fbpx
Ministeri Mika Lintilä

Yksinyrittäjätuen jatko keskustelussa

Valtakunnallisesta yksinyrittäjätuen jatkosta tihkuu tietoja. Suomen Yrittäjät on ajanut jatkoa tuelle jo syyskuusta lähtien.

Virallista tiedotusta ei ole annettu, mutta elinkeinoministeri Mika Lintilä on jo aiemmin kertonut Suomen Yrittäjien haastattelussa tuen olevan valmistelussa.

-On liian varhaista sanoa vielä täsmällistä ajankohtaa hakukierroksen avaamiselle, mutta pyrimme saamaan yksinyrittäjien tuen käyttöön ensi vuonna (2021) niin nopeasti kuin mahdollista, Lintilä kertoi jo joulukuussa.

Myös Suomen Yrittäjät odottaa tukea. Yrittäjät ovat ajaneet yksinyrittäjätuelle jatkoa syyskuusta alkaen.

-Tarvitaan pikaisesti linjaus myös yksinyrittäjätuesta. Moni yksinyrittäjä on nyt ahtaalla eikä saa myöskään kustannustukea. He tarvitsevat nopeasti oman tukensa selvitäkseen, Mikael Pentikäinen toteaa.

Yrityksistä kaksi kolmasosaa on yksinyrittäjiä.

Joulukuussa avattua kustannustukea maksettu 109 miljoonaa euroa

Joulukuussa jatkettua kustannustuen jatko-osaa on myönnetty 10.2. mennessä Valtiokonttorilta 109 miljoonan euron edestä. Tukea on hakenut 13434 yritystä ja tähän mennessä tuki on myönnetty 4340 yritykselle. Hakemuksia on käsittelemättä noin 1800. Noin 37% hakijoista on saanut myönteisen tukipäätöksen.

Mikkelistä tukea on hakenut 103 yritystä, joista 29% on saanut myönteisen päätöksen. Tukea on myönnetty Mikkeliin 721 768 euroa. Määrä on 55 % Etelä-Savoon jaetusta kustannustukirahoituksesta.

Uusi yritysten kustannustuki on haettavissa 26.2. saakka.

Artikkelikuva: Elinkeinoministeri Mika Lintilä, TEM

Sakari Brusila, Yrityskummit ja Talousapu

Yrittäjä ei jää yksin talousvaikeuksien kanssa

Konkurssilain koronapykälät lakkasivat voimasta tammikuun lopussa, minkä arvioidaan lisäävän konkurssien määrää kesään mennessä. Kolmisenkymmentä vuotta sitten konkurssin läpikäynyt Sakari Brusila on kulkenut vuosia talousvaikeuksiin joutuneiden yrittäjien rinnalla ja saattohoitanut yrityksiä.

Synnyinkunnassaan Rantasalmella nykyään asuva, agronomitaustainen Sakari Brusila on ollut vuodesta 2015 yksi Talousavun velkaneuvonnan päivystyksen kahdestakymmenestä asiantuntijasta. Tavallisesti hän päivystää puhelimessa 2-4 kertaa kuukaudessa, ja puheluita tulee kullakin päivystyskerralla noin 6-10. Viime vuoden koronakeväänä neuvonnan tarve kasvoi niin, että palvelu oli poikkeuksellisesti avoinna neljä kertaa viikossa ja päivittäin puheluja tuli noin 50.

”Nyt tilanne on rauhoittunut. Päivystän noin 2-3 kertaa kuukaudessa, ja puheluita tulee 10-15 kerralla. Yleensä keskustellaan siitä, miten konkurssia haetaan ja minkälainen prosessi se on. Toiminimiyrittäjät voivat myös päästä velkajärjestelyn piiriin. Sitä varten he tarvitsevat Talousapu-neuvojalta lausunnon, jonka he toimittavat velkaneuvojille. Tällaisia lausuntoja tulee päivän päivystyksen yhteydessä tehtäväksi 2-3 eri puolille maata.”

”Konkurssi ei ole niin kamala asia kuin se oli aikoinaan”

Neuvotteluvaraa löytyy

Helmikuun alusta syyskuun loppuun on voimassa väliaikaislaki, jonka mukaan yritys voi kiistää velkojan konkurssihakemuksen 30 päivän ns. maksukyvyttömyysolettaman perusteella. Käytännössä yritys voi vastustaa konkurssihakemusta omalla näkemyksellään siitä, miksi yritys on maksukyvytön vain tilapäisesti. Myös koronakriisin voi ilmoittaa tilapäisen maksukyvyttömyyden syyksi.

”Aiemmin käytössä ollut ns. kahdeksan päivän kirje tippui pois, ja tuli 30 päivän kirje. On ajateltu, että yrittäjä pystyy sen 30 päivän aikana järjestelemään vähän paremmin mahdollisuuksiaan. En oikein usko siihen. Jos on ajanut itsesi seinään, ei yleensä riitä voimia lähteä uudelleen voimistelemaan siinä.”

Brusila aavistelee, että tuleva konkurssiaalto ei kuitenkaan ole niin paha kuin mitä aiemmin pelättiin. Eri toimialoilla tilanteet kuitenkin vaihtelevat, ja etenkin nuoret, pienet yritykset ovat tiukoilla.

”Taiteilijat, taksit, parturi-kampaamot ovat koronan uhreja. Partureilla oli mahdoton tilanne viime keväänä, kun kukaan ei uskaltanut mennä parturiin. Usein pienet yritykset ovat olleet tiukoilla jo pidempään.”

Sekä verottaja että vakuutusyhtiöt ovat ilmoittaneet suhtautuvansa erilaisiin maksujärjestelyihin joustavasti, jos yrityksen toiminta saadaan jatkumaan jollain järkevällä tavalla.

”Ovat joustaneet hyvin tähänkin saakka, sitä ei voi kieltää. Etenkin verrattuna siihen, mikä oli tilanne 30 vuotta sitten, kun minä ajoin totaalisesti päin seinää, niin silloin verottaja ja pankit olivat ne pahimmat.”

Pitkän uran vähittäiskaupan alalla tehnyt Sakari Brusila tietää mistä puhuu, sillä hän kävi läpi konkurssin 30 vuotta sitten. Aikanaan hän pyöritti Porvoosta käsin yrittäjänä K-Maatalous ja rautakauppaa sekä autojen myyntiketjua ja työllisti parhaimmillaan 150 työntekijää. Vuoden porvoolaiseksi hänet valittiin vuonna 1989.

”Korttitalo alkoi kaatua 1991-92 laman seurauksena. Yritin neuvotella päämiehen, autojen maahantuontiyrityksen kanssa, mutta se olisi hyväksynyt vain tietyntyyppisiä ratkaisuja, ja ne ratkaisut eivät taas olleet mahdollisia. SKOP, päärahoittajakin, katosi. Istuin puoli päivää Porvoon saaristossa ja mietin, että hyppäänkö mereen. Oli huhtikuun alku, ja vesi oli niin kylmää, että en hypännyt. Minut pelasti se, että perhe pysyi kasassa.”

Pyydä apua ajoissa

Verottaja haki hänet helmikuussa 1992 henkilökohtaiseen konkurssiin eli häneltä meni käytännöllisesti katsoen kaikki.  Sattumoisin hän tapasi itseään 30 vuotta vanhemman liikkeenjohdon konsultin, josta tuli hänelle mentori ja yrityskummi, vaikkei tukihenkilöistä puhuttu niillä nimillä vielä siihen aikaan.

”Hänellä oli ideoita ja pää leikkasi kuin partaveitsi. Ajattelin, että jos minä 30 vuotta nuorempana olen lyömässä hanskat tiskiin, niin vika on minussa. Minustakin tuli myöhemmin yrityskummi. Nyt meitä mentoreita ja yrityskummeja on toista tuhatta. Yksi ongelmista kuitenkin on, että kummit ovat usein varttuneita ja vaikeuksissa olevat yrittäjät nuoria. Kynnys lähestyä 40-50 vuotta vanhempaa henkilöä on aika korkea. Tässä pitäisi saada pehmennystä aikaiseksi.”

”Yrityskummi tai mentori ei maksa sinulle mitään.”

Konkurssin jälkeen Brusila on työskennellyt koti- ja ulkomailla liikkeenjohdon konsulttina. Hän on myös kokenut velkaneuvoja ja yrityskummi. Kun hän muutama vuosi sitten asui Mikkelissä, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy ohjasi hänen puheilleen nuoria, pari vuotta alalla olleita yrittäjiä, jotka olivat vaikeuksissa.

”He osasivat oman alansa tosi hyvin, mutta eivät tajunneet kirjanpidosta tai verotuksesta yleensä riittävästi. Siinä menivät sitten omat ja yrityksen rahat vähän sekaisin. Yrittäjä ei osannut, eikä uskaltanut kysyä kirjanpitäjältä, eikä mistään muualtakaan neuvoja ja apuja. Sitten yrittäjä oli tilanteessa, että voimat loppuivat, eikä näkynyt paljoa mahdollisuuksia. Tyypillistä oli, että oli yritetty liian pitkään yksin. Sama tulee vastaan nyt Talousavun keskusteluissa. Apua pitäisi pyytää mahdollisimman aikaisin.”

Brusila muistuttaa, miten tärkeää on valita ammattitaitoinen, auktorisoitu tilitoimisto. Valinta voi tosin olla aloittavalle yrittäjälle hankala, jollei mistään ole saatavissa suosituksia.

”Sanoinkin Mikkelin Seudun Uusyrityskeskus Dynamolle, että kun sinne tulee uusia yrittäjäkandidaatteja, pitäisi olla antaa jonkinlainen lista tilitoimistoista, joita se voi suositella. Listassa pitäisi olla sellaisia yrityksiä, jotka esimerkiksi neljä kertaa vuodessa istuvat alas yrittäjän kanssa ja käyvät läpi kirjanpidon kausituloslaskelmat läpi ja selvittävät yrittäjälle, mistä tässä on kyse.”

”Tilitoimisto pystyy tulkitsemaan missä mennään.”

Brusila arvioi, että Mikkelin-vuosinaan hän saattohoiti parisenkymmentä yritystä. Muutama yritys saatiin myös pelastettua velkajärjestelyin.

”Se vaatii tietynlaista luonnetta yrittäjältä, että vaikka ajaa päin seinää, löytyy rohkeutta jatkaa. Jos yrityksen takana on ollut näkemystä, niin joku kyllä tulee ja täyttää aikanaan sen aukon.”

Etelä-Savon yrityskummit ovat aloittaneet yhteistyössä yrittäjäjärjestön ja vakuutusyhtiön kanssa Turvarengas-palvelun, jonka joukko kokeneita asiantuntijoita auttaa silloin, kun omat voimat loppuvat.

”On yrityskummeja, joilla on liiketalouden kokemusta, entisiä pankinjohtajia, tilitoimistoihmisiä ja pari lääkäriä, joilla on terapiakokemusta. Nyt pitäisi saada leviämään tieto Turvarenkaasta alueen yrittäjille.”

”Tukirengas toimii ja early warning -verkosto rakentuu.”

Konkurssin leima haalenee

Brusila korostaa, että yrittäjällä pitää ylipäätään olla ympärillään laaja joukko ihmisiä yhteiskunnan eri alueilta. Verkostoista löytyy tukea ja näkemystä. Pitäisi myös olla halua kouluttautua eteenpäin. Brusila itse on kouluttautunut myös muutosjohtamisen (turnaround management) asiantuntijaksi sekä Suomessa että ulkomailla. Konkurssista hänet nosti lopulta takaisin pinnalle ympäristönvaihdos ja oma tahto.

”Menin amerikkalaisen konsulttifirman palvelukseen ja olin pari vuotta töissä Ruotsissa ja Norjassa. Vähitellen muutimme Porvoosta Helsinkiin ja hukuimme siellä massaan.”

”Palattuani olin ammattilainen uudella alalla.”

Konkurssin läpikäyneet yrittäjät voivat olla suuri voimavara muille, samaan tilanteeseen joutuneille, mutta helppoa heidän löytämisensä ei kuitenkaan ole.

”Yrittäjällä, joka on kokenut yrityksen toiminnan ja tuhon sisältä päin ja pystynyt hoitamaan asioita eteenpäin, olisi paljon annettavaa muille. Osa meistä ei häpeän takia kuitenkaan halua tulla esille.”

Kun 30 vuotta sitten oli vielä mielikuva, että konkurssin tehnyt on lopun ikänsä velkavankeudessa, tilanne on nykyään eri ja helpotuksia on tulossa lisää.

”Ensin elinikäinen aktiivinen perintä lyheni 15 vuoteen. Nyt ollaan muuttamassa lainsäädäntöä niin, että ilmeisesti vuonna 2023 tulee uusi laki, jonka perusteella perinnät päättyvät jo muutaman vuoden kuluttua eli vallalle tulee eurooppalainen ajattelutapa. Myös luottotietomerkintöjen voimassaoloaikaa ollaan lyhentämässä.”

Brusila on vakuuttunut, että jos yritys menee nyt koronakriisin aikana nurin, asialle löytyy ymmärrystä.

”Koronan takia ollaan yritysten saattohoitovaiheessa kesään mennessä. Nyt kuitenkin ymmärretään, että konkurssi ei ole välttämättä yrittäjän, vaan koronan vika, eikä yrittäjän tarvitse ottaa siitä häpeää niskaansa.”

”Älä murehdi vanhoja, uusi ovia avautuu.”

Yritys-Suomi Talousapu neuvontapalvelu auttaa ja neuvoo talous- ja maksuvaikeuksissa olevia yrittäjiä. Palvelu on avoinna arkisin klo 9-16 numerossa +358 29 502 4880.

Yrittäjän tukiverkko -hanke auttaa yrittäjää tunnistamaan omaa tilannettaan, jaksamista, yrityksen tilannetta ja tulevia suunnitelmia. Katso lisää: https://www.yrittajat.fi/etela-savon-yrittajat/a/etela-savo/tietoa-etela-savon-yrittajista/hankkeet-548202

Teksti ja media: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Artikkeli on tuotettu osana Yritykset koronakriisin yli -hanketta, jota rahoittaa Etelä-Savon ELY-keskus.

Lue myös: Pirjo Taurun konkurssitarina.

Euroopan sosiaalirahaston lippulogo
Polokwanen delegaatio Mikkelissä marraskuussa 2019

Mikkeli mukaan valtion ekosysteemisopimukseen

Yliopistokeskuskaupungit pääsivät nyt ensimmäistä kertaa mukaan sopimukseen. Sopimuksen myötä valtio kohdentaa TKI-rahoitusta alueellisten ekosysteemien vahvistamiseen. Sopimus tukee EcoSairilan alueen vesiosaamisen kehittymistä ja liiketoimintaa.

Mikkelin kaupunki on allekirjoittanut Innovaatiotoiminnan ekosysteemisopimuksen valtion kanssa. Sopimus perustuu Sanna Marinin hallitusohjelman linjaukseen rahoituksen kohdentamisesta yliopistokaupunkien ekosysteemien vahvistamiseksi. Nyt allekirjoitettu sopimus on voimassa 31.12.2027 asti.

Hienoa, että Mikkeli yliopistokeskuskaupunkien joukossa pääsi sopimukseen mukaan ja saa kansallista tunnustusta omassa kehityskohteessaan. Ekosysteemisopimus tukee hyvään vauhtiin päässyttä oppilaitosten välistä T&K-yhteistyötä EcoSairilassa. Yhteistyö edesauttaa myös osaamispohjaisen elinkeinotoiminnan laajenemista alueelle, yliopistokeskuksen pääsihteeri Matti Malinen kertoo.

Uuden sopimuksen tavoitteena on tukea kaupunkien roolia elinkeinoelämän, tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen yhteistyön alustana. Yliopistokeskuskaupunkien sisällyttäminen sopimukseen tapahtui Mikkelin kaupungin aloitteesta. Valmisteluun on osallistunut paikallisesti suuri joukko toimijoita. Vahvasti mukana edunvalvonnassa olivat myös muut yliopistokeskuskaupungit.

Mikkelin kaupungin ja valtion väliseen sopimukseen on kirjattu erityisenä strategisena kehityskohteena ”Yhdyskuntavesien kiertotalous”. Valinta on määritelty siten, että se tukee kaupungin kehittämiskohteena olevan EcoSairilan tavoitteita. Sopimus mahdollistaa mm. jätevedenpuhdistamon yhteyteen sijoittuvan BEM-vesiosaamiskeskuksen koordinointia, palvelujen kehittämistä ja markkinointia pitkäjänteisesti. Sopimus tuo Mikkelin EcoSairilalle ja osaamiskeskukselle myös valtakunnallista uskottavuutta.

-Ekosysteemisopimus valtion kanssa osoittaa kiistatta sen, että tekemämme pitkäjänteinen työ EcoSairilan osalta on ollut oikean suuntaista ja se ei ole mennyt hukkaan. Kyse on kehitysalustamme kansallisesta tunnistamisesta ja tunnustamisesta, joka vahvistaa Mikkelin asemaa erityisesti vesiosaamisen keskuksena. Lisäksi sopimus tukee merkittävästi alueen yliopistotoimintojen edelleen kehittämistä, kaupunginjohtaja Timo Halonen kertoo.

-Saamme valtiolta jatkossa rahaa sellaiseen koordinointityöhön, jota ei ole aiemmin voitu tehdä valtion rahoituksella. Pitkäaikaisena tavoitteena on luoda EcoSairilaan sellainen osaamiseen perustuva yritysympäristö, jossa kaupunki mahdollistaa ja yksityiset yritykset tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen tuella luovat uutta liiketoimintaa ja uusia työpaikkoja, Mikkelin kehitysyhtiö Miksein Juha Kauppinen jatkaa.

Rahoitusraami tarkentuu neuvottelussa

Sopimuksen mukaisesta rahoituksesta sovitaan erikseen Työ- ja elinkeinoministeriön kanssa. Alustava vuosibudjetti on noin 250.000 euroa, josta valtion osuus on 60 prosenttia ja Mikkelin ja seudun osuus yhteensä 40 prosenttia.

Lue koko sopimus:
Innovaatiotoiminnan ekosysteemisopimus Mikkelin kaupungin ja valtion välillä

EcoSairila banner 800x600

Mikkeli avaa kysymyspalstan jätevedenpuhdistamoon liittyen

Mikkelin kaupunki yhdessä Mikkelin vesilaitoksen ja Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n kanssa on avannut sivut, joilla vastataan kaupunkilaisten kysymyksiin jätevedenpuhdistamosta, sen operoinnista sekä Ecosairilan alueen kumppanuuksista.

Vastaajina kysymyksiin ovat kaupungin tekninen johtaja Jouni Riihelä, vesilaitoksen johtaja Reijo Turkki sekä toimitusjohtaja Juha Kauppinen, hankinta-asiantuntija Ilkka Liljander ja EcoSairila-koordinaattori Panu Jouhkimo Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:stä.

Sivut on rakennettu kaupungin nettisivujen yhteyteen ja niillä on jo julkaistu kysymyksiä vastauksineen. Kaupunkilaisilla on mahdollisuus lähettää myös oma kysymyksensä sivujen kautta. Näihin kysymyksiin pyritään vastaamaan mahdollisuuksien mukaan saman arkipäivän aikana.

– Sivut ovat syntyneet kaupunkilaisten tarpeesta saada oikeaa, ajantasaista tietoa kaupungin merkittävimmästä hankkeesta, kaupungin tekninen johtaja Jouni Riihelä kommentoi sivujen taustaa.

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy haluaa olla myös mukana mahdollistamassa kaupunkilaisten ajantasaisen tiedonsaannin.

– Puhdistamohanke ja operointipalvelun hankinta ovat herättäneet paljon keskustelua ja kysymyksiä. Virheellistäkin tietoa on liikkeellä. Päätimme tarjota kaikille kaupunkilaisille yhteisen kanavan, jossa vastataan kysymyksiin. MikseiMikkelin tehtävänä on kehittää EcoSairilaa ja sinisen biotalouden osaamiskeskusta. Siten olemme mukana operaattorin ja kehittämiskumppanin hankintaprosessissa ja myös vastaamassa näitä koskeviin kysymyksiin, kommentoi Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n toimitusjohtaja Juha Kauppinen.

Kysymyspalsta löytyy osoitteesta: www.mikkeli.fi/puhdistamohanke

Lisätietoja:
Mikkelin kaupungin tekninen johtaja Jouni Riihelä puh. 044 794 2515, jouni.riihela@mikkeli.fi
Mikkelin vesilaitoksen johtaja Reijo Turkki, puh. 044 974 2601, reijo.turkki@mikkeli.fi
Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy, toimitusjohtaja Juha Kauppinen, puh. 044 0361616, juha.kauppinen@mikseimikkeli.fi

Mikkelin elinvoimatyö on uudistumassa – jaosto käsittelee esitystä 9. helmikuuta

Mikkelin kaupungin elinvoimatyö on uudistumassa. Konserni- ja elinvoimajaosto käsittelee kokouksessaan tiistaina 9.2. kaupunginjohtajan esitystä uudistuksista.

Kaupunginjohtajan esitys on, että jaosto edelleen esittää kaupunginhallitukselle sitä, että kehitysyhtiö Miksei Oy jatkaa toimintaansa ja että matkailu säilyy osana kehitysyhtiötä. Lisäksi esitykseen kuuluu, että kaupungille perustetaan elinvoimajohtajan virka. Elinvoimapalvelut toimisivat verkostomaisesti ja läheisessä yhteistyössä kaupungin palvelualueiden kanssa.

Elinvoimapalveluiden alaisuuteen sijoittuisivat kaupungin strategiatyö, viestintä ja markkinointi, työllisyydenhoito, hankekoordinaatio sekä aluekehitys ja edunvalvonta.

Katso koko esitys jaoston esityslistalla 9.2.

Kuva: Pihla Liukkonen / Kontrastia

Mikkeli Siivotaan Oy:n toimitusjohtaja Osku Nykänen

Siivousyrittäjä kehittää digitaalisia työkaluja

Osku Nykänen teki jo 14-vuotiaana määrätietoisen uravalinnan. Kasvuyrittäjäksi hänet vei sattuma. Nyt Mikkeli Siivotaan Oy:n toimitusjohtaja on tuomassa kansainvälisille markkinoille mobiilisovelluksen.

Osku Nykänen alkoi treenata jo 14-vuotiaana päästäkseen aikanaan armeijassa erikoisjoukkoihin. Siinä samalla lukio hoitui hyvin arvosanoin. Palkkatöitä hän teki turva-alan yritykselle. Kun armeija oli ohi, pääsykoe Maanpuolustuskorkeakouluun oli mennyt hyvin ja ammattikorkeakoulussa odotti opiskelupaikka.

”Kun entistä työnantajayritystä ei enää ollut, perustin oman turva-alan yrityksen saadakseni rahaa ja palkkasin siihen myös kaksi entistä työkaveriani. Liikeideana oli tarjota anniskeluravintoloille turvapalveluita. Ajattelin, että teen kesät sitä ja opiskelen talvet.”

Ennen kesäfestarikauden alkua oli kuitenkin parisen kuukautta, joille piti keksiä muita toimeksiantoja.

”Aloin tehdä kotisiivouksia imurin ja ikkunanpesuvehkeiden kanssa. Liikeideana oli, että ei tarvitse maksaa, jos jälki ei kelpaa. Olin alkuun markkinahäirikkö, joka kilpaili hinnalla. En halunnut panna rahaa markkinointiviestintään ja halusin, että homma on riskitöntä ilman lainaa. Jo niihin aikoihin syntyi asiakaslupaus eli meiltä ei jää rantuja.”

Kun koulu syksyllä alkoi, asiakkaina oli 20 kotitaloutta. Yritys vei puolet viikosta ja kymmenisen tuntia kului järjestyksenvalvojana ravintoloiden ovilla. Seuraavan kesän festareille olikin jo tilattu 11 tekijää yrityksen kautta.

”Kun lokakuussa tentit alkoivat, tajusin, että pitäisi ehtiä lukea. Lopetin ovihommat. Siivosin ympäri vuoden ja tein festareita kesät. Homma helpottui, kun tutustui ihmisiin.”

Siivousyritys kasvukiitoon

Ensimmäisen oman osakeyhtiön, Etelä-Savon Kotihoitajat Oy:n, Osku Nykänen perusti 22-vuotiaana vuonna 2011, ja yritys on edelleen olemassa. Pari vuotta myöhemmin syntyi uuden strategian pohjalta Mikkeli Siivotaan Oy. Osakkaita oli kaksi, ja yhtiölle oli tehty liiketoimintasuunnitelma, mietitty asiakasryhmät ja kokemustakin yrittämisestä oli.

”Silloin 22-vuotiaana ajattelin tosiaan, että valloitetaan koko maakunta, muttei ollut helppoa löytää työntekijöitä, jotka tekisivät asiat yhtä hyvin kuin minä itse tein.”

Tiukka työnteko kostautui terveysongelmina heti kolmen kuukauden jälkeen, kun työntekijöistä oli seitsemän samaan aikaan sairaana ja yrittäjä yritti tuurata heitä kaikkia.

”Lopulta jouduin ambulanssilla sairaalaan keuhkokuumeen takia. Sairauskierteessä meni useita kuukausia. Sen jälkeen tajusin, että pitää nostaa hintoja, jos meinaa joskus pitää lomaakin ja että toimintatapoja on kehitettävä.”

Yrityksen kasvu on rahoitettu työllä. Osku Nykäsen kokemus on, että pankit eivät rahoita siivousalaa. Kuitenkin laiteinvestoinnit ovat suuria, on oltava koneita ja pesulayksiköitä.

”On hiton vaikea olla pienyrittäjä tällä alalla, jos haluaa kasvaa. Kuitenkin me ollaan startup-yritys siinä mielessä, että ollaan kasvettu 40 prosentin kasvuvauhdilla, eikä toiminta ole vieläkään vakiintunut.”

”Rahoituksen saanti tälle toimialalle on edelleen hankalaa.”

Koronakevät alkoi näkyä yrityksessä, kun rajoitukset pakottivat asiakasyrityksiä sulkemaan oviaan ja kuluttaja-asiakkaat jäivät koteihinsa tekemään etätöitä.

Huhtikuussa yrityksen oli tarkoitus avata siivoustuotteiden kivijalkamyymälä Mikkelin ydinkeskustassa, mutta lopulta ovet pystyttiin avaamaan toukokuussa ja nyt ovet avautuvat sopimuksesta.

Verkkokauppa yrityksellä on ollut jo vuoden 2019 alusta. Sen kautta myytiin keväällä paljon hengityssuojaimia ja koko vuoden suojakäsineitä on mennyt hyvin kaupaksi. Toisaalta imureiden ja pesuaineiden kauppa hiljeni.

”Verkossa ovat liikkuneet vain ns. koronatuotteet. Avasimme myös oman koronasivuston heti helmikuun alussa neuvoaksemme asiakkaitamme. Yllätys oli, kun kävijämäärä kaatoi palvelimen. Nyt useaan osaan jaettu sivusto kestää kerrallaan kymmeniä tuhansia kävijöitä. Kehitimme myös tavan tarjota koneostoja tekeville osamaksusopimuksia ja tarjoamaan myös vuokraratkaisuja sekä huoltoja.”

”Verkkokauppa palvelee myös kuluttajia”

Mobiilisovellus kehitteille

Omaan tarpeeseen räätälöityä ohjelmistoratkaisua Osku Nykänen alkoi etsiä jo vuonna 2014. Seuraavana vuonna yritys otti käyttöön toiminnanohjausjärjestelmän, joka suunniteltiin itse ja sen toteutus tilattiin alihankkijalta. Nyt siitä on käytössä 7.2 versio.

Parhaillaan yritys on saamassa maaliin omana tuotekehityksenä suunnitellun mobiilisovelluksen, joka palvelee niin yrityksen johtoa, asiakkaita kuin työntekijöitäkin.

”Mobiilisovelluksessa ovat niin tilaukset, työkohteet, matkat niihin ja raportointityökalut. Sovellus tuottaa reaaliaikaista tietoa. Tiedämme, mitä töitä tehdään missäkin, mitkä ovat matka-ajat ja työntekijöillä on käytössään kartat kohteista. Sovellus auttaa meitä välittämään oikean tekijän oikeaan kohteeseen.”

”Tarvittiin toiminnanohjausjärjestelmä liikkuvaan työhön.”

Sovelluksesta on tehty myös englanninkielinen versio. Jatkossa kuluttajat voivat hyödyntää sovelluksen verkkokauppaosiota eli tehdä tilauksen ja maksaa sen saman tien. Osku Nykäsen ideoiman sovelluksen on toteuttanut mikkeliläinen Mindhive Oy. Sovelluksen oikeudet ovat Mikkeli Siivotaan Oy:llä, joka alkaa myydä sitä AppStoren kautta loppuvuoden aikana.

”Tästä tehdään kansainvälinen tuote, joka pilotoidaan kotimaassa ja Virossa. Sovellus sopii myös muiden toimialojen yrityksille, joiden toimeksiannoissa liikutaan paljon useissa kohteissa. Seuraavassa versiossa on mukana myös matkalaskun laskentaominaisuus.”

Verkostoista vetoapua

Vuodesta 2015 alkaen yrityksellä on ollut ulkopuolisista asiantuntijoista koostuva hallitus.

”He antavat neuvoja, mutta katsovat myös, että en ole liian kunnianhimoinen. He antavat enemmän armoa minulle kuin itse antaisin ja pohtivat, millä aikataululla mitäkin on järkevää toteuttaa.”

Mikkeli Siivotaan Oy on mukana Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n Sata-hankkeessa.

”Lähden helposti mukaan erilaisiin hankkeisiin, koska haluan antaa mahdollisuuden uuden oppimiselle ilman suuria odotuksia. Mikseistä olen saanut oikeaa apua liiketoimintaan. Hankkeen projektipäällikkö Marjo Niittuaho-Nastolinin olen tuntenut pitkään. Esimerkiksi Sata-hankkeen verkkokauppakoulutus oli tärkeä mahdollisuus vaihtaa ajatuksia muiden kanssa onnistumisista ja virheistä.”

Osku Nykänen pitää erittäin tärkeänä myös hankkeen kautta saatua lakimiespalvelua.

”Sovelluskehitykseen liittyy sopimusjuridiikkaa ja lisenssejä. Myös verkkokaupassa myyntiin Sata-hankkeen asiantuntijat ovat antaneet apua ja viilanneet sanamuotoja.”

”Sata-hankkeesta on ollut meille monenlaista iloa.”

Yhdessä mikseiläisten kanssa on tehty myös tuotekehitykseen liittyviä rahoitusanomuksia. Tuotekehitykseen onkin saatu Tekesiltä ja Business Finlandilta kehittämisrahaa.

Yrityksen työntekijöistä noin puolet on ulkomaalaistaustaisia, joten yritys on kehittänyt tapoja perehdyttää heitä työvaiheisiin ja työturvallisuuteen videoita hyödyntämällä.

”Olemme luoneet koulutusmateriaalit itse, varanneet koulutuspäiviä niiden läpikäymiseen ja lopuksi ihmiset suorittavat tentin, joka on saatava 100-prosenttisesti läpi. Videotuotannossa on tehty yhteistyötä Xamkin ja Miksein Digiportaat-hankkeen kanssa.”

”Videoperehdytys toimii monikulttuurisessa työyhteisössä.”

Tällä hetkellä yritys työllistää noin 25 ammattilaista, sillä on yli 200 asiakasta ja noin miljoonan euron liikevaihto. Yritys toimii kotimaakunnan lisäksi muun muassa Espoossa.

”Yli puolet liikevaihdostamme tulee nyt Etelä-Savon ulkopuolelta ja siitä 70 prosenttia käytetään täällä Mikkelissä”, Osku Nykänen muistuttaa.

Teksti ja media: Päivi Kapiainen-Heiskanen
Kansikuva: Mikkeli Siivotaan Oy:n toimitusjohtaja Osku Nykänen kehittää digitaalisia työkaluja vauhdittamaan yrityksen kasvua.

MikseiMikkeli TUMA kahvihuone

Yrityspalvelut saivat asiakkailta kiitettävän arvosanan

Koronavuonna tehty yritystoimijoiden yhteistyö sai kiitosta.

Etelä-Savon ELY-keskuksen syyskuussa toteuttamassa kyselyssä Etelä-Savon yrityspalvelut saivat asiakkailtaan kouluarvosanan 8,6. Kyselyyn vastasi 155 eteläsavolaista yrittäjää tai yrityksen edustajaa.

Laadukkaimmiksi palveluiksi valtaosa vastaajista koki yritystoimintaa suunnitteleville ja aloittaville yrityksille suunnatut palvelut. Vastaajat kuvasivat yrityspalveluja alueella muun muassa ”hämmästyttävän hyviksi”.

Yritykset kokevat tärkeänä ja yritystoimintaa helpottavana toimintatapana yhden luukun palvelumallin. Vastaajat arvostivat myös asiakaspalveluhenkilöstön pysyvyyttä, eli asiointia halutaan tehdä tuttujen ihmisten kanssa.

Myös Mikkelin kehitysyhtiö Miksein asiakastyytyväisyys uuteen ennätykseen

Mikkelin kehitysyhtiö Miksein asiakastyytyväisyys nousi uuteen ennätykseen marraskuussa 2020 toteutetussa kyselyssä, jossa 121 vastaajaa antoi palveluista yleisarvosanaksi 4,0 / 5.

-Yhtiömme strategisten tavoitteiden toteutumista mitataan tuloskortilla, jonka yhtenä keskeisimpänä tavoitteena on rakentaa verkostoja sekä tuottaa asiakaslähtöisiä, tunnettuja ja tuloksellisia yrityspalveluja. Tämän työn keskeisin mittari on asiakastyytyväisyys, MikseiMikkelin hallituksen puheenjohtaja Toni Maczulskij toteaa.

-Olemme tietysti tyytyväisiä, että asiakastyytyväisyys paranee. Se kertoo, että kuljemme oikeaan suuntaan ja olemme tehneet asiakkaiden näkökulmasta oikeita valintoja, kehitysyhtiön toimitusjohtaja Juha Kauppinen arvioi.

Jonkin verran Kauppinen arvioi tuloksissa näkyvän myös korona-ajan, joka ajoi entistä useammat yritykset asioimaan alueellisiin yrityspalveluihin. Koronaneuvonnassa on koko maakunnassa onnistuttu ilmeisen hyvin.

MikseiMikkelin kyselyssä vastaajat arvioivat tulevaisuuden kehitystarpeistaan tärkeimmiksi uusien kumppanuuksien ja verkostojen rakentamisen sekä myynnin ja markkinoinnin kehittämisen. Kiitosta saatiin erityisesti korona-ajan neuvonta- ja rahoituspalveluista.

Koronavuodella ei vaikutusta yritysten perustamishalukkuuteen – sen sijaan lopettaneissa piikki

Koronavuodesta huolimatta Mikkelissä perustettiin uusia yrityksiä tavalliseen tahtiin. Kaupparekisteriin merkittiin tammi-joulukuussa 2020 Mikkelissä yhteensä 239 yritystä, kun vuotta aiemmin yrityksiä merkittiin 230.

Lopettaneita yrityksiä oli 324, kun edellisvuoden vastaava määrä oli 199.

-Lopettaneissa on mukana nyt poikkeuksellisen paljon yrityksiä, joiden toiminta on jo pidempään saattanut olla pienimuotoista. Korona antoi tällaisen liiketoiminnan lopettamiselle sen viimeisen sysäyksen, Mikkelin seudun Uusyrityskeskuksen Heli Tavasti kertoo.

Mikkelin keskusta ja kävelykatu. Kuva: Heleen Paukkunen

Väliaikainen konkurssisuoja päättyi

Koronapandemian vuoksi tehty tilapäinen konkurssisuojalainsäädäntö päättyi tammikuun lopussa. Konkurssimäärien odotetaan nyt kasvavan.

Koronakeväästä saakka voimassa ollut tilapäinen suojalainsäädäntö rajoitti velkojien oikeutta hakea velallista konkurssiin. Suojalainsäädännön päättymisen myötä riskivyöhykkeellä ovat erityisesti ne yritykset, joiden liiketoiminta on merkittävästi vähentynyt ja joiden kassaan ei virtaa uutta rahaa. Pahiten kärsineet toimialat ovat majoitus- ja ravitsemustoiminta sekä taiteet, viihde ja virkistys.

Pieni helpotus on kuitenkin lainsäädäntöön tulossa: 1.2.2021 alkaen yrityksille annetaan lakimuutoksella enemmän aikaa hoitaa velkansa. Aiempi 7 päivän konkurssiuhkainen maksukehotusaika muuttuu 30 päiväksi.

-Konkurssilaissa luetellaan kriteeristö, joiden täyttyessä velkoja voi hakea velallisyhtiön konkurssiin, jos maksua erääntyneelle saatavalle ei saada. Yleensä velkoja voi hakea velallista konkurssiin, jos velallinen ei maksa selvää ja erääntynyttä saatavaa viikon kuluessa konkurssiuhkaisen maksukehotuksen saamisesta. Nyt konkurssisuojalainsäädännön aikana velkoja ei voinut hakea velallista konkurssiin tällä perusteella – tai saattoi, mutta perusteiden tuli olla poikkeuksellisen painavat. Konkurssiuhkaisen maksukehotuksen saattoi lähettää, mutta konkurssihakemuksen voi tehdä vasta nyt helmikuussa suojalainsäädännön päätyttyä, Mikkelin kehitysyhtiö Miksein Jukka Kumpusalo kertoo.

Monissa tapauksissa yrittäjät ovat itse lopettaneet kannattamattoman yrityksensä liiketoiminnan, mutta on myös olemassa joukko, joilla erääntyneiden velkojen määrä on päässyt tavanomaista suuremmaksi.

Konkurssien määrät poikkeuksellisen alhaalla vuonna 2020

Suomen Tilastokeskuksen mukaan tammi-joulukuussa 2020 pantiin vireille 2 135 konkurssia, mikä on 18,6 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Henkilökunnan määrä konkurssiin haetuissa yrityksissä oli kaikkiaan 10 876, mikä on 1 672 henkilöä tai 13,3 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna.

Asiantuntijat ovat povanneet konkurssiaaltoa suojalainsäädännön päättymisen jälkeen. Käytännössä aallon välttämiseksi yleisen taloustilanteen tulisi kehittyä nyt suotuisasti.

MikseiMikkeliltä tulossa juttusarja

Konkurssin selvittely vaatii sinnikkyyttä, mutta tilanteeseen saa apua ja elämä jatkuu myös konkurssin jälkeen.

Tulevien viikkojen aikana Mikkelin kehitysyhtiö Miksei julkaisee juttusarjan, jossa konkurssin tehneet yrittäjät kertovat oman tarinansa ja jakavat omat selviytymiskeinonsa konkurssitilanteeseen.

Apua saatavilla

Valtakunnallinen Yritys-Suomi Talousapu neuvontapuhelin palvelee arkisin klo 9-16 numerossa 029 502 4880.

Suomen Yrittäjien jäsenille suunnattu valtakunnallinen neuvontapalvelu palvelee arkisin klo 8-20 numerossa 09 229 222 (varaudu kertomaan jäsennumerosi).

Mikkelin kehitysyhtiö Miksein koronalinja palvelee myös talousvaikeuksissa olevia yrityksiä arkisin klo 9-16 numerossa 010 340 3080.

Lähetä sähköinen palvelupyyntö Yrittäjien tukiverkko -verkostolle:
https://www.yrittajat.fi/etela-savon-yrittajat/a/etela-savo/tietoa-etela-savon-yrittajista/hankkeet-548202

Artikkelikuva: Heleen Paukkunen

ESR_yhdistelmalogo

Päämajatalo muuntautui Muistin käyttöön – Päämajamuseo jatkaa saman katon alla osana Mikkelin sotahistoriallista keskittymää

Mikkelin päämajatalon rakennustekniset muutostyöt valmistuivat syksyllä 2020. Tilat luovutettiin Sodan ja rauhan keskus Muistille, ja näyttelytoiminnan rakentaminen pääsi käyntiin. Nyt kokonaisuus on loppusuoralla. Sodan ja rauhan keskus avautuu yleisölle huhtikuussa.

Muistin toiminnot saatiin sovitettua olemassa olevaan rakennukseen varsin pienillä tilamuutoksilla. Sodan ja rauhan keskus Muistia varten tehtävissä muutoksissa kunnioitetaan niin kiinteistön käytön historiaa kuin myös julkisivua ja alkuperäisiä rakenteita. Näyttelykierron mahdollistamiseksi tilojen välillä tuli tehdä jonkin verran aukotuksia sekä muuttaa yksittäisten seinälinjojen paikkoja. Vanha koulurakennus on kuitenkin edelleen tunnistettavissa.

Koulutoiminta tontilla alkoi jo vuonna 1889 rakennetussa puurakennuksessa. Kaupungin keskustassa sijaitsevan suojellun arvorakennuksen vanhin kivirakenteinen osa on valmistunut vuonna 1902 kansa- ja alakouluksi. Sittemmin kahdesti laajennettu kiviosa onkin yhdistynyt alkuperäiseen puurakennukseen. Vaikka rakennus on suurimman osan ajastaan toiminut koulukäytössä, tunnetaan se parhaiten kuitenkin Suomen armeijan sotien aikaisena päämajana. Koulutoiminta päättyi vuonna 2013.

Merkittävästä kansallisesta menneisyydestä muistuttaa marsalkka Mannerheimin työhuoneen käsittävä Päämajamuseo, joka on perustettu vuonna 1972. Kiinteistön toisessa päädyssä sijaitsevat autenttiset tilat säilytetään ennallaan ja ne liitetään tiedekeskukseen täydentäväksi osaksi. Näyttelytilojen lisäksi yksikerroksiseen puurakennukseen tulee tiedekeskuksen ravintola ja kahvila ulkoterasseineen.

Ei suuria yllätyksiä

– Kiinteistön iästä ja koosta huolimatta peruskorjauksessa vältyttiin suurilta yllätyksiltä. Vuosikymmenten varrella tehdyistä korjauksista ja muutoksista oli suhteellisen hyvin saatavilla todellisuutta vastaavia suunnitelmia sekä muita dokumentteja. Hankkeeseen valikoitui hyvät suunnittelija ja urakoitsijat, joiden kanssa oli helppo tehdä saumatonta yhteistyötä, kommentoi rakennuttaja Saija Himanen Mikkelin kaupungilta.

– Tehdyissä muutostöissä huomiotiin rakennuksen historialliset kerrostumat. Tämä ilmenee esimerkiksi säilytettävissä pääovissa ja ikkunoissa. Lisäksi ravintolan kabinetissa purettiin jälkeenpäin tehty alakattorakenne ja alkuperäinen paneelikatto saatiin näkyville. Positiivisena yllätyksenä todettakoon, että purkutöiden edetessä löytyi puurakennuksen alta kivirakenteinen kellari, jonka olemassaoloa ei tiedetty.

Hankkeen ensimmäisessä työvaiheessa rakennuksen vesikatto uusittiin kokonaisuudessaan. Katemateriaalina käytettiin perinteistä konesaumattua peltiä, joka vastaa rakennuksen alkuperäistä toteutustapaa. Vanha katto oli tullut teknisen elinkaarensa päähän. Se päätettiin vaihtaa uuteen ennen rakennuksen sisäpuolisia muutostöitä. Uusi katto on tällä hetkellä vielä ilman pintakäsittelyä, joka voidaan suorittaa vasta muutaman vuoden kuluttua, kun sinkkipinta on hapettunut.

Näkyvin rakennuksen julkisivuun vaikuttava uudistus kohdistui pääsisäänkäyntiin. Sen paikka säilyi ennallaan, mutta pihan puolelle rakennettiin uusi katos ja tuulikaappi ohjaamaan vierailijoita tiedekeskukseen.

Toisaalla sisätiloja avarrettiin poistamalla väliseiniä, mutta suurin osa pitkien käytävien varrella sijaitsevista luokkahuoneista soveltuu näyttelytiloiksi sellaisenaan, ilman tilamuutoksia. Päämajamuseoon tulee jatkossa olemaan kulkureitti sisäkautta, joten näyttelyt limittyvät kokonaisuudeksi. Päämajamuseon puolella on alkuperäinen painovoimainen ilmanvaihto, joten kulkuaukkoihin on asennettu automaattisesti avautuvat ja sulkeutuvat ovet eriyttämään tilat toisistaan.

Esteettömyyden ehdoilla

Liikkuminen kahteen kerrokseen sijoitetuissa näyttelytiloissa on tehty helpoksi kaikille kävijöille. Entisten luokkatilojen välisiin seiniin on tehty oviaukkoja loogisen näyttelykierron mahdollistamiseksi.

Pääsisäänkäynnin portaikon paikka vaihtui ja sen viereen rakennettiin henkilöhissi, jonka pohjavalua varten purettiin kellarin lattia ja poistettiin alapuolista peruskalliota noin metrin syvyydeltä. Rakennuksen sisällä tehtävä louhintatyö ei mahdollistanut räjäytysaineiden käytön. Kiviseinien ja -perustusten suojelemiseksi louhinta suoritettiin tärinättömästi murtolaastilla ja kiiloilla.

Koulun vanha juhlasali muutettiin 120-paikkaiseksi nykyaikaiseksi auditorioksi. Liikuntarajoitteiset henkilöt on huomioitu myös auditorion osalta ja heille onkin varattu esteettömästi saavutettava alue, jota voidaan muina aikoina hyödyntää myös kokoustilana.

Entistä koulupihaa rajaavat metalliaidat poistettiin ja ne korvattiin kivipaaseilla, jotka kuvastavat alkuperäistä pihapiiriä. Järjestely vapauttaa liikkumisen tiedekeskuksen lähiympäristössä ja lisää sen houkuttelevuutta julkisena viheralueena. Paikan puistomaisuutta korostavat säilytetyt, paikalla kauan kasvaneet vanhat tammet. Moottoriajoneuvoliikenne rajataan alueelta lähes kokonaan pois ja paikoitustilaa osoitetaan vain invapysäköintiin. Tilausajoliikenne pääsee pysäköimään pihan edustalle kadunvarteen.

Kokonaiskustannukset pysyivät kustannusarviossa. Toteuma peruskorjauksen osalta oli noin 2,5 miljoonaa euroa ja katon osalta noin 500 000 euroa.

Kivinen, osittain kolmikerroksinen päämajatalo on valmistunut kolmessa vaiheessa. Vanhin, arkkitehti John L. Lybeckin suunnittelema osa valmistui vuonna 1902. Samankokoinen, lääninarkkitehti N. Mederin suunnittelema osa valmistui kymmenisen vuotta myöhemmin 1911. Nykyisen muotonsa rakennus sai vuonna 1937, kun arkkitehti Martti Välikankaan suunnittelema laajennus ja modernisointi valmistuivat.

Metsähallitus tontit Mikkeli

”Tarjolla yritystontteja keskustan kupeesta”

Metsähallituksella on valikoimassaan suuri määrä yritystontteja eri tarpeisiin, mutta kaupunkien liepeillä sijaitsevat yritystontit ovat verrattain harvinaisia.

Valmiiksi kaavoitetulla Mikkelin Kalevankankaalla yritystoiminta on mahdollista käynnistää saman tien. Kiinnostusta aluetta kohtaan ovat jo osoittaneet erilaiset kauppa- ja huoltoasemaketjut.

-Kalevankankaalla kaikki tarjolla olevat tontit ovat valmiiksi kaavoitettuja. Yrityksen on siis mahdollista käynnistää rakentaminen heti, kun olemme päässeet sopimukseen tontista, Metsähallituksen kaavoitusinsinööri Jarkko Mähönen sanoo.

-Alue on tehokkaasti kaavoitettu, ja rakennusoikeutta on paljon. Mainittavaa on sekin, että tontit rajautuvat virkistysalueeseen.

Taajamasijainti tarjoaa Kalevankankaan tonttialueelle valmiin kunnallistekniikan ja katuverkoston. Metsähallituksella on maa-aluetta Mikkelissä myös Karilan alueella, joka tulee kaavoitukseen myöhemmin.

Kumppanina markkinoinnissa myös MikseiMikkeli

Pehmeät arvot ovat nousseet muun muassa koronaepidemian vuoksi viime aikoina kunniaan. Tämän on huomannut myös MikseiMikkelin Petri Pelli, jonka mukaan Mikkeliin sijoittuneita yrityksiä yhdistää useimmiten yksi tekijä – elämänlaatu.

-Mikkelissä asuminen on huomattavasti edullisempaa kuin esimerkiksi pääkaupunkiseudulla. Kaikki on lähellä, ja pyörälläkin kaiken oleellisen voi saavuttaa vartissa. Lisäksi Saimaan mahtava luonto ympäröi Mikkeliä ja tarjoaa yrittäjällekin tervetulleita hengähdystaukoja.

Mikkelille on ominaista myös se, että asiat rullaavat nopeasti.

– Mikkeliin sijoittuvilla on se etu, että saamme kaikki asioihin liittyvät tahot nopeasti kokoon. Aikaa ei tuhraannu neuvottelujen odottamiseen.

Houkuttimena investointituet

Mikkeli on Suomen eteläisin korkeimman EU 1 -tuen alue. Esimerkiksi kehittämishankkeiden investointituet ovat jopa 35 prosenttia, kun ne rannikolle mentäessä putoavat enintään 10 prosenttiin.

-Kenenkään bisnes ei voi perustua tukiin, mutta varsinkin aloitteleville ja riskipitoisille yrityksille tuen saaminen voi olla merkittävä riskin jakaja, Pelli muistuttaa.

Erityisesti logistiikkayritysten kannalta Mikkelin sijainti on monella tavalla kiintoisa.

-Tieliikenneyhteys on tosi hyvä ja pian ihan huippu, kun moottoritietä ja ohituskaistatietä pääsee Mikkelin keskustasta Helsingin keskustaan. Junalla täältä suihkaisee Kouvolaan ja sieltä vaikka Pietariin ja Moskovaankin asti, Pelli jatkaa.

Katso lisätietoa tonteista:
https://www.laatumaa.fi/yritys-ja-sijoituskohteet/mikkeli-kalevankangas/ 

Ota yhteyttä:

Hannele Hynninen
tontit, toimitilat, sijoittuminen
Puh. 044 794 2217
etunimi.sukunimi@mikseimikkeli.fi