fbpx

Kalakauppa etsii kehittäjää jatkajaksi

Heinäsen yrittäjäpariskunta on kehittänyt vuosia monipuolista ja hyvin suosittua tuotevalikoimaa Mikkelin kauppahallissa toimivaan kahvilamyymäläänsä. Nyt he haluavat väljentää omaa ajankäyttöään ja etsivät yritystoiminnalleen jatkajaa

Pariskunta aloitti Mikkelin vanhassa kauppahallissa 26 vuotta sitten tarjoamalla täytettyjä patonkeja ja eväsleipiä asiakkaiden toivomin täyttein.

”Se oli aikansa uusi brändi. Meillä kävi 450 ihmistä päivässä, ja jono oli pitkä. Olimme markkinajohtaja.”

Ideana oli rekisteröidä Eväsherkku tuotemerkiksi ja perustaa franchising-ketju.

”Meillä olikin franchising-yrittäjiä Tampereella, Jyväskylässä ja Lahdessa. Suunnitelmissa oli kouluttaa yrittäjiä 15 eri yksikköön yhteistyössä silloisen Ely-keskuksen kanssa”, pitkän uran valtakunnallisen päivittäistavaraketjun johtotehtävissä ja Venäjän-kaupassa aikanaan tehnyt Raimo Heinänen kertoo.

Oma jatkojalostus synnytti tuoteperheitä

Yrittäjäpariskunta pyöritti alkuvuosina kahta yritystä. Kommandiittiyhtiö vastasi kahvila-myymälöistä kauppahallissa ja rautatieasemalla. Osakeyhtiölle ostettiin paikallinen leipomo ja kalakauppa, jolla oli toimintaa Etelä-Suomessa.

”Kehitimme jalostusta ja nykyaikaistimme toimintaa.”

Sittemmin yritys keskittyi tekemään itse ns. kypsän puolen kalatuotteet ja alihankkijalta ostettiin kylmäsavutuotteet. Kauppahallin tiloissa sijaitsekin kaksi keittiötä ja ravintolatila.

”Valmistamme paikan päällä tuotteita uunissa ja pannulla. Savustus hoidetaan muissa tiloissa ja jalostamme itse kaikki myymämme tuotteet. Toimitamme tuotteita myös ravintoloille ja aikoinaan toimitimme jalostettuja kalatuotteita myös Viking Linelle. Se tarkoitti käytännössä sitä, että joka päivä käsittelimme laivayhtiötä varten noin 500 kiloa kalaa.”

Kalatiski

Lähiruoan puolestapuhuja

Heinäsen kalakauppa tunnetaan vahvana lähiruoan puolustajana. Kala ostetaan paikallisilta kalastajilta, jotka kalastavat lähialueen arvokalavesissä, kuten Saimaassa, Puulavedessä ja Kyyvedessä.

”Hankimme kalaa, joka on kasvanut makeissa, juomakelpoisissa vesissä. Asiakkaiden suosima kirjolohi kasvatetaan Puumalassa pääosin kasviproteiinia sisältävällä ja kotimaassa valmistetulla rehulla. Se pitää kalan rasvakoostumuksen ja maun erityisen hyvänä ja on ympäristöystävällistä.”

Kalatiskin lisäksi kauppahallin kahvilamyymälä vetää paljon ruokailijoita. Heille on tarjolla lounas- ja välipalatuotteita, kuten salaatteja, kalakeittoa sekä lämpimiä ruoka-annoksia. Ykköstuote on edelleen muikku. Sitä tarjoillaan lounasannoksissa ja myydään tiskistä tuoreena, savustettuna sekä erilaisissa mausteliemissä.

”Täksi kesäksi kehittelin tirrimuikkupaistoksen, joka on otettu hyvin vastaan. Meiltä löytyy myös tirriahventa ateriana tai mukaan ostettavaksi.”

Kalakukkojen suosio on siis edelleen vankka ja niitä tilataan pidempäänkin matkaan.

”Kalakukot ovat meille merkittävä artikkeli. Onpa kalakukkojamme tarjottu Kultarannan saunallakin.”

Heinästen kehittämät kalatuotteet tunnetaan hyvin Etelä-Suomessa. Yritys käykin Ruokamessuilla Helsingissä, Turussa ja Kauhajoella samoin kuin Silakkamessuilla.

”Helsingin kaupungille olemme toimittaneet makumuikkuja. Niitä meiltä löytyy 20 eri makua, joista suosituin on tällä hetkellä katajanmarja. Voimme myös toteuttaa asiakkaille toiveiden mukaan uusia makuja. Muikku on Euroopan halvin ruokakala. Sitä on helppo käsitellä ja sen ruodotkin pystyy kypsentämään pehmeiksi.”

Itse kehitettyihin kalatuotteisiin kuuluu myös kylmäsavustettu ilmakuivattu hauki, jolla on voitettu useita palkintojakin kalanjalostuskilpailuissa.

”Toimme ensimmäisenä Suomessa myyntiin kylmäsavustetun hauen. Se ilmakuivataan niin, että siitä tulee maukasta ja maitohappobakteerit pidentävät sen säilyvyysajan jopa kuukausiin. Presidentti Halosen kaudella ilmakuivattua haukeamme tarjottiin monissa tilaisuuksissa, ja se valittiin myös Helsingissä järjestetyn EU-huippukokouksen alkuruoaksi.”

Omaa uutta tuotekehitystä on myös lasipurkkeihin tehty suosittu kalasäilykesarja. Siihen kuuluvia tuotteita valmistetaan kuhasta, hauesta, muikuista ja lohesta eri makuvaihtoehtoina.

”Haluamme tehdä premium-tuotteita, joten emme ole lähteneet tekemään perinteisiä kalapurkkeja. Käytämmekin näissä uusissa säilyketuotteissa lasipurkkeja ja hyvin säilyvää etikkapohjaa tai rypsiöljyä, jotka voi hyödyntää myös ruoanlaitossa.”

Lähikalan käyttö voi kasvaa

Kalaraaka-aineesta ei ole pulaa Etelä-Savossa. Raimo Heinänen arvioi, että esimerkiksi muikun käytön voisi moninkertaistaa, jos kysyntää olisi.

Heinänen arvioi fileoineensa kalakauppiasvuosinaan noin miljoona kiloa kalaa. Muikkuja hän perkaa ja fileoi mielellään käsityönä, koska haluaa kalan maun ja rasvan säilyvän.

Heinäset ovat toimittaneet kalatuotteitaan myös erilaisiin tilaisuuksiin.

”Catering-puolella olisi suuret markkinat, jos sitä puolta haluttaisiin kasvattaa.”

Raimo Heinänen ideoi ja perusti Mikkelin kalamarkkinat yhdessä Lions Club Mikkeli Päämajan kanssa.

Kalayrittäjät etsivät innovatiivista jatkajaa

Heinäsen yrittäjäpariskunta etsii nyt jatkajaa työlleen, jotta saisivat väljennettyä omia aikataulujaan. Etsinnässä on yrittäjä, joka haluaa kehittää toimintaa eteenpäin.

”Olisi hienoa löytää yrittäjäpersoona, joka on elämänmyönteinen ja uskoo tulevaisuuteen. Yrittäjyys on hieno ammatti, jossa vain taivas on rajana. Olemme miettineet myös uudenlaista sukupolvenvaihdosta, joka olisi oppisopimuspohjainen. Mielelläni kouluttaisin jatkajayrittäjän”

Myynnissä on yrityksen liiketoiminta. Sen reseptiikka ja tuotevalikoima ovat laajat.

”Vuokrasopimus suositussa kauppahallissa on jatkuva. Asiakaskunta on vakiintunut ja kasvumahdollisuudet näyttävät hyviltä. Tekemisen raamit uudelle yrittäjälle ovat kunnossa.”

Vuodenkierron selkeät sesongit näkyvät kalakaupan arjessa: kolmen kuukauden kesäkausi sekä joulu ja muut monet juhlapyhät. Yrityksen verkkokaupassa voi tutustua tuotteisiin ja tehdä tilauksia, jotka toimitetaan sitten asiakkaille perille toiveiden mukaan.

Heinäset

Heinäset ovat vakuuttuneita, että kala on tulevaisuuden kasvuala. Heidän omakin liiketoimintansa on kasvussa.

”Tästä vuodesta tulee meille huippuvuosi. Myyntikehitys on ollut 20 prosenttia, mutta tuloskehitys sitäkin suurempi. Tuotteiden kysyntä kasvaa tasaisesti. Voidaan sanoa, että tästä tulee historiamme paras vuosi. Myös ulkomaalaisten asiakkaiden määrä täällä kauppahallissa on ollut selkeästi kasvussa.”

Yritys on vakiinnuttanut asemansa, ja yrityksen kalatuotteilla on hyvä ja edelleen kasvava maine.

”Vaimoni Päivi pitää huolen siitä, että myynnissä on aina hyvälaatuisia tuotteita. Hänestä näkyy, että hän on aina asiakkaan puolella.”

Heinäsillä nykyään käytössä oleviin kauppahallin tiloihin mahtuisi myös kalaravintola.

”Meillä oli aikanaan jo keittiömestarikin, mutta silloin hallissa ei ollut tarjolla riittäviä tiloja. Nyt käytössämme olevat tilat riittävät myös kalaravintolan pyörittämiseen.”

Jatkajalle yrittäjäpari lupaa kaiken tuen. Päivi Heinänen voi olla houkuteltavissa jatkamaan osa-aikaisena, ja Raimo Heinänen lupaa jakaa vuosien kokemuksensa alalta.

”Jos kalayrittäjyys kiinnostaa, kannattaa tulla käymään ja juttelemaan, niin päästään eteenpäin. Olemme avoimia jatkajan etsinnässä, emmekä peittele mitään. Ymmärrämme 30 vuoden yrittäjäkokemuksella yrittäjyyden kaikki puolet. Näemme, että tälle alalle tarvitaan hyviä yrittäjiä, ja että heillä on kaikki edellytykset menestyä. Toivon, että jatkaja veisi tätä asiaa eteenpäin ja olen valmis auttamaan siinä kaikin tavoin.”

Myös Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:ssä tunnetaan hyvin yritysten omistajanvaihdoksessa huomioitavat hyvin luottamuksellisetkin asiat.  Kehitysyhtiö tarjoaakin maksuttomia asiantuntijapalveluja niin yritysten ostoa harkitseville kuin myös yritysten myyjille. Vuosittain palveluja käyttävät monet kymmenet yritysten omistajanvaihdosasiakkaat ja yritykset vaihtavat sujuvasti omistusta.

D.O. Saimaa vauhdittaa lähiruoan kehittämistä

Etelä-Savossa on kehitetty maakunnan käyttöön D.O. Saimaa -alkuperämerkki, mikä näkyy myös Heinäsen kalakaupassa. Merkki takaa sen, että yritys myy läheltä löytyvistä raaka-aineista valmistamiaan ja kehittämiään tuotteita.

Raimo Heinänen uskoo lähiruokayrittäjien yhteistyöhön ja yhteiseen tuotekehitykseen. Hän on esimerkiksi ideoinut kylmäkonttien käyttöä.

”Kylmäkonttiin saisi kompaktisti rakennettua vaikka kylmäsavustusjärjestelmän, kunhan konttiin saadaan kiinteät vesi- ja sähköliittymät. Hinnaltaan yhden kontin käyttöönotto maksaisi vain pienen murto-osan siitä, mitä kiinteän rakennuksen rakentaminen maksaa. Tällä keinolla voitaisiin helposti lisätä vaikkapa catering-tilaisuuksien hoitamista. Jos käytössä olisi useita kylmäkontteja, niin silloin niissä voisi olla erilaisia toimintoja ja keittiötiloja. Uskon, että uudenlaisilla ajattelumalleilla voidaan kehittää kalan jalostustekniikkaa ja madaltaa kynnystä aloittaa, koska kustannukset jäävät hyvinkin mataliksi.”

Ainutlaatuinen on myös 110-vuotiassa rakennuksessa toimiva Mikkelin kauppahalli. Raimo Heinänen on toiminut myös Kauppahalliliiton puheenjohtajana.

”Täytyy muistaa, ettei meillä ole tässä maassa kuin seitsemän alkuperäistä kauppahallia jäljellä. Helsingissä halleja on kaksi ja sen lisäksi kauppahallit löytyvät vain Turusta, Tampereelta, Kuopiosta, Vaasasta ja täältä Mikkelistä. Sekin tekee kalakaupastamme erityisen. Aitoon kauppahalliin kuuluu monipuolinen kalakauppa.”

Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen.

Viva Electric Jets rakentaa tuotantolinjan Mikkeliin

Etelä-Savon ELY-keskus myönsi marraskuun puolivälissä sähköisten vesijettien kehittäjäyritykselle rahoituksen suunnitella, rakentaa ja ottaa käyttöön sarjavalmistuslinja Mikkelissä.

Vesijettien kehitystyötä on tehty vauhdikkaasti Mikkelissä vuoden ajan, ja prototyyppiä on esitelty messuilla ja erilaisissa tapahtumissa. Sarjavalmistukseen tulevassa vesijetissä on uusi runko, jota pystytään varustelemaan eri käyttäjäryhmien tarpeisiin.

”Tavoitteenamme on noin 200 vesijetin valmistus vuodessa Mikkelissä. Teemme ensin GT-version eli viimeisen päälle varustellun kilpaversion. Sen pohjalle voidaan rakentaa myös eri käyttötarkoituksiin, kuten viranomaisille tai huvi- ja kalastuskäyttöön sopivia versioita”, Viva Jets Oy:n toimitusjohtaja Timo Kronqvist sanoo.

ELY-keskuksen tekemän noin kolmensadantuhannen euron rahoituspäätöksen turvin käynnistetään sarjavalmistuslinjan rakentaminen. Hankkeen omarahoitusosuus on saatu kokoon jo aiemmin.

Sähköisten vesijettien piensarjavalmistus alkaa Mikkelissä vuoden 2025 aikana, ja seuraavana vuonna tuotantokapasiteetti toimii täysillä.

Vesijettien rungot yritys teettää alihankkijoillaan, jotta se voi keskittyä omaan, sähköiseen liikkumiseen liittyvään erikoisosaamiseensa sekä vesijettien varusteluun, testaukseen ja huoltoon.

”Käynnistämme piensarjavalmistusta rauhallisesti miettien, mitä valmistamme itse ja minkä hankimme alihankkijoilta. Eri käyttötarkoituksiin valmistettaviin laitteisiin hyödynnämme erilaisia sähkömoottoreita ja -akustoja sekä erikoiskomponentteja. Hyödynnämme Mikkelin sähköisen klusterin palveluita tuotannossamme.”

Yrityksellä on meneillään myös erillinen tuotekehityshanke, jossa kehitetään laitteen seuraavaa versiota, ja sille haetaan CE-merkintä, joka kertoo siitä, että tuote täyttää EU:n direktiivien ja asetusten vaatimukset.

Kun jettien valmistus pyörii täysillä, yritys työllistää Mikkelissä puolenkymmentä osaajaa.

Ennakkotilaukset kiinnostavat

Sähköisistä vesijeteistä on tehty jo noin 50 ennakkotilausta.

”Keräämme edelleen ennakkotilauksia kiinnostuneilta. Kevään aikana alamme myydä heille laitteita, kun toimitusajat vahvistuvat”, toimitusjohtaja Kronqvist kuvaa.

Kesällä 2025 yritys osallistuu messuille Monacossa ja seuraavana vuonna Düsseldorfissa Saksassa. Messuja hyödynnetään tilaisuutena esitellä tuotteet suurelle yleisölle.

”Ennakkotilauksen tehneitä kutsumme Mikkeliin tutustumaan laitteisiin. Haemme myös rahoitusta vauhdittamaan markkinointia ja myyntiä ulkomaille, missä päämarkkinamme ovat.”

Nimekkäitä sijoittajia mukana

Entinen Formula 1 -kuljettaja Mika Salo lähti jo alkuvaiheessa mukaan sijoittajaksi ja brändilähettilääksi. Toinen nimekkäistä brändilähettiläistä ja sijoittajista on jääkiekkovaikuttaja ja entinen pelaaja Jarmo Kekäläinen.

”Brändilähettiläillämme on hyvät kansainväliset verkostot, joiden kautta kuulemme vesijeteistä kiinnostuneista kohderyhmistä. Olemme erittäin tyytyväisiä, että meillä on nyt paikallisia tukijoita ja sijoittajia tulossa mukaan. Kerromme mielellämme sijoittamisesta kiinnostuneille tahoille lisää yhteistyömahdollisuuksista.”

Mikkeliin syntyi kevyen sähköisen liikkumisen klusteri

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy on koonnut Mikkeliin valtakunnallisen kevyen sähköisen liikkumisen klusterin.

Viva Jets Oy:n lisäksi klusteriin kuuluvat muun muassa sähköisten akustojen tuotantolinjan Mikkeliin tehnyt Aurora Powertrains, sähköveneitä kehittävä Valkama Watercrafts ja liikuteltavan DC-pikalatausaseman kehittänyt AMS Corporation. Mukana ovat myös eLyly-lumiskootterin kehittäjät.

Maan ensimmäisen sähköisen kevyen liikkumisen klusterin kokoajana on toiminut projektipäällikkö Marjo Niittuaho-Nastolin, joka on kehittämishankkeen avulla tukenut yrityksiä rahoituksen haussa, markkinoinnissa ja kansainvälistymisessä.

Klusteri ottaa mukaan uusia, sähköiseen kevyeen liikkumiseen tuotteita ja palveluita kehittäviä yrityksiä. Hanke päättyy heinäkuun lopussa 2025.

Sähköisen liikkumisen klusteri -hanke edistää yritysten, oppilaitosten, tutkimusyhteisön ja julkisorganisaatioiden välistä yhteistyötä. Hanketta osarahoittaa Euroopan Unionin Aluekehitysrahasto, rahoituksen myöntänyt viranomainen on Etelä-Savon ELY-keskus.

 

Lisätietoja:

Viva Jets Oy, toimitusjohtaja Timo Kronqvist, puh. 044 597 0609, sposti: timo.kronqvist(at)vivaelectricjets.com

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy, kehityspäällikkö Marjo Niittuaho-Nastolin, puh. 0440 361 615, sposti: marjo.niittuaho-nastolin(at)mikseimikkeli.fi

Lakkautetun Moision alakoulun käytettyjen rakennusmateriaalien pop up-myynti keräsi paljon väkeä

Kierrätyskeskus Uutta elämää Group järjesti 18.10.2024 yhdessä Mikkelin kaupungin ja Mikkelin kehitysyhtiö Miksein KIELO-hankkeen kanssa tänä vuonna jo toistamiseen käytettyjen rakennusmateriaalien pop up-myyntitapahtuman. Tapahtuma järjestettiin keväällä 2024 lakkautetulla Moision alakoululla Mikkelissä.

Syrjäisempi sijainti ei karkottanut asiakkaita

Tapahtumassa riitti kävijöitä ja kauppa kävi mukavasti. ”Olemme positiivisesti yllättyneitä, että näinkin moni löysi paikalle, koska kohde ei ole yhtä keskeisellä sijainnilla kuin viime kerralla, kun tapahtuma pidettiin entisellä Urheilupuiston koululla. Edes mökkisesongin päättyminen eikä syyslomien alku vähentäneet kävijämääriä.”, kertoi tapahtumassa myyjänä toiminut Teuvo Väisänen Uutta elämää Groupilta.

Tapahtuma kiinnosti kuluttajien lisäksi myös paikallislehden toimittajaa, joka piipahti haastattelemaan kävijöitä. Länsi-Savon artikkelin tapahtumasta voit lukea täältä: https://www.lansi-savo.fi/paikalliset/7992506 (maksumuurin takana).

Pihakiveys osoittautui tämän pop up-kohteen myyntihitiksi

Kohteesta myytiin sisätilojen materiaaleja sillä periaatteella, että ostaja itse irrottaa ja vie ostoksensa pois kohteesta saman päivän aikana. Kevyt irtain, kuten pulpetit ja pöydät oli jo toimitettu aiemmin paikalliseen jätteiden lajittelu- ja kierrätyskeskukseen hyödynnettäväksi materiaalina.

Tapahtumassa myytiin mm. käsipaperitelineet, vaatekoukut, väliovet karmeineen, rosteriset käsienpesualtaat, puolapuut, paloletkut, keskusradio, valaisimia sekä pihakiveystä. Kohteessa todetut sisäilmaongelmat eivät hidastaneet myyntiä, ennemminkin myyntiä heikensi, että materiaalit, kuten kaapistot olivat hankalasti ehjänä purettavia tai ettei kyseisille materiaaleille ollut tarvetta. Ostoon kannusti materiaalien hiilineutraalius, kohteen historia, edulliset hinnat ja luotto siihen, että vanhemmat materiaalit kestävät kulutusta.

Osa pihakivetyksestä oli purettu Uutta elämää Groupin työntekijöiden toimesta valmiiksi kuljetuslavoille edesauttamaan myyntiä. Kivet osoittautuivatkin tämän kohteen osalta myydyimmäksi tuotteeksi, sillä niitä myytiin yhteensä n. 150m2 Kierrätyskeskuksen myyjät hinnoittelivat tuotteet. Myyntituotoilla saatiin katettua kierrätyskeskuksen myyjien palkat ja tuottoakin tuli, joten päivä oli myös sen osalta onnistunut.

Rakennuksen julkisivu ja väliseinät oli muurattu tiilistä, joka on kestävä, helposti uudelleenkäyttöön soveltuva materiaali. Tiiliä ei valitettavasti tässä vaiheessa päästy myymään uuteen käyttöön, koska virallista purkupäätöstä tai aikataulua ei ole vielä tehty.

Koulun keittiöön oli jätetty kevyempää irtaimistoa pop up-myyntiin. Kuva: Jenina Luotolampi, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy
Kuvassa vaaleita puuovia lastattuna auton peräkärryn kyytiin.
Koulurakennuksen väliovia karmeineen lastattuna ostajan peräkärryn kyytiin. Kuva: Jenina Luotolampi, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy

Menestyksekkäistä pop up-tapahtumista huolimatta jatko ei ole varmaa

Tapahtumien menestyksestä huolimatta käytettyjen rakennusmateriaalien jälleenmyynti Mikkelissä voi taantua. Ei ole siis vielä täysin selvää, millä resursseilla ja kenen toimesta tätä olisi mahdollista jatkaa KIELO-hankkeen päättymisen jälkeen.

Yhtenä ratkaisuna tähän haasteeseen voisi olla, että houkutellaan Etelä-Suomessa käytettyjen rakennusmateriaalien ja irtaimiston jälleenmyyntiin erikoistuneita yrityksiä sijoittumaan Mikkeliin. Toinen vaihtoehto olisi uusien toimijoiden tulo alalle, materiaalista ja kohteista ei näillä näkymin Etelä-Savossa tule olemaan pulaa.

Aiheesta lisää

Lue vinkit oman käytettyjen rakennusmateriaalien pop up-myyntitapahtumasi järjestämiseen täältä.

Lue Urheilupuiston koulun pop upissa myydyistä materiaaleista lisää täältä.

Käytettyjen rakennusmateriaalien ehjänä irrotukseen, kunnostukseen ja myyntiin liittyvistä liiketoimintamahdollisuuksista voit ottaa matalalla kynnyksellä yhteyttä KIELO-hankkeen projektipäällikköön Jenina Luotolampeen jenina.luotolampi@mikseimikkeli.fi tai p. +358 50 3459 403.

 

Teksti ja kuvat: Jenina Luotolampi, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy

Artikkeli ja tapahtuma on osa KIELO – Kiertotalousloikka rakennusmateriaalien uudelleenkäytön parantamiseksi Mikkelissä -hankkeen toimenpiteitä. KIELO-hanke on Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun yhteinen ryhmähanke. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama ja tuen on myöntänyt Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.

Mikkelissä myydään jälleen purkukohteesta rakennusmateriaaleja uuteen käyttöön

Mikkelissä kierrätyskeskus Uutta Elämää järjestää jälleen kaikille avoimen käytettyjen rakennusmateriaalien pop up -myyntitapahtuman. Pop up-myynti tarjoaa mahdollisuuden hankkia edullisesti hyväkuntoisia rakennus- ja sisustusmateriaaleja. Tapahtuma pidetään perjantaina 18.10.2024 klo 9.00–13.00 Moision lakkautetulla alakoululla, osoitteessa Kyläkouluntie 2, 50500 Mikkeli.

Myynnissä materiaaleja pihakivistä käsienpesualtaisiin

Pop up -myyntitapahtumassa on tarjolla laaja valikoima rakennuksessa kiinteästi kiinni olevia tuotteita, kuten sisäpintojen puuverhoilua, hyllyjä, sisäikkunoita, seinäpeilejä, pihakiveystä, koripallotelineitä, puolapuita ja käsienpesualtaita sekä paljon muuta. Huom! Kohteessa on todettu sisäilmaongelmia.

Kaikki tuotteet myydään suoraan kohteesta yrityksille ja yksityisille kuluttajille edullisin hinnoin. Ostajien tulee irrottaa tuotteet itse omilla työkaluilla sekä huolehtia niiden kantamisesta sekä kuljetuksesta pois rakennuksesta ja tontilta tapahtumapäivänä. Maksuvälineenä käy pankkikortti.

Tapahtuman järjestäjinä toimivat Mikkelin kaupunki, kierrätyskeskus Uutta Elämää Group ja Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy. Tapahtuma on osa EU-rahoitteisen KIELO-hankkeen toimenpiteitä sekä osa Mikkelin kiertotalouspäiviä.

Tarkemmat tiedot tapahtumasta löytyvät osoitteesta: www.mikseimikkeli.fi/tapahtumat

Urheilupuiston koululla elokuussa pidetyssä pop upissa hyvin väkeä

Tapahtuman tarkoituksena on kokeilla kiertotalouden uusia liiketoimintamalleja käytännössä sekä pidentää kohteen hyväkuntoisten rakennus- ja sisustusmateriaalien käyttöikää ja saattaa niitä uusiin käyttökohteisiin sen sijaan, että ne toimitettaisiin kierrätys- ja lajittelukeskukseen hyödynnettäväksi materiaalina.

“Elokuussa 2024 Urheilupuiston koululla pidetty käytettyjen rakennusmateriaalien myyntitapahtuma ylitti odotukset, jonka vuoksi Mikkelin kaupunki pyysi meitä järjestämään pop up -myyntitapahtuman myös Moision koululla.”, kertoo Pauliina Kuukka Uutta Elämää Groupilta.

Etelä-Savoon kaivattaisiin uusia rohkeita toimijoita kiertotalouteen

”Rakennusmateriaalien uudelleenkäyttö vähentää rakentamisesta aiheutuvaa luonnonvarojen kulutusta ja hiilijalanjälkeä. Kiertotalous tuo yrityksille uusia liiketoimintamahdollisuuksia, kuten materiaalien myyntiä, kunnostuspalveluja ja logistiikkaratkaisuja. Aina nämä toiminnot eivät ole kierrätyskeskuksen toteutettavissa, jonka vuoksi Etelä-Savoon kaivattaisiin uusia rohkeita toimijoita.”, kertoo KIELO-hankkeen projektipäällikkö Jenina Luotolampi Mikkelin kehitysyhtiö Mikseiltä.

 

Teksti ja kuvat: Jenina Luotolampi, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy

Artikkeli on osa KIELO – Kiertotalousloikka rakennusmateriaalien uudelleenkäytön parantamiseksi Mikkelissä -hankkeen toimenpiteitä. KIELO-hanke on Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun yhteinen ryhmähanke. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama ja tuen on myöntänyt Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.

edessä kättelevät kädet, taustalla rivissä ihmisiä

Yrittäjillä on tarvetta suunnitelmalliselle omistajanvaihdoksen valmistelulle

Mikkelin ja Savonlinnan alueilla on otettu merkittäviä askelia paikallisen yritystoiminnan jatkuvuuden ja kehityksen varmistamiseksi HELMI-hankkeen myötä. Vuoden aikana HELMI-hankeen henkilöstö on kontaktoinut yhteensä liki 500 yritystä, joista viimeisemmän puolen vuoden aikana noin 160 yritystä, Mikkelin ja Savonlinnan alueilla. Yhteydenottojen tavoitteena on ollut herätellä mikroyrityksiä ennakoimaan ja suunnittelemaan liiketoimintansa jatkuvuutta.

Nyt esille nousevat tulokset ovat kontaktoinnin viimeiseltä puolelta vuodelta:

Suurin osa (41 %) palvelutarpeista hankkeen toiminta-alueella keskittyy omistajanvaihdospalveluihin. ”Tämä kertoo siitä, että yrittäjien keskuudessa on tarvetta suunnitelmalliselle omistajanvaihdoksen valmistelulle ja prosessin tukemiselle” kertoo projektipäällikkö Kirsi Mättölä Mikkelin kehitysyhtiö Mikseistä.

Kontaktoiduista yrityksistä noin puolet suunnittelee muutosta yritystoiminnan jatkuvuuteen, joko myymällä tai lopettamalla liiketoiminnan. Alle kymmenen prosenttia näistä yrityksistä on ilmoittanut tarvitsevansa neuvontaa yrityksen hallittuun lopettamiseen, koska yrityksen/yrittäjyyden jatkonäkymiä omistajanvaihdoksen myötä ei nähdä todennäköiseksi.

Kehittäminen yleensä loppuu mikroyritysten kohdalla jo useita vuosia ennen omistajanvaihdosta, näin ollen kehittämishaluttomuus koskee todennäköisesti myös useimpia omistajanvaihdosta suunnittelevia yrityksiä. Tämä voi olla huolestuttavaa omistajanvaihdosten ja liiketoiminnan jatkuvuuden kannalta, sillä kehittämishaluttomuus voi laskea yrityksen houkuttelevuutta ostajien silmissä ja vaikeuttaa omistajanvaihdoksia.

Kontaktoinnin tulokset viittaat siihen, että monet yrittäjät eivät valmistele yritystään tulevaisuutta varten. Yrityksistä 15 % on ilmoittanut olevansa ns. stabiilissa tilassa, mikä tarkoittaa, että ne eivät aktiivisesti hae muutosta tai tee kehittäviä toimenpiteitä. Nämä seikat voivat vaikeuttaa omistajanvaihdosta ja vähentää yrityksen arvoa potentiaalisten ostajien silmissä.

”Valitettavasti edelleen koemme haasteita yrittäjien tavoittamisessa. Hankkeen kohderyhmän yrityksistä jopa 25 %:lla yritystoiminta on jo loppunut, yrittäjää ei ole tavoitettu tai yrittäjä ei ole kokenut tarvitsevansa hankkeen tarjoamia palveluja.” toteaa Kirsi Mättölä.

Tuloksista on kuitenkin havaittavissa myös positiivisia asioita: 13 % kohderyhmän yrityksistä on selkeästi halukkaita aktiivisesti kehittämään ja laajentamaan toimintaansa. Tämä luo mahdollisuuksia alueen yritystoiminnan kasvulle ja elinvoimaisuudelle.

Positiivista on myös se, että omistajanvaihdosprosessit on saatu käyntiin viimeisen puolen vuoden aikana noin 70 yrityksessä eli yli 40 %:ssa kontaktoiduista yrityksistä. Tämä on johtanut noin 25 toteutuneeseen omistajanvaihdokseen, mikä on merkittävä määrä mm. alueiden elinvoimaisuuden ja työpaikkojen säilymisen kannalta.

Lisätietoja

Projektipäällikkö Kirsi Mättölä, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy, puh. 0440 361 606, kirsi.mattola@mikseimikkeli.fi

Yritysvalmentaja Pekka Turunen, Itä-Savon Uusyrityskeskus, puh. 041 311 7309, pekka.turunen@savonlinna.fi

HELMI-hankkeen, jonka toteuttajina toimivat Mikkelin kehitysyhtiö Miksei, Mikkelin seudun Uusyrityskeskus sekä Itä-Savon Uusyrityskeskus, rahoituksesta vastaavat Euroopan aluekehitysrahasto ja Etelä-Savon Maakuntaliitto.

Vasemmalla Eurolippu, jonka vieressä sinistä tekstiä

hymyilevä nainen, jolla on vaaleat pitkät hiukset ja valkoinen paita

Nina Rasola päätyi 27-vuotiaana opiskelijana osakeyhtiön johtoon isänsä kuoleman jälkeen ja kehottaa yrittäjiä varautumaan pahimpaan: ”Joka yrityksellä pitäisi olla musta laatikko hätätapauksiin”

Harva joutuu työelämässään niin kovaan paikkaan, kun Nina Rasola elokuussa 2000. Rasolan isä, RL-Palvelut Oy:n toimitusjohtaja ja pääomistaja Risto Rasola kuoli tapaturmaisesti 60-vuotiaana

Neljä päivää myöhemmin Nina Rasola palasi ulkomailta Mikkeliin ja 27-vuotiaasta opiskelijasta tuli osakeyhtiön toimitusjohtaja.

– Se oli hyppy syvään päätyyn. Olin ollut parina vuotena kesätöissä isän firmassa, mutta muuta en yrityksen toiminnasta tiennyt, Rasola muistelee.

Risto Rasola ei käyttänyt työssään tietokonetta eikä jättänyt jälkeensä muistiinpanoja tai virallisia dokumentteja.
Yrityksessä oli kuitenkin töissä yksi henkilö, joka oli perillä taloudesta ja hallinnosta. Lisäksi asiakkuudet oli kirjattu sähköiseen ohjelmistoon.

– Hallintoihminen ja asiakasrekisteri olivat meidän pelastuksemme, joita ilman emme olisi selvinneet, Rasola myöntää.

rekka-autoja ajaa jonossa

Varautuminen helpottaa läheisiä

Nina Rasolalle oli selvää, että yrityksen toiminta jatketaan, vaikka yllätyksiä putkahteli esiin. Oli lupa-asioita, sopimusten epäselvyyksiä ja yrityksen talousvaikeuksia sekä kymmenkunta työntekijää, joista täytyi pitää huolta.

Nuori nainen kohtasi myös ennakkoluuloja ympäristöhuoltoalan yrityksen toimitusjohtajana.

– Nuoruus pelasti, Rasola hymähtää.

Nina omistaa siskonsa Inga Rasolan kanssa osakeyhtiön yhdessä. Elokuu 2000 on jättänyt jälkensä ja nykyisin yrityksellä on varautumissuunnitelma avainhenkilöiden kuolemaan tai pysyvään työkyvyttömyyteen liittyen.

Kaikki mahdollinen dokumentaatio, kuten vakuutukset ja sopimukset, on useamman henkilön saatavilla. Valtuuksia on jaettu virallisessa Suomi.fi -palvelussa laajasti ja asiakasrekisteri pidetään ajan tasalla.

Myös käyttöoikeuksia erilaisiin sähköisiin järjestelmiin, kuten sosiaaliseen mediaan ja yhtiön sähköpostiin, on monilla henkilöillä.

Osakeyhtiön hallituksessa on jaettu vastuita riskien hallinnan näkökulmasta. Hallitus arvioi ja päivittää tilannetta säännöllisesti.

– Haluamme helpottaa läheisten ja lasten taakkaa surun keskellä, Rasola sanoo.

Käytäntö on kuolemantapauksissa raaka

Suomessa on valtava määrä yrityksiä, joissa yrittäjän kuolemaan tai pysyvään työkyvyttömyyteen ei ole varauduttu. Erityisen paljon on yhden ihmisen toiminimiyrityksiä, joissa tilannetta ei ole ajateltu.

Yrityksen avainhenkilöstä luopuminen on kaikissa tilanteissa menetys, mutta erityisesti kuolemantapauksissa käytäntö on raaka.

Yritystoimintaan liittyy yrityksen koosta ja yritysmuodosta riippumatta sopimuksia ja velvoitteita, mitkä eivät automaattisesti pääty yrittäjän kuolemaan. Kulut juoksevat yhä.

– Kuolemantapauksessa asiointikanavat menevät poikki heti. Mikäli valtuutuksia asioiden hoitamiseen ei ole kenellekään, voi mennä viikkoja tai jopa kuukausia, ennen kuin pystyy tekemään yhtään mitään, Nina Rasola huomauttaa.

Yrityksen avainhenkilöllä on lisäksi aina hiljaista tietoa, joka voi olla toiminnan kannalta kaikkein arvokkainta.

Rasola sanoo oman kokemuksensa perusteella, että jokaisella yrityksellä pitäisi olla ”musta laatikko”.

– Kun kaikilla yrittäjillä olisi edes yksi paperi, josta löytyy kaikki tarvittava, jopa sitä hiljaista tietoa eli sellainen musta laatikko, joka avataan vain hätätapauksessa.

Maksuton koulutus kaikille yrittäjille

Itä-Savon Uusyrityskeskus, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy ja Mikkelin Seudun Uusyrityskeskus haluavat herätellä yrittäjiä miettimään yrityksensä ja läheistensä tulevaisuutta mahdollisissa kriisitilanteissa.

Keskiviikkona 18. syyskuuta 2024 kello 15-16.30 järjestetään maksuton koulutus siitä, mitä tapahtuu, jos yrittäjä itse ei enää kykene hoitamaan yrityksen asioita.

– Kaikille yrittäjille avoimessa koulutuksessa käsitellään sitä, millaisia oikeudellisia toimenpiteitä tarvitaan, mikäli yrittäjä kuolee äkillisesti tai tulee pysyvästi työkyvyttömäksi, kertoo Miksein yrityskehittäjä Kirsi Mättölä.

Koulutuksessa käydään läpi tärkeimmät juridiset asiakirjat, jotka jokaisella yrittäjällä kannattaa olla kunnossa.
Lisäksi koulutus tarjoaa myös käytännönläheisiä neuvoja ja työkaluja siihen, miten yrittäjä voi varautua elämän yllättäviin käänteisiin.

Kouluttajana toimii lakimies, varatuomari, OTM Harri Skopa, Lakiasiaintoimisto Saimaa Oy. Tilaisuus toteutetaan Teams-etäyhteydellä ja linkki lähetetään ilmoittautuneille. Ilmoittaudu 13.9. mennessä!

Teksti: Tanja Rihu
Kuva: RL-Palvelut Oy

HELMI- hankkeessa edistämme liiketoimintojen jatkuvuutta ja yritysten kasvua mm. onnistuneiden omistajanvaihdosten kautta. Tarjoamme yrityksille omistajanvaihdokseen luottamuksellista ja maksutonta neuvontaa. Hankkeen toteuttajina toimivat Mikkelin kehitysyhtiö Miksei, Mikkelin seudun Uusyrityskeskus sekä Itä-Savon Uusyrityskeskus, ja rahoituksesta vastaavat Euroopan aluekehitysrahasto ja Etelä-Savon Maakuntaliitto.

Vinkit käytettyjen rakennusmateriaalien pop up-myyntitapahtuman järjestämiseen

Omistatko rakennuksen, joka tullaan saneeraamaan tai purkamaan? Voit pidentää kohteen irtaimiston ja rakennusmateriaalien käyttöikää esimerkiksi järjestämällä kohteessa pop up-myyntitapahtuman.

EU-rahoitteinen KIELO-hanke järjesti Mikkelissä purkukohteen pop up-myyntitapahtuman paikallisen kierrätyskeskus Uutta Elämään ja Mikkelin kaupungin kanssa, lue kooste tapahtuman tunnelmista täältä. Innostuitko? Nappaa tästä artikkelista KIELO-hankkeen vinkit käytettyjen rakennusmateriaalien pop up-myyntitapahtuman järjestämiseen!

Vinkit käytettyjen rakennusmateriaalien pop up-myyntitapahtuman järjestämiseen:

  • Käykää yhdessä myyjän ja kiinteistön omistajan kanssa tutustumassa myyntikohteeseen paikan päällä hyvissä ajoin etukäteen. Sopikaa mm. myynnin ajankohta, myytävät tuotteet hintoineen, irrotustapa, tarjotaanko tuotteille kanto- ja/tai poiskuljetuspalvelua, käytettävissä olevat henkilöstöresurssit, markkinointikanavat sekä vastuukysymykset.
  • Varaa aikaa myyjälle tutustua kohteeseen
    • Ennakkomainokset myytävistä tuotteista lisäävät tapahtuman houkuttelevuutta.
    • Asiakkaille on miellyttävämpää, kun heitä voi myyntipäivänä ohjata isossa kohteessa jo suoraan tiettyyn suuntaan mistä mitäkin löytyy.
  • Sopikaa hyvissä ajoin vastuuhenkilöt tapahtuman markkinointiin ja itse myyntipäivälle
    • Varatkaa riittävästi maksupäätteitä ja henkilökuntaa tapahtumapäivälle.
    • Useampi myyntipäivä helpottaa myyntiä, koska ostajille voi herätä tapahtuman aikana innostus ostaa useampia tuotteita, eikä kaikkea välttämättä ehdi saman päivän aikana irrottamaan ja viemään pois.
    • Ennakkomarkkinoinnin lisäksi kannattaa huomioida, että tienvarsimainonta kerää mukavasti lisää kävijöitä itse tapahtumapäivänä.
  • Jos kohteessa on sisäilmaongelmia tai muuta, joka voi aiheuttaa terveyshaittaa, arvioikaa tapauskohtaisesti siihen liittyvät riskit ja muistakaa viestiä asiasta avoimesti.
  • Myös FIGBC:ltä löytyy ohjeita pop up-myyntitapahtuman järjestämiseen: https://figbc.fi/julkaisut/ideakortti-nain-jarjestat-purkumateriaalien-kierratyksen-pop-up-tapahtuman
  • Esimerkin tapahtuman viestinnästä löydät Mikkelin kaupunkilehden artikkelista: https://www.mikkelinkaupunkilehti.fi/paikalliset/7331323

 

Käytettyjen rakennusmateriaalien ehjänä irrotukseen, kunnostukseen ja myyntiin liittyvistä liiketoimintamahdollisuuksista voit ottaa matalalla kynnyksellä yhteyttä KIELO-hankkeen projektipäällikköön Jenina Luotolampeen jenina.luotolampi@mikseimikkeli.fi tai p. +358 50 3459 403.

 

Teksti ja kuvat: Jenina Luotolampi, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy

Artikkeli on osa KIELO – Kiertotalousloikka rakennusmateriaalien uudelleenkäytön parantamiseksi Mikkelissä -hankkeen toimenpiteitä. KIELO-hanke on Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun yhteinen ryhmähanke. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama ja tuen on myöntänyt Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.

Myyntipöytä Urheilupuiston koulun pääsisäänkäynnin edessä.

Käytettyjen rakennusmateriaalien pop up-myyntitapahtuma Mikkelissä onnistui yli odotusten

Kierrätyskeskus Uutta Elämää, Mikkelin kaupunki ja Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n EU-rahoitteinen KIELO-hanke järjestivät yhdessä kaikille avoimen käytettyjen rakennusmateriaalien pop up-myyntitapahtuman purkupäätöksen saaneella Urheilupuiston koululla aurinkoisena elokuun perjantaina 9.8.2024 klo 10-15. Tapahtuma oli osa Mikkelin kiertotalouspäiviä.

Pop up-myyntitapahtumassa mukavasti kävijöitä ja löytämisen iloa

Tapahtuma keräsi hyvin väkeä, noin 80 kävijää ikähaarukaltaan alle kouluikäisestä eläkeläiseen. Kävijöissä oli rakennusalan yrittäjiä sekä yksityisiä ihmisiä, joista osa oli tullut myyntipäivään ostamisen sijaan nostalgisoimaan vanhoja muistoja vuonna 1951 valmistuneen koulun tiloihin.

Tapahtuma toteutettiin niin, että ostajat saivat kierrellä ja tutustua kohteeseen vapaasti tapahtuman aikana. Mikäli kohteesta löytyi jotakin mieleistä ostettavaa, ostaja neuvotteli hinnasta kierrätyskeskuksen myyjän kanssa, maksoi tuotteen, irrotti tuotteet itse omin työkaluin ja vei ostoksensa pois kohteesta tapahtuman aikana.

Vaikka hinnat olivat alhaiset vaihdellen 0,5 eurosta 80 euroon, saatiin tapahtumasta mukavasti myyntituottoa kierrätyskeskukselle. Ennen kaikkea tärkeintä oli, että kävijät tekivät hyviä löytöjä ja että hyväkuntoisten tuotteiden elinkaarta saatiin pidennettyä sen sijaan, että ne olisi toimitettu rakennuksen purkamisen yhteydessä paikalliseen Metsäsairila Oy:n jätteiden lajittelu- ja kierrätyskeskukseen jatkojalostettavaksi materiaalina.

Suihkun sekoittajia, vessanpönttö ja käsienpesuallas pakettiauton kyydissä.
Suihkun sekoittajat, käsienpesualtaat ja vessanpöntöt tekivät kauppansa pop up-myyntitapahtumassa. Kuva: Jenina Luotolampi, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Ostajia kiinnostivat erityisesti väliovet ja kostean tilan kalusteet

Kohteesta myytiin laidasta laitaan kohteessa kiinteästi kiinni olevia materiaaleja, kuten väliovia karmeineen, kaapistoja, käsienpesualtaita, vessanpönttöjä, suihkun sekoittajia, suihkuseiniä ja erikoisempia tuotteita, kuten puolapuita, metallisia suojakaiteita ja teknisen työn pöytiä. Ostajille tehtyjen haastattelujen perusteella materiaalit jatkoivat elämäänsä ihmisten autotalleissa, harrastetiloissa tai mökeillä.

Koska kohde oli ollut viisi vuotta tyhjillään ja todettu jo sitä ennen sisäilmaongelmaiseksi, tapahtumassa myytävistä oli rajattu pois tekstiilit ja kevyt irtaimisto. Myytävien tuotteiden turvallisuudesta, terveellisyydestä ja takuusta otti vastuun ostaja itse. Moni kävijä toivoi, että olisi voinut ostaa kotiinsa pienen palan kohteen historiaa esimerkiksi tuolin muodossa, koska eivät vie kotona niin paljoa tilaa kuin esimerkiksi kaapistot. Kävijöille kerrottiin sisäilmaongelmista ja tarjottiin hengityssuojainta rakennuksen ulko-ovella.

Ostajia olisi löytynyt myös mm. kohteen pihakiveyksille, ulkotilojen teräsportaille, räystäspelleille, mutta niitä kohteesta ei voitu myydä, koska kohteelle ei ollut vielä myönnetty purkulupaa.

Metalliset kaiteet nojaavat rakennuksen seinään odottaen uutta omistajaansa
Koulun sisätiloissa olleet suojakaiteet saavat uuden käyttötarkoituksen puutarhassa. Kuva: Jenina Luotolampi, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy

 

 

 

 

Koulusta irrotetut väliovet pakattuna henkilöauton kyytiin
Väliovet karmeineen olivat yksi eniten myyty rakennusmateriaali tapahtumassa. Kuva: Jenina Luotolampi, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy

Positiiviset kokemukset tapahtumasta kannustavat jatkamaan materiaalien myyntiä

Koska tapahtuma onnistui yli odotusten, Mikkelin kaupunki haluaa tehdä jatkossa vastaavan tyyppistä yhteistyötä kierrätyskeskus Uutta Elämään kanssa tulevissa purkukohteissa.

Aina yhteistyö ei rajallisten resurssien takia ole kuitenkaan mahdollista kierrätyskeskuksen kanssa, jonka vuoksi alalle kaivattaisiin uutta liiketoimintaa erityisesti Etelä-Savon alueelle, jossa purkua ja saneerausta tullaan lähivuosina tekemään runsaasti.

Hyvä esimerkki liiketoiminnasta on pääkaupunkiseudulla ja Päijät-Hämeessä toimiva kierrätysoperaattori Risain Oy, jonka avulla kiinteistönomistaja saa myyntiprosessin lisäksi osan kohteen myyntituotosta ja myytyjen tuotteiden hiilikädenjälkilaskelmat.

Sisäilmaongelmien kannalta jatkoa ajatellen olisi ihanteellista, jos purkukohteiden hyväkuntoiset materiaalit saataisiin myyntiin kohteesta jo ennen lämmityksen ja ilmanvaihdon katkaisemista.

Innostuitko?

Lue vinkit oman käytettyjen rakennusmateriaalien pop up-myyntitapahtumasi järjestämiseen täältä.

Käytettyjen rakennusmateriaalien ehjänä irrotukseen, kunnostukseen ja myyntiin liittyvistä liiketoimintamahdollisuuksista voit ottaa matalalla kynnyksellä yhteyttä KIELO-hankkeen projektipäällikköön Jenina Luotolampeen jenina.luotolampi@mikseimikkeli.fi tai p. +358 50 3459 403.

 

Teksti ja kuvat: Jenina Luotolampi, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy

Artikkeli on osa KIELO – Kiertotalousloikka rakennusmateriaalien uudelleenkäytön parantamiseksi Mikkelissä -hankkeen toimenpiteitä. KIELO-hanke on Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun yhteinen ryhmähanke. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama ja tuen on myöntänyt Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.

 

Kuluttajien kysyntään vastataan järjestämällä kaikille avoin käytettyjen rakennusmateriaalien pop up -myyntitapahtuma

Purku- tai saneerauskohteen irtaimiston ja rakennusmateriaalien jälleenmyynti on yksi kiertotalouden tuoma uusi liiketoimintamahdollisuus yrityksille. Tätä kokeillaan Mikkelissä konkreettisesti elokuun alussa Urheilupuiston koululla kaikille avoimessa käytettyjen rakennusmateriaalien pop up-myyntitapahtumassa.

Tapahtumassa kierrätyskeskus Uutta Elämää Group myy suoraan kohteesta yrityksille sekä yksityisille kuluttajille hyväkuntoisia rakennus- ja sisustusmateriaaleja edullisin hinnoin. Myytäviin tuotteisiin sisältyy rakennuksessa kiinteästi kiinni olevia tuotteita, kuten hyllyjä, sisäikkunoita, sisäväliovia, seinäpeilejä, liitu- ja tussitauluja, suihkukaappeja, suihkuväliseiniä, vessanpyttyjä, käsienpesualtaita sekä paljon muuta.

Pop up -myynti järjestetään Urheilupuiston koululla (Anni Swanin katu 6, 50100 Mikkeli) perjantaina 9.8.2024 klo 10–15. Ostajien tulee irrottaa tuotteet itse omin työkaluin sekä huolehtia niiden kantamisesta sekä kuljetuksesta pois rakennuksesta ja tontilta ostamisen jälkeen. Maksuvälineenä käy pankkikortti. Kohteessa on todettu sisäilmaongelmia. Tarkemmat lisätiedot tapahtumasta löytyy osoitteesta: www.mikseimikkeli.fi/tapahtumat

Rakennusmateriaalien uudelleenkäytöllä säästetään luonnonvaroja

Pop up -myyntikokeilun tarkoituksena on pidentää hyväkuntoisten rakennus- ja sisustusmateriaalien käyttöikää saattamalla niitä korkea-arvoisempaan käyttöön uusiin käyttökohteisiin sellaisenaan sen sijaan, että ne toimitettaisiin Metsäsairilan kierrätys- ja lajittelukeskukseen hyödynnettäväksi materiaalina.

”Meiltä kysellään säännöllisesti käytettyjen rakennusosien perään ja päätettiin vastata kysyntään järjestämällä pop up-myyntitapahtuma suoraan kohteesta.”, kertoo Pauliina Kuukka Uutta Elämää Groupilta.

”Rakentamisessa käytetään 50 % kaikista maailman luonnonvaroista. Rakennussektori tuottaa globaalisti noin 35 % kasvihuonekaasupäästöistä ja 30 % jätteestä. Lisäksi rakentamisen aiheuttama maankäyttö sekä raaka-aineiden kulutus vaikuttavat merkittävästi sekä luontoon että ilmastoon. Näiden haasteiden taklaamiseksi tulemme järjestämään ensimmäisten joukossa tämän kohteen tontin kilpailutuksen niin, että ostajan on keksittävä rakennuksen materiaaleille uutta käyttöä. Kohteen arvokas historia jatkuu myös ihmisten kotona pop up -myynnistä ostettujen tuotteiden mukana.” kertoo Kalle Räinä Mikkelin kaupungilta.

”Käytettyjen rakennusmateriaalien irrotus, kunnostus ja myynti ovat kiertotalouden tuomia uusia liiketoimintamahdollisuuksia paikallisille yrityksille. Esimerkiksi Päijät-Hämeessä ja pääkaupunkiseudulla toimiva kiertotalousoperaattori Risain Oy:n liiketoimintamalli perustuu purku- ja saneerauskohteiden irtaimiston ja rakennusosien myynnin edistämiseen sekä projektin tulosten raportointiin. Tämän tyyppiselle liiketoiminnalle olisi myös Etelä-Savossa kysyntää.”, kertoo KIELO-hankkeen projektipäällikkö Jenina Luotolampi Mikkelin kehitysyhtiö Mikseiltä.

Tapahtuma järjestetään yhteistyössä Mikkelin kaupungin, Uutta Elämää Groupin ja Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n kanssa. Tapahtuma on osa EU-rahoitteisen KIELO (Kiertotalousloikka rakennusmateriaalien uudelleenkäytön parantamiseksi Mikkelissä) -hankkeen toimenpiteitä sekä osa Mikkelin kiertotalouspäiviä.

Lisätiedot:

Jenina Luotolampi, projektipäällikkö, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy, puh. 050 345 9403, jenina.luotolampi@mikseimikkeli.fi

Kolme iloista miestä seisoo työvaatteissa lautapinojen edessä

Vientiyritys Misawa Homes of Finland toimii Mikkelissä, koska täällä on tarjolla energiaa ja luonnonvaroja

Tässä juttusarjassa esittelemme Mikkeliin sijoittuneita yrityksiä. Misawa Homes of Finlandin saha on toiminut Mikkelissä vuodesta 1994. Mikkeliin sijoittumisessa ratkaisivat tehokas energian saanti sahalaitokselle, laadukkaat luonnonvarat ja kaupungin johdon aktiivisuus. 

Misawa Homes of Finlandin saha Mikkelin Pursialassa on mikkeliläisittäin ja myös koko valtakunnan mittakaavassa harvinainen yritys.

Sahalla valmistetaan puutavaraa suomalaisesta kuusesta. Koko tuotanto, joka on pääasiassa erikoismittaista lankkua, viedään Japaniin jatkojalostettavaksi liimapuuksi, ja sitä käytetään pääosin Misawa Homes -yrityksen rakentamien pientalojen rungoissa.

Misawan saha perustettiin Mikkeliin vuonna 1994. Se oli aikanaan toinen japanilainen yhtiö Suomessa.

Toimitusjohtaja Hitoshi Hayashin mukaan yhtiö päätyi aikoinaan etsimään paikkaa sahalle Suomesta, sillä se ei saanut tarvitsemaansa laatua toimittajiltaan Pohjois-Amerikasta ja Kanadasta.

– Toimimme aiemmin Yhdysvalloissa ja Kanadassa, mutta tuolloin siellä oli epävakaat markkinat ja myös puutavaran hinta nousi. Tutkimme eri alueita, joilla voisimme toimia. Suomessa markkinoiden riski oli pienempi ja tarjolla oli laadukasta ja tasalaatuista puutavaraa, Hayashi sanoo.

Laadukkaan puun lisäksi sekin puolsi Suomeen tuloa, että puun korjuuketju oli tehokas ja puuta osattiin Suomessa käsitellä.

Misawa Homes of Finlandin tehdaspäällikkö Pasi Lähdelahti muistelee, että iso tekijä Misawan sijoittumisessa Mikkeliin 1990-luvulla oli se, että silloinen kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta ja apulaiskaupunginjohtaja Eero Kaitainen olivat yhtiön suuntaan aktiivisia.

– Mikkelissä tehtiin aktiivisesti töitä, jotta sahalle löytyisi hyvä paikka, Lähdelahti sanoo.

Paikka löytyi Pursialasta, jossa samalla paikalla oli aiemminkin sijainnut vanha saha, ja uuden sahan tarvitsema infrastruktuuri tontille kulkevine ratoineen oli valmiina.

Energiaa viereiseltä laitokselta, puumassaa energiaksi

Kolme merkittävää seikkaa ratkaisi Mikkeliin sijoittumisen.

Yksi tärkeimmistä syistä on yhteistyö Etelä-Savon Energian (Ese) kanssa, josta on ollut molemmille yhtiöille hyötyä. Misawa Homesin saha sijaitsee aivan Esen lämpölaitoksen vieressä.

– Käytämme Eseltä saatavaa sähkö- ja lämpöenergiaa, ja myymme meiltä puumassaa ja sahanpurua energiaksi Eselle, Hitoshi Hayashi kertoo.

Esen laitoksesta kulkee sahalle rakennettu putki, jota pitkin energia kulkee. Vastineeksi Misawa tuottaa puumassallaan noin 8–10 prosenttia Mikkelin lämpöenergiasta.

Toinen syy, jonka vuoksi Misawa halusi Mikkeliin, olivat luonnonvarat.

– 1990-luvulla kuusitukkia oli meilläpäin hyvin tarjolla, Pasi Lähdelahti sanoo.

Suomalaisen kuusen veroista ei kasva monessa paikassa maailmassa, ja Mikkelin ympäristössä sitä on ollut hyvin saatavilla.

Luonnonvaroista huolehtiminen on Misawalle erityisen tärkeää. Yhtiössä on ollut jo vuosien ajan tapana käydä istuttamassa puita Etelä-Savon metsiin yhdessä asiakkaidensa kanssa.

Kolmas ratkaiseva asia oli Mikkelin sijainti Suomen kartalla. Lähin merisatama on suhteellisen lähellä kaupunkia: Mikkelistä on vain noin 150 kilometrin matka Kotkan satamaan, jonne kuljetusliike vie valmiin puutavaran ja josta se lähtee aluksella merta pitkin ensin Saksaan ja sitten Japaniin.

Samat kolme syytä tuovat Misawa Homesille hyötyjä, joiden vuoksi sen kannattaa toimia Mikkelissä edelleen.

– Pystymme tuottamaan puutavaraa tehokkaasti ja tiukkojen laatuvaatimusten mukaisesti. Eteläsavolainen kuusi on vahvaa ja tasalaatuista, apulaisjohtaja Kengo Ara kehuu.

Kolme miestä istuu vierekkäin neuvottelupöydän äärellä, takanaan kaksi taulua
Tehdaspäällikkö Pasi Lähdelahti, toimitusjohtaja Hitoshi Hayashi ja apulaisjohtaja Kengo Ara pitävät Mikkeliä hyvänä paikkana toimia. – Pystymme tuottamaan täällä puutavaraa tehokkaasti ja tiukkojen laatuvaatimusten mukaisesti. – Japani ikääntyy ja uuden rakentaminen vähenee, eli myös tilaukset meiltä vähenevät. Seuraavien 30 vuoden haasteena onkin löytää uusia asiakkaita, sanoo toimitusjohtaja Hitoshi Hayashi (keskellä). Kuva Saku Niilo-Rämä

70 000 kuutiota puutavaraa Japaniin

Misawa Homes -yrityksellä on Japanissa seitsemän talotehdasta. Yritys on osa isoa Toyota-konsernia, johon kuuluvat muun muassa teräsvalmistaja, kuljetusyritys, vakuutusyhtiö ja tietokonepeliyritys.

Mikkelissä sahan tuotannon läpi kulkee keskimäärin 17 täysperävaunullisen rekan puumäärä vuorokaudessa. Kuusitukit lajitellaan ja sahataan erikoismittoihin. Laudat pinotaan, kuivataan puutavarakuivaamoissa Esen voimalaitoksen tuottamalla lämmöllä ja paketoidaan ennen kuljetusta Kotkaan ja siitä eteenpäin.

Erikoismittoihin sahattua lautaa käytetään Japanissa pääasiassa japanilaisten pientalojen rakentamiseen. Eteläsavolainen kuusi päätyy yleensä talon runkoelementteihin, joko lattioihin, seiniin tai kattoon piiloon verhoiltuna.

– Sahatavaraa käytetään jonkin verran myös laivojen rakentamisessa, Hayashi sanoo.

Misawa Homes of Finlandin toiminta on ollut pitkään hyvin vakaata. Kengo Ara esittelee yhtiön lukemia vuodelta 2022: tuolloin Mikkelin sahalta vietiin kaikkiaan 70 000 kuutiota puutavaraa Japaniin ja yhtiön liikevaihto oli reilut 21 miljoonaa euroa. Viime vuosina liikevaihto on ollut 22–24 miljoonaa euroa ja liikevoittoprosentti muutaman prosentin luokkaa.

Maaliskuussa neljä viikkoa kestäneet poliittiset lakot vaikuttivat kuitenkin myös Misawan sahan tuotantoon. Lakon takia tavaraa ei saatu lähtemään eteenpäin, varastot täyttyivät ja tuotanto jouduttiin keskeyttämään. Tuotannon henkilökunta jouduttiin jalkauttamaan huhtikuun alussa.

Työvoiman löytäminen melko haastavaa

Työntekijöitä Misawan sahalla on ollut perustamisesta lähtien keskimäärin 35. Suurimmillaan työntekijöiden määrä oli vuonna 1997, kun sahalla siirryttiin kahteen vuoroon ja työntekijöitä oli 40.

Tällä hetkellä sahalla on työntekijöitä noin 37. Kaksi johtajaa on työkomennuksella Japanista, muu henkilökunta tulee lähempää, Mikkelistä ja lähialueilta.

Pasi Lähdelahti tunnustaa, että Mikkeliin on melko haastavaa löytää työvoimaa.

– Nuoremmissa työntekijöissä vaihtuvuus on isompaa. Kun vanhempia työntekijöitä jää eläkkeelle, uutta yhtä pysyvää työvoimaa on haastavampaa löytää tilalle.

Misawa on käyttänyt rekrytoinneissa henkilövuokrausfirmaa, josta työntekijöitä on ollut ensin vuokralla ja sitten otettu vakituiseksi.

Tällä hetkellä sahalla ei ole virallisesti avoimia työpaikkoja, mutta jos sopivia tekijöitä löytyisi, yksi palkattaisiin heti huolto- ja kunnossapitotehtäviin.

– Tehtävässä tarvitaan erikoistaitoja, joita ei ole ihan kenellä tahansa, Pasi Lähdelahti sanoo.

Mikkelissä ei ole tällä hetkellä sahateollisuuden koulutusta, eikä Misawalla ole koettu tarpeelliseksi tehdä yhteistyötä mikkeliläisten oppilaitosten kanssa muulla tavoin.

Myös yhteistyö kaupungin kanssa on ollut melko vähäistä, sillä yhtiö on toiminut vakaasti eikä esimerkiksi isoja laajentumisia ole suunnitteilla. Misawalla ollaan silti erityisen ylpeitä yrityspalkinnosta, jonka Mikkelin kaupunki myönsi yhtiölle vuonna 2018.

– Juhlimme syksyllä 30-vuotisjuhliamme, ja kaupunginjohtaja on kutsuttu juhliin, Hitoshi Hayashi sanoo.

Seuraavien vuosien haasteena löytää uusia asiakkaita

Misawan tulevaisuus Mikkelissä näyttää melko pysyvältä. Tulevaisuudessa on kuitenkin isoja kysymysmerkkejä.

– Japani ikääntyy ja uuden rakentaminen vähenee, eli myös tilaukset meiltä vähenevät. Tämä on meille melko iso ongelma. Seuraavien 30 vuoden haasteena onkin löytää uusia asiakkaita, sanoo toimitusjohtaja Hitoshi Hayashi.

– Yhtiön johtaja kuitenkin tykkää todella paljon Misawan Mikkelin-yksiköstä ja haluaa säilyttää sen, hän lisää.

Hayashin mukaan esimerkiksi Yhdysvallat ja Australia ovat potentiaalisia maita, joista voisi olla mahdollista löytää uusia asiakasyrityksiä.

Talonrakennusala on kasvussa myös Iso-Britanniassa, jossa Hayashi on hiljattain käynyt työmatkalla markkinoimassa laadukasta suomalaista puutavaraa.

 

Teksti: Elina Jäntti

Kuvat: Saku Niilo-Rämä