fbpx
K-Suunnittelu Oy:n toimitusjohtaja Riku Vihko

K-Suunnittelu kasvoi kolmella yrityskaupalla

Perinteikäs mikkeliläinen Rakennuskonsultointi K-Suunnittelu Oy on viime vuosina syventänyt erikoisosaamistaan ja laajentanut asiakaskuntaansa kolmella yrityskaupalla.

Vuonna 1975 perustetun yrityksen nimi tiivistää sen, mistä yritys tunnetaan eli kokonaissuunnittelusta, rakennuttamisesta ja työmaavalvonnasta.

Nykyinen toimitusjohtaja, yrityksen historian kolmas, rakennusinsinööri (AMK) Riku Vihko tuli taloon vuonna 2007 opiskelujensa loppuvaiheessa ja valmistuttuaan hän on jatko-opiskellut lisää työn ohessa.  Osakas hänestä tuli seitsemän vuotta myöhemmin ja toimitusjohtaja vuonna 2017.

Ensimmäisen yrityskaupan mikkeliläisyritys teki, kun se osti vuonna 2016 imatralaisen Arkkitehtuuritoimisto Manninen & Kni:n suunnitteluliiketoiminnan. Vuotta aiemmin Mikkelissä oli aloittanut arkkitehtisuunnittelun tehtävissä Imatralla asunut arkkitehti Kimmo Hartikainen.

”Mietimme, että haluamme kasvaa ja tarvitsemme lisää referenssejä arkkitehtisuunnittelun puolelta. Kimmon kautta syntyivät kontaktit imatralaisiin ja pallottelimme yhdessä ideaa. Yrityksen omistaja Eeva Manninen alkoi lähestyä eläkeikää, joten liiketoimintakauppa oli luonteva tapa edetä arkkitehtisuunnittelupalvelujen tuotteistuksessa.”

Vihko muistuttaa, että ellei asiakaskuntaa ole olemassa ennestään, uudelle markkina-alueelle on haasteellista tuoda palveluja.

”Kaupan ehtona oli, että asiakasrekisteri siirtyy meille ja myyjä myötävaikutti siihen, että asiakassuhteet siirtyvät. Myös osa kauppahinnasta sidottiin tähän jatkumoon.”

”Imatran kaupalla saatiin referenssejä ja kompetenssia.”

K-Suunnittelulla ei ollut aiempaa kokemusta yrityskaupoista, joten sopimusteknisiin asioihin upposi pääomistaja, toimitusjohtaja Sari Ukkoselta ja Riku Vihkolta paljon aikaa. Tukena oli tilitoimisto, joka teki ostettavaan yritykseen Due diligence -tarkastukseen.  

”Meillä oli myyjän kanssa hyvä molemminpuolinen luottamus, joten selvisimme ilman ulkopuolisia konsultteja.”

”Meillä yrityskauppojen toteuttaminen on kestänyt noin puoli vuotta”.

Seuraavalla yrityskaupalla laajennuttiin Savonlinnaan joulukuussa 2019. Tällä kertaa vinkki ostettavasta yrityksestä tuli Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n palvelujohtaja Petri Pelliltä, joka tiesi K-Suunnittelun halun laajentua ja vahvistaa rakennesuunnitteluosaamistaan. Hän oli myös kuullut savonlinnalaisyrityksen etsivän jatkajaa.

Alkuvaiheen tunnusteluissa oli apuna yritysneuvoja Katja Remes Itä-Savon Uusyrityskeskuksesta. Kaupan toteutuksessa myyjä käytti juristia, mutta K-Suunnittelu luotti omaan tilitoimistoonsa ja aiemmasta yrityskaupasta saatuun kokemukseen. ”Meillä oli silloin tarvetta rekrytoida rakennustekniikan osaajia. Sari oli tutustunut vuonna 2014 puurakentamisen AA-täydennyskoulutuksessa Palsa Oy:n Jouni Muukkoseen, joten siinäkin kaupassa oli lopulta kyse tutuista ihmisistä. Ostimme Savonlinnasta suunnittelualalle asiantuntemusta, joka oli ollut meille pullonkaula.”

”Savonlinnan yrityskauppa vahvisti rakennetekniikan osaamistamme.”

Kolmas yrityskauppa toteutui tämän vuoden alussa, kun yritys osti mikkeliläisen Arkkitehtitoimisto Sajaniemi Oy:n suunnitteluliiketoiminnan. Taustalla oli pitkä yhteistyösuhde, sillä yritykset olivat toteuttaneet yhdessä paljon erilaisia hankkeita tutuille asiakkaille.

”Idea yrityskaupasta muhi parisen vuotta, kun toimitusjohtaja Kari Sajaniemi alkoi lähestyä eläkeikää. Mietimme yhdessä, miten pystyisimme tarjoamaan jatkossa palveluja yhteisille asiakkaille. Yrityskauppa vahvistaa Mikkelin seudulla jalansijaamme arkkitehtipalvelujen tarjoajana ja laajentaa asiakaskuntaamme myös asuntokohteiden puolelle.”

Tämänkin kaupan K-Suunnittelun johto toteutti ilman konsultteja ja juristeja.

”Kun takana oli jo kaksi yrityskauppaa, tiesimme miten muotoilla tietyt asiat niin, että ne toivat turvaa molemmille osapuolille ja sitouttivat myyjää paremmin.”

”Mikkelin kauppa vahvistaa jalansijaamme arkkitehtipalveluissa ja asuntotuotantokohteiden suunnittelussa.”

Yrityksen liikevaihto oli kesäkuussa 2019 päättyneellä tilikaudella liki 650 000 euroa, ja palkkalistoilla työskenteli seitsemän henkilöä. Viime vuoden kesäkuussa liikevaihto oli noussut jo noin 780 000 euroon.

Nyt yrityksen on palveluksessaan kymmenen työntekijää sekä pääomistaja RI Sari Ukkonen ja tj. Riku Vihko. Lisäksi yritys työllistää yhteistyökumppaneita sisuste- ja kalustesuunnittelussa, rakennesuunnittelussa ja LVIS-suunnittelussa. Myös yrityksen perustaja Pertti Turunen on edelleen mukana yrityksen hallituksessa.

Kuluvan vuoden aikana K-Suunnittelu aikoo palkata suunnittelujohtajan vastaamaan rakennusteknisestä suunnittelusta sekä rekrytoi lisää työntekijöitä rakennetekniikan ja rakennuttamisen tehtäviin.

”Olemme Sarin kanssa kumpikin erikoistuneet rakennetekniikkaan, mutta työaikamme kuluu nykyään pitkälti muissa tehtävissä. Tarvitsisimme ihmisen, joka pystyisi omatoimisesti vastaamaan rakennesuunnittelupuolesta.”

Uusia yrityskauppoja ei ole vireillä, mutta lähialueen kasvukeskuksiin laajentuminen kiinnostaa. Tällaisia suuntia voisivat olla esimerkiksi Jyväskylä, Kuopio ja Lahti. ”Omia toimistoja emme todennäköisesti perusta edelleenkään, vaan kyseeseen tulevat korkeintaan yrityskaupat.”

”Yrityskauppaa suunniteltaessa kannattaa panostaa asiantuntijoiden apuun.”

Kun asiakasyritykset ovat koronavuonna ottaneet harppauksen digiaikaan, se näkyy suunnitteluyrityksessä niin, etteivät työt ole enää paikkakuntasidonnaisia.

”Tällä hetkellä esimerkiksi Imatralta käsin teemme koulua Hartolassa, teollisuuskohdetta Varkaudessa ja asuinkerrostaloja Inkoossa. Digiloikka mahdollistaa sen, että pystymme palvelemaan maantieteellisesti laajemmalla alueella. Toinen ilmiö on, että nyt rekrytointiyritykset etsivät maakunnista töitä paluumuuttajille.”

Rakenneteknisen suunnittelun ylikuumentunut tilanne näkyy mikkeliläisyrityksessä niin, että etelän suurista kaupungeista tulee toimeksiantoja.

”Meidän etumme on, että pystymme kilpailemaan hinnoilla. Meillä on myös äärimmäisen sitoutunut henkilökunta. Hyvään työilmapiiriin kuuluu, että meillä jokainen saa suunnitella oman työpäivänsä ja -viikkonsa miten parhaaksi näkee.”

MikseiMikkelin Mari Meriläinen kiittää yritystä yhteistyöstä.

”K-Suunnittelu on kyllä oikein malliesimerkki toiminnan kehittämisestä ja laajentumisesta yritysostojen kautta; kun on koettu, että omasta paletista puuttuu jotain, se on hankittu ripeästi. Rekrytointien kautta samaan lopputulokseen pääseminen olisi vienyt paljon enemmän aikaa.”

Yritysneuvojana toimiva Meriläinen työskentelee omistajanvaihdosten parissa. MikseiMikkelistä saa maksutonta neuvontaa yrityskauppatilanteissa ja yritysneuvoja on prosessin tukena niin myyjälle kuin ostajallekin. Palvelua tuotetaan Enter to Business -hankkeen kautta, jota rahoittaa Etelä-Savon Maakuntaliitto Euroopan aluekehitysrahaston kautta.

Teksti ja media: Päivi Kapiainen-Heiskanen
Videotekstit: Riku Vihko, K-Suunnittelu

RekryON 2021 järjestetään verkossa 28.1.

RekryON 2021 järjestetään tammikuun 28. päivä kello 12 – 16. Tapahtumasta lähetetään livestream-lähetys, jossa työnantajat ovat esittelemässä työpaikkojaan sekä itseään. Kaikkien mukana olevien yritysten työpaikat esitellään rekryon.fi-sivustolla.

Tapahtuma on järjestetty jo vuodesta 2012 alkaen. RekryON saattaa vuosittain yhteen alueen työnantajat ja työnhakijat sekä opiskelijat. Työnantajat esittelevät toimintaansa ja avoimia työpaikkojaan. Tapahtuma on osallistuville yrityksille ja kaikille kävijöille maksuton.

RekryON 2021 tapahtuman pääjärjestäjä on Mikkelin kaupungin työllisyyspalvelut. Vuonna 2021 tapahtumaa ovat toteuttamassa myös MikseiMikkeli, Etelä-Savon TE-palvelut, Mikkelin seudun muuttaja -hanke, Ohjaamo Olkkari, Etelä-Savon Yrittäjät, Mikkelin Yrittäjät ja Etelä-Savon kauppakamari. Tapahtuman tuottajana toimii SaaraLiu. Striimauksen toteuttaa Darcmedia.

Toteutus uudella tavalla

Viime vuonna tapahtuma keräsi Mikkelin pääkirjastoon neljän tunnin aikana reilut 2000 kävijää. Tänä vuonna ei pystytä vastaavaa massatapahtumaa järjestämään koronarajoitusten vuoksi, joten tapahtumaa on lähdetty toteuttamaan uudella tavalla.

Tapahtumaa suunniteltiin alun perin pidettävän hybridimallilla, mutta vallitsevan koronavirustilanteen ja perjantaina 8.1. Mikkelin kaupungin tekemien linjausten mukaisesti tapahtuma pidetään verkossa. Pääpaino tapahtumassa on kesä- ja kausipaikoissa.

Verkkototeutus mahdollistaa mukanaolon myös yrityksille, jotka eivät aiempina vuosina ole välttämättä voineet irrottautua mukaan paikan päälle Mikkeliin. Tänä vuonna on muun muassa Puumalasta useampi yritys edustettuna. Striimissä osa työnantajista esittelee avoimia paikkojaan ja millaisia työntekijöitä haetaan. Lähetyksessä on myös Etelä-Savon Te-palveluiden info-osuus työnhakuun liittyen. Striimin juontajana toimii Mikkeli-myyjä Olli Marjalaakso.

Keskiviikkona 20.1. julkaistaan rekryon.fi-sivustolla avoimet työpaikat -osio, jolloin avoimiin paikkoihin pääsee tutustumaan. Kaikilta työnantajilta on pyydetty tiedot, milloin ja miten heiltä voi kysyä lisätietoja avoimista paikoista.

Linkki: RekryON Facebookissa

Ramin Konditoria Kahvila Oy:n Raimo Liedes (vas), Pirita Huikuri ja Isto Huikuri

Ramin Konditoria laajentaa

Mikkeliläinen Ramin Konditoria Kahvila Oy laajentaa toimintaansa. Yritys rakentaa uuden 1500 neliön leipomon Mikkelin Visulahteen.

-Tilat on jo suunniteltu ja seuraavaksi vuorossa on rakennuslupavaihe. Tavoitteenamme on päästä rakentamaan uutta leipomoa keväällä 2021. Toimintaan leipomo on määrä avata keväällä 2022, Isto ja Pirita Huikuri kertovat.

Ramin Konditoria on kasvanut tasaisesti Mikkelissä, Kouvolassa ja Kuopiossa. Noin kaksi vuotta sitten yrityksessä oli näköpiirissä, ettei nykyinen leipomokapasiteetti enää riitä.

-Nykyisissä leipomotiloissa Rokkalassa ei voida enää kasvaa. Tänä päivänä tarvitaan erityisesti kylmä- ja pakkastilaa. Kun remontit tiloissa olisivat kuitenkin pian edessä, päädyimme rakentamaan kokonaan uuden leipomon, yrityksen aikoinaan Mikkeliin tuonut Raimo Liedes kertoo.

Uudet tilat sijaitsevat Visulahdessa uuden 5-tien varressa. Tiloihin tulee noin 1000 neliön leipomotilojen lisäksi 500 neliömetrin myymälätilat.

Hahmotelma uudesta leipomosta. Kuva: Arkkitehtitoimisto Heikki Kirjalainen Oy
Hahmotelma uudesta leipomosta. Kuva: Arkkitehtitoimisto Heikki Kirjalainen Oy

Toimintaa kolmessa sukupolvessa

Liedesten leipomoperheen juuret löytyvät jo 1900-luvun alkupuoliskolta Pohjanmaan Kannuksesta. Mikkelissä toiminta alkoi vuonna 1985 Raimo Liedeksen muutettua kaupunkiin ja ostettua tuolloisen Maken Konditorian toiminnan. Nykyinen osakeyhtiö muodostettiin vuonna 1997.

-Ensimmäisessä leipomossamme Mikonkadulla oli kaksi huonetta. Minä leivoin takahuoneessa samaan aikaan, kun tyttäreni Pirita myi tuotteita etuhuoneessa, Raimo kertoo.

Nykyisin Ramin Konditorialla on 7 toimipaikkaa. Yritys on kasvanut sykleittäin noin 2-4 vuoden välein sitä mukaa, kun aiemmat ideat on saatu vakiinnutettua käytäntöön.

Konditoria toimii edelleen perheyrityksenä. Raimo ei enää tee täysiä päiviä, mutta tyttäristä Pirita toimii yrityksen toimitusjohtajana ja Jonna vastaa leipomon toiminnasta. Tuotekehitystä Raimo ja Jonna tekevät edelleen yhdessä. Lapsenlapsistakin vanhimmat ovat jo kesätöissä perheyrityksessä.

”Ollaanko myö nyt ihan hulluja”

Valmistelut uuden leipomon rakentamiseksi aloitettiin kaksi vuotta sitten.

-Osallistuimme Mikkelin kaupungin järjestämään tilaisuuteen, jossa esiteltiin Visulahden alueelle tulevia uusia tontteja ja mahdollisuuksia, Isto Huikuri kertoo.

Tästä lähti valmistelu- ja suunnitteluvaihe, joka hiljalleen konkretisoitui toteutussuunnitelmaksi.

-Meidän kokemuksemme kaupungin toiminnasta ovat positiivisia. Kaikki on mennyt toistaiseksi hyvin, niin kaupungin kuin kehitysyhtiönkin puolelta, Pirita kuvaa tähänastista etenemistä.

Ramin Konditoria hakee urakkavaiheeseen tällä hetkellä toimijoita. Paikallista osaamista on tavoitteena käyttää rakentamisessa niin paljon kuin mahdollista. Pääsuunnittelijana toimii Heikki Kirjalainen.

Leipomoprojekti olisi saattanut edetä nopeamminkin, mutta koronavuoden myötä perheyrityksessä otettiin vielä ylimääräinen aikalisä.

-Välillä on tullut mietittyä, että ollaanko myö nyt ihan hulluja, kun koronavuoden jälkeen lähdemme tällaiseen projektiin, Pirita Huikuri kertoo.

Sitten luottamus omaan tekemiseen ja osaamiseen taas voittaa: pohjatöitä onnistumisen eteen tehdään koko ajan ja yrityksellä on luja usko omiin tuotteisiinsa.

-Tuotantomme ei jatkossakaan tule olemaan prosessiteollisuutta, vaan uskomme käsityönä tehtäviin laadukkaisiin leipomotuotteisiin, Isto toteaa.

Laajennus ei vaikuta Kouvolan ja Kuopion leipomoiden toimintaan. Mikkelin Rokkalassa kahvilatoiminta jatkuu, mutta leipurit ja kondiittorit siirtyvät jatkossa työskentelemään uusiin tiloihin Visulahteen. Myös tarvetta uusille työntekijöille tulee.

Ramin Konditoria Kahvila Oy:n uuden leipomon sijainti Mikkelin Visulahdessa
Ramin Konditoria Kahvila Oy:n uuden leipomon sijainti Mikkelin Visulahdessa

Kysyntää Mikkelin ulkopuolelta

Uusiin tiloihin tulee perinteisen leipomon lisäksi myymälä sekä pieni gluteeniton leipomo esimerkiksi kakuille. Kysyntää yrityksen leipomotuotteille on alan muissa yrityksissä ja pääkaupunkiseudulla.

-Kakuillemme on jo pidemmän aikaa ollut kysyntää Mikkelin ulkopuolella, mutta tuotantomääristä ja tiloista johtuen kysyntään ei ole voitu vastata, Pirita kertoo.

Lounastarjoilun lisäksi myymälätiloissa yhteistyötä pyritään tekemään muiden paikallistuottajien kanssa tuotevalikoiman monipuolistamiseksi.

-Haluamme tarjota asiakkaillemme Suomen herkullisimman taukopaikan, kertoo moninkertaisesti palkittu kondiittorimestari Raimo.

Mikä Ramin Konditoria?

Ramin Konditoria Kahvila Oy on Mikkelissä vuonna 1997 perustettu perheyritys. Perustaja Raimo Liedes on edelleen mukana yrityksen kehitystoiminnassa. Raimon tyttäristä yrityksen toimitusjohtajana toimii Pirita Huikuri ja leipomon vastaavana Jonna Liedes. Mukana toiminnassa on myös Raimon vävy Isto Huikuri.

Vuonna 2019 yrityksen liikevaihto oli 3,6 miljoonaa euroa. Yritys työllistää vakituisesti n. 35 henkilöä, kesätyöntekijät ja extraajat mukaan luettuna noin 50 henkilöä. Yritys toimii seitsemässä toimipisteessä Mikkelissä, Kouvolassa ja Kuopiossa.

Juvan Autohuollon artikkelikuva. Kuvassa Paavel Zaitsev, Pia Suhonen ja Veijo Piispa.

Juvan autohuollon sukupolvenvaihdos sujui sutjakasti

Hyvä asiakaskunta, loistava sijainti ja osaavat työntekijät takasivat sen, että Veijo Piispa sai tehtyä onnistuneen sukupolvenvaihdoksen elokuussa 2020. Autohuoltoyritystä jatkavat hänen tyttärensä Pia Suhonen ja 13 vuotta yrityksessä työskennellyt Paavel Zaitsev.

Yritys tarjoaa tällä hetkellä korjaamopalveluja, tekee yleis- ja peltikorjauksia, huoltaa ilmastointilaitteita, tarjoaa varaosia sekä hinauspalveluja. Lisäksi myynnissä on autoja.

Yrityksen 49 vuotta sitten perustanut Veijo Piispa on helpottunut luopuja. Hän myi yritystoimintansa uudelle osakeyhtiölle ja vapautti siten itselleen vapaa-aikaa pohjoisessa oleiluun. Toki kaikesta yritystoiminnasta hän ei vieläkään luopunut.

Piispa ryhtyi aikanaan autohuoltoyrittäjäksi käytyään armeijan ja tehtyään vieraalla töitä sen ajan, että hänen toivomansa tilat vapautuivat. Kommandiittiyhtiö toimi ensimmäiset viisi vuotta vuokratiloissa, ja palkkalistoilla oli neljä tuttua työntekijää.

Kun Viitostien varrelta Vehmaan risteyksestä tuli kaupan hänelle mieleinen tontti vuonna 1972, se ostettiin ja sinne rakennettiin toimitilat, joita on laajennettu useamman kerran.

Katso Juvan Autohuollon perustajan Veijo Piispan mietteitä yrityksen kehityskulusta.

”Kyläläiset ihmettelivät, että miksi korjaamo piti perustaa niin etäälle kirkonkylästä. Kävimme siihen aikaan monta kertaa päivässä Matkahuollossa hakemassa paketteja ja asiakkaat pääsivät kyytiin korjaamolle ja takaisin”, Piispa muistelee.

Alueen mökkiläiset ajoittavat nykyään autojensa huoltoja kesäksi tutulle korjaamolle. Koronavuotta ovat vilkastuttaneet Viitostien linjauksen rakentajat omine tarpeineen.

Jatkajat löytyivät lähipiiristä

Piispan tytär Pia Suhonen on tilitoimistoyrittäjä, joten hänelle on ollut luontevaa tehdä vuosia perheyrityksen taloushallinto. Suhonen oli kuullut toisen yritysneuvojan kautta, että Mikkelin kehitysyhtiö Mikseistä saa apua omistajan- ja sukupolvenvaihdostilanteissa ja otti yhteyttä Mari Meriläiseen

”Mari soitti sukupolvenvaihdoksesta myös Veijolle. Kun korona alkoi, teimme Marin kautta EU-rahoituksella yrityksen arvonmäärittelyn. Hän myös ehdotti, että käyttäisimme konsulttia apuna sukupolvenvaihdoksessa tai liiketoiminnan kehittämisessä. Lopulta päädyimme sukupolvenvaihdokseen.”

Vaihdosta vauhdittamaan löytyi Meriläisen kautta lappeenrantalainen kokenut konsultti Lasse Karjalainen. Kun koronakriisi tiputti yrityksen maksuosuuden konsulttipalkkioista kymmenesosaan, homma eteni vauhdilla.

”Vaikka olen itsekin taloushallinnon ammattilainen, oli tärkeää kuulla ulkopuolisen näkemys yrityksen tunnusluvuista. Lasse vahvisti, että näillä tunnusluvuilla yritys on kannattava ja hän myös selvitti, miten Veijo pärjää kaupan jälkeen.”

Varsinaiseen sukupolvenvaihdoksen tekoon kului vuoden verran. Asentajakoulutuksensa lisäksi autoalan merkonomiksi valmistunut toimitusjohtaja Paavel Zaitsev vastaa korjaamohallin toiminnasta yli 13 vuoden kokemuksella. Pia Suhonen hoitaa taloushallinnon.

Uusia palveluita tulossa

Uuden aikakauden alku näkyy jo sisätiloissa tehtynä remonttina ja yrityksen graafisen ulkoasun päivityksenä. Toimitilan ulkovuorauksen päivitys on sekin työlistalla. Digitaalisia palveluita aiotaan kehittää vähitellen. Myös uusia hankintoja on tehty.

Katso Juvan Autohuollon pitkäaikaisen työntekijän ja uuden toimitusjohtajan Paavel Zaitsevin mietteet yrittäjyydestä ja yrityksen tulevaisuudesta.

”Työkaluista ei meillä tingitä.”

Työntekijöitä yrityksessä on kolme asentajaa, ja kaksi osaajaa työskentelee myymälästä. Työntekijät suorittavat parhaillaan ajoneuvomekaanikon erikoisammattitutkintoa.

”Meillä on uusia ajatuksia palveluista, ja niiden tarjoaminen edellyttää työntekijöiltämme erikoisammattitutkintoja. Kouluttautuminen alkoi jo vanhan yrityksen aikana, joten tutkintopaperit ovat kohta valmiit.”

Pia Suhonen on tehnyt itselleen jo selvät pasmat siitä, koska hän jättää yrittäjyyden ja tekee puolestaan yrityskaupan Paavelin ja sen hetkisen henkilöstön kanssa yrityksen jatkon turvaamiseksi.  

”Kuulostaa todella hyvältä, että Pia on miettinyt jo tässä vaiheessa irtautumisensa autohuollosta. Ei siksi, että Pian mukanaolo olisi huono juttu, vaan koska se osoittaa, että hän kantaa yrittäjän vastuuta ja haluaa varmistaa yrityksen jatkuvuuden. Tätä pohdintaa ihan jokaisen yrittäjän olisi hyvä käydä aika ajoin, vaikka omistajanvaihdos ei ole millään tavalla ajankohtainen yrityksen arjessa siinä hetkessä. Kun myös luopuminen on harkittu ja suunniteltu asia, sen toteuttaminen lopulta on sujuvaa. Jatkajakin löytyy todennäköisesti helpommin, ellei sellaista ole omassa lähipiirissä. Me yritysneuvojat autamme mielellämme huomioon otettavien asioiden haltuunotossa, tulkaahan juttelemaan”, summaa Mari Meriläinen.

Pia Suhonen jatkaa Paavel Zaitsevin kanssa Juvan Autohuollossa isänsä työtä.

Teksti ja media: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Karikon liikenneympyrä kuvattuna autosta.

Karikon risteysalueen uudistuminen etenee – Kaksikaistainen liikenneympyrä sujuvoittaa liikennettä

Valtatien 13, Vanhan Otavantien ja Otavankadun risteykseen on valmistumassa kaksikaistainen liikenneympyrä, Johtokadun liittymään liikennevalo-ohjaus sekä jalankulku- ja pyöräliikenteelle valtatien alittava kevyen liikenteen alikulku.

Liikenneympyrän etuna on edullisuus eritasoliittymään verrattuna sekä hyvä välityskyky ja liikenneturvallisuus. Karikon risteyksen liikennevalo-ohjaus päätettiin korvata liikenneympyrällä, koska risteyksen kapasiteetti on ollut ruuhkatilanteissa riittämätön. Myös Johtokadun liittymän liikenneturvallisuus ja välityskyky paranevat liikennevalo-ohjauksen myötä. Johtokadun liittymästä on ruuhka-aikoina ollut hankala liittyä liikennevirtaan, liikenneturvallisuus etenkin pyöräilijöiden osalta on ollut myös melko huono.

Koko urakka valmistuu toukokuun loppuun mennessä. Keväällä tehdään viimeistelytöitä kiertoliittymän keskiympyrässä sekä ajoratojen ja kevyen liikenteen väylän luiskissa. Viimeistelytöihin kuuluu maaston muotoiluja ja istutuksia, kevyen liikenteen väylän asfaltointi sekä Otavankadun kaukolämpölinjan siirto kevyen liikenteen väylän ja ajoradan välissä. Kevyen liikenteen sillan kiveykset tehdään myös keväällä.

Kaksikaistaisessa liikenneympyrässä ajaminen on uutta Mikkelissä

Kaksikaistaisessa liikenneympyrässä noudatetaan samoja liikennesääntöjä kuin yksikaistaisessakin ympyrässä. Kaksikaistainen liikenneympyrä kuitenkin vaatii kuljettajalta hieman enemmän huomiota siinä, minkä kaistan ympyrään mentäessä valitsee. Saavuttaessa kaksikaistaiseen liikenneympyrään, valitaan reitille sopiva ajokaista jo ennen ympyrään tuloa. Kaksikaistaisella tulosuunnalla ajokaistat on osoitettu yläpuolisilla opasteilla ja tiemerkinnöillä. Lähestyvillä suunnilla on väistämisvelvollisuudesta kertova liikennemerkki (kärkikolmio), liikenneympyrään tuleva siis väistää aina ympyrässä ajavaa.

Liikenneympyrään saapuvien ajoneuvojen ei tarvitse näyttää suuntamerkkiä. Ympyrässä ei saa vaihtaa kaistaa. Liikenneympyrässä kaksikaistaisella osuudella sisemmältä kaistalta poistutaan vain Rantakylän suuntaa. Ympyrästä poistuttaessa ajoneuvo näyttää suuntamerkin oikealle. Suuntamerkin näyttämisellä annetaan tarpeellista tietoa omista kääntymisaikeista ympyrään saapuville ja sujuvoitetaan liikenteen toimivuutta.

Vanhaa Otavantietä Rantakylän suunnasta Pitkäjärven suuntaan käännyttäessä risteyksessä on kääntyville, entiseen tapaan, niin sanottu vapaa oikea. Vapaalta oikealta valtatien liikennevirtaan liitytään suuntamerkkiä käyttäen ja valtatien liikennettä väistäen. Samoin Jyväskylän suunnasta Rantakylään käännyttäessä Vanhalla Otavantiellä on rinnakkain kaksi kaistaa, joista oikeanpuoleinen päättyy ennen rautatiesiltaa, päättyvä kaista on väistämisvelvollinen.

Digisyke keskustelut

Miltä tuntuu asua ja elää Mikkelissä? Välipäivien ohjelmaksi tarjolla keskusteluja Mikkelistä

Marraskuussa 2020 järjestetyssä DigiSyke-tapahtumassa keskusteltiin asumisesta, elämisestä ja kansainvälisyydestä.

Mökkeily alkoi Suomessa yleistymään 60-luvulta lähtien ja Suomessa on nyt pitkälti yli 500 000 vapaa-ajan asuntoa. Digitalisaatio on muovannut työnteon muotoja uusiksi ja eritoten korona-aikana etätyö on voimakkaasti yleistynyt vaikuttaen suomalaisten asumisratkaisuihin.

Monien maakuntakaupunkien tavoin Mikkelissäkin on toivottu vapaa-ajan asumisesta ja etätyöstä sellaista muutosvoimaa, joka nostaa maakuntakaupungit uuteen kukoistukseen.

Mikä on koti? Mistä juuret johonkin paikkaan syntyvät? Seuraava paneelikeskustelu tarjoaa ajatuksia niin tutkimusmaailmasta kuin kokemusasiantuntijoiltakin.

Millaista Mikkelissä on asua? Juontajana Marika Lehto, keskustelijoina Manu Rantanen, Janne Tarima, Anna-Maija Hunter ja Hannu Ranki

Mikkeliin muuttajilla on monenlaisia tarinoita. Mutta millaisena Mikkeli koetaan erityisesti kansainvälisten tulijoiden näkökulmasta? Voisivatko kansainväliset tulijat olla kaupungille tulevaisuudessa entistä suurempi voimavara?

Seuraavassa paneelikeskustelussa pohditaan mikkeliläisyyttä erityisesti kansainvälisyyden näkökulmasta.

Millainen Mikkeli on kansainvälisestä näkökulmasta? Mitä Mikkeli tarjoaa kansainväliselle tulijalle? Keskustelun juontajana Tuisku Jähi, keskustelijoina

Keskustelutilaisuudet on tuotettu Mikkelissä osana Digisyke-viikkoa 16.-20.11.2020. Kansainvälinen Mikkeli -keskustelu tuotettiin osana International Mikkeli Day -päivää 19.11.2020.

Ski Tornimäen uusi yrittäjä Heidi Kelho

Tornimäen uusi yrittäjä päivittää palveluja

Lumivarman maineessa oleva mikkeliläinen Tornimäen laskettelukeskus laajentaa palvelujaan. Marraskuussa yrittäjänä aloittanut Heidi Kelho tarjoaa seudun yrityksille yhteistyömahdollisuuksia ja haluaa tehdä keskuksesta entistä tunnetumman.

Ensimmäiset laskettelusukset jalkaansa nelivuotiaana saaneesta Heidi Kelhosta tuli jo nuorena hiihdonohjaaja. Hänet tunnetaan intohimoisena alan kehittäjänä, joka loi vuosia palveluja Vuokatinrinteille ja sen hiihtokoululle. Hän myös vastasi yritysmyynnistä ja ideoi vuonna 2013 avatun Lastentalo Hupilan.

”Idea Hupilaan syntyi, kun katselin lapsiperheitä. Jos perheen vauvalle tuli jokin tarve, koko perhe lähti pois. Hupilasta tuli paikka, joka tarjoaa palveluita eri-ikäisille lapsille ja heidän vanhemmilleen. Myös Tornimäelle haluan luoda uusia palveluja lapsiperheille.”

Heidi Kelho kehittää Tornimäen palveluja pala kerrallaan HupiSki Oy -nimisen yrityksensä kautta. Haaveissa on saada lumetettua jo tälle kaudelle yksi uusi, metsässä sijaitseva rinne.  Vuokraamo ja shop ovat jo saaneet uuden ilmeen, ja myyntiin tulee lasketteluvälineiden lisäksi myös vaatteita. Kahvilassakin on tehty pintaremonttia ja sen tarjonta laajenee.

”Haluamme pitää rinteet älyttömän hyvässä kunnossa joka päivä olipa keli mikä tahansa. Uutena juttuna tulee hiihtokoulu myös aikuisille, ja tammikuussa järjestämme alppihiihdon ohjaajakurssin. Tuon tänne lapsille myös Werneri-hiihtokoulukonseptin, joka opettaa leikin ja pelin varjolla laskemisen pelinsääntöjä.”

Heidi Kelho: ”Tälle talvelle toiveissa olisi jo yksi uusi rinne”

Idea Tornimäen omistajanvaihdoksesta tuli laskettelukeskusta vuosikymmeniä pyörittäneeltä Keijo Andersinilta, joka tunsi Heidi Kelhon alan kehittäjänä ja yhdistysaktiivina. Omistajanvaihdoksen jälkeen Andersin on ollut apuna lumettamassa rinteitä kuntoon, vaikka uusi yrittäjä onkin luonnollisesti päättänyt mitä tehdään ja miten.

Käytännön apua omistajanvaihdokseen Kelho sai Mikkelin Seudun Uusyrityskeskus Dynamon toimitusjohtaja Heli Tavastilta, jonka kanssa hän ideoi kauppaa ja sai vahvistusta ajatuksilleen. Mikkelin kehitysyhtiö Miksein yritysneuvoja Mari Meriläisen kanssa hän puntaroi asioita eteenpäin ja sai Miksein vetämän hankkeen kautta käyttöönsä myös juristin asiantuntemusta, mikä säästi niin aikaa kuin rahaakin. 

”Homma lähti jouhevasti eteenpäin. Mikkelin kaupunki omistaa kiinteistön ja tontin, joten tämä oli irtaimistokauppa. Tällä toimialalla omistajanvaihdokseen liittyy paljon laki- ja lupa-asioita ja erilaiset tarkastukset pitää olla tehty eli kaikki on tarkistettava.”

”Omat realiteetit täytyy pitää vahvana mielessä”

Kelho haluaa luoda Tornimäelle erilaisia yrityksiä ja yhteisöjä kiinnostavia palveluja ja tapahtumia. Paras pohja yhteistyökuvioille on hänestä luonnollisesti silloin, kun molemmat osapuolet hyötyvät.

Kelhon aloittama yhteistyö Suomen Nuoriso-opiston kanssa mahdollistaa erilaisten koulutusten ja leirikoulujen järjestämisen, sillä majoitukseen sopiva opiston hallinnoima Riuttalanhovi sijaitsee vain kävelymatkan päässä laskettelukeskuksesta. 

”Olemme kiinnostuneita kaikenlaisista yhteistyökuviosta.”

Tornimäen vahvuuksiin kuuluu lumivarmuus eli kun lämpötila pysyy öisin pakkasella, päästään lumettamaan ja saadaan rinteet auki jopa viikossa. Suunnitelmissa on ajan myötä kehittää latuverkostoa ja jos jääladun teko onnistuu, sellaisina talvina Tornimäen kahvila on suosittu latukahvila.

”Kun pohjat ja lumi on saatu tehtyä, tällä voi lasketella pitkälle kevääseen asti. Tykitämme nyt myös paikkolunta kevääksi, että kausi voi jatkua mahdollisimman pitkään.”

Kelho haluaa lisätä Tornimäen tunnettuutta. Mikkelin lähistöllä on useita kaupunkeja ja seudulla lomailee suuri joukko ihmisiä. Tornimäki tarjoaa koko perheelle tekemistä luonnossa. Suunnitelmissa on kehittää keskukseen myös ympärivuotista liikunnallista, luontoon liittyvää tekemistä.

”On iskun paikka kertoa, että Mikkelin korkeudelta löytyy näin upea keskus.”

MikseiMikkelin Mari Meriläinen kiittelee molempia yrityskaupan osapuolia yhteistyöstä.

-Tapasin Keijon ensimmäisen kerran maaliskuussa 2019 ja kävimme läpi omistajanvaihdokseen liittyvää prosessia ja erilaisia vaihtoehtoja.

Tornimäen yrittäjyys alkoi herättämään kiinnostusta kevään 2020 aikana.

-Kun juttelin ensimmäisen kerran Heidin kanssa, nostin oikein tosissani sormet ja varpaatkin ylös tämän neuvottelun maaliin saamiseksi. Heidin tausta ja kokemus huomioiden tämä paketti vaikutti juuri siltä, mikä olisi Tornimäelle ja sen edelleen kehittymiselle napakymppi. Matkan varrella keskusteluja käytiin useita, ja mukana oli myös uusyrityskeskuksen kollega Heli Tavasti. Oli hienoa saada olla mukana tässä koko alueenkin kannalta merkityksellisessä yrityskaupassa yritysneuvojan näkökulmasta, ja tarjota pientä lisävauhtia prosessiin.

MikseiMikkeli tuottaa omistajanvaihdosneuvontaa Itä-Savon Uusyrityskeskuksen kanssa yhteisen Enter to Business -hankkeen kautta. Hanketta rahoittaa Etelä-Savon maakuntaliitto.

Katso yrityksen kotisivut: www.tornimaki.fi

Ideakisa kuvituskuva

Kuusi yritystä valittu jatkoon koronankestävien ideoiden kilpailussa

Parhaita malleja haettiin marras-joulukuussa järjestetyn avoimen kilpailun kautta. Nyt valitut ideat siirtyvät kokeiluvaiheeseen.

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n nimeämä alueen eri toimijoista koostuva raati on valinnut kuusi Mikkelin seudun yritystä koronankestävien toimintamallien kokeiluvaiheeseen.

Kilpailuun saapui yhteensä 11 ehdotusta. Nyt valittujen kuuden yrityksen kanssa solmitaan yhteensä 35 000 euron arvoiset kokeilusopimukset. Sopimusten myötä parhaat ideat siirtyvät käytännön kokeiluun joulu-maaliskuun aikana. Kokeilusta vastaavat kokeilusopimuksen saaneet yritykset, kehitysyhtiön toimiessa sopimuskumppanina. 

-Koronapandemia on luonut tarvetta uudenlaisille liiketoimintamalleille. Nyt järjestetyssä kilpailussa haimme erityisesti ratkaisuja, joissa käytettäisiin hyväksi digitaalisuutta ja jotka hyödyttävät toiminnallaan alueemme liiketoimintaympäristöä laajasti, MikseiMikkelin palvelujohtaja Petri Pelli toteaa. 

Onnistuessaan kokeillut ideat jäävät osallistujayrityksen omaksi toiminnaksi hyödyttäen koko aluetta. 

Kilpailu ja kokeilut järjestetään osana Yritykset koronakriisin yli –hanketta, jota rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto. 

Ideakilpailussa kokeiluun valitut ideat:

Ruuhkamittari (Fluxi Oy), 10 000 € kokeilusopimus

Yritysten ruuhkamittarilla on tarkoitus välittää tietoa asiakkaille turvallisista asiointiajoista ja kannustaa asiakkaita asioimaan yrityksessä turvallisesti koronatilanteesta huolimatta. Ruuhkatilanteen huomioon ottaen asiakas voi tehdä omakohtaisia päätöksiä suojautumisen tasosta tai asioinnin ajankohdasta.  

Ruuhkamittarilla on monta eri soveltamisaluetta ja se sopii yrityksiin, joilla on selkeä sisääntulo- ja poistumistie. Ruuhkamittarin käyttöön soveltuvia yrityksiä ja kohteita ovat mm. ravintolat ja kahvilat, kuntosalit, päivittäistavaraliikkeet sekä erikoisliikkeet, harrastuspaikat ja julkiset tilat, kuten kirjastot.  

Kokeilussa uutta konenäköön perustuvaa ruuhkamittaria koekäytetään 4–6 Mikkelin seudun yrityksessä, kokeiluun osallistuville yrityksille palvelu on maksuton. 

Verkkoleiri.com (Kotimaan Valoenergia Oy), 10 000 € kokeilusopimus

Verkkoleiri.com tarjoaa turvallisen, interaktiivisen oppimis-, harraste- ja viihdeympäristön verkossa. Palvelu on suunnattu ennen kaikkea lapsille. Tavoitteena on yhdistää kulttuuripalveluiden tarjoajat ja asiakkaat kustannustehokkaasti verkon välityksellä. Verkkoleirin sisällöt muodostuvat mm. videosisällöistä, tallenteista, ohjauksesta ja opetuksesta.  

Kokeilussa kehitetään verkkoympäristöä ja toteutetaan yhteistyössä kumppanien kanssa ensimmäiset kokeiluluontoiset verkkotapahtumat.  

Keikka (Pohjolan Villit Oy), 6000 € kokeilusopimus

Keikka on ketterä, yleishyödyllinen ja myöhemmässä vaiheessa vientiin soveltuva moderni digitaalinen palvelu työntekijän- ja työn hakuun. Innovaatio helpottaa palvelujen tuottajien, työntekijöiden ja kuluttajien välistä vuorovaikutusta.  Palvelun ideana on madaltaa kynnystä hakea ja tarjota työtä ja helpottaa keikkatyön hallintaa.   

Visiona kehitystyössä on pelillistää työpaikkojen hakemista. Kehitystyö on jaettu eri vaiheisiin. Ensimmäisen version kohderyhmänä ovat yritykset ja organisaatiot, jotka hakevat vapaaehtoistyöntekijöitä eri tarpeisiinsa. 

Kokeilussa tuotetaan ensimmäinen versio Keikka-sovelluksesta ja kokeillaan ratkaisua 3-5 työnantajan kanssa.  

Wuudis metsä- ja luonnonvarahallinta- ja monitorointipalvelun lanseeraaminen metsäarvoketjun käyttöön Mikkelin seudulla (Wuudis Solutions Oy), 5000 € kokeilusopimus

Tässä kokeilussa edistetään metsäpalveluiden käyttöä etänä. Tavoitteena on kiihdyttää paikallisen metsäpalvelualan toimintaa myös korona-aikana ja toisaalta parantaa metsänomistajien metsänhoitomahdollisuuksia etäisyyksistä riippumatta.   

 Kokeilu toteutetaan Wuudis-palveluun pohjautuen. Kokeilussa 36 Mikkelin seudun taimikonhoitopalveluja suorittavassa yrityksestä ja organisaatiota saa ratkaisun käyttöönsä sopimuskauden ajaksi ilmaiseksi sekä opastusta ratkaisun hyödyntämiseen. 

Wuudis toimii metsä- ja luonnonvaraomaisuuden hallinta- ja operaatiojärjestelmänä tai täydentää käytössä jo olevia järjestelmiä. Wuudiksella saadaan myös metsä- tai luonnontuotekeruutöiden omavalvonta haltuun, pidetään metsä– ja luonnonvaratiedot aina ajan tasalla sekä monitoroidaan metsän/keruutuotteiden kasvua ja ympäristön tilaa.  

3D-oppimisympäristön hyödyntäminen koulutuksessa (Noblecat Oy), 2000 € kokeilusopimus 

Kokeilun tavoitteena on saada ymmärrys kolmiulotteisen oppimisympäristön hyödyntämismahdollisuuksista erityisesti kuljetusalan koulutuksessa kehittämällä ja kokeilemalla uutta lastaussimulaattoria. Uudessa toimintatavassa hyödynnettäisiin kolmiulotteisuutta oppimiskokemuksen parantamiseksi sekä teknisten asioiden ymmärtämisen helpottamiseksi. 

Oppilaitokset voisivat nykyisillä resursseilla lisätä opiskelijapaikkoja tehokkaasti ja uusi toimintamalli parantaisi myös aikuisopiskelijoiden opiskelumahdollisuuksia työn ohessa, sekä tekniikan koulutustarjoaman laajentamisen Etelä-Savon ulkopuolelle hyödyntämällä tehokkaammin digitaalisia työkaluja. 

Saimaa-lahjavihko (City in a Box Oy), 2000 € kokeilusopimus 

City in a Box on lahja, joka sopii kaikille. Lahjavihko sisältää useita vaihtoehtoja, joista lahjansaaja voi valita itselleen yhden mieleisen paikallisen elämyksen. City in a Box Saimaa ilahduttaa aidosti sinua, vastaanottajaa ja yhteisöäsi! 

Lahjavihko a on aineeton ja seudullinen lahja, joka sopii kaikille. Yksi paketti sisältää monta vaihtoehtoa, joista lahjansaaja voi valita itselleen yhden mieleisen elämyksen. Kaikki palvelut ovat Saimaan seudulta ja tukevat alueen yrittäjyyttä. 

Tässä kokeilussa lahjavihko muotoillaan Saimaa-brändin ympärille omaksi tuotteeksi houkuttelemaan mm. kesäasukkaita ja matkailijoita Etelä-Savoon. 

ESR_yhdistelmalogo
Kansalliskirjaston Pursialan digitointikeskus

Töitä Mikkeliin – Kansalliskirjasto digitoi tulevan kolmen vuoden aikana kaikki Suomessa julkaistut ruotsinkieliset sanomalehdet

Lehtien digitointi tuo Kansalliskirjaston Pursialan toimipisteeseen 4-6 uutta työpaikkaa.

Projektin mahdollistaa yhteensä 1,85 miljoonan euron tuki kahdeksalta suomenruotsalaiselta rahastolta ja säätiöltä. Lehdet tulevat saataville verkkoon, arkistoihin ja vapaakappalekirjastoihin, muun muassa Helsingissä, Maarianhaminassa, Vaasassa ja Turussa.

Säätiörahoitus mahdollistaa kaikkien Suomessa julkaistujen ruotsinkielisten sanomalehtien digitoinnin ja saataville asettamisen vuodesta 1940 aina tähän päivään saakka. Työ aloitetaan heti 2021 ja kun projekti saadaan päätökseen vuonna 2023, tulee liki kuusi miljoonaa ruotsinkielistä sanomalehtisivua olemaan saatavilla digitaalisesti.

Vuoden 2021 alussa tulevat vuoteen 1939 mennessä julkaistut ruotsinkieliset sanomalehdet avoimesti käytettäviksi verkkoon. Vuoden 2022 alussa saataville tulevat vuoteen 1949 mennessä julkaistut sanomalehdet. Vuonna 1949 tai sitä ennen julkaistut ruotsinkieliset lehdet ovat kaikkien kiinnostuneiden käytössä sekä Suomessa että kansainvälisesti osoitteessa digi.kansalliskirjasto.fi ainakin vuoden 2026 loppuun.

Aineistojen käyttöön avaaminen toteutetaan yhteistyössä Kansalliskirjaston, Svenska litteratursällskapet i Finlandin, Ålands landskapsarkivetin ja Pressarkivföreningenin kanssa. Aineistojen avaamisen mahdollistaa Kansalliskirjaston, kolmen arkiston ja tekijänoikeusjärjestö Kopioston välinen lisenssisopimus.

”On hienoa, että voimme olla mukana mahdollistamassa ruotsinkielisten sanomalehtien tarjoamisen entistä laajemmin tutkijoiden ja arkistojen käyttöön”, kertoo Kopioston toimitusjohtaja Valtteri Niiranen. ”Samalla varmistamme, että sanoma- ja aikakauslehtien tekijät ja kustantajat saavat heille kuuluvat tekijänoikeuskorvaukset teostensa käytöstä.”

“Sanomalehdet ovat kulttuurihistoriallisesti runsaita ja monipuolisia tutkimuslähteitä. On todella tärkeää, että ne digitoidaan ja asetetaan saataville laajemmin, kuin mitä laki edellyttää. Me Kansalliskirjastossa olemme todella iloisia sekä tästä yhteistyöstä että prosessin edistämiseen saamastamme rahoituksesta”, kertoo Kansalliskirjaston ylikirjastonhoitaja, professori Cecilia af Forselles.

Ensimmäiset uudet rekrytoinnit Kansalliskirjaston Pursialan toimipisteeseen on jo tehty. Uusia tehdään hiljalleen, kun digitointityö saadaan käynnistettyä.

Kansikuva: Digitointia Kansallisarkiston Pursialan toimipisteessä. Mikkelin kehitysyhtiö Miksein arkistokuva.

Geopark-arvioijat Mikkelissä 2018

Saimaa Geopark myötätuulessa: UNESCO Global Geopark -statusta ehdotetaan myönnettäväksi

UNESCO Global Geopark Council on päättänyt ehdottaa Saimaa Geoparkille UNESCO Global Geopark -statusta. Kansainvälinen asiantuntijajäsenistö äänesti yksimielisesti asian puolesta.

Lopullisen päätöksen Geopark-statuksen myöntämisestä tekee UNESCOn hallintoneuvosto kesään 2021 mennessä.

Saimaa Geoparkin kehitys on huomattu kansainvälisellä tasolla. Nyt tehdylle työlle ollaan saamassa sinetti. Saimaa Geopark ry:n puheenjohtaja Jouni Riihelä on luottavainen positiivisesta lopputuloksesta.

-Keväällä saatava UNESCO-status on korkeimman tason hyväksyntä alueella jo tehdystä työstä. Kiitokset kaikille Geoparkin eteen tehneille jo tässä vaiheessa. Kestävän kehityksen mukainen toiminta osana eteläisen Saimaan kansainvälistä matkailua, yritysyhteistyön laajentuminen eli Partner-toiminta ja geologisen perinnön vaaliminen on meidän ydintoimintaa. Kansainvälinen tunnustus kannustaa eteenpäin ja kasvattaa entisestään luontomatkailun taloudellista merkitystä alueella, Riihelä toteaa.

Geopark-status saadaan neljäksi vuodeksi kerrallaan ja jos Saimaa statuksen saa, on seuraava arviointikäynti kesällä 2025. Laakereille ei voi jäädä lepäämään, sillä kansainvälinen status edellyttää jatkuvaa kehittymistä, uusia globaaleja kumppanuuksia sekä vahvaa aluekehittämistä. 

Piskuisista resursseista huolimatta Saimaa Geopark on kehittänyt yritysyhteistyötä ja tuotteiden sekä palveluiden löydettävyyttä. Yrityspartnereita on 57 ja yhteistyötä on rakennettu kahden hankkeen voimin, joita on rahoitettu EU:n maaseuturahastosta sekä Etelä-Savon ja Kaakkois-Suomen ELY-keskusten avustuksella. Rahoitusten avulla alueen yrittäjät ovat saaneet koulutuksia, webinaareja sekä tehneet verkostoitumista.

Myös alueen rahoitussäätiöt ovat huomioineet yritysyhteistyön ja Tuuliaisen säätiö sekä Etelä-Karjalan Säästöpankkisäätiö ovat rahoittaneet yritysyhteistyöhankkeiden omarahoitusosuutta. 

Suuri kiitos lisärahoituksesta säätiöille ja ELY-keskuksille. Heidän avun turvin olemme voineet hakea hankkeita ja rakentaa Partner-toimintaa, kiittelee Saimaa Geoparkin toiminnanjohtaja Heli Rautanen. 

 Yritysyhteistyöhankkeiden suurin onnistuminen on ollut luontomatkailuportaali Outdoor Activen käyttöönotto alueella. Outdoor Active on keskieurooppalainen luontomatkailuportaali, jossa on esillä alueen retkeilyreitit ja -kohteet, Saimaa Geoparkin geo-, luonto- ja kulttuurikohteet sekä alueen yrittäjien tuotteet ja palvelut. Onnistumista mitataan puhtaasti löydettävyys-datalla. 

-Tänä vuonna meidän tiedot ovat nousseet esille yli 2,5 miljoonaa kertaa eri internet kanavissa ja hakutuloksissa. Näihin hakuihin ei edes lasketa Google-hakukoneen käyttöä. Toki vielä on matkaa siihen, että haut konkretisoituvat rahalliseksi tuloksi alueen yrittäjille, mutta portaalin kautta olemme tuoneet aluetta esille aika kivasti, myhäilee Rautanen. 

 Geoparkin läheisimmät kumppanit ovat olleet virkistysalueorganisaatiot. Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiön (EKVAS) kanssa on tuotu Outdoor Activen toiminnot alueen retkeilijöille sekä yrityksille hyödynnettäväksi. 

Rautanen kiitteleekin tänä vuonna 30 vuotta täyttänyttä EKVAS:ia oivaksi kumppaniksi kehittää alueen matkailua. 

Kaksi pientä ja ketterää saa voimia toisistaan ja pystyy tekemään rohkeita asioita.

 

Kestävä kehitys on Saimaa Geopark Partner- toiminnan kivijalka, sillä mukaan haluavien yritysten tulee toimia vastuullisesti. Partneriksi liittyminen on maksutonta, mutta kriteerit tulee täyttää. Seuraava askel on lisätyn todellisuuden liittäminen geologisten ilmiöiden selkeyttäjäksi. Saimaa Geoparkin alueen kansainvälisesti merkittävä geologia halutaan tuoda mahdollisimman selkeästi niin alueen asukkaille kuin matkailijoille esille. Geopark on myös mukana Etelä-Savon liiton rahoittaman (EAKR-rahoitus) ja Mikkelin kehitysyhtiö Miksein hallinnoimassa GeoNaCu-hankkeessa. Hankkeessa geopark keskittyy alueen yhteisen mobiilisovelluksen rakentamiseen. 

-Lähtökohtana on, että se valtava määrä tietoa, joka on erilaisten nettisivujen ja sovellusten kautta saatavalla, voidaan kerätä yhteen. Tietoja ei syötetä uudestaan, vaan etsitään tapa, jolla tietovarannot löytyvät helpoimmin, visioi Rautanen. 

Geofood- lähiruoka teemaa jalkautetaan Etelä-Savossa Vespaikka-hankkeen kautta (hallinnoijana Etelä- Savon Maa- ja kotitalousnaiset ja ProAgria Etelä-Savo) sekä Etelä-Karjalaan haettavalla omalla hankkeella. Hanketoimintaa ei kuitenkaan tehdä vain hankkeiden vuoksi, vaan hankkeilla tulee olla aito lisäarvo alueelle. 

-Saimaa Geoparkin hankkeet tähtäävät vain ja ainoastaan konkreettisiin tekoihin. Toimenpiteiden tulos pitää elää myös hankkeen päättymisen jälkeen, avaa Rautanen hankkeiden taustaa. 

Saimaa Geoparkin tulevaisuus on myös Riihelän mielestä valoisa. Jäsenkunnissa on otettu geopark-työ vakavasti, kunnat ovat kehittäneet omia kohteitaan ja markkinointiaan resurssiensa mukaisesti ja ruohonjuuritasolla operoiva Saimaa Geopark on saanut innokkaan vastaanoton kuntalaisilta, yrittäjiltä sekä luottamushenkilöiltä. Riihelällä on jo mielessä seuraava kehitysaskel. 

-Tulemme kiertämään kaikissa jäsenkunnissa, yritysrajapinnassa ja kuuntelemme yhä aktiivisemmin mitä meiltä jatkossa halutaan. Tuomme toki esille mitä on jo tehty, mutta erityisesti tähyämme tulevaan. UGG statuksellisten geoparkkien tarkoitus on kasvattaa alueen elinvoimaa ja arvokkaan geologisen perinnön ymmärtämistä alhaalta ylös -ajattelutavan mukaisesti. Saimaa Geoparkista tulee vuosien saatossa asiassa maailmanlaajuisen UGG -verkoston mallioppilas, lupaa Riihelä. 

Lisätiedot:

Heli Rautanen, toiminnanjohtaja
p. +358405720797 

Jouni Riihelä, hallituksen puheenjohtaja
p. +358 44 794 2515

Kansikuva: UNESCOn Global Geopark -ryhmä arviointikäynnillä Mikkelissä Saimaa Geopark -kohteissa heinäkuussa 2018. Arvioijina toimi kaksi asiantuntijaa, Mr. Tan Van Tran Vietnamista ja Mr. Charalampos Fasoulas Kreikasta (kuvassa).

Saimaa Geopark on Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon alueella sijaitseva yhdeksän jäsenkunnan muodostama yhtenäinen alue, jolla on erityistä geologista arvoa ja joka sisältää kansallisesti ja kansainvälisesti merkittäviä geologisia maisemia ja nähtävyyksiä. Alueella voi olla myös arkeologisesti, ekologisesti, historiallisesti tai kulttuurisesti tärkeitä kohteita. Jäsenkunnat ovat Mikkeli, Juva, Sulkava, Puumala, Ruokolahti, Imatra, Lappeenranta, Taipalsaari ja Savitaipale. UNESCO Global Geoparkit (UGG) ovat verrattavissa kansallispuistoihin ja Unescon maailmanperintö- ja biosfäärikohteisiin. Statuksellisia geoparkkeja on 161, 44 eri maassa. Suomessa status on Rokua Geoparkilla ja Lauhavuori-Hämeenkangas Geoparkilla. Saimaa Geoparkin tehtävänä on vaalia alueen geologista perintöä, toimia kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti sekä tuoda elinvoimaa maaseutualueelle. www.saimaageopark.fi