninkielisen tutkinnon aikaan suorittanut ja sittemmin tutkintoaan päivittänyt Sjögrén avasi itse vientimarkkinat. Hän myös muutti tuotekehitysvaihetta varten perustetun toiminimensä osakeyhtiöksi.

”Vienti kansainvälisille markkinoille alkoi saman tien. Oli selvää jo yritystä perustettaessa, että Suomen markkina on liian pieni ja tuotteen päämarkkinat ovat ulkomailla. Mietin jo alussa, että tuote pitää saada vientiin tai sitten sitä ei tehdä näitä lainkaan. Näkyvyyttä tuotteille on luotu etenkin sosiaalisen median kanavissa. Tuotteillamme on maailmalla jakelijoita, joista monien kanssa yhteistyö on käynnistynyt heidän otettuaan yhteyttä.”

Tuotannosta 95 prosenttia menee vientiin. Siitä 80 prosenttia lähtee Eurooppaan ja loput Afrikkaan ja Aasiaan.

”Tällä hetkellä Eurooppa alkaa olla jo hyvin katettu, ja vienti rullaa tärkeimmissä maissa hyvin. Emme toimi vielä kaikilla isoilla markkinoilla nykyisellä tuotantokapasiteetillamme. Ajattelen niin, että edetään jalat maassa ensin Euroopan markkinoilla ja saadaan prosessit ja tuotantokapasiteetti kuntoon, kun tässä ei ole kiire mihinkään. Askel askeleelta.”

Silent Steelin äänenvaimentimien loppukäyttäjiä maailmalla ovat etenkin eri viranomaistahot, kuten eri maiden puolustusvoimat, poliisit, tullit ja rajalaitokset. Lisäksi tuotteita on myös yksityiskäytössä esimerkiksi urheiluampujilla ja reserviläisillä.

Turvallisuusalan tuotteiden vienti on luvanvaraista.

”Käytännössä kaikkien tuotteiden vienti vaatii vientiluvan. EU:n sisämarkkinoilla sitä nimitetään siirtoluvaksi ja EU:n ulkopuolella vientiluvaksi. Tämän toimialan vientiluvat haetaan joko poliisihallitukselta tai puolustusministeriöltä, tuotteista riippuen.”

Kotimainen tuotantoketju

Mikkeliläisyrityksen tuotteet kootaan yrityksen uusissa 260 neliömetrin toimitiloissa, jotka on räätälöity Kauppakeskus Setriin. Tuotteiden osat valmistetaan Mikkelin seudulla tai muualla kotimaassa.

”Koneistuksen ja pintakäsittelyn tekevät alihankkimamme. Meillä on tällä hetkellä yksi henkilö tekemässä kokoonpanoa. Olen suunnitellut tuotteet niin, että niiden kokoonpano on nopeaa ja helppoa. Täten pystymme toimittamaan isotkin tilaukset nopeasti jakelijoille. Alihankkijoiksi olen valinnut isoja yrityksiä, joten pystymme nostamaan tarvittaessa nopeasti kapasiteettia ketjun eri osissa.”

Sjögrén käytti tuotteiden patentoinnissa ammattimaista patenttitoimistoa. Hän suosittelee samaa muillekin tuotekehitystä tekeville.

”Patentointi on oma hommansa. Kun sen tekee hyvä patenttitoimisto, aikaa ja rahaakin säästyy. Saimme ensin patentin kotimaahan ja samalla PCT-patentin 180 maahan. Nyt meillä on patenttihakemus sisässä isoihin vientimaihin samoilla spekseillä kuin kotimainen patentti on myönnetty.”

Päätökseen on saatu myös ISO 9001-laatusertifiointi.

”Kun työskentelemme valtiollisten toimijoiden kanssa, sitä varten tarvitaan sertifikaatteja. Sanoisin, että ISO 9001-laatusertifikaatti vaati enemmän työtä kuin patentointi, mutta siinäkin oli apuna kokenut konsultti. Itselläni ei olisi aika eikä osaaminenkaan riittänyt siihen byrokratian määrään. Toki vaatii aikaa, kun konsultille kuvaa yrityksen eri prosessit. Sertifiointiprosessiin on varattava aikaa ja rahaakin, sillä prosessi on varsin kallis.”

Kasvu rahoitetaan kassavirralla

Sjögrén ehti työskennellä myynnin ja myynnin johtamisen tehtävissä Mikkelissä 25 vuotta. Silent Steelin lähdettyä kasvukiitoon, hän ryhtyi täysipäiväiseksi yrittäjäksi toukokuussa.

Yrityksessä on osakkaana ja hallituksen puheenjohtajana Wellgio Medical Oy:n toimitusjohtaja Juha Aalto, jolla on pitkän linjan kokemus sijoittajana.

”Hän on pitkän linjan yrittäjä ja bisnesenkeli, jonka osaaminen ja kontaktit ovat olleet hyvin arvokkaita.”

Harri Sjögrén kokee saaneensa joustavasti tukea ja neuvoja myös Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n asiantuntijoilta.

”Yrityksen alkuaikoina sain vinkkejä etenkin tuotekehityksen rahoitusmuodoista. Mikseiläisiltä on saanut jo puhelimessa hyviä neuvoja, joiden avulla olen säästänyt paljon aikaa. On tärkeää, että meillä on täällä toimija, joka tuntee kentän ja jolla on tietotaitoa ja kontaktit laajalle. Myös nämä tilat löytyivät, kun soitin Marjo Niittuaho-Nastolinille ja hänellä oli vinkata näistä tiloista, jotka räätälöitiin sitten juuri meille sopiviksi erilaiset turvallisuusnäkökohdat huomioiden.”

Sjögrén on tyytyväinen siihen, että Silent Steel toimii velattomana, ja kasvu pystytään rahoittamaan kassavirralla. Nuoren yrityksen liikevaihdon kasvuprosentit ovat nyt alkuvaiheessa olleet kolminumeroisia.

”Viime vuonna liikevaihtomme oli noin puoli miljoonaa euroa ja siitä tuottoa jäi noin 180 000 euroa. Tänä vuonna tavoitteena on miljoonan euron liikevaihto.”

Jääräpäisyys vie eteenpäin

Sjögrén on ehtinyt vuosien varrella olla monessa mukana. Hän on edelleen mukana kehittämässä mikkeliläiseen Hotelli Heimariin liittyvää kiinteistöliiketoimintaa. Lomakeskuksen omistajat odottavat kaavaratkaisua, jonka jälkeen päätetään, miten edetä uudisrakentamisen kanssa. Tänä kesänä Heimarista ovat tilanneet palveluita etenkin erilaiset yritykset ja organisaatiot. Varsinaista yleisölle avointa hotelli- ja matkailutoimintaa pyörittävät jatkossakin toimialaa tuntevat yhteistyökumppanit.

Omassa yrittäjyydessään Sjögrén pitää tärkeänä päättäväisyyttä ja rohkeutta.

”Asetan itselleni tavoitteita ja mietin, miksi teen mitäkin ja ajan sitten loppuun asti päättäväisesti. Jos jokin asia ei onnistu, niin kokeilen uudelleen. Tuotekehityksenkin kanssa on tullut hakattua päätä seinään monta kertaa. Eli minua ohjaa se, että on tavoitteet ja pidän niistä kiinni. Tarvittaessa jopa jääräpäisesti.”

Silent Steel arvioitiin viime vuonna maakunnan neljänneksi nopeimmin kasvavaksi yritykseksi.

Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Verstas VB -hanke (Venture Builder) varmistaa, että nuoret kasvuyritykset saavat parhaan mahdollisen avun ja tuen kasvuun. Hankkeen avulla autetaan yrityksiä kehittymään houkutteleviksi rahoituskohteiksi Etelä-Savon pääomarahastolle, muille sijoittajille sekä julkisille ja yksityisille rahoittajille. Hanketta rahoittaa Euroopan Unionin Aluekehitysrahasto, rahoituksen myöntänyt viranomainen on Etelä-Savon ELY-keskus.