Mikkelin kaupunki yhdessä Mikkelin vesilaitoksen ja Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n kanssa on avannut sivut, joilla vastataan kaupunkilaisten kysymyksiin jätevedenpuhdistamosta, sen operoinnista sekä Ecosairilan alueen kumppanuuksista.
Vastaajina kysymyksiin ovat kaupungin tekninen johtaja Jouni Riihelä, vesilaitoksen johtaja Reijo Turkki sekä toimitusjohtaja Juha Kauppinen, hankinta-asiantuntija Ilkka Liljander ja EcoSairila-koordinaattori Panu Jouhkimo Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:stä.
Sivut on rakennettu kaupungin nettisivujen yhteyteen ja niillä on jo julkaistu kysymyksiä vastauksineen. Kaupunkilaisilla on mahdollisuus lähettää myös oma kysymyksensä sivujen kautta. Näihin kysymyksiin pyritään vastaamaan mahdollisuuksien mukaan saman arkipäivän aikana.
– Sivut ovat syntyneet kaupunkilaisten tarpeesta saada oikeaa, ajantasaista tietoa kaupungin merkittävimmästä hankkeesta, kaupungin tekninen johtaja Jouni Riihelä kommentoi sivujen taustaa.
Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy haluaa olla myös mukana mahdollistamassa kaupunkilaisten ajantasaisen tiedonsaannin.
– Puhdistamohanke ja operointipalvelun hankinta ovat herättäneet paljon keskustelua ja kysymyksiä. Virheellistäkin tietoa on liikkeellä. Päätimme tarjota kaikille kaupunkilaisille yhteisen kanavan, jossa vastataan kysymyksiin. MikseiMikkelin tehtävänä on kehittää EcoSairilaa ja sinisen biotalouden osaamiskeskusta. Siten olemme mukana operaattorin ja kehittämiskumppanin hankintaprosessissa ja myös vastaamassa näitä koskeviin kysymyksiin, kommentoi Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n toimitusjohtaja Juha Kauppinen.
Mikkelin kaupungin elinvoimatyö on uudistumassa. Konserni- ja elinvoimajaosto käsittelee kokouksessaan tiistaina 9.2. kaupunginjohtajan esitystä uudistuksista.
Kaupunginjohtajan esitys on, että jaosto edelleen esittää kaupunginhallitukselle sitä, että kehitysyhtiö Miksei Oy jatkaa toimintaansa ja että matkailu säilyy osana kehitysyhtiötä. Lisäksi esitykseen kuuluu, että kaupungille perustetaan elinvoimajohtajan virka. Elinvoimapalvelut toimisivat verkostomaisesti ja läheisessä yhteistyössä kaupungin palvelualueiden kanssa.
Elinvoimapalveluiden alaisuuteen sijoittuisivat kaupungin strategiatyö, viestintä ja markkinointi, työllisyydenhoito, hankekoordinaatio sekä aluekehitys ja edunvalvonta.
Osku Nykänen teki jo 14-vuotiaana määrätietoisen uravalinnan. Kasvuyrittäjäksi hänet vei sattuma. Nyt Mikkeli Siivotaan Oy:n toimitusjohtaja on tuomassa kansainvälisille markkinoille mobiilisovelluksen.
Osku Nykänen alkoi treenata jo 14-vuotiaana päästäkseen aikanaan armeijassa erikoisjoukkoihin. Siinä samalla lukio hoitui hyvin arvosanoin. Palkkatöitä hän teki turva-alan yritykselle. Kun armeija oli ohi, pääsykoe Maanpuolustuskorkeakouluun oli mennyt hyvin ja ammattikorkeakoulussa odotti opiskelupaikka.
”Kun entistä työnantajayritystä ei enää ollut, perustin oman turva-alan yrityksen saadakseni rahaa ja palkkasin siihen myös kaksi entistä työkaveriani. Liikeideana oli tarjota anniskeluravintoloille turvapalveluita. Ajattelin, että teen kesät sitä ja opiskelen talvet.”
Ennen kesäfestarikauden alkua oli kuitenkin parisen kuukautta, joille piti keksiä muita toimeksiantoja.
”Aloin tehdä kotisiivouksia imurin ja ikkunanpesuvehkeiden kanssa. Liikeideana oli, että ei tarvitse maksaa, jos jälki ei kelpaa. Olin alkuun markkinahäirikkö, joka kilpaili hinnalla. En halunnut panna rahaa markkinointiviestintään ja halusin, että homma on riskitöntä ilman lainaa. Jo niihin aikoihin syntyi asiakaslupaus eli meiltä ei jää rantuja.”
Kun koulu syksyllä alkoi, asiakkaina oli 20 kotitaloutta. Yritys vei puolet viikosta ja kymmenisen tuntia kului järjestyksenvalvojana ravintoloiden ovilla. Seuraavan kesän festareille olikin jo tilattu 11 tekijää yrityksen kautta.
”Kun lokakuussa tentit alkoivat, tajusin, että pitäisi ehtiä lukea. Lopetin ovihommat. Siivosin ympäri vuoden ja tein festareita kesät. Homma helpottui, kun tutustui ihmisiin.”
Siivousyritys kasvukiitoon
Ensimmäisen oman osakeyhtiön, Etelä-Savon Kotihoitajat Oy:n, Osku Nykänen perusti 22-vuotiaana vuonna 2011, ja yritys on edelleen olemassa. Pari vuotta myöhemmin syntyi uuden strategian pohjalta Mikkeli Siivotaan Oy. Osakkaita oli kaksi, ja yhtiölle oli tehty liiketoimintasuunnitelma, mietitty asiakasryhmät ja kokemustakin yrittämisestä oli.
”Silloin 22-vuotiaana ajattelin tosiaan, että valloitetaan koko maakunta, muttei ollut helppoa löytää työntekijöitä, jotka tekisivät asiat yhtä hyvin kuin minä itse tein.”
Tiukka työnteko kostautui terveysongelmina heti kolmen kuukauden jälkeen, kun työntekijöistä oli seitsemän samaan aikaan sairaana ja yrittäjä yritti tuurata heitä kaikkia.
”Lopulta jouduin ambulanssilla sairaalaan keuhkokuumeen takia. Sairauskierteessä meni useita kuukausia. Sen jälkeen tajusin, että pitää nostaa hintoja, jos meinaa joskus pitää lomaakin ja että toimintatapoja on kehitettävä.”
Yrityksen kasvu on rahoitettu työllä. Osku Nykäsen kokemus on, että pankit eivät rahoita siivousalaa. Kuitenkin laiteinvestoinnit ovat suuria, on oltava koneita ja pesulayksiköitä.
”On hiton vaikea olla pienyrittäjä tällä alalla, jos haluaa kasvaa. Kuitenkin me ollaan startup-yritys siinä mielessä, että ollaan kasvettu 40 prosentin kasvuvauhdilla, eikä toiminta ole vieläkään vakiintunut.”
”Rahoituksen saanti tälle toimialalle on edelleen hankalaa.”
Koronakevät alkoi näkyä yrityksessä, kun rajoitukset pakottivat asiakasyrityksiä sulkemaan oviaan ja kuluttaja-asiakkaat jäivät koteihinsa tekemään etätöitä.
Huhtikuussa yrityksen oli tarkoitus avata siivoustuotteiden kivijalkamyymälä Mikkelin ydinkeskustassa, mutta lopulta ovet pystyttiin avaamaan toukokuussa ja nyt ovet avautuvat sopimuksesta.
Verkkokauppa yrityksellä on ollut jo vuoden 2019 alusta. Sen kautta myytiin keväällä paljon hengityssuojaimia ja koko vuoden suojakäsineitä on mennyt hyvin kaupaksi. Toisaalta imureiden ja pesuaineiden kauppa hiljeni.
”Verkossa ovat liikkuneet vain ns. koronatuotteet. Avasimme myös oman koronasivuston heti helmikuun alussa neuvoaksemme asiakkaitamme. Yllätys oli, kun kävijämäärä kaatoi palvelimen. Nyt useaan osaan jaettu sivusto kestää kerrallaan kymmeniä tuhansia kävijöitä. Kehitimme myös tavan tarjota koneostoja tekeville osamaksusopimuksia ja tarjoamaan myös vuokraratkaisuja sekä huoltoja.”
”Verkkokauppa palvelee myös kuluttajia”
Mobiilisovellus kehitteille
Omaan tarpeeseen räätälöityä ohjelmistoratkaisua Osku Nykänen alkoi etsiä jo vuonna 2014. Seuraavana vuonna yritys otti käyttöön toiminnanohjausjärjestelmän, joka suunniteltiin itse ja sen toteutus tilattiin alihankkijalta. Nyt siitä on käytössä 7.2 versio.
Parhaillaan yritys on saamassa maaliin omana tuotekehityksenä suunnitellun mobiilisovelluksen, joka palvelee niin yrityksen johtoa, asiakkaita kuin työntekijöitäkin.
”Mobiilisovelluksessa ovat niin tilaukset, työkohteet, matkat niihin ja raportointityökalut. Sovellus tuottaa reaaliaikaista tietoa. Tiedämme, mitä töitä tehdään missäkin, mitkä ovat matka-ajat ja työntekijöillä on käytössään kartat kohteista. Sovellus auttaa meitä välittämään oikean tekijän oikeaan kohteeseen.”
Sovelluksesta on tehty myös englanninkielinen versio. Jatkossa kuluttajat voivat hyödyntää sovelluksen verkkokauppaosiota eli tehdä tilauksen ja maksaa sen saman tien. Osku Nykäsen ideoiman sovelluksen on toteuttanut mikkeliläinen Mindhive Oy. Sovelluksen oikeudet ovat Mikkeli Siivotaan Oy:llä, joka alkaa myydä sitä AppStoren kautta loppuvuoden aikana.
”Tästä tehdään kansainvälinen tuote, joka pilotoidaan kotimaassa ja Virossa. Sovellus sopii myös muiden toimialojen yrityksille, joiden toimeksiannoissa liikutaan paljon useissa kohteissa. Seuraavassa versiossa on mukana myös matkalaskun laskentaominaisuus.”
Verkostoista vetoapua
Vuodesta 2015 alkaen yrityksellä on ollut ulkopuolisista asiantuntijoista koostuva hallitus.
”He antavat neuvoja, mutta katsovat myös, että en ole liian kunnianhimoinen. He antavat enemmän armoa minulle kuin itse antaisin ja pohtivat, millä aikataululla mitäkin on järkevää toteuttaa.”
Mikkeli Siivotaan Oy on mukana Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n Sata-hankkeessa.
”Lähden helposti mukaan erilaisiin hankkeisiin, koska haluan antaa mahdollisuuden uuden oppimiselle ilman suuria odotuksia. Mikseistä olen saanut oikeaa apua liiketoimintaan. Hankkeen projektipäällikkö Marjo Niittuaho-Nastolinin olen tuntenut pitkään. Esimerkiksi Sata-hankkeen verkkokauppakoulutus oli tärkeä mahdollisuus vaihtaa ajatuksia muiden kanssa onnistumisista ja virheistä.”
Osku Nykänen pitää erittäin tärkeänä myös hankkeen kautta saatua lakimiespalvelua.
”Sovelluskehitykseen liittyy sopimusjuridiikkaa ja lisenssejä. Myös verkkokaupassa myyntiin Sata-hankkeen asiantuntijat ovat antaneet apua ja viilanneet sanamuotoja.”
”Sata-hankkeesta on ollut meille monenlaista iloa.”
Yhdessä mikseiläisten kanssa on tehty myös tuotekehitykseen liittyviä rahoitusanomuksia. Tuotekehitykseen onkin saatu Tekesiltä ja Business Finlandilta kehittämisrahaa.
Yrityksen työntekijöistä noin puolet on ulkomaalaistaustaisia, joten yritys on kehittänyt tapoja perehdyttää heitä työvaiheisiin ja työturvallisuuteen videoita hyödyntämällä.
”Olemme luoneet koulutusmateriaalit itse, varanneet koulutuspäiviä niiden läpikäymiseen ja lopuksi ihmiset suorittavat tentin, joka on saatava 100-prosenttisesti läpi. Videotuotannossa on tehty yhteistyötä Xamkin ja Miksein Digiportaat-hankkeen kanssa.”
”Videoperehdytys toimii monikulttuurisessa työyhteisössä.”
Tällä hetkellä yritys työllistää noin 25 ammattilaista, sillä on yli 200 asiakasta ja noin miljoonan euron liikevaihto. Yritys toimii kotimaakunnan lisäksi muun muassa Espoossa.
”Yli puolet liikevaihdostamme tulee nyt Etelä-Savon ulkopuolelta ja siitä 70 prosenttia käytetään täällä Mikkelissä”, Osku Nykänen muistuttaa.
Teksti ja media: Päivi Kapiainen-Heiskanen Kansikuva: Mikkeli Siivotaan Oy:n toimitusjohtaja Osku Nykänen kehittää digitaalisia työkaluja vauhdittamaan yrityksen kasvua.
Koronavuonna tehty yritystoimijoiden yhteistyö sai kiitosta.
Etelä-Savon ELY-keskuksen syyskuussa toteuttamassa kyselyssä Etelä-Savon yrityspalvelut saivat asiakkailtaan kouluarvosanan 8,6. Kyselyyn vastasi 155 eteläsavolaista yrittäjää tai yrityksen edustajaa.
Laadukkaimmiksi palveluiksi valtaosa vastaajista koki yritystoimintaa suunnitteleville ja aloittaville yrityksille suunnatut palvelut. Vastaajat kuvasivat yrityspalveluja alueella muun muassa ”hämmästyttävän hyviksi”.
Yritykset kokevat tärkeänä ja yritystoimintaa helpottavana toimintatapana yhden luukun palvelumallin. Vastaajat arvostivat myös asiakaspalveluhenkilöstön pysyvyyttä, eli asiointia halutaan tehdä tuttujen ihmisten kanssa.
Myös Mikkelin kehitysyhtiö Miksein asiakastyytyväisyys uuteen ennätykseen
Mikkelin kehitysyhtiö Miksein asiakastyytyväisyys nousi uuteen ennätykseen marraskuussa 2020 toteutetussa kyselyssä, jossa 121 vastaajaa antoi palveluista yleisarvosanaksi 4,0 / 5.
-Yhtiömme strategisten tavoitteiden toteutumista mitataan tuloskortilla, jonka yhtenä keskeisimpänä tavoitteena on rakentaa verkostoja sekä tuottaa asiakaslähtöisiä, tunnettuja ja tuloksellisia yrityspalveluja. Tämän työn keskeisin mittari on asiakastyytyväisyys, MikseiMikkelin hallituksen puheenjohtaja Toni Maczulskij toteaa.
-Olemme tietysti tyytyväisiä, että asiakastyytyväisyys paranee. Se kertoo, että kuljemme oikeaan suuntaan ja olemme tehneet asiakkaiden näkökulmasta oikeita valintoja, kehitysyhtiön toimitusjohtaja Juha Kauppinen arvioi.
Jonkin verran Kauppinen arvioi tuloksissa näkyvän myös korona-ajan, joka ajoi entistä useammat yritykset asioimaan alueellisiin yrityspalveluihin. Koronaneuvonnassa on koko maakunnassa onnistuttu ilmeisen hyvin.
MikseiMikkelin kyselyssä vastaajat arvioivat tulevaisuuden kehitystarpeistaan tärkeimmiksi uusien kumppanuuksien ja verkostojen rakentamisen sekä myynnin ja markkinoinnin kehittämisen. Kiitosta saatiin erityisesti korona-ajan neuvonta- ja rahoituspalveluista.
Koronavuodella ei vaikutusta yritysten perustamishalukkuuteen – sen sijaan lopettaneissa piikki
Koronavuodesta huolimatta Mikkelissä perustettiin uusia yrityksiä tavalliseen tahtiin. Kaupparekisteriin merkittiin tammi-joulukuussa 2020 Mikkelissä yhteensä 239 yritystä, kun vuotta aiemmin yrityksiä merkittiin 230.
Lopettaneita yrityksiä oli 324, kun edellisvuoden vastaava määrä oli 199.
-Lopettaneissa on mukana nyt poikkeuksellisen paljon yrityksiä, joiden toiminta on jo pidempään saattanut olla pienimuotoista. Korona antoi tällaisen liiketoiminnan lopettamiselle sen viimeisen sysäyksen, Mikkelin seudun Uusyrityskeskuksen Heli Tavasti kertoo.
Koronapandemian vuoksi tehty tilapäinen konkurssisuojalainsäädäntö päättyi tammikuun lopussa. Konkurssimäärien odotetaan nyt kasvavan.
Koronakeväästä saakka voimassa ollut tilapäinen suojalainsäädäntö rajoitti velkojien oikeutta hakea velallista konkurssiin. Suojalainsäädännön päättymisen myötä riskivyöhykkeellä ovat erityisesti ne yritykset, joiden liiketoiminta on merkittävästi vähentynyt ja joiden kassaan ei virtaa uutta rahaa. Pahiten kärsineet toimialat ovat majoitus- ja ravitsemustoiminta sekä taiteet, viihde ja virkistys.
Pieni helpotus on kuitenkin lainsäädäntöön tulossa: 1.2.2021 alkaen yrityksille annetaan lakimuutoksella enemmän aikaa hoitaa velkansa. Aiempi 7 päivän konkurssiuhkainen maksukehotusaika muuttuu 30 päiväksi.
-Konkurssilaissa luetellaan kriteeristö, joiden täyttyessä velkoja voi hakea velallisyhtiön konkurssiin, jos maksua erääntyneelle saatavalle ei saada. Yleensä velkoja voi hakea velallista konkurssiin, jos velallinen ei maksa selvää ja erääntynyttä saatavaa viikon kuluessa konkurssiuhkaisen maksukehotuksen saamisesta. Nyt konkurssisuojalainsäädännön aikana velkoja ei voinut hakea velallista konkurssiin tällä perusteella – tai saattoi, mutta perusteiden tuli olla poikkeuksellisen painavat. Konkurssiuhkaisen maksukehotuksen saattoi lähettää, mutta konkurssihakemuksen voi tehdä vasta nyt helmikuussa suojalainsäädännön päätyttyä, Mikkelin kehitysyhtiö Miksein Jukka Kumpusalo kertoo.
Monissa tapauksissa yrittäjät ovat itse lopettaneet kannattamattoman yrityksensä liiketoiminnan, mutta on myös olemassa joukko, joilla erääntyneiden velkojen määrä on päässyt tavanomaista suuremmaksi.
Konkurssien määrät poikkeuksellisen alhaalla vuonna 2020
Suomen Tilastokeskuksen mukaan tammi-joulukuussa 2020 pantiin vireille 2 135 konkurssia, mikä on 18,6 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Henkilökunnan määrä konkurssiin haetuissa yrityksissä oli kaikkiaan 10 876, mikä on 1 672 henkilöä tai 13,3 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna.
Asiantuntijat ovat povanneet konkurssiaaltoa suojalainsäädännön päättymisen jälkeen. Käytännössä aallon välttämiseksi yleisen taloustilanteen tulisi kehittyä nyt suotuisasti.
MikseiMikkeliltä tulossa juttusarja
Konkurssin selvittely vaatii sinnikkyyttä, mutta tilanteeseen saa apua ja elämä jatkuu myös konkurssin jälkeen.
Tulevien viikkojen aikana Mikkelin kehitysyhtiö Miksei julkaisee juttusarjan, jossa konkurssin tehneet yrittäjät kertovat oman tarinansa ja jakavat omat selviytymiskeinonsa konkurssitilanteeseen.
Apua saatavilla
Valtakunnallinen Yritys-Suomi Talousapu neuvontapuhelin palvelee arkisin klo 9-16 numerossa 029 502 4880.
Suomen Yrittäjien jäsenille suunnattu valtakunnallinen neuvontapalvelu palvelee arkisin klo 8-20 numerossa 09 229 222 (varaudu kertomaan jäsennumerosi).
Mikkelin kehitysyhtiö Miksein koronalinja palvelee myös talousvaikeuksissa olevia yrityksiä arkisin klo 9-16 numerossa 010 340 3080.
Mikkelin päämajatalon rakennustekniset muutostyöt valmistuivat syksyllä 2020. Tilat luovutettiin Sodan ja rauhan keskus Muistille, ja näyttelytoiminnan rakentaminen pääsi käyntiin. Nyt kokonaisuus on loppusuoralla. Sodan ja rauhan keskus avautuu yleisölle huhtikuussa.
Muistin toiminnot saatiin sovitettua olemassa olevaan rakennukseen varsin pienillä tilamuutoksilla. Sodan ja rauhan keskus Muistia varten tehtävissä muutoksissa kunnioitetaan niin kiinteistön käytön historiaa kuin myös julkisivua ja alkuperäisiä rakenteita. Näyttelykierron mahdollistamiseksi tilojen välillä tuli tehdä jonkin verran aukotuksia sekä muuttaa yksittäisten seinälinjojen paikkoja. Vanha koulurakennus on kuitenkin edelleen tunnistettavissa.
Koulutoiminta tontilla alkoi jo vuonna 1889 rakennetussa puurakennuksessa. Kaupungin keskustassa sijaitsevan suojellun arvorakennuksen vanhin kivirakenteinen osa on valmistunut vuonna 1902 kansa- ja alakouluksi. Sittemmin kahdesti laajennettu kiviosa onkin yhdistynyt alkuperäiseen puurakennukseen. Vaikka rakennus on suurimman osan ajastaan toiminut koulukäytössä, tunnetaan se parhaiten kuitenkin Suomen armeijan sotien aikaisena päämajana. Koulutoiminta päättyi vuonna 2013.
Merkittävästä kansallisesta menneisyydestä muistuttaa marsalkka Mannerheimin työhuoneen käsittävä Päämajamuseo, joka on perustettu vuonna 1972. Kiinteistön toisessa päädyssä sijaitsevat autenttiset tilat säilytetään ennallaan ja ne liitetään tiedekeskukseen täydentäväksi osaksi. Näyttelytilojen lisäksi yksikerroksiseen puurakennukseen tulee tiedekeskuksen ravintola ja kahvila ulkoterasseineen.
Ei suuria yllätyksiä
– Kiinteistön iästä ja koosta huolimatta peruskorjauksessa vältyttiin suurilta yllätyksiltä. Vuosikymmenten varrella tehdyistä korjauksista ja muutoksista oli suhteellisen hyvin saatavilla todellisuutta vastaavia suunnitelmia sekä muita dokumentteja. Hankkeeseen valikoitui hyvät suunnittelija ja urakoitsijat, joiden kanssa oli helppo tehdä saumatonta yhteistyötä, kommentoi rakennuttaja Saija Himanen Mikkelin kaupungilta.
– Tehdyissä muutostöissä huomiotiin rakennuksen historialliset kerrostumat. Tämä ilmenee esimerkiksi säilytettävissä pääovissa ja ikkunoissa. Lisäksi ravintolan kabinetissa purettiin jälkeenpäin tehty alakattorakenne ja alkuperäinen paneelikatto saatiin näkyville. Positiivisena yllätyksenä todettakoon, että purkutöiden edetessä löytyi puurakennuksen alta kivirakenteinen kellari, jonka olemassaoloa ei tiedetty.
Hankkeen ensimmäisessä työvaiheessa rakennuksen vesikatto uusittiin kokonaisuudessaan. Katemateriaalina käytettiin perinteistä konesaumattua peltiä, joka vastaa rakennuksen alkuperäistä toteutustapaa. Vanha katto oli tullut teknisen elinkaarensa päähän. Se päätettiin vaihtaa uuteen ennen rakennuksen sisäpuolisia muutostöitä. Uusi katto on tällä hetkellä vielä ilman pintakäsittelyä, joka voidaan suorittaa vasta muutaman vuoden kuluttua, kun sinkkipinta on hapettunut.
Näkyvin rakennuksen julkisivuun vaikuttava uudistus kohdistui pääsisäänkäyntiin. Sen paikka säilyi ennallaan, mutta pihan puolelle rakennettiin uusi katos ja tuulikaappi ohjaamaan vierailijoita tiedekeskukseen.
Toisaalla sisätiloja avarrettiin poistamalla väliseiniä, mutta suurin osa pitkien käytävien varrella sijaitsevista luokkahuoneista soveltuu näyttelytiloiksi sellaisenaan, ilman tilamuutoksia. Päämajamuseoon tulee jatkossa olemaan kulkureitti sisäkautta, joten näyttelyt limittyvät kokonaisuudeksi. Päämajamuseon puolella on alkuperäinen painovoimainen ilmanvaihto, joten kulkuaukkoihin on asennettu automaattisesti avautuvat ja sulkeutuvat ovet eriyttämään tilat toisistaan.
Esteettömyyden ehdoilla
Liikkuminen kahteen kerrokseen sijoitetuissa näyttelytiloissa on tehty helpoksi kaikille kävijöille. Entisten luokkatilojen välisiin seiniin on tehty oviaukkoja loogisen näyttelykierron mahdollistamiseksi.
Pääsisäänkäynnin portaikon paikka vaihtui ja sen viereen rakennettiin henkilöhissi, jonka pohjavalua varten purettiin kellarin lattia ja poistettiin alapuolista peruskalliota noin metrin syvyydeltä. Rakennuksen sisällä tehtävä louhintatyö ei mahdollistanut räjäytysaineiden käytön. Kiviseinien ja -perustusten suojelemiseksi louhinta suoritettiin tärinättömästi murtolaastilla ja kiiloilla.
Koulun vanha juhlasali muutettiin 120-paikkaiseksi nykyaikaiseksi auditorioksi. Liikuntarajoitteiset henkilöt on huomioitu myös auditorion osalta ja heille onkin varattu esteettömästi saavutettava alue, jota voidaan muina aikoina hyödyntää myös kokoustilana.
Entistä koulupihaa rajaavat metalliaidat poistettiin ja ne korvattiin kivipaaseilla, jotka kuvastavat alkuperäistä pihapiiriä. Järjestely vapauttaa liikkumisen tiedekeskuksen lähiympäristössä ja lisää sen houkuttelevuutta julkisena viheralueena. Paikan puistomaisuutta korostavat säilytetyt, paikalla kauan kasvaneet vanhat tammet. Moottoriajoneuvoliikenne rajataan alueelta lähes kokonaan pois ja paikoitustilaa osoitetaan vain invapysäköintiin. Tilausajoliikenne pääsee pysäköimään pihan edustalle kadunvarteen.
Kokonaiskustannukset pysyivät kustannusarviossa. Toteuma peruskorjauksen osalta oli noin 2,5 miljoonaa euroa ja katon osalta noin 500 000 euroa.
Kivinen, osittain kolmikerroksinen päämajatalo on valmistunut kolmessa vaiheessa. Vanhin, arkkitehti John L. Lybeckin suunnittelema osa valmistui vuonna 1902. Samankokoinen, lääninarkkitehti N. Mederin suunnittelema osa valmistui kymmenisen vuotta myöhemmin 1911. Nykyisen muotonsa rakennus sai vuonna 1937, kun arkkitehti Martti Välikankaan suunnittelema laajennus ja modernisointi valmistuivat.
Metsähallituksella on valikoimassaan suuri määrä yritystontteja eri tarpeisiin, mutta kaupunkien liepeillä sijaitsevat yritystontit ovat verrattain harvinaisia.
Valmiiksi kaavoitetulla Mikkelin Kalevankankaalla yritystoiminta on mahdollista käynnistää saman tien. Kiinnostusta aluetta kohtaan ovat jo osoittaneet erilaiset kauppa- ja huoltoasemaketjut.
-Kalevankankaalla kaikki tarjolla olevat tontit ovat valmiiksi kaavoitettuja. Yrityksen on siis mahdollista käynnistää rakentaminen heti, kun olemme päässeet sopimukseen tontista, Metsähallituksen kaavoitusinsinööri Jarkko Mähönen sanoo.
-Alue on tehokkaasti kaavoitettu, ja rakennusoikeutta on paljon. Mainittavaa on sekin, että tontit rajautuvat virkistysalueeseen.
Taajamasijainti tarjoaa Kalevankankaan tonttialueelle valmiin kunnallistekniikan ja katuverkoston. Metsähallituksella on maa-aluetta Mikkelissä myös Karilan alueella, joka tulee kaavoitukseen myöhemmin.
Kumppanina markkinoinnissa myös MikseiMikkeli
Pehmeät arvot ovat nousseet muun muassa koronaepidemian vuoksi viime aikoina kunniaan. Tämän on huomannut myös MikseiMikkelin Petri Pelli, jonka mukaan Mikkeliin sijoittuneita yrityksiä yhdistää useimmiten yksi tekijä – elämänlaatu.
-Mikkelissä asuminen on huomattavasti edullisempaa kuin esimerkiksi pääkaupunkiseudulla. Kaikki on lähellä, ja pyörälläkin kaiken oleellisen voi saavuttaa vartissa. Lisäksi Saimaan mahtava luonto ympäröi Mikkeliä ja tarjoaa yrittäjällekin tervetulleita hengähdystaukoja.
Mikkelille on ominaista myös se, että asiat rullaavat nopeasti.
– Mikkeliin sijoittuvilla on se etu, että saamme kaikki asioihin liittyvät tahot nopeasti kokoon. Aikaa ei tuhraannu neuvottelujen odottamiseen.
Houkuttimena investointituet
Mikkeli on Suomen eteläisin korkeimman EU 1 -tuen alue. Esimerkiksi kehittämishankkeiden investointituet ovat jopa 35 prosenttia, kun ne rannikolle mentäessä putoavat enintään 10 prosenttiin.
-Kenenkään bisnes ei voi perustua tukiin, mutta varsinkin aloitteleville ja riskipitoisille yrityksille tuen saaminen voi olla merkittävä riskin jakaja, Pelli muistuttaa.
Erityisesti logistiikkayritysten kannalta Mikkelin sijainti on monella tavalla kiintoisa.
-Tieliikenneyhteys on tosi hyvä ja pian ihan huippu, kun moottoritietä ja ohituskaistatietä pääsee Mikkelin keskustasta Helsingin keskustaan. Junalla täältä suihkaisee Kouvolaan ja sieltä vaikka Pietariin ja Moskovaankin asti, Pelli jatkaa.
Perinteikäs mikkeliläinen Rakennuskonsultointi K-Suunnittelu Oy on viime vuosina syventänyt erikoisosaamistaan ja laajentanut asiakaskuntaansa kolmella yrityskaupalla.
Vuonna 1975 perustetun yrityksen nimi tiivistää sen, mistä yritys tunnetaan eli kokonaissuunnittelusta, rakennuttamisesta ja työmaavalvonnasta.
Nykyinen toimitusjohtaja, yrityksen historian kolmas, rakennusinsinööri (AMK) Riku Vihko tuli taloon vuonna 2007 opiskelujensa loppuvaiheessa ja valmistuttuaan hän on jatko-opiskellut lisää työn ohessa. Osakas hänestä tuli seitsemän vuotta myöhemmin ja toimitusjohtaja vuonna 2017.
Ensimmäisen yrityskaupan mikkeliläisyritys teki, kun se osti vuonna 2016 imatralaisen Arkkitehtuuritoimisto Manninen & Kni:n suunnitteluliiketoiminnan. Vuotta aiemmin Mikkelissä oli aloittanut arkkitehtisuunnittelun tehtävissä Imatralla asunut arkkitehti Kimmo Hartikainen.
”Mietimme, että haluamme kasvaa ja tarvitsemme lisää referenssejä arkkitehtisuunnittelun puolelta. Kimmon kautta syntyivät kontaktit imatralaisiin ja pallottelimme yhdessä ideaa. Yrityksen omistaja Eeva Manninen alkoi lähestyä eläkeikää, joten liiketoimintakauppa oli luonteva tapa edetä arkkitehtisuunnittelupalvelujen tuotteistuksessa.”
Vihko muistuttaa, että ellei asiakaskuntaa ole olemassa ennestään, uudelle markkina-alueelle on haasteellista tuoda palveluja.
”Kaupan ehtona oli, että asiakasrekisteri siirtyy meille ja myyjä myötävaikutti siihen, että asiakassuhteet siirtyvät. Myös osa kauppahinnasta sidottiin tähän jatkumoon.”
”Imatran kaupalla saatiin referenssejä ja kompetenssia.”
K-Suunnittelulla ei ollut aiempaa kokemusta yrityskaupoista, joten sopimusteknisiin asioihin upposi pääomistaja, toimitusjohtaja Sari Ukkoselta ja Riku Vihkolta paljon aikaa. Tukena oli tilitoimisto, joka teki ostettavaan yritykseen Due diligence -tarkastukseen.
”Meillä oli myyjän kanssa hyvä molemminpuolinen luottamus, joten selvisimme ilman ulkopuolisia konsultteja.”
”Meillä yrityskauppojen toteuttaminen on kestänyt noin puoli vuotta”.
Seuraavalla yrityskaupalla laajennuttiin Savonlinnaan joulukuussa 2019. Tällä kertaa vinkki ostettavasta yrityksestä tuli Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n palvelujohtaja Petri Pelliltä, joka tiesi K-Suunnittelun halun laajentua ja vahvistaa rakennesuunnitteluosaamistaan. Hän oli myös kuullut savonlinnalaisyrityksen etsivän jatkajaa.
Alkuvaiheen tunnusteluissa oli apuna yritysneuvoja Katja RemesItä-Savon Uusyrityskeskuksesta. Kaupan toteutuksessa myyjä käytti juristia, mutta K-Suunnittelu luotti omaan tilitoimistoonsa ja aiemmasta yrityskaupasta saatuun kokemukseen. ”Meillä oli silloin tarvetta rekrytoida rakennustekniikan osaajia. Sari oli tutustunut vuonna 2014 puurakentamisen AA-täydennyskoulutuksessa Palsa Oy:nJouni Muukkoseen, joten siinäkin kaupassa oli lopulta kyse tutuista ihmisistä. Ostimme Savonlinnasta suunnittelualalle asiantuntemusta, joka oli ollut meille pullonkaula.”
”Savonlinnan yrityskauppa vahvisti rakennetekniikan osaamistamme.”
Kolmas yrityskauppa toteutui tämän vuoden alussa, kun yritys osti mikkeliläisen Arkkitehtitoimisto Sajaniemi Oy:n suunnitteluliiketoiminnan. Taustalla oli pitkä yhteistyösuhde, sillä yritykset olivat toteuttaneet yhdessä paljon erilaisia hankkeita tutuille asiakkaille.
”Idea yrityskaupasta muhi parisen vuotta, kun toimitusjohtaja Kari Sajaniemi alkoi lähestyä eläkeikää. Mietimme yhdessä, miten pystyisimme tarjoamaan jatkossa palveluja yhteisille asiakkaille. Yrityskauppa vahvistaa Mikkelin seudulla jalansijaamme arkkitehtipalvelujen tarjoajana ja laajentaa asiakaskuntaamme myös asuntokohteiden puolelle.”
Tämänkin kaupan K-Suunnittelun johto toteutti ilman konsultteja ja juristeja.
”Kun takana oli jo kaksi yrityskauppaa, tiesimme miten muotoilla tietyt asiat niin, että ne toivat turvaa molemmille osapuolille ja sitouttivat myyjää paremmin.”
”Mikkelin kauppa vahvistaa jalansijaamme arkkitehtipalveluissa ja asuntotuotantokohteiden suunnittelussa.”
Yrityksen liikevaihto oli kesäkuussa 2019 päättyneellä tilikaudella liki 650 000 euroa, ja palkkalistoilla työskenteli seitsemän henkilöä. Viime vuoden kesäkuussa liikevaihto oli noussut jo noin 780 000 euroon.
Nyt yrityksen on palveluksessaan kymmenen työntekijää sekä pääomistaja RI Sari Ukkonen ja tj. Riku Vihko. Lisäksi yritys työllistää yhteistyökumppaneita sisuste- ja kalustesuunnittelussa, rakennesuunnittelussa ja LVIS-suunnittelussa. Myös yrityksen perustaja Pertti Turunen on edelleen mukana yrityksen hallituksessa.
Kuluvan vuoden aikana K-Suunnittelu aikoo palkata suunnittelujohtajan vastaamaan rakennusteknisestä suunnittelusta sekä rekrytoi lisää työntekijöitä rakennetekniikan ja rakennuttamisen tehtäviin.
”Olemme Sarin kanssa kumpikin erikoistuneet rakennetekniikkaan, mutta työaikamme kuluu nykyään pitkälti muissa tehtävissä. Tarvitsisimme ihmisen, joka pystyisi omatoimisesti vastaamaan rakennesuunnittelupuolesta.”
Uusia yrityskauppoja ei ole vireillä, mutta lähialueen kasvukeskuksiin laajentuminen kiinnostaa. Tällaisia suuntia voisivat olla esimerkiksi Jyväskylä, Kuopio ja Lahti. ”Omia toimistoja emme todennäköisesti perusta edelleenkään, vaan kyseeseen tulevat korkeintaan yrityskaupat.”
”Yrityskauppaa suunniteltaessa kannattaa panostaa asiantuntijoiden apuun.”
Kun asiakasyritykset ovat koronavuonna ottaneet harppauksen digiaikaan, se näkyy suunnitteluyrityksessä niin, etteivät työt ole enää paikkakuntasidonnaisia.
”Tällä hetkellä esimerkiksi Imatralta käsin teemme koulua Hartolassa, teollisuuskohdetta Varkaudessa ja asuinkerrostaloja Inkoossa. Digiloikka mahdollistaa sen, että pystymme palvelemaan maantieteellisesti laajemmalla alueella. Toinen ilmiö on, että nyt rekrytointiyritykset etsivät maakunnista töitä paluumuuttajille.”
Rakenneteknisen suunnittelun ylikuumentunut tilanne näkyy mikkeliläisyrityksessä niin, että etelän suurista kaupungeista tulee toimeksiantoja.
”Meidän etumme on, että pystymme kilpailemaan hinnoilla. Meillä on myös äärimmäisen sitoutunut henkilökunta. Hyvään työilmapiiriin kuuluu, että meillä jokainen saa suunnitella oman työpäivänsä ja -viikkonsa miten parhaaksi näkee.”
MikseiMikkelin Mari Meriläinen kiittää yritystä yhteistyöstä.
”K-Suunnittelu on kyllä oikein malliesimerkki toiminnan kehittämisestä ja laajentumisesta yritysostojen kautta; kun on koettu, että omasta paletista puuttuu jotain, se on hankittu ripeästi. Rekrytointien kautta samaan lopputulokseen pääseminen olisi vienyt paljon enemmän aikaa.”
Yritysneuvojana toimiva Meriläinen työskentelee omistajanvaihdosten parissa. MikseiMikkelistä saa maksutonta neuvontaa yrityskauppatilanteissa ja yritysneuvoja on prosessin tukena niin myyjälle kuin ostajallekin. Palvelua tuotetaan Enter to Business -hankkeen kautta, jota rahoittaa Etelä-Savon Maakuntaliitto Euroopan aluekehitysrahaston kautta.
Teksti ja media: Päivi Kapiainen-Heiskanen Videotekstit: Riku Vihko, K-Suunnittelu
RekryON 2021 järjestetään tammikuun 28. päivä kello 12 – 16. Tapahtumasta lähetetään livestream-lähetys, jossa työnantajat ovat esittelemässä työpaikkojaan sekä itseään. Kaikkien mukana olevien yritysten työpaikat esitellään rekryon.fi-sivustolla.
Tapahtuma on järjestetty jo vuodesta 2012 alkaen. RekryON saattaa vuosittain yhteen alueen työnantajat ja työnhakijat sekä opiskelijat. Työnantajat esittelevät toimintaansa ja avoimia työpaikkojaan. Tapahtuma on osallistuville yrityksille ja kaikille kävijöille maksuton.
RekryON 2021 tapahtuman pääjärjestäjä on Mikkelin kaupungin työllisyyspalvelut. Vuonna 2021 tapahtumaa ovat toteuttamassa myös MikseiMikkeli, Etelä-Savon TE-palvelut, Mikkelin seudun muuttaja -hanke, Ohjaamo Olkkari, Etelä-Savon Yrittäjät, Mikkelin Yrittäjät ja Etelä-Savon kauppakamari. Tapahtuman tuottajana toimii SaaraLiu. Striimauksen toteuttaa Darcmedia.
Toteutus uudella tavalla
Viime vuonna tapahtuma keräsi Mikkelin pääkirjastoon neljän tunnin aikana reilut 2000 kävijää. Tänä vuonna ei pystytä vastaavaa massatapahtumaa järjestämään koronarajoitusten vuoksi, joten tapahtumaa on lähdetty toteuttamaan uudella tavalla.
Tapahtumaa suunniteltiin alun perin pidettävän hybridimallilla, mutta vallitsevan koronavirustilanteen ja perjantaina 8.1. Mikkelin kaupungin tekemien linjausten mukaisesti tapahtuma pidetään verkossa. Pääpaino tapahtumassa on kesä- ja kausipaikoissa.
Verkkototeutus mahdollistaa mukanaolon myös yrityksille, jotka eivät aiempina vuosina ole välttämättä voineet irrottautua mukaan paikan päälle Mikkeliin. Tänä vuonna on muun muassa Puumalasta useampi yritys edustettuna. Striimissä osa työnantajista esittelee avoimia paikkojaan ja millaisia työntekijöitä haetaan. Lähetyksessä on myös Etelä-Savon Te-palveluiden info-osuus työnhakuun liittyen. Striimin juontajana toimii Mikkeli-myyjä Olli Marjalaakso.
Keskiviikkona 20.1. julkaistaan rekryon.fi-sivustolla avoimet työpaikat -osio, jolloin avoimiin paikkoihin pääsee tutustumaan. Kaikilta työnantajilta on pyydetty tiedot, milloin ja miten heiltä voi kysyä lisätietoja avoimista paikoista.
Mikkeliläinen Ramin Konditoria Kahvila Oy laajentaa toimintaansa. Yritys rakentaa uuden 1500 neliön leipomon Mikkelin Visulahteen.
-Tilat on jo suunniteltu ja seuraavaksi vuorossa on rakennuslupavaihe. Tavoitteenamme on päästä rakentamaan uutta leipomoa keväällä 2021. Toimintaan leipomo on määrä avata keväällä 2022, Isto ja Pirita Huikuri kertovat.
Ramin Konditoria on kasvanut tasaisesti Mikkelissä, Kouvolassa ja Kuopiossa. Noin kaksi vuotta sitten yrityksessä oli näköpiirissä, ettei nykyinen leipomokapasiteetti enää riitä.
-Nykyisissä leipomotiloissa Rokkalassa ei voida enää kasvaa. Tänä päivänä tarvitaan erityisesti kylmä- ja pakkastilaa. Kun remontit tiloissa olisivat kuitenkin pian edessä, päädyimme rakentamaan kokonaan uuden leipomon, yrityksen aikoinaan Mikkeliin tuonut Raimo Liedes kertoo.
Uudet tilat sijaitsevat Visulahdessa uuden 5-tien varressa. Tiloihin tulee noin 1000 neliön leipomotilojen lisäksi 500 neliömetrin myymälätilat.
Hahmotelma uudesta leipomosta. Kuva: Arkkitehtitoimisto Heikki Kirjalainen Oy
Toimintaa kolmessa sukupolvessa
Liedesten leipomoperheen juuret löytyvät jo 1900-luvun alkupuoliskolta Pohjanmaan Kannuksesta. Mikkelissä toiminta alkoi vuonna 1985 Raimo Liedeksen muutettua kaupunkiin ja ostettua tuolloisen Maken Konditorian toiminnan. Nykyinen osakeyhtiö muodostettiin vuonna 1997.
-Ensimmäisessä leipomossamme Mikonkadulla oli kaksi huonetta. Minä leivoin takahuoneessa samaan aikaan, kun tyttäreni Pirita myi tuotteita etuhuoneessa, Raimo kertoo.
Nykyisin Ramin Konditorialla on 7 toimipaikkaa. Yritys on kasvanut sykleittäin noin 2-4 vuoden välein sitä mukaa, kun aiemmat ideat on saatu vakiinnutettua käytäntöön.
Konditoria toimii edelleen perheyrityksenä. Raimo ei enää tee täysiä päiviä, mutta tyttäristä Pirita toimii yrityksen toimitusjohtajana ja Jonna vastaa leipomon toiminnasta. Tuotekehitystä Raimo ja Jonna tekevät edelleen yhdessä. Lapsenlapsistakin vanhimmat ovat jo kesätöissä perheyrityksessä.
”Ollaanko myö nyt ihan hulluja”
Valmistelut uuden leipomon rakentamiseksi aloitettiin kaksi vuotta sitten.
-Osallistuimme Mikkelin kaupungin järjestämään tilaisuuteen, jossa esiteltiin Visulahden alueelle tulevia uusia tontteja ja mahdollisuuksia, Isto Huikuri kertoo.
Tästä lähti valmistelu- ja suunnitteluvaihe, joka hiljalleen konkretisoitui toteutussuunnitelmaksi.
-Meidän kokemuksemme kaupungin toiminnasta ovat positiivisia. Kaikki on mennyt toistaiseksi hyvin, niin kaupungin kuin kehitysyhtiönkin puolelta, Pirita kuvaa tähänastista etenemistä.
Ramin Konditoria hakee urakkavaiheeseen tällä hetkellä toimijoita. Paikallista osaamista on tavoitteena käyttää rakentamisessa niin paljon kuin mahdollista. Pääsuunnittelijana toimii Heikki Kirjalainen.
Leipomoprojekti olisi saattanut edetä nopeamminkin, mutta koronavuoden myötä perheyrityksessä otettiin vielä ylimääräinen aikalisä.
-Välillä on tullut mietittyä, että ollaanko myö nyt ihan hulluja, kun koronavuoden jälkeen lähdemme tällaiseen projektiin, Pirita Huikuri kertoo.
Sitten luottamus omaan tekemiseen ja osaamiseen taas voittaa: pohjatöitä onnistumisen eteen tehdään koko ajan ja yrityksellä on luja usko omiin tuotteisiinsa.
-Tuotantomme ei jatkossakaan tule olemaan prosessiteollisuutta, vaan uskomme käsityönä tehtäviin laadukkaisiin leipomotuotteisiin, Isto toteaa.
Laajennus ei vaikuta Kouvolan ja Kuopion leipomoiden toimintaan. Mikkelin Rokkalassa kahvilatoiminta jatkuu, mutta leipurit ja kondiittorit siirtyvät jatkossa työskentelemään uusiin tiloihin Visulahteen. Myös tarvetta uusille työntekijöille tulee.
Ramin Konditoria Kahvila Oy:n uuden leipomon sijainti Mikkelin Visulahdessa
Kysyntää Mikkelin ulkopuolelta
Uusiin tiloihin tulee perinteisen leipomon lisäksi myymälä sekä pieni gluteeniton leipomo esimerkiksi kakuille. Kysyntää yrityksen leipomotuotteille on alan muissa yrityksissä ja pääkaupunkiseudulla.
-Kakuillemme on jo pidemmän aikaa ollut kysyntää Mikkelin ulkopuolella, mutta tuotantomääristä ja tiloista johtuen kysyntään ei ole voitu vastata, Pirita kertoo.
Lounastarjoilun lisäksi myymälätiloissa yhteistyötä pyritään tekemään muiden paikallistuottajien kanssa tuotevalikoiman monipuolistamiseksi.
-Haluamme tarjota asiakkaillemme Suomen herkullisimman taukopaikan, kertoo moninkertaisesti palkittu kondiittorimestari Raimo.
Mikä Ramin Konditoria?
Ramin Konditoria Kahvila Oy on Mikkelissä vuonna 1997 perustettu perheyritys. Perustaja Raimo Liedes on edelleen mukana yrityksen kehitystoiminnassa. Raimon tyttäristä yrityksen toimitusjohtajana toimii Pirita Huikuri ja leipomon vastaavana Jonna Liedes. Mukana toiminnassa on myös Raimon vävy Isto Huikuri.
Vuonna 2019 yrityksen liikevaihto oli 3,6 miljoonaa euroa. Yritys työllistää vakituisesti n. 35 henkilöä, kesätyöntekijät ja extraajat mukaan luettuna noin 50 henkilöä. Yritys toimii seitsemässä toimipisteessä Mikkelissä, Kouvolassa ja Kuopiossa.
Käytämme verkkosivuillamme analytiikka- ja muita evästeitä tarjotaksemme sinulle parhaan mahdollisimman käyttökokemuksen. Oletamme että tämä on sinulle ok, mutta voit myös halutessasi kieltää evästeet. Halutessasi voit myös tutustua sivustomme rekisteri- ja tietosuojaselosteeseen.EvästeasetuksetHYVÄKSY
Evästeet & Evästeasetukset
Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n henkilötietolain (10 ja 24 §) ja EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (GDPR) mukainen rekisteri- ja tietosuojaseloste
Laadittu 20.8.2019. Viimeisin muutos 23.7.2020.
Tämä rekisteri- ja tietosuojaseloste koskee yhtiön verkkosivuja osoitteessa https://mikseimikkeli.fi.
Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy Y-tunnus: 0600598-8
Sammonkatu 12, 50130 Mikkeli
Osakeyhtiö on rekisteröity Suomen Kaupparekisteriin.
Osakeyhtiön omistajat ovat Mikkelin kaupunki, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu ja LUT-yliopisto.
Tekninen yhteyshenkilö:
Jukka Kumpusalo, viestintäpäällikkö
puh 044 794 5694
jukka.kumpusalo@mikseimikkeli.fi
Hallinto ja tietopyynnöt:
Maarit Randelin, hallintopäällikkö
puh. 0440 361 607
maarit.randelin@mikseimikkeli.fi
2. Rekisterin nimi
Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n verkkoportaali osoitteessa https://mikseimikkeli.fi
3. Oikeusperuste ja henkilötietojen käsittelyn tarkoitus
EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen mukaiset oikeusperusteet henkilötietojen käsittelylle tässä verkkoportaalissa ovat
Sopimus
Kun käytät palveluitamme, käsittelemme tietojasi perustuen sopimussuhteeseen. Käsittelemme vain tietoja, jotka ovat tarpeen sovitun palvelun toimittamista varten.
Rekisteröidyn suostumus Kun lähetämme sinulle sähköisiä markkinointiviestejä lupaasi perustuen tai kohdennamme sinulle mainontaa verkkopalveluissa, käsittelemme tietojasi suostumukseen perustuen.
Oikeutettu etu Mikkelin kaupungin ja Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n asiakastyön hoitaminen. Henkilötietojen käsittelyn tarkoitus on yhteydenpito asiakkaisiin, asiakassuhteen ylläpito, markkinointi tms. Tietoja ei käytetä automatisoituun päätöksentekoon tai profilointiin.
4. Rekisterin tietosisältö ja säännönmukaiset tietolähteet
Tässä verkkoportaalissa olevia henkilötietoja käsitellään vain siinä määrin kuin on tarpeen em. tarkoitusten toteuttamiseksi ja tavalla, jota rekisteröidyt voivat kohtuudella odottaa tietoja antaessaan.
Mikäli jätät kommentin, kommenttia ja sen metatietoa säilytetään toistaiseksi. Tämä tehdään siksi, että voimme tunnistaa ja hyväksyä seuraavat kommentit automaattisesti sen sijaan, että säilyttäisimme ne moderointijonossa.
Tallennamme rekisteröityneiden käyttäjien (jos sellaisia on) käyttäjäprofiilien tiedot. Kaikilla käyttäjillä on mahdollisuus nähdä, muokata ja poistaa omia henkilötietojaan milloin vain. Ainoastaan käyttäjänimeä ei voi muuttaa. Verkkosivuston ylläpitäjät voivat nähdä ja muokata käyttäjäprofiilien tietoja.
Tietoa kerätään myös seuraavin tavoin:
Yhteydenottolomakkeet Tässä verkkoportaalissa on yhteydenottolomakkeita, joilla kerätään nimitietoja, puhelinnumerotietoja sekä sähköpostiosoitetietoja. Täyttäessäsi yhteydenottopyyntölomakkeen Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n sivulla hyväksyt, että yhtiön edustaja ottaa sinuun yhteyttä käyttäen lomakkeella antamiasi tietoja. Yhteydenottolomakkeen lomakekentässä ilmoittamiasi tietoja ei tallenneta automaattisesti mihinkään yhtiön rekisteriin. Tietoja ei myöskään anneta kolmannelle osapuolelle ilman nimenomaista lupaasi.
Kommentit
Kun sivuston käyttäjät jättävät kommentteja sivustolle, keräämme kommenttilomakkeessa olevat tiedot, sekä käyttäjän IP-osoitteen ja selaimen versiotiedot roskaviestien tunnistamisen helpottamiseksi. Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy pidättää oikeuden valita, miltä osin kommentointi on sivustolla käytössä tai sulkea kommentointimahdollisuuden kokonaan pois.
Kun vierailijat jättävät kommentin tälle sivustolle keräämme tiedon, joka on näkyvissä kommentointikentissä, IP-osoitteen sekä selaimen versioon liittyvät tiedot. Sähköpostiosoitteesta luotu anonymisoitu hajautustieto (hash) voidaan lähettää Gravatar-palveluun, jotta tiedetään onko kommentoija palvelun käyttäjä. Gravatar-palvelun tietosuojaseloste löytyy osoitteesta https://automattic.com/privacy/.
Uutiskirjetilauslomakkeet Tällä sivustolla on Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n toimittamien uutiskirjeiden tilauslomakkeita, joilla kerätään nimitieto, organisaatiotieto sekä sähköpostiosoitetieto. Täyttäessäsi uutiskirjeen tilauslomakkeen ja tehdessäsi omakätisen uutiskirjetilauksen Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n ylläpitämällä sivustolla hyväksyt, että tietosi tallennetaan yhtiön sähköiseen uutiskirjejärjestelmään toistaiseksi, kunnes peruutat tilauksesi. Uutiskirjejärjestelmäpalvelut ovat osa yhtiön asiakas-ja sidosryhmärekisteriä ja palvelun tuottaa Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:lle Hakosalo Software Oy (kotipaikka Pori). Tutustu asiakas- ja sidosryhmärekisterin rekisteri- ja tietosuojaselosteeseen tästä.
Evästeet
Jos jätät kommentin sivustolle, voit valita nimen, sähköpostiosoitteen ja url-osoitteen tallennuksen evästeeseen. Tämä toiminto lisää käyttömukavuutta, koska lomaketta ei tarvitse täyttää jokaisella kerralla uudelleen kommenttia lisätessä. Evästetieto poistetaan selaimesta vuoden kuluttua.
Mikäli sinulla on tili ja kirjaudut sivustolle, asetamme väliaikaisen evästeen, joka päättelee tukeeko selaimesi evästeitä vai ei. Tämä eväste ei sisällä henkilötietoa ja se poistetaan kun selainikkuna suljetaan.
Kun kirjaudut sisään, asetamme useita evästeitä, jotka tallentavat kirjautumis- sekä näyttöasetuksesi. Kirjautumisevästeet poistetaan kahden vuorokauden kuluessa, näyttöasetuksiin liittyvät evästeet poistuvat vuoden päästä. Mikäli valitset “Muista minut” kirjautumisen yhteydessä, kirjautumistietojasi säilytetään kahden viikon ajan. Mikäli kirjaudut ulos, kirjautumiseen liittyvät evästeet poistetaan samassa yhteydessä.
Muilta sivustoilta upotettu sisältö
Tämän sivuston artikkelit voivat sisältää upotettua sisältöä (esimerkiksi videoita, kuvia, artikkeleita jne.). Toisilta sivustoilta tuodun upotetun sisällön avaaminen on verrattavissa siihen, että vierailija itse kävisi kolmannen osapuolen sivustolla.
Nämä sivustot voivat kerätä tietoa sinusta, käyttää evästeitä, upottaa kolmannen osapuolen seurantaevästeitä ja monitoroida vuorovaikutustasi upotetun sisällön kanssa, mukaan lukien vuorovaikutuksen seuranta jos ja kun olet kirjautunut käyttäjänä sivustolle.
Analytiikka
Käytämme tällä sivustolla Google LLC:n (kotipaikka Mountain View, Kalifornia, Yhdysvallat) markkinointi- ja kävijäseurantatyökaluja. Saapuessasi sivulle asetamme väliaikaisen evästeen, joka auttaa parantamaan kävijäkokemustasi. Evästeen avulla tarjoamme Sinulle myös kohdennettuja sisältöjä. Eväste poistetaan kahden vuoden päästä.
5. Tietojen säännönmukaiset luovutukset ja tietojen siirto EU:n tai ETA:n ulkopuolelle
Palvelun tarjoajana toimii Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy. Olemme osa Mikkelin kaupunkikonsernia. Tietojasi voidaan yhdistellä ja luovuttaa Mikkelin kaupungin käyttöön. Tietoja ei luovuteta säännönmukaisesti muille tahoille.
Tapahtumien ilmoittautumistietoja voidaan siirtää tapahtumien yhteisjärjestäjille ja julkisrahoitteisten projektien rahoittajille tai muille vastaaville julkishallinnon edustajille vain siinä määrin kuin on tarpeen.
Tietoja ei pääsääntöisesti luovuteta EU / ETA -maiden ulkopuolelle. Yksittäisissä tapauksissa yhteystietoja voidaan luovuttaa yhteistyökumppaneille.
Henkilötietoja ei luovuteta markkinointitarkoituksiin.
6. Rekisterin suojauksen periaatteet
Rekisterin käsittelyssä noudatetaan huolellisuutta ja tietojärjestelmien avulla käsiteltävät tiedot suojataan asianmukaisesti. Kun rekisteritietoja säilytetään Internet-palvelimilla, niiden laitteiston fyysisestä ja digitaalisesta tietoturvasta huolehditaan asiaankuuluvasti. Rekisterinpitäjä huolehtii siitä, että tallennettuja tietoja sekä palvelimien käyttöoikeuksia ja muita henkilötietojen turvallisuuden kannalta kriittisiä tietoja käsitellään luottamuksellisesti ja vain niiden työntekijöiden toimesta, joiden työnkuvaan se kuuluu.
7. Tarkastusoikeus ja oikeus vaatia tiedon korjaamista
Mikäli sinulla on käyttäjätili tälle sivustolle tai olet jättänyt kommentteja, voit pyytää koostetiedostoa omista henkilötiedoistasi, sisältäen kaiken henkilötiedon, jonka olet meille antanut. Voit myös pyytää henkilötietojesi poistoa.
Jokaisella rekisterissä olevalla henkilöllä on oikeus tarkistaa rekisteriin tallennetut tietonsa ja vaatia mahdollisen virheellisen tiedon korjaamista tai puutteellisen tiedon täydentämistä. Mikäli henkilö haluaa tarkistaa hänestä tallennetut tiedot tai vaatia niihin oikaisua, pyyntö tulee lähettää kirjallisesti rekisterinpitäjälle. Rekisterinpitäjä voi pyytää tarvittaessa pyynnön esittäjää todistamaan henkilöllisyytensä. Rekisterinpitäjä vastaa asiakkaalle EU:n tietosuoja-asetuksessa säädetyssä ajassa (pääsääntöisesti kuukauden kuluessa).
8. Muut henkilötietojen käsittelyyn liittyvät oikeudet.
Rekisterissä olevalla henkilöllä on oikeus pyytää häntä koskevien henkilötietojen poistamiseen rekisteristä (”oikeus tulla unohdetuksi”). Niin ikään rekisteröidyillä on muut EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen mukaiset oikeudet kuten henkilötietojen käsittelyn rajoittaminen tietyissä tilanteissa. Pyynnöt tulee lähettää kirjallisesti rekisterinpitäjälle. Rekisterinpitäjä voi pyytää tarvittaessa pyynnön esittäjää todistamaan henkilöllisyytensä. Rekisterinpitäjä vastaa asiakkaalle EU:n tietosuoja-asetuksessa säädetyssä ajassa (pääsääntöisesti kuukauden kuluessa).
Tarpeelliset evästeet ovat sivustomme toiminnan kannalta tärkeitä. Näiden evästeiden kieltäminen voi heikentää käyttökokemustasi tai estää sivustomme toiminnan oikein.
