fbpx

Memory Campuksessa kehitteillä oleva uusi Memoriaali-verkkopalvelu tuo arkistot lähellesi

Mikkelin Memory Campuksessa kehitetään nyt yhteisvoimin arkistointitoimialan tuote- ja palvelutarjontaa. Yhdistämällä osaamisensa neljä keskeistä toimijaa luovat uusia palveluita ja toimintamalleja vahvistamaan digitaalisen tiedonhallinnan palveluita, tuotteita sekä alueen elinvoimaa.

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy, Elinkeinoelämän keskusarkisto ELKA, Sodan ja rauhan keskus Muisti ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk aloittivat yhteistyön, jonka tarkoituksena on kehittää helppokäyttöinen Memoriaali-verkkopalvelu. Tavoitteena on, että Memoriaali-verkkopalvelusta kasvaa suomalaisten sodan yhteinen muisti. Se tuo kansalaisten yksityiset sotaa koskevat aineistot viranomaisarkistojen rinnalle. Uusi palvelu lisää ammatti- ja harrastajatutkijoiden matkailua Mikkeliin muun muassa Kansallisarkiston sotahistoriakokoelmien, Karjala-tietokannan alkuperäiskokoelman ja Elkan yritysten sota-aikaa käsittelevien kokoelmien ansiosta.

Verkkopalvelun kautta voidaan tallentaa ja hakea arkistoaineistoja digitaalisessa muodossa. Käyttäjien on myös mahdollista täydentää olemassa olevien aineistojen tietoja. Muistin ja Elkan Memoriaali-verkkopalveluihin aineistoja voivat tuottaa niin yritys- ja yhdistysasiakkaat kuin yksityishenkilötkin. 

Nyt käynnistetty hanke edistää digitaalisen osaamisen kehittämistä Mikkelin sekä kehittää digitaalisen aineiston käytettävyyttä ja tulevaisuuden liiketoimintamahdollisuuksia. Yritykset voivat hyödyntää uuden palvelun osia myös omissa tiedonhallinnan ratkaisuissaan.

Lisätiedot:

Kati Saltiola 
projektipäällikkö, Memory Campuksen ohjelmakoordinaattori 

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy 
kati.saltiola@mikseimikkeli.fi 
p. 044 036 1612 

Memoriaali – Aineistojen digitaalisen vastaanoton, käytettävyyden ja verkkopalvelun kehittäminen Memory Campuksessa” -hanke toteutetaan yhteistyössä MikseiMikkelin, ELKAn, Muistin ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun kanssa. Hanketta rahoittaa Etelä-Savon maakuntaliitto Euroopan aluekehitysrahastosta

Ollinmäen viinitilan Aito-käsidesi

Viinitila kehitti oman käsidesin

Anttolan tien varrella sijaitsevalla Ollinmäen viinitilalla on pitänyt kiirettä koko kesän. Myyntiin tuli oma käsidesi ja alkoholittomia tuotteita kehitetään lisää.

Kun koronakevät lisäsi käsidesin myyntiä, Ollinmäki vastasi kysyntään kehittelemällä parissa viikossa oman ruusunpunaisen tuotteensa. Aito-käsidesin pohjana ovat Altialta ostettu etanoli, käsiä hoitava glyseroli ja luontainen ruusunmarja-aromi.

”Halusimme luoda myyvän, hoitavan ja hyvälle tuoksuvan tuotteen. Sellaisen aidon ja oikean, joka ei haise alkoholille. Ensin valmistui käsidesi ja sitten mietittiin sille sopivat pullot ja etiketit. Tuotteesta tuli saman tien mökkiläisten ostoslistan ykköstuote”, viinitilan emäntä Sirpa Villanen kertoo.

Kesällä kahta erikokoista pakkausta on ollut myynnissä vain viinitilan omassa myymälässä, mutta tuotantokapasiteettia riittää laajankin myynti- ja jakeluverkoston tarpeisiin.

”Pystymme valmistamaan tätä tuotetta menekin mukaan. Nyt etsimme tuotteelle jälleenmyyjiä.”

Kevään tuotekehitystä on vauhdittanut Business Finland -rahoitus, jonka hakemukseen Sirpa Villanen sai loppuhionta-apua myös MikseiMikkelin asiantuntijoilta.

Tuotekehitys jatkuu vauhdikkaasti

Seuraavaksi tuotekehitykseen halutaan mukaan entistä vahvemmin villiyrtit. Alkukesällä myynnissä oli jo voikukista tehtyä artesaanisimaa ja lisää erilaisia kokeiluja on tulossa. Myös kuusenkerkkää on jo hyödynnetty tuotteissa, mutta villiyrttien hyödyntämiseen kaivataan apua.

Suomalaisasiakkaat ovat innostuneet nyt myös alkoholittomista tuotteista. Joulumyyntiin valmistetaan alkoholitonta kuohuviiniä ja siidereitä.

Ollinmäen Viinitilan Sirpa Villanen toteaa, että villiyrttien jalostamiseen tarvitaan vielä apua

Ollinmäen ympäristövastuullisesti tuotetut tuotteet tunnetaan valtakunnallisesti, ja ne ovat saaneet vuosien varrella pitkän rivin erilaisia palkintoja ja kunniakirjoja. Yksi uutuuksista, mustikasta tehty rosé-viini, pääsi saman tien Alkojen hyllyille myyntiin.

”Tuote oli ilo esitellä asiakkaille. Olisi ollut hienoa, jos olisimme voineet tänä keväänä lähettää asiakkaille suoraan kotiinkin tuotteita, mutta asia ei edistynyt byrokratian rattaissa, vaikka EU:n ohjeiden mukaan sille ei ole estettä, vain Suomen laki tarvitsee muutoksen.”

Alkon valikoimista löytyvät laaja valikoima tilan tuotteita, myös tervapontikka sekä useita liköörejä. Näitä yli 13-prosenttisia tuotteita voi tilata Alkon verkkokaupasta.

Parhaillaan viinitilalla odotetaan, saadaanko liköörin vähittäismyyntilupa 21-prosenttisille tuotteille, joita myytäisiin omasta myymälästä.

”Kotimaiset marjat ovat todella aromikkaita ja niistä tehdyt liköörit maistuvat kuin juuri marjoista puristetuilta. Jos metsämarjoja käytettäisiin nykyistä enemmän liköörien valmistukseen, sillä olisi iso työllistäväkin vaikutus.”

Mustikan ja puolukan Ollinmäen viinitila ostaa suoraan poimijoilta ja omenaa saadaan omalta tilalta sekä sopimusviljelijöiltä. Marjaostojen ja mehustuksen yhteistyökumppanina on Aten Marja Oy.

”Oikeista raaka-aineista tehdyt tuotteet ovat konstailemattomia. Teemme myös hyytelöitä ja salaattikastikkeita, joiden kehittelyyn olemme saaneet apua Xamkilta.”

Aika on opettanut tuotekehityksen olevan jatkuva prosessi.

Lähiruoka tuo vetovoimaa

Läheltä saadut raaka-aineet ovat olleet Ollinmäen ravintolan ruokalistan perusta alusta saakka. Tarjolla on muun muassa tapas-tyyppisiä maistelutuotteita, joita on valmistettu hanhenmaksasta, Kalakontin muikuista tai hirvenlihasta. Läheltä löytyvät myös juustot ja raaka-aineet marjajälkiruokiin.

Viinitila haki ja sai äskettäin D.O. Saimaa -alkuperämerkin. Lähiruoan puolestapuhujan, keittiömestari Ilkka Arvolan kanssa tavoitteena on kehitellä myös oma marjaviinietikka.

”Erilaiset balsamico-tuotteet ovat hittituotteita maailmalla. Marjaviinietikan kehittelyyn tarvitsemme kuitenkin apuja ja onneksi Ilkka tukee D.O. Saimaa -verkoston toimijoita.”

Kotimaisesta tuotteesta kertovaa Joutsenlippua Ollinmäellä on käytetty alusta saakka.

”Jännää on ollut huomata, että myös venäläisasiakkaat ovat innostuneita Joutsenlipusta.”

Viinitilan ravintolan tunnelmallisesta hetkestä nauttivat Ritva Koik (vas. takana), Helena Virtanen ja Maija Rautio

Vilkkaan kesä-heinäkuun jälkeen Villaset odottavat mielenkiinnolla syksyä, sillä silloin yritykset ja yhdistykset innostuvat yleensä järjestämään omia tilaisuuksiaan. Viinitila tarjoaa myös majoitusta kesäaitoissa ja kolmessa ympäri vuoden käytössä olevassa mökissä. Suurimmalla huvilalla on myös savusauna, joka onkin monen yhteisön tai tiimityöskentelypäivän loppuhuipennus.

”Suomalaiset matkailijat lähtivät hienosti liikkeelle kesä-heinäkuussa, joten tästä tuli tosi vilkas kesä. Joka päivä on ollut useita asiakkaita, jotka ovat tulleet käymään ensimmäistä kertaa ja luvanneet lähtiessään tulla uudelleenkin. Toivotaan, että myös syksyn tapahtumat toteutuvat.”

Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen
Artikkelikuva: Uudesta Aito-käsidesistä tuli saman tien mökkiläisten ykkösostos.

ESR_yhdistelmalogo

Metatavu Oy toteuttaa verkkokaupan rakennus- ja purkujätteelle

Metatavu Oy Mikkelistä on valittu suunnittelemaan ja toteuttamaan digitaalista markkinapaikkaa Mikkelin seudulla syntyvälle rakennus- ja purkujätteelle, sekä purettavista rakennuksista tarpeettomaksi jäävälle irtaimistolle.

Rakennus- ja purkujätettä syntyy Mikkelissä kymmeniä tonneja vuosittain, ja tällä hetkellä jätteellä ei ole markkinapaikkaa olemassa. Toteutettavan kauppapaikan avulla kehitetään kiertotaloutta sekä rakennusten osien uudelleenkäyttöä nykyisten kierrätysratkaisujen lisäksi. Mikkelissä syntyvän rakennus- ja purkujätteen kierrätyksestä huolehtii Metsäsairila Oy.

Kauppapaikan tilaajana on Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy, joka toimii yhdessä Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Xamkin kanssa Suomen edustajana kansainvälisessä CityLoops-hankkeessa. Hankkeessa demonstroidaan kiertotaloutta seitsemässä eurooppalaisessa kaupungissa. Miksein ja Xamkin kanssa kiinteässä yhteistyössä toimivat Mikkelin kaupunki, Metsäsairila Oy ja Toimintakeskus Uutta Elämää Ry, jotka myös osallistuvat digitaalisen kauppapaikan suunnitteluun ja toimivat sen käyttäjinä.

Nyt tehtävää verkkokauppaa testataan ensi keväänä kahden purettavan kiinteistön irtaimiston ja purkujätteen kierrätyksessä. Kiinteistöt omistaa Mikkelin kaupunki. Toinen kiinteistöistä on Pankalammen terveyskeskus, jonka purkamisesta uutisoitiin kesäkuussa Mikkelin Kaupunkilehdessä: https://mikkelinkaupunkilehti.fi/2020/06/pankalampi-kiertoon/

Testausvaiheessa kauppapaikassa myyjinä toimivat lähinnä Uutta Elämää ja Metsäsairila Oy ja ostajina yritykset ja muut organisaatiot. Tavoitteena on, että pian testivaiheen jälkeen myös kotitaloudet voivat ostaa ja myydä materiaaleja ja irtaimistoa kauppapaikasta.

Metatavu Oy on vuonna 2016 perustettu ohjelmistoyritys, joka tuottaa avoimen lähdekoodin ratkaisuja, rajapintoja ja modernia ohjelmistokehitystä.

Lisätietoa:

Kimmo Haapea, Mikkelin Kehitysyhtiö Miksei Oy, kimmo.haapea@mikseimikkeli.fi, p. 0440 361613

Jere Lauha, Metatavu Oy, jere.lauha@metatavu.fi, p. 044 290 9201

Hanne Soininen, Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy, hanne.soininen@xamk.fi, p. 0400 869 952

MikseiMikkelin omistajanvaihdosasiakkaat Eija Joro ja Pia Komppa

Naisyrittäjät veivät yrityskaupan maaliin

Hirvensalmelaiset naisyrittäjät toteuttivat nopealla aikataululla yrityskaupan, jossa kunnan keskustassa Puulaveden rannalla sijaitseva lounaskahvila- sekä hautaus- ja pitopalveluyritys sai uuden omistajan. Ketterästi johdetussa yrityksessä on paiskittu töitä täysillä koronakeväänäkin.

Yrityskaupan myötä Kukka-kahvila Eija Karjalainen Ky vaihtaa lähiaikoina nimeä. Vaalean sinisen puutalon sisätiloista löytyy 72-paikkainen vilkas lounasravintola ja kesällä käytössä on lisäksi 30-paikkainen terassi järvinäköaloin. Saman katon alta asiakkaat löytävät täyden palvelun hautauspalvelut, Matkahuollon asiamiespalvelut ja Alkon noutopisteen.

Monialayritys kasvoi vaiheittain

Kun Eija Karjalainen perusti yrityksen vuoden 1997 alussa, hänelle oli kertynyt työkokemusta julkisen puolen keittiöistä sekä kunnan kotipalveluohjaajana. Hänen ensimmäinen liikeideansa oli tarjota asiakkaille koti- ja siivouspalveluja.

”Kun aloitin, minulla oli käytännössä vain harja ja rikkakihveli. Ensimmäiset puoli vuotta työskentelin yksin, pian joulusiivouksia oli tekemässä jopa 11 työntekijää.”

Vuonna 2001 hän perusti kukkakauppa-hautauspalveluyrityksen, joka muutti kahden vuoden kuluttua nykyisiin tiloihin.

”Asiakkaat kyselivät välillä kahvilapalveluja, joten kun tilat antoivat myöten, pistin kahvilan pystyyn. Sitten alettiin kysellä ruokaa. Tarjosin ensin lounaaksi keittoa ja salaatteja, mutta kysynnän kasvettua lounastarjonta kasvoi.”

Tiloja on kunnostettu pikku hiljaa, ja keittiö on uusittu kokonaan 10 vuotta sitten. Nykyään kukkakaupasta on jäljellä enää maininta yrityksen nimessä. Siivouspalveluyrityksen hän myi viime vuoden lopulla mikkeliläisyritykselle, joka on jo palkannut yhden uuden työntekijänkin.

Yrityskauppa toteutui nopeasti

Mitään hoppua sukupolvenvaihdokseen tai yrityskauppaan Eija Karjalaisella ei ollut. Hän sattui kuitenkin lukemaan lehdestä Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n uudesta hankkeesta, jossa etsittiin jatkajia alueen yrityksille. Ajatustasolla hän oli varautunut siihen, että jatkajan löytämiseen voisi mennä parisen vuottakin.

Miksein Mari Meriläisen kanssa asiat lähtivät kuitenkin nopeasti liikkeelle. Jatkajaksi löytyi alle puolessa vuodessa tuttu hirvensalmelainen, virkamiesuraa tehnyt tradenomitaustainen Pia Komppa. Hän oli ryhtynyt yrittäjäksi pari vuotta aiemmin ostaessaan pitopalveluja tarjoavan Pitoaitan liiketoiminnan ja perustaessaan uuden yrityksen.

”Olin Pitoaitassa töissä 17 vuotta sitten ja ajattelin, että kun aika tulee, niin ostan sen itselleni. 15 vuotta myöhemmin niin tapahtuikin. Tämä yrityskauppa lähti vireille alkuvuonna. Kun koronakevät oli meillä hiljainen, ehdin kevään aikana tutustua Eijan yrityksen eri toimintoihin paikan päällä.”

Jatkossa Pia Komppa jakaa aikansa kahden toimipisteen kesken. Pitoaitta hoitaa jatkossakin pitopalveluasiakkaiden tilauksia Hirvensalmen, Mäntyharjun, Pertunmaan ja Mikkelin alueella. Jos samalle viikonlopulle sattuu useita tilaisuuksia, niiden vieraiden kokonaismäärä voi olla jopa yli 300 henkeä.

”Jo olemassa olevan Pitoaitan keittiön sijainti on erinomainen pitopalveluasiakkaita ajatellen. Ajatuksena on, että teen alkuviikon töitä täällä Hirvensalmen keskustassa ja loppuviikon Pitoaitassa. Töissä minulla on ainakin kaksi kokoaikaista työntekijää ja lisäksi osa-aikaisia.”

Yrityskaupassa siirtyivät liiketoiminta, asiakkuudet, kiinteistö, koneet ja laitteet. Tiloihin kuuluu myös järvenrannassa kunnan maalla sijaitseva saunarakennus, jota voidaan sitäkin vuokrata jatkossa asiakkaille.

Kuvassa vasemmalta Heli Tavasti, Mari Meriläinen, Eija Joro ja Pia Komppa
Kuvassa vasemmalta Heli Tavasti, Mari Meriläinen, Eija Karjalainen ja Pia Komppa

Yritykselle voi löytyä nopeastikin ostaja

Pia Komppaa auttoi yrityskaupan valmistelussa Uusyrityskeskus Dynamosta Heli Tavasti, joka oli mukana jo Pitoaitan kauppaa tehtäessä.

”Kauppa lähti toteutumaan niin nopeasti, ettei kohde ehtinyt edes julkiselle myyntilistalle. Koska yrityksellä oli pitkät asiakassuhteet, se auttoi yrityskaupan toteutumisessa. Nyt koronakeväänäkin yritys on toiminut ketterästi ja lisännyt ateriapalveluja kotiinkuljetuksella vanhuksille ja työpaikoille”, Pia Komppa ja Heli Tavasti kertovat.

Yritysneuvontaa tekevät Heli Tavasti ja Mari Meriläinen kiittelevät yrityskaupan osapuolia rohkeudesta toteuttaa asioita poikkeusoloissakin.

”Molemmilta yrittäjiltä löytyy rohkeutta ja sisua. Eijan yritystarina kuvaa sitä, miten yrittäjällä on sisua tuottaa monenlaisia palveluja asiakkailleen ja poikkeusoloissakin hän osaa muuttaa liiketoimintaansa niin, että se saadaan pysymään kannattavana.”

Omasta yrityksestä luopuminen vaatii sekin oman aikansa. Eija Karjalainen jäähdyttelee tekemällä töitä yrityksensä jatkajalle.

”Pitää olla rohkeutta luopua silloin, kun oven taakse on vielä jonoa. Surutyötä tässä joutuu varmaan tekemään, enkä tiedä, miten hyvin osaan luopua ja olla työntekijänä. Mutta kun on pätevä jatkaja, yrityksestä voi luopua. Viimeksi pidin kesälomaa vuonna 1996, joten nyt aion pitää sitä ainakin kaksi viikkoa heinäkuussa.”

MikseiMikkelillä on listoillaan yli 120 ostajaa etsivää eri toimialojen yritystä. Uusyrityskeskus Dynamolta löytyy tietoja yrityksen ostosta kiinnostuneista. Tavasti ja Meriläinen tekevätkin tiivistä yhteistyötä, jotta mahdollisimman moni elinkelpoinen yritys saisi jatkajan.

”Osa yrityskaupoista on jo toteutumassa, osalle etsitään ostajaa. Jos mielessä on oman yrityksen myynti, se kannattaa tehdä näkyväksi potentiaaleille ostajille eli ottakaa yhteyttä jo ajoissa, niin lähdetään kartoittamaan ostajia”, Mari Meriläinen kannustaa.

Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Itä-Suomen Uusyrityskeskus ja Mikkelin kehitysyhtiö Miksei tuottavat omistajanvaihdosneuvontaa Enter to Business -hankkeen kautta. Hanketta rahoittaa Euroopan aluekehitysrahasto. Rahoituksen myöntänyt viranomainen on Etelä-Savon maakuntaliitto.

Lisätietoja:

Eija Karjalainen, puh. 0500 980 648, sposti: eija(at)kukka-kahvila.fi

Pia Komppa, puh. 0400 525 214, sposti: pitopalvelu(at)pitoaitta.fi

Heli Tavasti, Uusyrityskeskus Dynamo, puh. 050 350 2055, sposti: heli.tavasti(at)uusyrityskeskus.fi

Mari Meriläinen, Miksei Mikkeli Oy, puh. 040 547 9716, sposti: mari.merilainen(at)mikseimikkeli.fi

 

Mikkelin kauppahalli 919x652

Veronpalautusten maksupäivän muutos kuritti yritysten joulumyyntiä – ”Joulukauppa oli pieni pettymys”

Veronpalautusten maksupäivän aikaistuminen teki loven usean yrityksen joulukauppaan. Aiemmista vuosista poiketen viime vuonna suurin osa veronpalautuksista maksettiin jo elo-syyskuussa.

Joulukaupan on tavallisesti katsottu käynnistyvän veronpalautusten maksupäivästä marras-joulukuun vaihteessa.

Myös mikkeliläisessä ulkoiluun ja metsästykseen erikoistuneessa yrityksessä Patikassa joulukuun alku on aina ollut vuoden kiireisintä aikaa. Joulumyynti on muodostanut ison osan pienen yrityksen koko vuoden liikevaihdosta.

Viime vuonna tilanne kuitenkin muuttui.

– Meillä on ollut lehtimainontaa joulukuun alussa veronpalautusten aikaan, ja siitä on alkanut joulumyynti. Viime vuonna se ei alkanutkaan. Oli vähän sellaista, että odoteltiin, milloin asiakkaita oikeastaan tuleekaan, sanoo Patikan yrittäjä Katja Sikanen.

Vuonna 2019 yrityksen joulukuun tulos jäi jälkeen edellisen vuoden joulukuusta.

Sikanen arvioi, että hiljaisempaa joulukauppaa selittää erittäin todennäköisesti veronpalautusten maksuajankohdan muutos joulukuulta aiemmaksi syksyyn.

– Veronpalautukset ovat tavallaan ylimääräistä rahaa, jonka moni on mielellään käyttänyt joulun hankintoihin. Nyt rahat oli jo tuhlattu jouluun mennessä. Uskon, että tämä vaikutti paitsi meillä, myös muissa kivijalkakaupoissa: joulu on ollut kulta-aikaa, mutta en tiedä, onko enää jatkossa niin, Sikanen sanoo.

“Emme yltäneet normaaliin kasvuun”

Myös isommissa kaupan alan yrityksissä on havaittu, että viime vuonna kuluttajat olivat aiempaa säästeliäisempiä jouluostoksilla. Esimerkiksi Suur-Savon Osuuskaupassa myynti kasvoi syksyllä 2019 joka kuukausi verrattuna aikaisempiin vuosiin – lukuunottamatta joulukuuta 2019, jolloin myynti jäi selkeästi pienemmäksi kuin edellisen vuoden joulukuussa.

– Joulukauppa oli pieni pettymys. Veronpalautusten aikaistuminen siirsi kulutusta selvästi aikaisempaan, emmekä yltäneet joulukuussa normaaliin kasvuun, sanoo Suur-Savon Osuuskaupan toimitusjohtaja Heikki Hämäläinen.

Hämäläisen mukaan ei voi puhua isosta notkahduksesta, sillä Suur-Savon Osuuskaupassa vuoden 2019 kokonaistulos oli kuitenkin hyvä. Hämäläinen arvioi, että osa joulukaupasta, esimerkiksi vaatteiden, kulutuslektroniikan ja joululahjojen ostaminen, siirtyi ennemminkin joulun alta loka-marraskuulle.

– Voi olla, että kuluttajat siirsivät joululahjojen hankintaa aikaisempaan.

Satanen vähemmän joululahjaostoksiin

Veronmaksajien Keskusliiton ekonomisti Janne Kalluinen vahvistaa, että joulun ajan kulutus vaikuttaisi siirtyneen aikaisempaan ajankohtaan.

– Seuraamamme perusteella ja kyselytutkimusten mukaan veronpalautusten maksuajankohdan muutoksella on selvä vaikutus kulutukseen, Kalluinen sanoo.

On ollut yleinen tapa ajatella, että veronpalautusrahoja käytetään joulun ostoksiin. Kalluisen mukaan nyt kuitenkin näyttäisi, että yhä harvempi tekee niin.

– Pidän myös mahdollisena, että viime vuonna tapahtunut verokorttiuudistus on vaikuttanut kulutuksen jaksottumiseen aiempaan, Kalluinen sanoo.

Esimerkiksi Nordean teettämän kyselytutkimuksen mukaan vuonna 2018 useampi kuin joka neljäs arvioi rahoittavansa joululahjaostoksensa ainakin osittain veronpalautuksilla. Vuonna 2019 vastaava osuus oli vain neljä prosenttia. Suomalaiset myös suunnittelivat vuonna 2019 käyttävänsä joulun menoihin sata euroa vähemmän kuin edellisenä vuonna.

Suomen Yrittäjien ekonomisti Petri Malinen arvioi, että veronpalautusten aikaistuminen vaikutti osaltaan kaupan alan huonoon loppuvuoteen.

– Vielä syyskuussa kaupan alalla oli huikeat kasvuluvut, mutta joulukuussa kaupan alan liikevaihto hiipui selkeästi, Malinen sanoo.

Tulonsiirtoa toimialalta toiselle?

Kohteleeko joulukaupan hiipuminen tai sen siirtyminen aikaisemmaksi eri alojen yrityksiä eri tavoin?

Esimerkiksi Mikkelin Kehitysyhtiö Mikseistä arvioidaan, että veronpalautusten maksuajankohdan aikaistuminen voi tarkoittaa tulonsiirtoa toimialalta toiselle. Muutoksessa voittajia näyttävät olevan muun muassa matkailu, rakentaminen ja kodinsisustus, kun taas häviäjä on joulun erikoistavarakauppa.

Suomen Yrittäjien ekonomisti Petri Malinen ei usko, että muutos tarkoittaisi toimialojen välistä uusjakoa.

– Toki suoraan jouluun sidottuihin asioihin tai vaikkapa lahjakorttien hankintaan se voi vaikuttaa, mutta muut asiat, kuten ympäristöasiat ja vaikkapa palveluiden suosiminen tavaroiden sijaan, vaikuttavat silti joulunkulutukseen enemmän.

Malisen mukaan ainakaan viime vuonna merkittävää tulonsiirtoa alalta toiselle ei päässyt syntymään, sillä kuluttajat hankkivat lähempänä joulua aiempaa enemmän kulutusluottoja.

Kampanjointi on hankalampaa

Jonkinlaisia muutoksia joulukauppaan on silti tulossa. Suur-Savon Osuuskaupan toimitusjohtaja Heikki Hämäläisen mukaan esimerkiksi joulun alla tehtävä kampanjointi voi muuttua veronpalautusten uuden aikataulun vuoksi.

– Kampanjoiden suunnittelu on jatkossa aiempaa hankalampaa, kun ei ole yhtä selvää päivää, jolloin asiakkaat suuntaavat kaupoille. Meille muutos ei ollut hyvä.

Myös Suomen Yrittäjien Petri Malinen arvioi, että moni yritys miettii uudelleen joulukaupan strategiaansa.

– Yritysten pitää nyt omalta osaltaan miettiä, miten he voivat hyötyä veronpalautuksista, jotka tavallisesti kasvattavat ostovoimaa, Malinen sanoo.

Kauppiaiden kannattaisi Malisen mukaan ottaa käyttöön uusia keinoja: esimerkiksi tuotteiden takuu- tai palautusajat voisivat alkaa vasta joululta, vaikka kuluttaja ostaisi tuotteen jo syksyllä. Kampanjoita voisi joka tapauksessa kohdentaa veronpalautusten maksupäiviin vaikkapa houkuttelemalla asiakkaita ostamaan joululahjat aikaisemmin.

Silti tilanne on kaupan alalle haastava:

– Iso osa kuluttajista ei osta syyskuussa joululahjoja, oli tilanne mikä tahansa, Malinen toteaa.

Kaupan liitto: “Iso myyntipiikki näkyi heinä-lokakuussa”

Kaupan Liiton veroasiantuntijan Toni Jääskeläisen arvion mukaan vähittäiskauppa ei ollut häviäjä veronpalautusten maksuajankohdan muutoksessa.

– Kokonaisuudessaan vähittäiskaupan euromääräinen liikevaihto kasvoi viime vuonna 2,3 prosenttia. Vähittäiskaupan kasvu oli erityisen voimakasta heinä-lokakuussa, jolloin maksettiin suuri osa sekä lomarahoista että veronpalautuksista, Jääskeläinen toteaa.

Myyntipiikki näkyi varsinkin kodintekniikan, urheiluvälineiden sekä sisustuksen ja kodinkäyttötavaroiden erikoiskaupassa.

Joulukuun myyntien osalta tilastot tarkentuvat myöhemmin tänä vuonna.

Teksti: Elina Jäntti
Kuva: Mikkelin kauppahalli, Mikkeli

Puuilo avaa tavaratalon Mikkelin Karikkoon

Erityisesti tee-se-itse asiakkaita palveleva Puuilo avaa uuden tavaratalonsa Mikkelin Karikkoon loppuvuonna 2020.

Puuilo kertoo tiedotteessaan saaneensa paljon asiakaspalautetta, jossa myymälää Mikkeliin on toivottu. Kun sopiva kauppapaikka löytyi samasta kiinteistöstä Karikon LIDL -myymälän kanssa, toimitusjohtaja Juha Saarelan mukaan ratkaisu oli helppo.

– Näinä poikkeuksellisina aikoina on mukava kertoa myös kasvusuunnitelmista. Käsillämme oleva kriisi on ennennäkemätön mutta ohimenevä ja suuntaamme katseemme jo tulevaisuuteen. Mikkelin markkina-alue ympäristöineen on kaikilta osin meille sopiva, eikä meillä ole ennestään yhtään yksikköä Etelä-Savon maakunnassa, Saarela sanoo.

Koronaviruskriisistä huolimatta Puuilon alkuvuoden myynti on tiedotteen mukaan ollut vahvassa kasvussa kaikissa ketjun 29 tavaratalossa sekä verkkokaupassa. Alkuvuodesta on avattu uudet myymälät jo Kotkaan ja Seinäjoelle. Mikkelin lisäksi Puuilo etsii aktiivisesti myös muita laajentumiskohteita ympäri Suomea.

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy on iloinen kuullessaan että Puuilo julkisti päätöksen tavaratalon avaamisesta Mikkeliin.

– Yritystä on toivottu Mikkeliin jo 2 vuoden ajan ja matkan varrella olemme käyneet läpi monia tontti- ja tilavaihtoehtoja. Karikossa on tällä hetkellä erittäin hyvä liikekeskittymä ja uskon että paikka on Puuilolle mainio, iloitsee kehittämispäällikkö Hannele Hynninen.

Kuva: Puuilo Oy, toimitusjohtaja Juha Saarela
Hauhalan Hanhifarmi, artikkelikuva 1024x576

Hanhifarmista tuli valtakunnallinen brändi

Maan ainoa hanhitila, Hauhalan Hanhifarmi, sai viime syksynä tuotteensa Prisman valikoimiin ja otti käyttöön D.O. Saimaa -alkuperämerkin.

Virpi ja Antti Rantalainen ovat kehittäneet jo 23 vuotta Mikkelin Anttolan Hauhalassa sijaitsevaa hanhitilaansa. Agrologeiksi opiskellut pariskunta otti Antin kotitilalle ensin hanhia lemmikeiksi. Vuonna 1997 tuli ensimmäinen tuotantopolven poikaserä, noin 700 lintua. Koko tuotantoketju rehun kasvatuksesta markkinointiin on yrittäjäpariskunnan omissa käsissä.

Hanhitilan alkuvuosina tehtiin tiuhaa tahtia merkittäviä investointeja. Oma teurastamo rakennettiin jo vuonna 1999 entiseen konehalliin ja sitä on laajennettu vuosien varrella parikin kertaa. Pakastamo rakennettiin vuonna 2004. Siitä kahden vuoden kuluttua tehtiin linnuille uusi kasvatushalli ja rehusekoittamo. Jätevedenpuhdistamo valmistui 2007. Sen jälkeen pihapiiriin on noussut vielä lämpökeskus ja sen yhteyteen on teurastamolta siirretty höyhenkuivuri. Navetan vintillä on nykyään hautomo, ja emolinnuilla on oma hallinsa.

Nykyään poikasia haudotaan vuosittain noin 5000-6000. Ne kasvavat oman tilan vehnällä kauralla. Viljaa viljellään noin 35 hehtaarilla, josta 11 on omia peltoja ja loput vuokramaita. Rehu valmistetaan omassa rehusekoittamossa. Ostorehua käytetään vain muniville emoille ja pikkupoikasille, ja sekin teetetään rehutehtaalla tilan oman reseptin mukaan.

”Olemme viilanneet omia rehusekoituksia vuosien varrella”, Virpi ja Antti tuumivat.

Rehustukseen liittyy myös yksi tilan innovaatioista. Tila tuottaa ns. vaaleaa hanhenmaksaa eettisesti. Osalla hanhista maksa alkaa rasvoittua luonnonmukaisesti, kun niiden ahmimisvietti herää syksyisin ennen muuttomatkaa. Etenkin ranskalaistiloja on arvosteltu siitä, että ne pakkosyöttävät hanhia vaalean maksan tuottamiseksi. Rantalaiset kehittivät jo vuosia sitten rehuseoksen, joka laukaisee luontaisesti tämän hanhille tyypillisen tavan ruokailla syksyisin.

”Eettinen hanhenmaksa käy hyvin kaupaksi. Kuluttajille suoraan sitä myyvät myös Anton&Anton ja Disa´s Fish -ketjut. Osa kuluttajista haluaa ostaa pakastettua raakaa hanhenmaksaa valmistaakseen sen itse. Ympäri vuoden meillä on myynnissä myös valmiita hanhipateita kuluttajille.”

Tuotteita saa koko maasta

Hanhen liha ja maksa leikataan ja pakastetaan kotitilalla, mistä se matkaa esimerkiksi Inexin tukun kautta asiakkaille pakastettuna. Hanhitilan tuotteita, kuten pakastettua lihaa ja erilaisia maksatuotteita, on tarjolla eri puolilla maata ravintoloissa ja herkkupuodeissa.

Yksi merkittävistä asiakkaista oli Stockmannin Herkku. Sen siirryttyä S-ryhmälle, viime vuonna Rantalaiset alkoivat hieroa uutta sopimusta kauppaketjun kanssa.

”Kerroin neuvotteluissa, mitä tuotteita meillä olisi tarjota pakasteina Inexin tukun kautta ja sen pohjalta syntyivät ensimmäiset tilaukset”, Virpi Rantalainen kuvaa.

Yhteistyön aloittaminen edellytti Synkka-järjestelmän käyttöä. Eri kaupparyhmien yhteiskäytössä olevasta järjestelmästä on löydyttävä tuoteselostetiedot, ravintosisällöt, tuotteiden eri nimivaihtoehdot, pakkausten mitat, EAN-koodit sekä tuotteen ja sen pakkausten sisältämien osien painotiedot. Järjestelmän käyttöä opetetaan kaksi erillistä koulutuspäivää.

”Toisena päivänä käytiin läpi tuotetietojen oikeellisuutta ja toisena tuotetietojen syöttöä. Tietojen keräys on aika iso ponnistus ja siihen on varattava viikon verran työaikaa. Tietojen syöttö järjestelmään on mahdollista ulkoistaa ja niin mekin teimme.”

D.O. Saimaa herättää odotuksia

Rantalaiset ovat osallistuneet ahkerasti erilaisiin kehittämishankkeisiin. Yleensä he miettivät jo valmiiksi kysymykset asiantuntijoille, jotta saavat varmasti kaipaamansa tiedon.

Viime syksynä yritys lähti mukaan D.O. Saimaa -alkuperämerkin käyttäjäksi ja odotukset ovat korkealla. Rantalaiset odottavat saavansa uusia reseptejä jaettavaksi kuluttajille ja ravintola-asiakkaille, uudenlaisia työkaluja markkinointiin sekä korkealaatuisia kuvia tukemaan markkinointia.

Hauhalan Hanhifarmi, On tarkkaa puuhaa säätää savutettuun hanhifileeseen haluttu suolapitoisuus ja kypsyysaste ennen kuin resepti julkaistaan kuluttajille.
On tarkkaa puuhaa säätää savutettuun hanhifileeseen haluttu suolapitoisuus ja kypsyysaste ennen kuin resepti julkaistaan kuluttajille.

Tilan kummikeittiömestari Marjatta Pohjola neuvoi jo vuosia sitten kädestä pitäen, miten ravintoloissa tehdään pateeta. Myös D.O. Saimaan nimikkokeittiömestari Ilkka Arvola on tuttu yhteistyökumppani.

”Olisi hienoa, jos Ilkka voisi joskus vaikka tehdä eri tilojen aineksista annoksia, ammattikuvaaja kuvaisi ja saisimme kuvia käyttöömme. Vaikka tiedämme valmistuksen perusniksit, olisi kiva kuulla, minkälaiset lisäkkeet tai kastikkeet ovat trendikkäitä. Ruoka- ja annoskuvia tarvitaan paljon markkinointiin, mutta laadukkaiden ruokakuvien teettäminen on kallista.”

Yksi viime vuoden huippuhetkistä Rantalaisille oli Kokit ja Farmarit -tapahtuma Finlandia-talossa. Keittiömestari Timo Lepistö pyysi hanhitilan tuotteita valmistaakseen niistä alkuruokaa tapahtuman illallisvieraille.

”Sitten hän kertoi raaka-aineesta ja valmistamastaan ruoasta. Olimme esiintymislavalla yhdessä ja pääsin kertomaan raaka-aineesta ja tilastamme ja hän kertoi ruokalajin valmistamisesta. Onneksi Hauhala esiteltiin ensimmäisenä, ettei tarvinnut jännittää koko iltaa”, Virpi tuumii.

Itse hän on ideoinut ajatusta Herkuttelevista lähiruokatuottajista eli tuottajat opettelisivat tekemään yhdessä ruokaa toistensa raaka-aineista ja oppisivat siinä samalla ravintolaslangia.

Paikallisista verkostoistakin riittää uutta ammennettavaa. Vuosi sitten Virpi tapasi Mikkelissä järjestetyssä tilaisuudessa Opa Muurikka Oy:n ihmisiä ja kuuli, että yritykseltä on tulossa savustuslaite, jonka lämpötilaa voi säätää.

”Meillä oli jo olemassa kotisivuilla savustusohje, jonka teki Finlandia-talon Mika Heiskanen. Savustus on nyt trendikästä. Innostuin, että uusi laite ratkaisee lihan savustukseen liittyneen ongelman. Testailemme nyt savustuslaitetta Antin kanssa innolla. Ennen kuin julkaisemme reseptejä, kokeilemme ja säädämme niitä yleensäkin kyllästymiseen asti.”

Hanhifarmi, Virpi ja Antti Rantalainen testailevat parhaillaan hanhifileen savustusta Opa Muurikka Oy:n uudella savustuslaitteella.
Virpi ja Antti Rantalainen testailevat parhaillaan hanhifileen savustusta Opa Muurikka Oy:n uudella savustuslaitteella.

Rantalaiset ovat innostuneet Saimaan alueen ruokamatkailun kehittämisestä. Jo nyt hanhi on raaka-aineena monissa alueen ravintoloissa ja kuluttajille myydään tuotteita myös paikallisissa kaupoissa ja kahviloissa.

Sosiaalisen median kanavissa hanhitila on näkynyt puolisentoista vuotta. Esimerkiksi Facebookin kautta kerrotaan mistä ihmiset voivat tuotteita löytää.

”Some helpottaa viestimistä kuluttajien suuntaan, vaikka tulokset ovat vaikeasti mitattavia.”

Kannattavuus pidettävä mielessä

Vienti ei Rantalaisia tällä hetkellä suuresti kiinnosta. Pakastettujen tuotteiden vienti on logistisesti hankalaa ja siitä tulee lisähintaa tuotteille. Myöskään pitkät messumatkat eivät saa heitä innostumaan.

”On pakko miettiä, mikä on taloudellisesti järkevää. Messureissuun voi kulua 10 päivää. Jos voin käyttää sen ajan markkinointiin kotimaassa, saan varmasti parempaa tulosta tehtyä, vaikka vain joka kymmenes yhteydenotto tärppäisi.”

Joskus jo aiemmin solmitut yhteydet voivat synnyttää aivan uusia kumppanuuksia. Tällainen iloinen yllätys oli viime vuonna, kun hanhitilan tuotteita pyydettiin myyntiin japanilaisen designin lippulaivan, Mujin, myymälään Helsingin Kamppiin.

”Itse emme kyllä ole vieläkään ehtineet kurkistamaan myymälää.”

Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy luo työtä mikkeliläisille tukemalla yritysten kehitystä, kasvua ja vientiä. MikseiMikkeli palvelee yrittäjiä yritystoiminnan aloittamisesta alkaen, kaikissa kehitysvaiheissa. 

D.O. Saimaa -hankkeen tavoitteena on edistää Suomen ja Saimaan alueen ruokakulttuuria ja gastronomiaa sekä nostaa Saimaan alue tunnetuksi ja vetovoimaiseksi ruokamatkailualueeksi kotimaassa ja kansainvälisesti. Hankkeessa on mukana kuntia ja toimijoita Mikkelin, Savonlinnan ja Varkauden seuduilta. Hanketta rahoittaa Euroopan aluekehitysrahasto.

Entos Oy:n toimitusjohtaja Aki Pohjalainen

Entos tarjoaa ratkaisuja energiansäästöön

Mikkelin Karkialammella toimiva Entos Oy tarjoaa rakennusautomaatiopalveluja ja on kehittänyt älykkään ilmanpoistopuhaltimen.

LVISA-alan ratkaisuihin erikoistuneen Entos Oy:n perusti nykyisen toimitusjohtaja Aki Pohjalaisen isä vuonna 1977 Mikkelin Visulahteen.

Monipuolisen kokemuksen alalta maailmalla hankittuaan Aki Pohjalainen palasi Mikkeliin ja osti kahdeksan henkilöä työllistäneen yrityksen isältään vuonna 2005.

Tällä hetkellä yrityksen palkkalistoilla on 12 osaajaa, ja yrityksen liikevaihto on noin miljoona euroa.

Palvelutarjonnan ydin ovat LVISA-alan rakennusautomaatiopalvelut, joihin on etähallintamahdollisuus. Yrityksen palveluihin kuuluvat ilmanvaihtoon, automaatioon ja lämmitykseen liittyvät asennukset, huollot, laitteet, suunnittelutyöt sekä saneeraukset ja urakointi.

Huoltoa ja urakointia tekee tällä hetkellä viisi työntekijää Etelä-Savon lisäksi myös Etelä- ja Keski-Suomessa.

”Meidän työntekijöillämme ei ole ongelmia liikkua laajallakaan säteellä.”

Ilmanpoistopuhallin kiinnostaa

Viime vuosina yrityksestä on kehittynyt yhä vahvemmin rakennusautomaation ohjelmointiyritys.

Yritys alkoi kehittää omaa innovaatiota, älykästä ilmanpoistopuhallinta, vuonna 2016. Puhaltimen keksi Aki Pohjalainen ja sillä on hyödyllisyysmalli.

Tuotekehitysprosessia on vauhditettu erillisin kehityshankkein, joista ensimmäinen alkoi 2017. Tuotteen valmistuttua jatkokehitystä on tehty ensi vuoden lopussa päättyvässä hankkeessa. Sen jälkeen suunnitelmissa on vielä yhden kehityshankkeen läpivienti.

TopAir-tuote tuli myyntiin koko maahan noin 1,5 vuotta sitten ja se on otettu hyvin vastaan.

”Käytännössä ratkaisumme avulla sekä painovoimainen että koneellinen ilmanvaihto pystytään muuttamaan älykkääksi, mikä pienentää kerrostalojen energiakuluja.”

Nopea asennus

Innovaatiota hyödynnetään tällä hetkellä ennen 2004 rakennettuihin kerrostaloihin ja muihin ilmanvaihtosaneerauksia suunnitteleviin kohteisiin.

Puhaltimen anturiteknologia mahdollistaa ilmanpoiston portaattomasti säätyvällä EC-moottorilla kulloisenkin kohteen ilmanvaihtotarpeen mukaan.

”Anturiteknologiamme kerää ja välittää eteenpäin tietoa talojen ilmanvaihdon toiminnasta. Yleensä kerrostaloasuntojen ilmanvaihtoa tehostetaan tiettyinä aikoina päivästä, meidän ratkaisumme on älykäs ilmanvaihto, joka perustuu todelliseen tarpeeseen.”

Etähallittava ja huollettava ilmanpoistopuhallinjärjestelmä on helposti asennettavissa ilman pitkiä käyttökatkoja.

”Käytännössä energiaremontti onnistuu 12 tunnissa, kun asennamme katolle vanhan koneen tilalle uuden ja laitamme anturit paikoilleen. Vanhankin talon painovoimainen ilmastointi pystytään päivittämään näin.”

Asukkaalle uusi järjestelmä tuo monta etua. Mittausanturit tutkivat ilmanlaatua ja ilmaa poistuu tarvittava määrä. Asumismukavuus lisääntyy, kun vedontunnetta ei ole, eikä ylimääräiseen tuulettamiseen ole tarvetta.

”Ilmavirta on rauhallisempi, vedontunne vähenee ja ilmastoinnin äänet häviävät.”

Kun lämmityskulut alenevat, samalla pienenee kiinteistön hiilijalanjälki. Esimerkkilaskelmien mukaan parisenkymmentä vuotta vanhassa kerrostalossa tarpeen mukaan toteutettu ilmanpoisto voi säästää energialaskua noin 4000 eurolla vuodessa. Investointi maksaa itsensä takaisin 3-5 vuodessa. Samalla kiinteistön elinkaari pidentyy.

Valmistus Mikkelissä

Tällä hetkellä käytössä on 150 puhallinta. Marraskuun puolivälissä yritys tuo markkinoille kolmannen version ilmanpoistopuhaltimesta.

Itse laitteisto koostuu kolmesta osasta eli merialumiinista valmistetusta kehyksestä, puhallinosasta ja älykeskuksesta, josta löytyvät yhteyslaitteisto, ohjaava älytoiminto ja ilmanvaihdon tasoa seuraavat anturit.

Puhaltimet valmistetaan Mikkelissä kierrätettävistä materiaaleista, joista yli 70 prosenttia saadaan kotimaasta. Puhaltimesta on räätälöitävissä sopiva koko kohteen mukaan. Tuotteen saama Avainlippu kertoo kotimaisuudesta.

Yritys on keskittänyt kaiken toimintansa Karkialammella omistamaansa toimitaloon, missä se pystyy räätälöimään tilaratkaisuja kasvavan liiketoiminnan tarpeisiin.

Vienti alkaa

Tällä hetkellä yritys etsii ilmanpoistopuhallintaan hyödyntämään erilaisia yhteistyökumppaneita.

Tuotteella on jo laaja joukko jälleenmyyjiä. Jälleenmyyjiin kuuluu myös kaksi tunnettua kansainvälistä kasvuyritystä.

”Etsimme vahvoja yhteistyökumppaneita, joiden kanssa voimme kasvaa.”

Vientinäkymiäkin tuotteelle häämöttää, sillä sen avulla voidaan varmistaa myös sisäilman puhtaus ja raikastaa ilmaa. Vienti aloitetaan Ruotsista ja Tanskasta.

”Esimerkiksi yötuuletustoiminto on ominaisuus, jolla on käyttöä hellejaksoista kärsivissä maissa.”

Kuvassa:
Keksijänä tunnettu Entos Oy:n toimitusjohtaja Aki Pohjalainen on innoissaan yrityksen kasvunäkymistä ja TopAir-innovaatiosta.

Teksti ja kuva: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Väkeä Fujitsu Finland Oy:n Mikkelin osaamiskeskuksessa

Fujitsun Mikkelin osaamiskeskuksen ansiosta kuntalaisten sähköinen asiointi helpottuu – “Mikkelissä on hyvä toimia”

Mikkeli valikoitui Fujitsun toimipisteen sijainniksi Mikkelin laajan digitaalisen osaamisen ja yhteistyöverkoston vuoksi.

Fujitsu Finland Oy:n Mikkelin osaamiskeskuksessa työntekijät naputtavat keskittyneesti näppäimistöjään. Yrityksen valoisat toimitilat sijaitsevat Mikkelin kasarmin kampuksella historiallisessa miljöössä.

Osaamiskeskuksessa työskentelee kymmenisen asianhallinnan ja arkistoinnin ict-ammattilaista, muun muassa järjestelmäasiantuntijoita ja konsultteja. 2018 Mikkeliin perustettu tiedonhallinnan osaamiskeskus on osa isompaa Fujitsun osaamiskeskusta, jossa työskentelee noin sata asiantuntijaa Suomessa ja muissa Euroopan maissa.

Kansainvälinen osaamiskeskus on erikoistunut dokumenttien ja sisällön hallintaan. Mikkelin toimistolla kehitetään tiedonhallintaa erityisesti kunta-asiakkaille.

– Fujitsu toimittaa useille kunta-asiakkaille asianhallinnan ja sähköisen arkistoinnin ratkaisuja. Mikkelin osaamiskeskuksen päärooli liittyy näihin palveluihin, kertoo Fujitsun informaationhallinnan liiketoimintaa Pohjoismaissa johtava Mauri Mikkonen.

– Käytännössä Mikkelissä kehitetään ohjelmistoa, konsultoidaan ja koulutetaan asiakkaita sekä testataan uusia toiminnallisuuksia.

Viime kädessä Fujitsun Mikkelin toimipisteessä tehtävä työ näkyy kuntalaisille parempina ja vaivattomampina sähköisinä palveluina. Mikkelin osaamiskeskuksen ansiosta esimerkiksi kansalaisten sähköinen asiointi julkishallinnon palveluissa helpottuu.

Mikkeli valikoitui Fujitsun toimipisteen sijainniksi Mikkelin laajan digitaalisen osaamisen ja yhteistyöverkoston vuoksi. Mauri Mikkosen mukaan Fujitsulla on ollut hyvää yhteistyötä Mikkelin kaupungin kanssa jo useita vuosia.

– ”Mikkelissä on hyvä toimia, sillä meillä on hyvä yhteistyö kaupungin kanssa.”

Fujitsun ja Mikkelin yhteistyöpohjaa rakennettiin jo Lupaus-ohjelmassa. Se oli hanke, jossa Mikkelissä kehitettiin yritysten ja organisaatioiden tuottavuuskehitykseen uusia malleja. Lupaus-ohjelmassa Mikkelissä käytettiin Fujitsun ohjelmistoa, jonka avulla saavutettiin merkittäviä ajansäästöjä ja ympäristövaikutuksia.

Toimipisteen sijaintipaikkana Mikkeli pystyy tarjoamaan Fujitsulle osaamisen lisäksi laajat sähköisen asioinnin ja arkistoinnin osaamisverkostot.

– Myös toimialan ammattikorkeakoulutus Mikkelin Xamkissa sekä alueen pitkäaikainen pyrkimys sähköisen arkistoinnin kansalliseksi toimijaksi ovat ratkaisevia tekijöitä. Viimeisen onnistumisesta on useita erilaisia näyttöjä, Mikkonen lisää.

Fujitsu tekee koulutusyhteistyötä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamkin kanssa. Yhteistyö on helppoa myös Fujitsun toimipisteen fyysisen sijainnin ansiosta: ammattikorkeakoulu on ihan naapurissa.

Fujitsun toiminta näkyy Etelä-Savossa myös alueellisesti

– Mikkeli ja ympäryskunnat ovat tärkeitä asiakkaitamme. Tämän lisäksi olemme olleet mukana useissa keskusteluissa ICT-palveluiden kehittämiseksi erilaisten paikallisten toimijoiden kanssa, Mauri Mikkonen sanoo.

Tiivistä tehdään niin Mikkelin kaupungin kuin Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n kanssa.

Fujitsun toiveena on löytää uutta työvoimaa alueelta. Rekrytointi on käynnissä koko ajan, sillä työvoiman tarve on jatkuva.

– Tiedonhallinta on keskeisessä roolissa, kun yritykset ja organisaatiot uudistavat toimintamallejaan osana digitaalista siirtymää. Tehokkaat tiedonhallinnan ratkaisut parantavat yritysten ja organisaatioiden tuottavuutta, joten niille on kysyntää.

Mauri Mikkosen mukaan Suomen ja Mikkelin osaamiskeskuksen avulla Fujitsu pystyy entistä paremmin palvelemaan asiakkaitaan.

– Suomi on sähköisen tiedonhallinnan edelläkävijä. Erityisesti maamme julkishallinnossa ja finanssisektorilla on pitkät perinteet tiedonhallinnassa, ja Fujitsu on ollut vahvasti mukana tämäntyyppisten ratkaisujen kehittämisessä. Haluamme viedä hyvää osaamistamme myös muualle Eurooppaan, Mauri Mikkonen sanoo.

Teksti ja kuva: Elina Jäntti

Disec Oy:n Aki Lassila

”Tieto on nykyajan öljyä, joka pyörittää yhteiskunnan rattaita” – Iso osa Suomen terveydenhuollon tutkimuksista tallennetaan Mikkelissä, ja niiden ansiosta sairauksia voidaan havaita ajoissa.

Mikkelissä toimiva Disec säilyttää ja hallinnoi ison osan Suomen terveydenhuollon kuvantamisen tutkimuksista sekä paljon muitakin erilaisia arkistoaineistoja esimerkiksi Helsingin ja Espoon kaupunginarkistoilta.

Kun terveydenhuollon asiakas jossain päin Suomea käy vaikkapa röntgenkuvauksessa tai mammografiaseulonnassa, kuvat tallentuvat hyvin todennäköisesti Mikkelissä sijaitsevaan palvelinkeskukseen.

Mikkeliläinen tiedonhallinta- ja digitointipalveluita tuottava yritys Disec hallinnoi iso osaa Suomessa terveydenhuollon käytössä olevista kuvista ja tutkimuksista.

– Järjestelmiemme kautta kulkee vuosittain noin 850 000 tutkimusta vuodessa terveydenhuollon julkisen ja yksityisen sektorin toimijoiden käyttöön. Meitä isompi on vain Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS, joka käsittelee noin miljoona tutkimusta vuodessa, kertoo Disecin toimitusjohtaja Aki Lassila.

Disecin tarina Mikkelissä alkoi vuonna 2004 silloisen Mikkelin Ammattikorkeakoulun sähköisen arkistonhallinnan EU-projektista, kun radiologit siirtyivät filmien tarkastelusta käyttämään työssään tietokoneita Etelä-Savon sairaanhoitopiirin alueella.

Sen jälkeen yritys on laajentunut terveydenhuollon kuvien tietojen arkistoinnista isommin myös muuhun tiedonhallintaan ja kasvanut koko ajan.

Isoin siivu yrityksen vuosittaisesta liikevaihdosta tulee vielä terveydenhuollon puolelta. Disecin palveluiden läpi kulkee ja niihin tallentuu terveydenhuollon tutkimuksia noin 500:sta paikasta eri puolelta Suomea: muun muassa magneetti-, ultraääni-, tietokonetomografia- ja mammografiatutkimuksia.

– Tutkimusten perusteella radiologit tekevät diagnostiikkaa ja antavat potilaille lausuntoja. Ohjelmissamme on radiologin käyttöön sopivat työkalut, joilla analytiikkaa on helppo tehdä.

Esimerkiksi Suomen mammografiaseulontojen tutkimuksista vuosittain 80–90 prosenttia kulkee Disecin järjestelmien kautta.

Asiakkaina  kunnat, kuntayhtymät ja yksityinen sektori

Terveydenhuollon puolella yrityksen asiakkaita ovat useat kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymät sekä yksityiset terveydenhuollon yritykset, kuten Terveystalo. Disec myös säilyttää isoa määrää tutkimuksia. Niitä on yrityksen järjestelmissä tällä hetkellä lähes 300 miljoonaa.

Sähköisiä tiedonhallintapalveluita Disec tarjoaa muun muassa eri kaupungeille, museoille ja arkistoille. Disecin järjestelmiä käyttävät muun muassa Turun ja Tampereen kaupunginarkistot, Espoon ja Jyväskylän museot, Työväenarkisto ja Elinkeinoelämän keskusarkisto Elka.

– Myös arkistopalveluiden tarjoajana Disec on Kansallisarkiston jälkeen Suomen toiseksi suurin toimija. Kaupunginarkistoilla ja -museoilla on hyvin monenlaista materiaalia, muun muassa erilaisia historiallisia dokumentteja ja valokuvia, joita he haluavat säilyttää digitaalisesti itsellään ja jakaa myös netin yli eteenpäin.

Disec myös digitoi ja tallentaa erityisesti audiovisuaalista materiaalia eli käytännössä videoita esimerkiksi kaitafilmeiltä, äänitteiltä ja dioilta.

Lassila esittelee yrityksen digitointitiloja: siellä on hyvin arvokasta laitteistoa, jolla saadaan jopa hyvin huonolaatuisten ja kymmeniä vuosia vanhojen filminauhojen kuvamateriaalista kaapattua 5K-tasoista videokuvaa. Vastaavia laitteita on vain harvoilla toimijoilla Suomessa.

Arkisto voi kuulostaa paikalta, jonne tieto haudataan lopullisesti. Disec haluaa korostaa sitä, että tieto on nykyajan öljyä, joka pyörittää yhteiskunnan rattaita. Lassila muistuttaa, että Disecin hallinnoimia tietoja voidaan jatkojalostaa ja hyödyntää moniin tarkoituksiin.

– Organisaatiot käyttävät tietoja esimerkiksi tutkimusmateriaalina. Esimerkiksi terveydenhuollon kuvantamistietojen avulla voidaan tehdä tutkimusta ja kehittää tekoälysovelluksia, joilla voidaan havaita ja ennustaa sairauksia. Arkistotoimijat puolestaan hyödyntävät tietoa paitsi historiantutkimuksessa, myös tuovan sen yleisön saataville: esimerkiksi historiallista kuvamateriaalia käytetään erilaisissa näyttelyissä.

Mikkeliä Lassila pitää arkistoinnin ja digitoinnin alan yritykselle tehokkaana paikkana toimia. Se, että saman alan toimijoita ja ihmisiä on täällä useita, luo tietyn ilmapiirin kaupunkiin.

– Mikkelissä on paljon arkistointialan pelureita ja alalla pitkät perinteet muun muassa ammattikorkeakoulun, Elinkeinoelämän keskusarkiston ja Maakunta-arkiston ansiosta. Täällä on paljon arkistointialan infraa ja hyvä maine arkistointialan keskittymänä. Myös arkistointialan koulutus on lähtenyt Mikkelissä uuteen kukoistukseen.

Lassila kiittelee myös yrityksen hyviä toimitiloja: Disec toimii keskeisellä paikalla Mikpolissa, Kasarmin kampuksella, jossa sillä on käytössä toimiston lisäksi hyvin neliöitä konesaleja varten. Disecin toinen toimipiste sijaitsee aivan Helsingin keskustassa Rautatieaseman lähellä WTC-talossa.

– Mikkeli on keskeinen paikka koko Suomen kannalta ajateltuna.

Yrityksen pääpaikka pysyy jatkossakin Mikkelissä. Tulevaisuus näyttää valoisalta, sillä tiedonhallinta eri muodoissaan sekä arkistointi ja digitointi ovat tämän päivän ja tulevaisuuden alaa.

Henkilöstöä Disecissä on nykyään 12. Lassilan mukaan osaaville työntekijöille on jatkuva kysyntä: haastatteluhetkellä paikkoja olisi auki ainakin kolmelle ohjelmistojen kehitys- ja it-järjestelmäosaajalle.

Yrityksen hyvä maine on kiirinyt pitkälle. Lassilan mukaan se on syntynyt itse kehitettyjen ja laadukkaiden järjestelmien sekä hyvän palvelun ansiosta.

– Järjestelmiämme voi sumeilematta kehua. Jotkut alan toimijat tarjoavat ulkoa ostettuja järjestelmiä, mutta meillä kehitystyö ja järjestelmien hallinta tapahtuu yrityksen sisällä ja omissa tiloissa. Tietoturva ja käytettävyys ovat ohjelmissamme erityisen tärkeitä, ja siitä olemme saaneet tunnustusta.

Yrityksen pääpaikka pysyy jatkossakin Mikkelissä. Tulevaisuus näyttää valoisalta, sillä tiedonhallinta eri muodoissaan sekä arkistointi ja digitointi ovat tämän päivän ja tulevaisuuden alaa.

Teksti ja kuva: Elina Jäntti