Savonlinnan kaupunginhallitus päätti käynnistää neuvottelut Mikkelin kaupungin, Essoten ja Sosterin kanssa 29.6.2020. Neuvotteluita käytiin ensin Essoten, Sosterin, Savonlinnan ja Mikkelin luottamus- ja viranhaltijajohdon kesken. Tämän jälkeen sovittiin, että viranhaltijajohto jatkaa neuvotteluja ja tekee esityksen.

Viranhaltijajohto on käynyt neuvottelut ja sen pohjalta Mikkelin kaupunginjohtaja Timo Halonen ja Savonlinnan kaupunginjohtaja Janne Laine esittävät kaupunginhallituksilleen seuraavista asioista sopimista:

• Etelä-Savon sote-maakunnassa on kaksi ympärivuorokautista perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystystä (muun muassa anestesiologia, sisätaudit ja kirurgia) ylläpitävää keskussairaalaa, toinen Mikkelissä ja toinen Savonlinnassa. Maakunnan synnytyssairaala on Mikkelissä.
   
• Maan hallitukselle tehdään yhteinen esitys siten, että terveydenhuoltolakiin linjataan, että kaikissa maan keskussairaaloissa (mukaan lukien Mikkeli ja Savonlinna) on ympärivuorokautinen erikoissairaanhoidon päivystystoiminta mukaan luettuna anestesiologia, sisätaudit ja kirurgia. Terveydenhuoltolakia tulee muuttaa siten, että Etelä-Savon sote-maakunnassa on kaksi keskussairaalaa. Myös keskittämisasetusta tulee lieventää siten, että tämä mahdollistuu.
   
• Tulevassa yhteisessä sote-maakunnassa työnjaon jatkokehittäminen tehdään siten, että sairaaloiden välillä yhteenlasketut volyymimäärät pysyvät nykytasolla, mikä turvaa molemmissa sairaaloissa riittävän määrän sairaanhoitajaopiskelijoiden harjoittelupaikkoja sekä sairaaloiden työntekijämäärät nykyisessä suhteessa.
   
• Työnjaon tarkempi valmistelu pitäisi tehdä Sosterin ja Essoten yhteistyönä siten, että Etelä-Savossa on kaksi nykyisen tasoista päivystävää keskussairaalaa.
   
• Savonlinna on sote-maakunnan hallinnon keskuskaupunki. Sote-maakunnan ylin johto esikuntineen (esimerkiksi sote-maakuntajohtaja, talousjohtaja, hallintojohtaja ja henkilöstöjohtaja, esikuntahenkilöstö sekä tietohallintojohtaja ja ICT-yksikkö) sijoitetaan Savonlinnaan.
   
• Terveyspalvelujen johto sijoittuu Mikkeliin. Muu toimialajohto ja hallinnon muut työpaikat jaetaan työntekijämäärien suhteessa kaikkien kaupunkien kesken.
   
• Kehitysvammahuollon hallinto ja johto sijoittuvat Pieksämäelle.
   
• Etelä-Savon maakuntaliitto (nykyinen maakuntaliitto) jatkaa Mikkelissä.
   
• Sote-maakunnan valmisteluhallituksen puheenjohtaja tulee Savonlinnasta.
   
• Savonlinna sitoutuu Etelä-Savon maakuntaan ja sote-maakuntaan.
   
• Mikkeli ja Savonlinna sitoutuvat tukemaan toisiaan Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamkissa siten, että molemmissa säilyy ja kehittyy vuoden 2023 mukainen opiskelijamäärä (Mikkelissä noin 3 700 ja Savonlinnassa noin 1 400) sekä edistämään kaupunkien strategisia kehittämishankkeita ammattikorkeakoulussa.

Kaupunginjohtajien esitys perustuu seuraaviin asioihin:

• KYS-yhteistyötä voidaan toteuttaa myös Mikkeli-Savonlinna-mallissa. KYS erva-alueen tehtävänsä mukaisesti tukee molempien sairaaloiden toimintaa osallistumalla työnjaon kehittämiseen sekä turvaamalla lääkäreiden saatavuuden. Mikkelin, Savonlinnan ja KYSin sairaaloiden välistä yhteistyötä on tarkoitus kehittää siten, että laadukkaat hoitoketjut sairaaloiden välillä toimivat niin, että potilaat saavat parhaan mahdollisen palvelun ja potilasturvallisuus on taattu.
   
• Etelä-Savon maakunnan hajoaminen vaarantaisi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamkin Savonlinnan kampuksen tulevaisuuden ja voisi lisäksi aiheuttaa ongelmia myös Ammattiopisto SAMIedun toiminnalle EU-rahoitusmahdollisuuksien merkittävästi pienentyessä. Xamkissa ja SAMIedussa on yhteensä noin 3 000 opiskelijaa mukaan lukien Xamkin saamat lisäkoulutuspaikat. Koulutuksella ja osaamisella on avainvaikutus alueen elinvoimalle ja kehitykselle.
   
• Mikkelillä ja Essotella on vahva tahto turvata Savonlinnan keskussairaalan ympärivuorokautinen päivystys nykytasolla Etelä-Savo-yhteydessä. Molempien kaupunkien alueiden asukkaille erikoissairaanhoitopalvelut ovat elintärkeitä ja niiden turvaamiseksi pitää tehdä hyvää yhteistyötä.
   
• Etelä-Savon sote-alueen rahoituspohja on tämänhetkisten laskelmien perusteella huomattavasti Pohjois-Savoa vahvempi. Etelä-Savossa alijäämä on vain 3 miljoonaa euroa kun Pohjois-Savossa alijäämä on noin 27 miljoonaa euroa.

Kaupunginjohtajat vetoavat Essotea ja Sosteria istumaan samaan pöytään yhteistyössä KYS:in kanssa ja sopimaan asioista neuvottelemalla. Tällä tavalla vahvistetaan myös koko Itä-Suomen yhteistyötä ja tulevaisuutta. Kaupunginjohtajien mielestä sovinnon ja neuvotteluratkaisun saaminen on koko Itä-Suomen, kaupunkien ja alueen asukkaiden etu.

Maanantaina 31. elokuuta noin kello 12 avataan Tuppuralan ja Särkämäisen välillä 16 kilometriä uutta Viitostietä. Tieosuus valmistuu kokonaan syyskuussa, jolloin kaikki kulkuyhteydet tulevat käyttöön.

Tuppuralan ja Visulahden välillä on 31.8. alkaen edelleen työnaikaisia liikennejärjestelyjä ja alennettuja nopeusrajoituksia. Nopeusrajoitus Mikkelin ja Visulahden välillä vaihtelee 50 km/h ja 80km/h välillä, työkohteesta riippuen. Huuhanahon ja Särkämäisen alueella on työnaikaisten liikennejärjestelyjen vuoksi alennettu nopeusrajoitus.

Kinnarin eritasoliittymästä ei pääse kulkemaan nykyisen Viitostien suuntaan Visulahteen päin. Myös pohjoiseen johtava ramppi on suljettu liikenteeltä rakennustöiden vuoksi.

31.8. alkaa Kinnarin uuden eritasoliittymän pohjoiseen johtavan rampin ja Visulahden suuntaan ohjaavan katuyhteyden sekä pyöräilyn ja jalankulun väylän rakentaminen. Ne valmistuvat syyskuun alussa. Rakentamisen aikana edellä mainitut väylät eivät ole käytössä.

Liikenne Visulahteen ja nykyisen viitostien suuntaan ohjataan kulkemaan Visulahden uuden eritasoliittymän kautta. Liikennejärjestelyt poistuvat töiden valmistuttua syyskuun alkupäivinä. Myös pyöräilyn ja jalankulun väylät avataan niiden valmistuttua syyskuun alussa.

Muutoksia linja-autoliikenteeseen

Kaukoliikenteen linja-autot ja pikavuorot pääsevät käyttämään uutta nelikaistaista viitostietä 31.8. lähtien. Linja-autopysäkit ovat kaikkien eritasoliittymien rampeilla.

Mikkelin ja Juvan väliset vakiovuorot sekä paikallisliikenne Mikkelin ja Visulahden välillä kulkevat 31.8. alkaen Visulahden eritasoliittymän kautta ja siirtyvät käyttämään Kinnarin eritasoliittymää heti sen valmistuttua. Visulahden nykyisen eritasoliittymän alueen pysäkit ovat rakentamisen aikana pois käytöstä. Korvaavat pysäkit sijaitsevat Katajaharjuntiellä. 

Mikkelistä Nuutilanmäelle pääsee uutta tietä lokakuussa

Osuus Särkämäinen–Nuutilanmäki avataan liikenteelle lokakuussa 2020, jolloin koko Mikkeli–Nuutilanmäki osuus saadaan käyttöön.

– Tie on rakennettu nelikaistaisena ja keskikaiteellisena, joten vilkkaasti liikennöidyn tien turvallisuus ja sujuvuus paranevat uuden tien myötä. Uusi tie parantaa myös maankäytön mahdollisuuksia ja onhan se visuaalisestikin hieno kokemus ajaa uutta, maisemoitua valtatietä, kertoo projektipäällikkö Harri Liikanen Väylävirastosta.

Pääosin uuteen maastokäytävään rakennettu Mikkeli–Nuutilamäki-osuus on 21 kilometriä pitkä. Matkalle on rakennettu 24 uutta siltaa ja asfalttia menee tälle matkalle 150 000 tonnia eli reilusti yli miljoona neliömetriä.

– Hanke on sujunut osaltamme hyvin. Olemme tavoitteessamme aikataulun osalta, kun valmista tietä voidaan ottaa liikenteelle nyt 16 kilometrin matkalta Mikkelin ja Särkämäisen välillä. Loppuosuuden urakastamme Nuutilanmäelle saamme valmiiksi ja avattua liikenteelle lokakuussa, kertoo työmaapäällikkö Aki Loikkanen.

Vuoden päästä tehdään vielä kyseisellä osuudella vihertöitä sekä viimeinen asvalttikerros.

Kuva: Väylävirasto

Mikkelin seudun vapaa-ajanasukasvaltuuskunta ja seudun kunnat ehdottavat valtiovarainministeriölle sekä digi- ja väestötietovirastolle, että ne käynnistäisivät riittävät toimenpiteet niin sanottujen kakkosasukkaiden paremmaksi tunnistamiseksi ja tilastoimiseksi. Aloite luovutettiin kuntaministeri Sirpa Paaterolle perjantaina 28.8. hänen Mikkelin-vierailunsa yhteydessä.

Aloite pohjautuu valtionvarainministeriön laatimaan kaksoiskuntaselvitykseen, joka julkaistiin alkuvuodesta 2018. Monipaikkaisuuden tunnistamisen ja hyödyntämisen kannalta suurin ongelma liittyy riittämättömään tietopohjaan. Monipaikkaisuus ilmentyy muun muassa loma-asuntoina, työasuntoina ja lasten vuoroasumisena. Loma-asuntojen lukumäärä on Suomessa noin 500 000.  Työasuntovähennystä on verotuksessa saanut noin 10 000 suomalaista vuosittain. On arvioitu, että yli 100 000 alaikäisellä lapsella on vuoroasumisen vuoksi kaksi osoitetta.

Isossa-Britanniassa väestölaskennan yhteydessä selvitetään niin sanottu second address -asukkaiden lukumäärä. Tässä tilastossa huomioidaan ne kansalaiset, jotka oleilevat kalenterivuoden aikana yli 30 vuorokautta virallisen kotipaikkansa ulkopuolella. Tilastoinnissa on selvitetty myös kakkosasunnossa asumisen syyt, joita ovat muun muassa vapaa-aika, opiskelu, työ ja lapsen asuminen toisen vanhemman luona.

Aloitteen ovat allekirjoittaneet Mikkelin seudun vapaa-ajanasukasvaltuuskunnan puheenjohtaja Ilkka Juva sekä Mikkelin seudun seutuvaliokunnan puheenjohtaja, Mikkelin kaupunginjohtaja Timo Halonen.

Kuva: Pihla Liukkonen / Kontrastia

Mikkelin kaupungin asumisen ja toimintaympäristön palvelualue hakee maankäyttöjohtajaa vakinaiseen virkaan. Maankäyttöjohtaja toimii palvelualueen johtoryhmän jäsenenä, osallistuu aktiivisesti kaupungin elinvoimaisuuden kehittämisen toimeenpanoon ja toimii teknisen johtajan läheisenä työparina.

Maankäyttöjohtaja toimii kaupunkikehityksen tulosalueen johtajana ja keskeisenä tehtäväalueena on maanhankinnan, -käytön ja -luovutuksen sekä kaavoituksen johtaminen, osallistuminen operatiiviseen valmisteluun ja suunnitteluun.

Viran menestyksellinen hoitaminen vaatii näkemystä maakunnan keskuskaupungin kehittämisestä ja kokemusta maaomaisuuden hallinnasta, maankäytön suunnittelusta sekä kaavoituksesta. Viran kelpoisuutena on soveltuva ylempi korkeakoulututkinto.

Eduksi katsotaan näytöt kaupunkien ja alueiden kehittämisestä sekä tuloksellisesta toiminnasta.

Lisätiedot ja hakeminen Kuntarekryssä.

Syyskuussa voi järjestää enintään 50 henkilön yleisötilaisuuksia ja yleisiä kokouksia. Yli 50 henkilön tilaisuuksia voi järjestää sisätiloissa ja alueellisesti rajatuissa ulkotiloissa, jos turvallisuus voidaan varmistaa THL:n ja opetus- ja kulttuuriministeriön ohjeen mukaisesti.

Rajoitusten kiristäminen on välttämätöntä, koska Suomen epidemiologinen tilanne on muuttunut epäsuotuisaan suuntaan ja todetut COVID-19-tapaukset ovat lisääntyneet elokuun aikana.

Aluehallintovirastot ovat tehneet 24.8.2020 tartuntatautilain mukaiset päätökset, joilla kielletään kaikki yli 50 hengen sisä- ja ulkotiloissa järjestettävät yleisötilaisuudet ja yleiset kokoukset 1.–30.9.2020 välisenä aikana.

Sisätiloissa ja alueellisesti rajatuissa ulkotiloissa voidaan kuitenkin järjestää yli 50 henkilön yleisötilaisuuksia ja yleisiä kokouksia sillä edellytyksellä, että niiden turvallisuus voidaan varmistaa koronavirustartuntojen ehkäisemisohjeen mukaisesti. 

Yleisö on tarvittaessa jaettava erillisille alueille turvallisuuden varmistamiseksi

Yleisötilaisuudelle tai yleiselle kokoukselle ei aseteta enimmäisosallistujarajaa. Yli 50 henkilön yleisötilaisuuden tai yleisen kokouksen järjestäjän velvollisuutena on huolehtia siitä, että tilaisuus pystytään järjestämään osallistujille turvallisella tavalla. Jotta edellytyksenä oleva THL:n ja OKM:n ohjeen noudattaminen olisi tosiasiassa mahdollista, tapahtumajärjestäjän on tarvittaessa tehtävä esimerkiksi tilaisuutta koskevia eriyttämisjärjestelyjä, joiden avulla yleisö voidaan jakaa erillisiin yleisölle tarkoitettuihin alueisiin.

Jokaiselle erillisalueelle voi olla tarpeen järjestää omat tai käyttöporrastetut kulkureitit, palvelut (kuten mahdolliset tarjoilupalvelut ja saniteettitilat) sekä tapahtumahenkilökunta. Henkilömääriä rajoittamalla ja eri ryhmien sekoittumista välttämällä altistuneiden määrää voidaan vähentää, mikäli henkilöiden joukossa todettaisiin koronavirustartunta.

Jos epidemiologinen tilanne Suomessa muuttuu merkittävästi huonompaan suuntaan, aluehallintovirastot voivat joutua muuttamaan syyskuuta koskevia rajoituspäätöksiään. Aluehallintovirastot korostavat jokaisen toimijan ja kansalaisen omaa vastuuta noudattaa viranomaisten määräyksiä, ohjeita ja suosituksia omassa toiminnassaan ja siten omalta osaltaan ehkäistä koronaviruksen leviämistä.

Kuva: Urheilutapahtumissa voi olla yli 500 ihmistä, jos tapahtumanjärjestäjä pystyy noudattamaan ohjeistuksia. 

Pursialassa sijaitseva Mikkelipuisto saa uudet jatkajat. Mikkelipuistoyhdistys ry:n toiminta päättyi konkurssin myötä toukokuun lopussa.

Osuuskauppa Suur-Savo tiedottaa, että se ja Juniikki Oy jättivät yhteisen tarjouksen Mikkelipuiston konkurssipesälle ja pääsevät nyt yhdessä kehittämään Mikkelipuiston toimintaa. Juniikki Oy on hallinnoinut ja pyörittänyt Visulahden matkailukeskuksessa Xon-puistotoimintaa. Osuuskaupan vahvuutena on ravitsemiskauppa.

Tiedotteen mukaan sekä Greeneri-ravintola että nykyiset mallipuutarhat säilyvät, joskin niiden hoidosta tai mahdollisesta kehittämisestä on tavoitteena keskustella vuokralaisten kanssa loppukesästä. Etelä-Savon ammattiopisto Esedu ottaa vastuulleen yhteistyökumppanina puutarha-alueiden ylläpitämisen. Mikkelipuisto toimii tulevaisuudessa Esedun puutarha- ja matkailualan oppimisympäristönä.

Tulevien vuosien isona panostuksena on saunamaailman rakentaminen Mikkelipuiston yhteyteen tai sen lähelle. Asia vaatii vielä syksyn aikana valmistelua Mikkelin kaupungin kanssa. Ensimmäisenä lähiajan isona asiana on varmistaa kesäajan kasvien ja puutarhojen hoito ja lähinnä kastelu. Menneet viikot ovat kuivattaneet pihan ja kasvit. Huonoon kuntoon päässyt hoitamaton puisto on myös herättänyt keskustelua kaupunkilaisten keskuudessa yhdistyksen mentyä konkurssiin.

Mikkelipuisto on myös osa Saimaa Central Parkia.

Mikkelin Kalevankankaalle on viime vuosina investoitu paljon rakennettuun ympäristöön, tutkimus- ja kehittämistoimintaan ja koulutukseen. Näin on luotu edellytyksiä uusien palvelualan yritysten sijoittumiselle alueelle. Nyt kysytään mikkeliläisiltä itseltään, millaisia palveluja he haluaisivat Kalevankankaalle.

Osoitteessa kalevankangasmikkeli.fi on avattu kysely, jossa asukkaita ja yrittäjiä kannustetaan kertomaan nykyisestä alueen käytöstään, liikkumisestaan ja tulevaisuuden toiveistaan. Kyselyssä on käytössä karttapohjainen kysely- ja analyysityökalu Maptionnaire, jota hyödynnetään ensimmäistä kertaa Mikkelissä. Vastaajat voivat esimerkiksi sijoittaa alueelle toivomiaan palveluja suoraan kartalle.

Vastaamalla kaikille avoimeen kyselyyn mikkeliläiset voivat vaikuttaa, millaisia palveluja Kalevankangas tarjoaa tulevaisuudessa. Kyselyn tuloksia hyödynnetään alueen palveluiden ja yritystoiminnan kehittämisessä.

Karttapohjainen tiedonkeruu on uutta Mikkelissä

Kysely on osa laajempaa selvitystä, jossa alueen nykytila kartoitetaan palvelujen ja yritysympäristön kehittämisen pohjaksi. Työssä tarkastellaan Kalevankangasta paikallisella, kunnallisella sekä seudullisella tasolla hyödyntäen olemassa olevia tilasto- ja paikkatietoaineistoja. Selvitys toteutetaan Aalto-yliopiston tutkijatohtori Tiina Laatikaisen ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamkin yhteistyönä.

Paikkatietoanalyyseillä tarkastellaan Kalevankankaan alueen sijaintiin perustuen esimerkiksi etäisyyksiä, väestömääriä, palveluiden kattavuutta sekä paikallista, kunnallista ja seudullista merkitystä. Tuloksia voidaan esittää kartalla tai laskelmina. Ympäristön paikkatietopohjaiset analyysit tukevat alueen strategista kehittämistä. Tulosraportti julkaistaan alkusyksystä.

Kalevankankaasta hyvinvointipalvelujen kehittämisalusta

Kalevankankaan alue on yksi Mikkelin kaupungin kolmesta kehittämisalustasta. Kaksi muuta alustaa ovat EcoSairila ja Memory Campus. Alustojen päätavoitteena on luoda Mikkelin alueelle elinvoimaa lisäämällä yritystoimintaa, synnyttämällä uusia työpaikkoja ja kasvattamalla TKI-toimintaa.

Kalevankankaalla on jo investoitu kaupunkilaisten hyvinvointiin ja uusiin harrastamisen mahdollisuuksiin. Ravirataa ja jäähallia on uudistettu ja alueelle on nousemassa uusi jalkapallohalli. Monitoimiareena Saimaa-stadiumilla sijaitsee Xamkin Active Life Lab -tutkimusyksikkö, josta alueen hyvinvointiyritykset saavat tukea toimintansa kehittämiseen.

Visiona on, että Kalevankangas houkuttelee erityisesti uusia hyvinvointi- ja elämysalan yrityksiä ja palveluntarjoajia. Kalevankankaan kehittämisprojektin toteuttamisesta vastaa Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu.

Kysely on avoinna 18.5.–14.6.2020. Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan vapaalippuja Kalevankankaan liikunta- ja testauspalveluihin.